PYHÄJOEN KUNNAN KATUOMAISUUDEN KUNNONHALLINNAN PALVELUT 2017 KATUOMAISUUDEN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 RAPORTTI PYHÄJOEN KUNNAN KATUOMAISUUDEN KUNNONHALLINNAN PALVELUT 2017 KATUOMAISUUDEN KUNTOTUTKIMUS

2 2( 21 ) Sisältö 1. JOHDANTO CAREMENT OY KATUOMAISUUDEN KUNNONHALLINTA KUNNONHALLINTAPROJEKTIN TAVOITE KUNTOTUTKIMUKSEN TOTEUTUS MITATUT VÄYLÄT MAASTOINVENTOINTI JA ALUSTAVA VAURIOLUOKITTELU KUNTOLUOKITTELU KATUOMAISUUDEN LUOKITUS KATUOMAISUUDEN KUNTO KUNTO TOIMINNALLISTEN LUOKKIEN MUKAAN Pääkadut Kokoojakadut Asuntokadut Kevyen liikenteen väylät KUIVATUSTARKASTELUT KATUOMAISUUDEN KORJAUSVELKA MAATUTKAMITTAUKSET JA -TULKINNAT PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA (PTS) SANEERAUSTARPEISTA KUNTOTUTKIMUKSEN YHTEENVETO KUNNONHALLINNAN JATKOTOIMENPITEET SANEERAUSTEN SUUNNITTELU DIGIROAD-AINEISTON LAADUNVARMISTUS KATUOMAISUUDEN LAITTEIDEN- JA VARUSTEIDEN INVENTOINTI SEKÄ 360 KUVATIETOPALVELU LIITTEET Rovaniemellä Tarkistettu Aaro Erola Juha-Pekka Lamminsivu

3 3( 21 ) 1. JOHDANTO Katuomaisuuden kunnonhallinta on palvelu, jonka avulla saadaan kattava kuva katuomaisuuden nykytilasta, vaurioiden määrästä ja laajuudesta sekä verkolle kohdistuvasta korjaustoimenpiteistä ja korjausvelasta. Kunnonhallinnan lähtökohtana on kuntotutkimus, jossa väylien kunto mitataan systemaattisesti ja kunto arvioidaan yhdenmukaisin menetelmin. Kuntotutkimuksen tulosten pohjalta laadittiin katuomaisuudelle myös saneeraustarveselvitykset, jotka pitävät sisällään pitkän tähtäimen suunnitelman saneeraustarpeista. Pyhäjoen kunta järjesti kunnonhallinnan palveluista tarjouskilpailun keväällä Tilaajan tavoitteena oli, että palveluntuottaja laatii tarjouspyynnön mukaisesti selkeän kokonaisuuden katuomaisuuden nykytilasta sekä pitkän tähtäimen toimenpide-ehdotukset ja kustannusarviot saneeraustarpeista. Projektiin sisältyi mm. katuomaisuuden kuntotutkimus, kuivatuksen toimivuuden inventointi, korjausvelan ja -vastuun arviointi, maatutkamittaukset ja -tulkinnat sekä alustava päällyste- ja saneerausohjelma. Palveluntuottajaksi valittiin Carement Oy. Pyhäjoen katuomaisuuden kuntotutkimus laadittiin Tilaajan toimittaman lähtöaineiston mukaisesti asemakaava-alueen kaduille ja kevyen liikenteen väylille. Lisäksi mittausohjelmaan sisällytettiin ELY:n hoidossa oleva Vanhatie sekä Vanhatien kevyen liikenteen väylät. Lisäksi ohjelmaan sisällytettiin yksityisteistä Tervontie. Mittausohjelmaan sisältyi katuja yhteensä 26 km (sis. ELY:n Vanhatie), kevyen liikenteen väyliä 7,1 km ja yksityisteitä 2,2 km. Maastotyöt toteutettiin toukokuun loppupuolella Aineiston käsittely tehtiin kesän 2017 aikana siten, että aineisto luovutettiin Tilaajalle heinä-elokuun vaihteessa. Pyhäjoen katuomaisuuden kunnonhallintaprojektiin osallistuivat Pyhäjoen kunnasta Aimo Korpi, Pekka Pelttari ja Heikki Hirvikoski. Carement Oy:stä projektissa ovat olleet mukana Aaro Erola, Ville Smed, Ilkka Silvola, Juha-Pekka Lamminsivu ja Jani Skinnari.

4 4( 21 ) 2. CAREMENT OY Palveluntuottajana Pyhäjoen katuomaisuuden kunnonhallintaprojektissa on toiminut infra-alan moniosaaja Carement Oy. Carement Oy:n toimialaan kuuluvat mm. katuomaisuuden kuntotutkimukset, maatutkaperusteiset rakenteenparantamissuunnitelmat sekä hankkeiden suunnitteluttaminen. Kuntasektorilla Carement Oy on merkittävä katu- ja kuntotietoja keräävä toimija, joka on mukana useissa kaupungeissa ja kunnissa erilaisissa katuomaisuuden kunnonhallinnan projekteissa. Carement Oy:n perusajatuksena on vastata markkinoiden kasvaviin infra-alan haasteisiin vahvan asiantuntijaverkoston avulla. Yksi periaatteemme on toiminnan jatkuva kehittäminen vastaamaan kysynnän monipuolistuvia ja vaativia tarpeita. Carement Oy:n asiantuntijaverkko kattaa koko Suomen. Tällä hetkellä toimipisteemme löytyvät Rovaniemeltä, Oulusta, Helsingistä, Suonenjoelta, Joensuusta, Suomussalmelta, Jämsästä ja Kalajoelta. 2.1 Katuomaisuuden kunnonhallinta Mitattu tieto on mittaamattoman arvokasta. Kaupunkien ja kuntien katuomaisuudessa on kiinni merkittävä kansallinen omaisuus. Määrärahat ovat kuitenkin useilla paikkakunnilla vuosi vuodelta vähentyneet, jolloin myös korjausvelan määrä on lähtenyt kasvuun. Jotta katuomaisuutta voitaisiin onnistuneesti hallita, tulee omaisuus tuntea sekä ominaisuuksiltaan että kuntotasoltaan. Näin voidaan valita kohteille tarkoituksenmukaiset ja kestävät toimenpiteet myös pitkällä tähtäimellä. Ammattimainen kadunpito kaupungeissa ja kunnissa perustuu omaisuuden inventointiin, mitattuun kuntotietoon, tiedon analysointiin sekä näiden faktatietojen käyttöön rahoituksen ohjauksessa. Tärkeintä katuomaisuuden kunnonhallinnassa on se, että vähäiset määrärahat voitaisiin kohdistaa tarkoituksenmukaisesti eri kohteille. Kuntomittauksilla saatavien kuntotietojen avulla voidaan ohjelmoida katuomaisuudelle tarpeelliset toimenpiteet sekä toistomittausten jälkeen laatia erilaisia ennusteita kunnon kehittymisestä. Analysoitua kuntotietoa voidaan hyödyntää toimenpiteiden suunnittelussa ja ohjelmoinnissa.

5 5( 21 ) Carement Oy on laatinut viimeisen viiden vuoden aikana katuomaisuuden kuntotutkimuksia syyperusteisella menetelmällä noin kolmellekymmenelle eri kaupungille ja kunnalle. Näistä mainittakoon Joensuu, Hyvinkää, Kalajoki, Laukaa, Kankaanpää, Akaa, Hämeenlinna, Imatra ja Äänekoski. 3. KUNNONHALLINTAPROJEKTIN TAVOITE Pyhäjoen kunnan katuomaisuuden kunnonhallintaprojektin keskeisimpänä tavoitteena oli selvittää katuomaisuuden nykyinen kuntotila sekä laatia pitkän tähtäimen suunnitelma saneeraustarpeista. Edellä mainittujen lisäksi projektiin sisällytettiin maatutkamittaukset, joista tulkittiin päällystepaksuus, rakennekerrosten kokonaispaksuus ja laadittiin pohjamaa-arvio. Kuntotilan selvittämiseksi toteutettiin katuomaisuuden kuntotutkimus, jonka tavoitteena oli selkeä ja yhdenmukainen kuntoluokitus. Kuntotutkimuksen perusteella määritettiin katuomaisuudelle kohdistuva korjausvelka ja -vastuu sekä laadittiin alustava päällyste- ja saneerausohjelma. Projektin tuloksia voidaan käyttää tukena tulevien vuosien investointien suunnittelussa sekä toimenpiteiden ja rahoituksen ohjauksessa. 4. KUNTOTUTKIMUKSEN TOTEUTUS 4.1. Mitatut väylät Kunnonhallinnan palveluun liittyvä kuntoinventointi laadittiin toukokuun lopussa Mittausten lähtöaineistona olivat Pyhäjoen kunnalta saadut mittauskartat. Mittaukset tehtiin pääsääntöisesti yhteen suuntaan, mutta kaikki leveämmät väylät mitattiin kahteen suuntaan inventoinnin laadun varmistamiseksi. Lähtöaineistosta saatiin selville mitattujen väylien nimi, pituus ja paikkatieto. Kadut pyrittiin mittaamaan osoitenumeroinnin kasvavan suunnan mukaisesti. Kuntotutkimukseen sisältyviä väyliä mitattiin ja analysoitiin yhteensä noin 35 km.

6 6( 21 ) Toiminnallinen luokittelu (km) 7,1 2,2 2,7 8,2 Pääkadut Kokoojakadut Asuntokadut 15,1 KLV Yksityistiet Kuvio 1. Kuntotutkimukseen sisältyvät kadut toiminnallisten luokkien mukaan (km) 4.2. Maastoinventointi ja alustava vaurioluokittelu Maastoinventointi ja tiedonkeruu tehtiin hitaasti liikkuvasta mittausajoneuvosta, jossa on varusteena maatutkalaitteisto, DGPS vastaanotin ja videointilaitteet. Inventoinnin yhteydessä mitattavat väylät sidottiin DGPS:n avulla koordinaatistoon ja kuvattiin kahdella videokameralla siten, että kuvassa näkyi koko ajorata sekä molemmat ajoradan reunat. Työssä käytettiin Roaddoctor Camlink 6.0 ohjelmaa, jossa on mahdollistettu havaintojen ja luokittelun tekeminen videoinnin aikana. Videoon liitettiin myös selostus (konsultin omaan käyttöön, analysoinnin tueksi), jolla pyrittiin kuvaamaan tiessä olevat mahdolliset vauriot, kuten uraisuudet, pintavauriot, rakenteelliset vauriot, kantavuuspuutteet sekä erinäiset varusteet tiestöllä. Katuomaisuudelle laadittiin maastomittausten yhteydessä syyperusteinen vaurioinventointi, jonka mukaan vauriot jaettiin neljään luokkaan: kantavuuspuutteet, routavauriot, heijastushalkeamat ja muut vauriot (Taulukko 1). Kukin vauriotyyppi luokiteltiin neljään luokkaan vaurion vakavuuden perusteella.

7 7( 21 ) Taulukko 1. Inventoitavat vauriotyypit 4.3. Kuntoluokittelu Maastossa tehdyn kuntoarvion jälkeen tehtiin tarkentava kuntoarvio toimistotyönä videokuvan, videoselosteen ja maatutka-aineiston perusteella. Jokaiselle muuttujalle (kantavuuspuutteet, routavauriot, heijastushalkeamat, muut vauriot) asetettiin painokerroin, jonka mukaan kadulle laskettiin poikkileikkauksen vaurioluku metrin jaksoissa. Vaurioluku kuvaa väylän jaksoittaista kuntotilaa eli vaurioiden määrän ja vakavuuden metrin jaksoissa (Taulukko 2). Taulukko 2. Kuntotilan kuvaus Poikkileikkauksen Kuntotila Sanallinen kuvaus vaurioluku 0 Erittäin hyvä Ei vaurioita 1 Hyvä Lievä, yksittäinen vaurio 2 Tyydyttävä Huomattava vaurio / useita lieviä vaurioita 3-4 Huono Vakava vaurio / useita huomattavia vaurioita 5-10 Erittäin huono Useita vakavia vaurioita Vauriolukujen perusteella jokaiselle väylälle määritettiin vauriotiheys (%) sekä kuntoluokka asteikolla 1-5. Kuntoluokka kuvaa väylällä esiintyvien vaurioiden laajuutta eli vauriojaksojen suhteellista osuutta katupituuteen verrattuna. (Taulukko 3). Taulukko 3. Kuntoluokkien kuvaus 5 = Erittäin huono = % 4= Huono = % 3 = Tyydyttävä % 2 = Hyvä % 1 = Erittäin hyvä 0-10 % Erittäin laajasti vaurioitunut, huomattavia vauriojaksoja todella paljon Laajasti vaurioitunut, huomattavia vauriojaksoja paljon Kohtalaisesti vaurioitunut, huomattavia vauriojaksoja paikallisesti Lievästi vaurioitunut, vaurioita paikallisesti Pääosin hyväkuntoinen, vauriot pääosin lieviä ja paikallisia

8 8( 21 ) 5. KATUOMAISUUDEN LUOKITUS Katuverkko luokitellaan liikenteellisen merkityksen mukaan pääkatuihin, kokoojakatuihin, asuntokatuihin ja kevyen liikenteen väyliin Pääkadut toimivat katuverkon pääyhteyksinä valtakunnan tieverkkoon ja välittävät kaupungin- tai kunnanosien välistä liikennettä. Kokoojakadut puolestaan johtavat liikennettä pääkaduille ja välittävät asuinalueen sisäistä liikennettä. Asuntokadut eli tonttikadut johtavat liikenteen kiinteistöjen pihoilta kokoojaväylille. Asuntokaduilla liikennemäärät ovat selkeästi vähäisemmät kuin pää- ja kokoojaväylillä. Asuntokaduiksi luokitellaan myös kävelykadut ja pihakadut. Toiminnallisen luokituksen lisäksi katuomaisuudella on ylläpitoluokitus, joka perustuu liikenneverkon toiminnalliseen jäsentelyyn ja luokitukseen. Ylläpitoluokitus tehdään erikseen ajoradoille ja kevyen liikenteen väylille. Kevyen liikenteen väylät voidaan jakaa väylän tärkeyden perusteella esimerkiksi kahteen ylläpitoluokkaan, jonka perusteella voidaan määrittää esimerkiksi kunnossapidon taso. Perusteena kunnossapitoluokituksen määrityksessä on ollut liikenteen laatu ja tarpeet, liikennemäärät sekä maastolliset olosuhteet. Pyhäjoen katuomaisuuden toiminnallinen luokitus käytiin Tilaajan kanssa läpi ennen mittausten aloittamista. Katuomaisuus koostuu pääsääntöisesti asuntokaduista, joita on noin 15 km. Pääkatuja Pyhäjoella ei ole lainkaan, mutta ELYN:n hallinnassa oleva Vanhatie toimii pääkatuna. Kokoojakatuja on Pyhäjoella 9 katua, joiden yhteispituus on noin 8 km. 6. KATUOMAISUUDEN KUNTO Tässä raportissa kuntoluokalla tarkoitetaan väylän vallitsevaa kuntoa, joka on määritetty mittauslinjan vauriotiheyden perusteella (Liitteet 2a ja 2g). Kuntoluokka kuvaa vaurioiden laajuutta kyseisellä väylällä. Tämä tarkoittaa sitä, että huonokuntoiseksi merkityllä väylällä voi olla myös hyväkuntoinen jakso. Vastaavasti hyväkuntoiseksi merkityllä väylällä voi olla lyhyt yksittäinen huono jakso. Tarkemmin kuntotilaa voidaan tarkastella kuntoluokitustaulukosta (Liite 1) tai kuntotilakartoista (Liitteet 2b ja 2h), johon väylien kuntotila on kuvattu jaksoittain. Muutamille kaduille ja kevyen liikenteen väylille, joissa väylän kunto vaihteli jaksoittain merkittävästi, vauriotiheyden (%) laskenta on tehty kahdessa tai useammassa eri jaksossa kuntoluokituksen tarkkuuden parantamiseksi.

9 9( 21 ) Pyhäjoen kunnan katuomaisuuden kunnonhallinnan palvelut Kunto toiminnallisten luokkien mukaan Katuomaisuuden mittausaineisto on käsitelty ja analysoitu Tilaajalta saatujen lähtöaineiston perusteella toiminnallisten luokkien mukaan. Seuraavassa on esitetty tilastot kuntoluokkien jakaumasta eri toiminnallisten luokkien mukaan. Huonokuntoisimmat väylät ovat pääsääntöisesti asuntokatuja sekä kokoojakatuja Pääkadut Pyhäjoen kunnan katuomaisuudessa ei ole varsinaisia pääkatuja lainkaan. Pääkatuna toimii ELY:n hallinnoima Vanhatie, joka siirtynee lähivuosina Pyhäjoen kunnan hallintaan. Vanhatie sisällytettiin Tilaajan pyynnöstä kuntotutkimukseen. Vanhatie mitattiin molempiin suuntiin kahdessa eri osassa. Vanhatie osa1 mittauslinjaan sisältyi tieosuus välillä Vt8 - Vanhatie osa2 (Vanhatie 52). Vanhatie osa 2 mittauslinjaan puolestaan mitattiin tieosuus välillä Vt8 - Eteläkyläntie. Molemmilla Vanhatien mittauslinjoilla päällyste on paikoin purkautunut ja reikiintynyt. Viheralueella olevat sadevesikaivot ovat kasvuston peitossa. Vanhatie osa1 kuntoluokka vauriotiheyden perusteella on tyydyttävä ja Vanhatie osa2 kuntoluokka hyvä. (Kuvio 2.) Pääkatujen kuntoluokat (%) 0 % 0 % 0 % Kuntoluokka 5 (Erittäin huono) 54 % 46 % Kuntoluokka 4 (Huono) Kuntoluokka 3 (Tyydyttävä) Kuntoluokka 2 (Hyvä) Kuntoluokka 1 (Erittäin hyvä) Kuvio 2. Pääkatujen kuntoluokat Kokoojakadut Kokoojakatuja sisältyi kuntotutkimukseen yhteensä 8,2 km. Kokoojakadut ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Huonokuntoisin kokoojakatu on Isorannantien osa2 (väli: Hanhikuja -

10 10( 21 ) Haapanantie). Tyydyttävässä kunnossa olevia kokoojakatuja ovat Kaukontie välillä Vanhatie - Kurkitie sekä Lahnaojantie, Ruukintie ja Pormannintie. Katupituuteen suhteutettuna kokoojakaduista on 2% (200 m) huonossa kunnossa, 36 % (2,9 km) tyydyttävässä kunnossa ja 62 % (5,0 km) joko hyvässä tai erittäin hyvässä kunnossa. (Kuvio 3). Kokoojakatujen kuntoluokat (%) 16 % 46 % 0 % 2 % 36 % Kuntoluokka 5 (Erittäin huono) Kuntoluokka 4 (Huono) Kuntoluokka 3 (Tyydyttävä) Kuntoluokka 2 (Hyvä) Kuntoluokka 1 (Erittäin hyvä) Kuvio 3. Kokoojakatujen kuntoluokat Asuntokadut Kuntotutkimukseen sisältyi asuntokatuja yhteensä 15,1 kilometriä. Asuntokadut ovat myös pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Erittäin huonoja tai huonoja asuntokatuja on kuntotutkimuksen mukaan yhteensä 5 katua, joiden yhteispituus on 570 m (4 %). Tyydyttävässä kunnossa olevien katujen osuus on noin 7 prosenttia (1,1 km). Loput 89 % (13,2 km) on joko erittäin hyvässä tai hyvässä kunnossa. (Kuvio 4)

11 11( 21 ) Asuntokatujen kuntoluokat (%) 3 % 1 % 7 % 22 % Kuntoluokka 5 (Erittäin huono) Kuntoluokka 4 (Huono) Kuntoluokka 3 (Tyydyttävä) 67 % Kuntoluokka 2 (Hyvä) Kuntoluokka 1 (Erittäin hyvä) Kuvio 4. Asuntokatujen kuntoluokkien jakauma Kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väyliä sisältyi kuntotutkimukseen yhteensä 7 kilometriä. Mitatut väylät ovat kuntotutkimuksen perusteella pääosin hyvässä kunnossa. Vauriotiheyden mukaan erittäin huonossa tai huonossa kunnossa olevia väyliä ei ole lainkaan. Tyydyttävässä kunnossa olevia väyliä ovat Hourulantie klv ja Koulutie klv 2, joiden yhteispituus on noin 260 m. Väyläpituuteen suhteutettuna tyydyttävässä kunnossa olevia väyliä on 4 %, hyväkuntoisia väyliä 14 % ja erittäin hyväkuntoisia 82 %. (Kuvio 5)

12 12( 21 ) Kevyen liikenteen väylien kuntoluokat (%) 0 % 0 % 4 % 14 % Kuntoluokka 5 (Erittäin huono) Kuntoluokka 4 (Huono) Kuntoluokka 3 (Tyydyttävä) 82 % Kuntoluokka 2 (Hyvä) Kuntoluokka 1 (Erittäin hyvä) Kuvio 5. Kevyen liikenteen väylien kuntoluokkien jakauma 6.2. Kuivatustarkastelut Kuntotutkimuksen yhteydessä laadittiin myös kuivatustarkastelu, jossa inventointiin jokaiselta mitattavalta väylältä kuivatusjärjestelmän ominaisuustieto (Avo-oja / Viemäröinti) sekä mahdolliset kuivatuspuutteet. Kuivatuksen toimivuuden inventointi toteutettiin silmämääräisellä tarkastelulla erikseen väylän molemmilta puolilta. Inventoinnissa kiinnitettiin huomiota pintakuivatuksen toimivuuteen. Kuivatuksen toimivuus luokiteltiin kahteen eri luokkaan: 0=Kunnossa, 1=Puutteita. Pyhäjoen katuomaisuuden kuivatus on järjestetty pääsääntöisesti avo-ojin. Ainoastaan Vanhatiellä sekä muutamalla uudemmalla kadulla havaittiin inventoinnin yhteydessä sadevesikaivot. Pääsääntöisesti katuomaisuuden kuivatus toimii kohtalaisesti. Kuivatuspuutteita inventoitiin 40 väylälle, joiden yhteispituus on noin 17 km. Kuivatuspuutejaksojen yhteispituus erikseen väylän molemmilta reunoilta on noin 14 km. Mittaussuuntien mukaisesti väylien oikealta puolella kuivatuspuutteita inventoitiin 6,8 km ja vasemmalta puolelta 7,3 km. (Liite 2d ja 2j)

13 13( 21 ) 7. KATUOMAISUUDEN KORJAUSVELKA Katuomaisuuden korjausvelan laskenta on yksi merkittävä ja luonteva osa katuomaisuuden kunnonhallintaa. Tärkein tavoite katuomaisuuden kunnonhallinnassa on kuitenkin se, että kaduille ja kevyen liikenteen väylille voidaan määritellä tarkoituksenmukaiset toimenpiteet oikeaan ajankohtaan, jolloin myös korjausvelka voidaan pitää hallinnassa. Erilaisten seurantamittausten avulla voidaan laatia ennusteita katuomaisuuden kunnon ja korjausvelan kehittymisestä. Näin voidaan määrittää vaadittava rahoitustaso, jolla korjausvelka lähtisi pienemään. Korjausvelka tarkoittaa sitä rahamäärää, joka tulisi investoida, jotta omaisuus saataisiin kohtuulliseen kuntoon. Kohtuullinen kunto puolestaan tarkoittaa kullekkin eri katuluokalle määritettävää optimikuntotasoa. Korjausvelka ei siis ala kertyä välittömästi, vaikka kuntotaso heikkenee, vaan kuntotasolle sallitaan määrätty arvon alenema ennen kuin korjausvelka alkaa kehittyä. Korjausvastuulla tarkoitetaan sitä rahamäärää, jolla katuomaisuus saadaan saneerattua uutta vastaavaan kuntoon. (Kuvio 6) Kuvio 6. Korjausvelan laskennan periaatteet Korjausvelan laskennassa haasteellisinta on katuomaisuuden nykyisen kuntotason määrittäminen. Kuntotaso voidaan määrittää joko mittauksilla, matemaattisilla malleilla tai näiden yhdistelmällä ns. hybridimallilla. Käytännössä kuntotason määrittäminen onnistuu parhaiten ja luotettavimmin systemaattisilla koko verkon mittauksilla, jossa katuverkon kuntotila arvioidaan syyperusteisesti samojen kriteerien mukaisesti.

14 14( 21 ) Pyhäjoen katuomaisuuden laskennallinen korjausvelka laskettiin kuntotutkimuksen lopputuotteena. Korjausvelan laskenta on tehty Kehto-korjausvelan määrityshankkeen ohjeita mukaillen. (shop.kunnat.net/download.php?filename=uploads/korjausvelka_ebook.pdf) Kullekkin katuluokalle määritettiin optimikuntotaso eli vaatimustaso. Mikäli väylän kunto on alle optimikuntotason, syntyy korjausvelkaa. (Taulukko 6). Korjausvelka laskettiin nykyisen kuntotason ja määritetyn optimikuntotason erotuksena. Uudishankinnan yksikköhintoina käytettiin kullekkin katuluokalle yksilöityä hintaa, joka perustuu peruskorjauskustannusten arvioon (taulukko 7). Korjausvastuu on laskettu ainoastaan korjausvelkaa aiheuttavan katuomaisuuden osalta. Taulukko 6. Katuluokkien optimikuntotasot (%) KORJAUSVELAN LASKENNASSA KÄYTETYT OPTIMIKUNTOTASOT (%) Toiminnallinen luokka Optimikuntotaso Pääkadut 90 Kokoojakadut 70 Asuntokadut 65 Kevyen liikenteen väylät 80 Taulukko 7. Korjausvelan laskennassa käytetyt yksikköhinnat KORJAUSVELAN LASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT YKSIKKÖHINNAT* MAAPERÄ Pääkatu (7,5m)** Kokoojakatu (7,0m)** Asuntokatu (5,0m)** Kevyen liikenteen väylä (3,0m)** Routiva*** Routimaton * Arvio peruskorjauskustannuksista( kaikki kustannukset pois lukien vesihuolto, varusteet ja laitteet ** Laskennassa käytetty kadun leveys ***Laskennassa käytetty routivan maaperän yksikköhintaa Pyhäjoen katuomaisuuden nettoarvo kuntotutkimukseen sisältyvän katuomaisuuden osalta on noin 10 M. Nettoarvo on laskettu korjausvelan laskennassa käytettyjen yksikköhintojen perusteella. Tutkittujen alueiden osalta katuomaisuuden laskennallinen korjausvelka kuntotutkimuksen perusteella on noin 0,8 M (Taulukko 8.). Summa on noin 39 % korjausvastuusta eli siitä rahamäärästä, joka tulisi investoida korjausvelkaa aiheuttavan katuomaisuuden saattamiseksi uutta vastaavaan kuntoon. Korjausvastuun suuruus laskelmien mukaan on noin 2 M.

15 15( 21 ) Taulukko 8. Korjausvelan ja -vastuun jakauma toiminnallisten luokkien mukaan Toiminnallinen luokka Laskennassa oleva katupituus (km) Optimikuntotaso % Korjausvelka* ( ) Korjausvastuu** ( ) Pääkadut 2, Kokoojakadut 8, Asuntokadut 15, Kevyen liikenteen väylät 6, YHTEENSÄ 33, Korjausvelkaa aiheuttavan katuomaisuuden yhteispituus on 8,1 km ja mitattujen väylien yhteispituus 33,1 km. Näin ollen keskimääräinen korjausvelan määrä on korjausvelkaa aiheuttavien katujen osalta on noin /km ja korjausvastuu noin /km. Koko mitattu katuomaisuus huomioon ottaen keskimääräinen korjausvelka Pyhäjoella on noin /km ja korjausvastuu /km. 8. MAATUTKAMITTAUKSET JA -TULKINNAT Katuomaisuuden kunnonhallintaprojektiin sisältyivät maatutkamittaukset. Mittaustuloksia hyödynnettiin vaurioinventoinnissa sekä alustavien toimenpiteiden valinnassa pitkän tähtäimen suunnittelussa. Maatutka-aineistosta tulkittiin päällystepaksuus, rakennekerrosten kokonaispaksuus sekä tehtiin pohjamaalajin arviointi. Tulkinnoista tulostettiin väyläkohtaisesti pituusprofiilit sekä laadittiin erilliset teemakartat päällysteen ja rakennekerrosten kokonaispaksuuksista. Maatutkatulkintojen mukaan Pyhäjoen katuomaisuudella keskimääräinen päällystepaksuus on noin 70mm ja rakennekerrosten kokonaispaksuus noin 70cm. (Liite 2e, 2f, 2k, 2l ja 3) Väyläkohtaisissa pituusprofiileissa ylimmässä ikkunassa on 1 GHz ilmavasteantenni mittausaineisto. Ilmavasteantennin datasta tulkitaan yleensä mm. päällysteen tai kulutuskerroksen paksuus, kantavan kerroksen paksuus, jakavan kerroksen paksuus ja teräsverkot. Pituusprofiilin keskimmäisessä ikkunassa on 400 MHz maavasteantennin aineisto, jonka päällä myös ilmavasteantennin aineistosta tulkitut rajapinnat. Maavasteantennin datasta tulkitaan yleensä mm. tierakenteen alapinta, penkereen alapinta, rummut ja arvioidaan pohjamaalaji. Pituusprofiilin alimmassa ikkunassa on kuvattu syvyysmittakaavassa tulkitut rajapinnat sekä pistemäiset heijasteet. (Kuvio 7)

16 16( 21 ) Kuvio 7. Maatutkatulkinnan pituusprofiili 9. PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA (PTS) SANEERAUSTARPEISTA Kunnonhallintaprojektiin sisällytettiin pitkän tähtäimen suunnitelma väylien saneeraustarpeista. Pitkän tähtäimen suunnitelma laadittiin kuntotutkimuksen ja maatutkatulkintojen perusteella. Tavoitteena oli luokitella väylien toimenpiteet ja saneeraustarpeet kiireellisyysjärjestykseen. Pitkän tähtäimen suunnitelma dokumentoitiin katuomaisuuden yhteenvetotaulukkoon (Liite 1). Toimenpiteet luokiteltiin viiteen eri luokkaan A-E. Luokista A-C (Päällyste- ja saneerausohjelma) laadittiin väyläkohtaisesti eri välilehdille kustannusarvio ja alustava toimenpide-ehdotus jaksoittain. Kaikille TP-luokille määritellään kiireellisyysluokka (Välitön korjaus - Ei korjaustarvetta). (Taulukko 9)

17 17( 21 ) Taulukko 9. Luokitukset pitkän tähätäimen suunnitelmaan Pitkän tähtäimen suunnitelman kiireellisyysluokassa 1 ovat kohteet, jotka vaativat välitöntä korjausta. Toimenpiteet ovat pääsääntöisesti kunnossapitoon liittyviä toimenpiteitä, kuten kuivatuksen parantaminen, päällysteiden paikkaus, vesakon torjunta jne. Kiireellisyysluokassa 2 ovat mm. kaikki erittäin huonokuntoiset kadut, jotka vaativat saneeraustoimenpiteitä. Lisäksi kiireellisyysluokassa 2 on mahdollisia päällystyskohteita sekä kunnossapidon toimenpiteitä tarvitsevia kohteita. Kiireellisyysluokan 3 ja 4 kohteille toimenpiteiksi on ehdotettu pääsääntöisesti keveämpiä saneeraustoimenpiteitä, uudelleen päällystyksiä sekä kunnossapidon toimenpiteitä. Kiireellisyysluokassa 5 ovat ne kohteet, joissa ei tällä hetkellä ole toimenpidetarvetta. 10. KUNTOTUTKIMUKSEN YHTEENVETO Kuntotutkimuksen perusteella Pyhäjoen katuomaisuus on pääosin hyvässä kunnossa. Erittäin huonokuntoisia katuja on kuntotutkimuksen mukaan kolme ja huonokuntoisia samoin kolme. Erittäin huonokuntoisten ja huonojen katujen yhteispituus on noin 0,7 km. Tyydyttävässä kunnossa olevia väyliä on yhteensä 17 väylää, joiden yhteispituus on 5,6 km. Erittäin huonokuntoisia väyliä on mitattuun väyläpituuteen suhteutettuna yhteensä noin 1 %. Huonokuntoisia samoin noin 1 %. Tyydyttävässä kunnossa olevia väyliä on noin 17 % ja loput 81 % on joko erittäin hyvässä tai hyvässä kunnossa. (Kuvio 8)

18 1 % 1 % 1 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 4 % 5 % 7 % 7 % 7 % Pyhäjoen kunnan katuomaisuuden kunnonhallinnan palvelut ( 21 ) KATUOMAISUUDEN KUNTOLUOKAT (%) 1 % 1 % 52 % 17 % 29 % Kuntoluokka 5 (Erittäin huono) Kuntoluokka 4 (Huono) Kuntoluokka 3 (Tyydyttävä) Kuntoluokka 2 (Hyvä) Kuntoluokka 1 (Erittäin hyvä) Kuvio 8. Mitattujen väylien kuntoluokat Kuntoluokkien jakauma Pyhäjoella on selkeästi parempi suhteessa muihin kaupunkeihin ja kuntiin tehtyihin kuntotutkimuksiin. Erittäin huonokuntoisia ja huonoja väyliä on ainoastaan noin 2 % koko Pyhäjoen katuomaisuudesta. Keskimäärin erittäin huonokuntoisten ja huonojen väylien määrä verrokkikunnissa on ollut noin 10 %. (Kuvio 9) Carement Oy:n kuntotutkimuksia Luokka 5 Erittäin huono Luokka 4 Huono Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta PYHÄJOKI Kuvio 9. Kuntoluokkien 4 ja 5 jakauma verrokkikunnissa

19 19( 21 ) 11. KUNNONHALLINNAN JATKOTOIMENPITEET Saneerausten suunnittelu Kunnonhallinnan yksi keskeinen tavoite on korjausvelan hallinta ja pysäyttäminen. Korjausvelan pienentämiseen voidaan vaikuttaa rahoitusta kasvattamalla, mutta myös kohdistamalla oikeat toimenpiteet kohteille riittävän ajoissa. Rahoituksen kasvattaminen yleisesti heikossa taloustilanteessa on haastavaa ja siksi olisi tärkeää kohdistaa keveämpiä ja kustannustehokkaita toimenpiteitä niille kohteille, jotka eivät ole vielä täydellisen saneerauksen tarpeessa. Toimenpide arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Kantavana ajatuksena kevennetyn saneerauksen suunnittelussa on se, että toimenpide tulee olla myös pitkällä tähtäimellä kestävä ja kustannustehokas vaihtoehto huomioiden myös kunnallistekniikan saneeraustarpeet. Saneerauksen suunnittelu laaditaan aina tarvelähtöisesti saneeraustarveselvityksen pohjalta. Suunnittelukohteelle tehdään tarvittavat lisätutkimukset esimerkiksi kantavuusmittaukset. Saneerauksen suunnittelun tuloksena tilaajalle toimitetaan kohteittain sanallinen raportti, työkohde- ja määräluettelo sekä kustannusarvio. Lisäksi toimitetaan pituus. ja poikkileikkaukset, joihin toimenpiteet on kuvattu jaksoittain. Kuvio 10 Poikkileikkaus saneeraussuunnitelmasta Digiroad-aineiston laadunvarmistus Kuntotutkimuksen pohjalta voidaan laatia Digiroad ominaisuustietojen laadunvarmistus. Työn tarkoituksena on varmistaa Digiroadissa olevat ominaisuustiedot vertaamalla Digiroadin tietoja kuntotutkimuksessa tuotettuun tietoon. (Uudet väylät, poistettavat väylät, toiminnalliset luokat). Tiedot toimitetaan Digiroad operaattorille, joka päivittää ajantasaiset tiedot Digiroadin tietokantaan

20 20( 21 ) Katuomaisuuden laitteiden- ja varusteiden inventointi sekä 360 kuvatietopalvelu Laite- ja varusteinventoinnit ovat tärkeä työkalu katuverkon hoidon ja kunnossapidon kannalta. Laitteiden ja varusteiden ominaisuustietoja voidaan käyttää mm. hoidon ja kunnossapidon kilpailutuksessa sekä katuverkon omaisuuden hallinnassa, kustannustenseurannassa sekä korvaus- ja uusioinvestoinneissa. Katuverkolle tehdään 360-asteiset stereokuvaukset, jonka jälkeen laite- ja varusteinventoinnit tehdään toimistotyönä. Tilaajan kanssa määritellään mitä tietoja halutaan katuverkolta kerättävän. Inventoitavia tietoja voivat olla mm. liikennemerkit, kaiteet, valaisinpylväät, reunakivet jne. 360-asteisista kuvista voidaan luoda Tilaajalle organisaatiokohtainen palvelu, jota käytetään vastaavalla tavalla kuin Googlemapsia. Palvelussa on mukana mm. mittauspalvelut, joilla voidaan mitata päällysteleveyksiä, korkeusrajoituksia ja kaikkea mitä kuvassa esitetään. Kuvio 11. Esimerkkikuva 360 kuvatietopalvelusta

21 21( 21 ) LIITTEET Liite 1 Katuomaisuuden yhteenvetotaulukko_v.2.1 Liitteet 2a-l Teemakartat Liite 2a Katujen kuntoluokka 2017 Liite 2b Katujen kuntotila jaksoittain 2017 Liite 2c Katujen kulutuskerrosmateriaali 2017 Liite 2d Katujen kuivatuspuutteet 2017 Liite 2e Katujen päällystepaksuus 2017 Liite 2f Katujen rakennekerrosten paksuus 2017 Liite 2g Kevyen liikenteen väylien kuntoluokka 2017 Liite 2h Kevyen liikenteen väylien kuntotila jaksoittain 2017 Liite 2i Kevyen liikenteen väylien kulutuskerrosmateriaali 2017 Liite 2j Kevyen liikenteen väylien kuivatuspuutteet 2017 Liite 2k Kevyen liikenteen väylien päällystepaksuus 2017 Liite 2l Kevyen liikenteen väylien rakennekerrosten paksuus 2017 Liite 3 Maatutkatulkintojen pituusprofiilit