Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen

Transkriptio

1 Korjausvelan hallinta Joensuussa Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen

2 Lähtökohtia Joensuun kaupungin ylläpitovastuulla: Ajoratoja Kevyen liikenteen väyliä 392 km 335 km Katuomaisuuden määrä taseessa noin 50 milj.euroa Rahoituksesta: V katujen uudelleen päällystykseen ja kunnostukseen käytetään 0,64 milj. euroa Katujen ja yleisten alueiden (kadut, puistot, torit) investointirahoitus vuonna 2012 on 14,4 milj. Uudisrakentaminen Peruskorjaus Kehittämishankkeet 4,6 milj.euroa 2,9 milj. euroa 6,9 milj.euroa

3 Yleistä korjausvelasta Korjausvelka on se investoitava rahamäärä, jolla omaisuus saadaan kohtuulliseen kuntoon. Eli korjausvelka kuvaa rahamäärää, joka infraomaisuudesta on tingitty, että ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa Kiinteistöjen osalta korjausvelan määritykseen on olemassa yhtenäiset toimintamallit ja Joensuussakin korjausvelan määrä, ja rakennuksen oletettu kuluminen on arvioitu rakennuksittain. Tämän perusteella on arvioitu korjausvelan kehittymistä. Kaupunkien infraomaisuuden osalta ei vielä ole yhtenäistä korjausvelan määritystapaa, mutta työ on aloitettu Korjausvelka, kunnon kehittyminen ja oikeat toimenpiteet pystytään määrittämään vain analysoidun faktatiedon perusteella. Tämän vuoksi Joensuussa on vuonna 2011 käynnistetty jatkuva kunnonhallintaprojekti katujen osalta

4 Miksi katujen kunnonhallintaa Saadaan katuomaisuus haltuun ja kunto oikeasti selville Voidaan määritellä korjausvelka ja sen kehittyminen Voidaan määritellä kuhunkin kohteeseen tehokkaimmat / tarkoituksenmukaisimmat toimenpiteet Voidaan toteuttaa parannustyöt oikeassa järjestyksessä ja oikein toimenpitein Voidaan budjetoida ja ohjelmoida kohteet paremmin eli löydetään tehokkain tapa korjausvelan pitämiseen hallinnassa Voidaan osoittaa rahoitustarpeet yksiselitteisesti Voidaan perustella erilaiset tarpeet faktatiedon pohjalta Saadaan määriteltyä hyväksyttävä kuntotaso/korjausvelka ja tämän perusteella määräytyy vaadittava rahoitustaso

5 Lähtökohtia kunnonhallinnan kehittämiseen Joensuussa Kunnonhallinta on aiemmin perustunut silmämääräiseen arviointiin ja empiiriseen tietoon Vuotuinen päällystysohjelma on tehty keväällä lumien sulamisen jälkeen ja on päällystetty, mikä tuntunut tarpeellisilta Peruskorjauskohteet on määritelty yhteisen mietinnän, kansalaispalautteen ja osin poliittisen ohjauksen perusteella Vuosina Joensuuhun liitetyt kunnat ovat tuoneet lisää dokumentoimatonta, suurelta osin heikkokuntoista katuverkkoa (Tuupovaara, Kiihtelysvaara, Eno ja Pyhäselkä) Vuonna 2006 tehtiin kuntoinventointeja, mutta tuloksia ei hyödynnetty, koska ei ollut selkeää toimintatapaa Katuverkolla on kantavuuspuutteellisia katujaksoja, syy puutteellisissa materiaaleissa ja rakennekerroksissa

6 Peruskorjauskohteet Peruskorjausohjelmoinnin tavoitetila Määritellään analysoidun kuntotiedon ja kuntotilan kehittymisen perusteella Rahoitustasossa määräävänä hyväksyttävä korjausvelka Pyritään selvittämään tarpeet seuraavalle 10 vuodelle Ohjelmoidaan yhdessä muiden infratoimijoiden kanssa Olemassa olevan päällystetyn verkon ohjelmointi Määritellään analysoidun kuntotiedon perusteella Määriteltyjen raja-arvojen ylitys tuo kohteet päällystystarve - ryhmään Käytettävissä olevan vuosirahoituksen perusteella määritellään kunkin kauden päällystysohjelma

7 Katuomaisuuden kunnonhallinnan palvelusopimus Kilpailuttamisasiakirjojen laatimisessa konsulttina Navico Oy ja palvelun toteuttaa Carement Oy Mittausten ostamisesta asiantuntemuksen ostamiseen Asiantuntemus kiinteähintaisena, mittaukset yksikköhinnoilla 3 -vuotinen sopimus, 2 vuoden optiomahdollisuus Käytetyt tarjouspyyntöasiakirjat Tarjouspyyntökirje, tehtävän määritys, tarjousten vertailuperusteet Tehtävän kuvausta täydentävät liitteet (määrätiedot, yms.) Tilaaja tarjouslomakepohjat (hintalomakkeet, henkilölomake, toiminta- ja laatusuunnitelma) Turvallisuusasiakirjat, sopimusluonnos ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Kokonaishintaan kuuluvat tehtävät katselmus ja korjausvelan määritys mittausohjelmien laatiminen kuntotietojen analysointi ja kohdeluettelot raportointi ja havainnollistaminen vuorovaikutus ja kokoukset mittausaineiston siirto, aineiston luovutus MITTAUSTEHTÄVÄT Yksikköhintaiset tehtävät kuntomittaukset - PTM mittaukset - vaurioinventoinnit - maatutkaukset digitaalinen kuvaus lisäkokoukset

8 Kuntotietojen hallinta Katuverkon kuntotiedot kerätään kattavasti erilaisin inventoinnein PTM, PVI, maatutkaus, silmämääräinen arvio, digikuvaus Tiedot analysoidaan ja analysoitu tieto sekä mittaustulokset voidaan viedä suoraan käytettävään katurekisteriohjelmiston tietokantaan Määritellään kuntoluokitus JOENSUU KAIKKI; Kuntoluokat (km) luokka 1 luokka 2 luokka 3 luokka 4 luokka 5

9 Kunnonhallintaprojektissa tehtävät mittaukset ja tutkimukset Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen) koko verkolle Videokuvaukset (4 kamerakulmaa/ poikkileikkaus) koko verkolle Videokuvasta still kuvat rekisteriin (LIIVI malli) koko verkolle Pää- ja kokoojakaduille PTM tasaisuusmittaukset (pituussuuntainen 5M-IRI, uraisuus, sivukaltevuus) Sidottujen kerrosten paksuus ja homogeenisuus sekä muiden rakennekerrosten paksuudet ja ominaisuudet maatutkalla vaurioituneissa kohteissa Kaikki mittaukset on sidottu GPS koordinaatteihin Kantavuusmittaukset (pudotuspainolaite) tarvittaessa

10 Kuntoluokitus Joensuussa Luokka Kunto Tarvittava toimenpide 1 Erittäin hyvä Ei kunnostustarvetta Ei toimenpiteitä 2 Hyvä Ei kunnostustarvetta Ei toimenpiteitä 3 Tyydyttävä Paikoittaista kunnossapitotarvetta Päällysteen uusiminen 4 Huono Kunnostus tai peruskorjaus tarpeellinen Päällysteen / kantavan kerroksen yläosan uusiminen 5 Erittäin huono Kunnostus tai peruskorjaus välttämätön Rakennekerrosten uusiminen

11 Kuntoluokkatietoja saadaan halutulla jaottelulla PÄÄKADUT KOKOOJAKADUT 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, ,6 0, ,4 0,3 0,2 0,1 0 Lk 1 Lk 2 Lk 3 Lk 4 Lk 5 Lk 1 Lk 2 Lk 3 Lk 4 Lk 5 ASUNTO- JA TONTTIKADUT KEVYENLIIKENTEENVÄYLÄT 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 0, ,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Lk 1 Lk 2 Lk 3 Lk 4 Lk 5 Lk 1 Lk 2 Lk 3 Lk 4 Lk 5

12 Ajoratojen kuntoluokitus

13 Päällysteohjelma kuntotietojen avulla Mitatut ja analysoidut kuntotiedot lähtöaineistona Määritellään raja-arvot ja tarvittavat muut parametrit (urat, tasaisuus ym) Määrittelyn perusteella tulostuu raakaversio päällystysohjelmaksi Asiantuntija tarkentaa toteutuskohteet ja tällöin esim. poistetaan kohteet, jotka ovat jo lähiajan saneerausohjelmassa

14 Korjausvelan määrästä Joensuussa Korjausvelan määrää on tähän saakka arvioitu ottamalla mukaan vain päällyste ja sen alapuoliset rakenteet => antaa liian pienen ja epätodellisen kuvan korjausvelan suuruudesta (pitäisi sisältää myös katuvihreä, laitteet, ym.) Vuoden 2012 loppuun mennessä saadaan uudet yksikköhintojen määrittelyperusteet ja sen jälkeen tarkennetaan summia sekä otetaan myös puistot tarkasteluun Tähän saakka käytetyt yksikköhinnat ja korjausvelka nähdään taulukosta KORJAUSVELAN ARVIOINTI ( ) Kuntoluokka PÄÄKADUT KOKOOJAKADUT ASUNTO- JA TONTTIKADUT KEVYENLIIKENTEENVÄYLÄT YHTEENSÄ ( ) luokka luokka luokka luokka luokka YHTEENSÄ KORJAUSVELAN ARVIOINTI; Arvio yksikköhinnoista LUOKKA PÄÄKADUT ( / m) KOKOOJAKADUT ( /m) ASUNTO- JA TONTTIKADUT ( /m) KEVYENLIIKENTEENVÄYLÄT ( /m) 0 luokka luokka luokka luokka luokka

15 KIITOS! Yhteystiedot: Ari Varonen kaupungininsinööri Joensuun kaupunki, Tekninen virasto Muuntamontie 5, JOENSUU puh