Valtimosairauksien suonensisäiset hoidot
|
|
- Ville-Veikko Karvonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtimosairauksien suonensisäiset hoidot Duodecim 1997;113(20):2067 Pekka Matsi, Hannu Manninen, Heini Söder Katsaus Ateroskleroottiset valtimoahtaumat ja -tukokset ovat yleisin toimenpideradiologian kohde. Perkutaaninen transluminaalinen angioplastia eli pallolaajennus on edelleen hoidon perustekniikka. Sen keskeisin ongelma, laajennetun suonenosan uudelleen ahtautuminen eli restenosoituminen, on edelleen ratkaisematta. Kuitenkin uudet suonensisäisesti asennettavat verkkomaiset proteesit eli stentit ovat parantaneet pitkäaikaistuloksia. Alaraaja- ja munuaisvaltimoiden samoin kuin osin supraaortaalisuonten pallolaajennuksilla on vakiintunut asema leikkausta täydentävänä ja jossain tapauksissa sitä korvaavana hoitomuotona. Katetrilla tukosalueelle tehtävä selektiivinen liuotushoito on tehokas raajaiskemian hoito ennen kaikkea paikallisen tromboosin pohjalta syntyneissä tukoksissa. Päällystetyt stentit ja stenttisiirteet muodostavat tulevaisuudessa osan vatsa-aortan ja perifeeristen valtimoiden aneurysmahoitoa. Myös kaulavaltimoiden aneurysmien ja ahtaumien hoidossa stenteistä odotetaan leikkausta täydentävää hoitomuotoa. Krooniset ateroskleroottiset ahtaumat ja tukokset ovat radiologisten valtimotoimenpiteiden yleisin kohde. Akuutin iskemian aiheuttavan valtimotukoksen hoito on myös usein toimenpideradiologinen. Valtimoaneurysmien katetrihoidot ovat myös yleistymässä varsinkin aivojen alueella (Duodecim 18/97). Toimenpideradiologisten tekniikoiden laajentumisen ovat mahdollistaneet digitaalisen läpivalaisutekniikan, katetrien ja muun välineistön nopea kehittyminen. Toimenpideradiologiset tekniikat Perkutaaninen transluminaalinen angioplastia (PTA) eli pallolaajennushoito on atero skleroottisten valtimomuutosten radiologisen hoidon perustekniikka. Menetelmän käytännön suoritus ja vaikutusmekanismi on kuvattu aikaisemmin tässä lehdessä (Matsi ja Manninen 1991). Markkinoilla on myös erilaisia mekaanisia katetreja ja laserangioplastialaitteistoja (Yang ym. 1990). Niiden käyttö ei paranna oleellisesti angioplastiatuloksia ja on vain harvoin aiheellinen. PTA:n yhteydessä voidaan suoneen asentaa metallisia verkkomaisia endoproteeseja eli stenttejä. Niitä on kahta päätyyppiä: pallokatetrilla laajennettavia ja itsestään laajenevia (Yang ym. 1991). Käytetyimmät stenttimateriaalit ovat ruostumaton teräs, tantaali ja nitinoli. Nykyisin on saatavilla myös esimerkiksi dacron- ja PTFE-päällysteisiä stenttejä, ns. peittostenttejä eli sisäistutteita. Ne soveltuvat ennen kaikkea aneurysmien hoitoon. Sisäistutteilla on saavutettu lupaavia alustavia tuloksia erityisesti munuaisvaltimotason
2 alapuolisten vatsa-aortan ja lantion valtimoiden aneurysmien hoidossa (Parodi ym. 1991, Parodi 1995, Blum ym. 1996) (kuva 1). Sekä embolisia että paikallisen tromboosin pohjalta syntyneitä akuutteja valtimotukoksia voidaan hoitaa selektiivisesti katetrin kautta tukosalueelle tehtävällä liuotus- eli trombolyysihoidolla (Katzen ja van Breda 1990). Vaikuttavana trombolyyttisenä aineena käytetään yleisimmin urokinaasia tai plasminogeeniaktivaattoria (tpa). Hoito aloitetaan yleensä boluksena ja sitä jatketaan infuusiona. Käytetyt annokset vaihtelevat suuresti. Trombi- tai emboliamateriaalia voidaan myös poistaa imemällä erityisellä aspiraatiokatetrilla (Starck ym. 1985). Krooninen alaraajaiskemia Vatsa-aortan paikalliset ahtaumat soveltuvat hoidettavaksi PTA:lla. Sekä primaariset että pitkäaikaistulokset ovat hyvät ja komplikaatiot harvinaisia (Yakes ym. 1989). Julkaistut potilaisaineistot ovat kuitenkin olleet suhteellisen pieniä, sillä alaraajojen ateroskleroottiset muutokset rajoittuvat harvoin pelkästään distaaliseen vatsa-aorttaan. Lantion ja femoropopliteaalialueella pallolaajennushoitoa voidaan pitää ensisijaisena lyhyissä ahtaumissa, joiden hoito onnistuu teknisesti %:ssa tapauksista (Matsi ym. 1994). Pitemmissäkin ahtaumamuutoksissa hyvä tekninen tulos on saavutettavissa lähes yhtä usein, mutta pitkäaikaistulokset ovat huonommat (Matsi ym. 1994). Kroonisissa valtimotukoksissa muutoksen pituuden kasvaessa sekä pitkäaikais- että primaaritulokset huonontuvat (Matsi ym. 1995) (kuva 2). Noin 90 % alle 10 cm:n pituisista femoropopliteaalialueen tukoksista saadaan hoidettua onnistuneesti PTA:lla (Morgenstern ym. 1989). PTA:n pitkäaikaistulokset ovat jonkin verran huonommat kuin kirurgisen hoidon. Potilasaineistojen ja käytettyjen kriteereiden erilaisuus vaikeuttavat kuitenkin vertailua. Leikkausta kevyempänä hoitomuotona PTA:lla voidaan perustellusti hoitaa subjektiivisesti haittaavaa katkokävelyä, jonka vaikeusaste ei vielä edellytä leikkausta. PTA:n tärkein ongelma on myointimaalisen hyperplasian aiheuttama suonen uudelleen ahtautuminen. Tämä tapahtuu %:ssa hoidetuista suonialueista muutaman kuukauden kuluessa toimenpiteestä (Matsi 1995). Mikäli potilaan oireet palaavat yli vuoden kuluttua PTA:sta, kyseessä on yleensä ateroskleroottisen tautiprosessin leviäminen. Toistetun PTA:n primaariset ja pitkäaikaistulokset eivät ole alkuperäistoimenpidettä huonommat (Matsi ym. 1994). Lukuisat restenosoitumisen ratkaisuyritykset, esimerkiksi erilaiset lääkeainekokeilut, ovat toistaiseksi osoittautuneet tehottomiksi. Käytännössä uudelleen ahtautumista voidaan parhaiten estää valitsemalla PTA:han siihen parhaiten soveltuvat valtimomuutokset ja pyrkimällä mahdollisimman hyvään primaaritulokseen. Mikäli pallolaajennuksen tulos jää epätyydyttäväksi, on erityisesti lantion alueella syytä asettaa hoidetulle suonialueelle stentti. Pallolaajennuksen tulos on parhaiten arvioitavissa kaikututkimuksella (IVUS) tai painemittauksella, sillä angiografialla arvioitavissa oleva morfologinen tulos ei aina ole
3 luotettava. Lantion alueen valtimotukoksessa stenttiä pidetään ensisijaisena hoitomuotona PTA:han verrattuna (Vorwerk ja Guenther 1995) (kuva 3). Femoropopliteaalialueella stenttejä voidaan käyttää parantamaan lyhyissä suonisegmenteissä epätyydyttävää tulosta esimerkiksi intiman dissektoituessa. Femoropopliteaalialueella stenttihoidon tulokset ovat selvästi huonommat kuin lantion alueella subakuutin trombosoitumisen ja myointimaalisen hyperplasian muodostaessa merkittävän pitkäaikaistuloksia huonontavan ongelman (Henry ym. 1995, Martin ym. 1995). Kroonisessa kriittisessä alaraajaiskemiassa valtimomuutokset ovat tyypillisesti pitkiä ja esiintyvät monella tasolla, mikä huonontaa tämän potilasryhmän soveltuvuutta PTA:han. Matsin ym. (1993) valikoitumattomassa potilasaineistossa noin puolet pelkästään PTA:lla hoidetuista säilytti jalkansa vuoden seurannassa. Tulokset ovat parempia, mikäli hoidetut suonisegmentit eivät ole pitkiä ja mikäli saadaan yksikin suonirunko auki nilkkaan saakka (Matsi ym. 1993). Kriittisessä alaraajaiskemiassa ahtauttavia valtimomuutoksia esiintyy useimmiten joko pelkästään tai myös säären alueen valtimoissa (kuva 4). Nykyistä PTA-välineistöä käytettäessä tämänkin alueen toimenpiteet ovat turvallisia (Brown ym. 1993). Kriittisen iskemian suonensisäisestä hoidosta ei ole pitkäaikaistuloksia, eikä vertailua leikkaukseen ole tehty. Munuais- ja viskeraalivaltimot Pallolaajennus on ensisijainen munuaisvaltimoahtauman hoito renovaskulaarisessa verenpainetaudissa. Toimenpide onnistuu teknisesti %:ssa tapauksista, ja suotuisa verenpainevaste saavutetaan noin 80 %:ssa (Soulen 1994, v. Knorring ym. 1996). Parhaat tulokset saavutetaan fibromuskulaarisen dysplasian aiheuttamissa ahtaumissa. Ahtauman sijainti aortan seinässä munuaisvaltimon tyvessä huonontaa PTA:n primaaritulosta. Stentin asennuksen aiheita ovat yli 50 %:n jäännösahtauma (kuva 5) ja hoidetun suonisegmentin uudelleen ahtautuminen (Henry ym. 1996). PTA:lla ja stentin asennuksella voidaan hoitaa myös iskeemistä nefropatiaa, mutta tulokset ovat huonompia kuin verenpainetaudissa: vajaatoiminta korjaantuu tai tilanne stabiloituu vain noin 50 %:ssa. Viskeraali-iskemian primaarihoito on leikkaus. Endovaskulaarinen hoito on vaihtoehtoinen, mikäli kirurgiset toimenpiteet eivät tule kyseeseen (Rose ym. 1995). Mikäli pallolaajennuksen tulos on epätyydyttävä, voidaan arteria mesenterica superioriin tai trunens coeliacukseen asentaa stentti. Supra-aortaalivaltimot Subclaviavaltimoiden ahtaumien ja tukosten hoidossa pallolaajennus ja stentin asennus on muodostumassa ensisijaiseksi. Tärkein aihe on "subclavian steal" -syndrooma (Sueoka 1996) (kuva 6). Joskus harvoin joudutaan a. subclavian proksimaalinen ahtauma
4 hoitamaan sepelvaltimo-ohituksessa käytetyn sisemmän rintavaltimon verensaannin turvaamiseksi (Perrault 1993). Karotisbifurkaation ahtaumien hoidossa PTA ja stentit ovat tutkimusasteella. Alustavien tulosten perusteella endovaskulaaristen tekniikoiden primaaritulokset ovat hyvät ja komplikaatiotaajuus on hyväksyttävä (Marks ym. 1994, Gaines ym. 1995) (kuva 7). PTA:ta voidaan käyttää myös vertebralisvaltimoiden proksimaalisten ahtaumien hoitoon. PTA:n komplikaatiot PTA:n kokonaiskomplikaatiotaajuus on noin 10 % (Becker ym. 1989). Komplikaatioista noin puolella on kliinistä merkitystä, ja leikkaushoitoa tarvitaan noin 2 %:ssa (Matsi 1995). Tavallisin komplikaatio on punktiopaikan hematooma. Perifeeriset emboliat voidaan yleensä hoitaa trombolyysillä tai aspiraatiokatetrilla, laajennetun suonisegmentin akuutti tukkeutuminen stentillä ja punktiopaikan pseudoaneurysma kaikuohjauksisella painamisella. Muita harvinaisia komplikaatioita ovat varjoaineen aiheuttama munuaisvaurio, valtimo-laskimofisteli ja retroperitoneaalivuoto. Akuutti raajaiskemia Harkittaessa embolian tai tromboosin tukkiman suonialueen paikallista trombolyysihoitoa, on ensin arvioitava hoidettavan raajan iskemian aste. Mikäli raajaan on jo kehittynyt selvä tunto- ja toimintahäiriö, on hoito kirurginen, sillä trombolyysihoito kestää useimmiten tuntia. Yli kaksi vuorokautta kestäviin hoitoihin on suhtauduttava kriittisesti. Paikallisella liuotushoidolla vältetään yleensä systeeminen vaikutus. Lähiaikoina sairastettua aivoverenvuotoa, mahahaavaa tai suurta leikkausta pidetään kuitenkin vasta-aiheena. Hoitovastetta seurataan angiografian lisäksi laboratoriokokein (plasman fibrinogeenipitoisuus ei saa pienetä alle arvon 1 g/l). Potilaiden riittävän valvonnan turvaaminen vaatii yleensä hoitoa heräämössä tai tehoosastolla. Trombolyysin tulokset ovat sitä parempia, mitä tuoreempaa tukosta päästään hoitamaan (Ouriel 1994). Ne ovat parhaat akuutissa emboliassa, joka on yleensä nopeasti ja tehokkaasti hoidettavissa kirurgisestikin. Suurin osa akuuteista valtimotukoksista syntyy kuitenkin paikallisen tromboosin pohjalta. Näissä tapauksissa paikallista trombolyysihoitoa pidetään ensisijaisena, sillä trombosoitumisen aiheuttamat valtimoahtaumat voidaan hoitaa samassa yhteydessä PTA:lla. Mikäli tromboosin perussyy, paikallinen valtimoahtauma, jää hoitamatta, pitkäaikaistulokset huononevat huomattavasti (v. Knorring ym. 1996). Trombolyysi soveltuu tukkeutuneiden laskimo- tai proteesiohitusten hoitoon varsinkin nivustaipeen alapuolella. Primaaritulokset ovat paremmat proteesiohituksissa, kun taas onnistuneen liuotushoidon jälkeen laskimosiirteiden aukipysyvyys on parempi (Sullivan
5 ym. 1991). On huomattava, että useimmiten onnistunut trombolyysi paljastaa siirteen tukkeutumisen syyn (esim. distaalinen oman valtimon stenoosi), joka on vielä hoidettava joko kirurgisesti tai PTA:lla. Tuoreen tukkeutuneen siirteen hoito on kirurginen, sillä syy on useimmiten leikkaustekninen. Trombolyysihoitoon liittyvä tavallisin komplikaatio on punktiokohdan vuoto. Vakava aivo- tai suolistovuoto on harvinainen. Lopuksi Väestön ikääntyessä hoitoa vaativien ateroskleroosipohjaisten valtimomuutosten määrä lisääntyy. Taloudellisten resurssien vähetessä on lääketieteen suuntauduttava entistä täsmällisempiin, vähemmän invasiivisiin ja edullisempiin hoitomuotoihin. Toimenpideradiologian nopea kehittyminen on malliesimerkki tästä suuntauksesta. Kiehtovista mahdollisuuksista huolimatta suonensisäisten toimenpiteiden nopeasti kasvava kirjo on kuitenkin aiheuttanut sen, että käytössä olevien menetelmien kriittinen pitkäaikaisarviointi usein on puutteellista. Pallolaajennushoidon keskeinen ongelma, uudelleen ahtautuminen, on edelleen ratkaisematta, vaikka metallistentit ovatkin osin parantaneet tuloksia. Tulevaisuudessa päällystetyt stentit ja stenttisiirteet muodostavat osaksi vatsa-aortan ja perifeeristen valtimoiden aneurysmien hoitoa. Aortan dissektoituman aiheuttaman viskeraali- ja munuaisvaltimoiden iskemian hoidossa stentit ja endovaskulaarinen katetrifenestraatio voivat osin korvata leikkaushoitoa. Myös karotissuonten aneurysmien ja ahtaumien hoidossa stenteistä odotetaan leikkausta täydentävää menetelmää (Manninen ym. 1996). Koska päävastuu potilaan kokonaishoidosta kuuluu verisuonikirurgille, toimenpideradiologisten mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää erikoisalojen välistä tiivistä yhteistyötä. Sekä toimenpiteitä tekevän radiologin että verisuonikirurgin on oltava selvillä toistensa mahdollisuuksista. Hyvin organisoidulla yhteiskokous- ja konsultaatiojärjestelmällä varmiste taan kulloinkin paras hoito. Hyvänä esimerkkinä edelleen tiivistyvästä yhteistyöstä on toimenpideradiologin ja verisuonikirurgin yhteistyönä tehtävä vatsa-aortan aneurysman hoito stenttisiirteillä. Kirjallisuutta Becker G J, Katzen B T, Dake M D: Noncoronary angioplasty. Radiology 170: , 1989 Blum U, Langer M, Spillner G, ym.: Abdominal aortic aneurysms: Preliminary technical and clinical results with transfemoral placement of endovascular self-expanding stentgrafts. Radiology 198: 25-31, 1996 Brown K T, Moore E D, Getrajdman G I, Saddekni S: Infrapopliteal angioplasty: Longterm follow-up. JVIR 4: , 1993
6 Gaines P A, Venables G, Beard J: The primary success of internal carotid artery angioplasty and stents. Cardiovas Intervent Radiol 18 ~~~upp~~~l 1: 98, 1995 Henry M, Amor M, Ethevenot G, ym.: Palmaz stent placement in iliac and femoropopliteal arteries: Primary and secondary patency in 310 patietns with 2-4-year follow-up. Radiology 197: , 1995 Henry M, Amor M, Henry I, ym.: Stent placement in the renal artery: Three-year experience with the Palmaz stent. JVIR 7: , 1996 Katzen B T, van Breda A: Local arterial thrombolysis. Kirjassa: Interventional radiology. 1. painos, s Toim. R F Dondelinger, P Rossi, J C Kurdziel, S Wallace. Georg Thieme Verlag, Stuttgart 1990 v. Knorring J, Edgren J, Lepäntalo M: Long term results of percutaneous transluminal angioplasty in renovascular hypertension. Acta Radiol 37: 36-40, 1996 v. Knorring S, Peräkylä T, Edgren J, ym.: Thromobolytic treatment of acute or chronic leg ischaemia. Ann Chir Gynaecol 84: , 1996 Manninen H I, Koivisto T, Saari T, ym.: Dissecting aneurysms of all four cervicocranial arteries in fibromuscular dysplasia; Treatment with self-expanding endovascular stents, coil embolization, and surgical ligation. Am J Neuroradiol 1997 (painossa) Marks M P, Dake M D, Steinberg G K, ym.: Stent placement for arterial and venous cerebrovascular disease: preliminary experience. Radiology 191: , 1994 Martin E C, Katzen B T, Benenati J F, ym.: Multicenter trial of the wallstent in the iliac and femoral arteries. JVIR 6: , 1995 Matsi P, Manninen H: Toimenpideradiologia kroonisen alaraajaiskemian hoidossa. Duodecim 108: , 1992 Matsi P, Manninen H, Suhonen M, ym.: Chronic critical lower-limb ischemia: Prospective trial of angioplasty with 1-36 months follow- up. Radiology 188: , 1993 Matsi P, Manninen H, Vanninen R, ym.: Femoropopliteal angioplasty in patients with claudication: primary and secondary patency in 140 limbs with 1-3-year follow-up. Radiology 191: , 1994 Matsi P, Manninen H, Söder H, ym.: Percutaneous transluminal angioplasty in femoral artery occlusions: Primary and long-term results in 107 claudicant patients using femoral and popliteal catheterization techniques. Clin Radiol 50: , 1995
7 Matsi P: Percutaneous transluminal angioplasty in the treatment of chronic lower limb ischemia. A prospective study in 295 consecutive patients. Väitöskirja, Kuopion yliopisto 1995 Morgenstern B R, Getrajdman G I, Laffey K J, ym.: Total occlusions of the femoropopliteal artery: High technical success rate of conventional balloon angioplasty. Radiology 172: , 1989 Ouriel K, Shortell C K, Azodo M V U, ym.: Acute peripheral arterial occlusion: predictors of success in catheter-directed thrombolytic therapy. Radiology 193: , 1994 Parodi J C, Palmaz J C, Barone H D: Transfemoral intraluminal graft implantation for abdominal aortic aneurysms. Ann Vasc Surg 5: , 1991 Parodi J C: Endovascular repair of abdominal aortic aneurysms and other arterial lesions. J Vasc Surg 21: , 1995 Perrault L P, Carrier M, Hudon G, ym.: Transluminal angioplasty of the subclavian artery in patients with internal mammary grafts. Ann Thorac Surg 56: , 1993 Rose S C, Quigley T M, Raker E J: Revascularization for chronic mesenteric ischemia: comparison of operative arterial bypass grafting and percutaneous transluminal angioplasty. JVIR 6: , 1995 Soulen M: Renal angioplasty: underutilized or overvalued? Radiology 193: 19-21, 1994 Starck E E, McDermott J C, Crummy A B: Percutaneous aspiration thromboembolectomy. Radiology 156: 61-66, 1985 Sueoka B L: Percutaneous transluminal stent placement to treat subclavian steal syndrome. JVIR 7: , 1996 Sullivan K L, Gardiner G A Jr, Kandarpa K, ym.: Efficacy of thrombolysis in infrainguinal bypass grafts. Circulation 83 ~~~upp~~~l 1: 1-99, 1991 Vorwerk D, Guenther R W, Schürmann K, ym.: Primary stent placement for chronic iliac artery occlusions: follow-up results in 103 patients. Radiology 194: , 1995 Yakes W F, Kumpe D A, Brown S B, ym.: Percutaneous transluminal aortic angioplasty: Techniques and results. Radiology 172: , 1989 Yang X M, Manninen H, Soimakallio S: Percutaneous transluminal laser angioplasty. Progress over the past two years. Acta Radiol 31: 3-12, 1990
8 Yang XM, Manninen H, Matsi P, Soimakallio S: Percutaneous endovascular stenting: Development, investigation and application. Eur J Radiol 13: , 1991 Kirjoittajat: PEKKA MATSI, LT, apulaisylilääkäri HANNU MANNINEN, dosentti, osastonylilääkäri HEINI SÖDER, LL, erikoislääkäri KYS:n kliinisen radiologian osasto PL 1777, Kuopio
Suoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotSuolistoiskemian hoito pallolaajennuksella ja stentillä
Tapausselostus Suolistoiskemian hoito pallolaajennuksella ja stentillä Marja Berg, Hannu Manninen, Markku Heikkinen, Martine Vornanen, Voitto Aittola ja Pekka Miettinen Suolistoiskemian epätyypillinen
LisätiedotAkuutin alaraajaiskemian kriteereitä ei ole
KATSAUS Pekka Kuukasjärvi, Juha-Pekka Salenius ja Heikki Riekkinen Akuutin alaraajaiskemian taudinkuva on muuttunut. Potilaat ovat yhä iäkkäämpiä ja sairastavat usein laaja-alaista valtimonkovetustautia.
LisätiedotAortan aneurysmien hoito suonensisäisillä stenttiproteeseilla
Katsaus Aortan aneurysmien hoito suonensisäisillä stenttiproteeseilla Pekka-Sakari Aho, Johan Edgren, Pekka Keto, Wolf-Dieter Roth, Jarmo Salo, Jorma Sipponen ja Mauri Lepäntalo Osa aortan aneurysmista
LisätiedotMASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT
INDIKAATIOT MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT Hannu Manninen Toimenpideradiologian professori, KYS l Hemodynamiikkaa uhkaava embolia ja kontraindikaatio trombolyysille TAI Massiivi embolia
LisätiedotKoarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta
LUKU 6 Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta JUHA SINISALO Tiivistelmä Koarktaation hoidon aihe kaikenikäisillä potilailla on vähintään 50 %:n kaventuma aortan läpimitassa tai yli 20 mmhg verenpaineero
LisätiedotAivo-, kaula- ja nikamavaltimoahtaumien suonensisäinen hoito
Tapausselostus Aivo-, kaula- ja nikamavaltimoahtaumien suonensisäinen hoito Reina Roivainen, Hannu Manninen, Mikko Hippeläinen, Marja Berg, Keijo Koivisto, Pekka Matsi, Tapani Saari, Ritva Vanninen, Kari
LisätiedotKuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan
Tapausselostus TERHI NEVALA JA JUKKA PERÄLÄ Massiivisen keuhkoembolian katetrihajotus ja paikallinen liuotushoito Akuuttiin massiiviseen keuhkoemboliaan liittyy merkittävä kuolleisuus. Tavanomaisten hoitomuotojen
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotEriytyvä koulutus (3 v) Verisuonikirurgian eriytyvä koulutus suoritetaan yliopistosairaalassa.
2011-2009 VERISUONIKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Mauri Lepäntalo KLL/Verisuonikirurgian toimiala, Haartmaninkatu 4, PL 262, 00029 HUS Puh. (09) 471 74451, mauri.lepantalo@hus.fi Tavoitteet Verisuonikirurgia
LisätiedotIskeeminen munuaissairaus
Nefrologia Jukka Mustonen ja Ole Wirta on väestön vanhenemisen takia nykyään munuaisten vaikean vajaatoiminnan tärkeä syy. Se kehittyy useimmiten salakavalasti vähäoireisena valtimonkovettumistautia sairastavalle
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotKriittisellä alaraajaiskemialla
S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 15 16/24 VSK 59 1633 Alkuperäistutkimus Alaraaja-amputaatiot Hus-piirissä tukkeavan valtimotaudin merkitys korostumassa ELINA ESKELINEN EEVA-MAIJA HIETALA HENRIK SELL LEENA KAUPPILA
LisätiedotSEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa
SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa Johanna Kaulamo Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen
LisätiedotVasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus
Alkuperäistutkimus Timo Mäkikallio, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Vesa Jokinen, Kari Ylitalo, Jukka Juvonen ja Heikki Huikuri Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Ohitusleikkauksella
LisätiedotAortta-aneurysman vaativa hoito muuttumassa
VERISUONIKIRURGIA Juha-Pekka Salenius ja Ilkka Kantonen Aortta-aneurysman vaativa hoito muuttumassa Väestön ikääntymisen vuoksi vatsa-aortan aneurysma on yleinen ja lisääntyvä terveysriski. Aortan kerralliset
LisätiedotSynnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia
Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet
LisätiedotMagneettiangiografia ja digitaalinen subtraktioangiografia katkokävelypotilaan kuvantamisdiagnostiikassa
Alkuperäistutkimus Magneettiangiografia ja digitaalinen subtraktioangiografia katkokävelypotilaan kuvantamisdiagnostiikassa Seppo Seppänen, Matti Lehto, Leo Keski-Nisula, Georg Pimenoff, Rainer Zeitlin
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotAikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Aikuistyypin diabetespotilaan sepelvaltimotaudin hoito Mikko Syvänne Aikuistyypin diabeetikkojen hoidossa on tärkeää hyödyntää kaikki ne keinot, jotka parantavat sepelvaltimotaudin
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotRinta-aortan sairauksia on pystytty korjaamaan. Rinta-aortan sairauksien uusiutuvat hoitomuodot: avoleikkaus vai endovaskulaarihoito?
Katsaus Pekka Jaakkola ja Hannu Manninen Rinta-aortan sairauksien uusiutuvat hoitomuodot: avoleikkaus vai endovaskulaarihoito? Rinta-aortan dissektoitumat, aneurysmat ja vammat uhkaavat ilmaantuessaan
LisätiedotSubclavian steal -oireyhtymä
NÄIN HOIDAN Juha-Pekka Salenius ja Ilkka Uurto Subclavian steal oireyhtymä on harvinainen, yleensä ateroskleroosin aiheuttama verenkiertohäiriö, johon liittyy vertebrobasilaarialueen ja mahdollisesti käden
LisätiedotMitä tiedetään verisuonikirurgian vaikuttavuudesta
VERISUONIKIRURGIA Sailaritta Vuorisalo, Maarit Venermo, Tuija Ikonen, Reijo Sund, Juha Salenius, Kimmo Mäkinen, Kari Ylönen ja Mauri Lepäntalo Mitä tiedetään verisuonikirurgian vaikuttavuudesta 448 Terveydenhuoltopalvelujen
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotPaklitakselipinnoitteiset pallolaajennuskatetrit sepelvaltimoiden ja perifeerisen valtimotaudin hoidossa
HALO-KATSAUS TIETEESSÄ HALO-RYHMÄ: JUKKA PERÄLÄ dosentti, osastonylilääkäri OYS, Pohjoinen keskusröntgen jukka.perala@ppshp.fi MATTI NIEMELÄ dosentti, apulaisylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotPotilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen
Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta käsin painaminen painolaite sulkulaite Käsin painaminen tutkimuksen jälkeen potilas omalla vuoteella valvontatilaan katetri suonessa ennen painamisen aloittamista
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201506111676
LisätiedotValtimoiden kuvantaminen
Valtimoiden kuvantaminen Duodecim 1997;113(20):2021 Pekka Keto, Arto Haapanen, Timo Kallio Katsaus Angiografia on edelleen verisuonten perustutkimusmenetelmä. Se mahdollistaa verisuonipuuston laajan kuvaamisen.
LisätiedotVaikutus angina pectorikseen ja elämänennusteeseen
Katsaus Sepelvaltimotaudin hoito: ohitusleikkaus vai pallolaajennus? Juhani Heikkilä ja Antero Järvinen Invasiivisella hoidolla on vakiintunut asema sepelvaltimotaudin hoidossa, jos oireisto on vaikea
LisätiedotValtimoperäinen alaraajakipu
Eva Saarinen ja Anders Albäck TEEMA: KIPEÄ JALKA Tukkiva valtimotauti raajakivun aiheuttajana tulee yleistymään, sillä väestö ikääntyy ja diabeteksen esiintyvyys kasvaa. Tärkeintä valtimoperäisen raajakivun
LisätiedotDiabetes verisuonikirurgian riskitekijänä
Katsaus Maarit Venermo, Jyrki Virkkunen, Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius ja Finnvasc-ryhmä Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä Diabetes on tärkein riskitekijä, joka pahentaa alaraajaiskemian
LisätiedotAkuutin mesenteriaali-iskemian hoitomahdollisuudet parantuneet
Jussi M. Kärkkäinen, Hannu Manninen ja Hannu Paajanen Akuutin mesenteriaali-iskemian hoitomahdollisuudet parantuneet Suolilievevaltimon tukoksesta johtuva akuutti mesenteriaali-iskemia on hengenvaarallinen
LisätiedotKatetritoimenpiteet synnynnäisissä sydänvioissa
Kardiologian uudet tuulet JAANA PIHKALA JA MARKKU KUPARI Katetritoimenpiteet synnynnäisissä sydänvioissa Katetritoimenpiteet synnynnäisten sydänvikojen hoidossa ovat lisääntyneet viimeisten kahden vuosikymmenen
LisätiedotSentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut
Sentraaliset kanyylit lapsilla Nukkumarkku ja muut ? Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis 47,0% 53,0% 0,0% ? Kanyylin syvyys? 1. VCS
LisätiedotLaskimonsisäinen paikallinen liuotushoito ja suonensisäiset toimenpiteet
Tromboosi Laskimonsisäinen paikallinen liuotushoito ja suonensisäiset toimenpiteet Wolf-Dieter Roth, Aarno Lehtola, Pekka Keto, Anders Albäck ja Mauri Lepäntalo Valtimoiden tuoreet tukokset ovat olleet
LisätiedotRestenoosi pallolaajennuksen jälkeen ongelma ratkeamassa
Kardiologian uudet tuulet ANTTI KIVELÄ JA JUHA HARTIKAINEN Restenoosi pallolaajennuksen jälkeen ongelma ratkeamassa Pallolaajennuksesta on tullut tärkein revaskularisaatiomenetelmä sepelvaltimotaudin hoidossa.
LisätiedotSisusvaltimorungon dissektoituma: rintaja ylävatsakivun harvinainen syy
Tapausselostus Kimmo Oikari, Tapani Tikkakoski ja Mari Niemi Sisusvaltimorungon dissektoituma: rintaja ylävatsakivun harvinainen syy Kuvaamme potilaan, jolla verisuonten varjoainekuvaus paljasti rinta-
LisätiedotKaula- ja nikamavaltimoiden endovaskulaarinen hoito
Kristiina Ikäheimonen, Ritva Vanninen, Pekka Jäkälä, Kimmo Mäkinen ja Hannu Manninen TOIMENPIDERADIOLOGIA Kaula- ja nikamavaltimoiden endovaskulaarinen hoito Kallonulkoisen kaulavaltimoahtauman pallolaajennusta
LisätiedotAlaraajavaltimoiden varjoainetutkimus
Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus eli ALARAAJOJEN ANGIOGRAFIA www.eksote.fi Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Valtimoiden suonensisäistä varjoainekuvausta kutsutaan angiografiaksi. Varjoainekuvauksessa
LisätiedotJUXTA- JA INFRARENAALISEN AORTAN ATEROSKLEROOSI-AHTAUMIEN STENT- TIHOITO
JUXTA- JA INFRARENAALISEN AORTAN ATEROSKLEROOSI-AHTAUMIEN STENT- TIHOITO Pauli Tuisku Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/radiologia
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotAortan koarktaation osuus sydämen synnynnäisistä
Katsaus JAANA PIHKALA, JUHA-MATTI HAPPONEN, MARKKU KAARNE JA EERO JOKINEN lla tarkoitetaan paikallista kaventumaa rinta-aortan alkuosassa. Tämä poikkeavuus kuvattiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1760.
LisätiedotMesenteriaali-iskemian diagnostiikka ja endovaskulaarinen hoito
Mazen Sudah, Erkki Kaukanen, Sari Grönlund ja Hannu Manninen TOIMENPIDERADIOLOGIA Mesenteriaali-iskemian diagnostiikka ja endovaskulaarinen hoito Mesenteriaali-iskemia on ikääntyvän väestön harvinainen
LisätiedotKeuhkovaltimoiden ahtaumien perkutaaninen
TEEMA: TOIMENPIDEKARDIOLOGIA Juha Sinisalo ja Jaana Pihkala Keuhkovaltimoahtauma voi olla yksittäinen kaventuma keuhkovaltimopuustossa tai niitä saattaa olla useampiakin. Ahtaumat esiintyvät itsenäisinä
LisätiedotAorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito
LUKU 2 Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito Maija Kaartinen Leo Ihlberg Tiivistelmä Aorttavuodon kehittymisen tavallisimmat syyt ovat nykyisin aortan tyven sairaudet ja kaksiliuskainen aorttaläppä.
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotKaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius
Aivoinfarkti Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Kaulavaltimoahtauman leikkaushoidon hyödyllisyydestä aivohalvauksen ehkäisyssä lääkehoitoon
LisätiedotMilloin dacryocystorhinostomia?
Milloin dacryocystorhinostomia? Juha Seppä OYL, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentti Osaamiskeskusjohtaja, aistinelinsairaudet, Kuopion Yliopistollinen Saitraala Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotALARAAJOJEN VERENKIERRON ARVIOINTI HOITOTYÖSSÄ
Opinnäytetyö (AMK) Sairaanhoitajakoulutus 2017 Veeraliisa Silvennoinen & Hanna Sinkkilä ALARAAJOJEN VERENKIERRON ARVIOINTI HOITOTYÖSSÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Sairaanhoitajakoulutus
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotKOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio
KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin
LisätiedotEndovaskulaariset hoitotekniikat aivovaltimoaneurysmien hoidossa
Topi Siniluoto ja Juha-Matti Isokangas NEUROKIRURGIA Endovaskulaariset hoitotekniikat aivovaltimoaneurysmien hoidossa Aivovaltimoaneurysmien endovaskulaarinen hoito sai alkusysäyksen 1990-luvun alussa
LisätiedotSyvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian uudet tuulet akuuttihoidon kirjo fibrinolyysistä kotihoitoon
LUKU 9 Syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian uudet tuulet akuuttihoidon kirjo fibrinolyysistä kotihoitoon VELI-PEKKA HARJOLA JYRI KOIVUMÄKI Syvän laskimotromboosin (SLT) ja keuhkoembolian (KE) vuotuiseksi
LisätiedotMekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä
Alkuperäistutkimus Tanya Bogoslovsky, Olli Häppölä, Turgut Tatlisumak, Kimmo Lappalainen, Tapio Paananen, Markku Kaste ja Perttu J. Lindsberg Mekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä
LisätiedotAkuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito
HALO-KATSAUS tieteessä HALO-ryhmä: Satu Mustanoja neurologian dosentti HUS, neurologian klinikka satu.mustanoja@hus.fi Johanna Pekkola LT, neuroradiologian erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Heikki Numminen
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotRESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA
RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,
LisätiedotVerisuonivammat. Pirkka Vikatmaa verisuonikirurgi HYKS Meilahden sairaala
Verisuonivammat Pirkka Vikatmaa verisuonikirurgi HYKS Meilahden sairaala Tässä esityksessä Yhteistä verisuonivammoille Verisuonten vaurioituminen Verisuonten korjaamisen strategioita Raajojen verisuonivammoista
Lisätiedotwww.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2016 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT Hinnasto voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi.
www.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2016 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT Hinnasto voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi. Käsitteitä: - Elektiivinen: ennalta suunniteltu, potilaalle
LisätiedotVammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS
1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito
LisätiedotLeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj
LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia
Lisätiedot9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi
LisätiedotKroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito
Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotRenaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa
Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa Ilkka Tikkanen, dos. sisät. ja nefrol. erik.lääk. Osastonylilääkäri, HYKS Medisiininen tulosyksikkö, nefrologian klinikka ja Helsinki Hypertension
LisätiedotEsimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli
Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotVuotavan traumapotilaan diagnostiikka ja toimenpideradiologinen hoito
TOIMENPIDERADIOLOGIA Pekka Matsi, Tiina Lehtimäki ja Riitta Rautio Vuotavan traumapotilaan diagnostiikka ja toimenpideradiologinen hoito Hemodynamiikaltaan epävakaalle potilaalle tehdyllä kaikukuvauksella
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA
IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien
LisätiedotKirsi Kaakinen HENKILÖKUNNAN SÄTEILYANNOKSET JA SÄTEILYSUOJELU REISIVALTIMOAHTAUMAN PALLOLAAJENNUSTOIMENPITEESSÄ
Kirsi Kaakinen HENKILÖKUNNAN SÄTEILYANNOKSET JA SÄTEILYSUOJELU REISIVALTIMOAHTAUMAN PALLOLAAJENNUSTOIMENPITEESSÄ HENKILÖKUNNAN SÄTEILYANNOKSET JA SÄTEILYSUOJELU REISIVALTIMOAHTAUMAN PALLOLAAJENNUSTOIMENPITEESSÄ
LisätiedotMyoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle
Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu
LisätiedotPrimaari PCI LUKU 1 A. Ilkka Tierala. Hoidon organisointi ja tehokas toteutus. ppcin toteutus
LUKU 1 A Primaari PCI Ilkka Tierala Suora pallolaajennus eli primaari PCI (ppci) on tutkimusnäytön perusteella sekä myös kansallisten ja kansainvälisten hoito-ohjeiden mukaan ensisijainen reperfuusiomuoto
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotFibrinolyysi STEMI:n hoidossa
LUKU 1 B Fibrinolyysi STEMI:n hoidossa Juho Viikilä Johdanto Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan akuutin ST-nousuinfarktin ensisijainen hoitomuoto on primaari PCI. Jos kokeneen työryhmän tekemä pallolaajennus
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotAngiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet
Sivu 1/5 Angiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet Ajanvaraus / kiireelliset tutkimukset... 1 Ei-kiireelliset tutkimukset... 1 Kiireelliset tutkimukset... 1 Angiografioita ja toimenpiteitä tekevät
LisätiedotDiabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016
Diabeetikon jalkahaava Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 diabetes on vakava pienten suonten tauti FAKTOJA Diabeteksen Käypä hoito suositus 15-25%:lle diabetikoista jossain elämänvaiheessa
LisätiedotMidline-katetrit. Peijas Sh Oskar Nyholm
Midline-katetrit Peijas 11.1.2018 Sh Oskar Nyholm oskar.nyholm@hus.fi PICC- ja Midline-katetrien erot Keskuslaskimokatetri Ääreislaskimokatetri eli pitkä kanyyli Käyttöindikaatiot kuten pitkäaikaisella
LisätiedotSepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla
Alkuperäistutkimus Eppu Sainio, Otto Pitkänen ja Tapio Hakala Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Koska sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella hoidettavien potilaiden keski ikä
LisätiedotPitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen
Alkuperäistutkimus Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen Janne J. Jokinen, Paula Mustonen, Sinikka Rehnberg, Mikko Hippeläinen ja Juha Hartikainen Suomessa tehtiin
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotVerisuoniperäiset alaraajahaavat
Verisuoniperäiset alaraajahaavat Jukka Palokangas Haavalla tarkoitetaan väkivallan aiheuttamaa ihon tai sen alaisen kudoksen äkillistä vioittumaa tai kudososien puutosta tai irtoamista toisistaan ( mukaan
LisätiedotSepelvaltimon kroonisen totaalitukoksen perkutaaninen hoito
KATSAUS Olli A. Kajander, Erkki Ilveskoski ja Risto Jussila Sepelvaltimon kroonisen totaalitukoksen perkutaaninen hoito Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa krooninen totaalitukos (chronic total occlusion,
LisätiedotSepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala
Katsaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Sydän-keuhkokoneen käyttö sepelvaltimoleikkauksessa on vakiinnuttanut paikkansa viime
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön
LisätiedotUltraääniohjattu vaahto sklero terapia on lupaava menetelmä pintalaskimorunkojen vajaatoiminnan hoidossa
TIETEESSÄ ELINA ESKELINEN LT, ERIKOISLÄÄKÄRI TAYS, VERISUONIKIRURGIAN YKSIKKÖ ANDERS ALBÄCK DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI HYKS, VERISUONIKIRURGIAN KLINIKKA MAURI LEPÄNTALO PROFESSORI, YLILÄÄKÄRI HYKS, VERISUONIKIRURGIAN
LisätiedotPRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING
PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,
LisätiedotFINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS
FINPOP- katsaus GKS 23.9.2016 Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP 2015 Finnish National Survey of Pelvic Organ Prolapse Surgery Selvittää gynekologisten laskeumaleikkausten 1) indikaatiot, 2) leikkausmenetelmät,
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT
SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotOngelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit
Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta
Lisätiedot