Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala"

Transkriptio

1 Katsaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Sydän-keuhkokoneen käyttö sepelvaltimoleikkauksessa on vakiinnuttanut paikkansa viime vuosikymmenten aikana. Sen käyttöön liittyy kuitenkin ongelmia, joiden ratkaisemiseksi on kehitetty»off-pump»-tekniikoita, joissa sydän-keuhkokonetta ei tarvita. Nämä tekniikat ovat kehittyneet nopeasti viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja nykyään voidaan pääosa sepelvaltimoleikkauksista haluttaessa tehdä niiden avulla. Käytettävissä olevien tutkimustulosten perusteella ilman sydän-keuhkokonetta tehtävä sepelvaltimoleikkaus on yhtä turvallinen ja lyhyen seurannan valossa myös yhtä hyvä kuin vanhemmalla tekniikalla tehty. Komplikaatioiden määrän osalta tällä uudella tekniikalla tehtävä leikkaus vaikuttaa paremmalta vaihtoehdolta etenkin suuren riskin potilailla. Teknisesti leikkaus on vaativampi ja edellyttää kirurgilta suurempaa harjaantuneisuutta. Sepelvaltimokirurgian ilman sydänkeuhkokonetta (»off-pump») aloitti R. H. Goetz vuonna 1960 (Konstantinov 2000). Hän yhdisti oikean rintakehän sisävaltimon oikeaan sepelvaltimoon anastomoosilaitetta käyttäen. Pian tämän jälkeen Kolessov (1967) julkaisi omat kokemuksensa vastaavalla tekniikalla tehdyistä leikkauksista. Hän liitti vasemman rintakehän sisävaltimon vasemman sepelvaltimon eteen laskevaan haaraan (Lita-LAD) käyttäen hyvin nykyisenkaltaista tekniikkaa. Kuitenkin sepelvaltimokirurgiassa, lähinnä Cleveland-klinikassa Yhdysvalloissa, otettiin käyttöön sydänkeuhkokone, ja se vakiinnutti paikkansa seuraaviksi vuosikymmeniksi. Sen avulla saavutetaan hyvät leikkaustulokset vähin komplikaatioin, ja toimenpide on kirurgille varsin suoraviivainen.»off-pump»-tekniikka oli Kolessovin jälkeen pitkään unohduksissa, kunnes sen käyttö aloitettiin uudelleen 1980-luvulla. Syynä oli pitkälti tekniikkaa alussa soveltaneiden kirurgien pyrkimys säästää perfuusiovälineistöä. Pian kyseinen tekniikka osoittautui turvalliseksi, ja samalla pystyttiin välttämään joitakin tavanomaiseen perfuusiotekniikkaan liittyviä komplikaatioita etenkin riskipotilailla. Vuonna 1985 Buffolo ja Benetti julkaisivat ensimmäiset sarjansa, joissa oli 160 ja 30 kyseisellä tekniikalla leikattua potilasta. Ohitukset oli tehty laskimosiirtein vasemman sepelvaltimon eteen laskevan haaran ja oikean sepelvaltimon alueelle, ja tulokset olivat vertailukelpoisia myöhemmin julkaistuihin nähden (Benetti 1985, Buffolo ym. 1985). Ohitusleikkauksen ongelmia Sydänleikkauksia tehdään yhä enemmän entistä iäkkäämmille ja entistä sairaammille potilaille, minkä vuoksi leikkausmenetelmiin ja niistä johtuviin haittavaikutuksiin joudutaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota (Noyez ym. 1998, Weintraub ym. 1998). Sydän-keuhkokonetta käytettäessä sepelvaltimoleikkauksesta aiheutuu halvaus 1 5 %:lle potilaista ja lievempiä neuro- Duodecim 2004;120:

2 logisia oireita %:lle. Osa halvauksen riskiä lisäävistä tekijöistä, kuten aiemmat neurologiset oireet, on leikkaustekniikasta riippumattomia. Osa on taas sydän-keuhkokoneen käyttöön, aortan käsittelyyn ja kanylointiin liittyviä. Kallon läpäisevää kaikukuvausta (transcranial doppler, TCD) on käytetty verrattaessa sydän-keuhkokoneen avulla ja ilman sitä tehtäviä leikkauksia. Tällöin on todettu sydän-keuhkokonetta käytettäessä merkitsevästi enemmän embolisia tapahtumia (Diegeler ym. 2000, Watters ym. 2000). Heti tällaisen leikkauksen jälkeen tehdyllä magneettikuvauksella on todettu aivojen turpoavan leikkauksen yhteydessä. Tämän häiriön yhteyttä kliiniseen selviytymiseen ei tiedetä, mutta»off-pump»-tekniikalla leikatuilla aivojen turvotusta ei esiinny (Taylor 1998, Anderson ym. 1999). Neuropsykologisissa testauksissa on todettu kognitiivisten toimintojen heikentyneisyyttä %:lla potilaista viikon kuluttua sepelvaltimoleikkauksesta ja %:lla osassa testeistä kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen. Joidenkin testien perusteella taas tila voi olla jopa preoperatiivista parempi (Shaw ym. 1987, Murkin ym. 1995, Toner ym. 1998). Vaihtelu tuloksissa on huomattavan suurta. Munuaisten akuuttia vajaatoimintaa esiintyy 7,9 %:lla ja dialyysia vaativaa vajaatoimintaa 0,7 %:lla sydän-keuhkokoneen avulla leikatuista. Näiden potilaiden kuolleisuus on oleellisesti suurempaa kuin muilla, 14 % ja 28 %. Riskiä lisääviä tekijöitä ovat ikä, leikkausta ennen suurentunut kreatiniiniarvo, sydän-keuhkokoneen käytön kesto, kaulavaltimoiden suhina, vasemman kammion heikentynyt toiminta, diabetes ja ylipaino (Conlon ym. 1999). Edellä mainittuja komplikaatioita on toivottu voitavan vähentää»off-pump»-tekniikalla. Samalla kuitenkin joskus joudutaan tekemään kompromissi revaskularisaation täydellisyyden suhteen. Miten leikkaus tehdään ilman sydän-keuhkokonetta? Sepelvaltimoleikkaus»off-pump»-tekniikalla tehdään yleisimmin rintalastan avauksen kautta. Yhden suonen ohituksissa voidaan harkita pientä rintakehä- tai rintalastan alapuolista avausta. Sepelvaltimoiden uusintaleikkauksissa lähestyminen suoritetaan edellä mainituista avauksista kohdealueen ja avoimien siirteiden mukaan. Sepelvaltimoleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta vaatii kirurgin ja anestesiologin hyvää yhteistyötä. Sydäntä joudutaan ohitusten ajaksi kääntämään eri asentoihin, ja sepelvaltimo voidaan joutua sulkemaan lyhyeksi aikaa, jolloin hemodynamiikka saattaa kärsiä ja sydänlihas voi olla iskeeminen lyhyitä aikoja. Hemodynaamista tilaa seurataan tiiviisti ja tehdään tarvittavat muutokset hoidossa joko sydämen asentoa tai lääkitystä muuttamalla. Ohitettavan suonen esille saaminen on tärkeää, jotta sauma voidaan ommella hyvissä olosuhteissa. Liikkuvaan maaliin on hankala osua. Sama pätee myös»off-pump»-tekniikalla tehtäviin ohitussaumoihin. Nykyiset stabilaattorit (laite, jolla leikattava kohta sydämen pinnalla saadaan pysymään lähes paikallaan, ks. kuva) ovat niin hyviä, että sauman tekeminen on teknisesti lähes yhtä helppoa kuin sydämen ollessa pysähdyksissä. Sydänlihaksen verenkierron säilyttämiseksi leikkauksen aikana voidaan käyttää sunttia (ohut muoviputki), joka asetetaan sepelvaltimon sisään sauman ompelun ajaksi. Suntin käytöllä voidaan ylläpitää kohtalaista sepelvaltimovirtausta ja estää hapenpuute sauman ompelun aikana. Mikäli sydämen toiminta häiriintyy sauman ompelun aikana, voidaan sydän palauttaa normaaliasentoon ja odottaa tilanteen vakaantumista. Leikkaustulokset Luotettavia tutkimuksia suurilla satunnaistetuilla huolellisesti jälkikäteen tutkituilla ja pitkään seuratuilla potilasaineistoilla ei toistaiseksi ole julkaistu, mikä johtuu osittain leikkaustekniikoiden nopeasta kehityksestä viime vuosien aikana. Pitkäaikaisseuranta varjoainekuvauksin on vaikeaa ja kallista, ja siksi päätelmiä joudutaan tekemään kliinisen arvion ja kokemuksen perusteella. Satunnaistetussa 200 potilaan sarjassa»offpump»-tekniikalla on saatu verenkierto palautumaan yhtä täydellisesti kuin sydän-keuhko- 540 A. Sahlman ym.

3 Kuva. Sydämen kärjessä on imukuppi, jonka avulla sydäntä voidaan kääntää. Stabilisaattori on LAD:n alueella. koneen avulla tehdyssä leikkauksessa. Ensin mainitulla tekniikalla leikattujen potilaiden kreatiinikinaasin MB-fraktion (CK-MB) ja troponiinipäästöt olivat pienemmät (Puskas ym. 2002). Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös suurehkossa satunnaistamattomassa aineistossa. Leikkauksenaikainen kuolleisuus ja sydäninfarktin esiintyvyys olivat»off-pump»-potilailla merkitsevästi vähäisempiä (Calafiore ym. 2001). Satunnaistetussa 100 potilaan sarjassa»offpump»-potilaiden CK-MB-, troponiini- ja HH- FABP-pitoisuudet (human heart fatty acid binding protein) olivat merkitsevästi pienemmät (Jemielity ym. 2002). Energiavarat säilyivät myös paremmin tässä ryhmässä (laktaatin tuotto oli sydän-keuhkokoneen avulla leikatuilla merkitsevästi suurempi) ja CK-MB- ja troponiiniarvot olivat pienemmät (Penttilä ym. 2001). van Dijkin ym. (2001) prospektiivisessa satunnaistetussa 281 potilaan aineistossa molemmissa ryhmissä tehtiin yhtä paljon siirteiden istutuksia. Veren tarve oli»off-pump»-potilailla hieman vähäisempää ja CK-MB-arvo merkitsevästi pienempi. Muilta osin ei eroa todettu ryhmien välillä. Kuukauden kuluttua kummassakin ryhmässä sepelvaltimo-oireisto uusi 4 %:lla. Angelinin ym. (2002) 401 potilaan aineistossa sairastuvuus oli merkitsevästi pienempi»offpump»-potilailla (eteisvärinä, haavatulehdus, sydämen supistuvuutta parantavien lääkkeiden tarve, verensiirrot ja yli seitsemän vuorokauden hoitoaika). Seuranta-aikana molemmat ryhmät selviytyivät yhtä hyvin. Cartierin ja Robitaillen (2001) suurehkossa satunnaistamattomassa tutkimuksessa todettiin tromboembolisia komplikaatioita (halvaus) 0,5 %:lla 1 476:sta sydän-keuhkokoneen avulla leikatusta ja 1,0 %:lla 500»off-pump»-potilaasta. Verrattaessa neuropsykologisia löydöksiä on kummallakin tekniikalla leikatuilla todettu samantasoista suorituskyvyn heikentyneisyyttä heti toimenpiteen jälkeen ja tila on korjaantunut samalla tavoin kolmen kuukauteen mennessä. van Dijkin ym. (2002) satunnaistetussa 281 potilaan aineistossa todettiin kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta vähäinen ero ilman sydän-keuhkokonetta leikattujen eduksi, mutta ero hävisi 12 kuukauteen mennessä. Onkin arveltu, että neuropsykologisen suorituskyvyn huononeminen johtuisi jostain muustakin tekijästä, esimerkiksi anestesiasta (Taggart ym. 1999). Samoin mahdollisesti itse»off-pump»- tekniikka etenkin vasemman sepelvaltimon taakse kiertäviä haaroja ohitettaessa saattaa sisältää neuropsykologisia ongelmia lisääviä tekijöitä, joita ovat mm. kohonnut keskuslaskimopaine, ajoittain matala verenpaine ja sydämen heikko pumppausteho sekä aortan sivupihditys (van Dijk ym. 2002). Ennen kotiutusta tehdyissä varjoainekuvauksissa on saatu verrattain hyviä aukipysyvyyslukuja. Siirteistä on ollut avoimia % ja potilaista 95 % kliinisesti oireettomia keskimäärin 6,8 kuukauden seuranta-ajan jälkeen (Contini ym. 1999, Bedi ym. 2000, Wiklund ym. 2000, Bull ym. 2001, Puskas ym. 2001) ja 94 % ilman sydäntapahtumia 18 kuukauden seurannan jälkeen (Hirose ym. 2000). Kuitenkin on epäilty, että liitosalueen manipulaatio (suntin ja puhaltimen käyttö ym.) yhdessä leikkauksen aiheuttaman hyperkoagulaation kanssa aiheuttaisi siirteiden trombosoitumista. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta 541

4 »Off-pump»-leikkauksen edut. Yksi perusteista»off-pump»-tekniikoiden käyttöönotolle on ollut kustannusten pienentäminen. Säästöt tulevat pienemmistä materiaalikuluista leikkauksessa (alkuvaiheen tekniikoita käytettäessä) ja lyhyemmästä sairaalahoitoajasta. Viimeisten vuosien aikana leikkaustekniikat ovat kehittyneet huikeasti ja mahdollistaneet käytännössä useimmiten täydellisen ohitusleikkauksen suorittamisen. Tällöin leikkauksessa käytettävien kalliiden kertakäyttöisten välineiden määrä on oleellisesti lisääntynyt. Omassa klinikassamme tehtiin keväällä 2002 leikkauskustannusten selvitys ja todettiin kummallakin tekniikalla suoritetut leikkaukset lähes yhtä kalliiksi. Tulos oli samankaltainen myös Bullin ym. (2001) etenevässä satunnaistamattomassa tutkimuksessa: hoitoajat, komplikaatioiden määrä ja kustannukset olivat samat kummassakin ryhmässä.»off-pump»-tekniikalla tehtäviin leikkauksiin on kohdistunut suuria odotuksia leikkauskomplikaatioiden määrän suhteen. Satunnaistamattomissa tutkimuksissa ero tavanomaisella tekniikalla leikattuihin nähden onkin ollut selvä, mutta satunnaistettujen tutkimusten valossa asia ei ole enää aivan yhtä selkeä. Vähäisen riskin potilailla menetelmien välillä ei liene eroa tuloksissa. Uudesta tekniikasta hyötyvät luultavasti eniten suuren riskin potilaat (iäkkäät, keuhko- ja munuaistauteja potevat sekä sydämen pumppaustehon heikkoudesta kärsivät). Potilaiden valinta Sepelvaltimoleikkaus voidaan tehdä periaatteessa ilman sydän-keuhkokonetta kaikille ohitusleikkausta tarvitseville. Poikkeuksena ovat kriittisessä hemodynaamisessa (elvytys)tilassa olevat potilaat. Lisätoimenpiteitä (läppäkorjaukset, aorttatoimenpiteet) tarvitsevat potilaat eivät myöskään sovellu»off-pump»-kirurgiaan. Samoin sepelvaltimoiden ollessa pienet tai muissa vastaavissa tapauksissa ei aina ole järkevää käyttää tätä tekniikkaa. Pienellä osalla potilaista jo vähäinen sydämen kääntäminen aiheuttaa hemodynaamisen tilan merkittävän huononemisen, mikä käytännössä estää leikkauksen suorittamisen ilman sydän-keuhkokonetta. Aivoverenkierron ongelmien vähentäminen sepelvaltimoohitusleikkauksissa on edelleen suuri haaste. Kaikki nousevan aortan arterioskleroottiset muutokset eivät ole päältäpäin havaittavissa. Näissä tapauksissa leikkauksen aikana tehtävä epiaortaalinen kaikututkimus auttaa havaitsemaan tapaukset, joissa aortan käsittelyä tulisi välttää vuotiailla potilailla ei ole todettu suuria eroja sepelvaltimoleikkauksen komplikaatioiden (aivoinfarkti, peroperatiivinen sydänlihasvaurio) määrissä leikkaustekniikan mukaan.»off-pump»-menetelmän edut tulevat esille iäkkäämmillä potilailla, joilla usein on enemmän liitännäissairauksia ja nousevan aortan kalkkiutumista. Lopuksi Proksimaalisten ja etenkin distaalisten anastomoosilaitteiden laaja käyttöönotto lisännee huomattavasti ilman sydän-keuhkokonetta tehtäviä leikkauksia. Tällöin päästään mm. aortan vähäisempään manipulaatioon, minkä pitäisi vähentää embolisten komplikaatioiden määrää, ja saumoista tulee standardin mukaisia, jolloin siirteiden auki pysyvyyden voisi olettaa edelleen paranevan. Proksimaalisia anastomoosilaitteita on jo jonkin verran kliinisessä käytössä, ja kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä (Eckstein ym. 2002). Distaalisia anastomoosilaitteita on useammantyyppisiä. Niiden välisistä paremmuuseroista ei vielä ole voi muodostunut käsitystä. Leikkausrobotin avulla on jo onnistuttu tekemään siirteen irrotus ja revaskularisaatio rajoitetulle alueelle (Kappert ym. 2001, Tang ym. 2001). 542 A. Sahlman ym.

5 Kirjallisuutta Anderson RE, Li TQ, ym. Increased extracellular brain water after coronary artery bypass grafting is avoided by off-pump surgery. J Cardiothorac Vasc Anesth 1999;13: Angelini GD, Taylor FC, ym. Early and midterm outcome after off-pump and on-pump surgery in Beating Heart Against Cardioplegic Arrest Studies (BHACAS 1 and 2): a pooled analysis of two randomised controlled trial. Lancet 2002;359: Bedi HS, Suri A, ym. Global myocardial revascularization without cardiopulmonary bypass using innovative techniques for myocardial stabilization and perfusion. Ann Thorac Surg 2000;69: Benetti FJ. Direct coronary surgery with saphenous vein bypass without either cardiopulmonary bypass or cardiac arrest. J Cardiovasc Surg 1985;26: Buffolo E, Andrade JC, ym. Direct myocardial revascularization without cardiopulmonary bypass. Thorac Cardiovasc Surg 1985;33:26 9. Bull DA, Neumayer LA, ym. Coronary artery bypass grafting with cardiopulmonary bypass versus off-pump cardiopulmonary bypass: does eliminating the pump reduce morbidity and cost? Ann Thorac Surg 2001;71: Calafiore AM, Di Mauro M, ym. Myocardial revascularization with and without cardiopulmonary bypass in multivessel disease: impact of the strategy on early outcome. Ann Thorac Surg 2001;72: Cartier R, Robitaille D. Thrombotic complications in beating heart operations. J Thorac Cardiovasc Surg 2001;121: Conlon PJ, Stafford-Smith M, ym. Acute renal failure following cardiac surgery. Nephrol Dial Transplant 1999;14: Contini M, Iacó A, ym. Current results in off pump surgery. Eur J Cardio- Thorac Surg 1999;16 (Suppl 1):S69 S72. Diegeler A, Hirsch R, ym. Neuromonitoring and neurocognitive outcome in off-pump versus conventional coronary bypass operation. Ann Thorac Surg 2000;69: Eckstein FS, Bonilla LF, ym. The St Jude Medical symmetry aortic connector system for proximal vein graft anastomoses in coronary artery bypass grafting. J Thorac Cardiovasc Surg 2002;123: Hirose H, Amano A, ym. Off-pump coronary artery bypass: early results. Ann Thorac Cardiovasc Surg 2000;6: Jemielity M, Perek B, ym. Injury to myocardium during on-pump and off-pump coronary artery bypass grafting procedures. 16th Annual Meeting of the European Association for Cardio-Thoracic Surgery, Monaco, 2002 Kappert U, Cichon R, ym. Technique of closed chest coronary artery surgery on the beating heart. Eur J Cardio-Thorac Surg 2001;20: Kolessov VL. Mammary artery-coronary artery anastomosis as a method of treatment for angina pectoris. J Thorac Cardiovasc Surg 1967; 54:535. Konstantinov IE. Robert H. Goetz: The surgeon who performed the first succesful clinical coronary artery bypass operation. Ann Thorac Surg 2000;69: Murkin JM, Martzke JS, ym. A randomized study of the influence of perfusion technique and ph management strategy in 316 patients undergoing coronary artery bypass surgery. J Thorac Cardiovasc Surg 1995;110: Noyez L, Janssen DP, ym. Coronary bypass surgery: what is changing? Analysis of 3834 patients undergoing primary isolated myocardial revascularization. Eur J Cardio-Thorac Surg 1998;13: Penttilä HJ, Lepojärvi MV, ym. Myocardial preservation during coronary surgery with and without cardiopulmonary bypass. Ann Thorac Surg 2001;71: Puskas JD, Thourani VH, ym. Clinical outcomes, angiographic patency, and resource utilization in 200 consecutive off-pump coronary bypass patients. Ann Thorac Surg 2001;71: Puskas JD, Williams WH, ym. Off-pump coronary artery bypass grafting provides complete revascularization while reducing myocardial injury, transfusion requirements and lenght of stay: Prospective randomized comparison of 200 unselected patients having OPCABG versus conventional CABG. 82nd Annual Meeting of the AATS, Washington, USA, Shaw PJ, Bates D, ym. Neurologic and neuropsychological morbidity following major surgery: comparison of coronary artery bypass and peripheral vascular surgery. Stroke 1987;18: Taggart DP, Browne SM, ym. Is cardiopulmonary bypass still the cause of cognitive dysfunction after cardiac operations? J Thorac Cardiovasc Surg 1999;118: Tang LW, D Ancona G, ym. Robotically assisted video-enhanced-endoscopic coronary artery bypass graft surgery. Angiology 2001;52: Taylor KM. Central nervous system effects of cardiopulmonary bypass. Ann Thorac Surg 1998;66(5 Suppl):S20 4. Toner I, Taylor KM, ym. Cerebral functional changes following cardiac surgery: neuropsychological and EEG assessment. Eur J Cardio- Thorac Surg 1998;13: van Dijk D, Jansen EW, ym. Cognitive outcome after off-pump and on-pump coronary artery bypass graft surgery. JAMA 2002;287: van Dijk D, Nierich AP, ym. Early outcome after off-pump versus onpump coronary bypass surgery: results from a randomized study. Circulation 2001;104: Watters MP, Cohen AM, ym. Reduced cerebral embolic signals in beating heart coronary surgery detected by transcranial Doppler ultrasound. Br J Anaesth 2000;84: Weintraub WS, Craver JM, ym. Improving cost and outcome of coronary surgery. Circulation 1998;98(19 Suppl):II23 8. Wiklund L, Brandrup-Wognsen G, ym. Off-pump bypass surgery. Scand Cardiovasc J 2000;24: ANTERO SAHLMAN, LL KALERVO WERKKALA, dosentti HYKS Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka PL 340, HUS KARI TEITTINEN, LL Vaasan keskussairaala Vaasa Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta 543

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Leena Meinilä 25.11.2008

Leena Meinilä 25.11.2008 Ohitusleikkaus Mitraaliläppäleikkaus Sternumin fixaatio Ennen leikkausta 2-3vk preoperatiivinen harjoittelu (hengityslihasvoima, rintakehän liikkuvuus, kestävyys) vähentää hengityskomplikaatioita erityisesti

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Osastonylilääkäri Sydänyksikkö, KSSHP Aorttastenoosi * Prevalenssi yli 75 v 3% (Bach ym.) * Yli 80 v leikkauskuolleisuus 5,8-6,7% (Vasquez ym. N =13000)

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Tulehduskipulääkkeet tänään

Tulehduskipulääkkeet tänään Tulehduskipulääkkeet tänään Klaus Olkkola Helsingin yliopisto ja HYKS Tulehduskipulääkkeiden vaikutukset Kipua lievi6ävä eli analgee8nen vaikutus Kuume6a alentava eli an:pyree8nen vaikutus Tulehdusta lievi6ävä

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Leikkaukseen valmistautuminen. Merja Kokki dos., ayl Anestesia- ja leikkaustoiminta, KYS

Leikkaukseen valmistautuminen. Merja Kokki dos., ayl Anestesia- ja leikkaustoiminta, KYS Leikkaukseen valmistautuminen Merja Kokki dos., ayl Anestesia- ja leikkaustoiminta, KYS Esityksessä käsiteltävät asiat Ø Esitiedot, kliininen tutkimus Ø Preoperatiivinen kuntoutus Ø Ravitsemus Ø COPD Ø

Lisätiedot

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

VATSA-AORTAN ANEURYSMAN ELEKTIIVISEN AVOLEIKKAUKSEN ANESTESIA

VATSA-AORTAN ANEURYSMAN ELEKTIIVISEN AVOLEIKKAUKSEN ANESTESIA VATSA-AORTAN ANEURYSMAN ELEKTIIVISEN AVOLEIKKAUKSEN ANESTESIA Johanna Salmi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kirjallisuuskatsaus Joulukuu 2011 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito

Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito LUKU 2 Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito Maija Kaartinen Leo Ihlberg Tiivistelmä Aorttavuodon kehittymisen tavallisimmat syyt ovat nykyisin aortan tyven sairaudet ja kaksiliuskainen aorttaläppä.

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat LUKU 3 Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat KARL LEMSTRÖM JANNE J. JOKINEN JYRI LOMMI JORMA SIPPONEN Johdanto Sydämensiirtojen määrää olisi Suomessa mahdollista lisätä, ja näin tulisikin mitä pikimmin

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi

Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi Näin tutkin Tuomas Oksanen, Kristiina Mattila ja Markku Hynynen Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi Väestön ikääntyessä leikkaushoidon tarve tulee Suomessakin lisääntymään. kelpoisuutta arvioitaessa

Lisätiedot

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö S Y D Ä NPOT I L A I D EN KUNTOUTUS S U O M ES SA - S E M I NAARI 1 5. 0 3. 2 0 1 7 J A R I L A U K K A N E N, K A R D I O L O G I A N E R

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä

Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Alkuperäistutkimus Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Mika Lehto, Hannu Parikka, Jarmo Simpanen, Juha Virolainen, Kalervo Werkkala ja Lauri Toivonen Sokkeloleikkaus ja sen

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm Univerin minisylinterien kehitystyöhön on hyödynnetty vuosien tutkimustyö ja tuotekehityksen saavutukset. Tuloksena on luotettava tuote, joka soveltuu kaikkein vaativimmankin

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys

Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys Tuomas Klockars, Eero Sihvo, Heikki Rihkanen, Jarmo Salo ja Antti Mäkitie KATSAUS Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys Zenkerin divertikkeli on alanielun pullistuma, jonka syntymekanismi

Lisätiedot

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Helena Tähtinen Risto-Pekka Happonen BMF ry Syysseminaari 11.11.2009 Tertio, Tampere STM Selvityksiä 2/2009 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-2756-8

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Anemia on yleisintä ikääntyneessä

Anemia on yleisintä ikääntyneessä Leena Vikatmaa LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto leena.vikatmaa[a]hus.fi Preoperatiivisen anemian vaikutus leikkauksesta selviytymiseen Leikkausta edeltävä anemia heikentää

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta LUKU 6 Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta JUHA SINISALO Tiivistelmä Koarktaation hoidon aihe kaikenikäisillä potilailla on vähintään 50 %:n kaventuma aortan läpimitassa tai yli 20 mmhg verenpaineero

Lisätiedot

Vuodesta 1946. Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput

Vuodesta 1946. Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput Vuodesta 1946 Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput Lutz - ammattilaisen turvallinen valinta Lutz pumput ovat ammattilaisen turvallinen valinta pumpattaessa tynnyreistä, konteista tai

Lisätiedot

Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena

Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena XIII Terveydenhuollon laatupäivä SOTE tulee tuleeko lisää vaikuttavuutta? Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS

SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS Figure 1 Schematic representation of the distribution of sodium glucose cotransporters along an unrolled

Lisätiedot

Selkäydinstimulaatiota on käytetty 1960 luvun

Selkäydinstimulaatiota on käytetty 1960 luvun Selkäydinstimulaatio vaikean hoitoresistentin rintakivun (refraktaari angina pectoris) hoidossa Markku Taittonen, Pirkka Rautakorpi ja Heikki Ukkonen Sepelvaltimotauti on edelleen yleisin kuolinsyy länsimaissa,

Lisätiedot

Sentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut

Sentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut Sentraaliset kanyylit lapsilla Nukkumarkku ja muut ? Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis 47,0% 53,0% 0,0% ? Kanyylin syvyys? 1. VCS

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Harjoitus 2 ( )

Harjoitus 2 ( ) Harjoitus 2 (24.3.2015) Tehtävä 1 Figure 1: Tehtävän 1 graafi. Aikaisimmat aloitushetket selvitetään kaavoilla v[0] = 0 v[p] max 0 i p 1 {v[i]+a i (i,p) E} = v[l]+a l d[p] l. Muodostetaan taulukko, jossa

Lisätiedot

Käyttöohje 15.04.2010

Käyttöohje 15.04.2010 Käyttöohje 15.04.2010 Sisällys Johdanto... 3 Tuotekuvaus... 4 Vetoketjujen käyttö... 5 T-Balance -asun pukeminen... 7 WC-käynti... 8 Yläselän paljastaminen... 8 Selän paljastaminen puudutusta varten...

Lisätiedot

Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto

Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kammiovärinän ja kammiotakykardian defibrillointi Taustatietoja Physio-Control teki kaksivaiheisten, katkaistujen eksponentaalisten iskujen (BTE) sekä tavallisten yksivaiheisten

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot