Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala"

Transkriptio

1 Katsaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Sydän-keuhkokoneen käyttö sepelvaltimoleikkauksessa on vakiinnuttanut paikkansa viime vuosikymmenten aikana. Sen käyttöön liittyy kuitenkin ongelmia, joiden ratkaisemiseksi on kehitetty»off-pump»-tekniikoita, joissa sydän-keuhkokonetta ei tarvita. Nämä tekniikat ovat kehittyneet nopeasti viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja nykyään voidaan pääosa sepelvaltimoleikkauksista haluttaessa tehdä niiden avulla. Käytettävissä olevien tutkimustulosten perusteella ilman sydän-keuhkokonetta tehtävä sepelvaltimoleikkaus on yhtä turvallinen ja lyhyen seurannan valossa myös yhtä hyvä kuin vanhemmalla tekniikalla tehty. Komplikaatioiden määrän osalta tällä uudella tekniikalla tehtävä leikkaus vaikuttaa paremmalta vaihtoehdolta etenkin suuren riskin potilailla. Teknisesti leikkaus on vaativampi ja edellyttää kirurgilta suurempaa harjaantuneisuutta. Sepelvaltimokirurgian ilman sydänkeuhkokonetta (»off-pump») aloitti R. H. Goetz vuonna 1960 (Konstantinov 2000). Hän yhdisti oikean rintakehän sisävaltimon oikeaan sepelvaltimoon anastomoosilaitetta käyttäen. Pian tämän jälkeen Kolessov (1967) julkaisi omat kokemuksensa vastaavalla tekniikalla tehdyistä leikkauksista. Hän liitti vasemman rintakehän sisävaltimon vasemman sepelvaltimon eteen laskevaan haaraan (Lita-LAD) käyttäen hyvin nykyisenkaltaista tekniikkaa. Kuitenkin sepelvaltimokirurgiassa, lähinnä Cleveland-klinikassa Yhdysvalloissa, otettiin käyttöön sydänkeuhkokone, ja se vakiinnutti paikkansa seuraaviksi vuosikymmeniksi. Sen avulla saavutetaan hyvät leikkaustulokset vähin komplikaatioin, ja toimenpide on kirurgille varsin suoraviivainen.»off-pump»-tekniikka oli Kolessovin jälkeen pitkään unohduksissa, kunnes sen käyttö aloitettiin uudelleen 1980-luvulla. Syynä oli pitkälti tekniikkaa alussa soveltaneiden kirurgien pyrkimys säästää perfuusiovälineistöä. Pian kyseinen tekniikka osoittautui turvalliseksi, ja samalla pystyttiin välttämään joitakin tavanomaiseen perfuusiotekniikkaan liittyviä komplikaatioita etenkin riskipotilailla. Vuonna 1985 Buffolo ja Benetti julkaisivat ensimmäiset sarjansa, joissa oli 160 ja 30 kyseisellä tekniikalla leikattua potilasta. Ohitukset oli tehty laskimosiirtein vasemman sepelvaltimon eteen laskevan haaran ja oikean sepelvaltimon alueelle, ja tulokset olivat vertailukelpoisia myöhemmin julkaistuihin nähden (Benetti 1985, Buffolo ym. 1985). Ohitusleikkauksen ongelmia Sydänleikkauksia tehdään yhä enemmän entistä iäkkäämmille ja entistä sairaammille potilaille, minkä vuoksi leikkausmenetelmiin ja niistä johtuviin haittavaikutuksiin joudutaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota (Noyez ym. 1998, Weintraub ym. 1998). Sydän-keuhkokonetta käytettäessä sepelvaltimoleikkauksesta aiheutuu halvaus 1 5 %:lle potilaista ja lievempiä neuro- Duodecim 2004;120:

2 logisia oireita %:lle. Osa halvauksen riskiä lisäävistä tekijöistä, kuten aiemmat neurologiset oireet, on leikkaustekniikasta riippumattomia. Osa on taas sydän-keuhkokoneen käyttöön, aortan käsittelyyn ja kanylointiin liittyviä. Kallon läpäisevää kaikukuvausta (transcranial doppler, TCD) on käytetty verrattaessa sydän-keuhkokoneen avulla ja ilman sitä tehtäviä leikkauksia. Tällöin on todettu sydän-keuhkokonetta käytettäessä merkitsevästi enemmän embolisia tapahtumia (Diegeler ym. 2000, Watters ym. 2000). Heti tällaisen leikkauksen jälkeen tehdyllä magneettikuvauksella on todettu aivojen turpoavan leikkauksen yhteydessä. Tämän häiriön yhteyttä kliiniseen selviytymiseen ei tiedetä, mutta»off-pump»-tekniikalla leikatuilla aivojen turvotusta ei esiinny (Taylor 1998, Anderson ym. 1999). Neuropsykologisissa testauksissa on todettu kognitiivisten toimintojen heikentyneisyyttä %:lla potilaista viikon kuluttua sepelvaltimoleikkauksesta ja %:lla osassa testeistä kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen. Joidenkin testien perusteella taas tila voi olla jopa preoperatiivista parempi (Shaw ym. 1987, Murkin ym. 1995, Toner ym. 1998). Vaihtelu tuloksissa on huomattavan suurta. Munuaisten akuuttia vajaatoimintaa esiintyy 7,9 %:lla ja dialyysia vaativaa vajaatoimintaa 0,7 %:lla sydän-keuhkokoneen avulla leikatuista. Näiden potilaiden kuolleisuus on oleellisesti suurempaa kuin muilla, 14 % ja 28 %. Riskiä lisääviä tekijöitä ovat ikä, leikkausta ennen suurentunut kreatiniiniarvo, sydän-keuhkokoneen käytön kesto, kaulavaltimoiden suhina, vasemman kammion heikentynyt toiminta, diabetes ja ylipaino (Conlon ym. 1999). Edellä mainittuja komplikaatioita on toivottu voitavan vähentää»off-pump»-tekniikalla. Samalla kuitenkin joskus joudutaan tekemään kompromissi revaskularisaation täydellisyyden suhteen. Miten leikkaus tehdään ilman sydän-keuhkokonetta? Sepelvaltimoleikkaus»off-pump»-tekniikalla tehdään yleisimmin rintalastan avauksen kautta. Yhden suonen ohituksissa voidaan harkita pientä rintakehä- tai rintalastan alapuolista avausta. Sepelvaltimoiden uusintaleikkauksissa lähestyminen suoritetaan edellä mainituista avauksista kohdealueen ja avoimien siirteiden mukaan. Sepelvaltimoleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta vaatii kirurgin ja anestesiologin hyvää yhteistyötä. Sydäntä joudutaan ohitusten ajaksi kääntämään eri asentoihin, ja sepelvaltimo voidaan joutua sulkemaan lyhyeksi aikaa, jolloin hemodynamiikka saattaa kärsiä ja sydänlihas voi olla iskeeminen lyhyitä aikoja. Hemodynaamista tilaa seurataan tiiviisti ja tehdään tarvittavat muutokset hoidossa joko sydämen asentoa tai lääkitystä muuttamalla. Ohitettavan suonen esille saaminen on tärkeää, jotta sauma voidaan ommella hyvissä olosuhteissa. Liikkuvaan maaliin on hankala osua. Sama pätee myös»off-pump»-tekniikalla tehtäviin ohitussaumoihin. Nykyiset stabilaattorit (laite, jolla leikattava kohta sydämen pinnalla saadaan pysymään lähes paikallaan, ks. kuva) ovat niin hyviä, että sauman tekeminen on teknisesti lähes yhtä helppoa kuin sydämen ollessa pysähdyksissä. Sydänlihaksen verenkierron säilyttämiseksi leikkauksen aikana voidaan käyttää sunttia (ohut muoviputki), joka asetetaan sepelvaltimon sisään sauman ompelun ajaksi. Suntin käytöllä voidaan ylläpitää kohtalaista sepelvaltimovirtausta ja estää hapenpuute sauman ompelun aikana. Mikäli sydämen toiminta häiriintyy sauman ompelun aikana, voidaan sydän palauttaa normaaliasentoon ja odottaa tilanteen vakaantumista. Leikkaustulokset Luotettavia tutkimuksia suurilla satunnaistetuilla huolellisesti jälkikäteen tutkituilla ja pitkään seuratuilla potilasaineistoilla ei toistaiseksi ole julkaistu, mikä johtuu osittain leikkaustekniikoiden nopeasta kehityksestä viime vuosien aikana. Pitkäaikaisseuranta varjoainekuvauksin on vaikeaa ja kallista, ja siksi päätelmiä joudutaan tekemään kliinisen arvion ja kokemuksen perusteella. Satunnaistetussa 200 potilaan sarjassa»offpump»-tekniikalla on saatu verenkierto palautumaan yhtä täydellisesti kuin sydän-keuhko- 540 A. Sahlman ym.

3 Kuva. Sydämen kärjessä on imukuppi, jonka avulla sydäntä voidaan kääntää. Stabilisaattori on LAD:n alueella. koneen avulla tehdyssä leikkauksessa. Ensin mainitulla tekniikalla leikattujen potilaiden kreatiinikinaasin MB-fraktion (CK-MB) ja troponiinipäästöt olivat pienemmät (Puskas ym. 2002). Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös suurehkossa satunnaistamattomassa aineistossa. Leikkauksenaikainen kuolleisuus ja sydäninfarktin esiintyvyys olivat»off-pump»-potilailla merkitsevästi vähäisempiä (Calafiore ym. 2001). Satunnaistetussa 100 potilaan sarjassa»offpump»-potilaiden CK-MB-, troponiini- ja HH- FABP-pitoisuudet (human heart fatty acid binding protein) olivat merkitsevästi pienemmät (Jemielity ym. 2002). Energiavarat säilyivät myös paremmin tässä ryhmässä (laktaatin tuotto oli sydän-keuhkokoneen avulla leikatuilla merkitsevästi suurempi) ja CK-MB- ja troponiiniarvot olivat pienemmät (Penttilä ym. 2001). van Dijkin ym. (2001) prospektiivisessa satunnaistetussa 281 potilaan aineistossa molemmissa ryhmissä tehtiin yhtä paljon siirteiden istutuksia. Veren tarve oli»off-pump»-potilailla hieman vähäisempää ja CK-MB-arvo merkitsevästi pienempi. Muilta osin ei eroa todettu ryhmien välillä. Kuukauden kuluttua kummassakin ryhmässä sepelvaltimo-oireisto uusi 4 %:lla. Angelinin ym. (2002) 401 potilaan aineistossa sairastuvuus oli merkitsevästi pienempi»offpump»-potilailla (eteisvärinä, haavatulehdus, sydämen supistuvuutta parantavien lääkkeiden tarve, verensiirrot ja yli seitsemän vuorokauden hoitoaika). Seuranta-aikana molemmat ryhmät selviytyivät yhtä hyvin. Cartierin ja Robitaillen (2001) suurehkossa satunnaistamattomassa tutkimuksessa todettiin tromboembolisia komplikaatioita (halvaus) 0,5 %:lla 1 476:sta sydän-keuhkokoneen avulla leikatusta ja 1,0 %:lla 500»off-pump»-potilaasta. Verrattaessa neuropsykologisia löydöksiä on kummallakin tekniikalla leikatuilla todettu samantasoista suorituskyvyn heikentyneisyyttä heti toimenpiteen jälkeen ja tila on korjaantunut samalla tavoin kolmen kuukauteen mennessä. van Dijkin ym. (2002) satunnaistetussa 281 potilaan aineistossa todettiin kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta vähäinen ero ilman sydän-keuhkokonetta leikattujen eduksi, mutta ero hävisi 12 kuukauteen mennessä. Onkin arveltu, että neuropsykologisen suorituskyvyn huononeminen johtuisi jostain muustakin tekijästä, esimerkiksi anestesiasta (Taggart ym. 1999). Samoin mahdollisesti itse»off-pump»- tekniikka etenkin vasemman sepelvaltimon taakse kiertäviä haaroja ohitettaessa saattaa sisältää neuropsykologisia ongelmia lisääviä tekijöitä, joita ovat mm. kohonnut keskuslaskimopaine, ajoittain matala verenpaine ja sydämen heikko pumppausteho sekä aortan sivupihditys (van Dijk ym. 2002). Ennen kotiutusta tehdyissä varjoainekuvauksissa on saatu verrattain hyviä aukipysyvyyslukuja. Siirteistä on ollut avoimia % ja potilaista 95 % kliinisesti oireettomia keskimäärin 6,8 kuukauden seuranta-ajan jälkeen (Contini ym. 1999, Bedi ym. 2000, Wiklund ym. 2000, Bull ym. 2001, Puskas ym. 2001) ja 94 % ilman sydäntapahtumia 18 kuukauden seurannan jälkeen (Hirose ym. 2000). Kuitenkin on epäilty, että liitosalueen manipulaatio (suntin ja puhaltimen käyttö ym.) yhdessä leikkauksen aiheuttaman hyperkoagulaation kanssa aiheuttaisi siirteiden trombosoitumista. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta 541

4 »Off-pump»-leikkauksen edut. Yksi perusteista»off-pump»-tekniikoiden käyttöönotolle on ollut kustannusten pienentäminen. Säästöt tulevat pienemmistä materiaalikuluista leikkauksessa (alkuvaiheen tekniikoita käytettäessä) ja lyhyemmästä sairaalahoitoajasta. Viimeisten vuosien aikana leikkaustekniikat ovat kehittyneet huikeasti ja mahdollistaneet käytännössä useimmiten täydellisen ohitusleikkauksen suorittamisen. Tällöin leikkauksessa käytettävien kalliiden kertakäyttöisten välineiden määrä on oleellisesti lisääntynyt. Omassa klinikassamme tehtiin keväällä 2002 leikkauskustannusten selvitys ja todettiin kummallakin tekniikalla suoritetut leikkaukset lähes yhtä kalliiksi. Tulos oli samankaltainen myös Bullin ym. (2001) etenevässä satunnaistamattomassa tutkimuksessa: hoitoajat, komplikaatioiden määrä ja kustannukset olivat samat kummassakin ryhmässä.»off-pump»-tekniikalla tehtäviin leikkauksiin on kohdistunut suuria odotuksia leikkauskomplikaatioiden määrän suhteen. Satunnaistamattomissa tutkimuksissa ero tavanomaisella tekniikalla leikattuihin nähden onkin ollut selvä, mutta satunnaistettujen tutkimusten valossa asia ei ole enää aivan yhtä selkeä. Vähäisen riskin potilailla menetelmien välillä ei liene eroa tuloksissa. Uudesta tekniikasta hyötyvät luultavasti eniten suuren riskin potilaat (iäkkäät, keuhko- ja munuaistauteja potevat sekä sydämen pumppaustehon heikkoudesta kärsivät). Potilaiden valinta Sepelvaltimoleikkaus voidaan tehdä periaatteessa ilman sydän-keuhkokonetta kaikille ohitusleikkausta tarvitseville. Poikkeuksena ovat kriittisessä hemodynaamisessa (elvytys)tilassa olevat potilaat. Lisätoimenpiteitä (läppäkorjaukset, aorttatoimenpiteet) tarvitsevat potilaat eivät myöskään sovellu»off-pump»-kirurgiaan. Samoin sepelvaltimoiden ollessa pienet tai muissa vastaavissa tapauksissa ei aina ole järkevää käyttää tätä tekniikkaa. Pienellä osalla potilaista jo vähäinen sydämen kääntäminen aiheuttaa hemodynaamisen tilan merkittävän huononemisen, mikä käytännössä estää leikkauksen suorittamisen ilman sydän-keuhkokonetta. Aivoverenkierron ongelmien vähentäminen sepelvaltimoohitusleikkauksissa on edelleen suuri haaste. Kaikki nousevan aortan arterioskleroottiset muutokset eivät ole päältäpäin havaittavissa. Näissä tapauksissa leikkauksen aikana tehtävä epiaortaalinen kaikututkimus auttaa havaitsemaan tapaukset, joissa aortan käsittelyä tulisi välttää vuotiailla potilailla ei ole todettu suuria eroja sepelvaltimoleikkauksen komplikaatioiden (aivoinfarkti, peroperatiivinen sydänlihasvaurio) määrissä leikkaustekniikan mukaan.»off-pump»-menetelmän edut tulevat esille iäkkäämmillä potilailla, joilla usein on enemmän liitännäissairauksia ja nousevan aortan kalkkiutumista. Lopuksi Proksimaalisten ja etenkin distaalisten anastomoosilaitteiden laaja käyttöönotto lisännee huomattavasti ilman sydän-keuhkokonetta tehtäviä leikkauksia. Tällöin päästään mm. aortan vähäisempään manipulaatioon, minkä pitäisi vähentää embolisten komplikaatioiden määrää, ja saumoista tulee standardin mukaisia, jolloin siirteiden auki pysyvyyden voisi olettaa edelleen paranevan. Proksimaalisia anastomoosilaitteita on jo jonkin verran kliinisessä käytössä, ja kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä (Eckstein ym. 2002). Distaalisia anastomoosilaitteita on useammantyyppisiä. Niiden välisistä paremmuuseroista ei vielä ole voi muodostunut käsitystä. Leikkausrobotin avulla on jo onnistuttu tekemään siirteen irrotus ja revaskularisaatio rajoitetulle alueelle (Kappert ym. 2001, Tang ym. 2001). 542 A. Sahlman ym.

5 Kirjallisuutta Anderson RE, Li TQ, ym. Increased extracellular brain water after coronary artery bypass grafting is avoided by off-pump surgery. J Cardiothorac Vasc Anesth 1999;13: Angelini GD, Taylor FC, ym. Early and midterm outcome after off-pump and on-pump surgery in Beating Heart Against Cardioplegic Arrest Studies (BHACAS 1 and 2): a pooled analysis of two randomised controlled trial. Lancet 2002;359: Bedi HS, Suri A, ym. Global myocardial revascularization without cardiopulmonary bypass using innovative techniques for myocardial stabilization and perfusion. Ann Thorac Surg 2000;69: Benetti FJ. Direct coronary surgery with saphenous vein bypass without either cardiopulmonary bypass or cardiac arrest. J Cardiovasc Surg 1985;26: Buffolo E, Andrade JC, ym. Direct myocardial revascularization without cardiopulmonary bypass. Thorac Cardiovasc Surg 1985;33:26 9. Bull DA, Neumayer LA, ym. Coronary artery bypass grafting with cardiopulmonary bypass versus off-pump cardiopulmonary bypass: does eliminating the pump reduce morbidity and cost? Ann Thorac Surg 2001;71: Calafiore AM, Di Mauro M, ym. Myocardial revascularization with and without cardiopulmonary bypass in multivessel disease: impact of the strategy on early outcome. Ann Thorac Surg 2001;72: Cartier R, Robitaille D. Thrombotic complications in beating heart operations. J Thorac Cardiovasc Surg 2001;121: Conlon PJ, Stafford-Smith M, ym. Acute renal failure following cardiac surgery. Nephrol Dial Transplant 1999;14: Contini M, Iacó A, ym. Current results in off pump surgery. Eur J Cardio- Thorac Surg 1999;16 (Suppl 1):S69 S72. Diegeler A, Hirsch R, ym. Neuromonitoring and neurocognitive outcome in off-pump versus conventional coronary bypass operation. Ann Thorac Surg 2000;69: Eckstein FS, Bonilla LF, ym. The St Jude Medical symmetry aortic connector system for proximal vein graft anastomoses in coronary artery bypass grafting. J Thorac Cardiovasc Surg 2002;123: Hirose H, Amano A, ym. Off-pump coronary artery bypass: early results. Ann Thorac Cardiovasc Surg 2000;6: Jemielity M, Perek B, ym. Injury to myocardium during on-pump and off-pump coronary artery bypass grafting procedures. 16th Annual Meeting of the European Association for Cardio-Thoracic Surgery, Monaco, 2002 Kappert U, Cichon R, ym. Technique of closed chest coronary artery surgery on the beating heart. Eur J Cardio-Thorac Surg 2001;20: Kolessov VL. Mammary artery-coronary artery anastomosis as a method of treatment for angina pectoris. J Thorac Cardiovasc Surg 1967; 54:535. Konstantinov IE. Robert H. Goetz: The surgeon who performed the first succesful clinical coronary artery bypass operation. Ann Thorac Surg 2000;69: Murkin JM, Martzke JS, ym. A randomized study of the influence of perfusion technique and ph management strategy in 316 patients undergoing coronary artery bypass surgery. J Thorac Cardiovasc Surg 1995;110: Noyez L, Janssen DP, ym. Coronary bypass surgery: what is changing? Analysis of 3834 patients undergoing primary isolated myocardial revascularization. Eur J Cardio-Thorac Surg 1998;13: Penttilä HJ, Lepojärvi MV, ym. Myocardial preservation during coronary surgery with and without cardiopulmonary bypass. Ann Thorac Surg 2001;71: Puskas JD, Thourani VH, ym. Clinical outcomes, angiographic patency, and resource utilization in 200 consecutive off-pump coronary bypass patients. Ann Thorac Surg 2001;71: Puskas JD, Williams WH, ym. Off-pump coronary artery bypass grafting provides complete revascularization while reducing myocardial injury, transfusion requirements and lenght of stay: Prospective randomized comparison of 200 unselected patients having OPCABG versus conventional CABG. 82nd Annual Meeting of the AATS, Washington, USA, Shaw PJ, Bates D, ym. Neurologic and neuropsychological morbidity following major surgery: comparison of coronary artery bypass and peripheral vascular surgery. Stroke 1987;18: Taggart DP, Browne SM, ym. Is cardiopulmonary bypass still the cause of cognitive dysfunction after cardiac operations? J Thorac Cardiovasc Surg 1999;118: Tang LW, D Ancona G, ym. Robotically assisted video-enhanced-endoscopic coronary artery bypass graft surgery. Angiology 2001;52: Taylor KM. Central nervous system effects of cardiopulmonary bypass. Ann Thorac Surg 1998;66(5 Suppl):S20 4. Toner I, Taylor KM, ym. Cerebral functional changes following cardiac surgery: neuropsychological and EEG assessment. Eur J Cardio- Thorac Surg 1998;13: van Dijk D, Jansen EW, ym. Cognitive outcome after off-pump and on-pump coronary artery bypass graft surgery. JAMA 2002;287: van Dijk D, Nierich AP, ym. Early outcome after off-pump versus onpump coronary bypass surgery: results from a randomized study. Circulation 2001;104: Watters MP, Cohen AM, ym. Reduced cerebral embolic signals in beating heart coronary surgery detected by transcranial Doppler ultrasound. Br J Anaesth 2000;84: Weintraub WS, Craver JM, ym. Improving cost and outcome of coronary surgery. Circulation 1998;98(19 Suppl):II23 8. Wiklund L, Brandrup-Wognsen G, ym. Off-pump bypass surgery. Scand Cardiovasc J 2000;24: ANTERO SAHLMAN, LL KALERVO WERKKALA, dosentti HYKS Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka PL 340, HUS KARI TEITTINEN, LL Vaasan keskussairaala Vaasa Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta 543

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Alkuperäistutkimus Eppu Sainio, Otto Pitkänen ja Tapio Hakala Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Koska sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella hoidettavien potilaiden keski ikä

Lisätiedot

Vaikutus angina pectorikseen ja elämänennusteeseen

Vaikutus angina pectorikseen ja elämänennusteeseen Katsaus Sepelvaltimotaudin hoito: ohitusleikkaus vai pallolaajennus? Juhani Heikkilä ja Antero Järvinen Invasiivisella hoidolla on vakiintunut asema sepelvaltimotaudin hoidossa, jos oireisto on vaikea

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy

Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy Katsaus Jari Halonen, Tapio Hakala, Kimmo Mäkinen ja Juha Hartikainen Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy Eteisvärinä on yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö. Sen esiintyvyys ohitusleikkauksen

Lisätiedot

Leena Meinilä 25.11.2008

Leena Meinilä 25.11.2008 Ohitusleikkaus Mitraaliläppäleikkaus Sternumin fixaatio Ennen leikkausta 2-3vk preoperatiivinen harjoittelu (hengityslihasvoima, rintakehän liikkuvuus, kestävyys) vähentää hengityskomplikaatioita erityisesti

Lisätiedot

Aikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin

Aikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Aikuistyypin diabetespotilaan sepelvaltimotaudin hoito Mikko Syvänne Aikuistyypin diabeetikkojen hoidossa on tärkeää hyödyntää kaikki ne keinot, jotka parantavat sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Leikopotilas ja preoperatiivinen anestesiapoliklinikka Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä The impact of a consultant anaesthetist

Lisätiedot

Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen

Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen Alkuperäistutkimus Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen Janne J. Jokinen, Paula Mustonen, Sinikka Rehnberg, Mikko Hippeläinen ja Juha Hartikainen Suomessa tehtiin

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Alkuperäistutkimus Timo Mäkikallio, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Vesa Jokinen, Kari Ylitalo, Jukka Juvonen ja Heikki Huikuri Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Ohitusleikkauksella

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Jo 1920-luvulla tulevaisuuden sydänkirurgiaa

Jo 1920-luvulla tulevaisuuden sydänkirurgiaa Katsaus Aikuisten sydänkirurgian aivokomplikaatiot Jouni Ahonen, Risto O. Roine, Juhani Rämö ja Markku Salmenperä Vaikka leikkaus-, perfuusio- ja anestesiatekniikat ovat kehittyneet merkittävästi viimeisten

Lisätiedot

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme

Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme Näin hoidan Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä ja eteislepatus ovat merkittävä hoidollinen ongelma, koska rytmihäiriöön liittyy

Lisätiedot

PLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL

PLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL PLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL FIBRILLATION AFTER CARDIAC SURGERY Anssi Pölkki Syventävät opinnot Lääketieteen

Lisätiedot

SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa

SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa Johanna Kaulamo Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen

Lisätiedot

Sydänkirurgiaa robottiavusteisesti

Sydänkirurgiaa robottiavusteisesti katsaus tieteessä Antti Vento LKT, dosentti, erikoislääkäri antti.vento@hus.fi Antero Sahlman LL, osastonlääkäri Kalervo Werkkala LKT, dosentti, ylilääkäri HYKS, sydän- ja thoraxkirurgian klinikka Sydänkirurgiaa

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä

Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä Katsaus Maarit Venermo, Jyrki Virkkunen, Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius ja Finnvasc-ryhmä Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä Diabetes on tärkein riskitekijä, joka pahentaa alaraajaiskemian

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201506111676

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

VATSA-AORTAN ANEURYSMAN ELEKTIIVISEN AVOLEIKKAUKSEN ANESTESIA

VATSA-AORTAN ANEURYSMAN ELEKTIIVISEN AVOLEIKKAUKSEN ANESTESIA VATSA-AORTAN ANEURYSMAN ELEKTIIVISEN AVOLEIKKAUKSEN ANESTESIA Johanna Salmi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kirjallisuuskatsaus Joulukuu 2011 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Leikkaukseen valmistautuminen. Merja Kokki dos., ayl Anestesia- ja leikkaustoiminta, KYS

Leikkaukseen valmistautuminen. Merja Kokki dos., ayl Anestesia- ja leikkaustoiminta, KYS Leikkaukseen valmistautuminen Merja Kokki dos., ayl Anestesia- ja leikkaustoiminta, KYS Esityksessä käsiteltävät asiat Ø Esitiedot, kliininen tutkimus Ø Preoperatiivinen kuntoutus Ø Ravitsemus Ø COPD Ø

Lisätiedot

SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE

SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE Ilkka Luokkala Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta KYS Sydänkeskus Huhtikuu

Lisätiedot

Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius

Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Aivoinfarkti Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Kaulavaltimoahtauman leikkaushoidon hyödyllisyydestä aivohalvauksen ehkäisyssä lääkehoitoon

Lisätiedot

Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito

Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito LUKU 2 Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito Maija Kaartinen Leo Ihlberg Tiivistelmä Aorttavuodon kehittymisen tavallisimmat syyt ovat nykyisin aortan tyven sairaudet ja kaksiliuskainen aorttaläppä.

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta LUKU 6 Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta JUHA SINISALO Tiivistelmä Koarktaation hoidon aihe kaikenikäisillä potilailla on vähintään 50 %:n kaventuma aortan läpimitassa tai yli 20 mmhg verenpaineero

Lisätiedot

Perfuusio- ja hybridikuvantaminen

Perfuusio- ja hybridikuvantaminen A LUKU 3 Perfuusio- ja hybridikuvantaminen Antti Saraste Juhani Knuuti Tiivistelmä Sydänlihaksen perfuusiokuvauksen avulla on mahdollista todeta ahtauttava sepelvaltimotauti ja arvioida pallolaajennushoidon

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset?

Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset? LUKU 10 Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset? Raimo Kettunen Martti Lepojärvi Markku Salmenperä Tiivistelmä Ikä sinänsä on erittäin harvoin kontraindikaatio läppäleikkaukselle,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

LEIKKAUKSENJÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYS SYDÄNKIRURGISILLA POTILAILLA

LEIKKAUKSENJÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYS SYDÄNKIRURGISILLA POTILAILLA LEIKKAUKSENJÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYS SYDÄNKIRURGISILLA POTILAILLA Jaakko Sutinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Sydän- ja rintaelinkirurgian tutkimusryhmä,

Lisätiedot

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten LUKU 8 Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten jälkeen HENRIK EKBLAD Kuva 1. TGA. Tiivistelmä Suurten suonten transposition insidenssi on 20 30 / 100

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Sepelvaltimoiden TT-kuvaus: Tekniikka, käyttöaiheet ja rajoitukset

Sepelvaltimoiden TT-kuvaus: Tekniikka, käyttöaiheet ja rajoitukset A LUKU 2 Sepelvaltimoiden TT-kuvaus: Tekniikka, käyttöaiheet ja rajoitukset Sami Kajander Heikki Ukkonen Juhani Knuuti Johdanto Sepelvaltimoiden tietokonetomografia on viime vuosina kehittynyt laajalti

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Selkäydinstimulaatiota on käytetty 1960 luvun

Selkäydinstimulaatiota on käytetty 1960 luvun Selkäydinstimulaatio vaikean hoitoresistentin rintakivun (refraktaari angina pectoris) hoidossa Markku Taittonen, Pirkka Rautakorpi ja Heikki Ukkonen Sepelvaltimotauti on edelleen yleisin kuolinsyy länsimaissa,

Lisätiedot

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)

Lisätiedot

Tulehduskipulääkkeet tänään

Tulehduskipulääkkeet tänään Tulehduskipulääkkeet tänään Klaus Olkkola Helsingin yliopisto ja HYKS Tulehduskipulääkkeiden vaikutukset Kipua lievi6ävä eli analgee8nen vaikutus Kuume6a alentava eli an:pyree8nen vaikutus Tulehdusta lievi6ävä

Lisätiedot

Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä

Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Alkuperäistutkimus Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Mika Lehto, Hannu Parikka, Jarmo Simpanen, Juha Virolainen, Kalervo Werkkala ja Lauri Toivonen Sokkeloleikkaus ja sen

Lisätiedot

Sami Länkimäki Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti, Jorvin alue. Intraosseaaliyhteys

Sami Länkimäki Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti, Jorvin alue. Intraosseaaliyhteys Sami Länkimäki Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti, Jorvin alue Intraosseaaliyhteys Taustaa Ensimmäinen tieteellinen tutkimus 1922 WW 2 noin 4000 asennusta 1940-50 luvuilla yleisesti käytössä USA, myös

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine

Lisätiedot

Kirurgiset toimenpideryhmät ja niiden koodit (* seurannan kohteeksi valitut toimenpideryhmät)

Kirurgiset toimenpideryhmät ja niiden koodit (* seurannan kohteeksi valitut toimenpideryhmät) Kirurgiset toimenpideryhmät ja niiden koodit (* seurannan kohteeksi valitut toimenpideryhmät) Lonkan NFB 10-99 Lonkan tekonivelleikkaukset tekonivelleikkaukset* NFB10 Lonkan osatekonivel, sementitön NFB20

Lisätiedot

Diabeetikon sydän. Juha Mustonen

Diabeetikon sydän. Juha Mustonen Katsaus Diabeetikon sydän Juha Mustonen Sepelvaltimotauti on diabeetikoilla selvästi yleisempi kuin muilla vastaavan ikäisillä. Sen lääkehoidossa ei ole käytännön eroja diabeetikoiden ja muiden välillä.

Lisätiedot

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa LUKU 2 Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa HETA NIEMINEN E E R O J O K I N E N HEIKKI SAIRANEN Tiivistelmä Suomessa syntyy keskimäärin kymmenen sydänvikaista lasta viikossa.

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi

Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi Näin tutkin Tuomas Oksanen, Kristiina Mattila ja Markku Hynynen Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi Väestön ikääntyessä leikkaushoidon tarve tulee Suomessakin lisääntymään. kelpoisuutta arvioitaessa

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu

Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sydänpotilaan fyysisen toimintakyvyn arviointi Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

KATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen

KATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen KATSAUS Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito Markku S. Nieminen Sydämen vajaatoiminnan kirurginen hoito on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen ja läppävikojen

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

Fibrinolyysi STEMI:n hoidossa

Fibrinolyysi STEMI:n hoidossa LUKU 1 B Fibrinolyysi STEMI:n hoidossa Juho Viikilä Johdanto Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan akuutin ST-nousuinfarktin ensisijainen hoitomuoto on primaari PCI. Jos kokeneen työryhmän tekemä pallolaajennus

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Alkuperäistutkimus Pekka Turtiainen, Pentti Rautio ja Juha Mustonen Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Sydänperfuusiokuvaus (SPK) on hyödyllinen sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet

Lisätiedot

Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa TERVEYDENHUOLTO Juha Mustonen dosentti, konservatiivisen klinikkaryhmän johtaja, ylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, sisätautien klinikka juha.mustonen@pkssk.fi Raimo Kettunen, professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Anemia on yleisintä ikääntyneessä

Anemia on yleisintä ikääntyneessä Leena Vikatmaa LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto leena.vikatmaa[a]hus.fi Preoperatiivisen anemian vaikutus leikkauksesta selviytymiseen Leikkausta edeltävä anemia heikentää

Lisätiedot

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot