Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala
|
|
- Lauri Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Sydän-keuhkokoneen käyttö sepelvaltimoleikkauksessa on vakiinnuttanut paikkansa viime vuosikymmenten aikana. Sen käyttöön liittyy kuitenkin ongelmia, joiden ratkaisemiseksi on kehitetty»off-pump»-tekniikoita, joissa sydän-keuhkokonetta ei tarvita. Nämä tekniikat ovat kehittyneet nopeasti viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja nykyään voidaan pääosa sepelvaltimoleikkauksista haluttaessa tehdä niiden avulla. Käytettävissä olevien tutkimustulosten perusteella ilman sydän-keuhkokonetta tehtävä sepelvaltimoleikkaus on yhtä turvallinen ja lyhyen seurannan valossa myös yhtä hyvä kuin vanhemmalla tekniikalla tehty. Komplikaatioiden määrän osalta tällä uudella tekniikalla tehtävä leikkaus vaikuttaa paremmalta vaihtoehdolta etenkin suuren riskin potilailla. Teknisesti leikkaus on vaativampi ja edellyttää kirurgilta suurempaa harjaantuneisuutta. Sepelvaltimokirurgian ilman sydänkeuhkokonetta (»off-pump») aloitti R. H. Goetz vuonna 1960 (Konstantinov 2000). Hän yhdisti oikean rintakehän sisävaltimon oikeaan sepelvaltimoon anastomoosilaitetta käyttäen. Pian tämän jälkeen Kolessov (1967) julkaisi omat kokemuksensa vastaavalla tekniikalla tehdyistä leikkauksista. Hän liitti vasemman rintakehän sisävaltimon vasemman sepelvaltimon eteen laskevaan haaraan (Lita-LAD) käyttäen hyvin nykyisenkaltaista tekniikkaa. Kuitenkin sepelvaltimokirurgiassa, lähinnä Cleveland-klinikassa Yhdysvalloissa, otettiin käyttöön sydänkeuhkokone, ja se vakiinnutti paikkansa seuraaviksi vuosikymmeniksi. Sen avulla saavutetaan hyvät leikkaustulokset vähin komplikaatioin, ja toimenpide on kirurgille varsin suoraviivainen.»off-pump»-tekniikka oli Kolessovin jälkeen pitkään unohduksissa, kunnes sen käyttö aloitettiin uudelleen 1980-luvulla. Syynä oli pitkälti tekniikkaa alussa soveltaneiden kirurgien pyrkimys säästää perfuusiovälineistöä. Pian kyseinen tekniikka osoittautui turvalliseksi, ja samalla pystyttiin välttämään joitakin tavanomaiseen perfuusiotekniikkaan liittyviä komplikaatioita etenkin riskipotilailla. Vuonna 1985 Buffolo ja Benetti julkaisivat ensimmäiset sarjansa, joissa oli 160 ja 30 kyseisellä tekniikalla leikattua potilasta. Ohitukset oli tehty laskimosiirtein vasemman sepelvaltimon eteen laskevan haaran ja oikean sepelvaltimon alueelle, ja tulokset olivat vertailukelpoisia myöhemmin julkaistuihin nähden (Benetti 1985, Buffolo ym. 1985). Ohitusleikkauksen ongelmia Sydänleikkauksia tehdään yhä enemmän entistä iäkkäämmille ja entistä sairaammille potilaille, minkä vuoksi leikkausmenetelmiin ja niistä johtuviin haittavaikutuksiin joudutaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota (Noyez ym. 1998, Weintraub ym. 1998). Sydän-keuhkokonetta käytettäessä sepelvaltimoleikkauksesta aiheutuu halvaus 1 5 %:lle potilaista ja lievempiä neuro- Duodecim 2004;120:
2 logisia oireita %:lle. Osa halvauksen riskiä lisäävistä tekijöistä, kuten aiemmat neurologiset oireet, on leikkaustekniikasta riippumattomia. Osa on taas sydän-keuhkokoneen käyttöön, aortan käsittelyyn ja kanylointiin liittyviä. Kallon läpäisevää kaikukuvausta (transcranial doppler, TCD) on käytetty verrattaessa sydän-keuhkokoneen avulla ja ilman sitä tehtäviä leikkauksia. Tällöin on todettu sydän-keuhkokonetta käytettäessä merkitsevästi enemmän embolisia tapahtumia (Diegeler ym. 2000, Watters ym. 2000). Heti tällaisen leikkauksen jälkeen tehdyllä magneettikuvauksella on todettu aivojen turpoavan leikkauksen yhteydessä. Tämän häiriön yhteyttä kliiniseen selviytymiseen ei tiedetä, mutta»off-pump»-tekniikalla leikatuilla aivojen turvotusta ei esiinny (Taylor 1998, Anderson ym. 1999). Neuropsykologisissa testauksissa on todettu kognitiivisten toimintojen heikentyneisyyttä %:lla potilaista viikon kuluttua sepelvaltimoleikkauksesta ja %:lla osassa testeistä kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen. Joidenkin testien perusteella taas tila voi olla jopa preoperatiivista parempi (Shaw ym. 1987, Murkin ym. 1995, Toner ym. 1998). Vaihtelu tuloksissa on huomattavan suurta. Munuaisten akuuttia vajaatoimintaa esiintyy 7,9 %:lla ja dialyysia vaativaa vajaatoimintaa 0,7 %:lla sydän-keuhkokoneen avulla leikatuista. Näiden potilaiden kuolleisuus on oleellisesti suurempaa kuin muilla, 14 % ja 28 %. Riskiä lisääviä tekijöitä ovat ikä, leikkausta ennen suurentunut kreatiniiniarvo, sydän-keuhkokoneen käytön kesto, kaulavaltimoiden suhina, vasemman kammion heikentynyt toiminta, diabetes ja ylipaino (Conlon ym. 1999). Edellä mainittuja komplikaatioita on toivottu voitavan vähentää»off-pump»-tekniikalla. Samalla kuitenkin joskus joudutaan tekemään kompromissi revaskularisaation täydellisyyden suhteen. Miten leikkaus tehdään ilman sydän-keuhkokonetta? Sepelvaltimoleikkaus»off-pump»-tekniikalla tehdään yleisimmin rintalastan avauksen kautta. Yhden suonen ohituksissa voidaan harkita pientä rintakehä- tai rintalastan alapuolista avausta. Sepelvaltimoiden uusintaleikkauksissa lähestyminen suoritetaan edellä mainituista avauksista kohdealueen ja avoimien siirteiden mukaan. Sepelvaltimoleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta vaatii kirurgin ja anestesiologin hyvää yhteistyötä. Sydäntä joudutaan ohitusten ajaksi kääntämään eri asentoihin, ja sepelvaltimo voidaan joutua sulkemaan lyhyeksi aikaa, jolloin hemodynamiikka saattaa kärsiä ja sydänlihas voi olla iskeeminen lyhyitä aikoja. Hemodynaamista tilaa seurataan tiiviisti ja tehdään tarvittavat muutokset hoidossa joko sydämen asentoa tai lääkitystä muuttamalla. Ohitettavan suonen esille saaminen on tärkeää, jotta sauma voidaan ommella hyvissä olosuhteissa. Liikkuvaan maaliin on hankala osua. Sama pätee myös»off-pump»-tekniikalla tehtäviin ohitussaumoihin. Nykyiset stabilaattorit (laite, jolla leikattava kohta sydämen pinnalla saadaan pysymään lähes paikallaan, ks. kuva) ovat niin hyviä, että sauman tekeminen on teknisesti lähes yhtä helppoa kuin sydämen ollessa pysähdyksissä. Sydänlihaksen verenkierron säilyttämiseksi leikkauksen aikana voidaan käyttää sunttia (ohut muoviputki), joka asetetaan sepelvaltimon sisään sauman ompelun ajaksi. Suntin käytöllä voidaan ylläpitää kohtalaista sepelvaltimovirtausta ja estää hapenpuute sauman ompelun aikana. Mikäli sydämen toiminta häiriintyy sauman ompelun aikana, voidaan sydän palauttaa normaaliasentoon ja odottaa tilanteen vakaantumista. Leikkaustulokset Luotettavia tutkimuksia suurilla satunnaistetuilla huolellisesti jälkikäteen tutkituilla ja pitkään seuratuilla potilasaineistoilla ei toistaiseksi ole julkaistu, mikä johtuu osittain leikkaustekniikoiden nopeasta kehityksestä viime vuosien aikana. Pitkäaikaisseuranta varjoainekuvauksin on vaikeaa ja kallista, ja siksi päätelmiä joudutaan tekemään kliinisen arvion ja kokemuksen perusteella. Satunnaistetussa 200 potilaan sarjassa»offpump»-tekniikalla on saatu verenkierto palautumaan yhtä täydellisesti kuin sydän-keuhko- 540 A. Sahlman ym.
3 Kuva. Sydämen kärjessä on imukuppi, jonka avulla sydäntä voidaan kääntää. Stabilisaattori on LAD:n alueella. koneen avulla tehdyssä leikkauksessa. Ensin mainitulla tekniikalla leikattujen potilaiden kreatiinikinaasin MB-fraktion (CK-MB) ja troponiinipäästöt olivat pienemmät (Puskas ym. 2002). Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös suurehkossa satunnaistamattomassa aineistossa. Leikkauksenaikainen kuolleisuus ja sydäninfarktin esiintyvyys olivat»off-pump»-potilailla merkitsevästi vähäisempiä (Calafiore ym. 2001). Satunnaistetussa 100 potilaan sarjassa»offpump»-potilaiden CK-MB-, troponiini- ja HH- FABP-pitoisuudet (human heart fatty acid binding protein) olivat merkitsevästi pienemmät (Jemielity ym. 2002). Energiavarat säilyivät myös paremmin tässä ryhmässä (laktaatin tuotto oli sydän-keuhkokoneen avulla leikatuilla merkitsevästi suurempi) ja CK-MB- ja troponiiniarvot olivat pienemmät (Penttilä ym. 2001). van Dijkin ym. (2001) prospektiivisessa satunnaistetussa 281 potilaan aineistossa molemmissa ryhmissä tehtiin yhtä paljon siirteiden istutuksia. Veren tarve oli»off-pump»-potilailla hieman vähäisempää ja CK-MB-arvo merkitsevästi pienempi. Muilta osin ei eroa todettu ryhmien välillä. Kuukauden kuluttua kummassakin ryhmässä sepelvaltimo-oireisto uusi 4 %:lla. Angelinin ym. (2002) 401 potilaan aineistossa sairastuvuus oli merkitsevästi pienempi»offpump»-potilailla (eteisvärinä, haavatulehdus, sydämen supistuvuutta parantavien lääkkeiden tarve, verensiirrot ja yli seitsemän vuorokauden hoitoaika). Seuranta-aikana molemmat ryhmät selviytyivät yhtä hyvin. Cartierin ja Robitaillen (2001) suurehkossa satunnaistamattomassa tutkimuksessa todettiin tromboembolisia komplikaatioita (halvaus) 0,5 %:lla 1 476:sta sydän-keuhkokoneen avulla leikatusta ja 1,0 %:lla 500»off-pump»-potilaasta. Verrattaessa neuropsykologisia löydöksiä on kummallakin tekniikalla leikatuilla todettu samantasoista suorituskyvyn heikentyneisyyttä heti toimenpiteen jälkeen ja tila on korjaantunut samalla tavoin kolmen kuukauteen mennessä. van Dijkin ym. (2002) satunnaistetussa 281 potilaan aineistossa todettiin kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta vähäinen ero ilman sydän-keuhkokonetta leikattujen eduksi, mutta ero hävisi 12 kuukauteen mennessä. Onkin arveltu, että neuropsykologisen suorituskyvyn huononeminen johtuisi jostain muustakin tekijästä, esimerkiksi anestesiasta (Taggart ym. 1999). Samoin mahdollisesti itse»off-pump»- tekniikka etenkin vasemman sepelvaltimon taakse kiertäviä haaroja ohitettaessa saattaa sisältää neuropsykologisia ongelmia lisääviä tekijöitä, joita ovat mm. kohonnut keskuslaskimopaine, ajoittain matala verenpaine ja sydämen heikko pumppausteho sekä aortan sivupihditys (van Dijk ym. 2002). Ennen kotiutusta tehdyissä varjoainekuvauksissa on saatu verrattain hyviä aukipysyvyyslukuja. Siirteistä on ollut avoimia % ja potilaista 95 % kliinisesti oireettomia keskimäärin 6,8 kuukauden seuranta-ajan jälkeen (Contini ym. 1999, Bedi ym. 2000, Wiklund ym. 2000, Bull ym. 2001, Puskas ym. 2001) ja 94 % ilman sydäntapahtumia 18 kuukauden seurannan jälkeen (Hirose ym. 2000). Kuitenkin on epäilty, että liitosalueen manipulaatio (suntin ja puhaltimen käyttö ym.) yhdessä leikkauksen aiheuttaman hyperkoagulaation kanssa aiheuttaisi siirteiden trombosoitumista. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta 541
4 »Off-pump»-leikkauksen edut. Yksi perusteista»off-pump»-tekniikoiden käyttöönotolle on ollut kustannusten pienentäminen. Säästöt tulevat pienemmistä materiaalikuluista leikkauksessa (alkuvaiheen tekniikoita käytettäessä) ja lyhyemmästä sairaalahoitoajasta. Viimeisten vuosien aikana leikkaustekniikat ovat kehittyneet huikeasti ja mahdollistaneet käytännössä useimmiten täydellisen ohitusleikkauksen suorittamisen. Tällöin leikkauksessa käytettävien kalliiden kertakäyttöisten välineiden määrä on oleellisesti lisääntynyt. Omassa klinikassamme tehtiin keväällä 2002 leikkauskustannusten selvitys ja todettiin kummallakin tekniikalla suoritetut leikkaukset lähes yhtä kalliiksi. Tulos oli samankaltainen myös Bullin ym. (2001) etenevässä satunnaistamattomassa tutkimuksessa: hoitoajat, komplikaatioiden määrä ja kustannukset olivat samat kummassakin ryhmässä.»off-pump»-tekniikalla tehtäviin leikkauksiin on kohdistunut suuria odotuksia leikkauskomplikaatioiden määrän suhteen. Satunnaistamattomissa tutkimuksissa ero tavanomaisella tekniikalla leikattuihin nähden onkin ollut selvä, mutta satunnaistettujen tutkimusten valossa asia ei ole enää aivan yhtä selkeä. Vähäisen riskin potilailla menetelmien välillä ei liene eroa tuloksissa. Uudesta tekniikasta hyötyvät luultavasti eniten suuren riskin potilaat (iäkkäät, keuhko- ja munuaistauteja potevat sekä sydämen pumppaustehon heikkoudesta kärsivät). Potilaiden valinta Sepelvaltimoleikkaus voidaan tehdä periaatteessa ilman sydän-keuhkokonetta kaikille ohitusleikkausta tarvitseville. Poikkeuksena ovat kriittisessä hemodynaamisessa (elvytys)tilassa olevat potilaat. Lisätoimenpiteitä (läppäkorjaukset, aorttatoimenpiteet) tarvitsevat potilaat eivät myöskään sovellu»off-pump»-kirurgiaan. Samoin sepelvaltimoiden ollessa pienet tai muissa vastaavissa tapauksissa ei aina ole järkevää käyttää tätä tekniikkaa. Pienellä osalla potilaista jo vähäinen sydämen kääntäminen aiheuttaa hemodynaamisen tilan merkittävän huononemisen, mikä käytännössä estää leikkauksen suorittamisen ilman sydän-keuhkokonetta. Aivoverenkierron ongelmien vähentäminen sepelvaltimoohitusleikkauksissa on edelleen suuri haaste. Kaikki nousevan aortan arterioskleroottiset muutokset eivät ole päältäpäin havaittavissa. Näissä tapauksissa leikkauksen aikana tehtävä epiaortaalinen kaikututkimus auttaa havaitsemaan tapaukset, joissa aortan käsittelyä tulisi välttää vuotiailla potilailla ei ole todettu suuria eroja sepelvaltimoleikkauksen komplikaatioiden (aivoinfarkti, peroperatiivinen sydänlihasvaurio) määrissä leikkaustekniikan mukaan.»off-pump»-menetelmän edut tulevat esille iäkkäämmillä potilailla, joilla usein on enemmän liitännäissairauksia ja nousevan aortan kalkkiutumista. Lopuksi Proksimaalisten ja etenkin distaalisten anastomoosilaitteiden laaja käyttöönotto lisännee huomattavasti ilman sydän-keuhkokonetta tehtäviä leikkauksia. Tällöin päästään mm. aortan vähäisempään manipulaatioon, minkä pitäisi vähentää embolisten komplikaatioiden määrää, ja saumoista tulee standardin mukaisia, jolloin siirteiden auki pysyvyyden voisi olettaa edelleen paranevan. Proksimaalisia anastomoosilaitteita on jo jonkin verran kliinisessä käytössä, ja kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä (Eckstein ym. 2002). Distaalisia anastomoosilaitteita on useammantyyppisiä. Niiden välisistä paremmuuseroista ei vielä ole voi muodostunut käsitystä. Leikkausrobotin avulla on jo onnistuttu tekemään siirteen irrotus ja revaskularisaatio rajoitetulle alueelle (Kappert ym. 2001, Tang ym. 2001). 542 A. Sahlman ym.
5 Kirjallisuutta Anderson RE, Li TQ, ym. Increased extracellular brain water after coronary artery bypass grafting is avoided by off-pump surgery. J Cardiothorac Vasc Anesth 1999;13: Angelini GD, Taylor FC, ym. Early and midterm outcome after off-pump and on-pump surgery in Beating Heart Against Cardioplegic Arrest Studies (BHACAS 1 and 2): a pooled analysis of two randomised controlled trial. Lancet 2002;359: Bedi HS, Suri A, ym. Global myocardial revascularization without cardiopulmonary bypass using innovative techniques for myocardial stabilization and perfusion. Ann Thorac Surg 2000;69: Benetti FJ. Direct coronary surgery with saphenous vein bypass without either cardiopulmonary bypass or cardiac arrest. J Cardiovasc Surg 1985;26: Buffolo E, Andrade JC, ym. Direct myocardial revascularization without cardiopulmonary bypass. Thorac Cardiovasc Surg 1985;33:26 9. Bull DA, Neumayer LA, ym. Coronary artery bypass grafting with cardiopulmonary bypass versus off-pump cardiopulmonary bypass: does eliminating the pump reduce morbidity and cost? Ann Thorac Surg 2001;71: Calafiore AM, Di Mauro M, ym. Myocardial revascularization with and without cardiopulmonary bypass in multivessel disease: impact of the strategy on early outcome. Ann Thorac Surg 2001;72: Cartier R, Robitaille D. Thrombotic complications in beating heart operations. J Thorac Cardiovasc Surg 2001;121: Conlon PJ, Stafford-Smith M, ym. Acute renal failure following cardiac surgery. Nephrol Dial Transplant 1999;14: Contini M, Iacó A, ym. Current results in off pump surgery. Eur J Cardio- Thorac Surg 1999;16 (Suppl 1):S69 S72. Diegeler A, Hirsch R, ym. Neuromonitoring and neurocognitive outcome in off-pump versus conventional coronary bypass operation. Ann Thorac Surg 2000;69: Eckstein FS, Bonilla LF, ym. The St Jude Medical symmetry aortic connector system for proximal vein graft anastomoses in coronary artery bypass grafting. J Thorac Cardiovasc Surg 2002;123: Hirose H, Amano A, ym. Off-pump coronary artery bypass: early results. Ann Thorac Cardiovasc Surg 2000;6: Jemielity M, Perek B, ym. Injury to myocardium during on-pump and off-pump coronary artery bypass grafting procedures. 16th Annual Meeting of the European Association for Cardio-Thoracic Surgery, Monaco, 2002 Kappert U, Cichon R, ym. Technique of closed chest coronary artery surgery on the beating heart. Eur J Cardio-Thorac Surg 2001;20: Kolessov VL. Mammary artery-coronary artery anastomosis as a method of treatment for angina pectoris. J Thorac Cardiovasc Surg 1967; 54:535. Konstantinov IE. Robert H. Goetz: The surgeon who performed the first succesful clinical coronary artery bypass operation. Ann Thorac Surg 2000;69: Murkin JM, Martzke JS, ym. A randomized study of the influence of perfusion technique and ph management strategy in 316 patients undergoing coronary artery bypass surgery. J Thorac Cardiovasc Surg 1995;110: Noyez L, Janssen DP, ym. Coronary bypass surgery: what is changing? Analysis of 3834 patients undergoing primary isolated myocardial revascularization. Eur J Cardio-Thorac Surg 1998;13: Penttilä HJ, Lepojärvi MV, ym. Myocardial preservation during coronary surgery with and without cardiopulmonary bypass. Ann Thorac Surg 2001;71: Puskas JD, Thourani VH, ym. Clinical outcomes, angiographic patency, and resource utilization in 200 consecutive off-pump coronary bypass patients. Ann Thorac Surg 2001;71: Puskas JD, Williams WH, ym. Off-pump coronary artery bypass grafting provides complete revascularization while reducing myocardial injury, transfusion requirements and lenght of stay: Prospective randomized comparison of 200 unselected patients having OPCABG versus conventional CABG. 82nd Annual Meeting of the AATS, Washington, USA, Shaw PJ, Bates D, ym. Neurologic and neuropsychological morbidity following major surgery: comparison of coronary artery bypass and peripheral vascular surgery. Stroke 1987;18: Taggart DP, Browne SM, ym. Is cardiopulmonary bypass still the cause of cognitive dysfunction after cardiac operations? J Thorac Cardiovasc Surg 1999;118: Tang LW, D Ancona G, ym. Robotically assisted video-enhanced-endoscopic coronary artery bypass graft surgery. Angiology 2001;52: Taylor KM. Central nervous system effects of cardiopulmonary bypass. Ann Thorac Surg 1998;66(5 Suppl):S20 4. Toner I, Taylor KM, ym. Cerebral functional changes following cardiac surgery: neuropsychological and EEG assessment. Eur J Cardio- Thorac Surg 1998;13: van Dijk D, Jansen EW, ym. Cognitive outcome after off-pump and on-pump coronary artery bypass graft surgery. JAMA 2002;287: van Dijk D, Nierich AP, ym. Early outcome after off-pump versus onpump coronary bypass surgery: results from a randomized study. Circulation 2001;104: Watters MP, Cohen AM, ym. Reduced cerebral embolic signals in beating heart coronary surgery detected by transcranial Doppler ultrasound. Br J Anaesth 2000;84: Weintraub WS, Craver JM, ym. Improving cost and outcome of coronary surgery. Circulation 1998;98(19 Suppl):II23 8. Wiklund L, Brandrup-Wognsen G, ym. Off-pump bypass surgery. Scand Cardiovasc J 2000;24: ANTERO SAHLMAN, LL antero.sahlman@hus.fi KALERVO WERKKALA, dosentti HYKS Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka PL 340, HUS KARI TEITTINEN, LL Vaasan keskussairaala Vaasa Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta 543
Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla
Alkuperäistutkimus Eppu Sainio, Otto Pitkänen ja Tapio Hakala Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Koska sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella hoidettavien potilaiden keski ikä
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotVaikutus angina pectorikseen ja elämänennusteeseen
Katsaus Sepelvaltimotaudin hoito: ohitusleikkaus vai pallolaajennus? Juhani Heikkilä ja Antero Järvinen Invasiivisella hoidolla on vakiintunut asema sepelvaltimotaudin hoidossa, jos oireisto on vaikea
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotSydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy
Katsaus Jari Halonen, Tapio Hakala, Kimmo Mäkinen ja Juha Hartikainen Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy Eteisvärinä on yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö. Sen esiintyvyys ohitusleikkauksen
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotAikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Aikuistyypin diabetespotilaan sepelvaltimotaudin hoito Mikko Syvänne Aikuistyypin diabeetikkojen hoidossa on tärkeää hyödyntää kaikki ne keinot, jotka parantavat sepelvaltimotaudin
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotPitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen
Alkuperäistutkimus Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen Janne J. Jokinen, Paula Mustonen, Sinikka Rehnberg, Mikko Hippeläinen ja Juha Hartikainen Suomessa tehtiin
LisätiedotLeena Meinilä 25.11.2008
Ohitusleikkaus Mitraaliläppäleikkaus Sternumin fixaatio Ennen leikkausta 2-3vk preoperatiivinen harjoittelu (hengityslihasvoima, rintakehän liikkuvuus, kestävyys) vähentää hengityskomplikaatioita erityisesti
LisätiedotVoivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä
Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Leikopotilas ja preoperatiivinen anestesiapoliklinikka Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä The impact of a consultant anaesthetist
LisätiedotVasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus
Alkuperäistutkimus Timo Mäkikallio, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Vesa Jokinen, Kari Ylitalo, Jukka Juvonen ja Heikki Huikuri Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Ohitusleikkauksella
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotJo 1920-luvulla tulevaisuuden sydänkirurgiaa
Katsaus Aikuisten sydänkirurgian aivokomplikaatiot Jouni Ahonen, Risto O. Roine, Juhani Rämö ja Markku Salmenperä Vaikka leikkaus-, perfuusio- ja anestesiatekniikat ovat kehittyneet merkittävästi viimeisten
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotPLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL
PLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL FIBRILLATION AFTER CARDIAC SURGERY Anssi Pölkki Syventävät opinnot Lääketieteen
LisätiedotPulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011
Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotSEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa
SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa Johanna Kaulamo Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotTransmyokardiaalinen laserrevaskularisaatio. Jarmo Simpanen ja Kalervo Verkkala
Sydänkirurgia Transmyokardiaalinen laserrevaskularisaatio Jarmo Simpanen ja Kalervo Verkkala Transmyokardiaalisessa laserrevaskularisaatiossa tehdään sydämen vasemman kammion läpi kanavia parantamaan hapenpuutteesta
LisätiedotSydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme
Näin hoidan Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä ja eteislepatus ovat merkittävä hoidollinen ongelma, koska rytmihäiriöön liittyy
LisätiedotSydänkirurgiaa robottiavusteisesti
katsaus tieteessä Antti Vento LKT, dosentti, erikoislääkäri antti.vento@hus.fi Antero Sahlman LL, osastonlääkäri Kalervo Werkkala LKT, dosentti, ylilääkäri HYKS, sydän- ja thoraxkirurgian klinikka Sydänkirurgiaa
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotSydänleikkauspotilaiden neurologiset komplikaatiot
Raili Suojaranta-Ylinen, Markku Salmenperä, Antti Vento ja Lauri Soinne KATSAUS Sydänleikkauspotilaiden neurologiset komplikaatiot Sydänleikkauksen jälkeen neurologiset komplikaatiot, kuten aivoinfarkti
LisätiedotKiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki
Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotDiabetes verisuonikirurgian riskitekijänä
Katsaus Maarit Venermo, Jyrki Virkkunen, Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius ja Finnvasc-ryhmä Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä Diabetes on tärkein riskitekijä, joka pahentaa alaraajaiskemian
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201506111676
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotLastenreuman uveiitti ja kaihi - esto ja leikkaukset lapsipotillailla. Sanna Leinonen, silmät.el Kanta-Hämeen keskussairaala HYKS
Lastenreuman uveiitti ja kaihi - esto ja leikkaukset lapsipotillailla Sanna Leinonen, silmät.el Kanta-Hämeen keskussairaala HYKS Kaihin kehittyminen 38-64%:lla kaihi (HYKS 2014 ja Kump et al) 51-54% leikattu
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotLEIKKAUKSENJÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYS SYDÄNKIRURGISILLA POTILAILLA
LEIKKAUKSENJÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYS SYDÄNKIRURGISILLA POTILAILLA Jaakko Sutinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Sydän- ja rintaelinkirurgian tutkimusryhmä,
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotSYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE
SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE Ilkka Luokkala Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta KYS Sydänkeskus Huhtikuu
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotKaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius
Aivoinfarkti Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Kaulavaltimoahtauman leikkaushoidon hyödyllisyydestä aivohalvauksen ehkäisyssä lääkehoitoon
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotKokeellisen sydänlihasiskemian asteen määrittäminen histologisesti
Kokeellisen sydänlihasiskemian asteen määrittäminen histologisesti Tatu Soininen Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Cardiac Research Group in Tampere Tammikuu 2017
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotSepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa. Alkuperäistutkimus. Aineisto ja menetelmät
Alkuperäistutkimus SAILA VIKMAN, JUHANI AIRAKSINEN, ILKKA TIERALA, KEIJO PEUHKURINEN, KIRSI MAJAMAA-VOLTTI, MATTI NIEMELÄ, HELENA TUUNANEN, KARI NIEMELÄ JA MARKKU S. NIEMINEN Sepelvaltimotautikohtauksen
LisätiedotEUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE
LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä
LisätiedotAorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito
LUKU 2 Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito Maija Kaartinen Leo Ihlberg Tiivistelmä Aorttavuodon kehittymisen tavallisimmat syyt ovat nykyisin aortan tyven sairaudet ja kaksiliuskainen aorttaläppä.
LisätiedotVATSA-AORTAN ANEURYSMAN ELEKTIIVISEN AVOLEIKKAUKSEN ANESTESIA
VATSA-AORTAN ANEURYSMAN ELEKTIIVISEN AVOLEIKKAUKSEN ANESTESIA Johanna Salmi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kirjallisuuskatsaus Joulukuu 2011 Tampereen yliopisto
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotEteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä
Alkuperäistutkimus Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Mika Lehto, Hannu Parikka, Jarmo Simpanen, Juha Virolainen, Kalervo Werkkala ja Lauri Toivonen Sokkeloleikkaus ja sen
LisätiedotPerfuusio- ja hybridikuvantaminen
A LUKU 3 Perfuusio- ja hybridikuvantaminen Antti Saraste Juhani Knuuti Tiivistelmä Sydänlihaksen perfuusiokuvauksen avulla on mahdollista todeta ahtauttava sepelvaltimotauti ja arvioida pallolaajennushoidon
LisätiedotLeikkaukseen valmistautuminen. Merja Kokki dos., ayl Anestesia- ja leikkaustoiminta, KYS
Leikkaukseen valmistautuminen Merja Kokki dos., ayl Anestesia- ja leikkaustoiminta, KYS Esityksessä käsiteltävät asiat Ø Esitiedot, kliininen tutkimus Ø Preoperatiivinen kuntoutus Ø Ravitsemus Ø COPD Ø
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotSuojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa
Suojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa Minna Räsänen LL, gastrokirurgian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus Anna Lepistö dosentti, OYL
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotAorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla
Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Osastonylilääkäri Sydänyksikkö, KSSHP Aorttastenoosi * Prevalenssi yli 75 v 3% (Bach ym.) * Yli 80 v leikkauskuolleisuus 5,8-6,7% (Vasquez ym. N =13000)
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
Lisätiedotips ips ips Olle Lindvall ips ips
1 173 Olle Lindvall 2002 ips ips ips ips ips 1) ips 2) 3) 4) 1) (Oki et al.: Stem Cells 30: 1120-1133, 2012; Falk et al.: PLoS One 7:e29597) ips ips 2) 1) 1 6 4% (PFA) (Mine et al.: Neurosurgery64: 741-753,
LisätiedotTupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion
Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle
LisätiedotSuurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten
LUKU 8 Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten jälkeen HENRIK EKBLAD Kuva 1. TGA. Tiivistelmä Suurten suonten transposition insidenssi on 20 30 / 100
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotSelkäydinstimulaatiota on käytetty 1960 luvun
Selkäydinstimulaatio vaikean hoitoresistentin rintakivun (refraktaari angina pectoris) hoidossa Markku Taittonen, Pirkka Rautakorpi ja Heikki Ukkonen Sepelvaltimotauti on edelleen yleisin kuolinsyy länsimaissa,
LisätiedotKATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen
KATSAUS Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito Markku S. Nieminen Sydämen vajaatoiminnan kirurginen hoito on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen ja läppävikojen
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotIäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset?
LUKU 10 Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset? Raimo Kettunen Martti Lepojärvi Markku Salmenperä Tiivistelmä Ikä sinänsä on erittäin harvoin kontraindikaatio läppäleikkaukselle,
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotVirtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka
Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
Lisätiedot