Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius"

Transkriptio

1 Aivoinfarkti Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Kaulavaltimoahtauman leikkaushoidon hyödyllisyydestä aivohalvauksen ehkäisyssä lääkehoitoon verrattuna tehtiin 1990-luvun alussa laajoja monikeskustutkimuksia, joissa Suomikin oli mukana. Tutkimusten myötä oireisen kaulavaltimoahtauman leikkausaiheet selkiytyivät. Sen sijaan oireettoman ahtauman leikkausaiheista keskustellaan jatkuvasti, ja niistä odotetaan uutta tutkimustietoa lähiaikoina. Leikkauksesta koituvaan hyötyyn vaikuttaa olennaisesti leikkauskomplikaatioiden ilmaantuvuus hoitoyksikössä. Vuosina Finnvasc-rekisteriin kertyi kaulavaltimoendarterektomiaa 23 sairaalasta. Vuotuinen insidenssi oli keskimäärin 11,1 sataatuhatta asukasta kohti, ja määrä vaihteli sairaanhoitopiireittäin välillä 2,3 23,1/ Valtaosa potilaista (84,3 %) oli oireisia. Oireettomien kaulavaltimoahtaumien osuus oli eri sairaaloissa 0 55,4 %. Leikkauksenjälkeinen kuolleisuus oli 1,0 %. Kuolleisuuden sekä pysyvän ja ohimenevän aivohalvauksen yhteenlaskettu esiintyvyys oli oireisilla potilailla 6,3 % ja oireettomilla 4,7 %. Oireisten potilaiden ryhmässä saavutetut tulokset ovat hyvää kansainvälistä tasoa. Oireettomilla potilailla komplikaatioiden esiintyvyys ylittää suosituksena pidetyn 3 %:n rajan. Kaulavaltimoleikkauksen tulosten jatkuva arviointi on tärkeää, ja ilman systemaattista rekisteröintiä se on käytännössä hyvin vaikeaa. Sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauman ja aivoinfarktin välinen yhteys havaittiin jo 1920-luvulla, ja kaulavaltimon endarterektomia (CEA) esiteltiin 1950-luvulla (Fisher ym. 1965, De Bakey 1975). Tämän jälkeen leikkaus yleistyi tasaisesti ja oli vuonna 1985 yleisin Yhdysvalloissa suoritettu verisuonikirurginen toimenpide (Stanley ym. 1996) luvun lopulla käytiin kriittinen keskustelu CEA:n todellisesta hyödystä aivoinfarktin ehkäisyssä. Epäiltiin että leikkauksen aiheet olivat liian väljät (Warlow 1984). Keskustelun myötä aloitettiin useita laajoja monikansallisia prospektiivisia satunnaistettuja monikeskustutkimuksia, joissa vertailtiin endarterektomiaa ja lääkehoitoa aivoinfarktin ehkäisyssä. Niiden tulokset ovat vakiinnuttaneet oireisen kaulavaltimoahtauman leikkausaiheet. On muistettava, että kaulavaltimoahtauman leikkauksesta koituva hyöty on aina käänteisesti verrannollinen leikkauskomplikaatioiden esiintyvyyteen. Suuret monikeskustutkimukset antavat hyvän vertailupohjan, kun tarkastellaan leikkauskomplikaatioiden esiintyvyyttä eri aineistoissa. Olemme käyneet läpi Finnvasc-verisuonirekisteriin kertyneet kaulavaltimon endarterektomiat, ja vertaamme seuraavassa tuloksia yleisesti hyväksyttyihin standardeihin. Endovaskulaariset toimenpiteet on jätetty pois niiden pienen määrän vuoksi. Kaulavaltimoahtauman laadun vaikutus leikkauksesta koituvaan hyötyyn Oireinen kaulavaltimoahtauma aiheuttaa aivoverenkierron häiriön, joka ilmenee TIA-kohtauksena, amaurosis fugax -kohtauksena tai ai- Duodecim 2002;118:

2 Toimenpiteitä Sairaaloita Vuosi Endarterektomiat Sairaalat 0 Kuva 1. Finnvasc-rekisteriin osallistuneiden sairaaloiden ja rekisteröityjen kaulavaltimoendarterektomioiden määrät vuosina vohalvauksena. Verrattuna lääkehoitoon kaulavaltimoendarterektomia vähentää merkitsevästi aivohalvausriskiä potilailla, joilla on oireinen tiukka (70 99 %) kaulavaltimoahtauma (North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991, Mayberg ym. 1991). Sen sijaan alle 50 %:n oireisen kaulavaltimoahtauman hoidossa ei endarterektomialla saavuteta hyötyä aivoinfarktin ehkäisyssä verrattuna parhaaseen mahdolliseen lääkehoitoon (European Carotid Surgery Trialist s Collaborative Group 1991, Barnett ym. 1998). Oireisessa keskiasteen ahtaumassa (50 69 %) leikkaus ei ole yksiselitteisesti parempi kuin lääkehoito kaikilla potilailla. NASCET-tutkimuksessa (North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial) vältettiin 15 potilaan leikkaamisella yksi aivoinfarkti viiden vuoden seurannassa. Eniten leikkaushoidosta näyttävät hyötyvän miehet, aivoinfarktin sairastaneet ja 75 vuotta täyttäneet hiljan (alle kolme kuukautta sitten) oireilleet (Barnett ym. 1998). Ahtauttavan plakin morfologia saattaa myös vaikuttaa leikkauksella saavutettavaan hyötyyn (Rothwell ym. 2000, Mathiesen ym. 2001). Keskiasteen ahtaumissa leikkauspäätös tuleekin tehdä jokaisessa tapauksessa erikseen ottaen huomioon aivohalvausriskiin vaikuttavat tekijät. Leikkausyksikön tulokset vaikuttavat myös voimakkaasti saatavaan hyötyyn. Oireeton kaulavaltimoahtauma lisää aivohalvausriskiä, mutta selvästi vähemmän kuin oireinen (Hobson ym. 1993, Executive committee for the Asymptomatic Carotid Atherosclerosis Study 1995). Ahtauma-aste ei myöskään korreloi aivohalvausriskiin yhtä selkeästi kuin oireisessa ahtaumassa (Norris ym.1991, Inzitari ym. 2000). Näin ollen leikkausaiheet eivät ole yhtä selkeät. Laajin aihetta koskeva tutkimus on Asymptomatic Carotid Atherosclerosis Study (ACAS), jossa verrattiin oireettoman kaulavaltimoahtauman endarterektomiaa parhaaseen mahdolliseen lääkehoitoon %:n ahtaumissa. Leikkausryhmässä esiintyi vähemmän aivoinfarkteja kuin konservatiivisen hoidon ryhmässä. Ero oli kuitenkin kohtalaisen pieni, ja leikkausryhmässä perioperatiivisia komplikaatioita esiintyi vain 2 3 %. Oireettoman kaulavaltimon leikkausta voidaankin pitää aiheellisena vain yksiköissä, joissa perioperatiivinen yhteenlaskettu kuolleisuus ja invalidisoivan aivohalvauksen riski on alle 3 %. Kaulavaltimoleikkaukset Suomessa Finnvasc-rekisteri on valtakunnallinen vapaaehtoisuuteen pohjautuva verisuonitoimenpiderekisteri, joka toimi Suomessa vuosina Siihen on kerätty tietoa verisuonikirurgisista ja endovaskulaarisista toimenpiteistä. Rekisteriin kertyi yhteensä noin toimenpidettä M. Heikkinen ym.

3 Leikkauksia/ Kokonaismäärä Oireeton ahtauma Oireellinen ahtauma Vuosi Kuva 2. Kaulavaltimoleikkausten kokonaismäärä Suomessa Ikä (v) Vuosi Naiset Miehet Yhteensä Kuva 3. Endarterektomiapotilaiden keski-ikä 1990-luvulla. sairaalasta. Henkilörekisterilain muutoksen takia Finnvascrekisteri ei voinut jatkaa sellaisenaan toimintaansa. Kansallisen rekisterin toiminta valitettavasti lopetettiin, mutta useissa sairaaloissa verisuonitoimenpiteiden rekisteröinti jatkuu paikallisesti. Finnvasc-rekisteriin kertyi yhdeksän vuoden aikana tietoja yhteensä kaulavaltimo-leikkauksesta. Kuvassa 1 on esitetty leikkausten ja osallistuneiden sairaaloiden määrät vuosittain. Kaulavaltimoendarterektomioiden insidenssi oli 1990-luvulla keskimäärin 11,1/ asukasta ja se vaihteli välillä 7,8 12,7 (kuva 2). Sairaanhoitopiireittäin insidenssi vaihteli välillä 2,3 23,1/ Potilaiden keski-ikä oli 64,5 ja se nousi tasaisesti koko 1990-luvun (kuva 3). Valtaosa leikatuista oli miehiä (70,0 %), eikä sukupuolijakauma muuttunut seurantajakson aikana. Yleisimmät preoperatiiviset riskitekijät olivat verenpainetauti (46,9 %), kardiaalinen riskitekijä (46,1 %), tupakointi (26,2 %), hyperkolesterolemia (24,6 %) ja diabetes (18,2 %). Yleisin leikkausaihe oli TIA (57,3 %), ja 14,7 % potilaista oli oireettomia (taulukko 1). Oireettomien potilaiden osuus vaihteli eri sairaaloissa välillä 0 55,4 %. Leikkauksenjälkeinen kuolleisuus oli 1,0 %, pysyvän aivohalvauksen insidenssi 2,0 % ja ohimehevän aivohalvauksen insidenssi 3,1 %. Taulukkoon 2 on kerätty oireettomien ja oireisten potilaiden leikkauksenjälkeiset komplikaatiot. Taulukossa 3 on verrattu Finnvasc-aineiston komplikaatioiden ilmaantuvuutta kansainvälisten monikeskustutkimusten tuloksiin. Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa 2565

4 Taulukko 1. Kaulavaltimoahtauman leikkausaiheet Suomessa Aihe n % Transient ischemic attack (TIA) ,3 Amaurosis fugax ,1 Aivohalvaus ,9 Oireeton ahtauma ,7 Yhteensä Taulukko 2. Leikkauskomplikaatioiden esiintyvyys (%). Komplikaatiot Ahtauma Oireeton Oireinen Vakavat Kuolema 1,2 1,0 Pysyvä aivohalvaus 1,6 2,0 Lievemmät Ohimenevä aivohalvaus 1,9 3,3 Haavainfektio 0,4 0,5 Verenpurkauma tai -vuoto 7,8 6,8 TIA 0,2 1,0 Hermovaurio 5,6 4,0 Kuolema ja kaikki aivohalvaukset yht. 4,7 6,3 Uusintaleikkaus 30 vuorokauden kuluessa endarterektomian jälkeen tehtiin 137 potilaalle (3,9 %). Yleisimmät uusintaleikkauksen aiheet olivat verenvuoto (55,5 %), äkillinen tukos (27,0 %) ja neurologinen oire (16,1 %). Pohdinta Suomessa tehtiin kaulavaltimon endarterektomialeikkauksia 1990-luvulla keskimäärin enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja melkein kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa (Schroeder 1997, Bergqvist ym. 1998), missä leikkausinsidenssi oli 1990-luvun alkupuolella noin viisi endarterektomiaa sataatuhatta asukasta kohti vuodessa. Erityisesti linja oli aktiivisempi oireettomien ahtaumien osalta. Finnvasc-aineistossa lähes joka kuudes leikatuista oli oireeton, Ruotsissa joka kahdestoista (Bergqvist ym. 1998). Lähempi tarkastelu osoittaa suuria eroja sairaaloiden välillä oireettomien kaulavaltimoahtaumien leikkaamisessa. Kuudessa sairaalassa oireettomien osuus oli alle 5 % ja kuudessa yli 20 %. Löydös kuvaa epätietoisuutta, joka asiassa tällä hetkellä vallitsee. Lähiaikoina saadaan tuloksia ACST-tutkimuksesta (Asymptomatic Carotid Surgery Trial), jonka toivotaan selventävän oireettomien ahtaumien leikkausaiheita. Kaulavaltimoleikkauspotilaat ovat nykyään keskimäärin 69-vuotiaita. Keski-ikä nousi tasaisesti koko 1990-luvun. Seuraavien 20 vuoden aikana yli 65-vuotiaiden absoluuttinen ja suhteellinen määrä väestössä lisääntyy huomatta- Taulukko 3. Komplikaatioiden esiintvyys (%) Finnvasc- aineistossa verrattuna laajoihin monikeskustutkimuksiin. Aineisto Aivohalvaukset ja Aivo- Haava- Haava- Sydämen kuolleisuus 1 hermovaurio hematooma infektio ongelma ECST (1998) 7,0 7,6 5,5 3,4 3,9 NASCET (1991) 5,8 NASCET (1998) 6,8 VA(s) (1991) 6,8 Finnvasc (oireiset ahtaumat) 6,3 VA(a) (1993) 4,3 ACAS (1995) 2,3 Finnvasc (oireettomat ahtaumat) 4,7 Finnvasc 4,2 7,0 0,5 2, vuorokauden aikana ESCT = European Carotid Surgery Trial NASCET = North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial VA(s) = Veteran Affairs Cooperative Symptomatic Trial VA(a) = Veteran Affairs Cooperative Asymptomatic Trial ACAS = Asymptomatic Carotid Atherosclerosis Study 2566 M. Heikkinen ym.

5 vasti: Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä noin 60 % vuoteen 2020 mennessä. Väestön vanheneminen lisää myös kaulavaltimoahtauman invasiivisen hoidon tarvetta tulevaisuudessa. Koska konservatiivinen hoito kehittyy koko ajan ja uusien lääkkeiden vaikutuksen ennustaminen on vaikeaa, tarkkaa ennustetta hoidon tarpeesta on mahdoton tehdä. Jos leikkausten insidenssi väestössä pysyisi samalla tasolla kuin keskimäärin 1990-luvulla, tarve lisääntyisi seuraavien 20 vuoden aikana noin 35 % (Heikkinen ym. 2000). Kaulavaltimoahtauman invasiivisessa hoidossa saattaa myös tapahtua muutoksia, kun pallolaajennustekniikat kehittyvät ja saadaan lisää tutkimustietoa niiden turvallisuudesta. Tähän mennessä julkaistut tulokset pallolaajennuksesta ja stenttauksesta ovat lupaavia (Endovascular versus surgical treatment 2001) mutta eivät kerro, kumpi vaihtoehto on parempi. Parhaillaan käynnissä olevilta tutkimuksilta (CAVATAS II, SPACE-trial) odotetaan vastausta tähän kysymykseen. Tietokoneiden yleistymisen myötä suurien tietomäärien tallennus ja hallinta on tullut mahdolliseksi. Rekisteri on kuitenkin käyttökelpoinen väline vain silloin kun rekisteröity tieto on todellista. Laadukas rekisteri on kattava, eli se sisältää tiedot kaikista rekisterin piiriin kuuluvista tehdyistä toimenpiteistä, ja sen sisältämä tieto on oikeata. Finnvasc-rekisterin laatua on tutkittu kahdesti (Lepäntalo ym. 1994, Kantonen ym. 1997). Viimeksi tehdyssä auditoinnissa todettiin, että rekisterin kattavuus oli 81 % ( %), tietojen toistettavuus 93 % ( %) ja syöttövaiheen virheiden osuus 1,5 %. Kaikkein alttiimpia virheille olivat riskitekijät, joiden toistettavuus oli 85 %. Suurin toistettavuus todettiin leikkauksenjälkeisissä kirurgisissa (95 %) ja ei-kirurgisissa komplikaatioissa (97 %) sekä ei-vaskulaarisissa reoperaatioissa (98 %). Puuttuvat tiedot koskivat yleisimmin päivystysleikkauksia, joiden jälkeen tiedot luonnollisesti jäävät herkemmin keräämättä, jos potilas siirtyy toiselle osastolle tai kuolee. Kaulavaltimoleikkausten kattavuus oli tutkimuksessa keskimääräistä parempi. Kantosen ym. (1997) tutkimuksen perusteella voimme pitää tässä ar- tikkelissa tarkasteltuja tietoja tarpeeksi luotettavina päätelmien tekemiseen. Kaulavaltimon endarterektomia on ehkäisevä leikkaus, joka ei itsessään paranna potilaan fyysistä tilaa vaan vähentää aivohalvauksen vaaraa. Leikkauksesta koituvaan hyötyyn vaikuttavat suoraan leikkaukseen liittyvä kuolleisuus ja sairastuvuus. Jos vakavien leikkauskomplikaatioiden määrä on suuri, leikkaus voi jopa huonontaa potilaan kokonaisennustetta. Varsinkin oireettomassa kaulavaltimoahtaumassa komplikaatioiden merkitys korostuu, koska oireettoman potilaan aivohalvausriski konservatiivisessa hoidossa on selvästi pienempi kuin oireisen. Finnvasc-rekisterin mukaan oireisen kaulavaltimon endarterektomian tulokset Suomessa ovat hyvää kansainvälistä tasoa ja täysin verrattavissa suurimpien monikeskustutkimusten tuloksiin. Oireettoman kaulavaltimoahtauman leikkauskomplikaatioiden osuus on kuitenkin yli 3 %, jota on pidetty rajana. Leikkaustulosten jatkuva seuranta on edelleen perusteltua jokaisessa verisuonikirurgiaa suorittavassa yksikössä, jotta taataan toiminnan laadukkuus. Lopuksi Oireisen potilaan kaulavaltimoendarterektomia on Suomessa potilaalle turvallinen leikkaus, johon liittyvien komplikaatioiden määrä ei ylitä kansainvälisiä suosituksia. Suomessa hoidetaan keskimäärin enemmän oireettomia kaulavaltimoahtaumia leikkauksella kuin muissa Pohjoismaissa, mutta aktiivisuus on vaihdellut runsaasti eri sairaaloiden välillä. Oireettoman kaulavaltimoahtauman leikkaamista on syytä välttää, ellei paikallinen tulosten analyysi osoita alle 3 %:n yhteenlaskettua aivohalvauksen ja kuoleman riskiä yksikössä. Kaiken kaikkiaan kaulavaltimoahtauman leikkausmäärissä väestöpohjaan nähden esiintyy suuria alueellisia eroja, jotka eivät selity pelkästään erilaisesta suhtautumisesta oireettomaan ahtaumaan. Kaulavaltimokirurgia on erityisen herkkä ala, jossa leikkausaiheiden ja -tulosten jatkuva arviointi on välttämätöntä. Ilman systemaattista rekisteröintiä ja siihen kuuluvaa raportointia se on käytännössä mahdotonta. Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa 2567

6 Kirjallisuutta ACAS. Executive committee for the Asymptomatic Carotid Atherosclerosis Study. Endarterectomy for Asymptomatic Carotid Artery Stenosis. JAMA 1995;273: Barnett HJM, Taylor DW, Eliaziw M, ym. Benefit of carotid endarterectomy in patients with symptomatic moderate or severe stenosis. N Engl J Med 1998;339: Bergqvist D, Troeng T, Elfström J, ym. Auditing surgical outcome Ten years with the Swedish vascular registry-swedvasc, part II: The swedish experience. Eur J Surg 1998;164S: De Bakey ME. Successful carotid endarterectomy for cerebrovascular insufficiency. Nineteen-year follow-up. JAMA 1975;233: ECST. European Carotid Surgery Trialist s Collaborative Group. MRC European Carotid Surgery Trial: Interim results for symptomatic patients with severe (70 99 %) or with mild (0 29 %) carotid stenosis. Lancet 1991; Endovascular versus surgical treatment in patients with Carotid Stenosis in the Carotid and Vertebral Artery Transluminal Angioplasty Study (CAVATAS): A randomized trial. Lancet 2001;357: Fisher CM, Gore I, Okabe N, White PD. Atherosclerosis of the carotid and vertebral arteries extracranial and intracranial. J Neuropathol Exp Neurol 1965;24: Hobson RW, Weiss DG, Fields WS, ym. Efficacy of carotid endarterectomy for asymptomatic carotid stenosis. N Engl J Med 1993;328: Heikkinen M, Salenius J, Auvinen O. Projected workload of vascular service in Eur J Vasc Endovasc Surg 2000;194: Inzitari D, Eliazaw M, Gates P, ym. The cause and risk of stroke in patients with asymptomatic internal-carotid-artery stenosis. N Engl J Med 2000;342: Kantonen I, Lepäntalo M, Salenius J-P, ym. sekä Finnvasc-tutkimusryhmä. Auditing nationwide vascular registry Finnvasc The 4-year Finnvasc experience. Eur J Vasc Endovasc Surg 1997;14: Lepäntalo M, Salenius J-P, Luther M, Ylönen K, sekä Finnvasc-tutkimusryhmä. Introduction of a population-based registry: validity of data and limitations of registration. Br J Surg 1994;81: Mathiesen EB, Boenaa KH, Joakimsen O. Echolucent plaques are associated with high risk of ischemic cerebrovascular events in carotid stenosis: The Tromsö Study. Circulation 2001;103: Mayberg MR, Wilson SE, Yatsy F, ym. Carotid endarterectomy and prevention of cerebral ischaemia in symptomatic carotid stenosis. JAMA 1991;266: Norris JW, Zhu CZ, Bornstein NM, Chambers BR. Vascular risks of asymptomatic carotid stenosis. Stroke 1991;22: North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators. Benefical effect of carotid endarterectomy in symptomatic patients with high grade carotid stenosis. N Engl J Med 1991;325: Rothwell PM, Gibson R, Warlow CP. Interrelation between plaque surface morphology and degree of stenosis on carotid angiograms and the risk of ischemi stroke in patients with symptomatic carotid stenosis. On behalf of the European Carotid Surgery Trialist collaboratorative Group. Stroke 2000;31: Schroeder T. Do we operate enough patients with carotid stenosis in Scandinavia? Kirjassa: Kroese A, Stranden E, toim. Scandinavian perceptions of vascular surgery. Aker Hospital, 1997, s Stanley JC, Barnes RW, Ernst CB, Hertzen NR, Mannick JA, Moore WS. Vascular surgery in United States: Workforce issue. J Vasc Surg 1996;23: Warlow C. Carotid endarterectomy: Does it work? Stroke 1984;15: MAARIT HEIKKINEN, LL, erikoislääkäri JUHA SALENIUS, dosentti, ylilääkäri Tampereen yliopisto ja TAYS:n kirurgian klinikka, verisuonikirurgia PL 2000, Tampere EIJA SAIMANEN, LT, erikoislääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala, kirurgian klinikka Lappeenranta MARKKU KASTE, professori, vastaava ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS:n neurologian klinikka HUS FINNVASC-ryhmä: Juha Salenius (TAYS), Mauri Lepäntalo (HUS), Juhani Rämö (HUS), Kari Ylönen (OYS), Kari Kuttila (TYKS), Pekka Jaakkola (KYS), Michael Luther (Vaasan keskussairaala) Heikki Riekkinen (Keski-Suomen keskussairaala), Hannu Huusari (Päijät-Hämeen keskussairaala), Ari Jaakkola (Etelä-Pohjanmaan keskussairaala), Pekka Vilkko (Etelä-Karjalan keskussairaala), Timo Hakkarainen (Pohjois-Karjalan keskussairaala), Risto Hämäläinen (Mikkelin keskussairaala), Pekka Nikula (Keski-Pohjanmaan keskussairaala), Jarkko Lehtonen (Kanta-Hämeen keskussairaala), Henrik Sell (Lohjan aluesairaala), Juha Pitkänen (Peijas-Rekolan sairaala) Reijo Kivivuori (Kymenlaakson keskussairaala) Pasi Kaartinen (Savonlinnan keskussairaala), Kalle Rissanen (Kainuun keskussairaala), Ilkka Mäenpää (Länsi-Pohjan keskussairaala) ja Erkki Forsström (Lapin keskussairaala) 2568

Amaurosis fugax ohimenevä sokeus tarkoittaa

Amaurosis fugax ohimenevä sokeus tarkoittaa SILMÄTAUDIT Äkilliset näköhäiriöt, kaulavaltimon ahtauma ja kuoleman vaara Tero Kivelä Amaurosis fugax, nopeasti ohimenevä näönhämärtymiskohtaus, aiheutuu emboliasta, joka on kulkeutunut silmävaltimoon

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Kaulavaltimoahtauma aivo- ja sydäninfarktin riskin ennustajana

Kaulavaltimoahtauma aivo- ja sydäninfarktin riskin ennustajana Petra Ijäs, Krista Nuotio, Pirkka Vikatmaa ja Lauri Soinne KATSAUS Kaulavaltimoahtauma aivo- ja sydäninfarktin riskin ennustajana Kaulavaltimoiden ateroskleroottiset muutokset ovat yleisiä. Kaulavaltimoahtaumat

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä

Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä Katsaus Maarit Venermo, Jyrki Virkkunen, Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius ja Finnvasc-ryhmä Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä Diabetes on tärkein riskitekijä, joka pahentaa alaraajaiskemian

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Potilasturvallisuus 26.3.2014

Potilasturvallisuus 26.3.2014 Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma on

Sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma on Katsaus HELI SILVENNOINEN JA LEENA VALANNE Monirivitekniikkaan perustuvat nopeat tietokonetomografialaitteet ovat mahdollistaneet verisuonten ja jopa nopeavirtauksisten valtimoiden kuvantamisen. Tietokonetomografia

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa

Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa Professori Martti Talja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Tulevaisuuden megatrendejä (1) Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kansantuotetta

Lisätiedot

... Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 19.9.2006. Nykyinen vuodeosasto vs. kehitystarpeet. Sairaalakiinteistöjen kehitystarpeet

... Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 19.9.2006. Nykyinen vuodeosasto vs. kehitystarpeet. Sairaalakiinteistöjen kehitystarpeet Nykyinen vuodeosasto vs kehitystarpeet Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 99200 Kari Reijula, professori Teemajohtaja Laadukas sisäympäristö teema-alue Työterveyslaitos Rakennus: Sairaalarakennusten

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

1. Palvelujen toimivuus

1. Palvelujen toimivuus VUOSITILASTO 2012 1. Palvelujen toimivuus Kriittiset Talous- Ero Toteumenestystekijät Tilin- Tilin- Muutos suunni- tavoit- tumis- Mittarit päätös päätös 12/11 telma teesta aste 2011 2012 (%) 2012 (määrä)

Lisätiedot

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö 40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 TUOTTAVUUDESTA Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala 112 119 Pohjois-Karjalan keskussairaala 114 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 109 108

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

16.30-17.15 Professori Joseph Buckwalter Advances in Understanding of Post-Traumatic Osteoarthritis - Implications for Treatment of Joint Injuries

16.30-17.15 Professori Joseph Buckwalter Advances in Understanding of Post-Traumatic Osteoarthritis - Implications for Treatment of Joint Injuries Keskiviikko 21.11.2012 9.00-12.00 Messukeskus kokoussali 5 A Yhteiskokous SKY ja SAY 9.00-10.30 Mitä teemme ja minkälaisin tuloksin 10.30-11.00 Tauko 11-00-12.00 -onko laatua ilman rekistereitä 12.00-13.00

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä

Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Antti Kyrö, Ville-Veikko Elomaa, Ville Lehtinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group

FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Drg-ryhmittely: Voidaanko toiminnan taloudellisuutta ja laatua seurata samalla tuotteistuksen määritelmällä? Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja FCG Oy, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta > v 6 v 6 6 v v v 16 1 1 1 1 1 1 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.-4.2.2011 Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon tutkijan

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Tutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010

Tutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010 Tutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010 Heidi Haapasalo, Pekka Kannus, Heikki-Jussi Laine, Markku Järvinen, Teemu

Lisätiedot

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL M E m e H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014 Pirj o Häkkinen, Tarja R ä ty L THL Saapuneet ja käsitellyt lähetteet 1.1.-31.08.2014 ja niiden käsittelyajat

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET

LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET 1 EMEA:N ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET RESCUPASEN TIETEELLISEN ARVIOINNIN YLEINEN TIIVISTELMÄ - Laatuun liittyvät kysymykset Tuotteen laatu katsotaan

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

oyl Konsta Pamilo 9/27/12 3 9/27/12 4 9/27/12 5 Tekonivel leikausten määrän on arvioitu lisääntyvän 50% tulevan vuosi kymmenen aikana Revisio taakka kasvaa Paine terveydenhuollon kustannusten laskemiseen

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot