Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius"

Transkriptio

1 Aivoinfarkti Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Kaulavaltimoahtauman leikkaushoidon hyödyllisyydestä aivohalvauksen ehkäisyssä lääkehoitoon verrattuna tehtiin 1990-luvun alussa laajoja monikeskustutkimuksia, joissa Suomikin oli mukana. Tutkimusten myötä oireisen kaulavaltimoahtauman leikkausaiheet selkiytyivät. Sen sijaan oireettoman ahtauman leikkausaiheista keskustellaan jatkuvasti, ja niistä odotetaan uutta tutkimustietoa lähiaikoina. Leikkauksesta koituvaan hyötyyn vaikuttaa olennaisesti leikkauskomplikaatioiden ilmaantuvuus hoitoyksikössä. Vuosina Finnvasc-rekisteriin kertyi kaulavaltimoendarterektomiaa 23 sairaalasta. Vuotuinen insidenssi oli keskimäärin 11,1 sataatuhatta asukasta kohti, ja määrä vaihteli sairaanhoitopiireittäin välillä 2,3 23,1/ Valtaosa potilaista (84,3 %) oli oireisia. Oireettomien kaulavaltimoahtaumien osuus oli eri sairaaloissa 0 55,4 %. Leikkauksenjälkeinen kuolleisuus oli 1,0 %. Kuolleisuuden sekä pysyvän ja ohimenevän aivohalvauksen yhteenlaskettu esiintyvyys oli oireisilla potilailla 6,3 % ja oireettomilla 4,7 %. Oireisten potilaiden ryhmässä saavutetut tulokset ovat hyvää kansainvälistä tasoa. Oireettomilla potilailla komplikaatioiden esiintyvyys ylittää suosituksena pidetyn 3 %:n rajan. Kaulavaltimoleikkauksen tulosten jatkuva arviointi on tärkeää, ja ilman systemaattista rekisteröintiä se on käytännössä hyvin vaikeaa. Sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauman ja aivoinfarktin välinen yhteys havaittiin jo 1920-luvulla, ja kaulavaltimon endarterektomia (CEA) esiteltiin 1950-luvulla (Fisher ym. 1965, De Bakey 1975). Tämän jälkeen leikkaus yleistyi tasaisesti ja oli vuonna 1985 yleisin Yhdysvalloissa suoritettu verisuonikirurginen toimenpide (Stanley ym. 1996) luvun lopulla käytiin kriittinen keskustelu CEA:n todellisesta hyödystä aivoinfarktin ehkäisyssä. Epäiltiin että leikkauksen aiheet olivat liian väljät (Warlow 1984). Keskustelun myötä aloitettiin useita laajoja monikansallisia prospektiivisia satunnaistettuja monikeskustutkimuksia, joissa vertailtiin endarterektomiaa ja lääkehoitoa aivoinfarktin ehkäisyssä. Niiden tulokset ovat vakiinnuttaneet oireisen kaulavaltimoahtauman leikkausaiheet. On muistettava, että kaulavaltimoahtauman leikkauksesta koituva hyöty on aina käänteisesti verrannollinen leikkauskomplikaatioiden esiintyvyyteen. Suuret monikeskustutkimukset antavat hyvän vertailupohjan, kun tarkastellaan leikkauskomplikaatioiden esiintyvyyttä eri aineistoissa. Olemme käyneet läpi Finnvasc-verisuonirekisteriin kertyneet kaulavaltimon endarterektomiat, ja vertaamme seuraavassa tuloksia yleisesti hyväksyttyihin standardeihin. Endovaskulaariset toimenpiteet on jätetty pois niiden pienen määrän vuoksi. Kaulavaltimoahtauman laadun vaikutus leikkauksesta koituvaan hyötyyn Oireinen kaulavaltimoahtauma aiheuttaa aivoverenkierron häiriön, joka ilmenee TIA-kohtauksena, amaurosis fugax -kohtauksena tai ai- Duodecim 2002;118:

2 Toimenpiteitä Sairaaloita Vuosi Endarterektomiat Sairaalat 0 Kuva 1. Finnvasc-rekisteriin osallistuneiden sairaaloiden ja rekisteröityjen kaulavaltimoendarterektomioiden määrät vuosina vohalvauksena. Verrattuna lääkehoitoon kaulavaltimoendarterektomia vähentää merkitsevästi aivohalvausriskiä potilailla, joilla on oireinen tiukka (70 99 %) kaulavaltimoahtauma (North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991, Mayberg ym. 1991). Sen sijaan alle 50 %:n oireisen kaulavaltimoahtauman hoidossa ei endarterektomialla saavuteta hyötyä aivoinfarktin ehkäisyssä verrattuna parhaaseen mahdolliseen lääkehoitoon (European Carotid Surgery Trialist s Collaborative Group 1991, Barnett ym. 1998). Oireisessa keskiasteen ahtaumassa (50 69 %) leikkaus ei ole yksiselitteisesti parempi kuin lääkehoito kaikilla potilailla. NASCET-tutkimuksessa (North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial) vältettiin 15 potilaan leikkaamisella yksi aivoinfarkti viiden vuoden seurannassa. Eniten leikkaushoidosta näyttävät hyötyvän miehet, aivoinfarktin sairastaneet ja 75 vuotta täyttäneet hiljan (alle kolme kuukautta sitten) oireilleet (Barnett ym. 1998). Ahtauttavan plakin morfologia saattaa myös vaikuttaa leikkauksella saavutettavaan hyötyyn (Rothwell ym. 2000, Mathiesen ym. 2001). Keskiasteen ahtaumissa leikkauspäätös tuleekin tehdä jokaisessa tapauksessa erikseen ottaen huomioon aivohalvausriskiin vaikuttavat tekijät. Leikkausyksikön tulokset vaikuttavat myös voimakkaasti saatavaan hyötyyn. Oireeton kaulavaltimoahtauma lisää aivohalvausriskiä, mutta selvästi vähemmän kuin oireinen (Hobson ym. 1993, Executive committee for the Asymptomatic Carotid Atherosclerosis Study 1995). Ahtauma-aste ei myöskään korreloi aivohalvausriskiin yhtä selkeästi kuin oireisessa ahtaumassa (Norris ym.1991, Inzitari ym. 2000). Näin ollen leikkausaiheet eivät ole yhtä selkeät. Laajin aihetta koskeva tutkimus on Asymptomatic Carotid Atherosclerosis Study (ACAS), jossa verrattiin oireettoman kaulavaltimoahtauman endarterektomiaa parhaaseen mahdolliseen lääkehoitoon %:n ahtaumissa. Leikkausryhmässä esiintyi vähemmän aivoinfarkteja kuin konservatiivisen hoidon ryhmässä. Ero oli kuitenkin kohtalaisen pieni, ja leikkausryhmässä perioperatiivisia komplikaatioita esiintyi vain 2 3 %. Oireettoman kaulavaltimon leikkausta voidaankin pitää aiheellisena vain yksiköissä, joissa perioperatiivinen yhteenlaskettu kuolleisuus ja invalidisoivan aivohalvauksen riski on alle 3 %. Kaulavaltimoleikkaukset Suomessa Finnvasc-rekisteri on valtakunnallinen vapaaehtoisuuteen pohjautuva verisuonitoimenpiderekisteri, joka toimi Suomessa vuosina Siihen on kerätty tietoa verisuonikirurgisista ja endovaskulaarisista toimenpiteistä. Rekisteriin kertyi yhteensä noin toimenpidettä M. Heikkinen ym.

3 Leikkauksia/ Kokonaismäärä Oireeton ahtauma Oireellinen ahtauma Vuosi Kuva 2. Kaulavaltimoleikkausten kokonaismäärä Suomessa Ikä (v) Vuosi Naiset Miehet Yhteensä Kuva 3. Endarterektomiapotilaiden keski-ikä 1990-luvulla. sairaalasta. Henkilörekisterilain muutoksen takia Finnvascrekisteri ei voinut jatkaa sellaisenaan toimintaansa. Kansallisen rekisterin toiminta valitettavasti lopetettiin, mutta useissa sairaaloissa verisuonitoimenpiteiden rekisteröinti jatkuu paikallisesti. Finnvasc-rekisteriin kertyi yhdeksän vuoden aikana tietoja yhteensä kaulavaltimo-leikkauksesta. Kuvassa 1 on esitetty leikkausten ja osallistuneiden sairaaloiden määrät vuosittain. Kaulavaltimoendarterektomioiden insidenssi oli 1990-luvulla keskimäärin 11,1/ asukasta ja se vaihteli välillä 7,8 12,7 (kuva 2). Sairaanhoitopiireittäin insidenssi vaihteli välillä 2,3 23,1/ Potilaiden keski-ikä oli 64,5 ja se nousi tasaisesti koko 1990-luvun (kuva 3). Valtaosa leikatuista oli miehiä (70,0 %), eikä sukupuolijakauma muuttunut seurantajakson aikana. Yleisimmät preoperatiiviset riskitekijät olivat verenpainetauti (46,9 %), kardiaalinen riskitekijä (46,1 %), tupakointi (26,2 %), hyperkolesterolemia (24,6 %) ja diabetes (18,2 %). Yleisin leikkausaihe oli TIA (57,3 %), ja 14,7 % potilaista oli oireettomia (taulukko 1). Oireettomien potilaiden osuus vaihteli eri sairaaloissa välillä 0 55,4 %. Leikkauksenjälkeinen kuolleisuus oli 1,0 %, pysyvän aivohalvauksen insidenssi 2,0 % ja ohimehevän aivohalvauksen insidenssi 3,1 %. Taulukkoon 2 on kerätty oireettomien ja oireisten potilaiden leikkauksenjälkeiset komplikaatiot. Taulukossa 3 on verrattu Finnvasc-aineiston komplikaatioiden ilmaantuvuutta kansainvälisten monikeskustutkimusten tuloksiin. Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa 2565

4 Taulukko 1. Kaulavaltimoahtauman leikkausaiheet Suomessa Aihe n % Transient ischemic attack (TIA) ,3 Amaurosis fugax ,1 Aivohalvaus ,9 Oireeton ahtauma ,7 Yhteensä Taulukko 2. Leikkauskomplikaatioiden esiintyvyys (%). Komplikaatiot Ahtauma Oireeton Oireinen Vakavat Kuolema 1,2 1,0 Pysyvä aivohalvaus 1,6 2,0 Lievemmät Ohimenevä aivohalvaus 1,9 3,3 Haavainfektio 0,4 0,5 Verenpurkauma tai -vuoto 7,8 6,8 TIA 0,2 1,0 Hermovaurio 5,6 4,0 Kuolema ja kaikki aivohalvaukset yht. 4,7 6,3 Uusintaleikkaus 30 vuorokauden kuluessa endarterektomian jälkeen tehtiin 137 potilaalle (3,9 %). Yleisimmät uusintaleikkauksen aiheet olivat verenvuoto (55,5 %), äkillinen tukos (27,0 %) ja neurologinen oire (16,1 %). Pohdinta Suomessa tehtiin kaulavaltimon endarterektomialeikkauksia 1990-luvulla keskimäärin enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja melkein kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa (Schroeder 1997, Bergqvist ym. 1998), missä leikkausinsidenssi oli 1990-luvun alkupuolella noin viisi endarterektomiaa sataatuhatta asukasta kohti vuodessa. Erityisesti linja oli aktiivisempi oireettomien ahtaumien osalta. Finnvasc-aineistossa lähes joka kuudes leikatuista oli oireeton, Ruotsissa joka kahdestoista (Bergqvist ym. 1998). Lähempi tarkastelu osoittaa suuria eroja sairaaloiden välillä oireettomien kaulavaltimoahtaumien leikkaamisessa. Kuudessa sairaalassa oireettomien osuus oli alle 5 % ja kuudessa yli 20 %. Löydös kuvaa epätietoisuutta, joka asiassa tällä hetkellä vallitsee. Lähiaikoina saadaan tuloksia ACST-tutkimuksesta (Asymptomatic Carotid Surgery Trial), jonka toivotaan selventävän oireettomien ahtaumien leikkausaiheita. Kaulavaltimoleikkauspotilaat ovat nykyään keskimäärin 69-vuotiaita. Keski-ikä nousi tasaisesti koko 1990-luvun. Seuraavien 20 vuoden aikana yli 65-vuotiaiden absoluuttinen ja suhteellinen määrä väestössä lisääntyy huomatta- Taulukko 3. Komplikaatioiden esiintvyys (%) Finnvasc- aineistossa verrattuna laajoihin monikeskustutkimuksiin. Aineisto Aivohalvaukset ja Aivo- Haava- Haava- Sydämen kuolleisuus 1 hermovaurio hematooma infektio ongelma ECST (1998) 7,0 7,6 5,5 3,4 3,9 NASCET (1991) 5,8 NASCET (1998) 6,8 VA(s) (1991) 6,8 Finnvasc (oireiset ahtaumat) 6,3 VA(a) (1993) 4,3 ACAS (1995) 2,3 Finnvasc (oireettomat ahtaumat) 4,7 Finnvasc 4,2 7,0 0,5 2, vuorokauden aikana ESCT = European Carotid Surgery Trial NASCET = North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial VA(s) = Veteran Affairs Cooperative Symptomatic Trial VA(a) = Veteran Affairs Cooperative Asymptomatic Trial ACAS = Asymptomatic Carotid Atherosclerosis Study 2566 M. Heikkinen ym.

5 vasti: Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä noin 60 % vuoteen 2020 mennessä. Väestön vanheneminen lisää myös kaulavaltimoahtauman invasiivisen hoidon tarvetta tulevaisuudessa. Koska konservatiivinen hoito kehittyy koko ajan ja uusien lääkkeiden vaikutuksen ennustaminen on vaikeaa, tarkkaa ennustetta hoidon tarpeesta on mahdoton tehdä. Jos leikkausten insidenssi väestössä pysyisi samalla tasolla kuin keskimäärin 1990-luvulla, tarve lisääntyisi seuraavien 20 vuoden aikana noin 35 % (Heikkinen ym. 2000). Kaulavaltimoahtauman invasiivisessa hoidossa saattaa myös tapahtua muutoksia, kun pallolaajennustekniikat kehittyvät ja saadaan lisää tutkimustietoa niiden turvallisuudesta. Tähän mennessä julkaistut tulokset pallolaajennuksesta ja stenttauksesta ovat lupaavia (Endovascular versus surgical treatment 2001) mutta eivät kerro, kumpi vaihtoehto on parempi. Parhaillaan käynnissä olevilta tutkimuksilta (CAVATAS II, SPACE-trial) odotetaan vastausta tähän kysymykseen. Tietokoneiden yleistymisen myötä suurien tietomäärien tallennus ja hallinta on tullut mahdolliseksi. Rekisteri on kuitenkin käyttökelpoinen väline vain silloin kun rekisteröity tieto on todellista. Laadukas rekisteri on kattava, eli se sisältää tiedot kaikista rekisterin piiriin kuuluvista tehdyistä toimenpiteistä, ja sen sisältämä tieto on oikeata. Finnvasc-rekisterin laatua on tutkittu kahdesti (Lepäntalo ym. 1994, Kantonen ym. 1997). Viimeksi tehdyssä auditoinnissa todettiin, että rekisterin kattavuus oli 81 % ( %), tietojen toistettavuus 93 % ( %) ja syöttövaiheen virheiden osuus 1,5 %. Kaikkein alttiimpia virheille olivat riskitekijät, joiden toistettavuus oli 85 %. Suurin toistettavuus todettiin leikkauksenjälkeisissä kirurgisissa (95 %) ja ei-kirurgisissa komplikaatioissa (97 %) sekä ei-vaskulaarisissa reoperaatioissa (98 %). Puuttuvat tiedot koskivat yleisimmin päivystysleikkauksia, joiden jälkeen tiedot luonnollisesti jäävät herkemmin keräämättä, jos potilas siirtyy toiselle osastolle tai kuolee. Kaulavaltimoleikkausten kattavuus oli tutkimuksessa keskimääräistä parempi. Kantosen ym. (1997) tutkimuksen perusteella voimme pitää tässä ar- tikkelissa tarkasteltuja tietoja tarpeeksi luotettavina päätelmien tekemiseen. Kaulavaltimon endarterektomia on ehkäisevä leikkaus, joka ei itsessään paranna potilaan fyysistä tilaa vaan vähentää aivohalvauksen vaaraa. Leikkauksesta koituvaan hyötyyn vaikuttavat suoraan leikkaukseen liittyvä kuolleisuus ja sairastuvuus. Jos vakavien leikkauskomplikaatioiden määrä on suuri, leikkaus voi jopa huonontaa potilaan kokonaisennustetta. Varsinkin oireettomassa kaulavaltimoahtaumassa komplikaatioiden merkitys korostuu, koska oireettoman potilaan aivohalvausriski konservatiivisessa hoidossa on selvästi pienempi kuin oireisen. Finnvasc-rekisterin mukaan oireisen kaulavaltimon endarterektomian tulokset Suomessa ovat hyvää kansainvälistä tasoa ja täysin verrattavissa suurimpien monikeskustutkimusten tuloksiin. Oireettoman kaulavaltimoahtauman leikkauskomplikaatioiden osuus on kuitenkin yli 3 %, jota on pidetty rajana. Leikkaustulosten jatkuva seuranta on edelleen perusteltua jokaisessa verisuonikirurgiaa suorittavassa yksikössä, jotta taataan toiminnan laadukkuus. Lopuksi Oireisen potilaan kaulavaltimoendarterektomia on Suomessa potilaalle turvallinen leikkaus, johon liittyvien komplikaatioiden määrä ei ylitä kansainvälisiä suosituksia. Suomessa hoidetaan keskimäärin enemmän oireettomia kaulavaltimoahtaumia leikkauksella kuin muissa Pohjoismaissa, mutta aktiivisuus on vaihdellut runsaasti eri sairaaloiden välillä. Oireettoman kaulavaltimoahtauman leikkaamista on syytä välttää, ellei paikallinen tulosten analyysi osoita alle 3 %:n yhteenlaskettua aivohalvauksen ja kuoleman riskiä yksikössä. Kaiken kaikkiaan kaulavaltimoahtauman leikkausmäärissä väestöpohjaan nähden esiintyy suuria alueellisia eroja, jotka eivät selity pelkästään erilaisesta suhtautumisesta oireettomaan ahtaumaan. Kaulavaltimokirurgia on erityisen herkkä ala, jossa leikkausaiheiden ja -tulosten jatkuva arviointi on välttämätöntä. Ilman systemaattista rekisteröintiä ja siihen kuuluvaa raportointia se on käytännössä mahdotonta. Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa 2567

6 Kirjallisuutta ACAS. Executive committee for the Asymptomatic Carotid Atherosclerosis Study. Endarterectomy for Asymptomatic Carotid Artery Stenosis. JAMA 1995;273: Barnett HJM, Taylor DW, Eliaziw M, ym. Benefit of carotid endarterectomy in patients with symptomatic moderate or severe stenosis. N Engl J Med 1998;339: Bergqvist D, Troeng T, Elfström J, ym. Auditing surgical outcome Ten years with the Swedish vascular registry-swedvasc, part II: The swedish experience. Eur J Surg 1998;164S: De Bakey ME. Successful carotid endarterectomy for cerebrovascular insufficiency. Nineteen-year follow-up. JAMA 1975;233: ECST. European Carotid Surgery Trialist s Collaborative Group. MRC European Carotid Surgery Trial: Interim results for symptomatic patients with severe (70 99 %) or with mild (0 29 %) carotid stenosis. Lancet 1991; Endovascular versus surgical treatment in patients with Carotid Stenosis in the Carotid and Vertebral Artery Transluminal Angioplasty Study (CAVATAS): A randomized trial. Lancet 2001;357: Fisher CM, Gore I, Okabe N, White PD. Atherosclerosis of the carotid and vertebral arteries extracranial and intracranial. J Neuropathol Exp Neurol 1965;24: Hobson RW, Weiss DG, Fields WS, ym. Efficacy of carotid endarterectomy for asymptomatic carotid stenosis. N Engl J Med 1993;328: Heikkinen M, Salenius J, Auvinen O. Projected workload of vascular service in Eur J Vasc Endovasc Surg 2000;194: Inzitari D, Eliazaw M, Gates P, ym. The cause and risk of stroke in patients with asymptomatic internal-carotid-artery stenosis. N Engl J Med 2000;342: Kantonen I, Lepäntalo M, Salenius J-P, ym. sekä Finnvasc-tutkimusryhmä. Auditing nationwide vascular registry Finnvasc The 4-year Finnvasc experience. Eur J Vasc Endovasc Surg 1997;14: Lepäntalo M, Salenius J-P, Luther M, Ylönen K, sekä Finnvasc-tutkimusryhmä. Introduction of a population-based registry: validity of data and limitations of registration. Br J Surg 1994;81: Mathiesen EB, Boenaa KH, Joakimsen O. Echolucent plaques are associated with high risk of ischemic cerebrovascular events in carotid stenosis: The Tromsö Study. Circulation 2001;103: Mayberg MR, Wilson SE, Yatsy F, ym. Carotid endarterectomy and prevention of cerebral ischaemia in symptomatic carotid stenosis. JAMA 1991;266: Norris JW, Zhu CZ, Bornstein NM, Chambers BR. Vascular risks of asymptomatic carotid stenosis. Stroke 1991;22: North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators. Benefical effect of carotid endarterectomy in symptomatic patients with high grade carotid stenosis. N Engl J Med 1991;325: Rothwell PM, Gibson R, Warlow CP. Interrelation between plaque surface morphology and degree of stenosis on carotid angiograms and the risk of ischemi stroke in patients with symptomatic carotid stenosis. On behalf of the European Carotid Surgery Trialist collaboratorative Group. Stroke 2000;31: Schroeder T. Do we operate enough patients with carotid stenosis in Scandinavia? Kirjassa: Kroese A, Stranden E, toim. Scandinavian perceptions of vascular surgery. Aker Hospital, 1997, s Stanley JC, Barnes RW, Ernst CB, Hertzen NR, Mannick JA, Moore WS. Vascular surgery in United States: Workforce issue. J Vasc Surg 1996;23: Warlow C. Carotid endarterectomy: Does it work? Stroke 1984;15: MAARIT HEIKKINEN, LL, erikoislääkäri JUHA SALENIUS, dosentti, ylilääkäri Tampereen yliopisto ja TAYS:n kirurgian klinikka, verisuonikirurgia PL 2000, Tampere EIJA SAIMANEN, LT, erikoislääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala, kirurgian klinikka Lappeenranta MARKKU KASTE, professori, vastaava ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS:n neurologian klinikka HUS FINNVASC-ryhmä: Juha Salenius (TAYS), Mauri Lepäntalo (HUS), Juhani Rämö (HUS), Kari Ylönen (OYS), Kari Kuttila (TYKS), Pekka Jaakkola (KYS), Michael Luther (Vaasan keskussairaala) Heikki Riekkinen (Keski-Suomen keskussairaala), Hannu Huusari (Päijät-Hämeen keskussairaala), Ari Jaakkola (Etelä-Pohjanmaan keskussairaala), Pekka Vilkko (Etelä-Karjalan keskussairaala), Timo Hakkarainen (Pohjois-Karjalan keskussairaala), Risto Hämäläinen (Mikkelin keskussairaala), Pekka Nikula (Keski-Pohjanmaan keskussairaala), Jarkko Lehtonen (Kanta-Hämeen keskussairaala), Henrik Sell (Lohjan aluesairaala), Juha Pitkänen (Peijas-Rekolan sairaala) Reijo Kivivuori (Kymenlaakson keskussairaala) Pasi Kaartinen (Savonlinnan keskussairaala), Kalle Rissanen (Kainuun keskussairaala), Ilkka Mäenpää (Länsi-Pohjan keskussairaala) ja Erkki Forsström (Lapin keskussairaala) 2568

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

1. Palvelujen toimivuus

1. Palvelujen toimivuus VUOSITILASTO 2012 1. Palvelujen toimivuus Kriittiset Talous- Ero Toteumenestystekijät Tilin- Tilin- Muutos suunni- tavoit- tumis- Mittarit päätös päätös 12/11 telma teesta aste 2011 2012 (%) 2012 (määrä)

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä?

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Sessio 10 Toiminnan hallittu organisoiminen uudessa hallintorakenteessa Terveydenhuollon Atk-päivät Lahden messukeskus 24. - 25.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Finlandia-talo 10. 11.11.2016 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Lonkan ja polven tekonivelet 2015

Lonkan ja polven tekonivelet 2015 15/2016 13.12.2016 Lonkan ja polven tekonivelet 2015 Päälöydökset Vuonna 2015 tehtiin 9 211 lonkan kokotekonivelen ja 10 492 polven tekonivelen ensileikkausta. Lonkkaleikkausten määrä on kasvanut ja polvileikkausten

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot

Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot METSÄSTYSHIRVI Erä 1 klo 1030 Sarja M60/50 1. Vahala Matti M50 Kymenlaakso 2. Väistö Martti Pohjois-Karjala 3. Havukainen Pekka Pohjois-Karjala 4. Hollmen Ilkka

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL M E m e H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014 Pirj o Häkkinen, Tarja R ä ty L THL Saapuneet ja käsitellyt lähetteet 1.1.-31.08.2014 ja niiden käsittelyajat

Lisätiedot

ARVOISA VASTAANOTTAJA,

ARVOISA VASTAANOTTAJA, ARVOISA VASTAANOTTAJA, Pyydämme Teitä osallistumaan tutkimukseen, jossa kartoitetaan gynekologisten laskeumaleikkausten menetelmiä, komplikaatioita ja vaikutusta elämänlaatuun Suomessa vuonna 2015. Tiedote

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kommunerna i sote Kunnat sotessa

Kommunerna i sote Kunnat sotessa Kommunerna i sote Kunnat sotessa Göran Honga CEO, M.Sc., MBA 02.03.2016 HENKILÖSTÖ PERSONAL hlö/10.000 as pers/10.000 inv Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri 1990 2000 2010 2013 2014 1990

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Elektiivisten hoitojaksojen lukumäärä, suhteutus asukaslukuun ja päiväkirurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuus sairaanhoitopiireittäin 2000 2013

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen

Lisätiedot

Veripalvelun ja suomalaisten sairaaloiden

Veripalvelun ja suomalaisten sairaaloiden Riikka Palo LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Lasten- ja nuorten sairaala riikka.palo[a]hus.fi Verivalmisteiden käyttö Suomessa Punasoluja on Suomessa käytetty kansainvälisesti verrattuna paljon, mutta verivalmisteiden

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnit v. 2012 V. 2012 auditoitiin HYKS Erva-alue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1000 hoitojaksoa Kahdessa osassa,

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia

PROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia PROFESSORILUENTO Professori Ilkka Helenius Lasten ortopedia ja traumatologia Lääketieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Ilkka Helenius pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa

Lisätiedot

Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3)

Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3) Akselin otsikko 70000 66032 Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3) 60000 50000 40000 41000 34207 30000 00 10000 0 30 12326 9 691 7332 7092 5520 4 2204 3 9373 527 4 330

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Infektioyksikkö Sisätautien vastuualue Toimialue 1 Tays Kekä mää oon, missä me ollaan ja oonks

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Metsästyshirvi sarja M60: 1) Ilkka Hollmen Satakunta 176, 2) Markku Rintala Etelä - Pohjanmaa 169, 3) Asko Alatalo Etelä - Pohjanmaa 164, 4) Veijo

Metsästyshirvi sarja M60: 1) Ilkka Hollmen Satakunta 176, 2) Markku Rintala Etelä - Pohjanmaa 169, 3) Asko Alatalo Etelä - Pohjanmaa 164, 4) Veijo Metsästyshirvi sarja M60: 1) Ilkka Hollmen Satakunta 176, 2) Markku Rintala Pohjanmaa 169, 3) Asko Alatalo Pohjanmaa 164, 4) Veijo Pakkanen Kymenlaakso 154, 5) Ari Hämäläinen Kymenlaakso 152, 6) Jouko

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020 Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Stefan Borgman, pj Mauri Nousiainen Mikael Rosenberg Samuli Hujo Antero Lehti Erkki Penkari Markus Niemelä Kimmo

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus. Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS

Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus. Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS Sidonnaisuudet Ulkomainen kongressi, koulutus, kokous American Medical Systems Astellas Boston Scientific Gynecare Miksi

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Osastonylilääkäri Sydänyksikkö, KSSHP Aorttastenoosi * Prevalenssi yli 75 v 3% (Bach ym.) * Yli 80 v leikkauskuolleisuus 5,8-6,7% (Vasquez ym. N =13000)

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot