Mekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä
|
|
- Yrjö Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Tanya Bogoslovsky, Olli Häppölä, Turgut Tatlisumak, Kimmo Lappalainen, Tapio Paananen, Markku Kaste ja Perttu J. Lindsberg Mekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä Johdanto: Aivoinfarktin trombolyysihoito alteplaasilla on vakiinnuttanut asemansa käypänä hoitona maassamme, mutta suurten aivoverisuonten tukoksissa rekanalisaation todennäköisyys on edelleen pieni: vain alle puolet tukoksista rekanalisoituu 3 6 tunnin kuluessa. Trombolyysihoidolle on myös lukuisia vasta-aiheita, kuten äskettäinen invasiivinen toimenpide, tuore trauma tai häiriö veren hyytymisessä. Tämä johtaa väistämättä tarpeeseen räätälöidä hoitomuotoja yksilöllisesti tapauksissa, jotka vaativat valmiutta invasiivisiin hoitotoimenpiteisiin laskimonsisäisen alteplaasihoidon asemesta. Potilaat ja päätelmät: Kuvaamme maassamme ensimmäiset tulokset viiden potilaan hoidossa uudentyyppisellä valtimonsisäisellä MERCI-Retriever-katetrilla. Menetelmä tekee mahdolliseksi veritulpan mekaanisen poiston ilman lääkkeellistä trombolyysiä tai sen osoittauduttua tehottomaksi. tulokset: Valtimonsisäinen trombektomia onnistui kaikissa viidessä tapauksessa. Anterioristen verisuonitukosten trombektomia johti omatoimiseksi toipumiseen. Päätelmät: Alustavat kokemuksemme tukevat endovaskulaarisen trombektomian laajempaa käyttöönottoa. MERCI-menetelmä voisi soveltua paremmin anteriorisen aivoverenkierron tukoksiin. I soaivopuoliskotasoisen aivoinfarktin trombolyysi alteplaasilla (rtpa) on ainoa tehokkaaksi todettu lääkehoito. Se annetaan kolmen tunnin kuluessa oireiden alusta heti, kun aivoverenvuoto ja muut vasta-aiheet on suljettu pois (The National Institute of Neurological Disorders and Stroke rt-pa Stroke Study Group 1995). Suurten aivoverisuonten tukoksissa rekanalisaation todennäköisyys on kuitenkin pieni: vain alle puolet tukoksista rekanalisoituu 3 6 tunnin kuluessa. Intravenoosisen trombolyysin (IVT) teho ei lopu kolmeen tuntiin (Hacke ym. 2004), ja yksittäistapauksissa sitä harkitaan vielä 3 4,5 tunnin kuluttua, ellei aivojen kuvantamistutkimuksissa vielä näy laajaa infarktia ja on viitteitä pelastettavissa olevasta kudosalueesta (Aivoinfarkti: Käypä hoito suositus 2006). Duodecim 2008;124:291 8 Intra-arteriaalinen trombolyysi (IAT) on meillä vielä vakiintumaton hoitomuoto, mutta eräiden hoitotutkimusten mukaan aikaikkuna angiografisesti varmistetun arteria cerebri median (MCA) tukoksen trombolyysihoidossa on jopa kuusi tuntia oireiden alusta (Furlan ym. 1999, Saver 2007). IAT voidaan valikoiduissa tapauksissa harkita annettavaksi aina kuuteen tuntiin asti oireiden alusta (Hack ym. 2003, Adams ym. 2007). Myös IVT:n ja IAT:n yhdistelmästä on jo julkaistu tutkimuksia (IMS Trial Investigators 2004). Kallonpohjavaltimon tukoksissa hoitoikkunat ovat vielä laajemmat: massiivisessa oireistossa 12 tuntia ja asteittain vaikeaksi etenevässä oirekuvassa aina 48 tuntiin saakka (Lindsberg ym. 2004, Aivoinfarkti: Käypä hoito suositus 2006) vaikka lumekontrolloituihin tutkimuksiin perustuva näyt- 291
2 tö hoidon tehosta jääneekin puuttumaan. Angiografia suoritettuna 6 8 tunnin kuluessa oireiden alusta osoittaa ison verisuonen tukoksen noin 40 %:ssa tapauksista (Smith ym. 2006), ja trombosoituneen valtimon rekanalisaatio korreloituu hyvään toipumiseen (Rha ja Saver 2007). IVT alteplaasilla johtaa rekanalisaatioon trombin paikan mukaan. Eräitten tutkimusten mukaan rekanalisaatio tapahtuu 8 %:lla potilaista sisemmän kaulavaltimon (ICA) proksimaalisen tukoksen yhteydessä ja 75 %:lla distaalisempien pienempien aivovaltimoiden tukoksissa (Fischer ym. 2005). Rekanalisaation todennäköisyyttä on mahdollista parantaa jatkamalla toimenpidettä mikrokatetrin kautta annetulla IAT:lla, mutta sitä valmisteltaessa aivokudoksen iskeeminen nekroosi etenee vääjäämättä. Hiljattaisessa tutkimuksessa IVT:llä (alteplaasi) saavutettiin ICA:n tai MCA:n tyvitukoksessa rekanalisaatio vain 12,5 %:lla potilaista, mutta jatkettaessa IAT:llä (urokinaasi) rekanalisaation todennäköisyys lisääntyi 62,5 %:iin (Lee ym. 2007). Distaalisemmissa MCA-tukoksissa vastaavat rekanalisaation todennäköisyydet olivat 27,3 % (IVT) ja 63,6 % (IAT) ja kallonpohjavaltimon tukoksissa 50 % (IVT) ja 75 % (IAT). Rhan ja Saverin (2007) tuoreen meta-analyysin mukaan IVT:n ja IAT:n yhteydessä rekanalisaation osuudet ovat vaihdelleet 67 %:n ja 14 %:n välillä (taulukko 1). Näin ollen Käypä hoito suosituksen mukaisen IVT:n tehoa voidaan pitää suurten aivovaltimoiden tukoksissa melko huonona, ja uusia akuuttihoitomuotoja tarvitaankin varsinkin IVT:n osoittautuessa tehottomaksi. Koska rekanalisaation saavuttamisen aste vaihtelee mm. suonen läpimitan sekä tukoksen pituuden ja sijainnin mukaan ja koska suonensisäiselle trombolyysille on vasta-aiheita, on kehitetty mekaanisia trombektomiamenetelmiä. Yksi niistä perustuu nitinolista valmistetun taipuisan ohjausvaijerikärjellä varustetun katetrin MERCI-Retrieverin käyttöön (kuva 1). Ohjausvaijerin kärki viedään selektiivisen angiografian aikana trombimassan distaalipuolelle, ja trombimassa vedetään vaijerikärjen avulla proksimaalisuuntaan kiinni ohjauskatetrin pään suuaukkoon, josta se imetään katetrin sisään. Monikeskustutkimukset MERCI ja MERCI 1 Taulukko 1. Laskimonsisäisen (IVT) ja valtimonsisäisen trombolyysin (IAT) avulla saavutetut saavuttamat rekanalisaatio-osuudet keskimmäisen aivovaltimon (MCA), nikama-kallonpohjavaltimon (VBA) ja sisemmän kaulavaltimon (ICA) tukoksissa (Rhan ja Saver 2007). MCA (%) VBA (%) ICA (%) Laskimonsisäinen trombolyysi Valtimonsisäinen trombolyysi ovat osoittaneet, että mekaaninen revaskularisaatio voisi tapahtua turvallisesti aina kahdeksaan tuntiin saakka aivoinfarktin oireiden alusta (Smith ym. 2005, Smith 2006). MERCI-tutkimuksiin otettiin vain potilaita, joille ei ollut annettu trombolyysihoitoa. Multi-MERCI-tutkimus osoitti mekaanisen trombektomian hyödyn myös potilailla, joilla IVT on osoittautunut tehottomaksi (»rescue-terapia»). Esimerkiksi kaulavaltimon trombin rekanalisaatio saatiin aikaan 53 %:lla potilaista MERCI-katetrilla, ja yhdistettynä IAT:hen tulos oli 63 % (Flint ym. 2007). HYKS:ssä aivoinfarktin liuotushoito on ollut rutiinikäytössä kallonpohjavaltimon tukoksiin jo vuodesta 1995 (Lindsberg ym. 1998) ja anteriorisen kierron tukoksiin vuodesta 1998 (Lindsberg ym. 2003). HYKS:n liuotushoidoista kerätyn aineiston perusteella 61 % anteriorisen verenkierron infarktiin liuotushoidon saaneista on toipunut itsenäisesti toimeen tuleviksi (Lindsberg ym. 2003). Vastaava tulos kallonpohjavaltimontukoksissa on ollut 24 %, ja näissä tukoksissa päästään rekanalisaatioon keskimäärin 52 %:ssa tapauksista (Lindsberg ym. 2004). Ensimmäinen aivoverisuonen trombektomia MERCI-katetrilla tehtiin HYKS:ssä marraskuussa Raportoimme viiden peräkkäisen potilaan tulokset menetelmän soveltamisesta suurten aivovaltimoiden tukoksissa, joissa farmakologinen rekanalisaatio oli vasta-aiheinen tai tulokseton. Omat potilaat Potilas 1 oli 69-vuotias mies. Hän poti verenpainetautia ja hyperkolesterolemiaa. Aiemmin hän oli saanut pikkuaivoinfarktin. Eteisvärinän varfariinihoito 292 T. Bogoslovsky ym.
3 A B C Kuva 1. A) MERCI-Retriever-katetri (Mechanic Embolus Removal in Cerebral Ischemia Concentric) suonen sisällä (animaatio). B C) MERCI-Retriever-tyypit X5/X6 ja L5. oli keskeytetty meleenan vuoksi. Marraskuussa 2006 potilaalle ilmaantui kaksoiskuvia ja nielemisvaikeutta. Pään tietokonetomografiassa (TT) todettiin oikealla tuore pikkuaivoinfarkti. Kardioemboliaepäilyn vuoksi aloitettiin hoito pienimolekyylisellä hepariinilla. Seuraavana aamuna potilas menetti tajuntansa, muuttui jäykisteleväksi ja Babinskin heijasteet olivat molemmin puolin positiiviset. Pään magneettikuvauksessa (MK) ja magneettiangiografiassa (MRA) todettiin kallonpohjavaltimon ja oikean nikamavaltimon tukokset sekä aivorunkoiskemia ja pikkuaivojen molemminpuolinen tuore iskemia (diffuusiopainotteinen kuvasarja). Kallonpohjavaltimon täydellisen tukoksen ja vuototaipumuksen vuoksi päädyttiin primaariin IAT:hen kolmen tunnin 45 minuutin kuluttua tukosoireiden alusta. Oikea nikamavaltimo katetroitiin selektiivisesti, ja siihen annettiin 40 mg alteplaasia suoraan trombimassaan. Runsas virtsarakkoverenvuoto esti kuitenkin rtpa:n annon jatkamisen. Koska edeltäneessä magneettikuvauksessa ei ollut todettu laaja-alaisia iskeemisiä aivomuutoksia, siirryttiin heti trombimassan mekaaniseen poistoon käyttäen MERCI-Retrieveriä. Poistossa tarvittiin useita tarttumisyrityksiä. Seuranta-angiografiassa ei havaittu trombimassaa. Potilas ei kuitenkaan toipunut, ja pään TT osoitti pikkuaivoissa laajan molemminpuolisen infarktaation, subaraknoidaalivuotoa tentoriumin päällä, ödeeman lisääntymistä ja likvorikierron häiriön. Potilas menehtyi kahden vuorokauden kuluttua. Potilas 2 on 16-vuotias poika, jolla oli synnynnäinen suurten suonten transpositio (TGA) ja sydämen kammioväliseinäaukko (VSD). Helmikuussa 2007 hänet löydettiin WC:stä makaamasta. Hän oli sekava ja puhe oli epäselvää, eikä hän noudattanut kehotuksia. Hänellä oli hemipareesi oikealla. Kahden tunnin kuluttua sairaalassa NIHSS-pistemäärä oli 7 (National Institutes of Health Stroke Scale, Pään TT:ssä havaittiin infarkti MCA:n distaalisten haarojen alueella ja aivoverisuonten angiografiassa vasemman MCA:n 1,7 cm:n pituinen tukos. Välittömän IVT:n jälkeen TT-angiografiassa todettiin edelleen MCA-tukos, jolloin päädyttiin trombektomiaan MERCI-Retrieverlaitteella viiden ja puolen tunnin kuluttua oireiden alusta. Katetrilla päästiin jo MCA-suoneen asti, kunnes potilas tuli äkillisesti pahoinvoivaksi ja levottomaksi. Hänet intuboitiin ja trombi poistettiin. Seuraavana päivänä pään TT:ssä ei havaittu enää MCA-tukosta vasemmalla. Aivoinfarktin koko oli ennallaan. Transesofagiaalisessa kaikukardiografiassa todettiin eteisväliseinäaukko (ASD), joka selitti aivoembolian. Potilaalle aloitettiin antikoagulaatiolääkitys. NIHSS-pistemäärä oli yhden ja seitsemän vuorokauden kohdalla 6. Toipuminen edistyi hyvin. Kolmen kuukauden kuluttua tulos modifioidulla Rankin asteikolla (mrs) (taulukko 2) oli 1. Potilas 3 on 77-vuotias mies, jolla oli asetyylisalisyylihapolla (ASA) hoidettu krooninen eteisvärinä, hoi- Mekaaninen rekanalisaatio trombektomian avulla akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä 293
4 Taulukko 2. Modifioitu Rankin asteikko (mrs). 0 = Oireeton 1 = Ei oleellista haittaa 2 = potilas selviää kuten aiemmin mutta on joutunut luopumaan esim. joistakin harrastuksistaan 3 = potilas kävelee ilman tukea; avun tarvetta päivittäisissä toiminnoissa 4 = Potilas kävelee vain tuettuna; jatkuva avun tarve 5 = Vuodepotilas tai inkontinentti 6 = Kuollut tamaton hyperkolesterolemia ja verenpainetauti. Huhtikuussa 2007 hän putosi kolmen metrin korkeudelta lattialle ja löi päänsä. Hän muuttui uneliaaksi, ja vasemmanpuolen raajoissa ilmeni heikkoutta. Hänet siirrettiin aivoruhje-epäilyn vuoksi neurokirurgin arvioitavaksi. Pään TT:ssä todettiinkin oikean MCA:n tiiviys, ja potilas ohjattiin neurologiseen päivystykseen (kuva 2A). Siellä NIHSS-pistemääräksi saatiin 12. Potilaalla todettiin katseen konjugoitunut pakkodeviaatio oikealle, vasemman puolen homonyymi hemianopia, sentraalinen kasvohermohalvaus, vasen hemipareesi, neglect ja angiografiassa oikean MCA:n tukos (kuva 3A). Pään trauman vuoksi päädyttiin trombektomiaan kolmen tunnin kymmenen minuutin kuluttua oireiden alusta (kuva 4). Diatsepaamisedaatiossa tehty toimenpide sujui ongelmitta, eikä angiografiassa todettu trombimassaa (kuva 3B). Seuraavana päivänä pään TT osoitti infarktin oikealla MCA:n suonitusalueella (kuva 2B). Kardioembolisen infarktin vuoksi potilaalle aloitettiin antikoagulaatiolääkitys. NIHSS-pistemäärä oli vuorokauden kuluttua 8 ja seitsemän vuorokauden kuluttua 5. Kolmen kuukauden kuluttua mrs-pistemäärä oli 0 (oireeton). Potilas 4 77-vuotias mies, jolla oli aikaisemmin ollut MCA-alueen aivoinfarkti. Huhtikuussa 2007 aamutoimien aikana hänelle ilmaantui voimakasta huimausta ja vasemmanpuoleisten raajojen heikkoutta. Aluesairaalassa todettiin pään TT:ssä oikealla pikkuaivoiskemian merkit. Puhe puuroutui kohtauksellisesti, ja yhdeksän tunnin kuluttua oireiden alusta päivystyspoliklinikassa NIHSS-pistemäärä oli 20. Potilas oli unelias, puhe dysartrista ja katse dyskonjugoitunut, ja katsepareesi suuntautui vasemmalle. Hänellä todettiin oikea homonyymi hemianopia sekä oikean kasvohermon sentraalinen pareesi ja vasenpainotteinen tetrapareesi, jotka sopivat laajempaan takaverenkierron iskemiaan, jota primaarivaiheen pään TT ei vielä osoittanut. TT-angiografia osoitti kuitenkin täydellisen tukoksen molemmissa nikamavaltimoissa ja kallonpohjavaltimossa 2,5 cm:n matkalla. Laajan pikkuaivoiskemian ja pitkän kallonpohjavaltimotrombin vuoksi päädyttiin mekaaniseen trombektomiaaan 16 tunnin kuluttua oireiden alusta. Angiografian yhteydessä MERCI-katetri vietiin oikean nikamavaltimon kautta kallonpohjavaltimon distaaliosaan. Rekanalisaatio varmistui angiografiassa. Trombektomian jälkeen potilas oli tajuissaan mutta unelias, noudatti kehotuksia ja puhe oli dysartrista. Seurannassa kehittyi kuitenkin uudelleen takimmaisen aivovaltimon iskemia vasemmalle, pikkuaivojen ödeema ja likvorikierron etenevä häiriö, ja potilas menehtyi viiden vuorokauden kuluttua. A B Kuva 2. Potilaan 3 pään tietokonetomografia. A) ennen trombektomiaa (nuoli: oikean arteria cerebri median trombimassa) ja B) vuorokauden kuluttua trombektomiasta. 294 T. Bogoslovsky ym.
5 A B Kuva 3. Potilaan 3 angiografiakuva A) ennen trombektomiaa (oikean arteria cerebri median tukos) ja B) trombektomian jälkeen, jolloin valtimo on rekanalisoitunut. Kuva 4. MERCI-Retriever oikean arteria cerebri median sisällä (nuoli). Potilas 5 on 72-vuotias mies. Hän poti varfariinilla hoidettua kroonista eteisvärinää ja verenpainetautia. Heinäkuussa 2007 puhe meni puuromaiseksi ja jalat pettivät. Kolmen tunnin kuluttua oireiden alusta hänellä todettiin vireystilan lievä heikkeneminen, dysartria, oikea alafasiaaliheikkous, katseen dyskonjugaatio sekä vasen hemipareesi. NIHSS-pistemääräksi saatiin 5. Pään TT:ssä ei vielä erottunut selkeitä infarktimuutoksia. TT-angiografiassa todettiin nikama- ja kallonpohjavaltimon täyttö riittämättömäksi mutta ei selvää trombimassaa. INR oli alle hoitoalueen (1,7), ja koska oirekuvan katsottiin johtuvan kardioembolisesta takaverenkierron häiriöstä, potilaalle aloitettiin subkutaaninen daltepariinilääkitys (6 500 IU x 2). Seuraavana päivänä neuroradiologi arvioi, että TT-angiografian mukaan kallonpohjavaltimo olikin ollut huipustaan tukossa, ja samana päivänä tämä varmistuikin aivojen MK:ssa ja MRA:ssa. Aivosillan yläosassa todettiin laaja-alaiset infarktimuutokset ja pikkuaivoissa vanhat infarktimuutokset. Kliinisen tilan ollessa vakaa aloitettiin hepariini-infuusio ja ASA-lääkitys. Neljän vuorokauden kuluttua oireiden alusta potilas tuli uneliaaksi, raajavoimat heikkenivät, ilmaantui näköhäiriöitä ja puhe vaikeutui. Uusi TT-angiografia osoitti kallonpohjavaltimon trombimassan pituuden kasvaneen. Suuren vuotoriskin vuoksi IVT oli vastaaiheinen, kun APTT oli jo hoitoalueella ja potilas sai sekä ASAa että varfariinia. Trombektomiaan päädyttiin noin 95 tunnin kuluttua ensimmäisestä oire-episodista. Seuraavana päivänä todettiin internukleaarinen oftalmoplegia, vasen alafasiaaliheikkous ja lievä vasen hemipareesi. Seurannassa tila koheni hiljalleen. Kuukauden kuluttua mrs oli 3 (taulukko 3). Tulokset Valtimonsisäinen trombektomia ja rekanalisaatio onnistuivat kaikissa tapauksissa. Anterioristen verisuonitukosten trombektomia johti suotuisaan tulokseen eli omatoimiseksi toipumiseen (mrs 0 2). Oireiden alusta toimenpiteeseen kului keskimäärin 22 tuntia 37 minuuttia (taulukko 3). Koko trombi saatiin poistetuksi yleensä 1 4:llä trombimassaan tarttumisella. Kerran trombektomiaan yhdistettiin ensin IAT (potilas 1) ja kerran trombektomiaan ryhdyttiin IVT:n epäonnistumisen varmistuttua TT-angiografialla (»rescue-therapy», potilas 2). Kerran trombektomiaan päädyttiin oireiden edettyä antikoagulantti- ja antitromboottisen hoidon aikana (potilas 5). Itse trombektomiaan kului kaksi tuntia 16 minuuttia ja katetrisaatioon keskimäärin 25 minuuttia. Molemmat MERCI-katetrityypit olivat käytössä (X5/X6 ja L5). Mekaaninen rekanalisaatio trombektomian avulla akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä 295
6 Taulukko 3. Potilaiden ja MERCI-Retriever-hoidon keskeiset piirteet. Potilas Ikä (v) Tukoskohta Aika oireiden alusta toimenpiteeseen Koko toimenpiteen kesto Läpivalaisun aika Toipuminen 3 kk:n kuluttua (mrs, ks taul. 2) 1 69 BA 3 h 45 min 2 h 30 min 44 min MCA 5 h 30 min 3 h 10 min MCA 3h 10 min 1 h 20 min 10 min BA 6 h 3 h 45 min BA 94 h 40 min 1 h 30 min 19 min 3* Keskiarvo (vaihteluväli) 63 (16 78) 22 h 37 min (3 h 10 min 94 h 40 min) * Yhden kuukauden kuluttua BA = kallonpohjavaltimo, MCA = keskimmäinen aivovaltimo 2 h 16 min (1 h 20 min 3 h ) 26 min (10 45 min) Päätelmät HUS laskuttaa MERCI-toimenpiteestä euroa ja sen ohella tarvikkeista. MERCI-Retrieverin hinta on euroa, ja samaa välineistöä voidaan käyttää useisiin tarttumisyrityksiin, mutta toisinaan tarvitaan useampi katetri. Aivoinfarktin akuuttihoidon hinta rtpa:ta käytettäessä on keskimäärin euroa, ja mekaanisen rekanalisaation hinta jää alle %:iin aivoinfarktin elinikäisistä kustannuksista ( euroa) (Aivohalvaus ja dysfasialiitto, Toimenpiteen tekijältä edellytetään pitkää kokemusta endovaskulaarisesta toimenpideradiologiasta ja monipuolista instrumenttien tuntemusta, koska erilaiset anatomiset olosuhteet asettavat haasteita kaulasuonten katetrisaatiossa. MERCI-Retriever-menetelmä antaa hoitomahdollisuuden potilaille, jotka suurentuneen verenvuotoriskin tai muun trombolyysin vastaaiheen vuoksi jäisivät rekanalisaatioon tähtäävän hoidon ulkopuolelle (potilaat 1, 3, 4 ja 5). Tämä laajentaa hoitomahdollisuuksia merkittävästi uusiin potilasryhmiin ja entistä vaikeampiin tapauksiin. Farmakologisin keinoin ei pystytä liuottamaan isojen aivovaltimoiden tyvitukoksia (ICA, MCA) kuin pienessä osassa tapauksia, ja rekanalisaation onnistuminen on riippuvainen tromboosin pituudesta, koostumuksesta ja etiologiasta (Rha ja Saver 2007). Ei ole kuitenkaan oikein jättää laskimonsisäisen trombolyysin ulkopuolelle potilaita, joilla ei ole vasta-aihetta hoidolle. Näin ollen myös ne potilaat, joiden suonitukos ei rekanalisoidu trombolyysin jälkeen, voivat hyötyä»rescue-terapiana» annettavasta mekaanisesta MERCI-hoidosta (potilas 2). Käynnisteillä on kansainvälisiä tutkimuksia, joissa pyritään selvittämään, olisiko kookkaimpien ja pisimpien valtimotukosten hoidossa järkevää pyrkiä jopa primaaristi mekaaniseen trombektomiaan systeemisen tai paikallisen trombolyysin asemesta ( jotta lähtökohdiltaan epäedullisissa tapauksissa vältyttäisiin trombolyysiin vääjäämättä liittyvältä verenvuotovaaralta. Invasiivisiin toimenpiteisiin liittyy myös monia potentiaalisia vaaratilanteita. MERCI-menetelmän käyttöönotto edellyttää valmistajan (Concentric) tarjoaman alkukoulutuksen ja fantomiharjoittelun läpikäymistä sekä edeltävää kokemusta endovaskulaarisista toimenpiteistä. Menetelmään liittyy jokseenkin samansuuruinen hemorragisten tapahtumien riski kuin trombolyysihoitoonkin. MERCI-tutkimuksessa riski oli 7,8 % (Smith ym. 2005) ja Multi-MERCI-tutkimuksessa 9,0 % (Smith 2006). Mikrokatetrisaation yhteydessä tehdyt toistetut varjoaineruiskutukset voivat lisätä varjoaineen ekstravasaatiota, mikä on yhteydessä parenkyymihematooman riskiin (OR 3,6, LV 12,1 1,49) (Khatri ym. 2007). Menetelmän rajoituksiin kuuluvat myös tilanteet, joissa katetrisoitavan valtimon tyvessä on ahtauma, joka estää distaalisuuntaan etenemisen. Minkä aivovaltimopuuston alueella esiintyviin tukoksiin MERCI-menetelmä soveltuisi 296 T. Bogoslovsky ym.
7 parhaiten? Toistaiseksi valtaosa tutkimustiedosta on peräisin anteriorisen aivoverenkierron alueelta (Smith ym. 2005, Smith 2006, Flint ym. 2007). Kallonpohjavaltimon tromboosi aiheuttaa yksikkömme aineistossa vain noin 9 % kaikista liuotushoitoon päätyvistä aivoinfarktitapauksista: vuosina tapausta 335:stä (Lindsberg ym. 2006). Sillä on kuitenkin erittäin huono ennuste, ja tilan on kuvattu johtavan pelkällä hepariinihoidolla kuolemaan 86 %:ssa tapauksista (Hacke ym. 1988). Potilaan 5 tapaus kuvastaa antikoagulaatiohoidon rajallista tehoa kallonpohjavaltimon tromboosin liuottamisessa ja suhteellisen hyvää toiminnallista toipumista mekaanisen trombektomian jälkeen, jos aivorunkoiskemia jää vähäiseksi. Ilman rekanalisaatiota omatoimiseksi toipumisen (mrs 0 2/6) todennäköisyys onkin vain noin 2 % riippumatta trombolyysihoidon antotavasta. Huolimatta jonkin verran paremmasta rekanalisaatiovasteesta IAT ei tuoreen meta-analyysin mukaan takaa parempaa toipumistulosta (vrt. potilaat 1 ja 4) (Lindsberg ja Mattle 2006). Lopputulos riippuu aina yksittäisen potilaan riskitekijöistä, muista sairauksista (diabetes, hypertensio, liitännäisangiopatia), iästä ja ennen kaikkea rekanalisaatiota edeltäneen iskeemisen soluvaurion laajuudesta ja paikasta. Onnistunutkaan valtimon rekanalisaatio ei välttämättä tarkoita aivokudoksen reperfuusiota, jos kudos on jo nekroosissa (Smith ym. 2005). Kallonpohjavaltimon tukoksessa vitaalitoiminnot ovat aina vaarassa, ja kuvaamamme tapaukset korostavat suonen nopean avaamisen merkitystä. Potilailla 1 ja 4 trombektomiaan kului oireiden alusta keskimäärin neljä tuntia 52 minuuttia, potilaalla 5 jopa neljä vuorokautta. Toisaalta mediatukospotilailla 2 ja 3 trombektomiaan päästiin nopeammin, keskimäärin neljän tunnin 20 minuutin kuluttua oireiden alusta, mihin saakka liuotushoidolla on arvioitu olevan tehoa (Hacke ym. 2004). Itse toimenpide näyttää olevan kallonpohjavaltimon trombooseissa haasteellisempi, koska trombektomia kesti niissä pitempään. Pitempikestoinen valtimotukos altistaa laajemmalle iskemialle, lisää vuotoriskiä, aiheuttaa aivoödeeman vaaran ja korostaa myös kallonpohjavaltimon tukoksen suurempaa haasteellisuutta ennusteen kannalta. Kliinisesti merkitseviä komplikaatioita ei ilmennyt, eikä kahden kallonpohjavaltimotukospotilaamme huono hoitotulos (mrs 6) liittynyt itse toimenpiteeseen. Vaikka liuotushoitoon soveltumattomiakaan kallonpohjavaltimotukospotilaita ei tule jättää hoidotta, alustavien kokemuksemme perusteella MERCI-menetelmä voisi soveltua vähintään yhtä hyvin ellei paremmin anteriorisen aivoverenkierron tukoksiin. Tutkimuksemme vahvuutena on mahdollisuus kerätä omaa kokemusta MERCI-Retriever-katetrin käytöstä ja heikkoutena on verrokkien puute. Kokemuksen, katetrien kehitystyön ja käynnissä olevien vertailevien tutkimusten tuottaman tiedon karttuessa menetelmän käyttöaiheet tarkentuvat ja osoittavat tulevaisuudessa, onko menetelmästä enemmän hyötyä trombolyysihoidon ollessa soveltumaton vai joissakin tapauksissa jopa ensisijaisena hoitona esimerkiksi suurten aivovaltimoiden tyvitukoksissa. Lopuksi Alustavat kokemuksemme tukevat MERCI-tyyppisen endovaskulaarisen trombektomiamenetelmän laajempaa käyttöönottoa ja tarvittavan y d i n a s i a t Aivoinfarktin trombolyysihoidolle on lukuisia vasta-aiheita. Ensimmäisessä viidessä maassamme Merci-Retriever-katetrilla suoritetussa aivovaltimotukoksen trombektomiassa veritulppa saatiin poistetuksi. Anteriorisen verenkierron tukoksen trombektomia johti potilaiden omatoimiseksi toipumiseen. Tulokset tukevat endovaskulaarisen trombektomiamenetelmän laajempaa käyttöönottoa. Mekaaninen rekanalisaatio trombektomian avulla akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä 297
8 osaamisen kartuttamista invasiivisen neuroradiologian alalla, koska trombolyysille on useita tavallisia vasta-aiheita ja suurten aivoverisuonten tukoksissa nopea rekanalisaatio on käytännössä ainoa tapa välttää vammautuminen. Vaikka menetelmän käyttöönoton on rekanalisaatioon johtamattoman IAT:n jälkeen raportoitu lisäävän oleellisesti rekanalisaation saavuttamista (19/22, 86 % vs 78/147, 53 %), se ei kuitenkaan valikoimattomilla potilailla välttämättä johtanut parempaan toipumistulokseen (Barreto ym. 2007). Tämän vuoksi menetelmän käyttöönottoa tulee tutkia maltillisesti, ja kokemusta tulee kerätä alkuun esimerkiksi potilailta, joilla on trombolyysille vasta-aihe tai joilla liuotushoito ei ole rekanalisoinut verisuonta. Aivokudoksen toipumispotentiaali on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä varmistamaan perfuusioja muilla aivojen kuvantamistutkimuksilla ennen uutta endovaskulaarista toimenpidettä myös tilanteissa, joissa muut hoidot (IVT ja IAT) ovat epäonnistuneet. Kirjallisuutta Adams HP Jr, del Zoppo G, Alberts MJ, ym. Guidelines for the early management of adults with ischemic stroke: a guideline from the American Heart Association/American Stroke Association Stroke Council. Stroke 2007;38: Aivoinfarkti [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim [päivitetty ]. Barreto AD, Merrick M, Hallevi H, ym. Adjunctive MERCI Catheter utilization during intra-arterial therapy does not benefit unselected ischemic stroke patients. Neurology 2007;68 Suppl 1:A286. Fischer U, Arnold M, Nedeltchev K, ym. NIHSS score and arteriographic findings in acute ischemic stroke. Stroke 2005;36: Flint A, Duckwiler G, Budzik R, Liebeskind D, Smith W. Mechanical trombektomy of intracranial internal carotid artery occlusion: pooled results of the MERCI and multi MERCI part 1 trials. Stroke 2007;38: Furlan A, Higashida R, Wechsler L, ym. Intra-arterial prourokinase for acute ischemic stroke. The PROACT II study: a randomized controlled trial. Prolyse in Acute Cerebral Thromboembolism. JAMA 1999;282: Hacke W, Kaste M, Bogousslavsky J, ym. European Stroke Initiative Recommendations for Stroke Management-update Cerebrovasc Dis 2003;16: Hacke W, Zeumer H, Ferbert A, Bruckmann H, del Zoppo GJ. Intra-arterial trombolytic therapy improves outcome in patients with acute vertebrobasilar occlusive disease. Stroke 1988;19: Hacke W, Donnan G, Fieschi C, Kaste M, ym. ATLANTIS Trials Investigators. ECASS Trials Investigators. NINDS rt-pa Study Group Investigators. Association of outcome with early stroke treatment: pooled analysis of ATLANTIS, ECASS, and NINDS rt-pa stroke trials. Lancet 2004;363: IMS Trial Investigators. Combined intravenous and intra-arterial recanalization for acute ischemic stroke: the Interventional Management of Stroke Study. Stroke 2004;35: Khatri R, Khatri P, Khoury J, Broderick J, Carrozzella J, Tomsick T. Microcatheter contrast injections during intra-arterial thrombolysis increase intracranial hemorrhage risk. Neurology 2007;68 Suppl 1:A285. Lee KY, Han S, Kim SH, ym. Early recanalisation after intravenous administration of tissue plasminogen activator as assessed by pre and post trombolytic angiography in acute ischemic stroke patients. Stroke 2007;38: Lindsberg PJ, Häppölä O, Kallela M, Valanne L, Kuisma M, Kaste M. Door to thrombolysis: ER reorganization and reduced delays to acute stroke treatment. Neurology 2006;67: Lindsberg PJ, Mattle HP. Therapy of basilar artery occlusion: a systematic analysis comparing intra-arterial and intravenous thrombolysis. Stroke 2006;37: Lindsberg PJ, Roine RO, Lappalainen K, Paananen T, Lamminen A, Kaste M. Kallonpohjavaltimon tukoksen trombolyysihoito. Duodecim 1998;114: Lindsberg PJ, Soinne L, Roine RO, ym. Aivoinfarktin trombolyysihoito alteplaasilla Helsingin malli. Duodecim 2003;47: Lindsberg PJ, Soinne L, Tatlisumak T, ym. Long-term outcome after intravenous thrombolysis of basilar artery occlusion. JAMA 2004; 292: Rha JH, Saver JL. The impact of recanalization on ischemic stroke outcome: a meta-analysis. Stroke 2007;38: Saver JL. Intra-arterial fibrinolysis for acute ischemic stroke: the message of MELT. Stroke 2007;38: Smith WS. Safety of mechanical thrombectomy and intravenous tissue plasminogen activator in acute ischemic stroke. Results of the multi Mechanical Embolus Removal in Cerebral Ischemia (MERCI) trial, part I. AJNR Am J Neuroradiol 2006;27: Smith WS, Sung G, Starkman S, ym. Safety and efficacy of mechanical embolectomy in acute ischemic stroke: results of the MERCI trial. Stroke 2005;36: Smith WS, Tsao JW, Billings ME, ym. Prognostic significance of angiographically confirmed large vessel intracranial occlusion in patients presenting with acute brain ischemia. Neurocrit Care 2006;4:14 7. The National Institute of Neurological Disorders and Stroke rt-pa Stroke Study Group. Tissue plasminogen activator for acute ischemic stroke. N Engl J Med 1995;333: TANYA BOGOSLOVSKY, LT, neurologian erikoislääkäri, visiting fellow HUS:n neurologian klinikka PL 340, HUS ja NINDS, Section on Stroke Diagnostics and Therapeutics Bethesda MD, USA OLLI HÄPPÖLÄ, dosentti, neurologian erikoislääkäri TURGUT TATLISUMAK, dosentti, hallinnollinen osastonylilääkäri MARKKU KASTE, professori HUS:n neurologian klinikka PL 340, HUS KIMMO LAPPALAINEN, LT, radiologian erikoislääkäri TAPIO PAANANEN, LL, radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen PL 340, HUS PERTTU J. LINDSBERG, vt. professori, osastonylilääkäri HUS:n neurologian klinikka ja Biomedicum Helsinki, molekyylineurologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto 298
9 Sidonnaisuudet: Tanya Bogoslovsky, Kimmo Lappalainen, Tapio Paananen, Turgut Tatlisumak: ei ole sidonnaisuuksia. Markku Kaste on Boehringer Ingelheimin sponsoroimien ECASS-III:n, PRoFESS:in ja SITS-MOST rekisterin sekä Paion GmbH:n ja Forest Research Laboratories Inc:n sponsoroiman DIAS-2:n ja Concentric Medical Inc:n sponsoroiman Merci Register:n Steering Committeen jäsen. Hän on osallistunut Boehringer Ingelheimin järjestämän koulutustilaisuuden suunnitteluun sekä ulkomaiseen kongressiin. Perttu Lindsberg: Kutsuttuna luennoitsijana eri lääkealan yritysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa (Sanofi-Aventis, Boehringer Ingelheim, Suomen MSD). Osallistunut ulkomaiseen kongressiin työnantajan määräämänä ja lääkeyrityksen kustantamana (Boehringer Ingelheim, Lundbeck, UCB). Osallistunut amerikkalaisen potilasjärjestön (American Heart Association) kustantamana ulkomaiseen kongressiin kutsuttuna asiantuntijana järjestön julkaiseman ensihoidon hoitosuosituksen tekoon. Toiminut asiantuntijana lääkeyritykselle (Orion Pharma). 299
Aivoinfarktin trombolyysihoito alteplaasilla Helsingin malli
Alkuperäistutkimus Aivoinfarktin trombolyysihoito alteplaasilla Helsingin malli Perttu J. Lindsberg, Lauri Soinne, Risto O. Roine, Oili Salonen, Turgut Tatlisumak, Mikko Kallela, Olli Häppölä, Marjaana
LisätiedotTAPAUSSELOSTUS. Kallonpohjavaltimon tukoksen trombolyysihoito
TAPAUSSELOSTUS Kallonpohjavaltimon tukoksen trombolyysihoito Perttu J. Lindsberg, Risto O. Roine, Kimmo Lappalainen, Tapio Paananen, Antti Lamminen ja Markku Kaste Kallonpohjavaltimon tukos on neurologinen
LisätiedotAkuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito
HALO-KATSAUS tieteessä HALO-ryhmä: Satu Mustanoja neurologian dosentti HUS, neurologian klinikka satu.mustanoja@hus.fi Johanna Pekkola LT, neuroradiologian erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Heikki Numminen
LisätiedotAivovaltimotukoksen avaamiseen tähtäävät hoidot. Susanna Roine LT, neurologi TYKS, AVH-vastuualue
Aivovaltimotukoksen avaamiseen tähtäävät hoidot Susanna Roine LT, neurologi TYKS, AVH-vastuualue AVH-päivät 2019 112 Aivoinfarktin akuuttihoito Rekanalisaatiohoidot Aivovaurion laajenemisen esto Tukoksen
LisätiedotHanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ VUONNA Syventävien opintojen kirjallinen työ
Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ VUONNA 2016 Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2018 Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ
LisätiedotTROMBEKTOMIA AIVOINFARKTIN HOIDOSSA OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 2011-2014
TROMBEKTOMIA AIVOINFARKTIN HOIDOSSA OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 2011-2014 Hakala, Salla Syventävien opintojen tutkielma Neurologia Oulun yliopisto Maaliskuu 2016 Ohjaaja: Kari Majamaa OULUN YLIOPISTO
LisätiedotAkuuttilääkäri aivoinfarktin liuotushoidon toteutuksessa
Minna Hälinen, Kalle Mattila ja Heikki Janhunen Akuuttilääkäri aivoinfarktin liuotushoidon toteutuksessa TAUSTA: Aivoinfarktin liuotushoidossa aika on yksi kriittisimmistä tekijöistä. Hoitoketjun on toimittava
LisätiedotAkuutin AVH:n hoito Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue
Akuutin AVH:n hoito 13.3.2017 Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue Käypä hoito päivittynyt 11/2016 Aivoverenkiertohäiriöt Suomessa sairastuu 24 000 potilasta vuosittain 16600 aivoinfarktia IV trombolyysiin
Lisätiedotendovaskulaarinen hoito päivitettyä tietoa uusista tutkimuksista
HALO-päivitys tieteessä Satu Mustanoja neurologian dosentti HUS, neurologian klinikka satu.mustanoja@hus.fi Johanna Pekkola LT, neuroradiologi HUS-kuvantaminen Heikki Numminen neurologian dosentti, ylilääkäri
LisätiedotMekaaninen trombektomia akuutin aivoverenkierron häiriön hoidossa
Juha-Pekka Pienimäki, Jyrki Ollikainen, Veikko Kähärä, Janne Seppänen ja Heikki Numminen KATSAUS Mekaaninen trombektomia akuutin aivoverenkierron häiriön hoidossa Keskeisenä tavoitteena aivoinfarktin akuuttihoidossa
LisätiedotAkuutin aivovaltimotukoksen uudet hoitolinjat
Tieteessä katsaus Satu Mustanoja neurologian dosentti HUS, neurologian klinikka satu.mustanoja@hus.fi Johanna Pekkola LT, neuroradiologian erikoislääkäri HUS-Kuvantaminen Akuutin aivovaltimotukoksen uudet
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotBasilaaritromboosin diagnostiikka ja hoito
KATSAUS Tiina Sairanen, Daniel Strbian ja Perttu J. Lindsberg Basilaaritromboosin diagnostiikka ja hoito Kallonpohjavaltimon tukos eli basilaaritromboosi on neurologinen hätätilanne, joka johtaa lähes
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotIskeemisen aivoverenkiertohäiriön yleisin syy. Aivoiskemiapotilaan anestesia akuuttivaiheen kuvantamisessa ja toimenpiteissä TEEMA AIVOT
TEEMA AIVOT Rami Puustinen LL, erikoislääkäri PSHP, EKA, Tays, Anestesiayksikkö rami.puustinen@pshp.fi Antti Sarvilinna LL, erikoislääkäri PSHP, EKA, Tays, Anestesiayksikkö antti.sarvilinna@pshp.fi Eija
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotOhimenevä toisen silmän näköhäiriö vaatii valppautta
Marika Saarela, Jukka Putaala, Päivi Koroknay-Pal, Gerli Sibolt, Pirkka Vikatmaa, Leena Valanne ja Eero Pekkonen TAPAUSSELOSTUS Ohimenevä toisen silmän näköhäiriö vaatii valppautta TIA on lyhytkestoinen
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotAkuutin aivohalvauspotilaan kuvantaminen valtimotukoksen hoidon suunnittelussa
Ritva Vanninen, Jukka Putaala, Michaela Bode, Mikko Nyman, Johanna Pekkola ja Hannu Manninen Akuutin aivohalvauspotilaan kuvantaminen valtimotukoksen hoidon suunnittelussa Valtimonsisäinen mekaaninen tukoksenpoisto
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotSuomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015
Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015 Teema V: Endovaskulaariset toimenpiteet Hoitohenkilökunnan näkökulma poalastapausten valossa Anneke Rajahalme Valmistui anestesiahoitajaksi Hollannissa.
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotLIUOTUSHOITOARVIOT OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUONNA 2017
LIUOTUSHOITOARVIOT OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUONNA 2017 Toivanen, Samuli Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteellinen tiedekunta Neurologian klinikka Oulun yliopisto Tammikuu 2019 Ohjaaja
LisätiedotAivoinfarktin nykyhoito TOTEAMISESTA TOIMINTAAN! Näistä aivotapahtumista on aivoinfarkteja, TIA:n sairastaa 5000 henkilöä
Anne-Mari Kantanen LL, neurologian erikoislääkäri, akuuttineurologi KYS Neurokeskus anne-mari.kantanen[a]kuh.fi Ossi Nerg LL, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja KYS Neurokeskus ossi.nerg[a]kuh.fi
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotAVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT
AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT Aivoverenkiertohäiriö Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotAivoinfarktin liuotushoito terveyskeskuspäivystyksessä
Joonas H. Kauppila, Lasse Raatiniemi, Juha-Matti Isokangas, Matti Martikainen ja Katja Piironen mahdollisuus syrjäseudulla sairastuneelle Liuotushoito parantaa aivoinfarktin ennustetta, kun se aloitetaan
LisätiedotMASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT
INDIKAATIOT MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT Hannu Manninen Toimenpideradiologian professori, KYS l Hemodynamiikkaa uhkaava embolia ja kontraindikaatio trombolyysille TAI Massiivi embolia
LisätiedotMIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015
MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotPerfuusiokuvaus aivoiskemian diagnostiikassa
Heli Silvennoinen, Perttu J. Lindsberg ja Leena Valanne KATSAUS Perfuusiokuvaus aivoiskemian diagnostiikassa Akuutin aivoiskemian tavanomainen kuvausmenetelmä on pään tietokonetomografia (TT) ilman varjoainetta.
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotNeurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus
Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, neurologian erikoislääkäri Päätoimi PSHP:n neurologian
LisätiedotAivoinfarkti ensimmäiset kuusi tuntia. Perttu J. Lindsberg, Risto O. Roine, Markku Kuisma ja Markku Kaste
Aivoinfarkti Aivoinfarkti ensimmäiset kuusi tuntia Perttu J. Lindsberg, Risto O. Roine, Markku Kuisma ja Markku Kaste Aivosolujen peruuttamaton tuhoutuminen alkaa jo aivoiskemian kestettyä puolesta yhteen
LisätiedotSara Millner AIVOINFARKTIN NYKYINEN HOITO
Sara Millner AIVOINFARKTIN NYKYINEN HOITO Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2019 Sara Millner AIVOINFARKTIN NYKYINEN HOITO Anestesia ja tehohoito Kevätlukukausi 2019 Syventävien ohjaaja:
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN HOIDOSSA TARVITTAVA TIEDOLLINEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA -tietotestin kehittäminen
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN HOIDOSSA TARVITTAVA TIEDOLLINEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA -tietotestin kehittäminen Antti Juntura 0502942 Kimmo Kurvi 0302637 Metropolia Ammattikorkeakoulu Terveys-
LisätiedotSuomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat
Katsaus Akuutin aivoinfarktin kuvantaminen Juha Halavaara, Leena Valanne ja Risto O. Roine Aivoinfarktipotilas tarvitsee nopeita hoitopäätöksiä, ja niillä on ennusteen kannalta ratkaiseva vaikutus. Saatavilla
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY. Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka 12.10.2017 AVH SUOMESSA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT Joka päivä 68 henkilöä sairastuu AVH-sairauteen.
LisätiedotIäkkään aivoverenkiertohäiriöt
Porin perusturvan meeting 24.9.2015 Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Juha Puustinen dosentti, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotÄkilliset Aivoverenkiertohäiriöt
Äkilliset Aivoverenkiertohäiriöt Sari Avikainen, oyl 14.3.2018 KS-KS Koulutusmateriaalin laatimiseen ovat osallistuneet Heikki Numminen (TAYS), Pekka Jäkälä (KYS), Risto Roine (TYKS) ja Turgut Tatlisumak
LisätiedotEstrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala
Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana
LisätiedotAivohalvauksen akuuttihoito Suomessa akuuttihoitoprojektin raportti 2003-2006 aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n julkaisusarjan raportti numero: 3 Sisällysluettelo AKUUTTIHOITOPROJEKTIN RAPORTTI 2003-2004
LisätiedotVille Holopainen AIVOINFARKTIPOTILAS ENSIHOIDOSTA TROMBOLYYSIIN RAAHEN AIVOINFARKTITAPAUSTEN RAPORTOINTI UTSTEI- NIN MALLIA SOVELTAEN
Ville Holopainen AIVOINFARKTIPOTILAS ENSIHOIDOSTA TROMBOLYYSIIN RAAHEN AIVOINFARKTITAPAUSTEN RAPORTOINTI UTSTEI- NIN MALLIA SOVELTAEN AIVOINFARKTIPOTILAS ENSIHOIDOSTA TROMBOLYYSIIN RAAHEN AIVOINFARKTITAPAUSTEN
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotAKUUTTIEN AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN KUVANTAMINEN JA REVASKULARISAATIOHOIDOT
AKUUTTIEN AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN KUVANTAMINEN JA REVASKULARISAATIOHOIDOT Ira Matkaselkä syventävä työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2016 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Aivoinfarkti
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 11.1.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotTunnistatko aivoinfarktin trombektomiakandidaatin?
KATSAUS Perttu J. Lindsberg, Anne-Mari Kantanen, Olli S. Mattila, Lauri Soinne, Tuukka Puolakka, Pekka Jäkälä, Kimmo Lappalainen ja Markku Kuisma Aivovaltimotukosten valtimonsisäisen hoidon organisointi
LisätiedotAkuutin AVH:n hoitopolusta. Aivoliiton AVH-päivät Tiedekeskus Heureka
Akuutin AVH:n hoitopolusta Aivoliiton AVH-päivät Tiedekeskus Heureka Oyl Heikki Janhunen KSKS 2.4.2019 Erityiskiitokset! El Jyrki Ollikainen, Tays El Minna Hälinen, KSKS El Tomi Sarkanen KSKS AVH 85 %
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotKansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotTästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa.
24.10.2011 Helsinki TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA HÄDENSA -PERÄPUIKOISTA Hyvä terveydenhuollon ammattilainen Terpeenijohdoksia sisältävien peräpuikkojen käyttö on vastaaiheista alle 2½-vuotialla lapsilla
LisätiedotAivoinfarktin akuuttivaiheen hoito, hoidon komplikaatiot ja komplikaatioiden ennaltaehkäisy
Aivinfarktin akuuttivaiheen hit, hidn kmplikaatit ja kmplikaatiiden ennaltaehkäisy Daniel Štrbian 17.3.2014 Neurlgian dsentti HYKS-Meilahti, Neurlgian klinikka Aivinfarkti - aivveritulppa (Craig Zuckerman/Visuals
LisätiedotNeuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara
Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio
LisätiedotVaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla
Vaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla Tapio Väyrynen LL, osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala GYNEKOLOGISEN KIRURGIAN SEURAN KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 26.9.2008 Sidonnaisuudet kahden
LisätiedotLÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI
POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA
LisätiedotLääketietoa Lääkelaitokselta
5 2007 Lääketietoa Lääkelaitokselta Läkemedelsinformation från Läkemedelsverket, Finland Drug information from the National Agency for Medicines, Finland TABU 5.2007 15. vuosikerta Pääkirjoitus Uutta lääkkeistä
LisätiedotMuistisairaan hoitomallia etsimässä
Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotAngiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet
Sivu 1/5 Angiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet Ajanvaraus / kiireelliset tutkimukset... 1 Ei-kiireelliset tutkimukset... 1 Kiireelliset tutkimukset... 1 Angiografioita ja toimenpiteitä tekevät
LisätiedotELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA
ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä
LisätiedotAivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016
Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Ei sidonnaisuuksia POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta
LisätiedotIäkkään aivoinfarktipotilaan. AVH-yksikössä
24.1.2013 Iäkkään aivoinfarktipotilaan hoito AVH-yksikössä Risto O. Roine Professori, ylilääkäri TYKS Neurotoimialue Luennon sisältö Minkä ikäisenä Suomessa sairastutaan? AVH riski ja ikä Riippuuko aivoinfarktin
LisätiedotKuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan
Tapausselostus TERHI NEVALA JA JUKKA PERÄLÄ Massiivisen keuhkoembolian katetrihajotus ja paikallinen liuotushoito Akuuttiin massiiviseen keuhkoemboliaan liittyy merkittävä kuolleisuus. Tavanomaisten hoitomuotojen
LisätiedotMuutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista
17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.
LisätiedotUusia näkymiä AVH-potilaan lääkehoidossa
Neurologipäivät, Helsinki 1.11.2018 Uusia näkymiä AVH-potilaan lääkehoidossa Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, kliinisen lääkehoidon dosentti, neurologian erikoislääkäri, geriatriaan erikoistuva lääkäri,
LisätiedotETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka
ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotVerenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el
Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el 10.4.2018 Verenpaine (RR) Suurimmissa valtimoissa oleva painetta Pitää veren liikkeessä Vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa Suurimmillaan
LisätiedotHYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK
HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotAivoinfarktipotilaan kotihoito-ohje liikunnan harrastamisen tueksi
Aivoinfarktipotilaan kotihoito-ohje liikunnan harrastamisen tueksi Pulkkinen, Johanna 2018 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Aivoinfarktipotilaan kotihoito-ohje liikunnan harrastamisen tueksi Johanna Pulkkinen
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotMITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN
MITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN Markku Kaste Neurologian emeritusprofessori Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikan edellinen ylilääkäri SIDONNAISUUDET VIIMEISIMMÄT:
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotSyyskokous 2011 Näytteilleasettajat ja tuoteryhmät
Syyskokous 2011 Näytteilleasettajat ja tuoteryhmät Kokouksen tukijat on merkitty sinisellä reunuksella. 1 Actelion Pharmaceuticals Finland verenpaineen hoito ja mittaus; PAH-hoito Keilasatama 3 02150 Espoo
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
Lisätiedot