Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä
|
|
- Antti Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Maarit Venermo, Jyrki Virkkunen, Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius ja Finnvasc-ryhmä Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä Diabetes on tärkein riskitekijä, joka pahentaa alaraajaiskemian kriittiseksi, raajan elinkelpoisuutta uhkaavaksi hapenpuutteeksi. Lähes joka toinen valtimotautipotilas sairastaa diabetesta. Leikkauksenjälkeisen kuolleisuuden sekä sydän- ja munuaiskomplikaatioiden, infektioiden, aivoverenkierron häiriöiden ja suurten amputaatioiden ilmaantuvuuden on esitetty olevan diabeetikoilla suurempi kuin muilla. Kriittisen alaraajaiskemian johdosta tehtyjä verisuonileikkauksia oli Finnvasc-rekisterissä lähes 6 000, ja 44 % potilaista oli diabeetikkoja. Diabetes todettiin sydänlihasiskemian, sääriamputaation ja pinnallisten infektioiden itsenäiseksi riskitekijäksi. Sen sijaan leikkauksenjälkeinen kuolleisuus ja aivoverenkierron häiriöiden ja munuaiskomplikaatioiden ilmaantuvuus ei ollut aineiston diabeetikoilla suurempi kuin muilla sen jälkeen, kun leikkausta edeltävien riskitekijöiden vaikutus eliminoitiin. Onnistuneesta ohitusleikkauksesta huolimatta diabeetikoiden jalka amputoitiin useammin kuin muiden. Duodecim 2007;123: L ähes joka toisella valtimotautipotilaalla on diabetes (Virkkunen ym. 2004), ja diabeteksen osuus tulee kasvamaan väestön vanhetessa ja taudin yleistyessä (Onkamo ym. 1999, Rytkönen ym. 2003, Cowie ym. 2006). Kroonisessa alaraajaiskemiassa diabeteksen merkitys korostuu. Diabetes on tärkein riskitekijä, joka pahentaa alaraajaiskemian kriittiseksi, raajan elinkelpoisuutta uhkaavaksi hapenpuutteeksi. Sepelvaltimotauti on merkittävin vakavia komplikaatioita ja kuolleisuutta aiheuttava sairaus verisuonikirurgisten toimenpiteiden jälkeen. Joidenkin tutkimusten mukaan diabeteksen on esitetty lisäävän itsenäisenä riskitekijänä sydänkomplikaatioiden ilmaantuvuutta (Hertzer 1984, Krupski 1993) sekä infektioiden, munuaiskomplikaatioiden, aivoverenkiertohäiriöiden ja suurten amputaatioiden ilmaantuvuutta ja leikkausten jälkeistä kuolleisuutta. Diabeteksen merkityksestä alaraajan revaskularisaation jälkeisen suonten aukipysyvyyden, jalan säilymisen ja eloon jäämisen kannalta on ristiriitaisia tuloksia (Luther ja Lepäntalo 1997, Akbari ym. 2000). Alaraajaiskemia Finnvasc-rekisterissä Suomalaiseen Finnvasc-rekisteriin kerättiin vuosina kaikki verisuonitoimenpiteet sekä potilaiden leikkausta edeltävät perustiedot ja riskitekijät, leikkaustiedot sekä 30 vuorokauden seurantatiedot (Virkkunen 2004). Rekisterin toimintaan osallistui 26 sairaalaa, ja jokaisessa sairaalassa yksi vastuuhenkilö vastasi aineiston keruusta ja tietojen oikeellisuudesta (Salenius ym. 1992). Rekisteriin kertyneistä noin toimenpiteestä oli tehty kriittisen alaraajaiskemian johdosta (Virkkunen 2004). Kriittinen alaraajaiskemia määriteltiin Fontainen luokituksen mukaan leposäryksi (FIII), parantumat- 2103
2 Taulukko 1. Monimuuttuja-analyysissa huomioidut leikkauskomplikaatioiden riskitekijät. Ikä Sukupuoli Sydänriski (aikaisempi sydäninfarkti, angina pectoris, iskeemisiä sydänmuutoksia tai sydämen ohitusleikkaus) Diabetes (ruokavalio-, tabletti- tai insuliinihoitoinen) Verenpainetauti (lääkitystä vaativa tai valtimopaine toistetusti yli 160/95 mmhg) Aivoverenkierron häiriö (aikaisempi aivohalvaus tai TIA) Keuhkosairaus (astma tai keuhkoahtaumatauti) Munuaisten vajaatoiminta (munuaisten akuutti tai krooninen vajaatoiminta tai seerumin ureapitoisuus yli 20 mmol/l tai kreatiniinipitoisuus yli 150 µmol/l) Dyslipidemia (seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus yli 6,5 mmol/l tai triglyseridiarvo yli 2,0 mmol/l) Tupakointi (viiden viime vuoden aikana) Leikkauksen aihe (kolme luokkaa: leposärky, haavauma tai kuolio) Leikkauksen anatominen taso (viisi luokkaa: 1) aortoiliakaalinen tai aortofemoraalinen rekonstruktio, 2) epäanatominen rekonstruktio, 3) reisivaltimon endarterektomia, 4) femoropopliteaalinen rekonstruktio ja 5) femorodistaalinen rekonstruktio) Leikkauksen kiireellisyys (elektiivinen, päivystysleikkaus) Primaari- tai sekundaaritoimenpide tomaksi haavaumaksi tai kuolioksi (FIV). Taulukoissa 1 ja 2 esitetään leikkauskomplikaatioiden riskitekijät ja kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät. Potilaista 44 %:lla oli diabetes (n = 2508). Tavallisin syy leikkaukseen koko aineistossa oli haavauma (52 %), ja seuraavaksi yleisimmät olivat leposärky (38 %) ja kuolio (11 %). Toimenpide tehtiin diabeetikoilla useammin kuin muilla haavauman (59 % vs 44 %, p < 0,0001) ja kuolion (18 % vs 8 %, p < 0,0001) vuoksi. Taulukko 2. Monimuuttuja-analyysissa tutkitut leikkauskomplikaatiot. Kuolema Sydänkomplikaatio (sydäninfarkti, iskeemisiä sydänmuutoksia tai suurentunut troponiinipitoisuus) Aivoverenkiertokomplikaatio (aivohalvaus tai TIA) Hengityselinkomplikaatio (keuhkoembolia, keuhkokuume tai keuhkoödeema) Pinnallinen haavainfektio (paikallishoidoin ja/tai antibiootilla hoidettu haavainfektio, joka ei vaadi avaamista leikkaussalissa) Sääriamputaatio Reisiamputaatio Monielinvaurio Munuaiskomplikaatio (seerumin kreatiniinipitoisuuden kasvu yli 50 % lähtöarvosta, munuaisten akuutti dialyysia vaativa vajaatoiminta) Ohituksen tai endarterektomoidun alueen tukkeutuminen Ei diabeetikoista melkein joka toisella (48 %) leikkauksen syy oli leposärky, diabeetikoista vain neljäsosalla (23 %, p < 0,0001). Diabeetikoille tehtiin reisi- ja säärivaltimon välisiä ohituksia merkitsevästi enemmän (43 % vs 24 %) mutta aortan ja lantiovaltimoiden korjauksia taas merkitsevästi vähemmän (16 % vs 33 %). Finnvasc-aineistosta käy selkeästi ilmi leikkausta edeltävien riskitekijöiden esiintyvyyden ero diabeetikoiden ja muiden välillä. Diabeetikoilla esiintyi merkitsevästi enemmän sepelvaltimo- ja verenpainetautia, munuaisten vajaatoimintaa ja dyslipidemiaa (taulukko 3). Ilmeisesti vähäisemmän tupakoinnin johdosta keuhkoahtaumataudin esiintyvyys oli sen sijaan diabeetikoilla TAULUKKO 3. Tutkimuspotilaiden perustiedot ja leikkausta edeltävät riskitekijät. Riskitekijöiden tarkempi kuvaus taulukossa 1. Yhteensä Diabeetikot Muut p-arvo Ikä (v, keskihajonta suluissa) 71,4 (10,8) 70,5 (11,0) 71,7 (10,5) <0,001 Naiset : miehet (%) 50 : : : 42 <0,001 Dyslipidemia (%) 7,6 8,4 7 <0,05 Veranpainetauti (%) 37,2 41,7 33,7 <0,001 Sydänriski (%) 50,7 55,9 46,6 <0,001 Aivoverenkierron häiriö (%) 14,9 15,7 14,2 NS Keuhkosairaus (%) 11,3 8,3 13,7 <0,001 Munuaisten vajaatoiminta (%) 7, <0,001 Tupakointi (%) 29,5 16,8 39,4 <0,001 NS = ero ei merkitsevä 2104 M. Venermo ym.
3 TAULUKKO 4. Kolmen vuorokauden kuluesssa leikkauksesta ilmaantuneet komplikaatiot. Komplikaatio Diabeetikot Muut pienempi kuin muilla. Kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa leikkauksesta potilaista kuoli 3,9 %, siirre tukkeutui 10 %:lla ja alaraajan amputaatioon päätyi 8 % (taulukko 4). Alaraaja-amputaatiot n % n % Pinnallinen haava-infektio , ,5 Sääriamputaatio 164 6, ,3 Sydänkomplikaatio 221 8, ,6 Aivoverenkierron häiriö 53 2, ,3 Munuaiskomplikaatio 40 1, ,9 Kuolema 111 4, ,4 Siirteen akuutti 230 9, ,3 tukkeutuminen Hengitystiekomplikaatio 69 2, ,2 Reisiamputaatio 87 3, ,3 Monielinvaurio 10 0,4 14 0,4 1 p = 0,05, 2 p < 0,05, 3 Diabetes osoittautui pinnallisten haavainfektioiden ja leikkauksenjälkeisen sääriamputaation itsenäiseksi riskitekijäksi (taulukko 4, kuva). Diabeteksen ja siirteen tukkeutumisen välillä oli käänteinen yhteys. Diabeetikoilla jalka amputoitiin avoimesta siirteestä huolimatta useammin kuin muilla (7 % vs 4 %, ) (taulukko 4, kuva). Diabeetikoilla leikkausta edeltävän ajaraajaiskemian aste oli kliinisen kuvan perusteella vaikeampi. Tutkimuksessa ei voitu huomioida valtimotaudin tyypin vaikutusta hoitotuloksiin. Diabeetikoille tyypillinen hyvin perifeerinen angiopatia voi osaltaan aiheuttaa eron paranemistaipumuksessa. Neuropatian johdosta diabeettisessa jalassa esiintyy harvemmin leposärkyä, minkä johdosta tilanteeseen puututaan useimmiten vasta, kun jalassa on haavauma. Myös mediaskleroosista johtuvat diabeetikoiden vääristyneen korkeat nilkkapaineet voivat johtaa harhaan ja kriittisen alaraajaiskemian diagnoosi viivästyy. Leikkausta edeltävä kudospuutoksen määrä vaikuttaa jalan paranemiseen, ja jos infektio on edennyt jalkaterässä laajaksi, amputaatioon voidaan päätyä onnistuneesta revaskularisaatiosta huolimatta. Diabeetikko tulisikin aina lähettää verisuonikirurgin kiireelliseen arvioon, ellei jalan haavauma ala parantua kahdessa viikossa. Eskelisen ym. (2003) aineistossa 8 % amputaatioista johtui kudostuhon etenemisestä kriittisesti iskeemisessä jalassa niin pitkäl- Sääriamputaatio Sydänkomplikaatio Pinnallinen haavainfektio Munuaiskomplikaatio Aivoverenkierron häiriö Hengityselinkomplikaatio 1,2 1,3 1,4 1,5 1,7 1,6 p = 0,38 p = 0,11 p = 0,12 Reisiamputaatio Monielinvaurio Ohitussiirteen tukkeutuminen 0,8 0,9 1,1 p < 0,01 p = 0,54 p = 0,73 0 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 2,2 2,4 2,6 Kuva. Logistisen regressioanalyysin tulokset diabeteksen vaikutuksesta leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden esiintyvyyteen: diabeetikot vs muut. Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä 2105
4 le, että onnistunut revaskularisaatio ei riittänyt sitä enää pelastamaan. Diabeetikoille ohitus tehtiin säären valtimoihin useammin kuin muille, mikä johtuu valtimoahtaumien distaalisemmasta sijainnista. Kuolleisuus ja muut leikkauskomplikaatiot Diabeetikkojen leikkauksenjälkeinen kuolleisuus ja sairastavuus olivat suurentuneet muihin verrattuna (taulukko 4). Erot johtuivat pitkälti diabeetikkojen suuremmasta riskitekijöiden esiintyvyydestä ja vaikeammasta leikkausta edeltävästä iskemiasta. Monimuuttuja-analyysin mukaan leikkauksenjälkeisen kuoleman itsenäisiä riskitekijöitä olivat aortoiliakaalinen tai aortofemoraalinen ohitus (OR 4,0), sydänriski (OR 3,1), primaarileikkaus (OR 2,0), munuaisten vajaatoiminta (OR 1,9), päivystysleikkaus (OR 1,7) ja korkea ikä mutta ei diabetes sinänsä (OR 1,3). Diabeetikoilla itsenäisiä vaaratekijöitä olivat aortoiliakaalinen tai aortofemoraalinen ohitus, päivystysleikkaus, miessukupuoli, munuaisten vajaatoiminta, sydänriski ja ikä (taulukko 5). Diabetesta sairastamattomilla merkitseviksi osoittautuivat aortoiliakaalinen tai aortofemoraalinen ohitus, sydänriski, primaarileikkaus ja epäanatominen ohituskirurgia aortoiliakaalisen valtimotaudin vuoksi (taulukko 5). Kun diabeetikkojen suurempi riskitekijöiden esiintyvyys ja vaikeampi leikkausta edeltävä iskemia huomioitiin Finnvasc-tutkimuksen analyysissa, ei diabeetikkojen ja muiden potilaiden välillä ollut eroa aivoverenkierron häiriöiden ja munuaiskomplikaatioiden ilmaantuvuudessa leikkauksen jälkeen (taulukko 5, kuva). Sen sijaan leikkauksenjälkeisten sydänkomplikaatioiden määrä oli diabeetikoilla merkitsevästi suurempi (kuva). On mahdollista, että diabeetikoilla sydänriskin toteaminen ennen leikkausta on vaikeaa, koska autonomisen neuropatian johdosta potilaalla ei välttämättä esiinny rintakipua ja sepelvaltimotauti jää diagnosoimatta. Aiemminkin on diabeteksella oletettu olevan yhteys leikkauksenjälkeisiin sydänperäisiin komplikaatioihin, mutta tutkimusnäyttö on ollut ristiriitaista. TAULUKKO 5. Monimuuttuja-analyysin tulokset leikkausta edeltävien tekijöiden ja leikkaustyypin vaikutuksesta leikkauksen jälkeiseen 30 vuorokauden kuolleisuuteen diabeetikoilla ja muilla. Tekijä Diabeetikot Ei-diabeetikot OR LV OR LV Aortoiliakaalinen ja/tai femoraalinen ohitus. 2,5* 1,1 5,9 4,5** 2,4 8,3 Kiireellinen vs. elektiivinen leikkaus 2* 1,3 3,2 1,4 0,9 2,3 Miessukupuoli 2* 1,3 3,0 0,8 0,5 1,3 Munuaisten vajaatoiminta 1,9* 1,1 3,3 1,9 0,9 4,1 Leikkausta edeltävä sydänriski 1,7** 1,4 2,2 3,6** 2,3-5,6 Ikä (kymmentä vuotta kohti) 1,4** 1,2 1,7 1 0,7 1,2 Femoraalialueen endarterektomia 1 1,7 0,8 3,6 0,4 0,1 1,4 Primaari- vs. sekundaarileikkaus 1,5 0,8 2,7 2,6* 1,3 5,2 Leikkausta edeltävä keuhkosairaus 1,4 0,8 2,6 1,1 0,7 1,9 Femorodistaalinen ohitus 1 1,4 0,8 2,3 1 0,5 1,9 Aiheena kuolio vs leposärky 1,2 0,7 2,2 1,2 0,6 2,5 Aiheena haavauma vs. leposärky 1,1 0,7 1,9 1,2 0,8 1,8 Epäanatominen ohitus 1 1,1 0,6 2,4 2,3* 1,3 4,2 Leikkausta edeltä verenpainetauti 1 0,7 1,5 0,7 0,5 1,1 Tupakointi 1 0,5 1,7 0,9 0,6 1,4 Leikkausta edeltävä aivoverenkierron häiriö 1 0,8 1,3 1,4 0,9 2,4 1 Verrattuna femoropopliteaaliseen ohitukseen *p < 0,05 ** 2106 M. Venermo ym.
5 Diabeetikoilla esiintyvän kivuttoman iskemian, pienen ejektiofraktion ja sydämen kompensoituneen vajaatoiminnan on katsottu olevan syynä diabeetikkojen suurentuneeseen leikkauksenjälkeiseen kuolleisuuteen (Eagle ym. 1996, Lee ym. 1999). Hadman ym. (2002) puolestaan tulivat verisuonitoimenpidettä sisältävässä rekisteritutkimuksessaan siihen tulokseen, että diabetes ei ollut yhteydessä suurempaan leikkauksenjälkeiseen kuolleisuuteen ja sydänkomplikaatioihin. Samansuuntaisia tuloksia esittivät myös Axelrod ym. (2002). Nämä aineistot sisältävät alaraajaleikkausten lisäksi myös kaulavaltimoja aneurysmaleikkauksia. Finnvasc-analyysissa tutkimusjoukko on yhtenäisempi ja tulosten mukaan sydänriskin esiintyvyys suurempi, koska mukana ovat vain vaikean alaraajaiskemian johdosta tehdyt toimenpiteet. Leikkauksen kiireellisyys oli Finnvasc-tutkimuksen mukaan yhteydessä kuolleisuuteen diabeetikoilla mutta ei muilla. Taustalla lienevät vakavat infektiot, jotka ovat useammin syynä diabeetikkojen päivystysleikkaukseen. Päivystystilanteessa diabeetikoille tyypillisten riskitekijöiden kuten kivuttoman sydänlihasiskemian diagnosointi tai infektiosta johtuvan hyperglykemian hallinta voi olla epätäydellisempää. Huonon leikkauksenaikaisen verenglukoositasapainon on diabeetikoilla todettu lisäävän kuoleman, amputaation ja siirretukoksen vaaraa alaraajan verisuonirekonstruktion jälkeen (Malmstedt ym. 2006). Samoin huono verenglukoositasapaino sydänleikkauksen aikaan lisää leikkauksenjälkeistä kuolleisuutta ja vakavien komplikaatioiden ilmaantuvuutta (Doenst ym. 2005, Ouattara ym. 2005). Finnvasc-rekisterissä ei ole tietoja diabeteksen alatyypistä, taudin kestosta tai hoitotasapainosta, joten tutkimuksessa ei voitu ottaa huomioon diabeteksen pre-, peri- ja postoperatiivisen hoidon vaikutusta tulokseen. Miessukupuoli ja leikkausta edeltävä munuaisten vajaatoiminta olivat leikkauksenjälkeisen kuoleman itsenäisiä riskitekijöitä diabeetikoilla mutta eivät muilla. Sukupuolten välisen eron syy on epäselvä, eikä sitä voida tämän tutkimuksen perusteella arvioida. Munuaisten vajaatoiminnan aste vaihtelee hyvin lievästä kroonisesta vajaatoiminnasta aina dialyysihoitoa vaativaan tilaan, eikä Finnvasc-tietojen perusteella ole mahdollista tehdä päätelmiä sen vakavuudesta. Todennäköistä kuitenkin on, että diabeetikoilla munuaisten vajaatoiminta on keskimäärin vaikeampi kuin muilla, minkä johdosta se on yhteydessä leikkauksenjälkeiseen kuolemaan diabeetikkojen ryhmässä. Lopuksi Alaraajan kriittisen iskemian johdosta tehdyn alaraajan verisuonileikkauksen jälkeen diabetes on sydänlihasiskemian, sääriamputaation ja pinnallisen haavainfektion itsenäinen riskitekijä. Kriittisen alaraajaiskemian mahdollisimman aikainen diagnoosi on tärkeää, jotta revaskularisaatiolla mahdollistetaan diabeettisen jalan paraneminen. Sydämen tilan tutkiminen ennen leikkausta on diabeetikoille tärkeää, vaikka rintakipuoireistoa ei esiintyisi, ja se on muistettava silloinkin kun leikkauksen valmisteluun on käytettävissä vain vähän aikaa. y d i n a s i a t Leikkausta edeltävä alaraajaiskemian aste oli Finnvasctutkimuksen mukaan diabeetikoilla pahempi kuin diabetesta sairastamattomilla. Diabeetikoilla jalka amputoitiin avoimesta siirteestä huolimatta useammin kuin muilla. Leikkauksenjälkeisten sydänkomplikaatioiden määrä oli diabeetikoilla merkittävästi suurempi kuin muilla. Diabetes ei lisännyt kuolleisuutta verisuonileikkausten jälkeen itsenäisenä riskitekijänä. Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä 2107
6 Kirjallisuutta Akbari CA, Pomposelli FB Jr, ym. Lower extremity revascularization in diabetes. Arch Surg 2000;135: Axelrod DA, Upchurch GR Jr, DeMonner S, ym. Perioperative cardiovascular risk stratification of patients with diabetes who undergo elective major vascular surgery. J Vasc Surg 2002;35: Cowie CC, Rust KF, Byrd-Holt DD, ym. Prevalence of diabetes and impaired fasting glucose in adults in the U.S. population: National Health And Nutrition Examination Survey Diabetes Care 2006; 29: Doenst T, Wijeysundera D, Karkouti K, ym. Hyperglycemia during cardiopulmonary bypass is an independent risk factor for mortality in patients undergoing cardiac surgery. J Thorac Cardiovasc Surg 2005;130:1144. Eagle KA, Brundage BH, Chaitman BR, ym. Guidelines for perioperative cardiovascular evaluation for non-cardiac surgery. Report of the American College of Cardiology / American Heart Association Task Force on Practice Guidelines. Circulation 1996;93: Eskelinen E, Luther M, Eskelinen A, Lepäntalo M. Infrapopliteal bypass reduces amputation incidence in elderly patients: a populationbased study. Eur J Vasc Endovasc Surg 2003;26:65 8. Hadman AD, Saltzberg SS, Sheahan M, ym. Lack of association of diabetes with increased postoperative mortality and cardiac morbidity. Arch Surg 2002;137: Hertzer NP, Beven EG, Young JR, ym. Coronary artery disease in peripheral vascular patients: a classification of 1000 coronary angiograms and results of surgical management. Ann Surg 1984;199: Kantonen I, Lepäntalo M, Salenius JP, ym. Auditing a nationwide vascular registry the 4-year Finnvasc experience. Eur J Vasc Endovasc Surg 1997;14: Krupski WC, Layng EL, Reilly LM, Rapp JH, Mangano DT. Comparison of cardiac morbidity between aortic and infrainguinal operations. Study of Perioperative Ischemia (SPI) Research Group. J Vasc Surg 1993;18: Lee TH, Marcantonio ER, Mangione CM, ym. Derivation and prospective validation of a simple index for prediction of cardiac risk of major noncardiac surgery. Circulation 1999;100: Lepäntalo M, Salenius JP, Luther M, Ylönen K. Introduction of a population -based registry: validity of data and limitations of registration. The Finnvasc Study Group. Br J Surg 1994;84: Luther M, Lepäntalo M. Arterial reconstruction to the foot arteries a viable option? Eur J Surg 1997;163: Luther M, Lepäntalo M. Femorotibial reconstructions for chronic critical leg ischaemia: influence on outcome by diabetes, gender and age. Eur J Vasc Endovasc Surg 1997;13: Malmstedt J, Wahlberg E, Jorneskog G, Swedenborg J. Influence of perioperative blood glucose levels on outcome after infrainguinal bypass surgery in patients with diabetes. Br J Surg 2006;93: Onkamo P, Väänänen S, Karvonen M, Tuomilehto J. Worldwide increase in incidence of type I diabetes: the analysis of the data on published incidence trends. Diabetologia 1999;42: Ouattara A, Lecomte P, Le Manach Y, ym. Poor intraoperative blood glucose control is associated with a worsened hospital outcome after cardiac surgery in diabetic patients. Anesthesiology 2005;103: Rytkönen M, Moltchanova E, Ranta J, ym. The incidence of type 1 diabetes among children in Finland-rural-urban difference. Health Place 2003;9: Salenius JP, FINNVASC Study Group. National vascular registry in Finland -- FINNVASC. FINNVASC Study Group. Ann Chir Gynaecol 1992;812: Virkkunen J, Heikkinen M, Lepäntalo M, Salenius J, Finnvasc-Study Group. Diabetes as an independent risk factor for early postoperative complications in critical limb ischemia. J Vasc Surg 2004;40: MAARIT VENERMO, dosentti, erikoislääkäri maarit.venermo@hus.fi HYKS:n verisuonikirurgian klinikka PL 340, HUS JYRKI VIRKKUNEN, LL, osastonylilääkäri Keski-Suomen keskussairaala, kirurgian klinikka Jyväskylä MAURI LEPÄNTALO, professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS:n verisuonikirurgian klinikka PL 340, HUS JUHA-PEKKA SALENIUS, dosentti, osastonylilääkäri TAYS, kirurgian vastuualue PL 2000, Tampere FINNVASC-ryhmä Yliopistolliset sairaalat: M. Lepäntalo, M. Kaarne, M. Railo, J. Rämö (Helsinki), P. Loponen, P. Jaakkola (Kuopio); K. Ylönen (Oulu); J.-P. Salenius, M. Heikkinen (Tampere); A. Rajalin, K. Kuttila (Turku). Keskussairaalat: J. Lehtonen (Hämeenlinna); T. Hakkarainen (Joensuu); H. Riekkinen (Jyväskylä); K. Rissanen (Kajaani); I. Mäenpää (Kemi); P. Nikula (Kokkola); R. Kivivuori (Kotka); H. Huusari (Lahti); P. Vilkko (Lappeenranta); J. Tapaninen (Maarianhamina); S. Kostiainen, R. Hämäläinen (Mikkeli); J. Hannukainen (Pori); E. Forsström, H. Savolainen (Rovaniemi); P. Kaartinen (Savonlinna); A. Jaakkola (Seinäjoki); M. Luther (Vaasa). Aluesairaalat: M. Kaarne, I. Mäenpää (Jorvi); H. Sell (Lohja); J. Pitkänen (Vantaa); R. Syrjä (Ähtäri). Sidonnaisuudet Kirjoittajilla ei sidonnaisuuksia 2108
Kriittisellä alaraajaiskemialla
S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 15 16/24 VSK 59 1633 Alkuperäistutkimus Alaraaja-amputaatiot Hus-piirissä tukkeavan valtimotaudin merkitys korostumassa ELINA ESKELINEN EEVA-MAIJA HIETALA HENRIK SELL LEENA KAUPPILA
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotKaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius
Aivoinfarkti Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Kaulavaltimoahtauman leikkaushoidon hyödyllisyydestä aivohalvauksen ehkäisyssä lääkehoitoon
LisätiedotSepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla
Alkuperäistutkimus Eppu Sainio, Otto Pitkänen ja Tapio Hakala Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Koska sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella hoidettavien potilaiden keski ikä
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotVoivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä
Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Leikopotilas ja preoperatiivinen anestesiapoliklinikka Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä The impact of a consultant anaesthetist
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotDiabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016
Diabeetikon jalkahaava Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 diabetes on vakava pienten suonten tauti FAKTOJA Diabeteksen Käypä hoito suositus 15-25%:lle diabetikoista jossain elämänvaiheessa
LisätiedotVANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI
VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI Käypä hoito : Leikkausriskin arvio tulee aloittaa jo perusterveydenhuollossa Anestesiariskiluokitus (ASA-luokitus) Päivitetyt esimerkit hyväksy.y Amerikan anestesiologiyhdistyksen
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotPerioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa
Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotLoppuraportti. Diabeteksen komplikaatiot ilmaantuvuus, yhteisesiintyvyys ja riskiryhmien tunnistaminen
Loppuraportti Diabeteksen komplikaatiot ilmaantuvuus, yhteisesiintyvyys ja riskiryhmien tunnistaminen Tutkimuksen vastuullinen johtaja: Reijo Sund (8.8.2011-31.1.2014) ja Ilmo Keskimäki (31.1.2014 lähtien)
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
LisätiedotDiabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu
26.9.2012 Tarja Niemi, plastiikkakirurgi TYKS Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu Sidonnaisuudet Plastiikkakirurgian erikoislääkäri VSSHP Krooninen haava -hoitoreitin pj VSSHP Esityksen
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotVerenkierron arviointi ja hoito diabeettisen jalkahaavan yhteydessä kansainvälisten tuoreiden hoitosuositusten valossa
Pirkka Vikatmaa, Tapani Ebeling ja Mauri Lepäntalo TEEMA: DIABETES Verenkierron arviointi ja hoito diabeettisen jalkahaavan yhteydessä kansainvälisten tuoreiden hoitosuositusten valossa Diabeettisen jalkahaavan
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotLEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT
Milloin pitää olla huolissaan ja mitä voi tehdä? LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT 27.3.2019 Infektiolääkäri Kaisa Huotari, HUS, Peijaksen sairaala Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät, Jyväskylä LEIKKAUSALUEEN
LisätiedotNumber of patients entitled kustannukset ( )
Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotDiabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen kokous SOSTE 20.11.2014 Riitta Vuorisalo Erityisasiantuntija Suomen Diabetesliitto ry Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain
ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön
LisätiedotLÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotLeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj
LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia
LisätiedotSosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa
Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Erityisasiantuntija Virva Juurikkala Lapin sosiaali- ja terveysturvan Syyspäivät 8.9.2017 1 Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystyksestä sekä
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotAlaraaja-amputaatiopotilaiden kuntoutuksen kehittämishanke Helsingissä
Alaraaja-amputaatiopotilaiden kuntoutuksen kehittämishanke Helsingissä Mika Määttänen, Mauri Lepäntalo 1, Heikki Hurri, Janne Soininen, Timo Pohjolainen Kuntoutus ORTON Invalidisäätiö; 1 HUS Verisuonikirurgian
LisätiedotAkuutin alaraajaiskemian kriteereitä ei ole
KATSAUS Pekka Kuukasjärvi, Juha-Pekka Salenius ja Heikki Riekkinen Akuutin alaraajaiskemian taudinkuva on muuttunut. Potilaat ovat yhä iäkkäämpiä ja sairastavat usein laaja-alaista valtimonkovetustautia.
LisätiedotPitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen
Alkuperäistutkimus Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen Janne J. Jokinen, Paula Mustonen, Sinikka Rehnberg, Mikko Hippeläinen ja Juha Hartikainen Suomessa tehtiin
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotALARAAJOJEN VERENKIERRON ARVIOINTI HOITOTYÖSSÄ
Opinnäytetyö (AMK) Sairaanhoitajakoulutus 2017 Veeraliisa Silvennoinen & Hanna Sinkkilä ALARAAJOJEN VERENKIERRON ARVIOINTI HOITOTYÖSSÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Sairaanhoitajakoulutus
LisätiedotSuomalaiset vahvuudet
Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti
LisätiedotKirurgisen potilaan hyperglykemian hoito
Katsaus tieteessä Esa Jämsen LT, tutkija, erikoistuva lääkäri Tekonivelsairaala Coxa ja TAYS esa.jamsen@uta.fi Heli Helminen LL, osastonylilääkäri kirurgian yksikkö Pasi Nevalainen LT, erikoislääkäri,
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotKauniaisissa parhaat kuntapalvelut
Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotKatsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere
Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotValtimoperäinen alaraajakipu
Eva Saarinen ja Anders Albäck TEEMA: KIPEÄ JALKA Tukkiva valtimotauti raajakivun aiheuttajana tulee yleistymään, sillä väestö ikääntyy ja diabeteksen esiintyvyys kasvaa. Tärkeintä valtimoperäisen raajakivun
LisätiedotTutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)
Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotMitä tiedetään verisuonikirurgian vaikuttavuudesta
VERISUONIKIRURGIA Sailaritta Vuorisalo, Maarit Venermo, Tuija Ikonen, Reijo Sund, Juha Salenius, Kimmo Mäkinen, Kari Ylönen ja Mauri Lepäntalo Mitä tiedetään verisuonikirurgian vaikuttavuudesta 448 Terveydenhuoltopalvelujen
LisätiedotSosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa
Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Erityisasiantuntija Virva Juurikkala Helsinki 1 Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystyksestä sekä välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon
LisätiedotAnemia on yleisintä ikääntyneessä
Leena Vikatmaa LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto leena.vikatmaa[a]hus.fi Preoperatiivisen anemian vaikutus leikkauksesta selviytymiseen Leikkausta edeltävä anemia heikentää
LisätiedotSosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa
Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Turku 26.4.2017 1 26.4.2017 Kirsi Kaikko Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan
LisätiedotDiabeetikon sydän. Juha Mustonen
Katsaus Diabeetikon sydän Juha Mustonen Sepelvaltimotauti on diabeetikoilla selvästi yleisempi kuin muilla vastaavan ikäisillä. Sen lääkehoidossa ei ole käytännön eroja diabeetikoiden ja muiden välillä.
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotSosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa
Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Haikko 16.5.2017 1 12.5.2017 Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotSote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan
Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotPUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI
PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI Verikeskuspäivä 2018 Susanna Sainio Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita minimoida ABO-epäsopivien punasolujen siirrosta johtuvien hemolyyttisten
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotEspoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9
Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,
LisätiedotVakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotDIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012
DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT El Juha Peltonen 16.3.2012 Diabetestyypit Tyyppi 1 eli nuoruusiän diabetes Autoimmuunisairaus Beetasolujen tuho ja insuliininpuute Ketoasidoosi Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
Lisätiedot