- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
|
|
- Anne-Mari Seppälä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin omaaviksi, voidaan muodostaa yleinen suositus veren hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden käytöstä keuhkoklinikassa tehtävien toimenpiteiden yhteydessä. Keuhkotoimenpiteiden vuotoriski KOHTALAINEN SUURI Bronkoskopiat - Bronkoskopia ± BAL - TBNA (G21) - EBUS-TBNA (G21) - Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19) - Transbronkiaalibiopsia Pleuratoimenpiteet (UÄ-ohjattuna) - Pleurapunktio turvasetillä tai ohuella (G21) neulalla - Pleurapunktio (G14) tavanomaisella neulalla - Pleuradreenin asennus - Pleuroskopia Muut toimenpiteet - TT- tai UÄ-ohjattu KNB (G19) pleuran tai rintakehän seinämän alueelta - Pleurabiopsia - TT-ohjattu kudosnäyte keuhkoista TBNA = transbronkiaalinen neula-aspiraatio (neulakoko G21 tai pienempi); EBUS = endobronkiaalinen ultraääni; BAL = bronkoalveolaarinen lavaatio; KNB = karkeaneulabiopsia (neulakoko G19 tai suurempi) Tukosriskin arviointi TILA TUKOSRISKI KOHTALAINEN/SUURI Flimmeri (FA) - Ilman läppävikaa - Riskiarvio CHA2DS2-VASc mukaan - + Läppävika - + Aivoinfarkti/TIA Läppäproteesit - Bioläppä - + FA - + Aivoinfarkti/TIA <6kk - Mekaaniset läpät kaikissa positioissa - Mitraalitekoläppä KEU Seppälä / Ylä-Outinen Vaihde /5
2 Keuhkoembolia (KE) tai syvälaskimotukos (SLT) - yli 12 kk - alle 12 kk - Toistuva KE tai SLT CHA2DS2-VASc* - alle 3-3 Muut - Sepelvaltimostentti - Syöpäsairaus - Tukoksille altistavat veritaudit - Perinnöllinen tai hankittu tukoksille altistava tila * CHA2DS2-VASc-pisteytys; sydämen vajaatoiminta (1p), hypertensio (1p), ikä 65-74v (1p) tai 75v (2p), diabetes (1p), aikaisempi TIA tai halvaus (2p), naissukupuoli (1p) Pienen vuotoriskin toimenpiteiden yhteydessä ei pääsääntöisesti tarvita erityistoimenpiteitä ja hyytymishäiriölääkitys voi jatkua siten, että vain toimenpidepäivän aamuna otettavat lääkeannokset jäävät ottamatta. Varfariinihoidon ollessa kyseessä INR-arvo tulee kuitenkin tarkistaa ennen toimenpidettä ja se ei saa olla yli hoitoalueen ( ). Epävarmoissa tilanteissa, etenkin mikäli potilaalla on usean lääkkeen yhdistelmiä, konsultoi tarvittaessa hematologia, kardiologia ja/tai toimenpidelääkäriä. KEU Seppälä / Ylä-Outinen Vaihde /5
3 TUKOSRISKI KOHTALAINEN TAI SUURI TOIMINTAOHJE AK-/AT-hoito jatkuu (vain toimenpidepäivän aamun lääkeannosta ei oteta) AK-/AT-hoito tauotetaan alla olevan ohjeen mukaan. Siltahoito ei ole tarpeen. Lääke Tauotus ennen tmp Uudelleen aloitus # GFR ASA - voi jatkua - Dipyridamoli - 2 vrk 24h Klopidogreeli vrk 24-48h Tikagrelori - 5 vrk 24-48h Prasugreeli - 7 vrk 24-48h Varfariini* - 5 vrk 24h Dabigatraani 80 2 vrk 24h vrk 24h <50 4 vrk 24h Rivaroksabaani 80 2 vrk 24h Apiksabaani 80 2 vrk 24h Edoksabaani 80 2 vrk 24h * INR < 1,5. Konakion tarvittaessa. # edellyttäen, että hemostaasi saavutettu. Kirjallisuus Lange CM et al. The Periprocedural Management of Antocoagulation and Platelet Aggregation Inhibitors in Endoscopic Interventions. Dtch Arzebl Int 2016; 113: Pathak V et al. Management of anticoagulant and antiplatelet therapy in patients undergoing interventional pulmonary procedures. Eur Repir Rev 2017; Puchalski JT et al. The Safety of Thoracentesis in Patients with Uncorrected Bleeding Risk. Ann Am Thorac Soc 2013; 10: Abuqayyas S et al. Management of antithrombotic agents in patients undergoing flexible bronchoscopy. Eur Respir Rev 2017; Lehto M & Lepäntalo A. Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulanttihoito. Sydänääni 2016; 27: 1A Teemanumero KEU Seppälä / Ylä-Outinen Vaihde /5
4 KOHTALAINEN TAI SUURI TUKOSRISKI KOHTALAINEN TAI SUURI TOIMINTAOHJE AK-/AT-hoito jatkuu (vain toimenpidepäivän aamun lääkeannosta ei oteta) AK-/AT-hoito tauotetaan alla olevan ohjeen mukaan. AK-/AT-lääkitystä EI saa tauottaa, mikäli on kulunut < 3kk sepelvaltimoiden metallistentin tai < 12kk lääkestentin asennuksesta. Tarvittaessa konsultoi kardiologia. Varfariinia käytettäessä siltahoito, ks. erillinen taulukko alla. Lääke Tauotus ennen tmp Uudelleen aloitus # GFR ASA - voi jatkua - Dipyridamoli - 2 vrk 24h Klopidogreeli vrk 24-48h Tikagrelori - 5 vrk 24-48h Prasugreeli - 7 vrk 24-48h Varfariini* - 5 vrk 24h Dabigatraani 80 2 vrk 24h vrk 24h <50 4 vrk 24h Rivaroksabaani 80 2 vrk 24h Apiksabaani 80 2 vrk 24h Edoksabaani 80 2 vrk 24h * INR < 1,5. Konakion tarvittaessa. # edellyttäen, että hemostaasi on kunnossa. SILTAHOITO-OHJE AIKA (vrk) Varfariini LMWH -5 Viimeinen annos -- Tarkista INR -4 Tauko Tauko Aloita hoitoannoksella* -2 Tauko Hoitoannos KEU Seppälä / Ylä-Outinen Vaihde /5
5 -1 Tauko Profylaksia-annos (aamu) INR #, PVK, APTT 0 = toimenpidepäivä Tauko Profylaksia-annos (ilta) 1 Aloita ylläpitoannoksella Hoitoannos, kunnes INR hoitoalueella *LMWH hoitoannos Enoksapariini (Klexane ) mg/kg x2 s.c. Daltepariini (Fragmin ) IU/kg x 2 s.c. Tintsapariini (Innohep ) IU/kg x2 s.c. LMWH profylaksia-annos Enoksapariini (Klexane ) 40 mg x1 s.c. Daltepariini (Fragmin ) 5000 IU x 1 s.c. Tintsapariini (Innohep ) 4000 IU x1 s.c. # INR tulee toimenpidepäivänä olla 1,5. Tarvittaessa siirrä toimenpidettä tai anna Konakion tai Cofact KEU Seppälä / Ylä-Outinen Vaihde /5
Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla
HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotSUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ
SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotTROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo
TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo
LisätiedotAntitromboottinen lääkehoito
Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotTrombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio
Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla
LisätiedotHyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011
Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotPoikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB
Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012 Tromboosi Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit,
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotPienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito
LUKU 2 Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito MIKA LEHTO AINO LEPÄNTALO Tiivistelmä Antikoaguloidun potilaan toimenpiteeseen valmistautuessa on arvioitava sekä toimenpiteeseen
LisätiedotVarfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa
Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =
LisätiedotVanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011
Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo
LisätiedotUudet antikoagulantit
Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotPäivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011
Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotTromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla
1 (12) Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla Sisällys 1. Syvän laskimoveritulpan ja keuhkoembolian oireet ja diagnosointi... 2 2. Hoito... 3 3. Syöpäpotilaan lääkehoito on ensisijaisesti pienimolekyylinen
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila
ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotAVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010
AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS
LisätiedotUusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa
LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,
LisätiedotSydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä
Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen
LisätiedotSyöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).
1 TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT PÄIVYSTYSAIKANA Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). Syöpäpotilaan
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotVUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB
VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Erikoislääkärikoulutus Hyytymishäiriöt 10.10.2018 AGENDA Veren hyytyminen
LisätiedotSEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO
24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotTromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011
Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotUutta lääkkeistä: Edoksabaani
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,
LisätiedotUudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus
Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät
LisätiedotPradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet
Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Sairaala-apteekin luennot 26.10.2017 Sisältö Johdanto Hyytymisjärjestelmä Laskimo-
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
ks i Lääkkeen määrääjän opas LIXIANA (edoksabaani) YLEISKATSAUS TÄMÄ LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LIITTYY ERITYISESTI LIXIANAN (EDOKSABAANIN) KÄYTTÖÖN. SE SISÄLTÄÄ TIETOJA SEURAAVISTA: Käyttöaiheet Annostusohjeet
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotLääkevaihtoprojekti Lahdessa
Lääkevaihtoprojekti Lahdessa 1.1.14 31.10.17 Tausta Lahden Omalääkärisi-terveysasemien eteisvärinäpotilaiden hoidon arviointi tapahtui loppuvuodesta 17. Terveysasemilla hoidettuja potilaita oli yhteensä
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO
LisätiedotMitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat
Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotMITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ
PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN
LisätiedotMilloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon?
Veli-Pekka Harjola NÄIN HOIDAN Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon? Keuhkoemboliapotilaat on maassamme hoidettu vuodeosastoilla riskistä riippumatta, joten no peasti kotiutettavien pienen
LisätiedotSydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa
TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos
LisätiedotYhä useampi sairaalahoitoon joutuva. Töölön sairaalan ohjeet. Uusia oraalisia antikoagulantteja ja trombosyyttiestäjiä
Minna Ilmakunnas LT, erikoislääkäri HYKS, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto HYKS, Hyytymishäiriöyksikkö, Meilahden kolmiosairaala minna.ilmakunnas[a]hus.fi Tomi Niemi dosentti, osastonylilääkäri
LisätiedotTietoa eteisvärinästä.
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotSopimukset. Apteekkien SV-ohjeet, liite 1
Apteekkien SV-ohjeet, liite 1 Sopimukset Apteekkien ja Kelan väliset sopimukset ovat apteekkien käyttöön tarkoitetulla ekstranet-sivustolla (Kirjaudu palveluun). 1 (1) Apteekkien SV-ohjeet, liite 2 1.6.2014
LisätiedotEteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio
TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas
LisätiedotSopimukset. Apteekkien SV-ohjeet, liite 1
Apteekkien SV-ohjeet, liite 1 Sopimukset Apteekkien ja Kelan väliset sopimukset ovat apteekkien käyttöön tarkoitetulla ekstranet-sivustolla (Kirjaudu palveluun). 1 (1) Apteekkien SV-ohjeet, liite 2 1.6.2014
LisätiedotVarfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa
Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? 30.3.2016 Lahti 10.112010 Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1 Eteisvärinään
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä
Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara
LisätiedotMihin INR-vieritestiä tarvitaan?
Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen
LisätiedotSydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimenpiteiden yhteydessä
Pirjo Mustonen, Matti Halinen, John Melin, Paula Mustonen, Tomi Niemi, Marja Puurunen ja Riitta Lassila KATSAUS Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimenpiteiden yhteydessä Suuri
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotSopimukset. Apteekkien SV-ohjeet, liite 1
Apteekkien SV-ohjeet, liite 1 Sopimukset Apteekkien ja Kelan väliset sopimukset ovat apteekkien käyttöön tarkoitetulla ekstranet-sivustolla (Kirjaudu palveluun). 1 (1) Apteekkien SV-ohjeet, liite 2 1.6.2014
LisätiedotSopimukset. Apteekkien SV-ohjeet, liite 1
Apteekkien SV-ohjeet, liite 1 Sopimukset Apteekkien ja Kelan väliset sopimukset ovat apteekkien käyttöön tarkoitetulla ekstranet-sivustolla (Kirjaudu palveluun). 1 (1) Apteekkien SV-ohjeet, liite 2 1.6.2014
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos VTE
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotLYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS Syksy 2016 LYHENTEITÄ } DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos
Lisätiedotkuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry
Lukijalle Monissa sairauksissa tarvitaan veren hyytyvyyttä hillitsevää lääkehoitoa. Tämä opas käsittelee veren hyytymiseen osallistuvien valkuaisaineiden (proteiinien) toimintaan vaikuttavia lääkkeitä.
LisätiedotNew drugs for DVT prophylaxis. Risk of thrombosis. Mitä anestesiologin tulee tietää uusista antikoagulanteista. Tromboemboliariski.
Mitä anestesiologin tulee tietää uusista antikoagulanteista Risk of thrombosis Jouko Jalonen SUOPA Turku 27.4.2012 Kysymys yleisölle Eteisvärinäpotilaan aivohalvausvaara ilman asianmukaista antikoagulanttilääkitystä
LisätiedotTukostaipumus (2 tapausta)
Tukostaipumus (2 tapausta) Tímea Szántó, LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HUSLAB Yleislääkäripäivät 31.11.2018 Tromboosin vaaratekijät Virchowin mukaan Suoneen seinämän endoteelin alaiset rakenteet
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan eteisvärinä
LUKU 4 Sepelvaltimotautipotilaan eteisvärinä TUOMAS KIVINIEMI KARI KERVINEN MIKA LEHTO Tiivistelmä: Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventioon kuuluu verihiutaleiden estäjä, tavallisimmin ASA. Toisaalta
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotLaskimotukoksen ehkäisy
Riitta Lassila AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Keskeistä Vuodepotilaan laskimotukos voi Idiopaattinen tukos uusii kolme kertaa useammin kuin altisteinen olla oireeton ensioire voi olla tukos, joten
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa?
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen
LisätiedotValtimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus
Valtimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Aino Lepäntalo, LT HUS Anestesiakurssi 22.3.2013 Sidonnaisuudet l Tutkimusrahoitus l - l Luennoitsija l - l Tukea työnantajan määräämiin ammatillisiin koulutustilaisuuksiin
LisätiedotAngiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet
Sivu 1/5 Angiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet Ajanvaraus / kiireelliset tutkimukset... 1 Ei-kiireelliset tutkimukset... 1 Kiireelliset tutkimukset... 1 Angiografioita ja toimenpiteitä tekevät
LisätiedotAivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011
Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotUutta eteisvärinän hoidosta
TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotEpiduraalianalgesian hyöty
Epiduraalinen kivunhoito milloin ei ja mitä tilalle? Epiduraalianalgesian hyöty Anestesiakurssi 2010 Jouko Jalonen Epiduraalinen kivunhoito vs. ennuste Epi + GA + postop epi analgesia? Meta-analyysi 11
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Tässä lääkkeen määrääjän oppaassa annetut suositukset viittaavat Pradaxan käyttöön ainoastaan laskimotromboembolioiden
LisätiedotTromboosiprofylaksia
Tromboosiprofylaksia Pirjo Säynäjäkangas Tromboosiprofylaksia on vähentänyt leikkausten ja sydäninfarktin komplikaatioina syntyvien keuhkoembolioiden määrää oleellisesti. Profylaksian käytön tarve sekä
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotEHRA. Eteisvärinä KESKEISET OHJEET. Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas
EHRA KESKEISET OHJEET Eteisvärinä Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas www.escardio.org/ehra Erityiskiitokset Bayer HealthCare Pharmaceuticals
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotSelvitys: Telelääketieteen hyödyntämisellä yli 100 miljoonan euron vuosittainen hyöty verenohennuslääkityksen seurannassa
Selvitys: Telelääketieteen hyödyntämisellä yli 1 miljoonan euron vuosittainen hyöty verenohennuslääkityksen seurannassa Sisältö 1. Johdanto: Selvityksen taustatiedot ja toteutus 2. Erilaiset hoitomallit
LisätiedotVeren hyytyminen ja poikkeava vuototaipumus. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 28.2.2013
Veren hyytyminen ja poikkeava vuototaipumus Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 28.2.2013 Hyytymishäiriöyksikkö HYYTYMISHÄIRIÖYKSIKKÖ Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita
Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat
LisätiedotSuorien antikoagulanttien käyttö eteisvärinässä
Mika Lehto, Pirjo Mustonen ja Ilkka Tierala NÄIN HOIDAN Suorien antikoagulanttien käyttö eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy suurentunut aivohalvauksen riski, ja suurin osa eteisvärinäpotilaista tarvitsee
LisätiedotETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA
ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA Eveliina Päivä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syyskuu 2016 Tampereen yliopisto
Lisätiedot