Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito"

Transkriptio

1 Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten pohjalta. Siinä vaiheessa, kun haimassa todetaan kalkkiumia, taudin etenemistä ei voida enää pysäyttää. Sairaus johtaa haiman eksokriinisen ja endokriinisen toiminnan lakkaamiseen, jonka oireina ovat rasvaripuli ja diabetes. Tavallisimmat krooniseen haimatulehdukseen liittyvät hoitoa vaativat paikalliset ongelmat ovat krooninen kipu, pseudokysta, haimafisteli, sappitieahtauma ja ääritapauksessa jopa pohjukaissuolitukos. Kaikki nämä ovat seurausta haiman ja sitä ympäröivien kudosten arpeutumisesta tai tulehdukseen liittyvästä turvotuksesta. Pseudokysta tai haimafisteli syntyy haimatiehyttukoksen seurauksena. Harvinaisempia akuuttiin ja krooniseen haimatulehdukseen liittyviä ongelmia ovat akuutit nestekertymät, nekroosiontelot sekä pernalaskimon tukos ja siihen liittyvä vasemmanpuoleinen portahypertensio ja ruokatorven variksit. Pseudokystan seinämään syntynyt pseudoaneurysma aiheuttaa joskus hengenvaarallisen verenvuodon. E nsimmäinen endoskooppinen toimenpide kroonisen haimatulehduksen hoitamiseksi tehtiin jo vuonna 1977 (Phillip ym. 1978). Akuutin ja kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden hoito on muuttunut lähes kokonaan tähystystoimenpitein tehtäväksi kuitenkin vasta viimeisten 15 vuoden aikana. Tähystimen ja muiden työkalujen kehittyminen on mahdollistanut toimenpidevalikoiman laajenemisen. Tärkeimpiä välineitä ovat hydrofiiliset ohjainvaijerit, veitset, ohuet laajennuspallot ja haimatieproteesit. Tähystystoimenpiteiden ainoa selkeä este tai vasta-aihe on vaikea pohjukaissuolen ahtauma, joka estää pääsyn tähystimellä sappija haimatiehyen suulle. Kipu kroonisen haimatulehduksen oireena Duodecim 2008;124: Kroonisen haimatulehduksen tavallisin oire krooninen kipu on yleisin kajoavan hoidon aihe. Kivun ajatellaan johtuvan haimakapselin ja haimatiehyen sisäisen paineen noususta sekä tulehduksesta hermojen ympärillä. Haimatiehyen kaventuma tai suoranainen tukos johtaa paineen nousuun ja haimatiehyen laajenemiseen, kun ahtauma estää haimanesteen vapaan pääsyn suoleen. On todettu, että % potilaista hyötyy painetta alentavista toimenpiteistä, joko endoskooppisista tai operatiivisista. Tähystystoimenpiteet ovat tehokkaita kivun hoidossa, mutta kroonisen pankreatiitin endoskooppinen hoito on haastavaa ja vaatii usein pitkäaikaista hoitoa ja toistuvia haimatiehytproteesien vaihtoja. Hoito aloitetaan tekemällä haimatiehyen kuvaus varjoaineella. Kuvauksella pyritään paikantamaan mahdollinen striktuura ja viemään johtovaijeri sen ohitse. Ennen muita toimenpiteitä tehdään sulkijalihaksen avaus haimatiehyen suuntaan. Tämän jälkeen voidaan striktuura yleensä laajentaa ja asentaa haimatieproteesi. Käytäntönä on, että haimaproteesia pidetään paikoillaan useita kuukausia, mutta aiheesta ei 1425

2 vittaessa tähystystoimenpitein. Leikkaushoito on kuitenkin paras vaihtoehto silloin, kun haimatiehyt on häntään saakka täynnä kiviä ja niiden poisto katsotaan oireiden vuoksi aiheelliseksi. Pseudokysta Kuva 1. Kivi haiman päässä aiheuttaa haimatiehyen tukoksen ja distaalisen laajentumisen (nuoli). ole tutkimustietoa. Jos päädytään pitkäaikaiseen hoitoon, proteesi vaihdetaan tavallisesti noin vuoden välein. Toisin kuin sappitieproteesi haimatieproteesi tukkeutuu harvoin. Proteesi voi kuitenkin kasvaa kiinni haiman arpeutumisen seurauksena, ja sen poisto saattaa olla pitkän ajan jälkeen mahdotonta ilman avoleikkausta. Haimatiehyen ahtauman takana on usein myös tukkiva haimatiehytkivi (kuva 1). Yksittäinen papillan lähellä sijaitseva kivi pystytään tavallisesti poistamaan endoskooppisesti haimatiehyen laajennuksen jälkeen pallolla tai korilla. Kookas kivi voidaan hajottaa kehonulkoisella painemurskauksella (ESWL) munuaiskiven tapaan. Kivisora poistuu sitten itsestään tai tar Haiman pseudokysta tarkoittaa haimaan liittyvää nestekertymää, jossa ei ole epiteeliseinämää. Pseudokystiksi kutsutaan vasta yli kuuden viikon ikäisiä haimaan liittyviä ja haimanestettä sisältäviä nesteonkaloita. Akuuttiin pankreatiittiin liittyvä nestekertymä voi hävitä itsestään ilman, että siitä kehittyy varsinaista pseudokystaa. Pseudokystia esiintyy 20 %:lla akuutin tai kroonisen pankreatiitin jälkeen (Norton ja Petersen 1999). Oireettomia pieniä pseudokystia ei yleensä tarvitse hoitaa, mutta ne voivat kasvaa ja aiheuttaa kipujen lisäksi sappi- tai suolitukoksen. Lisäksi pseudokystiin liittyy verenvuodon ja infektoitumisen riski. Pseudokystien perkutaaniseen dreneeraamiseen liittyy suuri komplikaatioriski. Hankalin ongelma on mahdollinen pankreatokutaaninen fisteli (Gumaste ja Dave 1991). Tämän vuoksi dreneeraustoimenpiteet tehdään endoskooppisesti suolistoon joko transpapillaarisesti tai suolen seinämän läpi, jolloin hoito yleensä onnistuu (Catalano ym. 1995, Weckman ym. 2006). Toisin kuin ihofistelitapauksissa haiman ja suolen välisen fistelin toivotaan jäävän auki pysyvästi. A B Kuva 2. A) Haiman pään pseudokystaan (nuoli) on tiehytyhteys, ja se hoidetaan B) transpapillaarisella saparokatetrilla L. Kylänpää ym.

3 A B Kuva 3. A) Kookas haiman pseudokysta (musta nuoli) ja haima-askites (valkoinen nuoli) hoidetaan B) haimatiehytstentillä (valkoinen nuoli) ja endoskooppisella pseudokystagastrostomialla (musta nuoli) useamman stentin avulla. Endoskooppinen dreneeraustapa riippuu pseudokystan sijainnista. Noin kaksi kolmasosaa voidaan hoitaa haimatiehyen kautta (kuva 2). Pseudokystan syynä oleva haimatiehytstriktuura laajennetaan ja ohitetaan proteesilla. Ellei tämä transpapillaarinen toimenpide onnistu tai ole mahdollinen, pseudokysta voidaan tyhjentää tekemällä avanne mahalaukun tai pohjukaissuolen seinämän läpi (kuva 3). Mahalaukun seinämän pullottavaan kohtaan, jossa pseudokysta sijaitsee, tehdään reikä neulaveitsellä. Neulaveitsikatetri viedään pseudokystaan ja sitten katetrin kautta myös johtovaijeri. Johtovaijeria pitkin viedään pallo laajentamaan kanavaa. Tämän jälkeen asetetaan yksi tai useampia saparokatetreja pitämään avanne avoinna ja tyhjentämään pseudokysta. Pseudokystagastrostoomakatetrit voidaan jättää pysyviksi. Jos katetrit poistetaan, avanne voi sulkeutua ja pseudokysta uusiutuu. Pseudokystaduodenostoomakatetrit yleensä poistetaan myöhemmin. Jos pseudokysta on infektoitunut ja sisältö on paksua, antibioottihoidon lisäksi on nenän kautta kystaan viety letku huuhteluineen joskus tarpeellinen. Haimafisteli on pseudokystaa harvinaisempi akuutin ja kroonisen pankreatiitin sekä haimaleikkauksen komplikaatio. Leikkauksenjälkeinen fistelikäytävä johtaa yleensä iholle dreenikanavaa pitkin. Muulloin fisteli johtaa haiman vierelle ja aiheuttaa epämääräisen nestekertymän retroperitoneaalitilaan tai vatsaonteloon, haimaaskiteksen (kuva 3). Mahdollinen pleuromediastinaalinen fistelöinti on myös syytä pitää mielessä (kuva 4). Fistelin endoskooppinen hoito on aina tehtävä transpapillaarisesti, jolloin asennetaan proteesi tiehyen striktuuran ja fistelin ohitse niiden proksimaalipuolelle. Käytäntönä on ollut, että haimatieproteesia pidetään kaksi kuukautta (Halttunen ym. 2005). Kun tietokonetomografialla on varmistettu, että nestekertymät ovat kuivuneet, proteesi voidaan poistaa. Jos leikkauksenjälkeinen haimafisteli on haiman katkaisupinnasta haiman hännän poiston jälkeen, pelkkä sulkijalihaksen halkaisu voi riittää hoidoksi. Varmistukseksi asennetaan yleensä lyhyt haimatieproteesi pitämään sulkijalihas avoinna ja estämään arpeutumista. Pankreatoduodenektomian jälkeen haiman ja suolen välisestä saumasta tuleva fisteli ei ole endoskooppisesti hoidettavissa, koska tähystimellä ei päästä saumaan saakka. Haimafisteli Sappitietukos Krooniseen ja etenkin akuuttiin haimatulehdukseen liittyvä sappitietukos hoidetaan tähystysteitse putkittamalla sappitie ja ohittamalla tukos Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito 1427

4 Kuva 4. Pankreatomediastinaalinen fisteli. Kummassakin kuvassa nuoli osoittaa fistelikanavan sijainnin. alue. Kun akuuttiin tulehdukseen liittyvä turvotus häviää, putket voidaan poistaa muutaman kuukauden kuluttua. Kroonisen pankreatiitin hoito vaatii pitempää, ainakin vuoden hoitoa. Käytäntö on, että putket vaihdetaan kolmen kuukauden välein, koska sappitieputket sakkautuvat ajan mittaan tukkoon. Kun 3 4 vierekkäistä putkea on ollut useita kuukausia laajentamassa ahtaumaa, tilanne vakiintuu niin, että putkien poiston jälkeen ei enää synny kliinisesti merkittävää ahtaumaa. Tämä menetelmä toimii leikkauksenjälkeisissä sappitieahtaumissa. Jos haiman pää on pahasti kalkkiutunut ja arpeutunut pitkällisen taudin seurauksena, putkitus voi antaa vain väliaikaisen avun ja se joudutaan toistamaan. Jos pohjukaissuoli on lisäksi ahtautunut estäen tähystystoimenpiteet, sappiteiden ohitusleikkaus on parempi tai jopa ainoa pysyväisratkaisu. mittaisesti haiman kylkeä pitkin, johon ohutsuoli liitetään. Laajempi leikkaus on pankreatoduodenektomia eli Whipplen leikkaus, jossa poistetaan haiman pää ja pohjukaissuoli haimasyöpäleikkausta vastaavasti. Pitkittäisen pankreatojejunostomian ja haiman pään osittaisen poiston yhdistelmää kutsutaan Freyn leikkaukseksi ja pohjukaissuolen säästävää haiman pään osittaista resektiota Begerin leikkaukseksi. Haiman hännän katkaisu tai koko haiman poisto voivat myös tulla kysymykseen joissakin tapauksissa. Kroonisen haimatulehduksen yhteydessä pyritään mahdollisimman säästävään kirurgiaan. Mitä enemmän pystytään jättämään saarekesoluja, sitä pienempi on diabeteksen ris y d i n a s i a t Leikkaushoito Ellei haimaongelmien endoskooppinen hoito johda toivottuun tulokseen tai on teknisesti mahdotonta, on syytä harkita leikkausta. Leikkaukset voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: tiehyen avaukseen, haiman osittaiseen poistoon ja näiden yhdistelmään. Tiehyt avataan pitkittäin lähes haiman Kroonisen pankreatiitin hoidon yleisin aihe on hankala kipuoireisto. Kroonisen pankreatiitin komplikaatioiden (tiehyttukos, pseudokysta, fisteli) hoito tulisi aloittaa endoskooppisesti. Leikkaushoitoa harkitaan, jos endoskopia ei ole mahdollinen tai ei tuota tulosta L. Kylänpää ym.

5 ki tai diabetes jää lievemmäksi. Koko haiman poisto aiheuttaa hyvin hankalasti hoidettavan insuliinista riippuvaisen diabeteksen, jonka ennuste on huono. Käytännössä hoitovaihtoehdot ovat lateraalinen pankreatojejunostomia, mahdollisesti laajennettuna Freyn leikkaukseksi, tai haiman hännän poisto. Laajemmat leikkaukset ovat aiheellisia vain epäiltäessä lisäksi syöpää. Lopuksi Invasiivista hoitoa vaativa krooninen haimatulehdus hoidetaan ensisijaisesti tähystysteitse, jolla voidaan hoitaa valtaosa ongelmista ja päästään käytännössä yli 80-prosenttiseen hoitotulokseen. Lisäksi endoskooppisiin toimenpiteisiin liittyy pienempi sairastuvuus kuin leikkaukseen. Leikkausta harkitaan, jos endoskopia ei ole mahdollinen tai ei tuota tulosta. HYKS:n Meilahden sairaalassa tehdään kroonisen pankreatiitin vuoksi vuosittain yli kaksisataa endoskooppista toimenpidettä, pseudokystan vuoksi noin 60 ja haimafistelin vuoksi toistakymmentä, samoin sappitieahtauman. Loput ovat haimatiestriktuuroiden ja kroonisen kivun vuoksi tehtyjä stenttauksia ja stenttien vaihtoja. Kirjallisuutta Catalano M, Geenen J, Schmalz M, ym. Treatment on pancreatic pseudocysts with ductal communication by transpapillary pancreatic duct endoprosthesis. Gastrointest Endosc 1995;42: Gumaste V, Dave P. Pancreatic pseudocyst drainage: The needle or the scalpel? J Clin Gastroenterol 1991;13: Halttunen J, Weckman L, Kemppainen E, Kylänpää ML. The endoscopic management of pancreatic fistulas. Surg Endosc 2005;19: Norton I, Petersen B. Interventional treatment of acute and chronic pancreatitis. Surg Clin North Am 1999;79: Phillip J, Koch H, Rösch W, Bötticher R, Schwemmle K. Follow-up after endoscopic retrograde cholangio-pancreatography (ERCP) guided therapy of chronic pancreatitis. Acta Hepatogastroenterol 1978;25: Weckman L, Kylänpää L, Puolakkainen P, Halttunen J. Endoscopic treatment on pancreatic pseudocysts. Surg Endosc 2006;20: LEENA KYLÄNPÄÄ, dosentti, erikoislääkäri MARIANNE UDD, LT, osastonlääkäri JORMA HALTTUNEN, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n gastroenterologian ja yleiskirurgian klinikka PL 340, HUS Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito 1429

Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat

Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat Endoskopia Leena Kylänpää ja Jorma Halttunen Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) on jo 40 vuotta vanha toimenpide.

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa

Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Katsaus Panu Mentula, Esko Kemppainen ja Pauli Puolakkainen Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Sappikivet ovat toiseksi yleisin akuutin haimatulehduksen aiheuttaja

Lisätiedot

KROONINEN. 1.3.2012 Leena Kylänpää, Vatsaelinkirurgian dosentti HYKS Gastrokirurgian klinikka

KROONINEN. 1.3.2012 Leena Kylänpää, Vatsaelinkirurgian dosentti HYKS Gastrokirurgian klinikka KROONINEN HAIMATULEHDUS 1.3.2012 Leena Kylänpää, Vatsaelinkirurgian dosentti HYKS Gastrokirurgian klinikka Krooninen pankreatiitti esiintyvyys Suomessa 5-7 / 100 000 / vuosi Alkoholi aiheuttama yleisempi

Lisätiedot

Milloin dacryocystorhinostomia?

Milloin dacryocystorhinostomia? Milloin dacryocystorhinostomia? Juha Seppä OYL, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentti Osaamiskeskusjohtaja, aistinelinsairaudet, Kuopion Yliopistollinen Saitraala Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Sappi- ja haimateiden tähystystoimenpiteet

Sappi- ja haimateiden tähystystoimenpiteet Alkuperäistutkimus JUHANI SAND, JUHA UUSIMÄKI, SARI RÄTY, TUULA TYRVÄINEN JA ISTO NORDBACK Sappi- ja haimateiden tähystystoimenpiteet onnistuvat myös polikliinisesti Sappitiehytkivien poisto sekä sappi-

Lisätiedot

Mitä uutta ERCP-toimenpiteissä?

Mitä uutta ERCP-toimenpiteissä? Katsaus tieteessä Johanna Laukkarinen dosentti, erikoislääkäri TAYS, gastroenterologian vastuualue johanna.laukkarinen@fimnet.fi Mitä uutta ERCP-toimenpiteissä? Endoskooppista retrogradista kolangiopankreatikografiaa

Lisätiedot

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet

Lisätiedot

Ruoansulatuskanavan palliatiivinen kirurgia

Ruoansulatuskanavan palliatiivinen kirurgia TEEMA: PALLIATIIVINEN HOITO Juha Saarnio, Heikki Huhtinen ja Juha Grönroos 418 Palliatiivisella kirurgialla viitataan parantumattomasti syöpäsairaan oireita lievittäviin ja usein myös elämänlaatua parantaviin

Lisätiedot

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot

Lisätiedot

PleurX-dreeni HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11

PleurX-dreeni HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11 PleurX-dreeni HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11 PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille,

Lisätiedot

Sappitietukoksen mini-invasiivinen hoito

Sappitietukoksen mini-invasiivinen hoito Katsaus tieteessä Juha Grönroos professori, ylilääkäri TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka juha.gronroos@tyks.fi Arto Saarela LT, kirurgian apulaisylilääkäri OYS, operatiivinen tulosalue Sappitietukoksen

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Skopian indikaatiot Perttu Arkkila

Skopian indikaatiot Perttu Arkkila GPF KEVÄTKOULUTUS 25.5.2018, KALASTAJATORPPA, HELSINKI Skopian indikaatiot Perttu Arkkila HUS, Vatsakeskus Gastroenterologian klinikka Meilahden Kolmiosairaala Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

Sappikivitaudin hoito

Sappikivitaudin hoito Sappikivitaudin hoito Lähde: Jørgensen, T. Behandling af patienter med galdesten. En medicinsk teknologivurdering. DIKE (Dansk Institut for Klinisk Epidemiologi) / Statens Institut for Medicinsk Teknologivurdering.

Lisätiedot

Eturauhasen poistoleikkaus

Eturauhasen poistoleikkaus Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

GKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä. PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille, jotka ovat toistuvasti joutuneet käymään keuhkopussin tyhjennyksessä. Katetri

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Sappirakko ja sappitiet

Sappirakko ja sappitiet SAPPITEIDEN KASVAIMET POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu kasvain (tuumori) sappiteissä. Sappiteiden kasvaimista puhuttaessa tarkoitetaan sappirakossa, isoissa sappiteissä tai pienemmissä sappitiehyissä esiintyviä

Lisätiedot

HAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA

HAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA HAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA Heini Hölsä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

Ruuansulatuskanavan läpivalaisututkimukset Ja muutama muu..

Ruuansulatuskanavan läpivalaisututkimukset Ja muutama muu.. Ruuansulatuskanavan läpivalaisututkimukset Ja muutama muu.. 7.12.2009 Karoliina Paalimäki-Paakki Ruuansulatuskanavan yleisimmät läpivalaisututkimukset esofagus passage colongrafia defekografia ERCP 2 Edeltävästi

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden ALKUPERÄISTUTKIMUS Akuutin alkoholipankreatiitin jälkeiset glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt Juha Saltevo, Kati Valtola, Jukka-Pekka Mecklin, Antero Palmu, Leo Niskanen ja Markku Laakso Tutkimuksessa selvitettiin

Lisätiedot

Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP)

Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP) HOITOSUOSITUS Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama hoitosuositusryhmä Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP) DUODECIM 1999; 115 (11): 1261 7 Käypä Hoito -suositusten taustalla

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa Varsirevisiot IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi 24. 26.4.2019 Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa SIDONNAISUUDET TEKONIVELSAIRAALA COXA VASTAANOTTO LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN KOULUTUSMATKOJA

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Aikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa

Aikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa Aikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa Ruuansulatuskanavan ja virtsateiden alueen läpivalaisututkimukset 4.12.2009 Karoliina Paalimäki-Paakki Luentokerrat 4.12. klo 8.15-10.30 yleistä 7.12. klo

Lisätiedot

Kaikuendoskopian kliininen käyttö

Kaikuendoskopian kliininen käyttö Endoskopia Jari Koskenpato ja Martti Färkkilä Kaikuendoskopia mahdollistaa normaalin gastroskopian tai duodenoskopian ohella maha-suolikanavan seinämän ja sen viereisten rakenteiden tarkastelun ultraäänitekniikalla.

Lisätiedot

Sappiteiden tilan selvittäminen radiologisin

Sappiteiden tilan selvittäminen radiologisin Katsaus Eija Pääkkö, Heljä Oikarinen ja Ilkka Suramo on luotettavaksi, nopeaksi ja riskittömäksi osoittautunut uusi sappiteiden kuvantamismenetelmä. Sen avulla voidaan tutkia sappitietukoksen syitä, sappitiekiviä,

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Nuoren naisen lantiotuumori GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Yleisyydestä teini-iässä alle 6% lantiotuumoripotilasta teini-ikäisiä toiminnalliset ei-neoplastiset muutokset selvästi yleisimpiä

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019 Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019 ERIKOISALA/PAIKKA JAKSON KUVAUS JAKSOON KUULUVA PÄIVYSTYS MUUTA HUOMIOITAVAA YHTEYSHENKILÖ FYSIATRIA Jakson aikana erikoistuja

Lisätiedot

Voiko endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian aiheuttamia haimatulehduksia välttää?

Voiko endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian aiheuttamia haimatulehduksia välttää? Antti Siiki ja Johanna Laukkarinen Voiko endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian aiheuttamia haimatulehduksia välttää? Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) on ensisijainen

Lisätiedot

Keski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös

Keski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös Kliinis-patologinen kokousselostus Matti Vauhkonen, Merja Raade, Veli-Pekka Lehto ja Martti Färkkilä Keski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös P otilas on 55-vuotias mies, jolla todettiin

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus on yleinen ongelma, joka jää usein diagnosoimatta Kehittyneissä

Lisätiedot

A kuutti pankreatiitti (AP) on yleinen

A kuutti pankreatiitti (AP) on yleinen Pauli Puolakkainen ja Leena Kylänpää Akuutti pankreatiitti on yleinen sairaus. Yleisimmät etiologiset tekijät ovat haitallinen alkoholinkäyttö ja sappikivitauti. Se saattaa myös syntyä monen eri tekijän

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Katsaus tieteessä. myös osittain päällystettyjä ja kaksikerroksisia stenttejä, joilla pyritään välttämään stentin tukkeutuminen

Katsaus tieteessä. myös osittain päällystettyjä ja kaksikerroksisia stenttejä, joilla pyritään välttämään stentin tukkeutuminen Katsaus tieteessä Ilona Keränen LT, erikoislääkäri ilona.keranen@hus.fi Anna Lepistö dosentti, osastonylilääkäri Leena Kylänpää dosentti, osastonylilääkäri HYKS Vatsakeskus, vatsaelinkirurgia ja endoskopia

Lisätiedot

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 29.9.2017 Alueellinen koulutus Yleistä suoliston mikrobistosta Noin 1000 bakteerilajia

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut

Lisätiedot

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa

Lisätiedot

HAIMAN HÄNNÄN POISTOLEIKKAUKSEN JÄLKEISET KOMPLIKAATIOT

HAIMAN HÄNNÄN POISTOLEIKKAUKSEN JÄLKEISET KOMPLIKAATIOT HAIMAN HÄNNÄN POISTOLEIKKAUKSEN JÄLKEISET KOMPLIKAATIOT LK Elena Alanko Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Haimatutkimusryhmä 06/2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Munuais- ja virtsanjohdinkivien hoito

Munuais- ja virtsanjohdinkivien hoito Tietoja potilaille -hanke Suomen Kieli 3 Munuais- ja virtsanjohdinkivien hoito Alleviivatut sanat löytyvät sanastosta. Sinulla on todettu olevan munuais- tai virtsanjohdinkivi. Tässä lehtisessä kuvataan

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito

Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito Tieteessä katsaus teema Haimasairaudet Johanna Laukkarinen gastrokirurgian apulaisprofessori, ylilääkäri, vastuualuejohtaja Tampereen yliopisto ja TAYS, gastroenterologian vastuualue johanna.laukkarinen@pshp.fi

Lisätiedot

Kroonisen tonsilliitin diagnostiikka ja leikkausindikaatiot

Kroonisen tonsilliitin diagnostiikka ja leikkausindikaatiot Kroonisen tonsilliitin diagnostiikka ja leikkausindikaatiot Karin Blomgren Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Dosentti, ylilääkäri HYKS, Korvaklinikka Sidonnaisuudet Ylilääkäri, päivystys ja

Lisätiedot

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS

Lisätiedot

Itsestään laajenevien metallisten verkkoputkien

Itsestään laajenevien metallisten verkkoputkien Endoskopia Paulina Salminen ja Heikki Huhtinen Maha-suolikanavan stentit Metallisten verkkoputkien eli stenttien käyttö ruoansulatuskanavassa on viime vuosien aikana yleistynyt merkittävästi ja stenttihoidon

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Tutkimuksia positroniemissiotomografialla Henri Honka, LT Erikoistuva lääkäri (sisätaudit) Turun yliopisto ja Eksote Maha-suolikanava terveellä ja diabeetikolla Glukoosi

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa

Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa Labquality Days 12.2.2016 Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa Martti Färkkilä Helsingin Yliopisto Kliininen laitos HUS Vatsakeskus, Gastroenterologian klinikka

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 22 helmikuuta 2016 Drospirenoni/etinyyliestradioli Versionumero: 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Suun kautta

Lisätiedot

Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta. Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue

Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta. Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue Akuutin haimatulehduksen insidenssi kovin vaihteleva maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

LEIKKAUKSENJÄLKEISTEN KOMPLIKAATIOIDEN ESIINTYVYYS KÄYTETTÄESSÄ UUDENTYYPPISTÄ HAIMASAUMAA HAIMAN PÄÄN POISTOLEIKKAUKSESSA

LEIKKAUKSENJÄLKEISTEN KOMPLIKAATIOIDEN ESIINTYVYYS KÄYTETTÄESSÄ UUDENTYYPPISTÄ HAIMASAUMAA HAIMAN PÄÄN POISTOLEIKKAUKSESSA LEIKKAUKSENJÄLKEISTEN KOMPLIKAATIOIDEN ESIINTYVYYS KÄYTETTÄESSÄ UUDENTYYPPISTÄ HAIMASAUMAA HAIMAN PÄÄN POISTOLEIKKAUKSESSA Vilma Jormanainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS GKS KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 24.- 25.9.2015 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Luennoitsija

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys

Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys Tuomas Klockars, Eero Sihvo, Heikki Rihkanen, Jarmo Salo ja Antti Mäkitie KATSAUS Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys Zenkerin divertikkeli on alanielun pullistuma, jonka syntymekanismi

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta. Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,

Lisätiedot

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle 1 (7) Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Ilkka Kantonen

Ilkka Kantonen Ilkka Kantonen 5.2.2016 Ilmaantuvuus elektiivisissä leikkauksissa 0,2-2% (keskimäärin 1,6%) RAAA:ssa jopa 7,5% Kuolleisuus infektiossa jopa 20-40% Syitä infektioon kontaminaatio leikkaustilanteessa veriteitse

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

Vatsaontelon parenkyymielimet ja suolisto

Vatsaontelon parenkyymielimet ja suolisto Näin tutkin Magneettikuvaus vai tietokonetomografia vatsaontelon tutkimuksessa? Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala Tietokonetomografia- ja magneettikuvauslaitteiden ripeä kehitys viime vuosina on luonut

Lisätiedot

Midline-katetrit. Peijas Sh Oskar Nyholm

Midline-katetrit. Peijas Sh Oskar Nyholm Midline-katetrit Peijas 11.1.2018 Sh Oskar Nyholm oskar.nyholm@hus.fi PICC- ja Midline-katetrien erot Keskuslaskimokatetri Ääreislaskimokatetri eli pitkä kanyyli Käyttöindikaatiot kuten pitkäaikaisella

Lisätiedot

Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa

Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa Alkuperäistutkimus Hannu Paajanen, Anu Turunen, Satu Suuronen ja Seppo Ojala Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1995 2004 tehtiin 1 133 laparoskooppista

Lisätiedot