Akuutin alaraajaiskemian kriteereitä ei ole
|
|
- Hilja Hämäläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Pekka Kuukasjärvi, Juha-Pekka Salenius ja Heikki Riekkinen Akuutin alaraajaiskemian taudinkuva on muuttunut. Potilaat ovat yhä iäkkäämpiä ja sairastavat usein laaja-alaista valtimonkovetustautia. Akuutin alaraajaiskemian tavallisin syy on nykyään akutisoitunut krooninen iskemia. Embolian aiheuttamat akuutit tukokset terveessä valtimossa ovat harvinaisia. hoidetaan embolektomialla, jos kyseessä on embolia terveessä valtimossa. Tällä tavoin saavutetaan hyvä revaskularisaatio ja lopputulos. Akutisoitunut krooninen iskemia on sen sijaan verisuonikirurginen haaste, joka vaatii erityisosaamista ja hoitomenetelmien eli endovaskulaaristen toimenpiteiden ja leikkaushoidon koordinoitua käyttöä. Pelkkä tromboembolektomia akutisoituneessa kroonisessa iskemiassa ei tuo toivottua tulosta vaan voi itse asiassa vain pahentaa tilannetta ja johtaa raajan menetykseen. Akuutin alaraajaiskemian kriteereitä ei ole määritelty yhteisellä sopimuksella, kuten on tehty kroonisen kriittisen alaraajaiskemian osalta (European Working Group on Critical Leg Ischemia 1991). Akuutilla alaraajaiskemialla voidaan katsoa tarkoitettavan tilaa, jossa iskeemiset oireet ovat kestäneet alle kaksi viikkoa eikä raajassa ole iskeemisiä haavaumia tai kuoliota valtimoverenkierron aiemman vajavuuden pohjalta. Akuutin raajaiskemian vaikeusasteen luokitteluun on annettu ohjeisto (taulukko 1) (Ad Hoc Committee on Reporting Standards 1986). Epidemiologia Akuutin alaraajaiskemian ilmaantuvuus on ollut ulkomaisissa sarjoissa noin 10/ asukasta/vuosi (Giddings ym. 1993). Suomessa akuutin alaraajaiskemian vuotuiseksi ilmaantuvuudeksi on laskettu 14/ (Luther ja Albäck 1995). Ilmaantuvuus on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä ja potilaiden keski-ikä on noussut 60 vuodesta noin 75 vuoteen (Ljungman ym. 1991). Sukupuolijakauma vaihtelee eri ikäryhmissä; naiset ovat keskimäärin 5 10 vuotta miehiä vanhempia (Johnson ym. 1988), ja naisten osuus korostuu yli 70-vuotiaiden ryhmässä (Tawes ym. 1985). Suomessa verisuonikirurgian resursseista noin 12 % käytetään kyseisen tautikokonaisuuden hoitoon (Salenius ym. 1993). Etiologia syntyy akuutin tromboosin, embolian tai trauman (ei käsitellä tässä katsauksessa) seurauksena. Akuutti tromboottinen tukos syntyy tavallisesti ateroskleroottisen suoneen. Embolia voi tukkia sekä terveen että ateroskleroottisen suonen. Akuutin tromboosin ja embolian erottaminen on usein vaikeata, ja tämän vuoksi Jamieson (1988) on ehdottanut käytettäväksi termejä akuutti iskemia (tukkeutuneessa suonessa ei merkittävää ateroskleroosia) ja akutisoitunut krooninen iskemia (tukkeutunut suoni ateroskleroottinen), jolloin akuutin alaraajaiskemian luonne tulee paremmin kuvatuksi. Akuutin alaraajaiskemian taudinkuva on viime vuosikymmeninä muuttunut ja akuuttien tromboottisten tukosten osuus on lisääntynyt (Tawes ym. 1985). Tämän on ajateltu johtuvan siitä, että potilaat ovat yhä iäkkäämpiä ja sairastavat usein laaja-alaista valtimonkovetustautia. Lisäksi reumaattinen sydänsairaus embolian lähteenä on vähentynyt (Brewster 1991). Etiologinen jakauma Duodecim 113: 31 37,
2 T a u l u k k o 1. Akuutin alaraajaiskemian vaikeusasteen luokittelu (Ad Hoc Committee on Reporting Standards 1986). Iskemialuokka Oire Löydös Dopplertutkimuslöydös Vitaalinen Kivuton Neurologia normaali Sykkivä valtimovirtaus jalkaterässä Raajan vitaalisuus ei Kapillaarikierto normaali tai nilkkapaine > 30 mmhg välittämästi uhattuna Vitaalisuus Iskeeminen Lievä tai epätäydellinen 1 Ei sykkivää valtimovirtausta Iskemia korjaantuva ja uhattu kipu 1 neurologinen puutos- Laskimovirtaus todettavissa raaja pelastettavissa, oireisto (vibraatio-, jos valtimotukos kosketus- ja asentotunto, hoidetaan heti nilkan ja varpaiden dorsifleksiovoima ) Korjaantumaton Vaikea tunto- Ei valtimo- tai laskimovirtausta Iskemia korjaantumaton iskemia puutos ja motorinen amputaatiota ei voida paralyysi välttää 1 Oireet voivat esiintyä joko yhdessä tai erikseen vaihtelee huomattavasti eri tutkimussarjoissa; akuuttien tromboottisten tukosten osuus on ollut % (Dryjski ja Swedenborg 1984, Yeager ym. 1992). Haimovicin (1982) meta-analyysissä akuuttien tromboottisten tukosten osuus oli 43.4 %. Akuutin tromboosin syntyyn vaikuttavat Virchowin triadin mukaisesti veren ja verisuonen seinämän ominaisuudet sekä virtausolosuhteet. Tavallisimmin tukos syntyy valtimonkovetustautiseen suoneen virtausolosuhteita huonontavien tekijöiden (valtimonkovetustaudin eteneminen, peräkkäiset valtimoahtaumat, sydämen pumppausvoiman huononeminen) myötävaikuttaessa. Sydämen pumppausvoiman huononeminen akuutin tromboottisen tukoksen syynä saattaa olla alidiagnosoitu ongelma. Muita valtimon seinämään vaikuttavia sairauksia ovat aneurysmat, aortan dissektoituma, thromboangitis obliterans, adventitian kystinen degeneraatio, arteriitit ja kompressio-oireyhtymät (Hollier 1983). Hyytymisjärjestelmän poikkeavuudet korostuvat nuorissa ikäryhmissä sekä potilailla, joilla valtimon seinämä on ollut terve ennen tukoksen syntyä (Donaldson ym. 1990). Embolia on sydänperäinen %:lla potilaista eteisvärinän ja sydäninfarktin aiheuttaessa perifeerisen embolisaation (Brewster 1991). Läppävegetaatiot, läppäproteesit ja eteismyksooma ovat harvinaisempia sydänperäisen embolian syitä. Arterioarteriaalinen embolisaatio saa alkunsa proksimaalisesta aneurysmasta tai ulseroituneesta plakista. Näiden tapausten osuudeksi kaikista embolioista on arvioitu noin 10 % (Abbott ym. 1982, Brewster 1991). Harvinainen paradoksaalinen embolia syntyy embolian kulkiessa sydämensisäisen aukon kautta laskimokierrosta valtimokiertoon. Embolian lähde jää epäselväksi %:ssa tapauksia (Abbott ym. 1982, McPhail ym. 1983). Patofysiologia Akuutin valtimotukoksen jälkeen solutuhon laajuus riippuu kollateraalikierrosta ja solujen hapenpuutteen kestosta (Lusby ja Wylie 1983). Pääosa alaraajan massasta muodostuu lihaskudoksesta, ja iskemialle herkin kudos on hermokudos. Näiden kudosten vaurioaste määrää raajan ennusteen. Soluvaurio syntyy kahdessa vaiheessa, jotka ovat iskeeminen vaihe ja reperfuusiovaihe (Walker 1986). Iskeemisessa vaiheessa distaalinen verisuonisto supistuu. Tämä supistusvaihe, jolloin raaja on kalmankalpea, kestää 6 8 tuntia. Supistustilan lauettua distaalinen kierroton verisuonisto alkaa trombosoitua (Blaisdell ym. 1978). Valtimo trombosoituu myös tukoksen proksimaalipuolella virtausolosuhteiden määräämän matkan. Tukosalueelta voi lähteä distaalisia emboluksia, ja laskimotromboosi voi edelleen pahentaa iskemiaa (Brewster ym. 1989). Iskeemisessa vaiheessa ATP-varastot alkavat tyhjentyä. Jos energiavarastot loppuvat, solun homeostaasi ei enää säily ja solu kuolee. Eläinkokeissa viiden 32 P. Kuukasjärvi ym.
3 tunnin raajaiskemian on todettu vähentävän lihassolujen ATP-varastoja 20 %:iin alkuperäisestä (Lindsay ym. 1990). Verenkierron palautuessa solujen energiansaanti ja toksisten metaboliittien poiskuljetus on turvattu. Soluvaurio iskeemisessa raajassa voi kuitenkin edelleen pahentua reperfuusiovaiheessa. Ainakin ATP-rakennusaineiden pois huuhtoutuminen, vapaat radikaalit ja kalsiumvälitteinen nekroosi ovat syynä tähän reperfuusiovaurioon (Walker 1986). Solukalvon toiminta häiriintyy aiheuttaen lihassolun turpoamisen sekä makroskooppisen turvotuksen. Turvotus voi edelleen aiheuttaa lihasaitio-oireyhtymän, joka puolestaan pahentaa iskemiaa. Lisäksi reperfuusion systeemivaikutuksena voi syntyä myonefropaattinen metabolinen syndrooma, jolle tyypillisiä piirteitä ovat asidoosi, hyperkalemia, myoglobinuria sekä tältä pohjalta munuaisten ja sydämen toiminnan häiriöt (Haimovici 1979). Kliininen taudinkuva Kliinistä taudinkuvaa voidaan luonnehtia»seitsemän P:n säännöllä» (taulukko 2). Subjektiivisia oireita ovat kipu, kylmyyden tunne raajassa ja tuntopuutos ja objektiivisia löydöksiä ihon värin muutos, raajan kylmyys, lihasvoiman ja tunnon heikkeneminen sekä jänneheijasteiden ja pulssien puuttuminen. Tukoksen taso ja syntynopeus, kollateraalikierto sekä oireiden kesto muokkaavat akuutin raajaiskemian taudinkuvaa tapauskohtaisesti (Hollier 1983). Aiemmin tunnettavissa olleen sykkeen äkillinen katoaminen on tyypillistä embolialle. Aiempi pulssistatus ei kuitenkaan ole läheskään aina tiedossa, ja ateroskleroottiset muutokset vaikeuttavat tilannearviota (Brewster 1982). Kipu on tyypillisesti akuutissa valtimotukoksessa kova; se alkaa distaalialueelta ja leviää proksimaalisuuntaan aina tukoksen tasolle asti. Joissakin tapauksissa parestesia voi peittää kivun. Raaja on aluksi kalpea, ja myöhemmin voi ilmaantua lautumia. Lämpöraja todetaan yleensä yhden niveltason etäisyydellä tukoksesta distaalisuuntaan (Brewster 1991). Kosketus-, asento- ja vibraatiotunnon heikkeneminen on ensimmäinen merkki hermokudoksen iskemiasta. Parestesian asteen katsotaan T a u l u k k o 2. Akuutin alaraajaiskemian taudinkuva,»seitsemän P:n sääntö». Pulselessness Pain Pallor Poikilothermy Paresthesia Paralysis Prostration korreloivan hyvin raajaiskemian vaikeuteen ja raajan ennusteeseen (Brewster 1982). Paralyysi on myöhäisvaiheen oire, ja iskeemiset muutokset voivat tällöin olla jo korjaantumattomia (Lusby ja Wylie 1983, Brewster ym. 1989). Ääritapauksissa potilas on uupunut ja yleistila on heikentynyt. Diagnoosi Pulssittomuus Kipu Kalpeus Vaihtolämpöisyys Tuntopuutos Halvaus Uupumus Ensiksi on erotettava akuutin valtimotukoksen aiheuttama alaraajaiskemia muista alaraajaiskemiaa aiheuttavista tai muistuttavista sairauksista (taulukko 3). Toisessa vaiheessa pyritään erottamaan akuutti iskemia ja akutisoitunut krooninen iskemia toisistaan (taulukko 4). Tämä on tärkeää, koska tällöin huomioidaan akuutin raajaiskemian syntymekanismi ja taudinkulku, ja toiseksi akuutin iskemian hoito poikkeaa oleellisesti akutisoituneen kroonisen iskemian hoidosta (Jamieson 1988). Phlegmasia caerulea dolens syntyy massiivisen ileofemoraalisen laskimotromboosin seurauksena valtimokierron lakatessa hiljalleen. Raajassa on massiivinen syanoottinen turvotus ja laskimot ovat täyttyneet, kun taas akuutissa valtimotukoksessa raaja on kalpea ja laskimot ovat tyhjät eikä turvotusta esiinny ainakaan alkuvaiheessa (Hollier 1983, Brewster 1991). Sydämen heikko pumppausvoima ja hypovolemia voivat aiheuttaa akuutin alaraajaiskemian taudinkuvan etenkin potilailla, joilla on perifeerinen valtimonkovetustauti. Akuutin alaraajaiskemian neurologiset oireet saattavat viedä ajatukset virheellisesti primaariseen neurologiseen sairauteen (Brewster 1991). Aortan dissektoituma voi manifestoitua pelkästään akuuttina alaraajaiskemiana, mutta yleensä (usein hypertensiota sairastavalla) dissektoitumapotilaalla on myös voimakas rinta-selkäkipu (Takolander 1992). 33
4 T a u l u k k o 3. Akuutin alaraajaiskemian erotusdiagnoosi. Phlegmasia caerulea dolens Sydämen heikko pumppausvoima (low-output state) Hypovolemia Aortan dissektoituma Neurologiset sairaudet T a u l u k k o 4. Akuutin ja akutisoituneen kroonisen iskemian erotusdiagnoosi; erot ovat viitteellisiä, eivät koskaan diagnostisia tai pois sulkevia (Takolander 1992). Löydös Akuutti Akutisoitunut iskemia krooninen iskemia Sinusrytmi + Eteisvärinä + Tuore sydäninfarkti + Katkokävelyoire + Kollateraalikierron kehittyminen + Pulssien heikkous tai puuttuminen + vastakkaiselta puolelta Oireiden äkillinen alku + Oireiden salakavala alku + Embolian aiheuttamalle terveen valtimon tukokselle on tyypillistä äkillinen voimakas kipu. Akutisoitunut krooninen iskemia manifestoituu usein hitaammin kehittyvin epämääräisemmin oirein, ja kivun voimakkuus vaihtelee tällöin kollateraalikierron mukaan (Hollier 1983, Takolander 1992). Perifeerinen valtimonkovetustauti lisää akuutin tromboottisen tukoksen mahdollisuutta. Kuitenkin 40 %:lla potilaista, joilla todetaan akutisoitunut krooninen iskemia, ei ole anamnestista viitettä perifeerisestä valtimonkovetustaudista (Cambria ja Abbott 1984). Embolian aiheuttama valtimotukos on epätodennäköinen potilaalla, jolla ei ole eteisvärinää, tuoretta sydäninfarktia, sydänkammion aneurysmaa tai aortan aneurysmaa (Abbott ym. 1982, Jamieson 1988). Huomattavin kliinisen tutkimuksen löydös akutisoituneessa kroonisessa iskemiassa on epäsuhta puuttuvien sykkeiden ja raajan vitaalisuuden välillä. Embolisaatio terveeseen reisivaltimoon aiheuttaa voimakkaan kivun sekä selvän sensomotorisen puutosoireiston. Sen sijaan akutisoituneessa kroonisessa iskemiassa samantasoinen tukos aiheuttaa huomattavasti lievemmän taudinkuvan (Jivegård ym. 1987, Jamieson 1988). Valtimonkovetustaudin merkit vastapuolisessa raajassa lisäävät akutisoituneen kroonisen iskemian mahdollisuutta (Jivegård ym. 1986). Angiografian rutiinikäytöstä on esitetty vaihtelevia näkemyksiä. Käytännössä angiografian pois jättäminen on perusteltua vain tapauksissa, joissa oletetaan kyseessä olevan selvä embolisaatio terveeseen suonistoon. Angiografian tekeminen ei toisaalta saa viivästyttää potilaan hoitoon pääsyä, ja iskemia-asteen niin vaatiessa on oltava valmius angiografiaan leikkauspöydällä. Akuutille iskemialle tyypillinen angiografialöydös on siistien suonien bifurkaatiossa puolikuumaisesti katkeava varjoainepilari. Valtimonkovetustaudin merkit, kollateraalisuoniston kehittyminen ja epätarkasti katkeava varjoainepilari viittaavat akutisoituneeseen krooniseen iskemiaan. Hoito Hoitolinja perustuu akuutin alaraajaiskemian etiologiaan ja iskemian vaikeusasteeseen. Koska etiologinen erotusdiagnoosi on kliinisen tilan perusteella usein vaikeaa, hoidon valinta tulisi tehdä yksikössä, jossa on angiografinen valmius ja kokemusta alaraajaiskemian sekä endovaskulaarisesta että leikkaushoidosta (taulukko 5). Ensivaiheessa potilas voidaan hoitaa konservatiivisesti, jos sekä varpaissa että nilkassa on normaali liikkuvuus ja tunto, dopplermenetelmällä mitattu nilkkapaine on > 30 mmhg, eikä todeta iskeemista lihasarkuutta tai syanoosia (Jivegård ym ja 1995, Takolander ja Swedenborg 1991). Embolektomia nivustasolta on yleiskirurginen toimenpide, joka voidaan suorittaa paikallispuudutuksessa, ja sillä saavutetaan hyvä revaskularisaatio, jos kyseessä on embolisaatio terveeseen suoneen. Tavallisimmin embolektomia tehdään yhteisen reisivaltimon kautta Fogartyn pallokatetrilla (Fogarty ym. 1963). Jos hyytymämassaa jää distaaliosiin, on toimenpidettä jatkettava polvitaivevaltimon kautta, ja jopa nilkkatason tromboembolektomiaa on suositeltu (Abbott ym. 1982, Wyffels ja DeBord 1990). Embolektomian tulos tulisi aina varmistaa leikkauksen aikaisella angiografialla tai angioskopialla (Miller ym. 34 P. Kuukasjärvi ym.
5 T a u l u k k o 5. Ensivaiheen hoitovaihtoehdot akuutissa alaraajaiskemiassa, kun huomioidaan raajan vitaalisuus, tukoksen etiologia ja valtimonkovetustauti. Valtimonkovetustauti Raajan vitaalisuus Etiologia Ei Kyllä Tromboosi Konservatiivinen Konservatiivinen Vitaalinen Liuotus Liuotus + PTA Embolia Konservatiivinen Konservatiivinen Embolektomia Liuotus + PTA Tromboosi Liuotus Liuotus + PTA Vitaalisuus uhattu Embolia Embolektomia Liuotus + PTA Korjaantumaton iskemia Tromboosi/embolia Amputaatio Amputaatio PTA = percutaneous transluminal angioplasty 1989, Bosma ja Jörning 1990). Jos leikkausta edeltävää angiografiaa ei ole tehty ja epäillään perifeeristä valtimonkovetustautia, tulisi toimenpiteeseen suhtautua»reisivaltimon eksploraatioina» rekonstruktiovalmiudessa (Beard ja Gaines 1991). Akutisoituneessa kroonisessa iskemiassa joka kolmas potilas tarvitsee päivystysluonteista leikkaushoitoa (Cambria ja Abbott 1984). Tromboembolektomia ei ole useinkaan riittävä toimenpide, vaikka kyseessä olisi embolian aiheuttama kroonisen iskemian akutisoituminen, ellei tukos ole proksimaalinen ja ateroskleroottiset muutokset vähäiset (Jivegård ym ja 1987, Plate ja Hollier 1986, Nachbur ym. 1988). Nivustaipeen yläpuoliset tukokset tai ahtaumat korjataan aortobifemoraalisella Y-proteesilla, iliako-femoraalisella ohituksella tai paikallisen muutoksen endarterektomialla. Huonokuntoiselle potilaalle voidaan tehdä ekstra-anatominen ohitus (aksillobifemoraali- tai femorofemoraalirekonstruktio). Nivustaipeen alapuolella tehdään femoropopliteaalinen, femoro-distaalinen/pedaalinen tai popliteodistaalinen/pedaalinen ohitus tilanteen mukaan. Paikallinen valtimonsisäinen liuotushoito leikkauksen ohella ensisijaisena menetelmänä on tehostanut akuutin alaraajaiskemian hoitoa. Valtimonsisäisen liuotushoidon aiheiden rajaus on ollut hyvin vaihtelevaa (Wellander ja Risberg 1996). Liuotushoito soveltuu parhaiten tuoreisiin proksimaalisiin tukoksiin sekä natiivisuonissa että verisuonisiirteissä (Hess ym. 1982, Comerota ym. 1987). Havainnot tukoksen etiologian, tason ja iän vaikutuksesta hoitotuloksiin ovat kuitenkin olleet eri tutkimuksissa hyvin vaihtelevia. Earnshaw n (1991) meta-analyysissä liuotushoito streptokinaasilla oli tehokas keskimäärin 62 %:ssa (36 82 %) tapauksista. Liuotushoito voidaan antaa laskimonsisäisesti, valtimonsisäisesti tai leikkauksen yhteydessä. Liuotushoito on tehokkaimmillaan, kun se annetaan paikallisesti hyytymän sisään tasaisesti tai pulsoivana infuusiona (Dotter ym. 1974, Bookstein ym. 1989). Suomessa on toistaiseksi käytetty trombolyyttinä lähinnä streptokinaasia, urokinaasia ja kudosplasminogeeniaktivaattoria (tpa). Eri trombolyyttien välillä ei ole todettu merkittäviä eroja; tpa:n käyttö on kuitenkin lisääntynyt aineen tehokkuuden, lyhyen puoliintumisajan, vähäisen antigeenisuuden ja nopean annostelutekniikan vuoksi (Wellander ja Risberg 1995). Akuutin alaraajaiskemian paikallista valtimonsisäistä liuotushoitoa on verrattu leikkaukseen kahdessa prospektiivisessa satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa liuotushoidon paljastamat suonimuutokset hoidettiin tarvittaessa endovaskulaarisesti tai kirurgisesti (Ouriel ym. 1994, The STILE Investigators 1994). Ourielin ym. (1994) tutkimuksessa 12 kuukauden eloonjäämisosuus oli merkitsevästi suurempi liuotushoitoa saaneilla (84 %) kuin primaaristi leikatuilla (58 %, p = 0.01). Iskeeminen raaja saatiin pelastettua yhtä usein kummassakin hoitoryhmässä (82 %). 35
6 STILE-tutkimuksessa raajan säilyvyys oli kuuden kuukauden seurannassa parempi liuotushoitoa saaneilla, joilla oli akuutti tromboottinen tukos, verrattuna kirurgisesti hoidettuihin (89 versus 70 %, p = 0.02), kun oireiden kesto oli alle kaksi viikkoa. Jos oireet olivat kestäneet yli kaksi viikkoa vastaavat osuudet olivat 88 ja 97 % (p = 0.01). TOPAS-tutkimuksen alustavat tulokset vahvistavat käsitystä trombolyysin tehosta akuutin alaraajaiskemian ensihoitona (Ouriel ym. 1996). Leikkaus ja liuotushoito eivät sulje toisiaan pois akuutissa vaiheessa, jos liuotushoito annetaan ennen leikkausta. Liuotushoito paljastaa ateroskleroottiset muutokset, ja jatkohoito voidaan toteuttaa kohdennetusti endovaskulaarisin ja kirurgisin menetelmin. Potilaan preoperatiiviseen valmisteluun jää paremmin aikaa, ja rekonstruktio saattaa olla helpommin toteutettavissa paremmalla tuloksella (McNamara ym. 1991). Leikkaushoidon tarpeen on raportoitu vähentyneen liuotushoidon jälkeen (DeMaioribus ym. 1993). Kuitenkin liuotushoito yksinään riittää alle 20 %:lle potilaista, ja sitä onkin pidettävä vain ensilinjan hoitomenetelmänä (Giddings ym. 1993). Liuotushoito on tehokas tromboottisessa tukoksessa, joka on alle kahden viikon ikäinen (The STILE Investigators 1994). Tromboosin syynä oleva suonimuutos tulee korjata heti liuotushoidon jälkeen joko endovaskulaarisella toimenpiteellä tai kirurgisesti uuden tukoksen uhan vuoksi (von Knorring ym. 1995). Ennuste aikana (Ljungman ym. 1996). Kuolevuus akuuttiin raajaiskemiaan on ollut % ja amputaatiotaajuus vastaavasti % (Ljungman ym. 1991, Kuukasjärvi ym. 1994). Vuosina julkaistuissa tutkimuksissa kumulatiivinen kuolevuus oli 23 % ja amputaatiotaajuus 29 % (Blaisdell ym. 1978, Jivegård ym. 1986). Tavallisin kuolinsyy on kardiovaskulaarinen. Yleensä embolian aiheuttamaan tukokseen liitetään runsas kuolevuus ja pieni amputaatiotaajuus. Tromboottisen tukoksen yhteydessä tilanne olisi päinvastainen (McPhail ym. 1983, Cambria ja Abbott 1984, Dryjski ja Swedenborg 1984). Amputaatioiden suhteen tämä ero on selkeä, mutta eräissä aineistoissa kuolevuus on ollut akuutissa tromboottisessa tukoksessa suurempi kuin embolian aiheuttamassa tukoksessa (Dryjski ja Swedenborg 1982, Meyne ym. 1989). Tämä on yhteydessä muuttuvaan taudinkuvaan iäkkäiden potilaiden sairastuessa akutisoituneeseen krooniseen iskemiaan, joka on vain yksi ilmenemismuoto heidän laaja-alaisesta valtimonkovetustaudistaan. Lopuksi Akuutin alaraajaiskemian hoito raajan pelastamiseksi ja potilaan omatoimisuuden säilyttämiseksi vaatii verisuonikirurgista erityisosaamista, jota nykyään on saatavissa vuorokauden ympäri vain yliopistollisissa sairaaloissa. Hoidon laadun takaamiseksi on varmistuttava siitä, että ensimmäisen revaskularisaation tekopaikassa on valmius hoitaa potilas loppuun asti. Akuutin alaraajaiskemian hoitotulokset eivät ole oleellisesti parantuneet viimeisten 20 vuoden Kirjallisuutta Abbott W M, Maloney R D, McCabe C C, ym.: Arterial embolism: A 44 year perspective. Am J Surg 143: , 1982 Ad Hoc Committee on Reporting Standards: Suggested standards for reports dealing with lower extremity ischemia. J Vasc Surg 4: 80 94, 1986 Beard J D, Gaines P A: Surgical management of acute lower limb ischaemia. Br J Hosp Med 45: , 1991 Blaisdell F W, Steele M, Allen R E: Management of acute lower extremity arterial ischemia due to embolism and thrombosis. Surgery 84: , 1978 Bookstein J J, Fellmeth B, Roberts A, ym.: Pulsed-spray pharmacomechanical thrombolysis: Preliminary clinical results. Am J Roentgenol 152: , 1989 Bosma H W, Jörning P J G: Intra-operative arteriography in arterial embolectomy. Eur J Vasc Surg 4: , 1990 Brewster D C: How can you best identify and treat arterial embolism? J Cardiovasc Med 7: , , 372, 1982 Brewster D C: Acute peripheral arterial occlusion. Cardiol Clin 9: , 1991 Brewster D C, Chin A K, Fogarty T J: Arterial thromboembolism. Kirjassa: Vascular surgery, s Toim. R B Rutherford. WB Saunders Company, Philadelphia P. Kuukasjärvi ym.
7 Cambria R P, Abbott W M: Acute arterial thrombosis of the lower extremity. Its natural history contrasted with arterial embolism. Arch Surg 119: , 1984 Comerota A J, Rubin R N, Tyson R R, ym.: Intra-arterial thrombolytic therapy in peripheral vascular disease. Surg Gynecol Obstet 165: 1 8, 1987 DeMaioribus C A, Mills J L, Fujitani R M, ym.: A reevaluation of intraarterial thrombolytic therapy for lower extremity ischemia. J Vasc Surg 17: , 1993 Donaldson M C, Weinberg D S, Belkin M, ym.: Screening for hypercoagulable states in vascular surgical practice: A preliminary study. J Vasc Surg 11: , 1990 Dotter C T, Rösch J, Seaman A J: Selective clot lysis with low-dose streptokinase. Radiology 111: 31 37, 1974 Dryjski M, Swedenborg J: Acute thrombosis and embolism of the extremities: Factors influencing the result of treatment. Acta Chir Scand 148: , 1982 Dryjski M, Swedenborg J: Acute ischemia of the extremities in a metropolitan area during one year. J Cardiovasc Surg 25: , 1984 Earnshaw J J: Thrombolytic therapy in the management of acute limb ischaemia. Br J Surg 78: , 1991 European Working Group on Critical Leg Ischaemia: Second European consensus document on chronic critical leg ischemia. Circulation 84 [Suppl 4]: 26, 1991 Fogarty T J, Cranley J J, Krause R J, ym.: A method for extraction of arterial emboli and thrombi. Surg Gynecol Obstet 116: , 1963 Giddings A E B, Quraishy M S, Walker W J: Long-term results of a single protocol for thrombolysis in acute lower-limb ischaemia. Br J Surg 80: , 1993 Haimovici H: Metabolic complications of acute arterial occlusions. J Cardiovasc Surg 20: , 1979 Haimovici H: Acute atherosclerotic thrombosis. Kirjassa: Vascular emergencies, s Toim. H Haimovici. Appleton Century Crofts, New York 1982 Hess H, Ingrisch H, Mietaschk A, Rath H: Local low-dose thrombolytic therapy of peripheral arterial occlusions. N Engl J Med 307: , 1982 Hollier L H: Acute arterial occlusion. Cardiovasc Clin 13: 49 57, 1983 Jamieson C W: Is it important to differentiate between acute and acute on chronic ischemia. Kirjassa: Limb salvage and amputation for vascular disease, s Toim. R M Greenhalgh, C W Jamieson, A N Nicolaides. WB Saunders Company, Philadephia 1988 Jivegård L E, Arfvidsson B, Holm J, Scherstén T: Selective conservative and routine early operative treatment in acute limb ischaemia. Br J Surg 74: , 1987 Jivegård L, Bergqvist D, Holm J: When is urgent revascularisation unnecessary for acute lower limb ischaemia? Eur J Vasc Endovasc Surg 9: , 1995 Jivegård L, Holm J, Scherstén T: The outcome in arterial thrombosis misdiagnosed as arterial embolism. Acta Chir Scand 152: , 1986 Johnson J A, Cogbill T H, Strutt P J: Late results after femoral artery embolectomy. Surgery 103: , 1988 von Knorring S, Peräkylä T, Edgren J, ym.: Thrombolytic treatment of acute on chronic leg ischaemia. Ann Chir Gynaecol 84: , 1995 Kuukasjärvi P, Salenius J-P, Finnvasc study group: Perioperative outcome of acute lower limb ischaemia on the basis of the national vascular registry. Eur J Vasc Surg 8: , 1994 Lindsay T F, Liauw S, Romaschin A D, Walker P M: The effect of ischemia/reperfusion on adenine nucleotide metabolism and xanthine oxidase production in skeletal muscle. J Vasc Surg 12: 8 15, 1990 Ljungman C, Adami H-O, Bergqvist D, ym.: Time trends in incidence rates of acute, non-traumatic extremity ischaemia: a population-based study during a 19-year period. Br J Surg 78: , 1991 Ljungman C, Holmberg L, Bergqvist D, ym.: Amputation risk and survival after embolectomy for acute arterial ischaemia. Time trends in a defined Swedish population. Eur J Vasc Endovasc Surg 11: , 1996 Lusby R J, Wylie E J: Acute lower limb ischemia: pathogenesis and management. World J Surg 7: , 1983 Luther M, Albäck A: Acute leg ischaemia a case for the junior surgeon? Ann Chir Gynaecol 84: , 1995 McNamara T O, Bomberger R A, Merchant R F: Intra-arterial urokinase as the initial therapy for acutely ischemic lower limbs. Circulation 83 [Suppl 1]: , 1991 McPhail N V, Fratesi S J, Barber G G, Scobie T K: Management of acute thromboembolic limb ischemia. Surgery 93: , 1983 Meyne K, Fischer M, Müller W, Garcea R: Die Katheterthrombolyse in der Behandlung des akuten arteriellen Verschlusses. Vasa [Suppl] 27: , 1989 Miller A, Campbell D R, Gibbons G W, ym.: Routine intraoperative angioscopy in lower extremity revascularization. Arch Surg 124: , 1989 Nachbur B, Do-Dai-Do, Mahler F, Triller H J: Acute arterial ischaemia: thromboembolectomy or lysis? Kirjassa: Indications in vascular surgery, s Toim. R M Greenhalgh. WB Saunders Company, Philadelphia 1988 Ouriel K, Shortell C K, DeWeese J A, ym.: A comparison of thrombolytic therapy with operative revascularization in the initial treatment of acute peripheral arterial ischemia. J Vasc Surg 19: , 1994 Ouriel K, Veith F J, Sasahara A A for the TOPAS Investigators: Thrombolysis or peripheral arterial surgery: Phase I results. J Vasc Surg 23: 64 75, 1996 Plate G, Hollier L H: Kan prognosen vid akut extremitetsischemi förbättras? Läkartidningen 83: , 1986 Salenius J-P, Lepäntalo M, Ylönen K, ym.: Treatment of peripheral vascular disease basic data from the nationwide vascular registry FINNVASC. Ann Chir Gynaecol 82: , 1993 The STILE Investigators: Results of a prospective randomized trial evaluating surgery versus thrombolysis for ischaemia of the lower extremity. The STILE Trial. Ann Surg 220: , 1994 Takolander R: Differentiation between acute and acute on chronic limb ischaemia. Ann Chir Gynaecol 81: , 1992 Takolander R, Swedenborg J: Acute nontraumatic extremity ischemia. Eur J Surg 157: , 1991 Tawes R L Jr, Harris E J, Brown W H, ym.: Arterial thromboembolism. A 20-year perspective. Arch Surg 120: , 1985 Walker P M: Pathophysiology of acute arterial occlusion. Can J Surg 29: , 1986 Wellander E, Risberg B: Thrombolysis in extremital arteries indications and methods. Ann Chir Gynaecol 84: , 1995 Wyffels P L, DeBord J R: Increased limb salvage. Distal tibial/ peroneal artery thrombectomy/embolectomy in acute lower extremity ischemia. Am Surg 56: , 1990 Yeager R A, Moneta G L, Taylor L M Jr, ym.: Surgical management of severe acute lower extremity ischemia. J Vasc Surg 15: , 1992 PEKKA KUUKASJÄRVI, LT, thorax- ja verisuonikirurgian apulaislääkäri JUHA-PEKKA SALENIUS, dosentti, osastonlääkäri TAYS:n kirurgian klinikka, PL 2000, Tampere Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi HEIKKI RIEKKINEN, LKT, erikoislääkäri Keski-Suomen keskussairaalan kirurgian klinikka, Keskussairaalantie 19, Jyväskylä 37
Suoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotDiabetes verisuonikirurgian riskitekijänä
Katsaus Maarit Venermo, Jyrki Virkkunen, Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius ja Finnvasc-ryhmä Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä Diabetes on tärkein riskitekijä, joka pahentaa alaraajaiskemian
LisätiedotKuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan
Tapausselostus TERHI NEVALA JA JUKKA PERÄLÄ Massiivisen keuhkoembolian katetrihajotus ja paikallinen liuotushoito Akuuttiin massiiviseen keuhkoemboliaan liittyy merkittävä kuolleisuus. Tavanomaisten hoitomuotojen
LisätiedotValtimosairauksien suonensisäiset hoidot
Valtimosairauksien suonensisäiset hoidot Duodecim 1997;113(20):2067 Pekka Matsi, Hannu Manninen, Heini Söder Katsaus Ateroskleroottiset valtimoahtaumat ja -tukokset ovat yleisin toimenpideradiologian kohde.
LisätiedotKriittisellä alaraajaiskemialla
S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 15 16/24 VSK 59 1633 Alkuperäistutkimus Alaraaja-amputaatiot Hus-piirissä tukkeavan valtimotaudin merkitys korostumassa ELINA ESKELINEN EEVA-MAIJA HIETALA HENRIK SELL LEENA KAUPPILA
LisätiedotDiabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016
Diabeetikon jalkahaava Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 diabetes on vakava pienten suonten tauti FAKTOJA Diabeteksen Käypä hoito suositus 15-25%:lle diabetikoista jossain elämänvaiheessa
LisätiedotMASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT
INDIKAATIOT MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT Hannu Manninen Toimenpideradiologian professori, KYS l Hemodynamiikkaa uhkaava embolia ja kontraindikaatio trombolyysille TAI Massiivi embolia
LisätiedotEriytyvä koulutus (3 v) Verisuonikirurgian eriytyvä koulutus suoritetaan yliopistosairaalassa.
2011-2009 VERISUONIKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Mauri Lepäntalo KLL/Verisuonikirurgian toimiala, Haartmaninkatu 4, PL 262, 00029 HUS Puh. (09) 471 74451, mauri.lepantalo@hus.fi Tavoitteet Verisuonikirurgia
LisätiedotKaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius
Aivoinfarkti Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Kaulavaltimoahtauman leikkaushoidon hyödyllisyydestä aivohalvauksen ehkäisyssä lääkehoitoon
LisätiedotValtimoperäinen alaraajakipu
Eva Saarinen ja Anders Albäck TEEMA: KIPEÄ JALKA Tukkiva valtimotauti raajakivun aiheuttajana tulee yleistymään, sillä väestö ikääntyy ja diabeteksen esiintyvyys kasvaa. Tärkeintä valtimoperäisen raajakivun
LisätiedotVerisuonivammat. Pirkka Vikatmaa verisuonikirurgi HYKS Meilahden sairaala
Verisuonivammat Pirkka Vikatmaa verisuonikirurgi HYKS Meilahden sairaala Tässä esityksessä Yhteistä verisuonivammoille Verisuonten vaurioituminen Verisuonten korjaamisen strategioita Raajojen verisuonivammoista
LisätiedotAkuutin mesenteriaali-iskemian hoitomahdollisuudet parantuneet
Jussi M. Kärkkäinen, Hannu Manninen ja Hannu Paajanen Akuutin mesenteriaali-iskemian hoitomahdollisuudet parantuneet Suolilievevaltimon tukoksesta johtuva akuutti mesenteriaali-iskemia on hengenvaarallinen
LisätiedotMassiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla. Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi
Tapausselostus Massiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi Keuhkoembolia on kehittyneestä tromboosiprofylaksiasta huolimatta yksi vakavimpia kirurgisen
LisätiedotKoarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta
LUKU 6 Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta JUHA SINISALO Tiivistelmä Koarktaation hoidon aihe kaikenikäisillä potilailla on vähintään 50 %:n kaventuma aortan läpimitassa tai yli 20 mmhg verenpaineero
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotMyoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle
Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotDiabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu
26.9.2012 Tarja Niemi, plastiikkakirurgi TYKS Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu Sidonnaisuudet Plastiikkakirurgian erikoislääkäri VSSHP Krooninen haava -hoitoreitin pj VSSHP Esityksen
LisätiedotALARAAJOJEN VERENKIERRON ARVIOINTI HOITOTYÖSSÄ
Opinnäytetyö (AMK) Sairaanhoitajakoulutus 2017 Veeraliisa Silvennoinen & Hanna Sinkkilä ALARAAJOJEN VERENKIERRON ARVIOINTI HOITOTYÖSSÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Sairaanhoitajakoulutus
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotElvytys: Erityisryhmät
2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,
LisätiedotLaatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa
Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotTromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?
Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen
LisätiedotAkuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito
HALO-KATSAUS tieteessä HALO-ryhmä: Satu Mustanoja neurologian dosentti HUS, neurologian klinikka satu.mustanoja@hus.fi Johanna Pekkola LT, neuroradiologian erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Heikki Numminen
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotMitä tiedetään verisuonikirurgian vaikuttavuudesta
VERISUONIKIRURGIA Sailaritta Vuorisalo, Maarit Venermo, Tuija Ikonen, Reijo Sund, Juha Salenius, Kimmo Mäkinen, Kari Ylönen ja Mauri Lepäntalo Mitä tiedetään verisuonikirurgian vaikuttavuudesta 448 Terveydenhuoltopalvelujen
LisätiedotValtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen
Valtimoverenkierron mittaaminen Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen Verisuonipuuston toiminta Valtimot, laskimot, kapillaarit Elastisuus Autoregulaatio! Seinämän alhainen trombogeenisyys Arterian seinämä elastisia
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotLeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj
LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
Lisätiedot19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio
LisätiedotNuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace
Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotAitiopaineoireyhtymä etiologia, patofysiologia ja diagnostiikka. Valtakunnalliset Traumapäivät Kuopio Ville Vänni
Aitiopaineoireyhtymä etiologia, patofysiologia ja diagnostiikka Valtakunnalliset Traumapäivät Kuopio 13.10.2016 Ville Vänni Sidonnaisuudet Apulaisylilääkäri, P-KKS, kirurgian klinikka Aitiopaineoireyhtymä
LisätiedotMagneettiangiografia ja digitaalinen subtraktioangiografia katkokävelypotilaan kuvantamisdiagnostiikassa
Alkuperäistutkimus Magneettiangiografia ja digitaalinen subtraktioangiografia katkokävelypotilaan kuvantamisdiagnostiikassa Seppo Seppänen, Matti Lehto, Leo Keski-Nisula, Georg Pimenoff, Rainer Zeitlin
LisätiedotVammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS
1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito
LisätiedotPulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011
Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotKIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14
KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotVerisuoniperäiset alaraajahaavat
Verisuoniperäiset alaraajahaavat Jukka Palokangas Haavalla tarkoitetaan väkivallan aiheuttamaa ihon tai sen alaisen kudoksen äkillistä vioittumaa tai kudososien puutosta tai irtoamista toisistaan ( mukaan
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset 39 VALMISTEYHTEENVETO 40 Kohta 4.1 Käyttöaiheet [Tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet poistetaan ja korvataan seuraavasti:] Keskivaikean
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotRintakehän vammat. Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS
Rintakehän vammat Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS Anatomia Thoraxvammat Kuolinsyy 20-25%:ssa trauman aiheuttamista kuolemista Hiluksen, suurten suonien tai sydämen vamma: 50% kuolee heti
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotRanneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka
Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotAortan aneurysmien hoito suonensisäisillä stenttiproteeseilla
Katsaus Aortan aneurysmien hoito suonensisäisillä stenttiproteeseilla Pekka-Sakari Aho, Johan Edgren, Pekka Keto, Wolf-Dieter Roth, Jarmo Salo, Jorma Sipponen ja Mauri Lepäntalo Osa aortan aneurysmista
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotKivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotAortta-aneurysman vaativa hoito muuttumassa
VERISUONIKIRURGIA Juha-Pekka Salenius ja Ilkka Kantonen Aortta-aneurysman vaativa hoito muuttumassa Väestön ikääntymisen vuoksi vatsa-aortan aneurysma on yleinen ja lisääntyvä terveysriski. Aortan kerralliset
LisätiedotAlaraaja-amputaatiopotilaiden kuntoutuksen kehittämishanke Helsingissä
Alaraaja-amputaatiopotilaiden kuntoutuksen kehittämishanke Helsingissä Mika Määttänen, Mauri Lepäntalo 1, Heikki Hurri, Janne Soininen, Timo Pohjolainen Kuntoutus ORTON Invalidisäätiö; 1 HUS Verisuonikirurgian
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotNeuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen
LisätiedotVerenkierron arviointi ja hoito diabeettisen jalkahaavan yhteydessä kansainvälisten tuoreiden hoitosuositusten valossa
Pirkka Vikatmaa, Tapani Ebeling ja Mauri Lepäntalo TEEMA: DIABETES Verenkierron arviointi ja hoito diabeettisen jalkahaavan yhteydessä kansainvälisten tuoreiden hoitosuositusten valossa Diabeettisen jalkahaavan
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotSyvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian uudet tuulet akuuttihoidon kirjo fibrinolyysistä kotihoitoon
LUKU 9 Syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian uudet tuulet akuuttihoidon kirjo fibrinolyysistä kotihoitoon VELI-PEKKA HARJOLA JYRI KOIVUMÄKI Syvän laskimotromboosin (SLT) ja keuhkoembolian (KE) vuotuiseksi
LisätiedotNILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN
NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotVäestö ikääntyy lisääntyykö suoliston verenkiertohäiriöt. Markku Pajala 19.9.2013
Väestö ikääntyy lisääntyykö suoliston verenkiertohäiriöt Markku Pajala 19.9.2013 Ainakin Ruotsissa Acosta, Incidence of acute T-E occlusion of SMA, obduktioaineisto, Eur J Endovasc surg 2004 määritelmä
LisätiedotAlaraaja-ateroskleroosi potilaan ohjaus sairaanhoitajan näkökulmasta
Alaraaja-ateroskleroosi potilaan ohjaus sairaanhoitajan näkökulmasta Lehti, Anni-Mari Metsälä, Niina 2012 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Alaraaja-ateroskleroosi potilaan ohjaus sairaanhoitajan
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotIbandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
Lisätiedot