Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Eppu Sainio, Otto Pitkänen ja Tapio Hakala Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Koska sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella hoidettavien potilaiden keski ikä on noussut, leikkauksen riskitekijöiden määrä on kasvanut. Tutkimme vuosina KYS:ssa leikattujen 64:n yli 80 vuotiaan potilaan ohitusleikkausten tuloksia ja vertasimme niitä 214:n alle 80 vuotiaan potilaan tuloksiin. Tutkittavilla oli verrokkeja useammin alaraajojen valtimoita ahtauttava sairaus, ja he olivat tupakoineet tai tupakoivat harvemmin kuin verrokit. Tutkimuspotilaiden varhaiskuolleisuus (alle 30 vrk) oli suurempi kuin verrokkien (6,3 % vs 1,4 %), mutta leikkausriski on hyväksyttävä, sillä yksin yli 80 vuoden ikä suurentaa leikkauksen kuolleisuusriskin lähelle viittä prosenttia. Yli 80 vuotiailla potilailla esiintyi useammin leikkauksen jälkeen eteisvärinää, ja he joutuivat myös uusintaleikkaukseen verenvuodon takia useammin kuin verrokit. Sen sijaan yli 80 vuotiaat leikatut ovat leikkauksen jälkeen kivuttomampia kuin ikä ja sukupuolivakioidut verrokit. K oko Suomen väestössä sepelvaltimotautia sairastavia arvioidaan olevan Väestön ikääntyessä sepelvaltimotaudin esiintyvyys kasvaa: yli 65 vuotiaista miehistä 31 % ja samanikäisistä naisista 21 % sairastaa tautia. Vuonna 2003 Suomessa tehtiin sydämen ohitusleikkausta (Suomen sydänliiton tilastot ja rekisterit). Ohitusleikkaustekniikoiden, sydän keuhkokoneiden ja anestesiamenetelmien kehittyminen on mahdollistanut yhä vanhempien ja sairaampien sepelvaltimotautipotilaiden leikkaukset (Craver ym. 1999, Stamou ym. 2000, Demaria ym. 2002). Yli 80 vuotiailla ohitusleikkauskuolleisuus on suurempi, koska heillä esiintyy enemmän leikkaukseen liittyviä komplikaatioita ja liitännäissairauksia ja heidän kykynsä sietää leikkauksen aiheuttamaa rasitusta on huonompi (Tanaka ym. 2004). Koska yli 80 vuotiaiden potilaiden hoitoon käytetään yhä enemmän rahaa, on tärkeää selvittää, minkälaiset vaikutukset hoidoilla on ikääntyneiden selviämiseen ja elämänlaatuun. Tutkimuksemme tarkoitus oli selvittää KYS:ssa leikattujen yli 80 vuotiaiden potilaiden selviytymistä sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta ja heidän elämänlaatuaan leikkauksen jälkeen. Aineisto ja menetelmät Aineistomme muodostivat välisenä aikana KYS:ssa sydämen ohitusleikkauksella hoidetut 64 yli 80 vuotiasta potilasta. Ne yli 80 vuotiaat potilaat, joille oli tehty sekä läppä että ohitusleikkaus, suljettiin aineistosta pois. Potilaiden leikkausta edeltävät tiedot, leikkaustiedot ja postoperatiiviset tiedot saatiin KYS:n sydänleikkausrekisteristä. Elossaolotiedot ja kuolinsyyt saatiin Väestörekisteristä. Kuolinsyyt luokiteltiin ICD 10 tautiluokituksen mukaan sydänperäisiin ja muista syistä johtuviin. Valitulle potilasjoukolle poimittiin nuoremmista, samana ajankohtana leikatuista potilaista 214 kaltaistettua verrokkia. Kaltaistuskriteereinä olivat sukupuoli, vasemman Duodecim 2007;123:

2 kammion ejektiofraktio (yli tai alle 50 %), päivystysleikkaus tai elektiivinen leikkaus, epästabiilin angina pectoriksen esiintyminen, CCS luokka, aiempi sepelvaltimoiden pallolaajennus tai ohitusleikkaus ja diabetes. Jokaiselle yli 80 vuotiaalle löytyi useita mahdollisia verrokkeja. Näistä valittiin jokaiselle tutkittavalle 3 5 verrokkia iän perusteella. Ensimmäiseksi verrokiksi valittiin verrokkijoukon nuorin. Laskimme verrokkijoukolle ikäkeskiarvon, minkä jälkeen muut verrokit valittiin kaavalla ikäkeskiarvo x 0,9, ikäkeskiarvo, ikäkeskiarvo x 1,05 ja ikäkeskiarvo x 1,1. Verrokeiksi valittiin iältään lähimpänä kutakin arvoa olevat potilaat. Näin verrokit saatiin jakautumaan tasaisesti eri ikäryhmiin alle 80 vuotta. Jos sama potilas tuli verrokiksi kahdelle tai useammalle tutkittavalle, päällekkäisyydet poistettiin. Elossa oleville tutkimuspotilaille lähetettiin elämänlaatua selvittävä Nottingham Health Profile (NHP) kyselylomake ja kysely suorituskyvystä (CCS luokitus). Potilaiden NHP summaindeksiarvoja verrattiin ikä ja sukupuolivakioidun suomalaisväestön keskiarvoihin. Nämä saatiin Stakesin raportista (Koivukangas ym. 1995). Koska raportissa vanhin ikäryhmä, jolle keskiarvot on vakioitu, on vuotta, tutkimusaineistoa verrattiin tähän joukkoon. NHP kyselylomake arvioi elämänlaatua kuudessa eri ulottuvuudessa (kuva 1). Jokaiselle ulottuvuudelle on ryhmä kysymyksiä. Kunkin kysymyksen»kyllä» vastaus saa indeksiarvon, joka on määritelty Stakesin raportissa. Kunkin ulottuvuuden indeksien summa on enintään 100. Mitä suurempi summaindeksiluku kussakin ulottuvuudessa on välillä 0 100, sitä huonompi on elämänlaatu mitatussa ulottuvuudessa. Esimerkiksi kipu ulottuvuus sai tutkimuspotilaillamme summaindeksiluvuksi 14,4 ja ikä ja sukupuolivakioidulla väestöllä se on 27,9. Tämä tarkoittaa, että tutkimuspotilaamme olivat kivuttomampia kuin verrokkiväestö. Tutkimukselle ja NHP kyselyn lähettämiselle on Kuopion yliopiston eettisen toimikunnan lupa. Tutkimuspotilas ja verrokkiryhmän välinen testaus tehtiin SPSS ohjelmalla käyttäen dikotomisten muuttujien vertailuun ristiintaulukointia ja χ 2 testiä. Jatkuvat muuttujat analysoitiin t testillä. NHP tulokset analysoitiin myös SPSS ohjelmalla laskemalla jokaiselle kuudelle ulottuvuudelle potilaskohtainen summaindeksi ja näistä edelleen koko potilasjoukon keskiarvo. Potilasjoukkomme ulottuvuuksien summaindeksit olivat normaalisti jakautuneita. Summaindeksien keskiarvoja verrattiin ikä ja sukupuolivakioidun verrokkiväestön summaindeksien keskiarvoihin, ja arvoja testattiin riippumattomien ryhmien t testillä. Tulokset Tutkimuspotilaista 36 oli miehiä ja 28 naisia, ja heidän keski ikänsä oli 82,0 vuotta (80,0 86,1 v). Verrokkipotilaista 124 oli miehiä ja 90 naisia. Verrokkipotilaiden keski ikä oli 62,6 vuotta (31,0 78,0 v). Leikkausta edeltävät tiedot on esitetty taulukossa 1. Yli 80 vuotiailla potilailla alaraajojen valtimokovettumistautia esiintyi useammin kuin verrokkiryhmässä. Verrokkiryhmässä nykyinen tai aikaisempi tupakointi oli yleisempää kuin tutkimusryhmässä. Muissa leikkausta edeltävissä muuttujissa ei ryhmien välillä ollut eroa. Leikkaustiedot on esitetty taulukossa 2. Ryhmien välillä ei ollut eroa sepelvaltimo ohitusten lukumäärässä, sydän keuhkokoneen käytön ajassa eikä aortansulkuajassa. Rintakehän sisävaltimon käyttö ohitussuonena oli yli 80 vuo NHP -indeksi 40 p = 0,22 30 p = 0,84 p = 0,02 Verrokit (176) Tutkittavat (40) p = 0,53 20 p = 0,31 10 p = 0,23 0 Tarmokkuus Uni Kipu Sosiaalinen eristäytyneisyys Tunnereaktiot Liikkuminen Kuva 1. Ohitusleikkauksen vaikutus elämänlaatuun Nottingham Health Profile indeksin mukaan. 408 E. Sainio ym.

3 Taulukko 1. Leikkausta edeltävät tiedot (keskiarvo ± keskihajonta, potilaiden lukumäärä tai prosenttiosuus ryhmässä). Muuttuja Tutkimusryhmä n = 64 Verrokit n = 214 p-arvo Ikä (v) 82,0 ± 1,5 62,6 ± 10,0 Sukupuoli, M/N 36 / / 90 0,81 Vasemman kammion ejektiofraktio (%) 58,4 ± 14,3 59,0 ± 16,4 0,78 Epästabiili angina pectoris (%) 64,1 55,1 0,21 Aiempi sepelvaltimoiden ohitusleikkaus 0 0 Aiempi sepelvaltimoiden pallolaajennus (%) 1,6 3,7 0,39 Diabetes (%) 23,4 24,3 0,89 CCS-luokka 1 II / III / IV (n) 1 / 19 / 44 5 / 76 / 133 0,62 Astma tai keuhkoahtaumatauti (%) 9,4 9,3 0,99 Alaraajojen valtimokovettumistauti (%) 17,2 7,0 0,01 Aiempi sydäninfarkti (%) 73,4 63,6 0,14 Aivohalvaus tai ohimenevä aivoverenkierron häiriö (%) 15,6 8,9 0,12 Eteisvärinä ennen leikkausta (%) 3,1 1,9 0,54 Aiempi tai nykyinen tupakointi (%) 20,3 43,0 < 0,01 Kolmen suonen sepelvaltimotauti (%) 93,8 89,3 0,29 1 Canadian Cardiac Societyn luokitus Taulukko 2. Leikkaus ja leikkauksenjälkeiset tiedot (keskiarvoina ± keskihajonta, potilaiden lukumäärä tai prosenttiosuus ryhmässä). Muuttuja Tutkimusryhmä n = 64 Verrokit n = 214 p-arvo Elektiivinen/kiireellinen/päivystys (n) 18 / 41 / 5 60 / 136 / 18 0,99 Ohitusten lukumäärä 4,2 ± 1,1 4,0 ± 1,0 0,17 Rintakehän sisävaltimon käyttö (%) 55 (85,9) 210 (98,1) < 0,01 Lyövän sydämen leikkaus (%) 6,3 3,7 0,39 Kalkkiutunut nouseva aortta (%) 4,7 0,5 0,01 Sydän-keuhkokoneen käyttöaika (min) 101 ± ± 44 0,95 Aortansulkuaika (min) 84 ± ± 26 0,63 Alle 30 vrk:n kuolleisuus (%) 6,3 1,4 0,03 Aivohalvaus 0 0 Eteisvärinä (%) 56,3 32,2 < 0,01 Uusi leikkaus vuodon vuoksi (%) 7,8 2,3 0,04 Uusi johtumishäiriö (%) 1,6 1,9 0,87 Uusi dialyysin tarve 0 0 Välikarsinan tulehdus 0 0 Vakava ruoansulatuskanavan komplikaatio 0 0 Sekavuus 1 (%) 7,8 2,8 0,07 Leikkauksenaikainen sydäninfarkti (%) 6,3 5,1 0,73 Uusi pysyvä tahdistin 0 0 Tehohoitoaika (vrk) 1,9 ± 1,8 1,5 ± 1,8 0,13 Sairaalahoito (vrk) 6,2 ± 2,4 6,2 ± 3,3 0,97 1 Leikkauksenjälkeinen sekavuus, joka poikkesi selvästi leikkausta edeltävästä henkisestä tilasta ja joka haittasi selvästi toipumista ja kuntoutumista tai johon jouduttiin käyttämään psykoosilääkitystä. tiailla potilailla harvinaisempaa kuin verrokkipotilailla (85,9 % vs 98,1 %, p < 0,01). Palpoiden tai epiaortaalisella kaikututkimuksella todettuna nouseva aortta oli yli 80 vuotiailla Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla useammin kalkkiutunut kuin nuoremmilla verrokeilla (4,7 % vs 0,5 %, p = 0,01). Postoperatiiviset tiedot on esitetty taulukossa 2. Varhaiskuolleisuus oli tutkimusryhmässä 409

4 6,3 % ja verrokkiryhmässä 1,4 % (p = 0,03). Yli 80 vuotiailla leikkauksenjälkeinen eteisvärinä oli yleisempää ja vuodosta johtuvia uusintaleikkauksia jouduttiin tekemään useammin. Tutkimus ja verrokkiryhmässä ei esiintynyt aivohalvauksia, eikä muiden leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden esiintyvyyksissä ollut eroja. Teho tai sairaalahoitoajat eivät poikenneet toisistaan. Leikkauksen ja Nottingham Health Profile kyselyn välinen aika oli keskimäärin 3,9 vuotta. Leikkauksen ja kyselyn välisenä aikana kuoli kymmenen potilasta (16 %). Kuudesta myöhäiskuolemasta (yli 30 vrk leikkauksesta) sydänperäisiä oli kolme. Kysely lähetettiin kaikille 54:lle elossa olevalle tutkimuspotilaalle, ja sen palautti 43 (79,6 %). Leikkausta edeltävät ja leikkauksenjälkeiset CCS luokat on esitetty kuvassa 2. Ennen leikkausta CCS luokkiin III ja IV kuului 98,5 % tutkimuspotilaista, ja leikkauksen jälkeen 53,5 % potilaista kuului CCS luokkiin I ja II. NHP kyselyn mukaan tutkimusryhmän potilaat tunsivat itsensä iän ja sukupuolen suhteen kaltaistettuun verrokkiväestöön verrattuna kivuttomammiksi (kuva 1). Viidessä muussa elämänlaatua mittaavassa ulottuvuudessa ei havaittu eroja tutkimusryhmän ja ikä ja sukupuolivakioidun väestön kesken. % Preoperatiivinen Postoperatiivinen CCS-luokka Kuva 2. Ohitusleikkauksen vaikutus suorituskykyyn: pre ja postoperatiivinen CCS-luokka (Canadian Cardiovascular Society). Pohdinta Yli 80 vuotiaiden varhaiskuolleisuus sydämen ohitusleikkauksen jälkeen oli merkitsevästi suurempi kuin verrokkien. Leikkauskuolleisuutta voidaan silti pitää hyväksyttävänä, koska tutkimuspotilaillamme oli useita leikkauskuolleisuutta lisääviä riskitekijöitä, joita ovat aiemmin sairastettu sydäninfarkti, epästabiili angina pectoris ja diabetes. Jo yksin yli 80 vuoden ikä muuten terveellä potilaalla suurentaa sydänleikkauksen kuolleisuusriskin miehillä 3,5 %:iin ja naisilla 4,8 %:iin (www.euroscore.org/calc.html). Tupakoivia oli verrokkiryhmässä enemmän kuin tutkimusryhmässä. Todennäköinen selitys tälle on, että tupakoivat elävät harvemmin yli 80 vuotiaiksi. Tutkimuspotilailla oli useammin kalkkiutunut nouseva aortta. Tämän samoin kuin korkean iän on todettu altistavan leikkauksenaikaisille aivoinfarkteille (John ym. 2000). Kummassakaan ryhmässä ei kuitenkaan esiintynyt leikkauskomplikaationa aivoinfarkteja. Kaikki potilaat, joilla todettiin kalkkiutunut nouseva aortta, leikattiin lyövän sydämen tekniikalla. Lyövän sydämen leikkauksessa kovettunutta aorttaa ei manipuloida pihtisululla eikä sydän keuhkokonetta käytetä, minkä vuoksi kalkkiutumien irtoamisen ja aivoverisuoniin kulkeutumisen riski on huomattavasti pienempi (Hoff ym. 2002, Ricci ym. 2000). Mahdollisia mikroembolisaation aiheuttamia kognitiivisia muutoksia emme voineet tällä asetelmalla tutkia. Yli 80 vuotiailla potilailla esiintyi useammin leikkauksen jälkeen ohimenevää eteisvärinää kuin verrokeilla. Korkea ikä on leikkauksenjälkeisen eteisvärinän tärkein riskitekijä. Eteisvärinän syynä ovat ikääntymiseen liittyvät sydänlihaksen rappeutuminen, hidastunut sähköinen johtuminen, eteisten koon kasvu ja sidekudoksen lisääntyminen (Hakala 2003). Rintakehän sisävaltimon käyttö siirresuonena oli harvinaisempaa tutkimuspotilailla kuin verrokeilla. Tosin 86 %:lla yli 80 vuotiasta potilaistakin käytettiin ohitussuonena rintakehän sisävaltimoa. Leikkausajan minimoimiseksi muutamilla hyvin huonokuntoisilla potilailla käytettiin pelkästään laskimosiirteitä. 410 E. Sainio ym.

5 Uusintaleikkauksia jouduttiin tekemään verenvuodon takia useammin yli 80 vuotiaille potilaille kuin verrokkeille. Yksi mahdollinen selitys tähän on se, että yli 80 vuotiailla potilailla veren hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden käyttö leikkaukseen saakka olisi ollut yleisempää. Tätä emme voineet analysoida sydänleikkausrekisteristä. Yli 80 vuotiaiden ohitusleikkauspotilaiden elämänlaatu leikkauksen jälkeen on hyvä. Verrattuna ikä ja sukupuolivakioituun verrokkiväestöön tutkimuksemme potilaat olivat leikkauksen jälkeen kivuttomampia, vaikka vertailuryhmänä jouduimme käyttämään viisi vuotta nuorempia potilaita. Helsinkiläinen tutkimusryhmä selvitti haastattelututkimuksella ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia yli 70 vuotiailla potilailla keskimäärin 5,5 vuotta ohitusleikkauksen jälkeen (Malinen ym. 2001). Vastanneista 98 % arvioi hyötyneensä leikkauksesta. Rintakivuista kärsivien osuus oli puolittunut, ja samansuuntainen, joskin lievempi paraneminen tapahtui hengenahdistusoireistossa. Haastatelluista potilaista valtaosa kuten meidänkin tutkimuksessamme kuului ennen leikkausta CCS luokkiin III ja IV ja kyselyn aikaan yli puolet kuului luokkiin I tai II. Kanadalaisessa takautuvassa tutkimuksessa, jossa verrattiin ohitusleikkausta, pallolaajennusta ja lääkitystä sepelvaltimotaudin hoidossa, oli mukana 983 yli 80 vuotiasta potilasta. Neljän vuoden kuolleisuus oli ohitusleikkauksen jälkeen 23 %, pallolaajennuksen jälkeen 28 % ja lääkehoidon jälkeen 40 %. Ero kaikkien hoitoryhmien välillä, myös pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen välillä, oli tilastollisesti merkitsevä (Graham ym. 2002). Omassa tutkimuksessamme 3,9 vuoden aikana leikkauksesta kuoli 16 %. Tapaus verrokkitutkimuksella on heikkoutensa, eikä se ole menetelmänä satunnaistetun tutkimuksen veroinen. Yhdessä etenevässä satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin optimaalisen lääkehoidon ja kajoavan hoidon vaikutusta yli 75 vuotialla sepelvaltimotautipotilailla. Kajoavan hoidon ryhmään kuului sekä pallolaajennuksella että ohitusleikkauksella hoidettuja potilaita. Kolmen vuoden kuolleisuudessa ei ollut eroa ryhmien välillä. Alkuun kajoavasti hoidetuilla esiintyi vähemmän rintakipua, mutta tämä ero hävisi kolmen vuoden seurannassa. Sen sijaan lääkehoitoryhmän potilaat tarvitsivat seuranta aikana enemmän sydänlääkkeitä, joutuivat useammin sairaalahoitoon sydäntapahtumien vuoksi ja heille jouduttiin tekemään useammin kajoavia toimenpiteitä sepelvaltimotaudin takia (Pfisterer ym. 2004). Lopuksi Tutkimuksessamme selvisi, että sydämen ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla ovat hyviä ja leikkausriski on hyväksyttävä. Potilaiden suorituskyky ja elämänlaatu paranevat. Huolellisella potilaiden valinnalla iäkkäiden leikkausriski on mahdollista pitää leikkauksen tuomaa hyötyä pienempänä, eikä korkean iän pitäisi olla syy pidättäytyä sydämen ohitusleikkauksesta. y d i n a s i a t Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset lisääntyvät yli 80 vuotiaiden ryhmässä väestön vanhetessa. Iäkkäillä leikkauksen riskitekijät lisääntyvät mutta leikkauskuolleisuus pysyy hyväksyttävänä. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus parantaa suorituskykyä ja vähentää kipuja. Korkea ikä ei saa olla sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen vasta-aihe. Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla 411

6 Kirjallisuutta Craver J, Puskas J, Weintraub W, ym. 601 octogenarians undergoing cardiac surgery: outcome and comparison with younger age groups. Ann Thorac Surg 1999;67: Demaria R, Carrier M, Fortier S, ym. Reduced mortality and strokes with off-pump coronary artery bypass grafting surgery in octogenarians. Circulation 2002;106 (Suppl. I): I5 10. European System for Cardiac Operative Risk Evaluation. org. Graham M, Ghali W, Faris P, ym. Survival after coronary revascularization in the elderly. Circulation 2002;105: Hakala T. Predicting the risk of atrial fibrillation after coronary artery bypass surgery. Väitöskirja. Kuopion yliopisto, Hoff S, Ball S, Coltharp W, Glassford D, Lea IV J, Petracek M. Coronary artery bypass in patients 80 years and over: is off-pump the operation of choice? Ann Thorac Surg 2002;74:S Koivukangas P, Ohinmaa A, Koivukangas J. Nottingham Health Profile (NHP) suomalainen versio. Stakes, raportteja, John R, Choudhri AF, Weinberg AD, ym. Multicenter review of preoperative risk factors for stroke after coronary artery bypass grafting. Ann Thorac Surg 2000;69:30 6. Malinen M, Kyösola K, Luosto R, Harjula A, Tilvis R. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen vaikutus iäkkäiden potilaiden terveydentilaan ja sydänoireisiin. Suom Lääkäril 2001;20: Pfisterer M. Long-term outcome in elderly patients with chronic angina managed invasively versus by optimized medical therapy. Fouryear follow-up of the randomized trial of invasive versus medical therapy in elderly patients (TIME). Circulation 2004;110: Ricci M, Karamanoukian H, Abraham R, ym. Stroke in octogenarians undergoing coronary artery surgery vith and without cardiopulmonary bypass. Ann Thorac Surg 2000;69: Stamou S, Dangas G, Dullum M, ym. Beating heart surgery in octogenarians: perioperative outcome and comparison with younger age groups. Ann Thorac Surg 2000;69: Suomen Sydänliiton tilastot ja rekisterit. Tanaka H, Narisawa T, Masuda M, Kishi D, Suzuki T. Coronary artery bypass in patients 80 years and older: comparison with a younger age group. Ann Thorac Surg 2004;10:85 9. Eppu Sainio, LK Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopio Otto Pitkänen, LT, erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS:n anestesiologian ja tehohoidon klinikka PL 1777, Kuopio Tapio Hakala, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, kirurgian klinikka Tikkamäentie Joensuu 412

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI

VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI Käypä hoito : Leikkausriskin arvio tulee aloittaa jo perusterveydenhuollossa Anestesiariskiluokitus (ASA-luokitus) Päivitetyt esimerkit hyväksy.y Amerikan anestesiologiyhdistyksen

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Osastonylilääkäri Sydänyksikkö, KSSHP Aorttastenoosi * Prevalenssi yli 75 v 3% (Bach ym.) * Yli 80 v leikkauskuolleisuus 5,8-6,7% (Vasquez ym. N =13000)

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia?

VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia? ilkka.vohlonen@uef.fi VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia? Ilkka Vohlonen, professori 26.11.2013 Virpi Pitkänen, erityisasiantuntija Yhteistyöllä lähiöt

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 1 (16) OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 2 (16) Lukijalle Teille tai läheisellenne on sydämen sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksen ja muiden tutkimusten perusteella päädytty tekemään sydänleikkaus, joko

Lisätiedot

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN IRIÖIDEN IDEN LÄÄKETIETEELLISESSÄÄÄKETIETEELLISESS TUTKIMUKSESSA UC Markku Kaste Neurologian emeritus professori, Helsingin

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

SYDÄNLEIKATTUJEN TERVEYTEEN LIITTYVÄ ELÄMÄNLAATU

SYDÄNLEIKATTUJEN TERVEYTEEN LIITTYVÄ ELÄMÄNLAATU SYDÄNLEIKATTUJEN TERVEYTEEN LIITTYVÄ ELÄMÄNLAATU Kari-Ossian Marjanen Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen

Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen Anna-Reetta Hokkanen Jenni Tapaninaho Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen Syksy 2010 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Pia Salo, Pirjo Honkanen, Aleksi Reito, Jorma Pajamäki, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy väestöön kohdistuvilla ohjelmilla

Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy väestöön kohdistuvilla ohjelmilla Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy väestöön kohdistuvilla ohjelmilla SBU:n (Statens beredning för utvärdering av medicinsk metodik) sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä käsittelevän systemaattisen

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset 39 VALMISTEYHTEENVETO 40 Kohta 4.1 Käyttöaiheet [Tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet poistetaan ja korvataan seuraavasti:] Keskivaikean

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Tupakoimatta leikkaukseen - tieteellinen perusta ja vieroitushoito

Tupakoimatta leikkaukseen - tieteellinen perusta ja vieroitushoito Tupakoimatta leikkaukseen - tieteellinen perusta ja vieroitushoito Tuomas Rosberg LL keuhkosairauksien ja allergologian el osastonylilääkäri K-HKS keuhkosairaudet Tupakan lopetuksen edistäminen Kysy ja

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010

Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010 Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa 2000 2010 Christa Pyy 1,2, Timo Laine 1, Teija Lund 1, Heikki Österman 1, Dietrich Schlenzka 1, Timo Yrjönen 1, Timo Nyyssönen 2 ja Heikki Kröger 2 1)Sairaala Orton,

Lisätiedot

Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit Johdanto. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit Johdanto. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit Johdanto TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Koesuunnittelu: Johdanto Johdattelevia esimerkkejä Tilastolliset kokeet TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 2 Koesuunnittelu: Johdanto

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

ARVOISA VASTAANOTTAJA,

ARVOISA VASTAANOTTAJA, ARVOISA VASTAANOTTAJA, Pyydämme Teitä osallistumaan tutkimukseen, jossa kartoitetaan gynekologisten laskeumaleikkausten menetelmiä, komplikaatioita ja vaikutusta elämänlaatuun Suomessa vuonna 2015. Tiedote

Lisätiedot

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Etelä-Savon PYLL-tulokset Etelä-Savon PYLL-tulokset 14.6.2016 Mikkeli Virpi Pitkänen erityisasiantuntija 27.6.2016 Page 1 Analyysissä olevat alueet ja asukasluvut Kunnat Hirvensalmi 2 326 Joroinen 5 178 Juva 6 616 Kangasniemi 5

Lisätiedot

Ohitusleikkauspotilaiden terveydentila ennen ja jälkeen leikkauksen

Ohitusleikkauspotilaiden terveydentila ennen ja jälkeen leikkauksen Ohitusleikkauspotilaiden terveydentila ennen ja jälkeen leikkauksen Tampereen yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Pro gradu tutkielma Maaliskuu 2009 Marja Koivumäki TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Rattijuopon elämänkaari

Rattijuopon elämänkaari Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Skudex 75 mg / 25 mg kalvopäällysteinen tabletti , v. 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Skudex 75 mg / 25 mg kalvopäällysteinen tabletti , v. 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Skudex 75 mg / 25 mg kalvopäällysteinen tabletti 28.12.2015, v. 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kivulla voi olla

Lisätiedot

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat LUKU 3 Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat KARL LEMSTRÖM JANNE J. JOKINEN JYRI LOMMI JORMA SIPPONEN Johdanto Sydämensiirtojen määrää olisi Suomessa mahdollista lisätä, ja näin tulisikin mitä pikimmin

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Inspiolto Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste Yanimo Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste

Inspiolto Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste Yanimo Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste Sivu 1 / 6 Inspiolto Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste Yanimo Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO OSA VI.2 Osa VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto. Rekisterit ja potilasturvallisuus

Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto. Rekisterit ja potilasturvallisuus Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Rekisterit ja potilasturvallisuus Suomessa Sairaalassa hoidetuista Joka kymmenes kohtaa vaaratilanteen Joka sadas kokee vakavan haitan Joka tuhannes kuolee tai

Lisätiedot

Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla. Teuvo Takala P-HKS GKS

Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla. Teuvo Takala P-HKS GKS Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla Teuvo Takala P-HKS GKS 26.09.08 Esityksen sisältö Johdanto Julkaistuja tutkimuksia Omia kokemuksia ja johtopäätöksiä Ei historiaa eikä epidemiologiaa Ei leikkaustekniikkaa

Lisätiedot

Ohitusleikkauspotilaan preoperatiivinen ohjaus Ohjausrunko Savonlinnan keskussairaalan osasto 5A:n sairaanhoitajille

Ohitusleikkauspotilaan preoperatiivinen ohjaus Ohjausrunko Savonlinnan keskussairaalan osasto 5A:n sairaanhoitajille Aila Ketolainen, Johanna Kopra & Arto Suomalainen Ohitusleikkauspotilaan preoperatiivinen ohjaus Ohjausrunko Savonlinnan keskussairaalan osasto 5A:n sairaanhoitajille Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Meretojan taudin myöhäisvaiheet Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Leena Meinilä 25.11.2008

Leena Meinilä 25.11.2008 Ohitusleikkaus Mitraaliläppäleikkaus Sternumin fixaatio Ennen leikkausta 2-3vk preoperatiivinen harjoittelu (hengityslihasvoima, rintakehän liikkuvuus, kestävyys) vähentää hengityskomplikaatioita erityisesti

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

ENSILINJAN SOLUNSALPAAJAHOIDON TOTEUTUMINEN IÄKKÄILLÄ JA ERITTÄIN IÄKKÄILLÄ MUNASARJASYÖPÄPOTILAILLA TAYSIN NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN

ENSILINJAN SOLUNSALPAAJAHOIDON TOTEUTUMINEN IÄKKÄILLÄ JA ERITTÄIN IÄKKÄILLÄ MUNASARJASYÖPÄPOTILAILLA TAYSIN NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ENSILINJAN SOLUNSALPAAJAHOIDON TOTEUTUMINEN IÄKKÄILLÄ JA ERITTÄIN IÄKKÄILLÄ MUNASARJASYÖPÄPOTILAILLA TAYSIN NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN VASTUUALUEELLA VUOSIEN 2000 2009 VÄLISENÄ AIKANA Salla-Maria Matis

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi

Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Jarkko Pajarinen HUS/HYKS, Ortopedian ja traumatologian klinikka Charles Neer raportoi ensimmäisenä olkanivelen puoliproteesin käytöstä olkaluun

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset Liite IV Tieteelliset johtopäätökset 54 Tieteelliset johtopäätökset 1. - Lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositus Taustatietoa Ivabradiini on sykettä alentava aine, jolla on spesifinen

Lisätiedot

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot