Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Eppu Sainio, Otto Pitkänen ja Tapio Hakala Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Koska sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella hoidettavien potilaiden keski ikä on noussut, leikkauksen riskitekijöiden määrä on kasvanut. Tutkimme vuosina KYS:ssa leikattujen 64:n yli 80 vuotiaan potilaan ohitusleikkausten tuloksia ja vertasimme niitä 214:n alle 80 vuotiaan potilaan tuloksiin. Tutkittavilla oli verrokkeja useammin alaraajojen valtimoita ahtauttava sairaus, ja he olivat tupakoineet tai tupakoivat harvemmin kuin verrokit. Tutkimuspotilaiden varhaiskuolleisuus (alle 30 vrk) oli suurempi kuin verrokkien (6,3 % vs 1,4 %), mutta leikkausriski on hyväksyttävä, sillä yksin yli 80 vuoden ikä suurentaa leikkauksen kuolleisuusriskin lähelle viittä prosenttia. Yli 80 vuotiailla potilailla esiintyi useammin leikkauksen jälkeen eteisvärinää, ja he joutuivat myös uusintaleikkaukseen verenvuodon takia useammin kuin verrokit. Sen sijaan yli 80 vuotiaat leikatut ovat leikkauksen jälkeen kivuttomampia kuin ikä ja sukupuolivakioidut verrokit. K oko Suomen väestössä sepelvaltimotautia sairastavia arvioidaan olevan Väestön ikääntyessä sepelvaltimotaudin esiintyvyys kasvaa: yli 65 vuotiaista miehistä 31 % ja samanikäisistä naisista 21 % sairastaa tautia. Vuonna 2003 Suomessa tehtiin sydämen ohitusleikkausta (Suomen sydänliiton tilastot ja rekisterit). Ohitusleikkaustekniikoiden, sydän keuhkokoneiden ja anestesiamenetelmien kehittyminen on mahdollistanut yhä vanhempien ja sairaampien sepelvaltimotautipotilaiden leikkaukset (Craver ym. 1999, Stamou ym. 2000, Demaria ym. 2002). Yli 80 vuotiailla ohitusleikkauskuolleisuus on suurempi, koska heillä esiintyy enemmän leikkaukseen liittyviä komplikaatioita ja liitännäissairauksia ja heidän kykynsä sietää leikkauksen aiheuttamaa rasitusta on huonompi (Tanaka ym. 2004). Koska yli 80 vuotiaiden potilaiden hoitoon käytetään yhä enemmän rahaa, on tärkeää selvittää, minkälaiset vaikutukset hoidoilla on ikääntyneiden selviämiseen ja elämänlaatuun. Tutkimuksemme tarkoitus oli selvittää KYS:ssa leikattujen yli 80 vuotiaiden potilaiden selviytymistä sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta ja heidän elämänlaatuaan leikkauksen jälkeen. Aineisto ja menetelmät Aineistomme muodostivat välisenä aikana KYS:ssa sydämen ohitusleikkauksella hoidetut 64 yli 80 vuotiasta potilasta. Ne yli 80 vuotiaat potilaat, joille oli tehty sekä läppä että ohitusleikkaus, suljettiin aineistosta pois. Potilaiden leikkausta edeltävät tiedot, leikkaustiedot ja postoperatiiviset tiedot saatiin KYS:n sydänleikkausrekisteristä. Elossaolotiedot ja kuolinsyyt saatiin Väestörekisteristä. Kuolinsyyt luokiteltiin ICD 10 tautiluokituksen mukaan sydänperäisiin ja muista syistä johtuviin. Valitulle potilasjoukolle poimittiin nuoremmista, samana ajankohtana leikatuista potilaista 214 kaltaistettua verrokkia. Kaltaistuskriteereinä olivat sukupuoli, vasemman Duodecim 2007;123:

2 kammion ejektiofraktio (yli tai alle 50 %), päivystysleikkaus tai elektiivinen leikkaus, epästabiilin angina pectoriksen esiintyminen, CCS luokka, aiempi sepelvaltimoiden pallolaajennus tai ohitusleikkaus ja diabetes. Jokaiselle yli 80 vuotiaalle löytyi useita mahdollisia verrokkeja. Näistä valittiin jokaiselle tutkittavalle 3 5 verrokkia iän perusteella. Ensimmäiseksi verrokiksi valittiin verrokkijoukon nuorin. Laskimme verrokkijoukolle ikäkeskiarvon, minkä jälkeen muut verrokit valittiin kaavalla ikäkeskiarvo x 0,9, ikäkeskiarvo, ikäkeskiarvo x 1,05 ja ikäkeskiarvo x 1,1. Verrokeiksi valittiin iältään lähimpänä kutakin arvoa olevat potilaat. Näin verrokit saatiin jakautumaan tasaisesti eri ikäryhmiin alle 80 vuotta. Jos sama potilas tuli verrokiksi kahdelle tai useammalle tutkittavalle, päällekkäisyydet poistettiin. Elossa oleville tutkimuspotilaille lähetettiin elämänlaatua selvittävä Nottingham Health Profile (NHP) kyselylomake ja kysely suorituskyvystä (CCS luokitus). Potilaiden NHP summaindeksiarvoja verrattiin ikä ja sukupuolivakioidun suomalaisväestön keskiarvoihin. Nämä saatiin Stakesin raportista (Koivukangas ym. 1995). Koska raportissa vanhin ikäryhmä, jolle keskiarvot on vakioitu, on vuotta, tutkimusaineistoa verrattiin tähän joukkoon. NHP kyselylomake arvioi elämänlaatua kuudessa eri ulottuvuudessa (kuva 1). Jokaiselle ulottuvuudelle on ryhmä kysymyksiä. Kunkin kysymyksen»kyllä» vastaus saa indeksiarvon, joka on määritelty Stakesin raportissa. Kunkin ulottuvuuden indeksien summa on enintään 100. Mitä suurempi summaindeksiluku kussakin ulottuvuudessa on välillä 0 100, sitä huonompi on elämänlaatu mitatussa ulottuvuudessa. Esimerkiksi kipu ulottuvuus sai tutkimuspotilaillamme summaindeksiluvuksi 14,4 ja ikä ja sukupuolivakioidulla väestöllä se on 27,9. Tämä tarkoittaa, että tutkimuspotilaamme olivat kivuttomampia kuin verrokkiväestö. Tutkimukselle ja NHP kyselyn lähettämiselle on Kuopion yliopiston eettisen toimikunnan lupa. Tutkimuspotilas ja verrokkiryhmän välinen testaus tehtiin SPSS ohjelmalla käyttäen dikotomisten muuttujien vertailuun ristiintaulukointia ja χ 2 testiä. Jatkuvat muuttujat analysoitiin t testillä. NHP tulokset analysoitiin myös SPSS ohjelmalla laskemalla jokaiselle kuudelle ulottuvuudelle potilaskohtainen summaindeksi ja näistä edelleen koko potilasjoukon keskiarvo. Potilasjoukkomme ulottuvuuksien summaindeksit olivat normaalisti jakautuneita. Summaindeksien keskiarvoja verrattiin ikä ja sukupuolivakioidun verrokkiväestön summaindeksien keskiarvoihin, ja arvoja testattiin riippumattomien ryhmien t testillä. Tulokset Tutkimuspotilaista 36 oli miehiä ja 28 naisia, ja heidän keski ikänsä oli 82,0 vuotta (80,0 86,1 v). Verrokkipotilaista 124 oli miehiä ja 90 naisia. Verrokkipotilaiden keski ikä oli 62,6 vuotta (31,0 78,0 v). Leikkausta edeltävät tiedot on esitetty taulukossa 1. Yli 80 vuotiailla potilailla alaraajojen valtimokovettumistautia esiintyi useammin kuin verrokkiryhmässä. Verrokkiryhmässä nykyinen tai aikaisempi tupakointi oli yleisempää kuin tutkimusryhmässä. Muissa leikkausta edeltävissä muuttujissa ei ryhmien välillä ollut eroa. Leikkaustiedot on esitetty taulukossa 2. Ryhmien välillä ei ollut eroa sepelvaltimo ohitusten lukumäärässä, sydän keuhkokoneen käytön ajassa eikä aortansulkuajassa. Rintakehän sisävaltimon käyttö ohitussuonena oli yli 80 vuo NHP -indeksi 40 p = 0,22 30 p = 0,84 p = 0,02 Verrokit (176) Tutkittavat (40) p = 0,53 20 p = 0,31 10 p = 0,23 0 Tarmokkuus Uni Kipu Sosiaalinen eristäytyneisyys Tunnereaktiot Liikkuminen Kuva 1. Ohitusleikkauksen vaikutus elämänlaatuun Nottingham Health Profile indeksin mukaan. 408 E. Sainio ym.

3 Taulukko 1. Leikkausta edeltävät tiedot (keskiarvo ± keskihajonta, potilaiden lukumäärä tai prosenttiosuus ryhmässä). Muuttuja Tutkimusryhmä n = 64 Verrokit n = 214 p-arvo Ikä (v) 82,0 ± 1,5 62,6 ± 10,0 Sukupuoli, M/N 36 / / 90 0,81 Vasemman kammion ejektiofraktio (%) 58,4 ± 14,3 59,0 ± 16,4 0,78 Epästabiili angina pectoris (%) 64,1 55,1 0,21 Aiempi sepelvaltimoiden ohitusleikkaus 0 0 Aiempi sepelvaltimoiden pallolaajennus (%) 1,6 3,7 0,39 Diabetes (%) 23,4 24,3 0,89 CCS-luokka 1 II / III / IV (n) 1 / 19 / 44 5 / 76 / 133 0,62 Astma tai keuhkoahtaumatauti (%) 9,4 9,3 0,99 Alaraajojen valtimokovettumistauti (%) 17,2 7,0 0,01 Aiempi sydäninfarkti (%) 73,4 63,6 0,14 Aivohalvaus tai ohimenevä aivoverenkierron häiriö (%) 15,6 8,9 0,12 Eteisvärinä ennen leikkausta (%) 3,1 1,9 0,54 Aiempi tai nykyinen tupakointi (%) 20,3 43,0 < 0,01 Kolmen suonen sepelvaltimotauti (%) 93,8 89,3 0,29 1 Canadian Cardiac Societyn luokitus Taulukko 2. Leikkaus ja leikkauksenjälkeiset tiedot (keskiarvoina ± keskihajonta, potilaiden lukumäärä tai prosenttiosuus ryhmässä). Muuttuja Tutkimusryhmä n = 64 Verrokit n = 214 p-arvo Elektiivinen/kiireellinen/päivystys (n) 18 / 41 / 5 60 / 136 / 18 0,99 Ohitusten lukumäärä 4,2 ± 1,1 4,0 ± 1,0 0,17 Rintakehän sisävaltimon käyttö (%) 55 (85,9) 210 (98,1) < 0,01 Lyövän sydämen leikkaus (%) 6,3 3,7 0,39 Kalkkiutunut nouseva aortta (%) 4,7 0,5 0,01 Sydän-keuhkokoneen käyttöaika (min) 101 ± ± 44 0,95 Aortansulkuaika (min) 84 ± ± 26 0,63 Alle 30 vrk:n kuolleisuus (%) 6,3 1,4 0,03 Aivohalvaus 0 0 Eteisvärinä (%) 56,3 32,2 < 0,01 Uusi leikkaus vuodon vuoksi (%) 7,8 2,3 0,04 Uusi johtumishäiriö (%) 1,6 1,9 0,87 Uusi dialyysin tarve 0 0 Välikarsinan tulehdus 0 0 Vakava ruoansulatuskanavan komplikaatio 0 0 Sekavuus 1 (%) 7,8 2,8 0,07 Leikkauksenaikainen sydäninfarkti (%) 6,3 5,1 0,73 Uusi pysyvä tahdistin 0 0 Tehohoitoaika (vrk) 1,9 ± 1,8 1,5 ± 1,8 0,13 Sairaalahoito (vrk) 6,2 ± 2,4 6,2 ± 3,3 0,97 1 Leikkauksenjälkeinen sekavuus, joka poikkesi selvästi leikkausta edeltävästä henkisestä tilasta ja joka haittasi selvästi toipumista ja kuntoutumista tai johon jouduttiin käyttämään psykoosilääkitystä. tiailla potilailla harvinaisempaa kuin verrokkipotilailla (85,9 % vs 98,1 %, p < 0,01). Palpoiden tai epiaortaalisella kaikututkimuksella todettuna nouseva aortta oli yli 80 vuotiailla Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla useammin kalkkiutunut kuin nuoremmilla verrokeilla (4,7 % vs 0,5 %, p = 0,01). Postoperatiiviset tiedot on esitetty taulukossa 2. Varhaiskuolleisuus oli tutkimusryhmässä 409

4 6,3 % ja verrokkiryhmässä 1,4 % (p = 0,03). Yli 80 vuotiailla leikkauksenjälkeinen eteisvärinä oli yleisempää ja vuodosta johtuvia uusintaleikkauksia jouduttiin tekemään useammin. Tutkimus ja verrokkiryhmässä ei esiintynyt aivohalvauksia, eikä muiden leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden esiintyvyyksissä ollut eroja. Teho tai sairaalahoitoajat eivät poikenneet toisistaan. Leikkauksen ja Nottingham Health Profile kyselyn välinen aika oli keskimäärin 3,9 vuotta. Leikkauksen ja kyselyn välisenä aikana kuoli kymmenen potilasta (16 %). Kuudesta myöhäiskuolemasta (yli 30 vrk leikkauksesta) sydänperäisiä oli kolme. Kysely lähetettiin kaikille 54:lle elossa olevalle tutkimuspotilaalle, ja sen palautti 43 (79,6 %). Leikkausta edeltävät ja leikkauksenjälkeiset CCS luokat on esitetty kuvassa 2. Ennen leikkausta CCS luokkiin III ja IV kuului 98,5 % tutkimuspotilaista, ja leikkauksen jälkeen 53,5 % potilaista kuului CCS luokkiin I ja II. NHP kyselyn mukaan tutkimusryhmän potilaat tunsivat itsensä iän ja sukupuolen suhteen kaltaistettuun verrokkiväestöön verrattuna kivuttomammiksi (kuva 1). Viidessä muussa elämänlaatua mittaavassa ulottuvuudessa ei havaittu eroja tutkimusryhmän ja ikä ja sukupuolivakioidun väestön kesken. % Preoperatiivinen Postoperatiivinen CCS-luokka Kuva 2. Ohitusleikkauksen vaikutus suorituskykyyn: pre ja postoperatiivinen CCS-luokka (Canadian Cardiovascular Society). Pohdinta Yli 80 vuotiaiden varhaiskuolleisuus sydämen ohitusleikkauksen jälkeen oli merkitsevästi suurempi kuin verrokkien. Leikkauskuolleisuutta voidaan silti pitää hyväksyttävänä, koska tutkimuspotilaillamme oli useita leikkauskuolleisuutta lisääviä riskitekijöitä, joita ovat aiemmin sairastettu sydäninfarkti, epästabiili angina pectoris ja diabetes. Jo yksin yli 80 vuoden ikä muuten terveellä potilaalla suurentaa sydänleikkauksen kuolleisuusriskin miehillä 3,5 %:iin ja naisilla 4,8 %:iin (www.euroscore.org/calc.html). Tupakoivia oli verrokkiryhmässä enemmän kuin tutkimusryhmässä. Todennäköinen selitys tälle on, että tupakoivat elävät harvemmin yli 80 vuotiaiksi. Tutkimuspotilailla oli useammin kalkkiutunut nouseva aortta. Tämän samoin kuin korkean iän on todettu altistavan leikkauksenaikaisille aivoinfarkteille (John ym. 2000). Kummassakaan ryhmässä ei kuitenkaan esiintynyt leikkauskomplikaationa aivoinfarkteja. Kaikki potilaat, joilla todettiin kalkkiutunut nouseva aortta, leikattiin lyövän sydämen tekniikalla. Lyövän sydämen leikkauksessa kovettunutta aorttaa ei manipuloida pihtisululla eikä sydän keuhkokonetta käytetä, minkä vuoksi kalkkiutumien irtoamisen ja aivoverisuoniin kulkeutumisen riski on huomattavasti pienempi (Hoff ym. 2002, Ricci ym. 2000). Mahdollisia mikroembolisaation aiheuttamia kognitiivisia muutoksia emme voineet tällä asetelmalla tutkia. Yli 80 vuotiailla potilailla esiintyi useammin leikkauksen jälkeen ohimenevää eteisvärinää kuin verrokeilla. Korkea ikä on leikkauksenjälkeisen eteisvärinän tärkein riskitekijä. Eteisvärinän syynä ovat ikääntymiseen liittyvät sydänlihaksen rappeutuminen, hidastunut sähköinen johtuminen, eteisten koon kasvu ja sidekudoksen lisääntyminen (Hakala 2003). Rintakehän sisävaltimon käyttö siirresuonena oli harvinaisempaa tutkimuspotilailla kuin verrokeilla. Tosin 86 %:lla yli 80 vuotiasta potilaistakin käytettiin ohitussuonena rintakehän sisävaltimoa. Leikkausajan minimoimiseksi muutamilla hyvin huonokuntoisilla potilailla käytettiin pelkästään laskimosiirteitä. 410 E. Sainio ym.

5 Uusintaleikkauksia jouduttiin tekemään verenvuodon takia useammin yli 80 vuotiaille potilaille kuin verrokkeille. Yksi mahdollinen selitys tähän on se, että yli 80 vuotiailla potilailla veren hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden käyttö leikkaukseen saakka olisi ollut yleisempää. Tätä emme voineet analysoida sydänleikkausrekisteristä. Yli 80 vuotiaiden ohitusleikkauspotilaiden elämänlaatu leikkauksen jälkeen on hyvä. Verrattuna ikä ja sukupuolivakioituun verrokkiväestöön tutkimuksemme potilaat olivat leikkauksen jälkeen kivuttomampia, vaikka vertailuryhmänä jouduimme käyttämään viisi vuotta nuorempia potilaita. Helsinkiläinen tutkimusryhmä selvitti haastattelututkimuksella ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia yli 70 vuotiailla potilailla keskimäärin 5,5 vuotta ohitusleikkauksen jälkeen (Malinen ym. 2001). Vastanneista 98 % arvioi hyötyneensä leikkauksesta. Rintakivuista kärsivien osuus oli puolittunut, ja samansuuntainen, joskin lievempi paraneminen tapahtui hengenahdistusoireistossa. Haastatelluista potilaista valtaosa kuten meidänkin tutkimuksessamme kuului ennen leikkausta CCS luokkiin III ja IV ja kyselyn aikaan yli puolet kuului luokkiin I tai II. Kanadalaisessa takautuvassa tutkimuksessa, jossa verrattiin ohitusleikkausta, pallolaajennusta ja lääkitystä sepelvaltimotaudin hoidossa, oli mukana 983 yli 80 vuotiasta potilasta. Neljän vuoden kuolleisuus oli ohitusleikkauksen jälkeen 23 %, pallolaajennuksen jälkeen 28 % ja lääkehoidon jälkeen 40 %. Ero kaikkien hoitoryhmien välillä, myös pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen välillä, oli tilastollisesti merkitsevä (Graham ym. 2002). Omassa tutkimuksessamme 3,9 vuoden aikana leikkauksesta kuoli 16 %. Tapaus verrokkitutkimuksella on heikkoutensa, eikä se ole menetelmänä satunnaistetun tutkimuksen veroinen. Yhdessä etenevässä satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin optimaalisen lääkehoidon ja kajoavan hoidon vaikutusta yli 75 vuotialla sepelvaltimotautipotilailla. Kajoavan hoidon ryhmään kuului sekä pallolaajennuksella että ohitusleikkauksella hoidettuja potilaita. Kolmen vuoden kuolleisuudessa ei ollut eroa ryhmien välillä. Alkuun kajoavasti hoidetuilla esiintyi vähemmän rintakipua, mutta tämä ero hävisi kolmen vuoden seurannassa. Sen sijaan lääkehoitoryhmän potilaat tarvitsivat seuranta aikana enemmän sydänlääkkeitä, joutuivat useammin sairaalahoitoon sydäntapahtumien vuoksi ja heille jouduttiin tekemään useammin kajoavia toimenpiteitä sepelvaltimotaudin takia (Pfisterer ym. 2004). Lopuksi Tutkimuksessamme selvisi, että sydämen ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla ovat hyviä ja leikkausriski on hyväksyttävä. Potilaiden suorituskyky ja elämänlaatu paranevat. Huolellisella potilaiden valinnalla iäkkäiden leikkausriski on mahdollista pitää leikkauksen tuomaa hyötyä pienempänä, eikä korkean iän pitäisi olla syy pidättäytyä sydämen ohitusleikkauksesta. y d i n a s i a t Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset lisääntyvät yli 80 vuotiaiden ryhmässä väestön vanhetessa. Iäkkäillä leikkauksen riskitekijät lisääntyvät mutta leikkauskuolleisuus pysyy hyväksyttävänä. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus parantaa suorituskykyä ja vähentää kipuja. Korkea ikä ei saa olla sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen vasta-aihe. Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla 411

6 Kirjallisuutta Craver J, Puskas J, Weintraub W, ym. 601 octogenarians undergoing cardiac surgery: outcome and comparison with younger age groups. Ann Thorac Surg 1999;67: Demaria R, Carrier M, Fortier S, ym. Reduced mortality and strokes with off-pump coronary artery bypass grafting surgery in octogenarians. Circulation 2002;106 (Suppl. I): I5 10. European System for Cardiac Operative Risk Evaluation. org. Graham M, Ghali W, Faris P, ym. Survival after coronary revascularization in the elderly. Circulation 2002;105: Hakala T. Predicting the risk of atrial fibrillation after coronary artery bypass surgery. Väitöskirja. Kuopion yliopisto, Hoff S, Ball S, Coltharp W, Glassford D, Lea IV J, Petracek M. Coronary artery bypass in patients 80 years and over: is off-pump the operation of choice? Ann Thorac Surg 2002;74:S Koivukangas P, Ohinmaa A, Koivukangas J. Nottingham Health Profile (NHP) suomalainen versio. Stakes, raportteja, John R, Choudhri AF, Weinberg AD, ym. Multicenter review of preoperative risk factors for stroke after coronary artery bypass grafting. Ann Thorac Surg 2000;69:30 6. Malinen M, Kyösola K, Luosto R, Harjula A, Tilvis R. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen vaikutus iäkkäiden potilaiden terveydentilaan ja sydänoireisiin. Suom Lääkäril 2001;20: Pfisterer M. Long-term outcome in elderly patients with chronic angina managed invasively versus by optimized medical therapy. Fouryear follow-up of the randomized trial of invasive versus medical therapy in elderly patients (TIME). Circulation 2004;110: Ricci M, Karamanoukian H, Abraham R, ym. Stroke in octogenarians undergoing coronary artery surgery vith and without cardiopulmonary bypass. Ann Thorac Surg 2000;69: Stamou S, Dangas G, Dullum M, ym. Beating heart surgery in octogenarians: perioperative outcome and comparison with younger age groups. Ann Thorac Surg 2000;69: Suomen Sydänliiton tilastot ja rekisterit. Tanaka H, Narisawa T, Masuda M, Kishi D, Suzuki T. Coronary artery bypass in patients 80 years and older: comparison with a younger age group. Ann Thorac Surg 2004;10:85 9. Eppu Sainio, LK Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopio Otto Pitkänen, LT, erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS:n anestesiologian ja tehohoidon klinikka PL 1777, Kuopio Tapio Hakala, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, kirurgian klinikka Tikkamäentie Joensuu 412

Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen

Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen Alkuperäistutkimus Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen Janne J. Jokinen, Paula Mustonen, Sinikka Rehnberg, Mikko Hippeläinen ja Juha Hartikainen Suomessa tehtiin

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Katsaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Sydän-keuhkokoneen käyttö sepelvaltimoleikkauksessa on vakiinnuttanut paikkansa viime

Lisätiedot

Vaikutus angina pectorikseen ja elämänennusteeseen

Vaikutus angina pectorikseen ja elämänennusteeseen Katsaus Sepelvaltimotaudin hoito: ohitusleikkaus vai pallolaajennus? Juhani Heikkilä ja Antero Järvinen Invasiivisella hoidolla on vakiintunut asema sepelvaltimotaudin hoidossa, jos oireisto on vaikea

Lisätiedot

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja

Lisätiedot

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Leikopotilas ja preoperatiivinen anestesiapoliklinikka Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä The impact of a consultant anaesthetist

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa

SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa Johanna Kaulamo Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy

Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy Katsaus Jari Halonen, Tapio Hakala, Kimmo Mäkinen ja Juha Hartikainen Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy Eteisvärinä on yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö. Sen esiintyvyys ohitusleikkauksen

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012 Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa Unto Häkkinen, CHESS-seminaari Suoriutumiskyvyn mittaaminen Neljä potilasryhmää: sydäninfarkti aivoinfarkti lonkkamurtuma erittäin pienipainoiset keskoset

Lisätiedot

Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme

Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme Näin hoidan Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä ja eteislepatus ovat merkittävä hoidollinen ongelma, koska rytmihäiriöön liittyy

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE

SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE Ilkka Luokkala Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta KYS Sydänkeskus Huhtikuu

Lisätiedot

PLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL

PLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL PLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL FIBRILLATION AFTER CARDIAC SURGERY Anssi Pölkki Syventävät opinnot Lääketieteen

Lisätiedot

Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä

Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä Katsaus Maarit Venermo, Jyrki Virkkunen, Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius ja Finnvasc-ryhmä Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä Diabetes on tärkein riskitekijä, joka pahentaa alaraajaiskemian

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

Aikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin

Aikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Aikuistyypin diabetespotilaan sepelvaltimotaudin hoito Mikko Syvänne Aikuistyypin diabeetikkojen hoidossa on tärkeää hyödyntää kaikki ne keinot, jotka parantavat sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201506111676

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

AKTIIVISUUTTA ARKEEN, SYKETTÄ SYDÄMEEN Kunnon ylläpitovaiheen liikuntaopas sydämen ohitusleikkauksen jälkeen

AKTIIVISUUTTA ARKEEN, SYKETTÄ SYDÄMEEN Kunnon ylläpitovaiheen liikuntaopas sydämen ohitusleikkauksen jälkeen Mirka Henttinen, Eerika Saarijärvi, Ulla Väänänen AKTIIVISUUTTA ARKEEN, SYKETTÄ SYDÄMEEN Kunnon ylläpitovaiheen liikuntaopas sydämen ohitusleikkauksen jälkeen Opinnäytetyö Fysioterapia Toukokuu 2011 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 1 (16) OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 2 (16) Lukijalle Teille tai läheisellenne on sydämen sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksen ja muiden tutkimusten perusteella päädytty tekemään sydänleikkaus, joko

Lisätiedot

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Alkuperäistutkimus Pekka Turtiainen, Pentti Rautio ja Juha Mustonen Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Sydänperfuusiokuvaus (SPK) on hyödyllinen sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa TERVEYDENHUOLTO Juha Mustonen dosentti, konservatiivisen klinikkaryhmän johtaja, ylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, sisätautien klinikka juha.mustonen@pkssk.fi Raimo Kettunen, professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä

Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Antti Kyrö, Ville-Veikko Elomaa, Ville Lehtinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Lisätiedot

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa LUKU 2 Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa HETA NIEMINEN E E R O J O K I N E N HEIKKI SAIRANEN Tiivistelmä Suomessa syntyy keskimäärin kymmenen sydänvikaista lasta viikossa.

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

PERFECT Pallolaajennus ja ohitusleikkaus

PERFECT Pallolaajennus ja ohitusleikkaus S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 3 5 / 2 0 0 8 timo seppälä, juha hartikainen, unto häkkinen, merja juntunen, miika linna, kjell nikus, simo pelanteri, mikko peltola, auvo rauhala, antti vento PERFECT

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Alkuperäistutkimus Timo Mäkikallio, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Vesa Jokinen, Kari Ylitalo, Jukka Juvonen ja Heikki Huikuri Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Ohitusleikkauksella

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET

LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET 1 EMEA:N ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET RESCUPASEN TIETEELLISEN ARVIOINNIN YLEINEN TIIVISTELMÄ - Laatuun liittyvät kysymykset Tuotteen laatu katsotaan

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Summit-Pinnacle MOM-tekonivelten tulokset keskipitkässä seurannassa perinteisillä tekonivelseurannan menetelmillä arvioituina

Summit-Pinnacle MOM-tekonivelten tulokset keskipitkässä seurannassa perinteisillä tekonivelseurannan menetelmillä arvioituina Summit-Pinnacle MOM-tekonivelten tulokset keskipitkässä seurannassa perinteisillä tekonivelseurannan menetelmillä arvioituina Juho Salivaara, Timo Puolakka, Jorma Pajamäki, Teemu Moilanen, Antti Eskelinen

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:

Lisätiedot

SYDÄNLEIKATTUJEN TERVEYTEEN LIITTYVÄ ELÄMÄNLAATU

SYDÄNLEIKATTUJEN TERVEYTEEN LIITTYVÄ ELÄMÄNLAATU SYDÄNLEIKATTUJEN TERVEYTEEN LIITTYVÄ ELÄMÄNLAATU Kari-Ossian Marjanen Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset?

Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset? LUKU 10 Iäkkään potilaan läppäleikkaus yksi vai monta läppää, entä ohitukset? Raimo Kettunen Martti Lepojärvi Markku Salmenperä Tiivistelmä Ikä sinänsä on erittäin harvoin kontraindikaatio läppäleikkaukselle,

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen

Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen Anna-Reetta Hokkanen Jenni Tapaninaho Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen Syksy 2010 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAIDEN HOITOAJAT TURUN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA VUOSINA 2006-2009

SYDÄNPOTILAIDEN HOITOAJAT TURUN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA VUOSINA 2006-2009 Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2012 Heidi Helin, Annukka Järvinen ja Jenni Matola SYDÄNPOTILAIDEN HOITOAJAT TURUN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA VUOSINA 2006-2009 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu

Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sydänpotilaan fyysisen toimintakyvyn arviointi Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka

Lisätiedot

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten LUKU 8 Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten jälkeen HENRIK EKBLAD Kuva 1. TGA. Tiivistelmä Suurten suonten transposition insidenssi on 20 30 / 100

Lisätiedot

Leena Meinilä 25.11.2008

Leena Meinilä 25.11.2008 Ohitusleikkaus Mitraaliläppäleikkaus Sternumin fixaatio Ennen leikkausta 2-3vk preoperatiivinen harjoittelu (hengityslihasvoima, rintakehän liikkuvuus, kestävyys) vähentää hengityskomplikaatioita erityisesti

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN IRIÖIDEN IDEN LÄÄKETIETEELLISESSÄÄÄKETIETEELLISESS TUTKIMUKSESSA UC Markku Kaste Neurologian emeritus professori, Helsingin

Lisätiedot