Aortan aneurysmien hoito suonensisäisillä stenttiproteeseilla
|
|
- Heikki Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Aortan aneurysmien hoito suonensisäisillä stenttiproteeseilla Pekka-Sakari Aho, Johan Edgren, Pekka Keto, Wolf-Dieter Roth, Jarmo Salo, Jorma Sipponen ja Mauri Lepäntalo Osa aortan aneurysmista voidaan nykyisin hoitaa suonensisäisillä stenttiproteeseilla. Proteesi asennetaan tällöin nivusvaltimon kautta ja kiinnitetään paikoilleen aneurysman ylä- ja alapuolelle. Toimenpiteen avulla voidaan välttää suuri avoleikkaus, jolloin potilaalla on vähemmän kipuja, verensiirtojen tarve on vähäisempi ja toimenpiteen jälkeinen toipuminen nopeampaa. Anatomisista syistä noin kolmasosa aneurysmista soveltuu hoidettavaksi stenttiproteesilla. Toimenpiteeseen voi liittyä komplikaatioita, joista tärkein on stenttiproteesin ja aortan välisen liitoksen pitämättömyys ja sen seurauksena jatkuva vuoto aortasta aneurysmasäkkiin ja jopa aneurysman repeäminen. Pitkäaikaisia seurantatuloksia ei vielä ole käytettävissä, mutta vaikuttaa kuitenkin siltä, että menetelmä on yhtä turvallinen kuin avoleikkaus, ja sitä voidaan suositella ainakin iäkkäille ja monisairaille potilaille. Aortan aneurysmien stenttiproteesihoidolla tarkoitetaan aneurysmasäkin eristämistä verenkiertojärjestelmästä suonen sisäisesti asetetun proteesin avulla. Proteesi kiinnitetään paikoilleen itsestään laajenevan metalliverkon eli stentin avulla (kuva 1). Stentti tukee joko koko proteesia tai vain osaa siitä muodostaen samalla proteesin päihin tiiviin segmentin, joka eristää aneurysmasäkin verenkierrosta. Tällä tekniikalla voidaan välttää vatsa- tai rintaontelon avaaminen. Samalla saattaa olla mahdollista vähentää avoimeen aortan aneurysmaleikkaukseen liittyvää sairastuvuutta ja kuolleisuutta (taulukko 1) (May ja White 2000). Menetelmän suurin ongelma näyttää olevan stenttiproteesin ja aortan välinen epätiiviys. Saumavuodosta käytetty nimitys»endoleak» tarkoittaa jatkuvaa verivirtaa suonensisäisen proteesin ulkopuolella ja aneurysmasäkin sisäpuolella (White ym. 1996b). Tällöin aneurysman sisällä on edelleen korkea paine, joka altistaa Taulukko 1. Aneurysman stenttiproteesihoidon edut ja haitat avoleikkaukseen verrattuna. Edut Yleensä ei yleisanestesiaa Vältetään laparotomia Vähäisempi verenhukka Vähemmän verensiirtoja Vähemmän kipuja Nopeampi toipuminen? Vältetään aortan pihdittäminen Vähäisempi tehohoidon tarve? Mahdollisuus hoitaa myös avoleikkaukseen soveltumattomia potilaita Haitat Voidaan joutua kuitenkin avoleikkaukseen Periproteettisen vuodon riski Lisätoimenpiteiden tarve Epävarmuus pitkäaikaistuloksista Ei sovellu kaikille Hinta? Elinikäinen seuranta? Edelleen kokeiluasteella aneurysman kasvamiselle ja repeämiselle. Tämän vaarallisen uuden ilmiön ilmaantuvuudeksi on raportoitu jopa 47 % (Jacobowitz ym. 1999b). Repeämiä on todettu muutama Suomessakin. 488 Duodecim 2001;117: P-S. Aho ym.
2 Kuva 1. HYKS:ssa käytettyjä stenttiproteesimalleja. Uuden hoitomenetelmän toivottiin vähentävän sairastuvuutta ja kuolleisuutta aneurysmien hoidossa. Tässä suhteessa menetelmä on osoittautunut pettymykseksi, vaikka tulokset ovat olleet samanveroiset kuin avoleikkauksissa. (Abou-Zamzam ja Porter 1999) Suonensisäisten proteesien kehitys Endovaskulaarisen proteesin asensivat ensimmäisinä Parodi vuonna 1990 (Parodi 1995) Argentiinassa ja Volodos tiettävästi jo vuonna 1987 Ukrainassa. Ensimmäiset stenttiproteesit olivat potilaan mittojen mukaan tehtyjä. Jos potilaalla oli aneurysman proksimaali- ja distaalipuolella riittävän pitkä terve alue (kaula), käytettiin putkimaista aorto-aortaalista proteesia, joka kiinnitettiin molemmista päistään stentillä. Malli on edelleen käytössä soveltuvissa tapauksissa (kuva 2). Jos taas aneurysma ulottui lonkkavaltimoihin, asennettiin»yksilahkeinen» aorto-uni-iliakaalinen proteesi, toisen puolen lonkkavaltimo tukittiin, ja alaraajan verenkierron turvaamiseksi tehtiin femoro-femoraalinen ohitus (Parodi ym. 1991, Parodi 1995). Menetelmällä hoidetaan nykyisin iäkkäitä ja monisairaita, joille uudemmat, tavallisimmin käytetyt»kaksilahkeiset» stenttiproteesit eivät ole teknisistä syistä asennettavissa (Chuter ym. 1999). Potilaiden valinta vatsa-aortan aneurysmien hoidossa Ensimmäiset stenttiproteesit asennettiin suuren leikkausriskin potilaille. Sittemmin potilaiden todettiin selviävän yhtä hyvin suonensisäisestä stenttiproteesin asennuksesta kuin tavanomaisesta avoleikkauksesta. Leikkauksenaikainen verenvuoto oli stenttiproteesiryhmässä merkitsevästi vähäisempää ja tehohoitojaksot lyhyempiä (White ym. 1996a). Kun kokemus aneurysman suonensisäisestä hoidosta lisääntyi, alettiin tämän hoitomuodon käyttöaluetta laajentaa normaalin leikkausriskin potilaisiin (D. Ayala ym. 1998). Aortan aneurysmien hoito suonensisäisillä stenttiproteeseilla 489
3 A Kuva 2. A) Angiografiakuva 80-vuotiaan naisen vatsa-aortan 53 mm:n kokoisesta aneurysmasta. Trombimassan sisällä näkyy vapaa luumen. B) Sama aneurysma hoidettuna suoralla putkimaisella stenttiproteesilla. B Vatsa-aortan aneurysmien elektiivisiin avoleikkauksiin liittyvä kuolleisuus on varsin pieni; Kantosen ym. (1997) suomalaisaineistossa se oli 5.1 %. Stenttiproteesilla hoidettaessa tavoitellaankin lähinnä parempaa elämänlaatua. Tähän toivotaan päästävän vähentämällä leikkauksenjälkeisiä kipuja, komplikaatioita ja seksuaalitoimintojen muutoksia sekä lyhyemmällä sairaalassaoloajalla. Lisäksi tavoitellaan kustannusten säästöä. Stenttiproteesihoito voi tulla kyseeseen potilaille, joilla avoleikkaus voi olla hyvin vaikea tai jopa mahdoton useiden aikaisempien leikkausten ja tulehdusten vuoksi (Ohki ja Veith 1999). Pienten aneurysmien hoito stenttiproteesilla olisi houkuttelevaa, koska niiden oletetaan olevan anatomisesti sopivampia suonensisäiseen hoitoon. Tällaista käytäntöä ei voida kuitenkaan nykytiedoin suositella, koska toimenpide suoritettaisiin nuoremmille henkilöille, joilla on pitkä odotettavissa oleva elinikä, eikä stenttiproteesien kestävyydestä ole vielä varmaa käsitystä. Lisäksi itse toimenpiteeseen liittyvä kuolleisuus on ylittänyt joissakin aineistoissa seurannassa olevien potilaiden kuolleisuuden, ja stenttiproteesin asennukseen sisältyy mahdollisuus muuttaa toimenpide avoleikkaukseksi. Siksi ei ole toistaiseksi syytä hoitaa stenttiproteesilla pienempiä aneurysmia kuin avoleikkauksella (Ohki ja Veith 1999). Edelleen on otettava huomioon, että laajan brittiläisen monikeskustutkimuksen mukaan oireettomien cm:n läpimittaisten aneurysmien leikkaushoito ei vähennä kuolleisuutta eikä tuota kustannussäästöjä seurantaan verrattuna (The UK Small Aneurysm Trial Participants 1998). 490 P-S. Aho ym.
4 Stenttiproteesihoitoa rajoittavat anatomiset syyt On arvioitu, että noin % vatsa-aortan aneurysmista olisi hoidettavissa stenttiproteesilla (D. Ayala ym. 1998). Tähän arvioon vaikuttaa paitsi menetelmän käyttäjien kokemus myös käytettävissä oleva laitteisto. Joissain aineistoissa on kyetty hoitamaan jopa 80 % potilaista stenttiproteesilla, Lepäntalon ym. (1997) suomalaisessa aineistossa 27 %. On myös esitetty saumavuotoriskin lisääntyvän hoidettaessa anatomisesti vaikeimpia aneurysmia. Toimenpidettä edeltävistä kuvantamistutkimuksista ensisijaisena pidetään varjoainetehosteista spiraalitietokonetomografiaa (TT) 3 6 mm:n leikkein. Tällä menetelmällä saadaan kuva aneurysman ulkomitoista ja munuaisvaltimoiden alapuolella olevan kaulan alueen trombimassasta. Mikäli potilaan katsotaan soveltuvan TT-kuvauksen perusteella stenttiproteesihoitoon, tehdään angiografia käyttäen aortansisäistä mittakatetria. Mittakatetrilla saadaan aneurysman luotettava pituusmitta ja voidaan arvioida käytettävän stenttiproteesin pituus. Lisäksi angiografiassa nähdään aortan valtimohaarojen sijainti ja avoimuus, mikä on erityisen tärkeää munuaisvaltimoiden osalta. Edellä mainitut tutkimukset on mahdollista korvata magneettiangiografialla (Ohki ja Veith 1999) tai varsinkin magneetti- tai TT-kuvista tehtävillä kolmiulotteisilla rekonstruktiokuvilla (kuva 3). Proteesimallien välisistä pienistä eroista huolimatta taulukon 2 mukaiset anatomiset valintakriteerit (Ohki ja Veith 1999) ovat Suomessa yleisesti hyväksyttyjä. Jos nämä kriteerit täyttyvät, stenttiproteesi on mahdollista asentaa lantion valtimoiden kautta paikalleen siten, että se saa riittävän pitkällä matkalla tukea seinämästä paikallaan pysyäkseen ja tiiviyden saavuttamiseksi eikä toisaalta tuki munuaisvaltimoiden suuaukkoja. Ahtautuneet tai tukkeutuneet truncus coeliacus ja arteria mesenterica superior sekä laaja, avoin arteria mesenterica inferior (IMA) viittaavat suolilievealueen verenkierron riippuvuuteen IMA:sta. Tätä tilannetta pidetään vasta-aiheena stenttiproteesin asennukselle, koska tällöin IMA tukkeutuu väistämättä (Ohki ja Veith 1999). Taulukko 2. Stenttiproteesien käytön anatomiset kriteerit. Munuaisvaltimoiden ja aneurysman välinen kaula Pituus vähintään 15 mm Leveys alle 28 mm Ei yli 60 asteen kulmaa kaulan ja aneurysman välillä Ei muraalista trombimassaa Ei runsaasti kalkkia Lantion alueen verisuonet Halkaisija vähintään 7 mm tai pallolla laajennettavissa Halkaisija ei yli mm Mutkaisuus alle 90 astetta Aneurysma ei ulotu molempiin iliaca interna -valtimoihin Suolilievealueen verenkierto ei saa olla riippuvainen alemmasta suolilievevaltimosta Rinta-aortan aneurysmien hoito Rinta-aortan aneurysmien avoleikkauksiin liittyvän suurehkon sairastuvuuden ja kuolleisuuden takia stenttiproteesihoitoon on kohdistunut suuria odotuksia. Avoleikkauksiin liittyvä kuolleisuus on kuitenkin vähentynyt huomattavasti 1960-luvun 20 %:sta. Vuoden 1998 jälkeen kuolleisuus on vaihdellut eri raporttien mukaan välillä 2 8 % (Balm ym. 2000). Stenttiproteesihoitoa koskevien julkaisujen suurimmassa 103 potilaan aineistossa 30 päivän kuolleisuus oli 9 % (Mitchell ym. 1999). Tämän perusteella uudempi hoito stenttiproteesilla ei näyttäisi parantavan merkitsevästi rinta-aortan aneurysmaa potevien selviytymismahdollisuuksia. Rinta-aortan aneurysmien avoleikkauksiin on liittynyt myös selkäytimen iskemian mahdollisuus ja siitä johtuva halvausriski. Tämäkin riski on vähentynyt huomattavasti aikaisemmasta noin 10 %:sta jopa alle 1 %:iin käytettäessä uusimpia teknisiä menetelmiä, kuten sydämen vasemmanpuoleista ohitusta, selkäydinnesteen kanavointia ja passiivista hypotermiaa (Safi ym. 1999). Stenttiproteesihoidossa neurologisen vaurion riskin on toivottu olevan pienempi, koska aorttaa ei tarvitse sulkea pihdeillä. Lisäksi voidaan käyttää lyhyitä proteeseja, jolloin mahdollisimman harva kylkivälivaltimoista sulkeutuu. Kuitenkaan suonensisäisen hoidon neurologisista riskeistä ei ole vielä julkaistu kovin laajoja raportteja (Balm ym. 2000). Aortan aneurysmien hoito suonensisäisillä stenttiproteeseilla 491
5 A Kuva 3. Spiraali-TT-rekonstruktiokuvat 69-vuotiaan miehen vatsa-aortan aneurysmasta, jonka halkaisija on 78 mm. A) Kuva, jossa on nähtävissä aneurysman vapaa luumen (seinämänmyötäinen trombimassa ei esillä). B) Stenttiproteesi paikallaan. B Aortasta lähtevät valtimohaarat rajoittavat stenttiproteesihoitoa aortan kaaren alueella. Jos jokin valtimohaara joudutaan peittämään, tulee sen tyvi samalla siirtää tai ohittaa avoleikkauksella. Traumaattiset aneurysmat näyttävät soveltuvan hyvin suonensisäiseen hoitoon. Rinta-aortan aneurysmien suonensisäisen hoidon hyödystä kaivataan vielä lisää näyttöä. Potilaalle menetelmä on kuitenkin avoleikkausta selvästi kevyempi (kuva 4). Toimenpiteen suoritus vatsa-aortan aneurysmaa hoidettaessa Toimenpide voidaan suorittaa leikkaussalissa tai leikkaussaliksi varustetussa angiografialaboratoriossa. Keskeistä on hyvä läpivalaisulaitteisto, minkä takia olemme päätyneet suorittamaan toimenpiteet röntgenosastolla. Parhaiten toimenpiteeseen soveltuu ns. hybridisali, jossa on normaalin leikkausvarustuksen ja -henkilökunnan lisäksi ajanmukainen läpivalaisulaitteisto sekä tarvittavat välineet ja henkilökunta suonensisäisiä toimenpiteitä varten. Näin toimenpide on paremmin muunneltavissa, steriliteetti paranee ja tarvittava välineistö on hyvin käsillä. Potilaalle tulee tehdä samat toimenpidettä edeltävät tutkimukset kuin normaalia avoleikkausta varten. Toimenpide tehdään yleisanestesiassa, spinaali- tai epiduraalipuudutuksessa tai jopa paikallispuudutuksessa. Aluksi paljastetaan toinen tai kumpikin nivusvaltimo käytettävän stenttiproteesimallin mukaan. Tavallisimmin toimenpiteen suorittavat yhteistyössä verisuonikirurgi ja toimenpideradiologi. Nivusvaltimoon tehdyn arteriotomian kautta viedään ohjainkara ja angiografiakatetri munuaisvaltimotason yläpuolelle, ja tehdään varjoainekuvaus, jossa merkitään erityisesti munuaisvaltimoiden lähtökohdat. Seuraavaksi pieneen tilaan tiukasti pakattu 492 P-S. Aho ym.
6 A Kuva 4. A) Magneettiangiografiakuva 74-vuotiaan naisen rinta-aortan ateroskleroottisesta aneurysmasta. B) Seuranta-angiografiakuva samasta aneurysmasta, joka on hoidettu stenttiproteesilla. B stenttiproteesi viedään sisäänviejäinstrumentilla nivusvaltimon kautta aortan sisään ja asennetaan paikalleen munuaisvaltimoiden alapuolelle. Tavallisesti stenttialueet laajennetaan vielä pallolaajentimella. Asennettaessa»kaksilahkeista» stenttiproteesia toinen»lahje» viedään toisen nivusen kautta tai vedetään paikoilleen nivusvaltimoiden välisen ohjainkatetrin avulla. Lopuksi suoritetaan angiografia, jossa tarkistetaan stenttiproteesin olevan asianmukaisesti paikoillaan. Proteesi ei saa peittää munuaisvaltimoiden suuaukkoja, eikä siinä saa olla jyrkkiä mutkia eikä vuotoa aneurysmasäkkiin. Tarvittaessa voidaan vielä asentaa lisäkappaleita, jos todetaan vuotoa tai katsotaan, että stenttiproteesi ei ole jostain kohden riittävän pitkä (Ayala ym. 1998, May ja White 2000). Komplikaatiot Uusi hoitomenetelmä on tuonut myös uusia ongelmia. On epäilty proteesin kiinnityksen pysyvyyttä munuaisvaltimoiden alapuolisen aortankaulan lyhetessä ja levetessä. Lisäksi proteesimateriaalin kestävyydestä ei ole varmuutta, ja joissakin malleissa onkin todettu materiaalivikoja. Stenttiproteesihoitoa seuraa usein sinänsä vaaraton muutaman päivän kestävä kuumereaktio, johon liittyy selkäkipua ja vilustumisoireita. Syytä tähän ei tiedetä. Endovaskulaariseen korjaukseen ja aneurysman sisäiseen manipulaatioon on todettu liittyvän myös jopa kuolemaan johtavia mikroembolisaatioita (May ja White 2000) (taulukko 3). Mikäli stenttiproteesin asennus ei onnistu tek- Aortan aneurysmien hoito suonensisäisillä stenttiproteeseilla 493
7 Taulukko 3. Vatsa-aortan aneurysman suonensisäiseen hoitoon liittyvät komplikaatiomahdollisuudet. Stenttiproteesiin liittyvät Proteesin epäonnistunut asennus Vuoto aneurysmasäkkiin Aneurysman jatkuva kasvu ja myöhäinen repeäminen Proteesin (»lahkeen») tukkeutuminen Tromboembolisaatio Systeemiset, toimenpiteeseen liittyvät Sydän-, keuhko- tai munuaisongelmat (harvinaisia) Muut Toimenpiteen muutos avoleikkaukseksi Nivushematooma Nivushaavan tulehdus Syvä infektio nisistä syistä, toimenpide muutetaan avoleikkaukseksi (konversio). Tällaisten tapausten määrän on todettu vähenevän alle 10 %:iin kokemuksen kertyessä (May ym. 1999a, b). Laajimmassa eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa ensimmäisten stenttiproteesipotilaan aineistossa konversioita oli 1.5 % (Eurostar data registry center 1999). Konversioihin liittyy huomattava kuolleisuus: jopa 43 % menehtyy hoidettaessa avoleikkaukseen soveltumattomia potilaita (May ym. 1997). Valikoimattomassa potilasaineistossa välittömään konversioon on liittynyt 11 %:n ja myöhäiseen konversioon vain 4 %:n kuolleisuus (Jacobowitz ym. 1999a). Hankalimpana komplikaationa pidettyä jatkuvaa vuotoa aneurysmasäkkiin esiintyi Eurostar-seurantatutkimuksen 895 potilaan aineistossa kahden vuoden aikana primaarivaiheessa (sairaalasta poistuessa) 15 %:lla ja sekundaarivaiheessa (myöhemmin kehittynyt) lisäksi 18 %:lla (Harris 1999). Mayn ym. (1998) vertailevassa tutkimuksessa pysyvään saumavuotoon tai konversioon johtaneita proteesin myöhäisiä pettämisiä esiintyi kolmen vuoden seurannassa stenttiproteesiryhmässä 29 %:lla ja avoleikkausryhmässä 0.5 %:lla. Saumavuoto on ongelmallista, koska aneurysmasäkki pysyy ainakin osittain paineisena ja voi kasvaa edelleen ja revetä. Aneurysmasäkin oletetaan pienenevän onnistuneen stenttiproteesihoidon jälkeen. Saumavuoto todetaan luotettavimmin varjoainetehosteisella TT-kuvauksella, joka osoittaa erityisesti myöhäisvaiheen kuvissa myös aneurysmasäkin hitaasti täyttävät pienet vuodot. Vaikka varsinaista vuotoa ei todettaisi, aneurysman kasvamista pidetään merkkinä hoidon epäonnistumisesta (Harris 1999). Seurantaan suositellaan vuosittaista varjoainetehosteista TT-tutkimusta tai mahdollisesti dupleksitutkimusta, jolla voidaan arvioida aneurysman suurin läpimitta. Vuoto voi syntyä useasta kohdasta: stenttiproteesin proksimaali- tai distaalisaumasta, vauriosta proteesin seinämässä tai proteesin komponenttien välisestä saumasta. Lisäksi aneurysmasäkkiin voi tulla takaisinvirtausta avoimesta valtimohaarasta, kuten arteria mesenterica inferiorista tai lumbaalivaltimoista (kuva 5). Jälkimmäisintä tyyppiä ei pidetä yhtä vaarallisena kuin edellistä, eikä pelkkään takaisinvuotoon katsota liittyvän aneurysmasäkin kasvutaipumusta ja repeämäriskiä (Jacobowitz ym. 1999b). Vaikka % saumavuodoista trombosoituu umpeen itsestään, primaaristi toimenpiteen aikana todettu saumavuoto tulisi yrittää sulkea. Pelkkä seuranta soveltuu vuotoihin, joiden syynä on retrogradisesti syöttävä valtimohaara. Suuri osa proteesiin tai sen saumoihin liittyvistä vuodoista voidaan tiivistää asettamalla lisästenttiproteesi vuotokohtaan. Myös avoleikkauksen jälkeisen saumavuodon aiheuttama pseudoaneurysma voidaan hoitaa stenttiproteesilla. Sivuhaarasta tuleva vuoto voidaan osassa tapauksista sulkea embolisaatiolla. On käytetty myös vuotokohdan ulkopuolista sulkua avoleikkauksella tai laparoskopian avulla tai ruiskutettu aneurysmasäkkiin TT-ohjauksessa trombosoivaa ainetta. Avoleikkaus katsotaan tarpeelliseksi aina aneurysman kasvaessa seurannassa ja pysyvässä saumavuodossa (Jacobowitz ym. 1999b). Useassa laajassa aineistossa on raportoitu esiintyneen muutamia aneurysman repeämisiä stenttiproteesihoidon jälkeen, keskimäärin noin 1 %:lla seuranta-aikana. On oletettu, että nämä repeämiset saattaisivat johtua proteesin kiinnityskohtien pettämisestä, proteesin migraatiosta tai proteesimateriaalin viasta, jotka yksinään tai yhdessä aiheuttavat aneurysman jatkuvaa suurenemista. 494 P-S. Aho ym.
8 tain. Stenttiproteesihoito näyttäisi kuitenkin lyhyellä aikavälillä olevan yhtä turvallinen kuin kultaisena standardina pidetty avoleikkaus (Abou-Zamzam ja Porter 1999). Sen avulla on hoidettu myös selvästi huonokuntoisempia potilaita kuin avoleikkauksella. Mayn ym. (1998) 303 potilaan vertailevassa tutkimuksessa kuolleisuus oli sama (5.6 %) stenttiproteesi- ja avoleikkausryhmässä siitä huolimatta, että 44 % stenttiproteesiryhmän potilaista oli ennen toimenpidettä katsottu yleissairauksiensa takia avoleikkaukseen sopimattomiksi. Toiveet kustannussäästöistä ovat kariutuneet jatkuvan seurannan ja siihen kuuluvien radiologisten tutkimusten tarpeeseen. Satunnaistettua kontrolloitua vertailututkimusta suonensisäisestä hoidosta ja avoleikkauksesta ei ole julkaistu, ja vallalla on käsitys, ettei sellaista pystytä tekemään potilaiden vastustuksen takia (Abou-Zamzam ja Porter 1999). Nykytilanne Kuva 5. Modulaariseen stenttiproteesiin liittyvät mahdolliset vuotokohdat. Takaperoinen täyttö avoimesta lumbaalivaltimosta merkitty vaalealla nuolella ja itse stenttiproteesiin liittyvät saumavuodot tummilla nuolilla. Suomessa asennettiin ensimmäinen stenttiproteesi Syksyyn 2000 mennessä stenttiproteeseja on asennettu 229 potilaalle: HYKS:ssa 81, TAYS:ssa 76, OYS:ssa 41, KYS:ssa 30 ja Satakunnan keskussairaalassa yksi. Stenttiproteesi on asennettu rinta-aortan aneurysman vuoksi 11 potilaalle. 30 vuorokauden kuolleisuus on ollut 0.9 %. Seurannassa toinen»proteesilahkeista» on tukkeutunut 20 potilaalla (9 %). Vuoto stenttiproteesin vieritse on ollut todettavissa heti toimenpiteen yhteydessä tai myöhemmin 6 %:lla. Potilaista noin 8 % oli katsottu yleiskuntonsa perusteella avoleikkaukseen soveltumattomiksi. Tulokset Toimenpiteen primaarinen onnistumisosuus vaihtelee välillä %. Ensimmäisen polven stenttiproteeseja uudemmilla laitteilla tulokset ovat hieman parantuneet (May ja White 2000). Stenttiproteesihoitoon alun perin liitetyt suuret odotukset nopeasta, kevyestä hoitovaihtoehdosta, johon liittyisi selvästi vähemmän kuolleisuutta ja komplikaatioita, ovat toteutuneet vain osit- Tulevaisuus Menetelmän ja stenttiproteesien kehittyessä ainakin itse proteesiin liittyvien komplikaatioiden toivotaan vähenevän. Lisäksi odotetaan, että laitteiden sisäänvienti helpottuisi taipuisampien ja ohuempien instrumenttien ansiosta. Seurannassa käytettävät radiologiset menetelmät saattavat yksinkertaistua esimerkiksi kaikukuvauksen käytön lisääntyessä. Aortan aneurysmien hoito suonensisäisillä stenttiproteeseilla 495
9 Lopuksi Stenttiproteesin asentaminen vaikuttaa lupaavalta menetelmältä varsinkin iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden hoidossa. Se on todettu alustavasti yhtä turvalliseksi kuin avoleikkaus, ja lisäksi siihen liittyy monia etuja vältyttäessä laparotomialta. Menetelmää tulee kuitenkin pitää edelleen kokeellisena, sillä pitempiaikaiset seurantatulokset puuttuvat vielä, ja siksi sitä ei tulisi käyttää potilailla, joiden ennustettavissa oleva elinikä on pitkä. Haittapuolina voidaan pitää elinikäisen seurannan ja siihen liittyvien radiologisten tutkimusten tarpeellisuutta sekä kohtalaisen yleistä lisätoimenpiteiden tarvetta. Kirjallisuutta Abou-Zamzam Jr. AM, Porter JM. Does endovascular grafting represent a giant step forward? Semin Vasc Surg 1999;12: Chuter TA, Faruqi RM, Reilly LM, ym. Aortomonoiliac endovascular grafting combined with femorofemoral bypass: an acceptable compromise or a preferred solution? Semin Vasc Surg 1999; 12: Balm R, Reekers JA, Jacobs M. Classification of endovascular procedures for thoracic aortic aneurysms. Kirjassa: Branchereau A, Jacobs M, toim. Surgical and endovascular treatment of aortic aneurysms. Armonk, NY: Futura publishing company, Inc., 2000, s D. Ayala M, Hollier LH, Marin ML. Endovascular grafting for abdominal aortic aneurysms. Surg Clin North Am 1998;78: Eurostar Data Registry Center. Progress report. Including the data of the overall patients cohort. ESVS Internet-tiedosto 12, Harris PL. The highs and lows of endovascular aneurysm repair: the first two years of the Eurostar Registry. Ann R Coll Surg Engl 1999; 81: Jacobowitz GR, Lee AM, Riles TS. Immediate and late explantation of endovascular aortic grafts: the endovascular technologies experience. J Vasc Surg 1999(a);29: Jacobowitz GR, Rosen RJ, Riles TS. The significance and management of the leaking endograft. Semin Vasc Surg 1999(b);12: Kantonen I, Lepäntalo M, Salenius J-P, Mätzke S, Luther M, Ylönen K and the Finnvasc Study Group. Mortality in abdominal aortic aneurysm surgery the effect of hospital volume, patient mix and surgeons case load. Eur J Vasc Endovasc Surg 1997;14: Lepäntalo M, Biancari F, Edgren J, ym. Stent grafting for abdominal aortic aneurysms in Finland a feasibility study. Ann Chir Gynaecol 1997;86: May J, White GH, Harris JP. Early and late conversion from endoluminal to open repair. Semin Vasc Surg 1999(a);12: May J, White GH. Endovascular treatment of aortic aneurysms. Kirjassa: Rutherford RB, toim. Vascular surgery. Denver: W.B. Saunders Co. 2000, s May J, White GH, Waugh R, ym. Endovascular treatment of abdominal aortic aneurysms. Cardiovasc Surg 1999(b);7: May J, White GH, Yu W, ym. Concurrent comparison of endoluminal versus open repair in the treatment of abdominal aortic aneurysms: analysis of 303 patients by life table method. J Vasc Surg 1998;27: May J, White GH, Yu W, ym. Conversion from endoluminal to open repair of abdominal aortic aneurysms: a hazardous procedure. Eur J Vasc Endovasc Surg 1997;14:4 11. Mitchell RS, Miller DC, Dake MD, ym. Thoracic aortic aneurysm repair with an endovascular stent-graft: the»first generation». Ann Thorac Surg 1999;67: Ohki T, Veith FJ. Patient selection for endovascular repair of abdominal aortic aneurysms: changing the threshold for intervention. Semin Vasc Surg 1999;12: Parodi JC. Endovascular repair of abdominal aortic aneurysms and other arterial lesions. J Vasc Surg 1995;21: Parodi JC, Palmaz JC, Barone HD. Transfemoral intraluminal graft implantation for abdominal aortic aneurysms. Ann Vasc Surg 1991; 5: Safi HJ, Subramaniam MH, Miller CC, ym. Progress in the management of type I thoracoabdominal and descending thoracic aortic aneurysms. Ann Vasc Surg 1999;13: The UK Small Aneurysm Trial Participants. Mortality results for randomised controlled trial of early elective surgery or ultrasonographic surveillance for small abdominal aortic aneurysms. Lancet 1998; 352: White GH, May J, McGahan T, ym. Historic control comparison of outcome for matched groups of patients undergoing endoluminal versus open repair of abdominal aortic aneurysms. J Vasc Surg 1996(a);23: White GH, Yu W, May J. Endoleak a proposed new terminology to describe incomplete aneurysm exclusion by an endoluminal graft. J Endovasc Surg 1996(b);3: PEKKA-SAKARI AHO, LL, verisuonikirurgian sairaalalääkäri pekka.aho@hus.fi MAURI LEPÄNTALO, dosentti, osastonylilääkäri JOHAN EDGREN, professori, osastonylilääkäri PEKKA KETO, dosentti, erikoislääkäri WOLF-DIETER ROTH, LL, erikoislääkäri JARMO SALO, dosentti, osastonylilääkäri JORMA SIPPONEN, dosentti, osastonylilääkäri HUS Kirurgin toimiala HYKS Meilahden sairaala, verisuonikirurgian klinikka PL 340, HUS 496
Aortta-aneurysman vaativa hoito muuttumassa
VERISUONIKIRURGIA Juha-Pekka Salenius ja Ilkka Kantonen Aortta-aneurysman vaativa hoito muuttumassa Väestön ikääntymisen vuoksi vatsa-aortan aneurysma on yleinen ja lisääntyvä terveysriski. Aortan kerralliset
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotRinta-aortan sairauksia on pystytty korjaamaan. Rinta-aortan sairauksien uusiutuvat hoitomuodot: avoleikkaus vai endovaskulaarihoito?
Katsaus Pekka Jaakkola ja Hannu Manninen Rinta-aortan sairauksien uusiutuvat hoitomuodot: avoleikkaus vai endovaskulaarihoito? Rinta-aortan dissektoitumat, aneurysmat ja vammat uhkaavat ilmaantuessaan
LisätiedotVatsa-aortan aneurysman hoidon seurantaja laaturekisteri Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Vatsa-aortan aneurysman hoidon seurantaja laaturekisteri Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (2010 2013) Herman Viitala Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotMyoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle
Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu
LisätiedotIlkka Kantonen
Ilkka Kantonen 5.2.2016 Ilmaantuvuus elektiivisissä leikkauksissa 0,2-2% (keskimäärin 1,6%) RAAA:ssa jopa 7,5% Kuolleisuus infektiossa jopa 20-40% Syitä infektioon kontaminaatio leikkaustilanteessa veriteitse
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotKLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE. Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS
KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS SISÄLTÖ Karman raportti v. 2012 (HUS) Oukan/Mäkiniemen selvitys v.2015 (OYS) Suomen
LisätiedotVerisuonivammat. Pirkka Vikatmaa verisuonikirurgi HYKS Meilahden sairaala
Verisuonivammat Pirkka Vikatmaa verisuonikirurgi HYKS Meilahden sairaala Tässä esityksessä Yhteistä verisuonivammoille Verisuonten vaurioituminen Verisuonten korjaamisen strategioita Raajojen verisuonivammoista
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotKaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius
Aivoinfarkti Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Kaulavaltimoahtauman leikkaushoidon hyödyllisyydestä aivohalvauksen ehkäisyssä lääkehoitoon
LisätiedotValtimosairauksien suonensisäiset hoidot
Valtimosairauksien suonensisäiset hoidot Duodecim 1997;113(20):2067 Pekka Matsi, Hannu Manninen, Heini Söder Katsaus Ateroskleroottiset valtimoahtaumat ja -tukokset ovat yleisin toimenpideradiologian kohde.
LisätiedotSuolistoiskemian hoito pallolaajennuksella ja stentillä
Tapausselostus Suolistoiskemian hoito pallolaajennuksella ja stentillä Marja Berg, Hannu Manninen, Markku Heikkinen, Martine Vornanen, Voitto Aittola ja Pekka Miettinen Suolistoiskemian epätyypillinen
LisätiedotEndobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE
KÄYTTÖOHJE LAITTEEN KUVAUS EZ-Blocker on endobronkiaali ilmatien sulkija. Siinä on kaksi eriväristä (sininen ja keltainen) distaaliletkua, joissa molemmissa on identtisillä väreillä merkitty täytettävä
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotOnko vatsa-aortan aneurysman seulontaan aihetta Suomessa?
KATSAUS Sani Laukontaus, Suvi Mäklin, Juha-Pekka Salenius ja Jaana Leipälä Onko vatsa-aortan aneurysman seulontaan aihetta Suomessa? Vatsa-aortan aneurysman seulonnan käynnistämistä on pohdittu useissa
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotDiabetes verisuonikirurgian riskitekijänä
Katsaus Maarit Venermo, Jyrki Virkkunen, Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius ja Finnvasc-ryhmä Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä Diabetes on tärkein riskitekijä, joka pahentaa alaraajaiskemian
LisätiedotMetalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset
Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Henri Miettinen, Simo Miettinen, Hannu Miettinen, Jukka Kettunen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,
LisätiedotKoarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta
LUKU 6 Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta JUHA SINISALO Tiivistelmä Koarktaation hoidon aihe kaikenikäisillä potilailla on vähintään 50 %:n kaventuma aortan läpimitassa tai yli 20 mmhg verenpaineero
LisätiedotVATSA-AORTAN ANEURYSMAN ELEKTIIVISEN AVOLEIKKAUKSEN ANESTESIA
VATSA-AORTAN ANEURYSMAN ELEKTIIVISEN AVOLEIKKAUKSEN ANESTESIA Johanna Salmi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kirjallisuuskatsaus Joulukuu 2011 Tampereen yliopisto
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotNaisen Sterilisaatio
Naisen Sterilisaatio El Outi Nevalainen alueellinen koulutus 27.10.2017 Sterilisaatio Sterilointi eli sterilisaatio on kirurginen toimenpide, jonka ensisijainen ja ihmisillä pääasiallinen tarkoitus on
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSaattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki
Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotPolven periproteettiset murtumat
Polven periproteettiset murtumat VTK 2017 Mika Junnila TYKS Esiintyvyys Polven periproteettisten murtumien esiintyvyys on n 2,5% Patellamurtumat harvinaisia Mayo Clinic Joint Registry 0,68% Tibiamurtumat
LisätiedotNeurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala
Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine
LisätiedotLymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen
Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca
LisätiedotGE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala
gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio
LisätiedotPolven puolitekonivelet ja PF-proteesi
Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi VTK 2019, Turku Mikko Rantasalo, HUS Tekonivelkirurgian yksikkö, Peijaksen sairaala Käsitellään UKA ja PF-indikaatiot Kontraindikaatiot Rekisteridataa Australia ja
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotGETINGE CLEAN MANAGEMENT SYSTEM
GETINGE CLEAN MANAGEMENT SYSTEM 2 Getinge Clean Management System GETINGE CLEAN MANAGEMENT SYSTEM (CMS) -JÄRJESTELMÄ ENTISTÄ PAREMPI PROSESSI, AINUTLAATUINEN RATKAISU Getinge voi auttaa yritystäsi hallitsemaan
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotSisusvaltimorungon dissektoituma: rintaja ylävatsakivun harvinainen syy
Tapausselostus Kimmo Oikari, Tapani Tikkakoski ja Mari Niemi Sisusvaltimorungon dissektoituma: rintaja ylävatsakivun harvinainen syy Kuvaamme potilaan, jolla verisuonten varjoainekuvaus paljasti rinta-
LisätiedotKriittisellä alaraajaiskemialla
S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 15 16/24 VSK 59 1633 Alkuperäistutkimus Alaraaja-amputaatiot Hus-piirissä tukkeavan valtimotaudin merkitys korostumassa ELINA ESKELINEN EEVA-MAIJA HIETALA HENRIK SELL LEENA KAUPPILA
LisätiedotAkillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011
Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala
LisätiedotPUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI
PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI Verikeskuspäivä 2018 Susanna Sainio Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita minimoida ABO-epäsopivien punasolujen siirrosta johtuvien hemolyyttisten
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotImplanttien kiinnitys primaarissa lonkan tekonivelleikkauksessa
Implanttien kiinnitys primaarissa lonkan tekonivelleikkauksessa Suomen Artroplastiayhdistys VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 19.-21.4.2017 Tampere Tuukka Niinimäki Oulun yliopistollinen
LisätiedotVarsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa
Varsirevisiot IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi 24. 26.4.2019 Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa SIDONNAISUUDET TEKONIVELSAIRAALA COXA VASTAANOTTO LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN KOULUTUSMATKOJA
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA
IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotVuotava vatsavammapotilas mitä tehdään?
Vuotava vatsavammapotilas mitä tehdään? Ari Leppäniemi HYKS Meilahden sairaala The critical decisions in the management of a bleeding abdominal trauma patient consist of accurate assessment of the need
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMagneettiangiografia ja digitaalinen subtraktioangiografia katkokävelypotilaan kuvantamisdiagnostiikassa
Alkuperäistutkimus Magneettiangiografia ja digitaalinen subtraktioangiografia katkokävelypotilaan kuvantamisdiagnostiikassa Seppo Seppänen, Matti Lehto, Leo Keski-Nisula, Georg Pimenoff, Rainer Zeitlin
LisätiedotAivovaltimoaneurysman hoito onko koolla väliä?
Katsaus Timo Koivisto, Juhana Frösen, Mika Niemelä, Marko Kangasniemi, Jaakko Rinne, Antti Ronkainen ja Juha Hernesniemi Aivovaltimoaneurysman hoito onko koolla väliä? Vuotanut aivovaltimoaneurysma pitää
LisätiedotMiksi käyttää leikkaustiimin tarkistuslistaa
Miksi käyttää leikkaustiimin tarkistuslistaa GKS 10-vuotiskoulutuspäivät Biomedicum 23.9.2010 Karin Blomgren LT, knk-el HYKS, korvaklinikka Sidonnaisuudet Kansainvälinen koulutusmatka Synthes GSK Luennoitsija
LisätiedotKäyttöohje. Energent MagiCAD plugin
Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent
LisätiedotLASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP
LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,
LisätiedotSynnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia
Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet
LisätiedotAorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito
LUKU 2 Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito Maija Kaartinen Leo Ihlberg Tiivistelmä Aorttavuodon kehittymisen tavallisimmat syyt ovat nykyisin aortan tyven sairaudet ja kaksiliuskainen aorttaläppä.
LisätiedotOPERATIIVISEN TOIMIALAN TEKNOLOGISET JA HOIDOLLISET HAASTEET
OPERATIIVISEN TOIMIALAN TEKNOLOGISET JA HOIDOLLISET HAASTEET HUS:n valtuuston seminaari 24. 26.9.2013 m/s Silja Serenade Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotVuotava obstetrinen potilas
Vuotava obstetrinen potilas Mari Saarikoski 4.10.2012 Anestesiasairaanhoitaja, kätilö Maailmassa KUOLEE vuosittain 287.000 naista raskauden ja synnytyksen aikana WHO UNICEF UNFPA Verenvuodon toteaminen
LisätiedotSEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan. Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman
SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman Sisältö Johdanto Reisiluun kaulan murtuma potilas Mitä RCT:t kertoo Rekisteri tilastoja Yhteenveto Johdanto Yleinen
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotPolven osatekonivelleikkaus
Polven osatekonivelleikkaus Suomen Artroplastiayhdistys VIII ValtakunnallinenTekonivelkirurgian kurssi 19.-21.4.2017 Tampere Tuukka Niinimäki Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Luento- ja koulutuspalkkiot
LisätiedotRadiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta
Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotSuonensisäinen. vatsa-aortan. aneurysmien hoito. Tietoja potilaalle. Patienteninformation AA A A EE N D O PP RR OO ST H E S I IS
Suonensisäinen vatsa-aortan aneurysmien hoito Tietoja potilaalle Patienteninformation AA A A EE N D O PP RR OO ST H E S I IS Sisällysluettelo Johdanto 1 Mikä on vatsa-aortan aneurysma? 3 Minkälaisia oireita
LisätiedotControl. Älykkäät avainlistat. Valitse lukittava/ei lukittava ratkaisu. Helppo asentaa seinälle tai turvakaappiin.
by Control Älykkäät avainlistat. Valitse lukittava/ei lukittava ratkaisu. Helppo asentaa seinälle tai turvakaappiin. Uutuus! Älykäs avainlista, jonka voi asentaa seinälle tai turvakaappiin. Yhdistä avaimesi
LisätiedotMitä tiedetään verisuonikirurgian vaikuttavuudesta
VERISUONIKIRURGIA Sailaritta Vuorisalo, Maarit Venermo, Tuija Ikonen, Reijo Sund, Juha Salenius, Kimmo Mäkinen, Kari Ylönen ja Mauri Lepäntalo Mitä tiedetään verisuonikirurgian vaikuttavuudesta 448 Terveydenhuoltopalvelujen
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotFINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS
FINPOP- katsaus GKS 23.9.2016 Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP 2015 Finnish National Survey of Pelvic Organ Prolapse Surgery Selvittää gynekologisten laskeumaleikkausten 1) indikaatiot, 2) leikkausmenetelmät,
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotIdesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01
Idesco EPC Ajoneuvontunnistus C00442F 1.01 Sisältö Yleistä tunnisteiden ja lukijan toiminnasta 3 Lukijan ja tunnisteiden antennien säteilykuviot 4 Idesco EPC-lukijan asennus 5 Erikoistuulilasit 8 Ajoneuvojen
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotAurinkolämmitin XP2. Käyttöopas FI
Aurinkolämmitin XP2 Käyttöopas FI ID-KOODI: M-1631.2013 ID-KOODI: M-1633.2013 Swim & Fun Scandinavia info@swim-fun.com www.swim-fun.com Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Turvallisuusohjeet 2 2. Laitteen toimintatapa
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotNever ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotPintatutka, jossa on Rosemount 9901 -kammiot
Pikaopas 00825-0116-4601, versio AA Pintatutka, jossa on Rosemount 9901 -kammiot XC-option asennusohjeet Pikaopas Turvallisuusviestit Tässä asiakirjassa esitetyt toimenpiteet ja ohjeet voivat vaatia erityisiä
LisätiedotSÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK
Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot
LisätiedotVasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus
Alkuperäistutkimus Timo Mäkikallio, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Vesa Jokinen, Kari Ylitalo, Jukka Juvonen ja Heikki Huikuri Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Ohitusleikkauksella
LisätiedotLiite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1. Pneumokefalus: Karmustiini-implantteihin
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN
Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotLaparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotKongressiraportti: European Association of Cardiothoracic Anaesthesiologists (EACTA), Wien Itävalta 1-4.6.2011
1 Kongressiraportti: European Association of Cardiothoracic Anaesthesiologists (EACTA), Wien Itävalta 1-4.6.2011 Kongressi järjestettiin aivan Wienin keskustassa perinteikkäässä, mutta kohtalaisen hyvin
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto
LisätiedotMSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ
MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa
Lisätiedot