TEOLLISUUS-TILASTOA.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X V III. TEOLLISUUS-TILASTOA. 4. V U O D E L T A Jälkimmäinen osa. Tehtaita ja Kasityölaitoksia. HELSINKI, S u o m a l a is e n K ir j a l l is u u d e n S e u r a n K ir ja p a in o s s a, 880.

2 Sisällys: Siv. Johdanto...I. Vuori viljelys, Tehdas- ja Käsityö-teollisuus luokittain jäljestettyinä erityisesti Suomen oloihin katsoen V. Classification de l exploitation industrielle des mines, des fabriques et des métiers, particulièrement par rapport à l état des choses en F in la n d e...x. I Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen Suomessa vuonna II. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen jokaisessa Suomen läänissä vuonna lii. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen vuonna 887 Suomen kaupungeissa ja kauppaloissa, järjestetyt näiden teollisuuden tuotannon brutto-arvon mukaan IV. Yleinen katsahdus teollisuuden toimesta Suomen kihlakunnissa 887 vuoden kuluessa V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen VI. Osoitus vuoden 886 kuluessa perustetuista teollisuuslaitoksista, ilmoittaen niiden työväestöluvun ja valm. tav. arvon vuodelta VII. Teollisuuslaitosten v. 887 Suomessa käyttämien höyrykoneitten lukumäärä ja niiden hevosvoimainen vahvuus; läänittäin ryhmitettyinä VIII. Teollisuuslaitosten v. 887 Suomessa käyttämät höyrykoneet sekä niiden nimellinen hevosvoima-luku; ryhmitettyinä eri teollisuuksille IX. Taulu, näyttävä ulkomaalaisten ammattilaisten ja työntekijäin lukumäärää maamme kaupungeissa v X. Taulu, näyttävä ulkomaalaisten ammattilaisten ja työntekijäin lukumäärää v. 887, sijoitettuina maamme kihlakuntiin XI. Kertomus niistä, Suomen eri teollisuuslaitoksissa vuoden 887 kuluessa tapahtuneista, tapaturmista, joista on ilmoituksia annettu...8. XII. Osoitus Suomen eri teollisuuslaitoksissa olevista, työntekijöiden hyväksi perustetuista, apurahastoista ja muista hyvänteonlaitoksista v

3 taloudellisen tilan paraneminen, jonka alku oli vuonna 887 nähtävänä, näyttää jo mainittuna vuonna jonkun verran vaikuttaneen maan teolliseen tuotantoon. Vuoden 887 tilastolliset tiedot osoittavat nimittäin ei niin lopen vähäistä teollisen tuotannon ylipäisen- (brutto-)arvon enenemistä. Esillä oleva teollisuustilaston osa sisältää kaikkinensa 4,864 työpaikkaa, joissa on 6,04 työntekijää ja valmistetun tavaran arvon, joka nousee 00,588,479 markkaan. Vuonna 886 olivat näitä vastaavat luvut: 4,65 työpaikkaa, joissa oli 4,87 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo nousi 94,779,580 markkaan. Tämä tosin rippuu jonkun verran annettujen ilmoitusten suuremmasta eheydestä, varsinkin maaseuduilla oleviin laitoksiin nähden. Erittäin koskee tämä karvuutehtaisin ja värjäyslaitoksiin. Vuoden 886 tilastoon ei ole otettu ainoatakaan maaseuduilla olevaa värjäyslaitosta, mutta sittekun tämän ammatin antamat ilmoitukset ovat näyttäneet olevan kutakuinkin täydellisiä, ovat myös maaseuduilla olevat värjäyslaitokset vuonna 887 kirjoihin otetut. Tällaisen suuremman ilmoitusten täydellisyyden nojalla syntyneen valmistus-arvon lisääntymisellä on kuitenkin verraten vähemmänpuolinen merkintö, vaan lisäys täytyy suuremmaksi osaksi lukea todellakin enentyneen tuotannon ja hinnannousun ansioksi. Tässä kohden on vielä lisäksi vaariin-otettava, että uuden paloviina-asetuksen ja muiden yhteensattuneiden vastusten johdosta, paloviinanvalmistus on sangen melkeässä määrässä alentunut. Vuoden 887 kuluessa oli nimittäin ainoasti 4 viinapolttimoa ja 67 väkiviinatehdasta toimessa, joissa yhteensä oli 860 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo nousi,88,796 markkaan sitä vastoin kuin vuonna 886 oli 64 viinapolttimoa ja 8 väkiviinatehdasta, joissa yhteensä oli,9 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo nousi 6,07,70 markkaan. Valmistusarvon lisääntyminen muissa teollisuuden-haaroissa, paitsi polttimoteollisuuden, on niinmuodoin vastoin v. 886 likipitäin yhdeksän miljoonaa markkaa eli noin 0 %. Tämä valmistusarvon kohoaminen on nähtävänä m ilt ei kaikissa teollisuuden-haaroissa. Suurinna on se kuitenkin seuraavissa: sahausteollisimden valmistusarvo on noussut,9,75 markasta 5,57,84; tekstiiliteollisuuden 4,97,450:stä 6,05,804 markkaan, ja meijerein (joita koskevat ilmoitukset kuitenkin ovat, valitettavasti kyllä, edelleen sangen vaillinaisia) 99,655:stä,786,60 markkaan. Erityisissä teollisuuden-ryhmissä ovat seuraavat teollisuudet arvokkaimmat: I V ryhmä: Kiviteollisuutta. 4 lasitehdasta, joissa on 607 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo nousee,47,055 markkaan; 0 kaakeli- ja. fajanssi-tehdasta, joissa 5 työntekijän valmistaman tavaran arvo tekee,89,5 markkaa sekä 80 tiilitehdasta, joissa on,569 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo on,058,65 markkaa. Valmistuksien luku nousee 8Va miljoonaan tiiliin. V ryhmä: Kemiallista teollisuutta. 4 tulitikkutehdasta, joissa on 589 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo nousee 554,5 markkaan. Valmistuksien luku nousee 64V miljoonaan tulitikkurasiaan; 0 tehdasta saippuaa, hajuaineita y. m. kemiallisia valmisteita varten, joissa on 48 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo tekee 59,945 markkaa.

4 II VI ryhmä: Nahkateollisuutta. 545 nahkaparkittoa, joissa on,699 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo teke 7,699,850 markkaa. Nahkaparkitoissa on muokattu noin 6,000 isonpuoleista vuotaa, joista 77,7 ulkomailta tuotuja, sekä noin 86,000 pienenläntää nahkaa. V II ryhmä: Tekstiiliteollisuutta. 6 pumpuli-käsiteollislaitosta, joissa on,400 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo nousee,586,0 markkaan; liina-käsiteouislaitos, jossa on 97 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo tekee,00,000 markkaa; villakehruulaitosta, verka- ja shoddytehdasta, joissa on 555 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo tekee,80,765 markkaa. V III ryhmä: Paperiteollisuutta. 8 paperitehdasta, joissa on,695 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo nousee 6,9,570 markkaan; 8 puuhiomoa, joissa on 550 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo on,00,775 markkaa sekä 7 pahvi- ja asfalttihuopatehdasta, joissa työntekijäin luku on 59 ja valmistetun tavaran arvo 646,885 markkaa. I X ryhmä: Puun-, luun- y. m. samani, ain. kalust. tarkoittavaa teollisuutta. 5 sahalaitosta, joista on höyrylläkäypää sahaa, joissa työntekijäin luku on 7,45 ja valmistetun tavaran arvo 5,57,84 markkaa. Valmistuksien luku nousee 9,44 Str:tiin sahattuja tavaroita, joita on saatu sahaamalla 7,70,45 tukkia. 84 nikkarinverstaassa ja huonekalutehtaassa on 900 työntekijää valmistanut tavaroita, joiden arvo nousee,8,5 markkaan. X ryhmä: Rakennusteollisuutta. 66 maalarin ja heidän 844 työntekijänsä valmistaman työn arvo on,45,40 markkaa; 5 muuraria ja rakennus-urakkamiestä, joilla on 89 työntekijää ja joiden teoksien arvo on 659,5 markkaa. Näitä viim eksi mainituita koskevat ilmoitukset ovat varsin vaillinaisia. X I ryhmä: Ravinto- ja nautinto-aineita valmistavaa teollisuutta. 8 portterija oluttehdasta, joissa työntekijäin luku on,05 ja valmistetun tavaran arvo 4,6,94 markkaa. Näissä samoissa on valmistettu 5,695,986 kannua olutta ja 70,8 kannua portteria, paitsi muita kerkiviä juomia, joiden valmistamiseen on tarvittu 487,057 leiv. oman maan viljaa, 4,404 leiv. ulkom. viljaa ja 5,406 naul. humaloita, joiden arvo on,099 markkaa. sokeritehdasta, joissa on 84 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo on 4,46,80 markkaa. 9 tupakkatehdasta, joissa on,0 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo on,908,57 markkaa. 4 viinapolttimoa, joissa on 69 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo nousee,5,66 markkaan, vastaten,580,09 paloviinakannullisen valmistusmäärää, joidenka polttamiseen on tarvittu 760,59 leiv. oman maan viljaa, 5,707 tynnyriä perunoita sekä,99 leiv. ulkom. viljaa, josta 64,05 leiv. maissia. 67 väkiviinatehtaassa, joissa on <68 työntekijää ja valmistetun tavaran puhdas arvo 648,60 markkaa, on mainitusta paloviinamäärästä,698,69 kannua puhdistettu ja parannettu. 9 meijeriä, joissa on 449-henkinen työntekijäkunta ja valmistetun tavaran arvo,786,60 markkaa, ovat valmistaneet,7,9 naul. voita,,94 naul. ja 9,944 kappaletta juustoa. X I I ryhmä: Vaatetus- ja puhdistusteollisuutta. 64 räätälinverstasta, joissa on,04 työntekijää ja valmistetun tavaran arvo nousee,956,840 markkaan; 4.8 suutarinverstasta, joissa työntekijäin luku on,07 ja valmistetun tavaran arvo 956,0 markkaa. X I I I ryhmä: Kuvaavaa teollisuutta. 9 kirjapainoa, joissa on 709 työntekijää

5 III ja valmistetun tavaran arvo nousee,7,665 markkaan sekä 5 kivipainoa, joissa työntekijäin luku on 99 ja valmistetun tavaran arvo,40 markkaa. Antaaksi likimääräisen käsityksen muutamien kotimaisen teollisuuden päähaarojen varsinaisesta merkityksestä kotimaan teollisuudessa, on alempana olevaan tauluun koottu valmistettujen tavarain ylipäinen-(brutto-)arvo kuin myös ulkomaalta tuotujen käytettyjen raaka-aineiden arvo sekä maksettujen työpalkkojen määrä. Koska ilmoitukset näissä kahdessa viimeksimainitussa kohdassa kuitenkin ovat sangen vaillinaisia, ovat tähän kuuluvat numerot pidettävät ainoastaan umpimääräisinä. Ulkomaalta tavaran bruttoarvo Suom. den arvo Suom. tuotujen ainei markoissa. markoissa. Maksettujen työpalkkojen määrä Suom. markoissa. L a site h ta ita...,47,055 0, ,000 Nahkaparkittoja... 7,699,850,800,000? Villakehruu-laitoksia, verkatehtaitay. m.,80, ,000 60,000 Pumpuli-käsiteollislaitoksia....,586,0 4,800,000,750,000 Liinakehruu-laitoksia...,00, ,000 70,000 P aperiteollisu utta... 9,066, ,000,500,000 Sahalaitoksia... 5,57,84,700,000 S o k e r ite h ta ita... 4,46,80,400,000 90,000 Olut- ja portteritehtaita... 4,6,94 700, ,000 Viinapolttimoita ja väkiviinatehtaita.,88, ,000 40,000 Tupakkatehtaita...,908,57,850, ,000 Vaikka teollisuuden tuotannon suora vertailu erilaisina vuosina numeroja luettelemalla ei olekkaan täysin oikea, sen vaillinaisuuden ja puuttuvan tarkkuuden tautta,"' jotka rippuvat useimmissa ilmoituksissa, mainitaan kuitenkin, samaan tapaan kuin ennenkin on tehty, muutamia vertailevia tietoja eräistä teollisuudenhaaroista, etenkin suurteollisuuden alalta, jota koskevat ilmoitukset ovat jokseenkin tarkkoja Luku. Työväen luku. Valm. tav. arvo Suom. markoissa. Luku. Työväen luku. Valm. tav. arvo Suom. markoissa. Luku. Työväen luku. Valm. tav. arvo Suom. markoissa. Tiilitehtaita.. 80 i;569,058,65 8, ,50 8,4 9,095 Kaakeli-, fajanssi- ja posliinitehtaita.. 0 5,89, , ,097,75 Lasitehtaita ,47, ,9,80! 8 65,50,80

6 IV Luku. Työväen luku. Valm. tav. arvo Suom. markoissa. Luku. Työväen luku. Valm. tav. arvo Suom. markoissa. Luku. Työväen luku. Valm. tav. arvo Suom. markoissa. Tulitikkuteht , , ,990 Nahkaparkitt o j a ,699 7,699, ,50 7,05,60,44 6,86,895 Villakehruu-laitoksia, verkatehtaita y. m ,80, ,54,75 49,5,455 Pumpuli-käsiteollislaitoksia 6,400,586,0 6,70 0,94,670 5,9 9,8,005 Liina-käsiteollislaitoksia.. 97,00, ,00,000 95,50,000 Puuhiomoita ,00, ,0,50 555,64,90 Sellulosateht , ,000 Paperitehtaita. 8,695 6,9,570,7 6,77,6io,48 7,450,960 Sahalaitoksia. 5 7,45 5,57, ,69,9, ,84,950,80 Sokeritehtaita. 84 4,46,80 88,50,75 94,406,460 Meijereitä ,786, , ,60 Olut-ja portteritehtaita... 8,05 4,6, ,90,75 85,08,967,40 Viinapolttimoja ja väkiviinatehtaita ,88,796 46,9 6,07,70 57, 5,90,46 Tupakkateht.. 9,0,908,57 9,79,84,95 8,097,860,75 Kirjapainoja ,7, ,097, ,64,060 H elsingissä Joulukuulla Ttn L e n n a rt G ripenberg,

7 Vuoriviljelys, Tehdas- ja Käsityö-teollisuus luokittain järjestettyinä erityisesti Suomen oloihin katsoen. Ensimäinen Osasto. Ensimäinen ryhmä. Kaivosbuhinta ja malminsaalis. Luokka. Rauta-, kupari-, hopea-, lyijy-, tina-, nikkeli- ja sinkkimalmikaivoksia.. Rikkikiisu-, grafiti-(lyijykivi)kaivoksia ja louhoksia. Luokka. Järvimalmin saantipaikkoja.. Suomalmin saantipaikkoja. Luokka. Huuhtamoita.. Annollislaitoksia. Toinen ryhmä. Sulattoja ja metallin jahstuttamislaitoksia. Luokka 4. Masuuneja.. Melloituslaitoksia.. Terästehtaita. 4. Kankirautatehtaita 5. Rauta- ja teräslevytehtaita. 6. Rautavalimoita. 7. Hopea-, kupari-, tina-, lyijy-, sinkkitehtaita. 8. Jura- hienotaetehtaita. 9. Kuparisepän verstaita. 0. Naula-, rautalanka- ja pulttitehtaita.. Sahanterätehtaita.. Hauli- ja luotitehtaita.. Kirj asinvalimoita. 4. Rahapajoja. Luokka 5. Tehtaita kulta-, hopea- ja tinatavarain valmistamista varten.. Vaskivalimoita.. Kultaus-, hopeoitus-, tinaus- ja galvanoimistehtaita. 4. Läkki- ja peltisepän verstaita. 5. Viilatehtaita.

8 VI 6. Tehtaita karstojen ja muiden teräslankatavarain valmistamista varten. Kolmas ryhmä. Koneteollisuus. Luokka 6. Konepajoja.. Laivaveistämöitä, varveja. Luokka 7. Tehtaita kellojen ja tieteellisten koneitten valmistani, varten.. soittokoneitten valmistamista varten.. sähkökoneiden 4. haavanparannuskalujen 5. ompelukoneiden 6. ampuma-aseitten Toinen Osasto. Neljäs ryhmä. Kiviteollisuus. Luokka 8. K ivilouhoksia ja kivenhakkuuverstaita.. Kivihiomoita ja kiilloituslaitoksia.. Kivimyllyjä ja kivensurvontalaitoksia. Luokka 9. Kalkkiuuneja.. Sementtitehtaita.. Tiilitehtaita. 4. Savenvalajan verstaita. 5. Kaakeli-, fajanssi- ja posliinitehtaita. 6. Savipiippu- ja torvitehtaita. 7. Kipsivalajan verstaita. Luokka 0. Lasitehtaita ja lasihiomoita.. Peilitehtaita. Viides ryhmä. Kemiallinen teollisuus. Luokka. Tuotteita, jotka perustuvat elimettömiin aineksiin, esim. elimettömiä happoja ja suoloja.. Kimröökki- ja väritehtaita.. Värjäys- ja valkaisulaitoksia. Luokka. Öljykeittiöitä.. Kynttilätehtaita.. Saippua-, suopa-, glyserini- ja voidetehtaita. Luokka. Terva-, piki- ja asfalttikeittiöitä.. Tehtaita hartsin, tärpätin, puuöljyn, puuviinan, lakkavernissan, sinettilakan, hajuvesien j. n. e. valmistamista varten.. Puu- ja kivennäisöljyjen (Petrolion) puhdistuslaitoksia.

9 VII 4. Kaasutehtaita. 5. Sähkövalotehtaita. 6. Turpeennosto- ja sydenpolttolaitoksia. Luokka 4. Tulitikkutehtaita.. Ruutitehtaita. 8. Dynamititehtaita. 4. Tehtaita muunlaisten räjähdysaineitten valmistamista varten. Luokka 5. Liimakeittiöitä ja gelatinitehtaita. Luokka 6. Luumyllyjä.. Tehtaita keinotekoisten lannoitusaineitten valmistam. varten.. Tadejauho-(pudretti-)tehtaita. Kuudes ryhmä. Nahkateollisuus. Luokka 7. Nahkaparkittoja.. Tehtaita ja verstaita satulasepän töitä ja nahkateoksia varten.. nahkasurrogaatteja ja nahan jäljennöksiä esim. keinotekoista nahkaa, kumi- ja vahakangasta varten. 4. karva-, harjas-, jouhi-, höyhen-, nahka-, turkki- ja patja-aineksia sekä harjateoksia varten. Seitsemäs ryhmä. Tekstiiliteollisuus. Luokka 8. Villakehruulaitoksia.. Villa- ja verkatehtaita.. V anutuslaitoksia. Luokka 9. Pumpulikehruu- ja kutomatehtaita.. Liinakehruu- ja kutomatehtaita.. Trikootehtaita. 4. Sukkatehtaita. 5. Rihma- ja pitsitehtaita. 6. Vanutehtaita. Luokka 0. Köysitehtaita.. Nyörinpunojan verstaita. Kahdeksas ryhmä. Paperiteollisuus Luokka. Puuhiomoita, puu- ja olkimassatehtaita.. Sellulosatehtaita.. Pahvi-, kattohuopa- ja asfalttitehtaita. 4. Paperitehtaita. 5. Tapettitehtaita. 6. Kirjeenkuori- ja pussitehtaita. 7. Laatikkotehtaita. 8. Korttitehtaita. 9. Kirjansitomatehtaita.

10 V III Yhdeksäs ryhmä. Puun, luun, kautsun, guttaperkan ja muitten samanlaatuisten aineitten kalustamista tarkoittava teollisuus. Luokka. Sahalaitoksia.. Paanunveistolaitoksia.. Kimpi- tahi puulankatehtaita. Luokka. Nikkarin verstaita ja huonekalutehtaita.. Sorvaus verstaita ja lankarullatehtaita.. Tynnyrintekijäin verstaita. 4. V äkipy örätehtaita. 5. Korkkitehtaita. Luokka 4. Koppatehtaita (puuta, niintä, juuria, rottinkia).' Luokka 5. Tehtaita puisien leikkikalujen valmistamista varten.. Luunveistoslaitoksia.. Kampatehtaita.. Tehtaita kautsu-, guttaperkka- ja merivahateoksia varten. Luokka 6. Ajokalutehtaita, Kymmenes ryhmä. Bakennusteollisuus. Töitä, joita ovat valmistaneet: Luokka 7. Yksityiset arkkitehdit.. Rakennusurakkamiehet.. Muurarit. 4. Salvumiehet. 5. Katonpanijat. 6. Maalarit ja tapetinpanijat. 7. Lasimestarit. 8. Nuohoojat. 9. Kadunlaskijat. Yhdestoista ryhmä. Tiavinto- ja nautintoaineita valmistava teollisuus. Luokka 8. Jauhomyllyjä.. Ryyni-, seulo- ja survinmyllyjä.. Tärkkelys- ja destrinitehtaita. Luokka 9. Sokeritehtaita.. Suklaatitehtaita.. Sikuri- ja kahvisurrogaattitehtaita. Luokka 0. Leipätehtaita.. Sokerileivostehtaita.. Teurastuslaitoksia. 4. Makkaratehtaita. 5. Meijereitä. 6. Säilytys- (konservi-)laitoksia.

11 IX Luokka. Oluttehtaita.. Portteritehtaita.. Yiinapolttimoita ja painohiivatehtaita. 4. Väkiviina- ja likööritehtaita. 5. Hedelmäviinitehtaita. 6. Etikkatehtaita. 7. Kivennäisvesitehtaita. Luokka. Tupakkatehtaita (kartuusitupakkaa, sikareja, paperosseja, nuuskaa). Kahdestoista ryhmä. Vaatetus- ja puhdistusteollisuus. Luokka. Paitatehtaita.. Räätälin verstaita.. Hattu- ja lakkitehtaita. 4. Turkkurin verstaita. 5. Tehtaita hansikasten, hankkilusten y. m. valmistamista varten. 6. Jalkinetehtaita ja suutarin verstaita. Luokka 4. Tukankäherrys- ja parranajohuoneita. Luokka 5. Kylpylaitoksia.. Pesu- ja mankelilaitoksia. Kolmastoista ryhmä. Kuvaava teollisuus. Luokka 6. Kirjapainoja.. Kivipainoja.. Puunpiirroslaitoksia. 4. Valokuvauslaitoksia.

12 Classification de l exploitation industrielle des mines, des fabriques et des métiers, particulièrement par rapport à l état des choses en Finlande. Première Section. Groupe I. Abatage et extraction des minerais Classe.. Mines de fer, de cuivre, d argent, de plomb, d étain, de nickel et de zinc.. Mines et carrières de pyrite et de graphite. Classe.. Extractions du fer des lacs.. Extractions du fer des marais. Classe.. Laveries.. Enrichissements. Groupe II. Fonderies et raffineries de métaux. Classe. 4. Hauts-forneaux.. Fourneaux à soufflets.. Aciéries. 4. Forges à barres. 5. Forges à plaques de fer et d acier. 6. Fonderies de fer. 7. Forges à argent, à cuivre, à étain, à plomb et à zinc. 8. Taillanderies et petits ouvrages en fer. 9. Chaudronneries. 0. Clouteries, tréfileries et fabriques de boulons.. Fabriques de scies.. Fabriques de petit plomb et de balles.. Fonderies de caractères. 4. Monnaies. Classe. 5. Fabriques d articles en or, en argent et en étain.. Fonderies de bronze.. Ateliers de dorure, d argenture, d étamage et de galvanisation. 4. Ferblanteries et laminoirs.

13 X I 5. Ateliers de tailleur de limes. 6. Fabriques de cardes et d autres articles en fil d acier. Groupe III. Industrie à la mécanique. Classe. 6. Ateliers mécaniques.. Constructions de navires, docks, slips. Classe. 7. Horlogeries et fabriques d instruments scientifiques.. Fabriques d instruments de musique.. Fabriques d appareils électriques. 4. Fabriques d appareils de chirurgie. 5. Fabriques de machines à coudre. 6. Fabriques d armes à feu. Seconde Section. Groupe IV. Industrie des pierres. Classe. 8. Carrières et chantiers de tailleur de pierres.. Ateliers de polissage des pierres et lissoirs.. Moulins à pierres. Classe. 9. Fours à chaux.. Fabriques de ciment.. Tuileries. 4. Poteries. 5. Fabriques de carreaux de brique glacée; de faïence et de porcelaine. 6. Fabriques de pipes en terre et de tuyaux 7. Fonderies de plâtre. Classe. 0. Verreries et ateliers de polisseur de verre.. Manufactures de glaces. Groupe V. Industrie de la chimie. Classe.. Fabrications fondées sur des matières inorganiques, telles que les acides inorganiques et les sels.. Fabriques de noir de fumée et de couleurs.. Teintureries et blanchisseries. Classe.. Huileries.. Fabriques de bougies.. Fabriques de savon, de glycérine et de graisse. Classe.. Goudronneries, fourneaux à poix et usines à asphalte.

14 X II. Fabriques de pains de résine, d huile de térébenthine et de bois, d esprit de bois, de laque, de cire à cacheter, de parfumeries, etc.. Raffineries d huile de bois et de pétrole. 4. Usines à gaz. 5. Etablissements d eclairage électrique. 6. Tourberies et carbonisations du bois. Classe. 4. Fabriques d allumettes.. Poudreries.. Fabriques de dynamite. 4. Fabriques de matières explosives d autres espèces. Classe. 5. Fabriques de colle et de gélatine. Classe. 6. Moulins à os.. Fabriques d engrais artificiels.. Fabriques de poudrette. Groupe VI. Industrie des cuirs. Classe. 7. Tanneries.. Selleries et d autres ouvrages en cuir.. Equivalents et imitations des cuirs, telles que le cuir artificiel, l'étoffe imperméable et la toile cirée. 4. Objets en poils, en soies, en crin, en plume et en peaux; matières de pelleterie et de matelas; brosseries. Groupe VII. Industrie textile. Classe. 8. Filatures de leine.. Manufactures de draps et d autres étoffes de laine.. Fouleries. Classe. 9. Filatures et tissages de coton.. Filatures et tissages de lin.. Fabriques de tricots. 4. Bonneteries. 5. Manufactures de rubans et de dentelles. 6. Fabriques d ouate. Classe. 0. Corderies.. Passementeries. Groupe VIII. Industrie du papier. Classe.. Polissages de bois: fabriques de pâtes de bois et de paille.. Fabriques de cellulose.

15 X III.. Fabriques de carton et de feutre d asphalte et à couvrir les toits. 4. Manufactures de papier. 5. Manufactures de papiers peints. 6. Fabriques d enveloppes et de sacs de papier. 7. Fabriques de boîtes. 8. Fabriques de cartes. 9. Ateliers de reliure. Groupe ES. Ouvrages en bois, en os, en caoutchouc, en gutta-percha et en pareilles matières. Classe.. Scieries.. Taille-copeaux et taille-bardeaux.. Fabriques de fil de bois. Classe.. Menuiseries et ébénisteries.. Ateliers de tourneur et fabriques de bobines.. Tonnelleries. 4. Poulieries. 5. Fabriques de bouchons. Classe. 4. Vanneries (en bois, en tille, en racines et en rotin).. Fabriques de jouets en bois. Classe. 5. Ateliers de sculptures en os.. Fabriques de peignes.. Ouvrages en cautchouc en gutta-percha et en écume de mer. Classe. 6. Carrosseries. Groupe X. Industrie de construction. Ouvrages de: Classe. 7. Architectes privés.. Entrepreneurs de bâtiments.. Maçons. 4. Charpentiers. 5. Couvreurs. 6. Peintres en bâtiments et tapissiers-décorateurs. 7. Vitriers. 8. Ramoneurs. 6. Paveurs. Groupe XI. Industrie des vivres et des denrées de jouissance. Classe. 8. Moulins à blé.. Moulins à gruau, à blutoir et à pilons.

16 X IV. Fabriques d amidon et de dextrine. Classe. 9. Raffineries de sucre.. Fabriques de chocolat.. Fabriques de chicorée et de succédanés du café. Classe. 0. Boulangeries.. Confiseries et pâtisseries.. Boucheries. 4. Fabriques de saucisses et de saucissons. 5. Laiteries. 6. Fabriques de conserves. Classe.. Brasseries.. Brasseries de porter.. Distilleries et fabriques de levure pressée. 4. Fabriques d esprit-de-vin et de liqueurs. 5. Fabriques de vin de fruits. 6. Fabriques de vinaigre. 7. Fabriques d eaux minérales. Classe.. Fabriques de tabac ("paquets, cigares, cigarettes et à priser). Groupe XII. Industríe des vêtements et du nettoyage. Classe.. Fabriques de chemises.. Boutiques de tailleur.. Fabriques de chapeaux et de casquettes. 4. Pelleteries. 5. Fabriques de gants, de bretelles, etc. 6. Fabriques de chaussures et cordonneries. Classe. 4. Fabriques de perruques et salons de coiffure. Classe. 5. Etablissements de bains.. Etablissements de blanchissage et de calandrage. Classe. 6. Imprimeries.. Lithographies.. Ateliers de xylographie. 4. Ateliers de photographie. Groupe XIII. Industrie graphique. 'S=^t?SS;==S>--

17 I. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen Suomessa vuonna 887. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Teollisuuslaitoksia Työpaikkain luku. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijäin luku. tavaran arvo. Suom. m aikoissa. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. tavaran arvo. Suom. m arkoissa. Summa koko maalle. Työpaikkain Työntekijäin j luku. tavaran arvo. Suom. m arkoissa. IV 8 Kivilouhoksia, kivenhakkuuverstaita ja hiomoita ,65 8,07 5, ,89 9,05» 9 Kalkkiuuneja , , ,6 n» Tiilitehtaita ,875 69,46 9 7, ,569,058,65»» Savenvalajan tehtaita ,785, ,0 0 n» Kaakeli-, fajanssija posliinitehtaita , , ,89,5» n Kipsivalajan verstaita...,80, 8 0» 0 Lasitehtaita ,000 56, 4 7, ,47,055 V l i Kimröökkitehtaita. 4 7, ,75»» Värjäyslaitoksia , , ,805» Ölj y keittiö itä , ,8 0 0 n n Kynttilätehtaita.. 5, ,90 n» Saippua* ja hajuainetehtaita y. m. kemiallisia valmistelaitoksia ,55 9 4, ,945 Asfalttitehtaita , ,0 0 0» rt Pikikeittiöitä , ,5 0 4,05» rt Tehtaita kniv. tisl. v a r te n...,800,800 n rt Kaasutehtaita , , 9 5» rt Turpeennostolaitoks ia , ,0 0 4 Tulitikkutehtaita. 4 59, , ,5 îî rt Rautatehtaita , ,0 0 0 «n Rakettitehtaita , ,6 9 0 n 6 Luumyllyjä ,00 9 8, ,970 VI 7 Nahkaparkittoja ,075, ,6 4, ,699 7,6 9 9,8 5 0»» n Satulasepän verstaita , ,6 0 0» rt Tehtaita lampaannahan valmistani. varten ,50 8, ,95

18 R y h m ä. L u o k k a. T eollisu uslaji j a T eollisuuslaitoksia. T y ö p aik k ain luku. K au p u n g eissa j a k auppalo issa. T y ö n te k ijä in luku. V alm istetu n ta v a ra n arvo. Suom. m arkoissa. T y ö p aik k ain lu k u. M aaseuduilla. T y ö n te k ijä in luku. V alm istetu n ta v a ran arv o. Saom. m arkoissa. Sum m a k o k o m aalle. T y ö p aik k ain luku. T y ö n te k ijä in lu k u. V alm istetu n ta v a ra n arvo. Suom. m arkoissa. V I 7 H a rja s- j a pensselite h ta ita... 50,595 50,595 V II 8 V illakehruulaitoksia, v e rk a - j a sh o d d y teh taita ,05 8 8,40, ,80,765» «V anu tu slaito k sia , , Pum pnlikehruu- ja k u to m a teh taita.. 4, 7,898,95,078,687,85 6,400,586,0» 9 L iin a k eh m n - j a kuto m a te h ta ita ,00,000 97,00,000 n 99 L iinanloukutuslai - t o k s i a ,90 4 0,90 n n Trikoo- j a suk kate h ta ita , , ,789 n 0 K ö y s ite h ta ita ,45 5 8,45 n 99 N yörinpunojanversta i t a ,0 0 4,0 V III Punhiom oita , ,048, ,00,775 9) 99 S e llu lo sa te h ta ita , ,755 n 99 Pahvi- j a a sfa lttih u o p ateh taita , , , P a p e rite h ta ita... 75,0 7,48 6,60,50 8,695 6,9, n T a p e ttite h ta ita , ,000 n 99 Pussi- j a k irjeen - k u o rite h ta ita ,0 9 40,0 99 9) K irjan sito m ateh taita 67,895 67,895 IX P a rk k im y lly jä.. 0 0, , S a h a la ito k s ia.... 8,85 5,80, ,00 9,77,64 5 7,45 5,57, R a h n a te h ta ita.. 9 7, , N ik k a rin v e rsta ita j a h u o n e k ä lu te h t ,58,07 4 6, ,8, T e h ta ita k autsu - te o k sia v a rte n..,400, A jokalu- j a vaunute h ta ita... 7,480 8, ,480 X 7 M u u rareja j a raken - n u s-u ra k k a m ie h iä , , M aalareja j a tap e- tin p a n ijo ita ,45, ,45,40

19 Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Teollisuuslaitoksia. Kaupungeissa ja kauppaloissa. [ Työpalkkain Työntekijäin luku. tavaran arvo. Suom. markoissa. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. tavaran arvo. Suom. markoissa. Summa koko maalle. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. tavaran arvo. 8uom. markoissa. X 7 Lasimestareja.. 78,70 78,70 n tl Nuohoojia , ,645 9) tl Eadunlaskijoita , ,695 X I 8 Jauhomyllyjä... 06,75,865,9,48 4,40,,588,094,05» 9 Sokeritehtaita ,46, ,46,80 n Jl Sikuri- ja kahvinlisäystehtaita... 6,870 V 0, ,870 n 0 Leipureita ,8, ,8,85 n ti Sokerileivosteht , ,945 j» tl Teurastuslaitoksia 90 75,085, ,085,60» t! Makkaratehtaita , ,0 9 tl Mejjereitä... 95, ,690, ,786,60 n n Säilytys- (konservi-)laitoksia , ,000 n Oluttehtaita , ,086, ,459,89 n tl Portteritehtaita , ,095 n tl Viinapolttimoita ,0, ,0, ,5,66 n tl Väkiviina- ja likööritehtaita ,500, ,60 n tl Hedelmäviiniteht a i t a , ,90 ti n Etikkatehtaita ,5 7 48,5 n ti Kivennäisvesiteht a i t a ,755 6, ,55 tt Tupakkatehtaita.. 7,9,894,87 4,50 9,0,908,57 X II Paitatehtaita , ,996 n tl Räätälin verstaita 64,04,956,840 64,04,956,840 Hattu- ja lakkitehtaita n tl , ,575 ti tl Turkkurintehtaita , ,75 n tl Tehtaita hansikasten y. m. valm. varten , ,480 ti n Sateenvarjotehtaita 6,600 6,600 n ti Kravattitehtaita. 0 6, ,000 n ti Jalkinetehtaita... 48,07 956,0 48,07 956,0 ti 4 Tukankäherrys- ja parranajohuoneita 64 85, ,70 n 5 Kylpylaitoksia , ,855 ti 9 Pesu- ja mankelilaitoksia... 6,400 6,400 XIII 6 Kirjapainoja ,7, ,7,665» n Kivipainoja , ,40 tl 9 Puunpiirroslaitoks ia...,600,600 tl» Valokuvauslaitoks ia ,70 Summa,446 8,88 56,65,048,48 7,4 4,97,4 4,864 6,04 00,588,479

20 II. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen jokaisessa Suonien läänissä vuonna 887. Kaupungit ja kauppalat. Maaseutu. S u m ra a. Lääni. (Teht. ja verst.) Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. tavaran bruttoarvo Suom. markoissa. (Teht. ja verst.) Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. tavaran bruttoarvo Suom. markoissa. (Teht. ja verst.) Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. tavaran bruttoarvo Suom. markoissa. 4 Uudenmaan läänissä 555 5, 4,065,570,80 4,4, ,94 8,89,680 Turun ja Porin 56,680,6,5 49,0 9,554, ,7 0,890,700 Hämeen 6 4,59,498,6 07,66 0,0, ,55,708,68 W iipurin 06,88 6,98, ,77 8,67,56 7 6,058 4,969,7 Mikkelin ,40 4 8,08, ,086,645,465 Kuopion 648,40,75 6,0,995, ,878 4,46,05 Waasan 0,678 5,98,440 45,66,80,05 77,4 9,0,745 Oulun 70,060 5,04,00 4,06,,95 84,66 8,56,5 Summa,446 8,88 56,65,048,48 7,4 4,97,4 4,864 6,04 00,588,479

21 5 III. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen vuonna 887 Suomen kaupungeissa ja kauppaloissa, järjestetyt näiden teollisuuden tuotannon brutto-arvon mukaan. Kaupunki tahi kauppala. tavaran bruttoarvo. Suom. markoissa. Työpalkkain luku. (Teht. ja verstaita.) Alle 5 T y ö v.ä e s t ö. Yli 8 vuotta. Käytetyitä höyryliikuttimia. Luku. 5 ja 8 vuoden välillä. Hevosvoimia. H elsinki...,667, ,94 96,, Tampere....,68, ,750,65,6, T u r k u... 8,590, ,80 686, O u lu...,880, Nikolainkaup..,670, V K o tk a...,47, Wiipuri...,45, P o r i...,795, Kuopio...,4, Hämeenlinna. 80, Pietarsaari.. 70, R a a h e... 50, Porvoo , Rauma... 47, Tammisaari.. 8, Mikkeli... 58, Loviisa... 5, Jyväskylä... 5, Uusikaupunki 08, Va Kokkola... 08, Ristiina... 80,790 4 _ K em i... 79, Lappeenranta., Hamina... 7,75 4 _ Sortavala... 7, _ Joensuu... 0, Kajaani... 78, T ornio... 65, Hankoniemi. 6, Heinola... 4, _ Naantali ,0 0 _ Uusikaarlebyy. 9,

22 6 Kaupunki tahi kauppala. V alm istetun ta v a ra n b ru tto a rv o. Suom. m ark o issa. Työpaikkain luku. (Teht. ja v erstaita.) A lle 5 v u o d e n. M iehiä. 5 j a 8 v u o d en v ä lillä. T y ö v ä e s tö. V li 8 v u o tta. Sum m a. M iehiä. P: K ä y te ty ltä h ö y ry liik u ttim ia. L u k u. H evos voim ia. Iisalm i... 80, Savonlinna.. 70, L a h ti... 67, S a l o... 5, Marianhamina 49, K äkisalm i... 9, Ikaalinen..., Kaskinen... 6, Nurmes... 5, Summa 56,65,048, ,40 66,646 4,64,567 5,04 69,580 Maaseuduilla 4,97,4, ,8,677,88,54 8 4,686 Summa koko maalle... 00,588,479 4,864,07 65,48,79 4,08 7,04 7,449 8, ,66

23 7 IV. Yleinen katsahdus teollisuuden toimesta Suomen kihlakunnissa 887 vuoden kuluessa. L ääni. V alm istetun Työpalkkain luku. (Teht. ja v erstaita.) T viiväestö. ta v a ra n 5 j a 8 A lle ia Kihlakunta. b ru tto a rv o. vuo den Yli 8 v uotta. Suom. m ar välillä. H evos voim ia. koissa. M iehiä. N aisia. M iehiä. N aisia. M iehiä. N aisia. N aisia. K ä y te ty itä höyry liik u ttim ia. L uku. Viipurin. Hämeen. Turun ja Porin. Uudenmaan. H elsingin kihlak...,458, Pernajan kihlak.,8, Raaseporin itäis. kihlak. 60, Raaseporin läntis. kihlak... 44, Ulvilan kihlak. 4,96, V Maskun,94, Halikon,04,746 7; Piikkiön 904, Loimaan 54, Ikaalisten 507, Tyrvään» 8, Ahvenanmaan kihlak... Mynämäen kih 5, lak... 47, V ehm aan kihl. 5, Tammelan 6,47, , V Hauhon,585, Pirkkalan,4, Hollolan 755, Ruoveden 76, Jämsän 04, Kymin,650, Lappeen,75, s Rannan 957, Äyräpään 56, Käkisalmen 8, Sortavalan, Salmin 8, Jääsken, Kurkijoen 50, l 8 8 6

24 8 L ää n i. Kihlakunta. V alm istetun ta v a ra n b ru tto a rv o. Suom. m arkoissa. Työpalkkain luku. (Teht. ja v e rsta ita.) A lle 5 M iehiä. 5 j a 8 v u o d e n v älillä. Työväestö. Y li 8 v u o tta. Sum m a. K ä y te ty ltä h ö y - ry liik u ttim ia. L n k n. N aisia. N aisia. N aisia. M iehiä. i i N aisia. H evos voim ia. Oulun. Waasan. Kuopion. Mikkelin. Rantasalmen kihlak... 45, Juvan kihlak.. 7, Heinolan kihl. 0, Va Mikkelin. 8, Liperin,075, Va Rautalammin kihlak , Kuopion kihlak. 54, Ilomantsin 55, Pielisten 4, Iisalmen 9, Laukaan»,05, Lapuan 70, Va Kuortaneen 674, Pietarsaaren 55, Korsholman 504, Ilmajoen 55, Kemin,8, Oulun,80, Sälöisten 67,5 45 _ Haapajärven 60, Kajaanin 0, Lapinmaan Summa 4,97,4, ,8,677,88,54 84,686

25 V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja Käsityöteollisjiuteen

26 0 Ryhmä. Luokka Lukumäärä. tavaran hrutto-arvo Suom. markoissa. tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. i Muistutuksia. IV K iv ite o llisu u tta. 8 K ivilouhoksia, k iv enhakkuuv e rsta ita j a hiom oita. 7 Kaupungeissa ja kauppaloissa. Uudenmaan lääni.... 5,65 Turun ja Porin lääni... 0,500 Hämeen l ä ä n i... 6,990 Kuopion Waasan......,800,70 76,65 7 Turun ja Porin lääni... Wiipurin l ä ä n i...,400 50, ,400 Hauta-, porras-, katu-, syrjysja siltakiviä. 56 hautapatsasta. 0 hautapatsasta.,000 Leiv. patakiveä. 6 graniitijärkälettä, 80,000 puut. patakiveä, 80,000 puut. ukonkiveä. höyryk., 6 hv _ _ höyryk., 6 hv. 77 _ ? n 9 K alkkiuuneja. Uudenmaan lääni.... Hämeen lääni ,000 8,45 Wiipurin l ä ä n i... 6,900 5,5 595 tynn. kastamatonta kalkkia, 70tynn. kastettua kalkkia. 4,60 kiloa kastamatonta kalkkia. 9 Turun ja Porin lääni... 4,878,49 tynn. kalkkia. Wiipurin l ä ä n i... 40,780,600, 4 Mikkelin... 4,440,565 B Kuopion...,00 7,00 Waasan..., ,98 7,784 tynn. kalkkia. Y) 9 T iilitehtaita. 5 Turun ja Porin lääni... 8,600 90,000 tiiltä. höyryk., 8 hv. 6 6 höyryk., 8 hv I 8?

27 Ryhmä. Luokka Lukumäärä. tavaran brutto-arvo Suom. markoissa. tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Muistutuksia. ; i y 9 Hämeen l ä ä n i... Waasan...,400 4, ,000 tiiltä. 84,875,00,000 tiiltä. 8 Uudenmaan lääni.... 0, tiiltä. Turun ja Porin lääni,.. 90, Hämeen lääni..,.. 54,50 0,56,000 7 Wiipurin l ä ä n i... 4,45,45,000, 6 Mikkelin... 9, Kuopion... 4, ,050 Oulun... 4, ,490 6,444,050 tiiltä. V 9 Savenvalajan tehtaita. 4 Uudenmaan lääni..,550 4 Turun ja Porin lääni... 8,800 Hämeen l ä ä n i... Wiipurin l ä ä n i...,00,80 6 Kuopion Waasan Oulun ,545,0 4,785 höyryk., 4 hv. i. _ * i höyryk., 0 hv höyryk., 8 hv n , il höyryk., 64 hv ,000 4, höyryk., 6 hv höyryk., 6 hv Mikkelin l ä ä n i...,5,00 kaakelia, savenvalajan töitä, 45,000 tiiltä. 9 Kaakeli-, fajanssi- ja posliinitehtaita. Uudenmaan lääni ,550 8,800 kaakelta; kenkäkiviä, vaaseja ja fajansseja,000 m. arv.; 450 uunmpohjustiiltä,50 m. arv.; noin 500 kaakeliuunia Käyt. puita 4,00 m. arv.; sekal. ulkom. raaka-aineita,90 m. arv.

28 4 5 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. tavaran brutto-arvo. Suom. markoissa. tavaran paljous ja laji. Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttoonväestö. Käytetyn koneellisen liikntusvoiman Alle 5 5 ja 8 Yli 8 Muistutuksia. määrä. vuoden välillä. vuotta. IV 9 Turun ja Porin lääni Wiipurin l ä ä n i ,550 Uudenmaan lääni.... Turun ja Porin lääni... Wiipurin l ä ä n i ,800 7,775 04,000 Kuopion l ä ä n i..., ,575,00 kaakeliuunia. 5,000 kaakelta. Fajansseja568,46 m. arvo; posliineja,705 m- arvo; kipsejä 8,85 m. arvo; kaakelia 8,85 m. arvo; 9,000 kaakelta; kipsikoristeita kaakelta,,000 leiv. fajanssiastioita kaakelta. höyryk., 6 hv höyryk., 6 hv höyryk., 6 hv _. höyryk., 0 hv Käyt. ulkom. raaka-aineita,000 m. arv höyryk., 8 hv. 09 8l n 9 K ipsivalajan v erstaita. Uudenmaan lääni....,80 Sekal. kipsitöitä. Käyt. kipsiä, sementtiä y. m. 8,50 m. arv. n 0 L asitehtaita. Wiipurin l ä ä n i... 00,000,500 laatikkoa ikkunalasia Käyt. 0,000 leiv. suutaa ja muita kemikaali-aineita. 4 Uudenmaan lääni.... Turun ja Porin lääni... Hämeen l ä ä n i... "Wiipurin l ä ä n i... Kuopion l ä ä n i... Waasan l ä ä n i... 00,00 46, ; 40, ,47, ,650 pulloa, 00 puolilaatikkoa,,700 neljänneslaatikk. ikkunalasia. 84,0 pulloa ja purkkia; 8,7 laatikkoa lasia.,475 laatikkoa ikkunalasia; sekal. reikälaseja pulloa;,500 laatikkoa ikkunalasia pulloa. Ikkunalasia 60,000 m. arv.; pulloja,000 m. arv Käyt. ulkom. kemikaali-aineita 8,550 m. arv. _ Käyt. ulkom. kemikaali-aineita,5 m. arv. höyryk., hv Käyt. ulkom. kemikaali- aineita 4,65 m. arv. höyryk., 8 hv Käyt. ulkom. raaka-aineita,560 m. arv. Vesivoima Käyt. ulk. kemik.-ain. 9,785 m. arv. höyryk.,? hv Käyt. suutaa ja ruunikiveä 0,46 m. arv. 5 höyryk., 0 hv.*) Käyt. ulk raaka-ain. 97,680 m. arv. *) Hevosvoimaluvun summa on vaillinainen.

29 6 7 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. tavaran brutto-arvo. Suom. markoissa. tavaran paljous ja laji Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5 Uiehiä. tz! S. S* F 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Muistutuksia. y Kemiallista teollisuutta. n i i Kimröökkitelitaita. Turun ja Porin lä ä n i... Wiipurin l ä ä n i... 4,875,500 97,500 naul. kimröökkiä. 450,000 7,75 747,500 naul. kimröökkiä. Vesivoima. 9 9 n 5 5 Käyt. 480 kuutio syltä puita,60 m. arvo. 4 4 n i i Värjäyslaitoksia Uudenmaan lääni.... Turun ja Porin lääni.. Hämeen l ä ä n i... Wiipurin... Mikkelin... Kuopion... Waasan... Oulun... 9,500 46,060 5,50,65 8,475,95 64,0 49, , höyryk., 5 hv. * 4 i 5 Yksi värjäyslaitos käyt. yhteydessä vanutuslaitoksen kanssa. 6 6 _ _ 4 4 _ 0 _ höyryk., 5 hv Uudenmaan lääni.... Turun ja Porin lääni... Hämeen l ä ä n i... "^Viipurin l ä ä n i... Mikkelin... Kuopion... y/aasan... Oulun... 9,70,070 8,0,65,850 7,0 79,755 0, , höyryk., l l/t hv _ 6 7 o o _ höyryk., I/* hv n Öljykeittiöitä. Uudenmaan lääni ,00 8,000 kgr. liinaöljyä; öljykaakkuja ja jauhoja, ulkom. väkirehukaakkuja, männyn siem.,700 m. arv. Vesivoima. 6 6

30 8 9 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. tavaran brutto-arvo. Suora, markoissa. tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Muistutuksia. y Turun ja Porin lään i... Hämeen lääni ,850 7, ,800 Kynttilätehtaita. Kuopion l ä ä n i..., kann, liinaöljyä,,57 kann, vernissaa, 4, leiv. kaakkuja ja jauhoja. 6,500 kann, liina- ja hamppuölj,, 5,700 leiv. pellavan- ja hampunsiem.- kaakkuja., leiv. talikynttilöitä. Vesivoima. Käyt. 468 tynn. pellavansiem. 0,580 m. arv.» Kuopion l ä ä n i leiv. talikynttilöitä, Saippna- ja hajnainetehtaita y. m. kemiallisia valmistelaitoksia. Uudenmaan lääni.... Turun ja Porin lääni... Wiipurin l ä ä n i... 8,605 7,0 50,600 5,000 naul. myöp el lakkaa,,00 kann, polityyriä,,40 kann, viinaa, 00 liit. Eau de colognea, 00 liit. floridavettä, 5,000 pulloa amykosta. 7,0 kiloa terveyssuolaa, 4,000 tusinaa vaatetussaippuaa, 4,000 naul. sam. 4,770 kiloa saippuaa. Waasan lääni ,000 9,000 leiv. pyykkisaippuaa. 8 6, Käyt. kotim. raakatavaroita 5,90 m. arv.; ulkom. sam. 0,760 m. arv. Käyt. tali- ja luurasvaa 0,477 m. arv.; ulkom. sam. ja kemikaaleja 59,0 m. arv. 5 5 Käyt,,500 leiv. kotim. talia, 6,000 leiv. ulkom. sam Käyt. ulkom. raakatavaroita 0,000 m arv. Uudenmaan lääni.... 6,40,0 leiv. saippuaa. Turun ja Porin lääni... 7,000 Saippuaa,000 m. arv., hajuaineita 5,000 m. arv., läkkiä 9,000 m. arv., kiiltovoidetta,000 m. arv. 4, Käyt. kotim. raakatavaroita,880 m. arv., ulkom. sam.,0 m. arv. 5

31 0 Ryhmä. Luokka Lukumäärä. tavaran brutto-arvo. Suoni, markoissa. tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. i Muistutuksia. V Asfalttitehdas. Uudenmaan lääni ,000 Asfalttipanoksia. 5 5 Erilajista asfalttia 5,000 m. arv. n Pikikeittiöitä. Oulun l ä ä n i... 47,700,0 tynn. pikiä; 5 astiata pikiöljyä. Wasan lä ä n i... 66,5,840 tynn. pikiä; 65 tynn. tervaöljyä. 6 6 Käyt.,9 tynn. tervaa,950 m. arv. 4 4 Käyt.,80 tynn. tervaa 47,65 m. arv. n Tehtaita kuiv. tislausta varten. - Hämeen l ä ä n i... Wiipurin l ä ä n i... 5,00 6,700,800 Kaasuteli taita. Q Uudenmaan lääni.... Turun ja Porin lääni... 70,95 86, tynn. tervaa, 8 tynn. pikiä; 660 tynn. tärpättiä..900 kann. puunhapatusta, 8 puut. tuohenöljyä; 700 mattoa puuhiiliä; tervaa. 8,6,555 kuut. jalk. valokaasua. 8,00,000 Wiipurin l ä ä n i... 69,000 7,85,000, Turpeennostolaitoksia. 45,95 4,946,555 kuut. jalk. valokaasua. i Kuopion l ä ä n i... 4,00,400 tynn. turpeita höyryk., 6 hv. 6 6 Käyt. kivihiiliä 58,000 m. arv. 6 6 Käyt. 697 tynn. kivihiiliä 0,900 m. arv. - Käyt kivihiiliä 6,800 m. arv. höyryk., 6 hv K äyt kivihiiliä 06,00 m. arv. höyryk., 40 hv

32 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. tavaran brutto-arvo. Suom. markoissa. tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Muistutuksia. y 4 Tulitikkutehtaita. n 4 Hämeen l ä ä n i... Kuopion... 05,000,75 "NVaasan...,000,00 0,000 laatikkoa tulitikkuja (kussak. laat.,000 rasiaa). 5,65 laatikkoa tulitikkuja. 4 59,75 7,75 laatikkoa tulitikkuja. Uudenmaan lääni ,60,60 laatikkoa tulitikkuja. Turun ja Porin lää n i... 89,090 4,97 Wiipurin l ä ä n i... 4,400 8,650 Waasan...,00, ,950 46,7 laatikkoa tulitikkuja. Ruutitehtaita. Maaseuduitta. "Wiipurin l ä ä n i... Waasan... 5,000 5, Sentn. porausruutia; 77 Sentn. metsästysruutia;,666 Sentn. kanuunaruutia. 500 Sentn. ruutia. 60, Sentn. ruutia. höyryk., hv Käyt. kemikaal. 5,000 m. arv. 0 0 Käyt. ulkom. kemikaal.,400 m. arv Käyt. ulkom. raakatavaroita 5,700 m. arv. höyryk, hv Käyt raakatavaroita 5,00 m. arv Käyt. ulkom. raakatavaroita,95 m. arv. höyryk., 6 hv Käyt. ulkom. raakatavaroita 60,000 m. arv. i. e, Käyt. ulkom. raakatavaroita 6,000 m. arv Käyt. ulkom. raakatavaroita 5,500 m. arv. höyryk., hv Käyt. ulkom. raakatavaroita 4,895 m. arv. Vesivoima. 4 Käyt. tulikiveä ja salppia 66,70 m. arv. H Käyt. 75 Sentn. kotim. salppia,50 m. arv.; 50 Sentn. tulikiveä,000 m. arv. 5 Käyt. ulkom raakatavaroita 78,50 m. arv. r t Rakettitehtaita. Maaseuduitta. Uudenmaan lääni.... 5,690 Sekal. leikkitulitusesineitä.» 6 Luumyllyjä. Uudenmaan lääni.... 9,000 9,000 leiv. luujauhoja. höyryk., hv. 9 9

33 4 5 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. tavaran brutto-arvo. Suom. markoissa. tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Muistutuksia. V 6 Wiipurin l ä ä n i... Mikkelin l ä ä n i... Kuopion l ä ä n i... 44,600 5,000, kiloa luujauhoja, 5,5 kiloa luuraavaa, 4,880 kiloa liimaa leiv. luujauhoja, 00 leiv. liimaa. 4 6,00 Noin 40,000 leiv. luujauhoja,,000 leiv. luuraavaa, 5,5 kiloa luurasv. 4 Uudenmaan lääni.... Turun ja Porin lään i... Hämeen l ä ä n i... Mikkelin... Waasan... 4,00 4,60 44, , leiv. luujauhoja. 4, ,000 leiv. liimaa. 600 leiv. luujauhoja. 5, leiv. liimaa. 9 8,670 5,40 leiv. luujauhoja,,960 leiv. liimaa. höyryk., 0 hv «, 4 4 Tuulivoima. _ höyryk., 7 hv Vesivoima.» 5 5 höyryk., 0 hv Käyt. 0,000 leiv. luita 8,000 m. arv. Tuulivoima. Vesivoima höyryk., 0 hv. 9 9 VI 7 Nahkateollisuutta. Nalikaparkittoja. 4 Uudenmaan lääni Turun ja Porin lääni... 9 Hämeen l ä ä n i... 7 Wiipurin lä ä n i... 6 Mikkelin l ä ä n i... Kuopion l ä ä n i... 6 Waasan l ä ä n i... 4 Oulun l ä ä n i ,885 90,00 4,585 49,90,840 55,785 55,05,668,475 Muokattu 7,47 vuotaa, 4,880 nahkaa. Muokattu 0,000 vuotaa, 8,000 nahkaa, 9,600 leiv. nahkaa. Muokattu 8,755 vuotaa, 9,50 nahkaa. Muokattu 7,000 vuotaa, 9,000 nahkaa. Muokattu 8,70 vuotaa, 0,090 nahkaa. Muokattu 7,458 vuotaa, 0,770 nahkaa. Muokattu 8,000 vuotaa, 5,00 nahkaa. Muokattu 49,967 vuotaa, 6,4 nahkaa. 5,075,85 Muokattu 6,597 vuotaa,,44 nahkaa, 9,600 leiv. nahkaa. höyryk., 5 hv.; kaasuöljymot., hv Vuodista oli,085 kpl. ulkom. 74,48 m. arv Vuodista oli,960 kpl. ulkom. 45,475 m. arv Vuodista oli,695 kpl. ulkom. 6,640 m. arv. höyryk., hv Vuodista oli,00 kpl. ulkom. 7,000 m. arv Vuodista oli 4,40 kpl. ulkom. 8,0 m. arv höyryk., 0 hv Vuodista oli,57 kpl. ulkom. 90,000 m. arv Vuodista oli 4,76 kpl. ulkom. 7 höyryk., 8 hv.; kaasuöljymot., hv Vuodista oli 68,4 kpl. ulkom.

34 6 7 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. tavaran brutto-arvo. Suom. markoissa. tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. siihei Alle 5 T y 0 v ä e s t ö, luettuin. x mestarit ja väestö. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. conttoori- Muistutuksia. VI 7 9 Uudenmaan lääni Turun ja Porin lääni... 5 Hämeen l ä ä n i Wiipurin l ä ä n i Mikkelin Kuopion l ä ä n i... 7 Waasan l ä ä n i... 6 Oulun... 77,45 46,500 56,450 47,700 40,840 0,945 87,875,00 Muokattu 8,97 vuotaa, 7,459 nahkaa. Muokattu 8,765 vuotaa, 9,400 nahkaa. Muokattu,000 vuotaa, 0,000 nahkaa. Muokattu 5,000 vuotaa, 49,000 nahkaa. Muokattu 7,780 vuotaa, 5,005 nahkaa. Muokattu,458 vuotaa,,860 nahkaa,,000 paria kintaita. Muokattu 7,64 vuotaa, 4,67 nahkaa. Muokattu 4,740 vuotaa, 7,508 nahkaa. 4,64,05 Muokattu 5,978 vuotaa, 5,869 nahkaa,,000 paria kintaita Vuodista oli,60 kpl. ulkom. 8,575 m. arv Vuodista oli,558 kpl. ulkom. 4,090 m. arv. 8 9 Vuodista oli,40 kpl. ulkom. 58,70 m. arv Vuodista oli 75 kpl. ulkom.,40 m. arv nahkaparkitosta puuttuu ilmoit. valm. tav. arv. ja määrästä _ 5 Vuodista oli,506 kpl. ulkom. 8,975 m. arv. 7 7 Vuodista oli 675 kpl. ulkom.,000 m. arv Vuodista oli 8,704 kpl ulkom. Yi 7 Satulasepän verstaita. 8 Uudenmaan lääni.... 0,400 9 Turun ja Porin lään i... 6,600 Hämeen l ä ä n i... 58,660 Wiipurin... 8,0 Mikkelin...,45 8 Kuopion...,980 "Waasan... 5,595 0 Oulun..., , _ _ _ 5 6 _ n 7 Tehtaita lampaannahan valm. varten. Uudenmaan lääni.... Oulun... 5,50,50 Muokattu,500 lampaannahkaa. 4,000 Turkiksia, kalanpyydyksiä ja kivitöitä. höyryk., 4 hv höyryk., 4 hv

35 8 9 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. tavaran brutto-arvo. Suom. markoissa. tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5 Naisia 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Muistutuksia. VI 7 Oulun l ä ä n i...,675 Muokattu 550 lampaannahkaa turkiksia, lakkeja y. m. varten. n 7 Harjas- ja pensselitehtaita. Uudenmaan lääni....,95,45 harjaa, 0,07 pensseliä. Turun ja Porin lääni... 7,00,00 kiloa harjoja, 80 kiloa pensseleitä. 50,595 _ vn Tekstiiliteollisuutta. 8 Villakehruulaitoksia sekä villa-, verka- ja shoddytehtaita. Turun ja Porin lääni... 5,65 8,890 kyyn. verkaa, kehrätty,80 naul. rahvaanlankaa, 6,00 naul. tehtaiden omista aineista, rässätty ja vanutettu 0,000 kyyn. kangasta tilaajien aineista. höyryk., 5 hv Käyt. 0,90 naul. kotim. villoja; 0,700 naul. ulkom. sam. 4,570 m. arv. Hämeen l ä ä n i... 54,400 55,60 naul. lankaa, josta iso osa tilaajien tuomista villoista,,69 kpl. sekal. verkoja y. m., kpl. sänkyhuopaa, 64 saalia, 4,77 naul. konehuopaa ,05 höyryk.,? hv., vesivoima Käyt. kotim. villoja 4,000 m. arv.; 00,000 naul. ulkom. sam.; ulkom. raakaaineita yhteensä 75,000 m. arv. höyryk., 5 hv.*) Käyt. ulkom. raakatav. 6,570 m. arv.; 55,000 naul. kotim. villoja, 0,000 naul. ulkom. sam. Uudenmaan lääni ,00,00 naul. lankaa, verkaa, trikoota, dohvelia y. m. Turun ja Porin lääni... [959,690 - höyryk., 5 hv.; vesivoima. höyryk., 65 hv.; vesivoima Käyt.,400 naul. kotim. villoja,400 m. arv.; 4,684 naul. ulkom. sam. 7,000 m. arv Käyt. 9, naul. kotim. villoja, 94,9 naul. ulkom. sam. 400,000 m. arv. *) Hevosvoimaluvun summa on vaillinainen.