T E O L L I S U U S - T I L A S T O A.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X V I I I. T E O L L I S U U S - T I L A S T O A. 0. "VLT OZDZEUjT-A Jälkimmäinen osa. Tehtaita ja Kasi työlaitoksia. HELSINKI, S u o m a l a i s e n K i r j a l l i s u u d e n S e u r a n K i r j a p a i n o s s a, 80B.

2 Suomenmaan Virallista Tilastoa*' on seuraavat vih k ot tähän asti julkaistu: I. Kauppa ja merenkulku. 0. Suomen ulkom ainen kauppa ja m erenkulku vuosina , 87 75, , , 88 8, , , , H elsingissä Suomen kauppa ja laivaliike V enäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuosina H elsingissä II. Suomen taloudellinen tila.. Yhteenveto Kuvernöörien viisivuotis-kertom uksista vuosilta H elsingissä Suomen T aloudellinen tila vuosina , 87 75, ,88 85, H elsingissä III. M aanviljelys-tilastoa.. A ineita Suomen m aanviljelys-tilastoon. H elsingissä M aanviljelyntiedustus Uudenmaan läänissä v Helsingissä 879. IV. Varallisuuden suhteita. 4. Suomenmaan suostuntavero vuosina 865, 87, 877, 88. H elsingissä VI. V äkiluvun-tilastoa.. Suomen väestö Joulukuun 3 p H elsingissä Syntyneet, V ihityt ja K uolleet vuosina ynnä katsahdus väkiluvunm uutoksiin vuodesta 8 alkaen. H elsingissä V äenlasku M aaliskuussa 870 H elsingin, T urun, VViipurin ja Oulun kaupungeissa. H elsingissä V äkiluvunm uutokset vuosina Helsingissä Suomen väkiluku 3 p. Jo u lu k u u ta 875 sekä väkiluvunm uutokset vuosina H elsingissä V äkiluvunm uutokset vuosina H elsingissä V äenlasku H elsingissä p. L okakuuta 880. H elsingissä Suomen väkiluku 3 p. Jouluku uta 880. l:nen vihko. Helsingissä V äkiluvunm uutokset vuosina H elsingissä Suomen väkiluku 3 p. Jouluku uta 880. :nen vihko. H elsingissä V äkiluvunm uutokset vuosina H elsingissä H elsingissä vuonna 890 ynnä jälk ik atsau s vuosikymmeneen H elsingissä V äenlasku H elsingin, T urun, Tampereen,- W iipurin, Oulun ja P orin kaupungeissa p. Jo ulu k u u ta 890. Ensim äinen vihko. H elsingissä V äkiluvunm uutokset vuonna 89- H elsingissä Suomen väkiluku 3 p:nä Jou luk uuta 890. H elsingissä V äkiluvunm uutokset vuonna 89. H elsingissä V äenlasku Helsingin, T urun, Tam pereen. W iipurin, Oulun ja Porin kaupungeissa p. Jo ulu kuu ta 890. Toinen vihko. H elsingissä 895.

3 Sisällys: Jo h d a n to... I. Vuoriviljelys, Tehdas- ja K äsityö-teollisuus luokittain jä rje s te tty in ä... IX. Classification de l exploitation industrielle des m ines, des fabriques et des m étiers... XIV. I. Yleinen katsah d u s Tehdas- ja K ä s ite o llis u u te e n.... II. jo k aisessa Suomen lään issä III. Suom. kaupungeissa j a kauppaloissa 6. IV. Suomen k ih la k u n n is s a V. K atsahdus Suom en Tehdas- ja K äsiteo llisu u teen... H. VI. Luettelo vuoden 893 kuluessa p eru stetu ista te o llis u u s la ito k s is ta VII. H öyrykoneitten luku sekä niiden voim a, ja e ttu n a jo k a l ä ä n i l l e VIII. eri te o llis u u k s ille IX. Taulu, osoittava ulkom aalaisten am m attilaisten ja työntekijäin lukum äärää m aam m e k a u p u n g e is s a X. Taulu, osoittava ulkom aalaisten am m attilaisten ja työntekijäin lukum äärää m aam m e k ih la k u n n is s a XI. L yhyt kertom us tap ah tu n eista ta p a tu rm ista XII. L yhyt kertom us ap u rah asto ista ja m uista h y v ä n te k e v ä isy y s la ito k sista S iv.

4 Vaikean taloudellisen ahdinkotilan, joka maallamme vuonna 89 oli kestettävänä, voitiin arvata vielä seuraavanakin vuonna vaikuttavan ehkäisevästi teollisuus-tuotantoon. Tähän tuli vielä lisäksi kova ja hyvin yleinen kato, joka vuonna 893 kohtasi maatamme ja vaati pontevia toimenpiteitä sekä valtion että yksityisten kansalaisten puolelta, niiden taloudellisten j a yhteiskunnallisten häiriöiden lieven täm iseksi, jotka sellaista pulaa seuraavat. Onneksi oli asianhaaroja, jotka m elkoisesti huojensivat näitä toim enpiteitä: toiselta puolen vuoden ajalla vallinneet alhaiset viljanhinnat, josta oli seurauksena että, vaikka vuoden 893 viljan -ja jauhontuonti paljouteen nähden olikin 89 vuoden tuontia suurempi, se kuitenkin arvoltaan oli 9 milj. eli noin 0% sitä pienempi; toiselta puolen jotensakin edulliset vientisuhteet, jotka vaikuttivat että saatiin suurempi vientiarvo sekä tärkeimmistä vientiteollisuustuotteistam m e että tuosta niin tärkeästä vientitavarasta voista, jota vuonna 893 lähetettiin ulkomaille 8,38,000 markan arvosta 5,377,000 markkaa vastaan vuonna 89. Näitä seikkoja saamme kiittää siitä että teollisuus-tuotannon aleneminen, vaikkapa melkoisen tuntuva, ei kuitenkaan ole niin suuri kuin se, sattuneen kadon takia, m uullaisissa olosuhteissa olisi voinut olla. N yt tekeillä oleva maamme teollisuustilasto käsittää 5,580 (5,63) *) työpaikkaa, joiden työmiesluku on 46,085 (47,50) ja brutto tuotantoarvo 36,973,967 (39,388,34) markkaa. Vähennys siis 43 työpaikkaa eli 0,s /o,,5 työm iestä eli,3 % sekä,44,357 markkaa eli,8 %. Verrattuna vuoteen 89 tekee vähennys taas 3,38 työm iestä eli 6,8 %, ja 6,548,499 markkaa eli 4,5 %. Nämä numerot eivät kuitenkaan osota sitä supistusta teollisuustuotannossa omaa maata varten, joka on ollut seurauksena maassamme vallinneista vaikeista taloudellisista suhteista, koska, kuten jo edellä huomautettiin, maamme vientiteollisuustuotteiden arvo vuonna 893 on suurempi kuin sekä vuonna 89 että 89. Niinpä on tuotantoarvo vuodelta 893 maamme puuhiomoissa, selluloosatehtaissa, paperitehtaissa, sahoissa ja rullatehtaissa 3,868,63 markkaa suurempi kuin vuonna 89 ja 5,6,374 markkaa suurempi kuin vuonna 89. Jollei näitä teollisuushaaroja oteta lukuun, on vähennys vuodelle 893 muiden, pääasiallisesti kotim aisesta menekistä riippuvien teollisuushaarain tuotannossa arvoltaan 6,88,970 markkaa eli 6,7% verrattuna vuoteen 89 ja,675,83markkaa eli % vuoteen 89 verraten. Mutta nämätkään luvut eivät vielä osota teollisuustuotteiden kotimaisen menekin vähentymistä, sillä, kuten etempänä muutamilla esimerkeillä tulemme näyttämään, käsikädessä tämän vähentyneen kotim aisen tuotannon kanssa seuraa vähentynyt *) N um erot sulkujen v älissä m erkitsevät v astaav ia lukuja vuodelta 89. E roavaisuus, jo k a tässä, sam oin kuin etem pänäkin, on olem assa v errattu n a tiedonantoihin aikaisem m issa ju l k aisuissa, johtuu siitä että m eijerit n y t ovat ero tetu t teo llisu u stilasto sta, jo n k a tähden, kun vertaav ia lukuja edellisiltä vuosilta esitetään, tässäk in m eijerit on jä te tty pois.

5 II teollisuustuotteiden maahan-tuonti, joten menekki on vähentynyt vielä enemmän kuin esitetyt num erot osottavat. Eri teollisuudenhaaroihin nähden esitettäköön tässä seuraavat tilastotiedot: I V Hyhmä: Kiviteollisuus. Suuressa määrin laimentunut rakennusteollisuus maassamme on luonnollisesti vaikuttanut että kalkkipolttimojen toiminta on vielä entisestään vähentynyt; niitä oli vuonna 893 luvultaan 0 (3), työm iehiä 53 (9) ja valm istettiin 57,997 hl. kalkkia (367,700 vuonna 89 ja 47,60 vuonna 89), arvoltaan 34,055 markkaa (30,39 vuonna 89 ja 463,850 vuonna 89). Samasta syystä on m yöskin tiilitehtaitten toiminta, joka jo 89 alkoi laimeta, edelleen ollut taantumassa. Niiden luku oli 78 (00), työm iehiä niissä,395 (,039), sekä valm istettiin noin 0,000,000 (noin 3 milj. vuonna 89 ja 45 V miljvuonna 89) kpl. muuritiiliä, arvoltaan 677,98 markkaa (,39,83 vuonna 89 ja,934,83 vuonna 89). Myöskin tällä kertaa, samoin kuin vuonna 89, tulee tämä vähentym inen suureksi osaksi Uudenmaan ja Hämeen lääneissä olevien tiilitehtaitten osalle, joitten m enekki etupäässä riippuu rakennustoim esta H elsingissä. Kaakeli-, fajanssi- ja porsliinitehdasten luku oli 9 (0), työm iehien luku 534 (486) sekä tuotanto-arvo,045,34 (,095,777) markkaa. Tehdasten luvun vähentyminen johtuu siitä että Suotniemen fajanssitehdasta Viipurin läänissä ei vuoden ajalla ole pidetty käynnissä. Lasitehtaat osottavat tämän vuoden ajalla melkoista edistystä; niiden luku oli 7 (4), työm iehiä,73 (937) ja tuotanto-arvo,663,6 (,8,47) markkaa. Tehtaiden luku on lisääntynyt sen kautta, että kolme lasitehdasta, jotka lyhemmän tai pitemmän ajan ovat seisoneet, on jälleen pantu käyntiin. Tuotannon lisääntym inen koskee etupäässä pulloteollisuutta, mutta m yöskin muuta lasiteollisuutta. Eräs edistysaskel lasiteollisuuden alalla tältä vuodelta ansainnee tulla erittäin mainituksi, nimittäin Rokkala-Kosken tehtaassa Viipurin läänissä alettu valetun raakalasin valm istam inen peiliteollisuutta ja peiliakkunoita varten. Saadaksemme selitystä lasiteollisuuden edistymiseen, jota jo vuonna 89, vaikka pienemmässä määrässä, huomattiin, on tarpeellista kiinnittää huomio tähän kuuluvien tavarain vientiin ja tuontiin. Virallisesta kauppa-tilastosta saadaan siinä suhteessa seuraavat arvot: Vuonna V ienti.. ttn f,8,980,580,667 Tuonti.. 636,59 44,806 Ottaen huomioon nämä tiedot, huomataan kotimaisen kulutuksen, jos se otaksutaan yhtä suureksi kuin kotim ainen tuotanto vähennettynä viennillä ja lisättynä tuonnilla, vuonna 89 olleen arvoltaan,636,758 markkaa ja vuonna 893 ainoastaan,507,730. Tuotannon lisääntym inen riippuu siis melkein yksinomaan lisääntyneestä viennistä. V Ryhmä: Kemiallinen teollisuus. Saippuatehtaissa, jotka 89 kuuluivat niihin harvoihin teollisuushaaroihin missä vielä oli huomattavissa edistystä, on sitävastoin vuonna 893 tuotanto m elkoisesti vähentynyt. Niiden luku oli 4 (5), työm iehiä 3 (43) ja tuotanto-arvo 606,077 (80,990) markkaa. Tuontikin on jonkun verran vähentynyt, nim ittäin hajuttoman saippuan ja suopan, 7,076 (93,8) markkaan; samaan aikaan oli viety ulkom aille 45,36 (3,946) markan arvosta.

6 III Myöskin tulitikkutehtaissa oli vielä vuonna 89 tuotanto lisääntynyt, mutta ovat kuten useimmat muutkin teollisuuden haarat vuonna 893 sitävastoin taantuneet. Näitä tehtaita oli luvultaan 4 (5), työväkeä 59 (66) ja tuotanto-arvo 554,947 (664,70) markkaa. Vienti on vuoden ajalla lisääntynyt 46,000 (7,30) markan arvoon. Maassamme oli kysym yksessä olevana vuonna (8) luujauhotehdasta, joissa työmiehiä 87 (98) ja tuotantoarvo 86,77 (30,50) markkaa. Tuonti, joka vuonna 89 oli lähimain 00,000 markkaa 89 vuoden tuontia suurempi, on vuonna 893 jälleen vähentynyt 47,797 (93,66) markkaan. V I Ryhmä: Nahkateollisuus. Nahkaparkkimoita ja nahkatehtaita oli 6 (63), niissä työm iehiä,876 (,0) ja tuotanto-arvo 8,845,66 (9,7,096) markkaa. Myöskin tässä teollisuudessa huomataan sen ohessa 303,899 (40,94) markkaan nouseva vähentyminen nahan tuonti-arvossa, jota vastoin vienti on lisääntynyt tuohon melkoiseen summaan,95,47 (,9,00) markkaan. Kotimainen nahan kulutus, laskettuna kuten edellä on osotettu, on siten vähentynyt 6,97,693 (7,357,09 vuonna 89 ja 8,765,574 vuonna 89) markkaan, joten vähentyminen tekee resp.,59,36 ja,567,88 markkaa eli 5 % ja 9 %. Päinvastoin kuin mitä äsken esitetyistä numeroista päättäen olisi syytä olettaa, on satulamaakarintehtaiden ja satulamaakarinverstaiden tuotanto hiukan lisääntynyt. Niiden luku oli 8 (8), työm iehiä oli 65 (8) ja tuotanto-arvo 66,54 (634,758) markkaa. Lisääntym inen, joka kokonaan tulee tehdasm aisesti käytettyjen laitosten osalle, joiden tuotanto on noussut 47,500 (385,50) markkaan, saa selityksensä tässäkin tapauksessa sen kautta että satulateollisuustavarain vienti, jota aikaisemmin on harjoitettu vaan poikkeustapauksissa, tänä vuonna on noussut 47,870 (6,645) markkaan, kun tuonti taas on vähentynyt 99,973 (4,50) markkaan. K aikenlaatuisten nahkatavarain kokonaistuonti (siihen luettuna m yöskin jalkineet) on vuoden ajalla vähentynyt,6,875 (,38,87) markkaan, kun taas vien ti on noussut 379,978 (37,756) markkaan. V II Ryhmä: Kutom-ateollisuus. Tämä ryhmä osottaa vähäisempää edistystä verrattuna vuoteen 89; kutomalaitoksissa toimivan työväestön luku oli näet 6,433 (6,58 vuonna 89 ja 6,667 vuonna 89), ja tuotanto-arvo nousi 9,367,00 (8,954,03 vuonna 89 sekä,89,95 vuonna 89) markkaan. Enentymiseen, joka pääasiallisesti koskee pum pulitehtaita, lienee tärkeimpänä syynä se, että Vaasan Pumpulitehdas, tapahtuneen tulipalon takia, pitemmän ajan kuluessa vuonna 89 ei ollut kokonaisuudessaan käynnissä. E ttä m enekki omassa maassa sitävastoin on ollut pienempi kuin edellisenä vuonna, käy selville vertailusta vienti- ja tuonti-arvojen kanssa. Niinpä nousi langan ja kutomatuotteiden vienti-arvo 6,687,000 (5,86,000) markkaan, kun sitävastoin tuonti-arvo oli 0,00,000 (,7,000) markkaa. Näitä lukuja yhteen sovittaen saadaan kotimaisen kulutuksen arvoksi,690,000 markkaa (5,3,000 vuonna 89 ja 34,698,000 vuonna 89). Vähennys siis resp.,6,000 ja,008,000 markkaa, eli noin 0% j a 35%. Tässä lienee kuitenkin huomautettava, että viim e vuoden ajalla ovat käsin kudotut kankaat ja verat alkan eet tulla yhä yleisem m in käytäntöön. K un näistä kutom atuotteista, valm istettuina osaksi kodeissa, osaksi yk sityisten ammattikutojien toimesta, ei voi teollisuustilastossa olla tietoja, on todennäköistä että kotim ainen kulutus ei ole täydelleen niin paljon vähentynyt, kuin äsken esitetyt numerot osottavat. Antaaksemme viittauksen siitä m illä innolla käsinkudontaa on alettu harrastaa, voim m e mainita

7 IV että summittaisen laskun mukaan oppilaitten luku maamme kutomakouluissa viimekuluneena vuonna oli noin 900. Eri haaroihin nähden nyt kysym yksessä olevaa ryhmää julkaisemme seuraavat tiedot. Villateollisauslaitosten luku oli 6 (6), niissä työväkeä 83 (806) ja tuotantoarvo,360,08 (,7,787) markkaa. Pumpuliteollisuuslaitoksissa työväkeä 4,094 (4,03) ja nousi tuotanto-arvo 3,50,47 (,803,57) markkaan; liinateollisuuslaitoksissa oli taas,79 (,8) työntekijää ja tuotanto-arvo,900,000 (,60,000) markkaa; trikootehtaissa 49 (89) työm iestä ja tuotanto-arvo 46,90 (74,35) markkaa. V i l i Ryhm ä: Paperiteollisuus. Vuoden ajalla oli käynnissä 5 (3) puuhiomoa, niissä työmiehiä,5 (988) ja tuotanto-arvo 4,050,670 (,87,353) markkaa; 6 (6) selluloosatehdasta, joiden työmies luku oli 47 (77) ja tuotanto-arvo,689,647 (,9,998) markkaa; 7 (9) pahvi- ja asfalttihuopatehdasta, joissa työväkeä 5 (68) ja tuotanto-arvo 7,875 (78,365) markkaa; () paperitehdasta, työmiesluku,044 (,967) ja tuotanto-arvo 7,789,335 (6,807,96) markkaa, sekä 3 (3) tapettitehdasta, joissa oli työväkeä 78 (67) ja tuotanto-arvo 443,000 (358,000) markkaa. K aikille näille teollisuuden haaroille yhteensä saadaan siten työm iesluku 3,95 (3,467) ja brutto tuotanto-arvo 4,684,57 (,968,677) markkaa, siis,75,850 markan eli lähes 9 % lisäännys. Tuotanto-arvoon nähden on kuitenkin huomautettava, että se on suurempi kuin todellinen arvo kysym yksessä olevan teollisuuden lopullisista tuloksista, siitä syystä, että suuri osa valmistetusta puumassasta ja selluloosasta käytetään raaka-aineeksi maassamme valm istettuun paperiin. Missä valm istettu puumassa ja selluloosa suorastaan samassa tehtaassa käytetään paperin valmistukseen, siinä on edellisen arvo jätetty pois tuotanto-arvosta, siinä määrin kuin saatavissa olevien tiedonantojen avulla on ollut mahdollista. Mutta sellainen pois jättäm i nen ei ole ollut mahdollista siinä tapauksessa, että jossakin paperitehtaassa käytetään toisen tehtaan valmistamaa puumassaa tai selluloosaa; näissä tapauksissa ovat m ainitut tuotteet siis kahteen kertaan otettuina saaduissa loppusummissa. Koska kuitenkin samallaista menettelytapaa on noudatettu edellisenäkin vuonna, antavat esitetyt numerot, joskin liian korkeat absoluuttiset arvot, kuitenkin jokseenkin oikeat relatiiviset arvot. Tämä käy selville kun tarkastelemme paperiteollisuus-tuotteiden vientiarvoja, koska tämä teollisuuden haara suurimmaksi osaksi työskentelee ulosvientiä varten. Siten teki vuonna 893 puumassan ja paperin sekä paperiteosten vienti-arvo,633,000 markkaa 9,03,000 markkaa vastaan vuonna 89, joten lisäys tekee,60,000 markkaa eli 9%. Koska kotimainen m enekki epäilemättä on ollut pienempi kuin edellisenä vuonna, on viennin suhteellisesti suurempi lisääntym inen täysin selitettävissä. Maasta vientiin nähden on huomautettava, että vienti sekä Venäjälle että ulkomaille on lisääntynyt; kuitenkin on ulkom aille vienti lisääntynyt paljon suuremmassa määrässä. Vienti-arvo Venäjälle teki nim ittäin 7,363,000 markkaa 6,7,000 markkaa vastaan vuonna 89 ja 6,839,000 vuonna 89, kun taas ulkomaille vienti nousi arvoltaan 4,70,000 markkaan,806,000 markkaa vastaan vuonna 89 ja,787,000 vuonna 89. I X Ryhmä: Puuteollisuus. Kuten jo edellä mainittiin, on sahateollisuudella vähän suurempi tuotanto-arvo kuin edellisenä vuonna, riippuen tämä sekäjonkunverran lisääntyneestä tuotannosta että vähän korkeammista hinnoista. Vuoden ajalla oli käynnissä 377 (376) sahalaitosta, joiden työm iesluku oli,095 (0,45)

8 V ja tuotanto-arvo 35,5,889 (34,58,736) markkaa. Valmistusmäärä oli,454,374 (,43,836) m 3, josta 0,730 (6,447) m3 koivu-squares ia, ja oli, paitsi koivua, sahattu laudoiksi,8,84 (,5,998) tukkipuuta. Nikkarintehtaita oli 5 (3), joiden työmiesluku oli 56 (507) ja tuotantoarvo,75,94 (,4,705) markkaa. Muita nikkarinverstaita 93 (00), työmiehiä niissä 7 (756) ja tuotanto-arvo 66,058 (730,476) markkaa. Samaan aikaan oli puusepän- ja sorvarin-tuotteiden tuonti alentunut 397,753 (449,63) markkaan, kun taas vienti oli lisääntynyt 47,7 (58,9) markkaan. LankaruUatehtaita oli luvultaan 4 (4), työm iehiä niissä 60 (596) ja tuotantoarvo,037,000 (86,980) markkaa. Nämä tehtaat työskentelevät, kuten tietty, melkein yksinomaan ulosvientiä varten. X I Ryhmä: Ravinto- ja nautintoaineteollisuus. Kauppamyllyjen tuotantoarvo oli vuonna 893 alentunut 4,796,388 (6,858,584) markkaan. Osaksi riippuu tämä m elkoisesti alentuneista viljanhinnoista kysym yksessä olevana vuonna; mutta eräs toinen asianhaara on ehkä vielä suuremmassa määrässä vaikuttanut tähän, nim ittäin yhä vaikeammaksi käyvä kilpailu saksalaisten jauhojen kanssa, erittäinkin ruisjauhojen. Suomen m yllyn-om istajien puolelta on huomautettu, että vaikuttavin syy tähän on Saksassa voimassa oleva vientipalkintojärjestelmä, josta on ollut seurauksena että saksalaisia ruisjauhoja maassamme on ollut tarjona sellaiseen hintaan, joka ei vastannut yleismarkkinain hintoja jauhamattomille rukiille, lisättyinä jauhatuskustannuksilla ja rahdilla. Näyttääksem m e mikä m erkitys saksalaisten ruisjauhojen tuonnilla on, mainittakoon että vuonna 89 tuontimäärästä 86,580,407 kg. ruisjauhoja, arvoltaan 7,079,9 markkaa, tuotiin Saksasta 6,99,066 kg., jonka arvo teki 3,738,035 markkaa, eli siis noin 0%. Vuonna 893 oli taas kaikkiaan tuoduista 04,46,405 kg. ruisjauhoja, joiden hinta teki 4,74,75 markkaa, tuotu Saksasta 8,76,44 kg., arvoltaan 4,00,99 markkaa, eli noin 8%. Tuonti Saksasta on siis, vaikka ei vielä kovin suuressa määrässä, lisääntynyt. On kuitenkin mainittava että samaan aikaan myöskin toinen läheinen maa, Norja, on alkanut lähettää ruisjauhoja Suomeen ja myöskin lisääntyvässä määrässä. Vuonna 89 tuotiin Norjasta,64,35 kg. ruisjauhoja, arvoltaan 357,357 markkaa, siis noin % koko tuontimäärästä, sekä vuonna 893 4,908,039 kg., hinta 687,5 markkaa, eli lähes 5 %. Epäilem ättä on se maallemme ollut arvaamattomaksi hyödyksi, erittäinkin kovana vuonna 893, että on voitu saada tarvittavat suuret jauhomäärät mahdollisimman alhaiseen hintaan, ja mitään toimenpidettä, joka olisi voinut vaikuttaa tämän hinnan kohoamista, voisi tuskin sellaisten olojen vallitessa puolustaa. Mutta toiselta puolen voidaan, ikävä kyllä, huomata että suomalainen m yllyteollisuus on perikadon partaalle, m ikä selviää siitä että vuonna 894 edelleen melkoinen taantuminen on huomattavana ja useampia m yllyjä on kokonaan lakkauttanut toimensa. H yvin vaikeaa on keksiä mitään keinoa, joka, muita yhtätai enemmän-oikeutettuja harrastuksia vahingoittamatta, voisi antaa tehokasta tukea Suomen kauppam yllyille. Maamme kahdessa sokeritehtaassa on myöskin pienempi supistus huomattavana. T yössä oli väkeä 8 (33), ja valmistusmäärä teki 7,5,47 (7,846,39) kg. puhdistettua sokeria, fariinisokeria ja siirappia, vastaten arvoltaan 7,470,79 (7,880,7) markkaa. Sitä vastoin on puhdistetun sokerin ja siirapin tuonti vähän lisääntynyt, nimittäin 7,5,85 (7,098,60) kg:aan, arvoltaan 3,583,80 (3,305,06) markkaa (ilm an tullia). Vaikka ajat ovat huonot, ei sokerinkäytäntö kuitenkaan näytä kovin

9 VI suuresti (noin 540,000 kg. eli 8 /0) vähentyneen, seikka joka on vielä enemmän huomiota ansaitseva sen kautta, että kulutus vuonna 89 ei vielä ensinkään ollut vähentynyt vaan päinvastoin 70,000 kg. suurempi 89 vuoden kulutusta. Tämä asianhaara osottaa että maamme väestö pitää sokeria enemmän välttämättömyyskuin ylellisyystavarana. Silcuritehtaita oli luvultaan 4 (4), työväkeä niissä 55 (48) ja valmistusmäärä,3,995 (95,440) kg., arvoltaan 47,040 (30,00) markkaa. Myöskin sikurin- ja kahvinkulutuksen suhteen on huomattavana, että se ei ole ensinkään vähentynyt vaan päinvastoin lisääntynyt viim ekuluneena vuonna. Sikurin tuonti teki nim ittäin 66,966 (656,688) kg., arvoltaan 330,865 (94,698) markkaa, sekä kahvin 5,507,44 (5,07,497) kg., arvoltaan,785,93 (0,,83) markkaa. Kahvin käyttäminen, suuremmassa tai pienemmässä määrässä sekotettuna erityisillä lisäkkeillä, näkyy siis väestölle käyneen niin perin tarpeelliseksi, ettei kansa, ei edes aikana sellaisena jolloin ^melkein kaikilla aloilla supistuksia selvästi on tapahtunut, tahdo luopua tämän juoman käyttämisestä, niin kauvan kun vaan suinkin on mahdollista hankkia sitä. Ompa todennäköistä sekin, että kahvinkäytäntö on lisääntynyt m uiden ravintoaineiden kustannuksella, kiihottavasta kahvista on etsitty korvausta muulle puuttuvalle ravinnolle. Edellä esitetyistä numeroista käy muuten selville, että kotimainen sikuriteollisuus, joka kuitenkin perustuu yksinomaan ulkomailta tuotuihin sikurijuuriin, nykyjään tyydyttää / 3 maamme tarpeesta. Päinvastoin kuin tässä esitetyt suhteet, osottaa väkijuom ien käytäntö vähentymistä. Olut- ja portteripanimoita oli luvultaan 87 (9), joissa työmiehiä,36 (,309) ja valmistusmäärä 9,9,037 (,33,784 vuonna 89 ja 4,595,48 vuonna 89). olutta sekä 55,09 (4,74). portteria, joiden arvo oli 5,56,84 markkaa (6,6,804 vuonna 89 ja 7,3,90 vuonna 89). Viinapolttimoita oli käynnissä ainoastaan 9 (39), niissä työm iehiä 458 (60) ja valmistusmäärä 4,956,753 (6,603,8 vuonna 89 ja 7,498,44 vuonna 89) litraa puhdistamatonta spriitä, arvoltaan,798,340 markkaa (,49,7 vuonna 89 ja,77,07 vuonna 89). Tämä paloviinan valmistusmäärä on vähin, m itä hyvin pitkän vuosijakson kuluessa on valmistettu. Painohiivatehtaita oli edelleen ja valm istettiin niissä 90,644 (47,00) kg., arvoltaan 6,75 (74,000) markkaa. Lisääntyneen valm istuksen takia on m yöskin n yt tuonti vähentynyt verrattain pieneen määrään,8 (7,75) kg., arvoltaan 4,598 markkaa. Tupakkatehtaita oli 9 (37), työväkeä niissä,578 (,686) ja tuotantoarvo 5,664,046 (5,765,46) markkaa. X I I Ryhmä: Vaatetusteollisuus. Räätälinverstaita oli 353 (330), työmiehiä,36 (,37) ja tuotanto-arvo,509,78 (,784,79) markkaa. Samaan aikaan tuotiin valm iita vaatteita,457,494 (,903,557) markan arvosta. 534 (545) suutarinverstaassa oli yhteensä,4 (,3) työm iestä ja tuotantoarvo teki,40,9 (,89,050) markkaa. Tuonti oli sen ohessa vähentynyt 606,658 (75,47) markkaan. Hattu- ja lakkitehtaiden luku oli 3 (), joissa työväkeä 79 (8) ja tuotantoarvo 36,75 (35,704) markkaa. Sitäpaitsi oli 3 (3) käsityöm äisesti käytettyä lakki- ja hattuverstasta, joissa työskenteli 3 (49) henkeä ja joiden tuotanto-arvo teki 44,98 (88,4) markkaa. H attujen ja lakkien tuonti-arvo oli sen ohessa vähentyn yt 346,79 (446,593) markkaan.

10 Y li X I I I Ryhmä: QraafilUnen teollisuus. Kirjapainoja oli kaikkiaan 60 (56), niiden työm iesluku,8 (,097) ja tuotanto-arvo,094,04 (,75,405) markkaa; kivipainoja 6 (6), työm iehiä niissä 44 (34) ja tuotanto-arvo 58,00 (507,480) markkaa. E sitetyt tiedot osottivat, että kotim aiseen teollisuuteen, niihin osiin nähden m issä se riippuu m enekistä omassa maassa, ovat jotensakin tuntuvasti vaikuttaneet 89 ja 893 vuoden vaikeat olot; mutta vielä suurempi on näiden vaikutus m onessa suhteessa ollut teollisuustuotteiden tuontiin, josta syystä kotimainen teollisuus erityisissä tapauksissa on saavuttanut relatiivisesti suurempaa alaa maassamme verraten ulkomaisiin tavaroihin. Myöskin on erityisten teollisuushaarojen vienti laajentunut. Jos suomalainen teollisuus, nyt kun paremmat ajat näkyvät alkaneen, voipi säilyttää sen aseman minkä se täten on saavuttanut, niin on ohim ennyt murrosaika tuonut muassaan siemenet jatkuvaan edistykseen maamme teollisuuden tuotannossa. H elsingissä Joulukuulla 894. Lennart Gripenberg.

11 Vuoriviljelys, Tehdas- ja Käsityö-teollisuus luokittain järjestettyinä erityisesti Suomen oloihin katsoen. I Ensimmäinen Osasto. Ensimmäinen ryhmä. Kaivoslouhinta j a malminsaalis. Luokka. Rauta-, kupari-, hopea-, lyijy-, tina-, nikkeli- ja sinkkimalmikaivoksia.. Rikkikiisu-, grafiti-(lyijykivi)kaivoksia ja louhoksia. Luokka. Järvimalmin saantipaikkoja.. Suomalmin saantipaikkoja. Luokka 3. Huuhtamoita.. A nnollislaitoksia. Toinen ryhmä. Sulattoja j a metallin jalostuttuni,islaitohsia. Luokka 4. Maasuuneja.. M elloituslaitoksia. 3. Terästehtaita. 4. Kankirautatehtaita. 5. Rauta- ja teräslevy tehtaita. 6. Rautavalimoita. 7. Hopea-, kupari-, tina-, lyijy- ja sinkkitehtaita. 8. Jura- ja hienotajetehtaita. 9. Kuparisepän verstaita. 0. Naula-, rautalanka- ja pulttitehtaita.. Sahanterätehtaita.. H auli- ja luotitehtaita. 3. Ki rj asinvalimoita. Luokka 5 4. Rahapajoja.. Tehtaita kulta-, hopea- ja tinatavarain valm istam ista varten.. Y aski valimoita. 3. Kultaus-, hopeoitus-, tinaus- ja galvanoim istehtaita. 4. Läkki- ja peltisepän verstaita. 5. Yiilatehtaita. o

12 X 6. Tehtaita karstojen ja muiden teräslankatavarain valm istam ista varten. Kolm as ryhm ä. Koneteollisuus. Luokka 6. Konepajoja.. Laivaveistäm öitä, varveja. Luokka 7. Tehtaita kellojen ja tieteellisten koneitten valmistam. varten.. soittokoneitten valm istam ista varten. 3. sähkökoneitten,, 4. haavanparannuskalujen,, 5.,, om pelukoneiden,, 6. ampuma-aseitten. Toinen Osasto. Neljäs ryhm ä. Kiviteollisuus. Luokka 8. K ivilouhoksia ja kivenhakkuuverstaita.. K ivihiom oita ja kiilloituslaitoksia. 3. K ivim yllyjä ja kivensurvouslaitoksia.! Luokka 9. Kalkkipolttim oita.. Sem enttivalim oita. 3. Tiilitehtaita. i 4. Savenvalajan verstaita. 5. Kaakeli-, fajanssi- ja porsliinitehtaita. 6. Savipiippu- ja torvitehtaita. 7. K ipsivalim oita. Luokka 0. Lasitehtaita ja lasihiomoita.. Peilitehtaita. Viides ryhmä. Kemiallinen teollisuus. Luokka. Tuotteita, jotka perustuvat elim ettöm iin aineksiin, esim. elimettömiä happoja ja suoloja.. K im röökki- ja väritehtaita. 3. Värjäys- ja valkaisulaitoksia. Luokka. O ljykeittiöitä.. K ynttilätehtaita. 3. Saippua-, suopa-, glyserini- ja voidetehtaita. Luokka 3. Terva-, piki- ja asfalttitehtaita.. Tehtaita hartzin, tärpätin, puuöljyn, puuviinan, lakkavernissan, sinettilakan, hajuvesien y. m. s. valm istam ista varten. i 3. Puu- ja kivennäisöljyjen (Petrolion) puhdistuslaitoksia. i

13 XI 4. Kaasutehtaita. 5. Sähkö valotehtaita. 6. Turpeennosto- ja sydenpolttolaitoksia. Luokka 4. T ulitikkutehtaita.. Ruutitehtaita. 3. Dynam ititehtaita. 4. Tehtaita muunlaisen räjähdysaineitten valm istam ista varten. Luokka 5. Liim akeittiöitä ja gelatinitehtaita. Luokka 6. Luum yllyjä.. Tehtaita keinotekoisten lannoitus aineitten valmistam. varten. 3. Tadej auho-(pudretti-)tehtaita. Kuudes ryhm ä. Nahkateollisuus. Luokka 7. N ahkaparkittoj a.. Tehtaita ja verstaita satulasepän töitä ja nahkateoksia varten. 3. nahkasurrogaatteja ja nahan jäljennöksiä esim. keinotekoista nahkaa, gummi- ja vahakangasta varten. 4.,, karva-, harjas-, jouhi-, höyhen-, nahka-, turkki- ja patja-aineksia sekä harjateoksia varten. Seitsem äs ryhmä. Tekstiiliteollisuus. Luokka 8. Villakehruulaitoksia.. V illa- ja verkatehtaita. 3. V anutuslaitoksia. Luokka 9. Pumpulikehruu- ja kutomatehtaita.. Liinakehruu- ja kutomatehtaita. 3. Trikootehtaita. 4. Sukkatehtaita. 5. Rihma- ja pitsitehtaita. 6. Vanutehtaita. Luokka 0. K öysitehtaita.. Nyörinpunojan verstaita. K ahdeksas ryhm ä. Paperiteollisuus. Luokka. Puuhiomoita, puu- ja olkimassatehtaita.. Sellulosatehtaita. 3. Pahvi-, kattohuopa- ja asfalttitehtaita. 4. Paperitehtaita. 5. Tapettitehtaita. 6. Kirjeenkuori- ja pussitehtaita.

14 XII 7. K otelotehtaita. 8. Korttitehtaita. 9. Kirj ansitomatehtaita. Yhdeksäs ryhmä. Puuta, luuta, kautsua, guttaperkaa j a samanlaatuisia aineita kalustava teollisuus. Luokka. Sahalaitoksia.. Paanunveistolaitoksia. 3. Rahna- tahi puulankatehtaita. Luokka 3. Nikkarin verstaita ja huonekalutehtaita.. Sorvausverstaita ja lankarullatehtaita. 3. Tynnyrintekijäin verstaita. 4. Y äkipyörätehtaita. 5. Korkkitehtaita. Luokka 4. Koppatehtaita (puusta, niinestä, juurista, rottingista).. Tehtaita puisien leikkikalujen valm istam ista varten. Luokka 5. Luunveistolaitoksia.. Kampateh taita. 3. Tehtaita kautsu-, guttaperkka- ja m erivahateoksia varten. Luokka 6. Aj okalutehtaita. Kymmenes ryhm ä. Rakennusteollisuus. Töitä, joita ovat valm istaneet: Luokka 7. Y k sityiset arkkitehdit.. Rakennusurakkamiehet. 3. Muurarit. 4. Salvumiehet. 5. Katonpanijat. 6. Maalarit ja tapetinpanijat. 7. Lasimestarit. 8. Nuoliojat. 9. Kadunlaskijat. Y hdestoista ryhm ä. Ravinto- j a nautintoaineita valmistava teollisuus. Luokka 8. Jauhomyllyjä.. R yyni-, seulo- ja survinm yllyjä. O. O Tärkkelys- ja destrinitehtaita. Luokka 9 l. Sokeritehtaita.. Suklaatitehtaita. 3. Sikuri- ja kahvinsurrogaattitehtaita. Luokka 30. Leipureita.. Sokerileivoslaitoksia.

15 XHI 3. Teurastuslaitoksi a. 4. Makkaratehtaita. 5. Meijereitä. 6. Säily tys-(konservi-)laitoksia. Luokka 3. Oluttehtaita.. Portteritehtaita. 8. Viinapolttim oita ja painohiivatehtaita. 4. Väkiviina- ja likööritehtaita. 5. H edelm äviinitehtaita. 6. Etikkatehtaita. 7. K ivexmäisvesitehtaita. Luokka 3. Tupakkatehtaita (kartuusitupakkaa, sikareja, paperosseja, nuuskaa). K ahdestoista ryhm ä. Vaatetus- j a puhdistusteollisuus. Luokka 33. Paitatehtaita.. Räätälin verstaita. 3. H attu- ja lakkitehtaita. 4. Turkkurinverstaita. 5. Tehtaita hasikasten, hankkilusten y. m. valm istam ista varten. 6. Jalkinetehtaita ja suutarinverstaita. Luokka 34. Tukankäherrys- ja parranajohuoneita. Luokka 35. K ylpylaitoksia.. Pesu- ja m ankelilaitoksia. Luokka 36. Kirjapainoja.. Kivipainoja. 3. Puunpiirroslaitoksia. 4. V alokuvauslaitoksia. K olm astoista ryhmä. Kuvaava teollisuus. x

16 Classification de l exploitation industrielle des mines, des fabriques et des métiers, particulièrement par rapport à l état des choses en Finlande.! Première Section. Groupe I. Abatage et extraction des minerais. Classe.. Mines de fer, de cuivre, d argent, de plomb, d étain, de nickel et de zinc.. Mines et carrières de pyrite et de graphite. Classe.. Extractions du fer des lacs.. Extractions du fer des marais. j. Laveries. Classe. 3. Enrichissements. Groupe II. Fonderies et raffineries de métaux. Classe. 4. Hauts-forneaux.. Forneaux à soufflets. 3. Aciéries. 4. Forges à barres. 5. Forges à plaques de fer et d acier. 6. Fonderies de fer. 7. Forges à argent, à cuivre, à étain, à plomb et à zinc. 8. Taillanderies et petits ouvrages en fer. 9. Chaudronneries. 0. Clouteries, tréfileries et fabriques de boulons. i. Fabriques de scies.. Fabriques de petit plomb et de balles. 3. Fonderies de caractères. 4. Monnaies. Classe. 5. Fabriques d articles en or, en argent et en étaiu.. Fonderies de bronze. 3. Ateliers de dorure, d argenture, d étamage et de galvanisation. 4. Ferblanteries et laminoirs.

17 XV 5. A teliers de tailleur de limes. 6. Fabriques de cardes et d autres articles en fil d acier. Groupe III. Industrie à la mécanique. Classe. 6. A teliers mécaniques.. Constructions de navires, docks, slips. Classe. 7. H orlogeries et fabriques d instrum ents scientifiques.. Fabriques d instrum ents de musique. 3. Fabriques d appareils électriques. 4. Fabriques d appareils de chirurgie. 5. Fabriques de machines à coudre. 6. Fabriques d armes à feu. Seconde Section. Groupe IV. Industrie des pierres. Classe. 8. Carrières et chantiers de tailleur de pierres.. A teliers de polissage des pierres et lissoirs. 3. Moulins à pierres. Classe. 9. Fours à chaux.. Fabriques de ciment. 3. Tuileries. 4. Poteries. 5. Fabriques de carreaux de brique glacée; de faïence et de porcelaine. 6. Fabriques de pipes en terre et de tuyaux. 7. Fonderies de plâtre. Classe. 0. Verreries et ateliers de polisseur de verre.. Manufactures de glaces. Groupe V. Industrie de la chimie. Classe.. Fabrications fondées sur des matières inorganiques, telles que les acides inorganiques et les sels.. Fabriques de noir de fum ée et de couleurs. 3. Teintureries et blanchisseries. Classe.. H uileries.. Fabriques de bougies. 3. Fabriques de savon, de glycérine et de graisse. Classe. 3. Goudronneries, forneaux à piox et usines à asphalte.

18 XVI. Fabriques de pains de résine, d huile de térébenthine et de bois, d esprit de bois, de laque, de cire à cacheter, de parfumeries, etc. 3. Raffineries d huile de bois et de pétrole. 4. U sines à gas. 5. Etablissem ents d eclairage électrique. 6. Tourberies et carbonisations du bois. Classe. 4. Fabriques d allumettes.. Poudreries. 3. Fabriques de dynamite. 4. Fabriques de matières explosives d autres espèces. Classe. 5. Fabriques de colle et de gélatine. Classe. 6. Moulins à os.. Fabriques d engrais artificiels. 3. Fabriques de poudrette. Groupe VI. Industrie des cuirs. Classe. 7. Tanneries.. Selleries et d autres ouvrages en cuir. 3. E quivalents et im itations des cuirs, telles que le cuir artificiel, l étoffe imperméable et la toile cirée. 4. Objets en poils, en soies, en crin, en plume et en peaux; matières de pelleterie et de matelas; brosseries. Groupe VII. Industrie textile. Classe. 8. Filatures de laine.. Manufactures de draps et d autres étoffes de laine. 3. Fouleries. Classe. 9. Filatures et tissages de coton.. Filatures et tissages de lin. 3. Fabriques de tricots. 4. Bonneteries. 5. Manufactures de rubans et de dentelles. 6. Fabriques d ouate. Classe. 0. Corderies.. Passem enteries. Groupe V III. Industrie du papier. Classe.. P olissages de bois: fabriques de pâtes de bois et de paille.. Fabriques de cellulose.

19 XVII 3. Fabriques de carton et de feutre d asphalte et à couvrir les toits. 4. Manufactures de papier. 5. Manufactures de papiers peints. 6. Fabriques d enveloppes et de sacs de papier. 7. Fabriques de boîtes. 8. Fabriques de cartes. 9. A teliers de reliure. Groupe IX. Ouvrages en bois, en os, en caoutchouc, en gutta-percha et en pareilles matières. Classe.. Scieries.. Taille-copeaux et taille-bardeaux. 3. Fabriques de fil de bois. Classe. 3. M enuiseries et ébénisteries.. A teliers de tourneur et fabriques de bobines. 3. Tonnelleries. 4. Poulieries. 5. Fabriques de bouchons. Classe. 4. Vanneries (en bois, en tille, en racines et en rotin).. Fabriques de jouets en bois. Classe. 5. A teliers de sculptures en os.. Fabriques de peignes. 3. Ouvrages en caoutchouc en gutta-percha et en écume de mer Classe. 6. Carrosseries. Groupe X. Industrie de construction. Ouvrages de: Classe. 7. A rchitectes privés.. Entrepreneurs de bâtiments. 3. Maçons. 4. Charpentiers. 5. Couvreurs. 6. Peintres en bâtim ents et tapissiers-décorateurs. 7. Vitriers. 8. Ramoneurs. 9. Paveurs. Groupe X I. Industrie des vivres et des denrées de jouissence. Classe. 8. Moulins à blé.. Moulins à gruau, à blutoir et à pilons. 3

20 XVIII 3. Fabriques d amidon et de dextrine. Classe. 9. Raffineries de sucre.. Fabriques de chocolat. 3. Fabriques de chicorée et de succédanés du café. Classe. 30. Boulangeries.. Confiseries et pâtisseries. 3. Boucheries. 4. Fabriques de saucisses et de saucissons. 5. Laiteries. 6. Fabriques de conserves. Classe. 3. Brasseries.. Brasseries de porter. 3 D istilleries et fabriques de levure pressée. 4. Fabriques d esprit-de-vin et de liqueurs. 5. Fabriques de vin de fruits. 6. Fabriques de vinaigre. 7. Fabriques d eaux minérales. Classe. 3. Fabriques de tabac (paquets, cigares, cigarettes et à priser). Groupe X II. Industrie des vêtements et du nettoyage. Classe. 33. Fabriques de chem ises.. B outiques de tailleur. 3. Fabriques de chapeaux et de casquettes. 4. Pelleteries. 5. Fabriques de gants, de bretelles, etc. 6. Fabriques de chaussures et cordonneries. Classe. 34. Fabriques de perruques et salons de coiffure. Classe. 35. E tablissem ents de bains.. E tablissem ents de blanchissage et de calandrage. Classe. 36. Imprimeries.. Lithographies. 3. A teliers de xylographie. 4. A teliers de photographie. Groupe X III. Industrie graphique.

21 I. Yleinen katsahdus Käsityö- ja Tehdasteollisuuteen Suomessa 893. Ryhmä. Luokka. T eollisuuslaji ja Teollisuuslaitoksia. Työpalkkain luku. K aupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijäin luku. V alm istetun ta v a ra n arvo. Suom. markoissa. Työpalkkain luku. M aaseuduilla. Työntekijäin luku. V alm istetun ta v a ra n arvo. Suom. markoissa. Sum m a koko m aalle. Työpalkkain luku. T yöntekijäin luku. V alm istetun ta v a ra n arvo. Suom. markoissa. IY 8 Kivilouhoksia ja kivenhakkuuverstait a , , ,53» 9 Kalkkipolttimoita. 3 93, , ,055» Tiilitehtaita ,97 67,88 546,00 78, ,98 n» Savenvalajan verst. 47 9, ,958 r> Kaakeli-, fajanssiporsliinitehtaita , , ,045,34 n» Sementtivalimoita , ,55» Kipsivalimoita » Mnurisaventehtaita 8 5, ,000 n 0 Lasitehtaita ,000 6,4,555,6 7,73,663,6 V Snlfaattitehtaita.. 7 5,30 7 5,30 >5 n Väritehtaita , , ,000 n» Kimröökkitehtaita , ,00 v> Värjäyslaitoksia..» 44 93, , ,66» Öljykeittiöitä ,06 4 4,06 y> Kynttilätehtaita.. 08,000 08,000 Saippuatehtaita ,33 5, ,077 3 Teknokeemillisia tehtaita , , ,50 Tehtaita kniv. tislauksia varten.. _ , ,99 n» Hajuvesitehtaita Pikitehtaita... 5, , ,700» Asfalttitehtaita , ,000 Lakka-ja polityyritehtaita , ,036 y> Kaasntehtaita , ,43» Säkkövalotehtaita. 3 65, ,049» Turpeennostotehtait a , ,6» 4 Tnlitikkntehtaita , , ,947 n» Pyroteknillinen lapratoori... 3,000 3,000 6 Lnumyllyjä , , ,77 VI 7 Nahkatehtaita ,575,0 5 60, ,635,0»» Nahkaparkittoja ,755,07 5,44 3,455,07 606,55 5,0,34» Satulasepäntehtaita 04 47, ,500

22 Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Teollisuuslaitoksia. Työpalkkain luku. K aupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijäin luku. V alm istetun tavara n arvo. Suom. markoissa. Työpalkkain luku. M aaseuduilla. Työntekijäin luku. V alm istetun ta v a ra n arvo. Suom. markoissa. Sum m a koko m aalle. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. V alm istetun ta v a ra n arvo. Suom. markoissa. VI 7 Satulasep. v erstaita , ,654» T nrkkitavarain teh ta ita... 58, ,000»» H arjatehtaita , ,736» Harjasitom oita ,90 4, ,85 VII 8 V illateollisuuslaito k s ia ,46, ,3, ,360,08 n Shoddytehtaita , ,000 9 Pumpuliteollisuusla ito k s ia... 4,955 9,875,84,39 3,65,43 5 4,094 3,50,47»» Liinanloukutnslaito n» k s ia... 8,090 8,090 Pellavanteollisunsla ito k s ia...,79,900,000,79,900,000 5J» Trikootavarain tehta ita ,90 _ ,90» Matonkntonslaitoks i a , ,384»» V anntehtaita ,400 _ 7 39,400 0 Köydenpnnojanlaito k sia , ,64»» Nyörinpunojanlaito k s ia ,500 _ ,500»» R nllakartiinitehtait a ,80 5 4,80 VIII Pnnhiom oita... 30,700 4,03 3,748,970 5,5 4,050,670»» Selluloosatehtaita. 6 47,689, ,689,647 M A sfalttiteh taita , , ,875 n» P aperitehtaita... 99,058,55,745 6,730,80,044 7,789,335 n» T apettitehtaita , ,000»» Pussi- ja kirjeenkuoritehtaita , ,40»» K arto n g itehtaita.. 5 3, ,500» K irjansitom atehtait a ,000 _ 3 50,000 n» K irj ansitom aver s - ta ita ,97 _ ,97 IX Parkkim yllyjä , ,994»» S ah alaito k sia.... 4,007 8,5, ,088 7,000,40 377,095 35,5,889» Puuvillatehtaita , ,380 3 N ik k arin teh taita ,046, , ,75,94» N ikkarinverstaita , , ,058 R uum iinkirstuteht , ,60» S orvarintehtaita.. 3 9,795 _ 3 9,795» Sorvarinverstaita , ,07» L an k aru llateh taita. 4 60,037, ,037,000

23 3 Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji,ia Teollisuuslaitoksia. Työpalkkain luku. K aupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijäin luku. V alm istetun ta v a ran arvo. S u o n i. m a r k o i s s a. Työpalkkain luku. M aaseuduilla. Työntekijäin luku. V alm istetun ta v a ran arvo. S u o m. m a r k o i s s a. Sum m a koko m aalle. Työpalkkain luku. T yöntekijäin luku. V alm istetun ta v a ra n arvo. S u o m. m a r k o i s s a. IX 3 Tynnyritehtaita , ,000» Tynnyrintek. verst ,85 7 4, ,764 n 33 Korkkitehtaita , , ,000» 4 Koppatehtaita , 9 9, n Leikkikalutehtaita. 7 0, ,000 n 5 Kampatehtaita , ,500 n Gummitavarain tehtaita , ,483 >) 6 Ajokalutehtaita , ,465 Vaunu verstaita ,648 _ 4 4 6,648 X 7 Muurareja ja rakenuus-urakkamiehiä 67,053,45,94 67,053,45,94 j» 33 Maalareita...,044,96,657 _,044,96,657 Tapetinpanijoita , ,847 j) Lasimestareita ,8 _ 7 36,8,, Nuohojia ,9 _ ,9 >> J3 Kadunlaskijoita , ,56 XI 8 Jauhomyllyjä(kanpp a ) ,047, , ,796,388 )» 33 Jauhomyllyjä (tulli) 0 3,478,774,488,806 >> 9 Sokuritehtaita ,470,79 _ 8 7,470,79 5J Kahvinpolttimoteht.,000 _,000 >5,, Sikuritehtaita , , ,040»J 33 Kannabinijauhoteht Höyryleipomalait , ,570,, Leipureita ,30, ,30,67 >3 Sokerileipomalait , ,894 Karamellitehtaita 7 34,650 _ 7 34,650 )> 33 )3 33 Sianteurastuslaitoks ia ,000 _ 5 90,000 Teurastuslaitoksia ,653 _ ,653 3) 33 >5 33 Makkaratehtaita , , Makkaralaitoksia ,68 _ 30 45, Konservitehtaita.. 7,500 7, Mallastehtaita.... 7,000 7,000 3» 3 Oluttehtaita ,958, ,383,065 85,094 5,34, Portteritehtaita , ,70 4 0, Viinapolttimoita , , ,798, Väkiviinatehtaita , ,54 33 Painohiivatehtaita 6,75 6,75 33 Viini- ja pnnssitehta ita , , Etikkatehtaita ,985 6,9 8 89, Kivennäisvesitehta ita , , , Tupakkatehtaita.. 8,57 5,659, ,980 9,578 5,664,046

24 I 4 Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji Teollisuuslaitoksia. K aupungeissa ja j a kauppaloissa. Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. V alm istetun ta v a ra n arvo. Suom. markoissa. Työpalkkain luku. M aaseuduilla. Työntekijäin luku. V alm istetun ta v a ra n arvo. Suom. markoissa. Sum m a koko m aalle, j i Työpaikkain luku. j Työntekijäin luku. V alm istetun ta v a ran arvo. Suom. markoissa. XII 33 P aitatehtaita , ,447,, R äätälin v erstaita. 353,36,509,78 _ ,36,509,78,, K ureliivitehtaita.. 65 _ H ansikkalaitoksia , ,666» Hattu- ja lakkiteh ta ita , ,75,, H attu- ja lakkilaito k s ia , ,98 K rav attitehtaita , ,360,,,, Päivänvarjostinteht a i ta ,39 _ ,39 > Turkkurin verstaita , ,646 Huop aty ö ntekij öitä,348 --,348 Suutarinverstaita.. 534,4,40, _ 534,4,40,96 34 Tukanleikkuulaito k s ia , ,05 55 K ylpylaitoksia , ,705 5» Pesulaitoksia , ,000 XIII 36 K irjapainoja... 60,8,094,04 60,8,094,04 K iv ip a in o ja , ,00 Puunpiirroslaitoks ia... 3, ,600 Valokuvauslaitoks i a , ,806 Summa,83 3,956 79,39,896,748,9 57,58,07 5,580 46,085 36,973,967 Vuonna 89,85 4,973 84,5,7,77,77 55,7,594 5,63 47,50 39,388,34 89,86 6,766 86,793,699,66,70 56,78,767 5,478 49,467 43,5,466 K eskiluku vv ,58,35 64,637,54,396 8,73 48,3,33 4,94 40,048,869,87

25 II. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen jokaisessa Suonien läänissä vuonna 893. Kaupungit ja kauppalat. Maaseudut. Lääni. (Teht. ja verst.) Työpalkkain luku. Työntekijä in luku. V alm istetun ta v aran bruttoarvo Suom. m arkoissa. (Teht. ja verst.) Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. V alm istetun ta varan bruttoarvo Suom. m arkoissa. (Teht. ja verst.) Työpaikkain luku. T yöntekijä in luku. V alm istetun ta varan bruttoarvo Suom. m arkoissa. Uudenmaan läänissä 73 6,380,548,45 5,555 6,438, ,935 8,986,466 Turun ja Porin 63 4,98 3,94, ,58 9,835,08,0 7,86 3,749,404 H äm een 38 5,90 5,730, ,505,605, ,45 8,336,7 j V iipurin 39,79 8,333, ,37 5,306, ,966 3,640,85 M ikkelin ,4 69,08,344, ,5 3,30,706 K uopion ,03,960 9,643 3,448,64 57,45 5,55,4 Vaasan 8,40 9,385,9 59,04 4,340, ,344 3,76,78 Oulun,, 64,4 6,48,687 30,475 3,6,676 94,67 9,680,363 Summa,83 3,956 79,39,896,748,9 57,58,07 5,580 46,085 36,973,967

26 III. Yleinen katsahdus Tehdas- ja käsityöteollisuuteen vuonna 893 Suomen kaupungeissa ja kauppaloissa, järjestetyt näiden teollisuuden tuotannon n mukaan. Kaupunki tahi kauppala. V alm istetun tav aran Suom. m arkoissa. Työpalkkain luku. (Teht. ja verst.) Alle 5 vuoden. N aisia. Työväestö. N aisia. Yli 8 vuotta. N aisia. N aisia. K äytetyitä höyryliikuttimia. Luku. 5 ja 8 vuoden välillä. Hevosvoima. H elsinki.... 0,8, ,667,77 3,953, Vs Tampere.... 4,89, ,44,347,76,8 30,97 T u r k u... 0,56, ,56 909,793, N ikolainkaup.. 6,80, ,55 y, O u lu... 5,38, K o t k a... 3,799, , V iip u ri... 3,59, P o r i...,480, Pietarsaari...,690, K uopio...,668, H äm eenlinna. 86, P o rv o o , R a a h e , L oviisa... 63, U usikaupunki. 603, H ankoniem i.. 55, M ikkeli , Tammisaari.. 45, R aum a... 40, Jyväskylä , Lappeenranta. 333, Joensuu , Hamina , H einola , Sortavala... 55, Ristiinankaup. 6, K okkola.... 3, Savonlinna.. 04, T o r n io... 65, Iisa lm i... 5, Kajaani...., Maarianhamina 00,

27 7 Kaupunki tahi kauppala. V alm istetun tav aran Suom. m arkoissa. Työpalkkain luku. (Teht. ja verst.) Alle 5 vuoden. N aisia. 5 ja 8 vuoden välillä. Työväestö. N aisia. Yli 8 vuotta. N aisia. N aisia. K äytetyltä höyryliikuttimia. Luku. H evosvoim a. Salon kauppala 9, _ 49 _ 58 Lahden 84, Uusikaarlebyy 80, K e m i... 5, Naantali , K äkisalm i... 44, Ikaalist.kaupp. 8, Kaskinen... 8, Summa 79,39,896, , ,690 6,77 6,676 7,80 6,853 Maaseuduilla 57,58,07, , ,98 3,55 8,86 3, ,43 i/a Summa koko maassa... 36,973,967 5, , ,608 9,53 34,86,3 59 5,76 i/ Yuonna 89 39,388,34 5, ,88,7 3,4 9,36 35,895, ,079 V* 89 43,5,466 5,478, ,99,76 33,308 9,547 37,468, ,35 Va K eskiluku vv ,869,87 4,94, ,564,334 7,95 7,340 30,83 9, 447 9,3 4

28 8 IV. Yleinen katsahdus teollisuuden toimesta Suomen kihlakunnissa vuonna 893. Lääni. Kihlakunta. V alm istetun tav aran Suom. m arkoissa. Työpaikkain luku. (Teht. ja verst.) Alle 5 vuoden. N aisia. 5 ja 8 vuoden välillä. j Työväestö. N aisia. Yli 8 vuotta. N aisia. N aisia. Luku. K äytetyitä höyryliikuttimia. Hevosvoim ia. Mikkelin. Viipurin. Hämeen. Turun ja Porin. Uudenmaan. H elsingin.... 3,07, , Pernajan.... 5,, L o h j a n...,480, Raaseporin , U lv ila n... 5,8, ,08 58, Loimaan , M ask u n...,058, Tyrvään... 39, Ikaalisten , Ahvenanmaan. 44, Piikkiön , Mynämäen... 43, Vehmaan , H a lik o n... 85, H a u h o n...,360, H ollolan...,04, J ä m s ä n... 60, Ruoveden , Tammelan... 6,855, , , , Pirkkalan....,80, Ayräpään....,38, Rannan...,307, K ym in... 6,40, ,95 308, Lappeen... 3,504, V K äkisalm en... 33, Jääsken , Kurkijoen.... 7, Sortavalan... 55, Salm in , H einolan , Mikkelin , Rantasalmen..,43, Juvan ,

29 9 Lääni. Kihlakunta. V alm istetun tav aran Suom. m arkoissa. Työpaikkain luku (Teht. ja verst.) Alle 5 vuoden. N aisia. 5 ja 8 vuoden välillä. Työväestö. N aisia. Yli 8 vuotta. N aisia. N aisia. K äytetyltä höyry liikuttimia. Luku. H evosvoim ia. Kuopion. Vaasan. Oulun. Iisalm en... 7, Ilomantsin... 5, K uopion... 45, L ip e r in...,785, Rautalammen.,088, Pielisjärven... 88, Laukkaan....,7, Pietarsaaren.. 36, K uortaneen...,38, Korsholman.. 90, Ilm o la n... 40,8 56, Lapuan , O u lu n , Sälöisten , K em in...,98, Haapajärven.. 46, Kajaanin.... 5, L a p in... 5,30 Summa 57,58,07, , ,98 3,55 8,86 3, ,43 V

30 V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen 893.

31 3 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tav aran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen lue tuina m estarit ja kontto oriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Muistutuksia. Kiyiteollisuutta. IY 8 K ivilouhoksia ja kivenhakkuuverstaita. 8 Uudenmaan lääni ,655 _ 4 T urun lä ä n i... 4,48 Häm een l ä ä n i... 0,000 _ M ikkelin lä ä n i...,000 _ K uopion lä ä n i... 4, hautapatsasta. Vaasan l ä ä n i Oulun lä ä n i..., ,503 T urun lä ä n i ,000 kg. survottua marmoria, 8,500 kg. marmorijauhoja. 6 V iipurin l ä ä n i... 5, ,00 höyryk., 8 hv höyryk., 8 hv höyryk., 3 hv ] höyryk., 3 hv n 9 K alkkipolttim oita. Uudenm aan lä ä n i ,000 70,000 hl. kastettua kalkkia. Häm een l ä ä n i... 5, hl. k astettua j a 605hl.kastam atointa kalkkia. Viipurin l ä ä n i... 3,400 6,543 hl. kastettua kalkkia. 3 93,400 76,895 hl. kastettua ja 605 hl. kastam atointa kalkkia. 0 T urun lä ä n i... 3,847 66,95 hl. kalkkia. 3 V iipurin l ä ä n i... 7,608 6,40 3 M ikkelin lä ä n i... 3,00,800 Kuopion l ä ä n i... 6,000 5, ,655 80,497 hl. kalkkia. höyryk., 0 hv. _ _ 0 höyryk., 0 hv höyryk.. 6 hv I -- 8 I 8 _ höyryk., 6 hv

32 4 5 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luet uina mestarit ja kontto )riväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. I Muistutuksia.' IV 9 T iilite h ta ita. >> 5 T urun lä ä n i... 64,940,507,000 tiiltä. 5 Häm een l ä ä n i... 57,57,770,000 V iipurin l ä ä n i... 9,00 30,000 3,97 3,507,000 tiiltä. Uudenm aan lääni ,878 5,3,000 tiiltä. 8 T urun lä ä n i... 38,994 4,04,300 8 Häm een l ä ä n i... 7,88 4,507,490 8 V iipurin l ä ä n i... 57,535,55,000 M ikkelin lä ä n i...,700 90,000 9 K uopion l ä ä n i... 4,38,088,690 Oulun lä ä n i...,35 35, ,00 6,509,480 tiiltä. SayenTalajan teh ta ita. 3 Uudenm aan lä ä n i....,586 T urun lä ä n i... 6,90 3 H äm een l ä ä n i... 6,000 K uopion l ä ä n i Vaasan lääni...,770 Oulun l ä ä n i...,900 9,958 K aakeli-, fa ja n ssi-ja porsliin ite h ta ita. Uudenm aan lääni ,000 60,000 kaakelia. T urun lä ä n i...,954 Noin 3,000 kpl. kaakeliuunia. V iipurin l ä ä n i... 4,850 35,500 kaakelta ,804 Noin 3,000 kpl. kaakeliuunia, 95,500 kaakelta höyryk., 6 hv höyryk., 6 hv höyryk., 3 hv höyryk., 50 hv höyryk., 5 hv _ 6 höyryk., 86 hv _ , sähkömotoori, 4 hv Käyt. ulk. raakatav. 6,30 m. arv. höyryk., 6 hv Käyt. ulk. raakat. 7, _ Käyt. ulk. raakat.,37 höyryk., 6 hv Käyt. ulk. raakat. 45,954 m. arv. 5

33 6 7 Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. l NaisiaJ Miehiä, j NaisiaJ M uistutuksia. IV 9 Uudenm aan lääni ,900 Häm een l ä ä n i...,000 V iipurin l ä ä n i... 38, ,330 Fajansseja 387,68, porsliineja 30,004, raakkeja,09, kipsejä 7,93 m. arv-, kaakelia 5,766 5,000 kaakelta. 36,400 05,000 tiiltä. höyryk., 6 hv Käyt. ulk. raakat.4,500 höyryk., 8 hv Käyt.ulk.raakat.l9,30m.arv. 3 höyryk., 70 hv )) Sementtivalimolta. Uudenm aan lääni ,947 Sementti- ja kipsitöitä. T urun lääni... 6,568 _ 3 06,55» n Kipsivalimoita. U udenm aan lääni JJ» Ruukkitelitaita. Uudenm aan lääni.... 5,000,500 kuorm aa kalkkiruukkia, 500 kuorm aa saviruukkia. n 0 Lasitehtaita. V iipurin l ä ä n i... 08,000 3,000 laat. ikkunalaseja höyryk., 6 hv. 8 8 Käyt. 5,000 ast. sementtiä, 45,000 ; muut ulk. raakatav., Käyt. ulk. raakat. 0,000m.arv. 3 3 Uudenm aan lääni.... T urun lä ä n i... H äm een l ä ä n i... 64,500 8, 375, laat. ikkunalaseja, 590,85 pulloa. 7,580 laat. ikkunalaseja, 690,000 pulloa. 6,405 laat. ikkunalaseja, 68,550 pulloa. Sekal. reikälaseja Käyt. ulk. raakat. 5, höyryk., hv Käyt. ulk. raakat. 76,47 m. arv.

34 8 9 Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. K äytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. j Muistutuksia. IY 0 5 Y V iipurin l ä ä n i... M ikkelin lä ä n i... K uopion l ä ä n i... Vaasan lääni...,409,650,09 3,00 380,000,35 laat. ikkunalaseja, 4,977,09 pulloa, 486,650 m 5 valettuja laseja. Talouslaseja., laat. ikkunalaseja.,60 laat. ikkunalaseja.,500. ikkunalaseja, reikälaseja. 6,555,6 40,37 laat. ikkunalaseja, 6,938,754 pulloa, 486,650 m valettuja laseja. Keemillistä teollisuutta. Sulfaattitehtaita. V iipurin l ä ä n i... 5,30 463,600 kg. sulfaattia, 4,600 kg. kristallisuolaa. 3 höyryk., 33 hv Käyt. ulk. raakat. 63,599 m. arv. _ O O 3 6 Käyt. ulk. raakat. 8,5m.arv Käyt. ulk. raakat. 0,676 höyryk., 4 hv Käyt. ulk. raakat.35,480 6 höyryk., 59 hv Käyt. ulk. raakat. 399,436 m. arv. 5 5 >> )? V äritehtaita. Uudenm aan l ääni ,000 Sek. värejä. höyryk., 5 hv. 7 7 Käyt. ulk. raakat. 45,000 Viipurin l ä ä n i... 7,000,700 ast. punaväriä >> Kimröökkitelitaita. 3 V iipurin l ä ä n i... 39,00 35,000 kg. kimröökkiä. Vesivoima. 6 6 }> n Värj äyslaitoksia. 7 Uudenm aan l ääni ,995-7 T urun lä ä n i... 33,8-3 Häm een lääni ,74 - V iipurin lääni , Käyt. väriaineita 8,030 m. arv. höyryk., 5 hv. O 4 7 Käyt. väriaineita 0,93 m. arv. 0 Käyt. väriaineita,500 m. arv. Käyt. väriaineita 3,500 m. arv.

35 0 Ryhmä. Luokka. L u kum äärä. V a lm istetu n ta v a ra n b ru tto-arvo S uom. m ark o issa. V a lm istetu n ta v a ra n p aljou s j a laji. K äytetyn koneellisen iiikutusvoiman määrä. Työväestö, Siihen luel tuina m estarit ja kontto oriväestö. Alle 5 vuoden. j 5 ja 8 vuoden välillä. i Yli 8 vuotta. Miehiä Muistutuksia.! V 3 M ik k e l i n l ä ä n i... 3,3 5 7 K u o p i o n l ä ä n i ,5 7-9 V a a s a n l ä ä n i , 9-7 O u lu n l ä ä n i... 4, 5 _ , U u d e n m a a n l ä ä n i...., T u r u n l ä ä n i... 0, H ä m e e n l ä ä n i...,6 0 V i i p u r i n l ä ä n i... 8, M i k k e l i n l ä ä n i... 7, K u o p i o n l ä ä n i..., V a a s a n l ä ä n i , O u lu n l ä ä n i...,7 4 0 _ ,3 3 J) Öljykeittiöitä. n T u r u n l ä ä n i... H ä m e e n l ä ä n i...,4, liinaöljyä,,00. vernissaa, 4,640 kg. liinasiem enkaakkuja ja jauhoja.,03. liinaöljyä, 5,656 kg. liinasiemenjauhoja. 4, 0 6,503. liinaöljyä,,00. vernissaa, 0,96 kg. liinasiemenkaakkuja ja jauhoja. Kynttilätehtaita. V a a s a n l ä ä n i , ,000 kg. tiariinikynttilöitä Käyt. väriaineita,050 m. arv. 3 3 Käyt. väriaineita 67,87 m. arv. 4 4 Käyt. väriaineita 30,753 m. arv. 4 höyryk., 5 hv Käyt. väriaineita 34,43 m. arv Käyt. väriaineita 3,450 m. arv. 4 4 Käyt. väriaineita 6,40 m. arv. 0 Käyt. väriaineita 4,69 m. arv. 6 6 Käyt. väriaineita 5,0 m. arv. 8 8 Käyt. arv. väriaineita 3,4 m. 4 0 Käyt. väriaineita 5,560 m. arv. höyryk., 6 hv Käyt. väriaineita 7,87 m. arv. 4 4 höyryk., 6 hv Käyt. väriaineita 56,45 m. arv Käyt. 5 hl. liinasiemeniä. _ 5 5 _ 7 5 Käyt. 90,000 kg. tiariiniä 90,000

36 3 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. (! Yli 8 vuotta. j M uistutuksia. V S aip p u atehtaita. T urun lä ä n i... V iipurin l ä ä n i... Vaasan lääni... 65, ,500 tusin. ja 4,000 kg.toilettisaippuaa, 45,000 kg. pyykkisaippua,.000 kg. suopaa,,300 kg. pöytäsuolaa, 5 tus. hajuaineksia, pesupulveria,,500 koteloa saapasm ustetta kg. saippua, 6,68 kg. suopaa kg. pyykkisaippua ,33 3,500 tusin. ja,34,000 kg. saippuaa, 8,68 kg. suopaa,,300 kg. pöytäsuolaa, 5 tusin. hajuaineksia, 3,000 pesupulveria,,500 koteloa saapasmustetta Käyt. ulk. tarveaineita 6, Käyt. ulk. tarveaineita 99, Käyt. 0,000 kg. kotim. talia, 5,000 ; ulk. raakatav. 47,000 m. arv, 6 7 Käyt. ulk. raakatav. 463,45 Uudenmaan lääni.... 5,746 5,560 kg. saippuaa. _ Käyt. ulk. raakat. l,065m.arv.!) 3 Teknokeem illisiä teh ta ita. 3 Uudenm aan lääni.... Turun lä ä n i... 6,790 0, pulloa amykosta, 7,000 kg. saippuaa, 300 kg. pesupulveria,,500. voiväriä, 650. juu stoväriä,000. juustonjuoksutusta kg. terveyssuolaa. Viipurin l ä ä n i puli. amykosta, 50 tus. toilettisaippuaa, eau de cologne y. m. 6 37,839 3,00 puli. am ykosta,50 tus.ja7,000 kg. saippuaa, 4,000 kg.terveyssuolaa, 300 kg. pesupulveria,,500. voiväriä, 650. juustoväriä,,000. juustonjuoksutusta. Turun lä ä n i... 4,000 Saippua 8,000 ; hajuaineita.000 ; kirjoitusmustetta.000 höyryk., hv. _ Käyt. ulk. tarveaineita 9,900 - Käyt. ulk. tarveaineita 89 höyryk., hv Käyt. ulk. tarveaineita 0,89 - _ 4 4 i Käyt. ulk. raakat. 4,000 m. arv. 6

37 4 5 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Muistutuksia. V 3 Oulun lä ä n i... 3,663,594 hl. pikiä, 3,400 kg. etikkahapoitettua kalkkia,,600 kg. tärpättiä. 7,663 n )) n n n Kuivatislauslaitoksia. Uudenm aan lääni.... T urun lä ä n i... Häm een l ä ä n i... V iipurin l ä ä n i... M ikkelin lä ä n i... Kuopion l ä ä n i... Vaasan l ä ä n i... Oulun l ä ä n i... 9,00 3,67 6,300,400,800 4,550 0,488 9,86 47 hl. tervaa, 4,45. tärpättiä,,000. kreosuutia. 375 hl. tervaa, 9,555. tärpättiä, I,764. pikiöljyä, 5,40 hl. hiiliä. 7 hl. tervaa, 3,805. tärpättiä, 778. pikiöljyä, 6,60. puuhappoa, 5,507 hl. hiiliä. 300 hl. tervaa, 5,000. tärpättiä, II,50 kg. puuhappoa, 3,500 hl. hiiliä. 90 hl. tervaa, 3,850. tärpättiä, 600 I. pikiöljyä,,8 hl. hiiliä. 738 hl. tervaa, 3,445. tärpättiä, II,49. pikiöljyä, 8,00. puuhappoa, 7,94 hl. hiiliä. 456 hl. tervaa, 6,50. tärpättiä, 50. pikiöljyä, 3,700. puuhappoa,,60 hl. hiiliä. 9 85,99 3,098 hl. tervaa, 66,30. tärpättiä, 4,8. pikiöljyä, 9,670. puuhappoa, 4,583 hl. hiiliä,,000. kreosuuttia. Parfymitehdas. Häm een l ä ä n i tus. parfym iä pulloissa. Pikitehtaita. Oulun lä ä n i... 5,700 5 hl. pikiä, 5 ast. pikiöljyä. j - 0 Käyt.,675 hl. tervaa,,73 hl. puuhappoa, 38,00. tervaöljyä Käyt.,309 m 3 tervapuita. 9 Käyt.,06 m 3 tervapuita. 6 Käyt. 63 m 3 tervapuita Käyt.,780 m 3 tervapuita Käyt.,385 m 3 tervapuita Käyt. 40 hl. tervaa. Vaasan lääni... 80,000 3,58 hl. pikiä, 400 ast. pikiöljyä Käyt. 4,397 hl. tervaa, 400 ast. am erikalaist. hartsia 0,000

38 6 7 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. markoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. I 5 ja 8 vuoden välillä. MiehiäJ Yli 8 vuotta. Muistutuksia. V 3 Asfalttitehtaita. Uudenm aan lääni ,000 98,000 käär. asfalttihuopaa,,400 ast. asf. lakkaa, 650 ast. öljyä ja vernissaa, 4,800 m asfalttilattialaattoja, 8,00 m kattohuopia. Sek. töitä asfalt. ja sement. >> > Lakka- ja polityyritehtaita. 3 U udenm aan lääni.... 6,036 5,076 kg. väkiviinalakkaa, 8,07. polityyrilakkaa; kirjelakkaa. n > Kaasutehtaita. Uudenm aan lääni , ,795 m3 kaasua. Turun lä ä n i... 9, ,36 Viipurin l ä ä n i... 70,700 96, ,43,547,4 m 3 kaasua. v V Sähkövalotehtaita. Uudenm aan lääni ,049 - H äm een l ä ä n i... 5,000 Valaistusta,80 lamppuun. 3 65,049 >?> Turpeennostotehtaita. H äm een l ä ä n i... 9,5 7,500 paal. turvepehkua. V iipurin l ä ä n i... 43,637,508 paal. turvepehkua,,8 paal. turvemultaa, 80 paal. valkosammalia. Vaasan lääni... 8,500 3,500 paal. turvepehkua. 3 7,6 3,508 paal. turvepehkua,,8 paal. turvemultaa, 80 paal. valkosammalia Käyt. 300,000 kg. kotim. raakapahvia, ulk. raakat. 5,000 höyryk., hv höyryk., 6 hv Käyt. 3,79,430 kg. kivihiiliä, 56,730 kg. cannelia. höyryk., 6 hv. 0 0 Käyt.,300,000 kg. kivihiiliä 6,437 höyryk., 4 hv. 8 8 Käyt.,00 hl. 6,00 kivihiiliä 3 höyryk., 6 hv höyryk., 30 hv. 9 9 Käyt. 8,07 hl. kivihiiliä, öljyjä y. m. 37,66 höyryk, 50 hv. 3 kpl. dynamokonetta. 4 höyryk., 80 hv. höyryk., 3 hv hojpyk., 5 hv höyryk., 5 hv _ 3 höyryk., 3 hv

39 8 9 Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. K äytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. N aisia 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Miehiä M uistutuksia. V 4 Tulitikkutehtaita. Häm een l ä ä n i... K uopion l ä ä n i... Vaasan lääni... 75,750 35,448 8, ,98 6,00 laat. tulitikkuja, 550 laat. tulitikun siroja. höyryk., 4 hv Käyt. ulk. raakatav. 9,000 m. arv Käyt. ulk. raakat. 9,4 6 6 Käyt. ulk. raakat.4,800 höyryk., 4 hv Käyt. ulk. raakat. 3,94 m. arv. 4 Uudenm aan lääni ,607 9,330 laat. tulitikkuja. 3 T urun lä ä n i... V iipurin l ä ä n i... 98,688 4,454 6,498 laat. tulitikkuja. 6,96 laat. tulitikkuja. Vaasan l ä ä n i... 3,000 4,500 laat. tulitikkuja. 0 45,749 57,44 laat. tulitikkuja. höyryk., 0 hv Käyt. ulk. raakat. 4,569 m. arv. 3 höyryk., 4 hv höyryk., 6 hv Käyt. ulk. raakat. 30,600 m. arv Käyt. ulk. raakat. 5,000 m. arv. 5 höyryk., 40 hv Käyt. ulk. raakat. 70,69*) m. arv. >>?> Pyroteknillinen lapratoori. Uudenm aan lääni....,000 Sek. tulitusaineita Luuj auhotehtaita. Uudenm aan lääni.... 5,053 45,80 kg. luujauhoja, 89,95 kg. liimaa,,90 kg. luurasvaa.. Viipurin l ä ä n i... M ikkelin lä ä n i... Kuopion l ä ä n i... 48,000 4,500,55 37,400 kg. luujauhoja, 7,40 kg. liimaa, 5,73 kg. luurasvaa kg. luujauhoja, 6,500 kg. liimaa,,500 kg. luurasvaa kg. luujauhoja, 50 kg. luurasvaa. 4 90, ,680 kg. luujauhoja, 3,87 kg. liimaa, 9,3 kg. luurasvaa. höyryk., 5 hv Käyt. 573,900 kg. kotim. luita 45,9, 47,800 kg. ulk. luita 0,346 höyryk., 0 hv höyryk., 9 hv höyryk., 54 hv

40 30 3 Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. K äytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 J5 ja 8 ruoden. j vuoden välillä, j Yli 8 vuotta. j M uistutuksia. ' Uudenmaan lääni.... 8,000 0,000 kg. luujauhoja. T urun lä ä n i...,40 5,000 kg. luujauhoja. Häm een l ä ä n i... 9,404 96,645 kg. luujauhoja, 9,600 kg. liimaa,,48 kg. luurasvaa. V iipurin l ä ä n i... 30,5 65,000 kg. luujauhoja, 0,400 kg. liimaa,,760 kg. luurasvaa. Kuopion lä ä n i... 3,000 6,000 kg. luujauhoja,400 kg. liimaa. 5 Vaasan l ä ä n i... 3,880,093 kg. luujauhoja. 0 96, ,738 kg. luujauhoja, 4,400 kg. liimaa, 3,908 kg. luurasvaa. Vesivoima. höyryk., 6 hv höyryk., hv. - - höyryk., 5 hv _ 6 6 _ 3 höyryk., 3 hv VI Nahkateollisuutta. 7 Nahkatehtaita. T urun lä ä n i ,470 86,805 kg. valm. nahkaa,,850 kg. nahkoja. M ikkelin lä ä n i... 80,55 Muokattu 6,309 vuotaa,,7 nahkoja. Oulun lä ä n i...,90,000 Anturanahkaa, voilokkia, liimaa. 5 3,575,0 Vaasan l ä ä n i... 60,000 0,000 kg. valm. nahkaa, muok.,50 vuotaa ja,000 nahkaa. höyryk., 5 hv Ulk. vuotia 5,400 höyryk., 4 hv. 3 3 Vuodista oli,385 kpl. ulkom. 7 höyryk., 00 hv Käyt.,693 kotim. vuotaa,,87 kotim. nahkaa, 3,990 kpl. ulkom. vuotaa. 9 höyryk., 9 hv höyryk., 6 hv. 5 5 _ n N ahkaparkittoj a. Uudenmaan lääni ,99 Muokattu 9,535 vuotaa, 8,740 nahkaa. 8 T urun lä ä n i... 59,900 Muokattu 4,980 vuotaa, 3,54 nahkaa. 4 Häm een l ä ä n i... 7,8 Muokattu,56 vuotaa,,90 nahkaa. 6 V iipurin l ä ä n i... 4,584 Muokattu 6,056*) vuotaa, 5,05*) nahkaa Vuodista oli,400 kpl. ulkom, 83,50 i Vuodista oli 4,538 kpl. ulkom. 65, Vuodista oli,860 kpl. ulkom. 47, Vuodista oli 700*) kpl. ulkom. 6,000*) 7

41 i 3 33 Ryhmä. Luokka. j Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta.!! Muistutuksia. VI 7 5 M ikkelin lä ä n i... 93,800 Muokattu nahkaa. 0 Kuopion l ä ä n i... J 5,833 Muokattu nahkaa. 3,968 vuotaa, 9, 6,75 vuotaa, 8,780 0 Vaasan lääni... 04,900 Muokattu 4,089*) vuotaa, 6,88 nahkaa. Oulun l ä ä n i... 9,900 Muokattu nahkaa. 8,65 vuotaa, 4,350 85,755,07 Muokattu 65,674 vuotaa, 08,359 nahkaa. 49 Uudenmaan lääni ,07 Muokattu nahkaa. 4,975 vuotaa, 43, 88 Turun lä ä n i ,6 Muokattu nahkaa. 7,963 vuotaa, 4, Häm een l ä ä n i ,59 Muokattu nahkaa. 7,0 vuotaa, 47,769 7 V iipurin l ä ä n i ,984 Muokattu 34,734 vuotaa, 56,87 nahkaa. 6 M ikkelin lä ä n i ,05 Muokattu nahkaa. 7,8 vuotaa, 67,3 55 Kuopion l ä ä n i... 39,763 Muokattu nahkaa. 0,48 vuotaa, 50,06 Vaasan lääni... 6,56 Muokattu nahkaa. 35,07 vuotaa, 7,08 9 Oulun l ä ä n i... 83,0 Muokattu nahkaa. 8,67 vuotaa, 0,74 5 3,455,07 Muokattu 95,54 vuotaa, 397,643 nahkaa. Satulasepäntelitaita. T urun lä ä n i... 37,500 Oulun l ä ä n i ,000 M änttinahkaa ja nahkatöitä. 47,500 _ _ Vuodista oli,380 kpl. ulkom. 8, Vuodista oli 4,740 kpl. ulkom. 68, Vuodista oli 6,68*) kpl. ulk. 98,46 _ Vuodista oli,47 kpl. ulkom., Vuodista oli 3,63 kpl. ulkom. 76, Vuodista oli 4,045 kpl. ulkom. 74, Vuodista oli,050 kpl. ulkom. 9,50 - I Vuodista oli 7,65 kpl. ulkom. 9, Vuodista oli,55 kpl. ulkom. 8,03 8, 4,40 4 Vuodista oli 9,057 kpl. ulkom. 3,436 höyryk., 5 hv. 3 3 Käyt. ulk. tarveaineita 4,90 Yht. motoori nahkatehtaan kanssa Käyt. 34 kpl, kotim. ja 3,49 kpl. ulkom. vuotia. höyryk., 5 hv

42 34 35 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden.! 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. M uistutuksia. i VI 7 Satulasepänverstaita. 8 Uudenm aan lääni ,35 _ 0 T urun lä ä n i... 48,63 _ 0 H äm een l ä ä n i... 45,73 _ 3 V iipurin l ä ä n i... 4,47 _ 4 M ikkelin l ä ä n i... 5,075 _ 8 K uopion l ä ä n i... 4,595 _ 9 Vaasan l ä ä n i... 5,839 _ 7 Oulun l ä ä n i... 3, ,654 i 3 4 _ _ _ _ 5 7 _ _ n Turkkitavaratehtaita. Oulun l ä ä n i... 58,000 Turkkitav. ja kalanpyydyksiä. höyryk., 4 hv Käyt. 6,000 lammasnahkaa sekä sek. muita nahkoja Harjatehtaita. T urun lä ä n i... 6,736 64,0 harjaa, 4,500 pensseliä Käyt. ulkom. tarveaineita 9, Harjasitomoita. Uudenmaan l ääni.... 3,90,600 harjaa, 4,50 pensseliä. K uopion l ä ä n i..., Käyt. ulk. raakatav. 8,000 m. m arv

43 36 37 Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. i 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Muistutuksia. Y li Tekstiiliteollisuutta. 8 Yillateollisuuslaitoksia. 4 T urun lä ä n i... Häm een l ä ä n i... 6,46,400 96,400,050,000 66,98 kg. kudoksia, 4,96 kg. lankaa sekä kommissioonitöitä; värjättäväksi jätetty ä tavaraa. höyryk., 35 hv Vesivoima, 309 hv. i Käyt. ulkom. raakat. 568,49 sekä sen lisäksi 3,070 kg. ulkom. villalankaa, jonka arvo ei sisälly ylläm ainitussa summassa. höyryk., 35 hv. i Uudenm aan lääni.... 9,800 - T urun lä ä n i... Häm een l ä ä n i ,4 7,000 84,50 kg, kudoksia, 660 kg. lankaa, kommissioonitöitä.,906 m. kudoksia, 8 huopaa, 36 saalia, 960 kg. lankaa omista aineksista, 5,760 m. kudoksia, 5 saalia, 9,500 kg. villalankaa tilaajien aineksista. höyryk., hv Käyt. 4,40 kg. kotini, villoja 57,060 ; 0,870 kg. ulk. villoja 34,40, muut ulk. tarveainekset,800 5 höyryk., 93 hv höyryk., 30 hv Käyt.,90 kg. kotim. villoja, väriaineita 3,600 V iipurin l ä ä n i... Vaasan l ä ä n i... 35,000 0,604 0,3,68 5,000 kg. villalankaa; vanutettu ja värjätty 3,000 m. kudoksia. 8,60 kg. villalankaa,,64 kg. kudoksia, valm istettu kommissioonitöitä. höyryk., 6 hv Käyt. 0,000 kg. kotim. villoja. höyryk., 6 hv Käyt. 6,037 kg. kotim. villoja, 3,33 kg. ulk. s:ja; yht. ulk. raakat.,500 0 höyryk., 366 hv n n Sclioddytehtaita. Vaasan l ä ä n i... 6,000 8,000 kg. schoddyä. 5) 9 Pum puliteollisuuslaitoksia. T urun lä ä n i ,953 6,7 kg. lankaa,,689 kutousta, 8,069 kg. vanua. Vesivoima höyryk., 3 hv Käyt. 0,690 kg. pumpulia 6,443, väriaineita 9,5

44 38 39 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. K äytetyn koneellisen liikutus voiman määrä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 5 ja 8 vuoden, j vuoden välillä., i Yli 8 vuotta. M uistutuksia. VH 9 Häm een l ä ä n i... Vaasan lääni... 6,000,000 3,38,87 Kehrätty,733,404kg. lankoja; kudottu 349,705 kpl. kankaita; 7,493 kg. vanua. Kehrätty 56,953 kg. lankoja, joista 4,40 kg. käytettiin 40,000 kg. kankaihin. Värjäyslaitoksessa on jalostettu 3,835 punttia lankoja, 44,090 kpl. kankaita. Punottu 876 punttia verkkolankaa; 58 kg. kalanverkkoja. 4 9,875,84 K ehrätty,376,69 kg. lankaa, kudottu 6,394 kpl. ja 40,000 kg. kankaita; 80,56 kg. vanua. Punottu 876 punttia verkkolankaa; 58 kg. kalanverkkoja. 0 höyryk.,,666 hv , ,48 Käyt. 9,73 paalia,94,635 kg. pumpulia. 7 höyryk., 684 hv Käyt. 603,788 kg. pumpulia 73,38, 4,635 kg. ulk. pumpulilankaa 8,600 0 höyryk.,,573 hv ,570,07,884 Käyt.,749,3 kg. pumpulia, 4,635 kg. ulk. pumpulilankaa. Maaseuduitta. H äm een l ä ä n i... 3,65,43 9,864 kg. lankoja ja 56,34 kpl. 75,76 kg. kudoksia. 3 höyryk.,,00 hv Käyt.,059,84 kg. pumpulia.?) Liinanloukutuslaitos. Maaseuduitta. Häm een l ä ä n i... 8,090 8,090 kg. liinaa. 5? Liinateollisuuslaitos. Häm een l ä ä n i...,900,000 K ehrätty,4,369 kg. lankoja kudottu 55,038 kpl. kudoksia Käyt. 09,350kg. pellav.kuituja. höyryk., 300 hv Käyt. 579,78 kg. kotim.pellav. 458,88,,076,354 kg. venäl. peli. 93,65, 6,508 k.hampp.,538 V Trikootehtaita. H äm een l ä ä n i ,90 3,800 tusinaa sukkia, hameita röijyjä y. m. V iipurin l ä ä n i... Vaasan lääni... 6,000 7, , tus. sukkia, 770 vaatetusta, 30 tus. röijyjä y. m. Kudottuja ja puikotettuja viilata varoita. höyryk., 8 hv Käyt. 5,57 kg. kotim. pumpulilankaa,,840 kg. ulk. s:maa, 579 kg. kotim. villalankaa, 0,600 kg. ulk. s:maa. 3 7 Käyt. ulk. villalankaa 5,700 C Käyt. 5,050 kg. ulk. villalankaa 45,450 C höyryk., 8 hv. 4? 3C 9c 3 4 m 8

45 40 4 Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. j 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Muistutuksia. v n 9 M atonkutom alaitos. V iipurin l ä ä n i... 3, Turkk. m attoja, värjätty sek. tavaroita. Y anutehdas U udenm aan l ääni ,400,344 kg. vanua. 6 6 Käyt. 6,680 kg. pumpulia 8,40 0 K öysitehtaita. Uudenm aan l ääni.... 3,543 _ 5 T urun l ä ä n i... 7, ,64 4 _ _ 77 N y örinpunoj anyer staita. Uudenm aan lääni ,000 T urun lä ä n i , R u lla k a rtiin iteh ta ita. T urun lä ä n i... 4,80 3,80 rullakartiineja kankaasta; 300 akkunanvarjoa Käyt. ulk. tarveaineita 8,300 _ Käyt. 4,40 m. kotim. pumpulikangasta,980 ; engl. öljykangasta,000 v m Paperiteollisuutta. Puuhiom oita. i Häm een l ä ä n i... 30,700,08,000 kg. puupahvia, 74,000 kg. puumassaa. Vesivoima Käyt. 7,36 m 3 hioinpuita.

46 4 43_ Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valm istetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta.! Muistutuksia. V III Uudenm aan lääni.... H äm een l ä ä n i... Viipurin l ä ä n i , , 0,6 6 5,3 6,67,95 kg. puumassaa, 765,000 kg. puupahvia. 5,35,5 kg. puum assaa. 0,53,743 kg. puum assaa ja puupahvia sekä senlisäksi omaksi tarpeeksi,000,000 kg. puumassaa, jonka arvo ei sisälly yllämainitussa valmistusmäärässä. 4 3,7 4 8, ,96,79 kg. puum assaa ja puupahvia sekä senlisäksi omaksi tarpeeksi,000,000 kg. puumassaa, jonka arvo ei sisälly ylläm ainitussa valm istusm äärässä.! Vesivoima _ S:ma t?> M Sellulosatehtaita. 3 Häm een l ä ä n i , 4 7 3,58,38 kg. sellulosaa. 3 V iipurin l ä ä n i ,5 0 0,893,67 kg. sellulosaa ja senlisäksi omaksi tarpeeksi,68,000 kg. sellulosaa, jonka arvo ei sisälly ylläm ainitussa valm istusm äärässä. 6,6 8 9, ,475,865 kg. sellulosaa ja senlisäksi omaksi tarpeeksi,68,000 kg. sellulosaa, jonka arvo ei sisälly ylläm ainitussa valm istusm äärässä. höyryk., 60 hv. V esi Käyt. ulk. raakat. 96,566 m. voima. arv. höyryk.,0hv. Vesi Käyt. ulk. raakat. 0,000 m. voima. arv. höyryk.,80hv. Vesi Käyt. ulk. raakat. 306,566 m. voima. arv. V ) A sfalttihuopatehtaita. Uudenm aan l ääni.... T urun lä ä n i , ,7 0 8,300 käär. kattohuopaa,,00 ast. asfalttilakkaa, 40 ast. peltivernissaa, 00 käär. verhoitushuopaa. 785 käär. kattohuopaa, 70 ast. asfalttilakkaa. 5 5 Käyt. 0,000 kg. ja 500 kääröä kotim. raakapahvia, ulk. raakat. 4,500 _. 4 4 _ Käyt. 3,40 kg. raakapahvia; ulk. raakat.,043

47 44 45 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. i 5 ja 8 vuoden välillä. I Yli 8 vuotta.! Muistutuksia. v m Häm een l ä ä n i ,000 84,000 kg. päällyspaperia; 54,000 kg. raakapahvia; 6,700 kg. puupahvia, 83,300 kg. puumassaa, 08,400 kg. sellulosapahv.;,600 kg. p ä älly s-ja verhoituspahvia; 8,00 kääröä kattohuopaa. 4 59,008 4,85 käär. kattohuopaa,,090 ast. asfalttilakkaa; 40 ast. peltivernissaa; 300 käär. verhoit.huopaa; 84,000 kg. päällyspaperia; 54,000 kg. raakapahvia ; 6,700 kg. puupahvia; 83,300 kg. puum assaa; 08,400 kg. sellulosapahvia;,600 kg. päällys- ja verhoituspahvia. Turun lä ä n i.... H äm een l ä ä n i... Viipurin l ä ä n i... 9,885 48,000 4,98 4,300 käär. kattohuopaa, 430 käär. seinähuopaa, 5 ast. asfalttilakkaa, 5 ast. peltivernissaa, 00 ast. kattohuopaöljyä. 9,000 käär. kattohuopaa, 34 hl. asfalttilakkaa.,54 käär. asfalttihuopaa, 43 ast. asfalttilakkaa. 3 9,867 5,7 käär. asf.huopaa,648ast. ja 34hl. asf.lakkaa, 5 ast. peltivernissaa, 00 ast. kattohuopaöljyä. ) P ap eriteh taita. Häm een l ä ä n i...,058,55,03,963 kg. sek. paperilajeja. T urun lä ä n i H äm een l ä ä n i... V iipurin l ä ä n i ,70 3,077,670,975,00,48,550 kg. paperia, 00,000 kg. kirjansitojapahvia. 6,763,938 kg. paperia, 46,505 kg. kirjansitojapahvia. 4,4,640 kg. paperia. Vaasan lääni.....,8,340 3,7,900 kg. paperia. 6,730,80 6,598,08 kg. paperia, 346,505 kg. kirjansitojapahvia. Vesivoima Käyt. 560,000 kg. rättej ä, 8,400 kg. olkia, 57,000 kg. sellulosaa, 7,85 m 8 hioinpuita; ulk. raakatav. 3,000 m. arv Käyt. 3,40 kg. ja 500 käär. raakapahvia, 560,000 kg. rättejä, 8,400 kg. olkia; 57,000 kg. sellulosaa; 7,85 m 3 hioinpuita; ulk. raakat. 75, Käyt. ulk. raakat. 5,600 m. arv. - höyryk., 0 hv. Vesivoima. 3 höyryk., 43 hv. 6 höyryk., 477 hv. Vesivoima. 4 höyryk., 5 hv. 9 höyryk., 4 hv Käyt. ulk. raakat. 0,00 m. arv. Käyt. 700 ast. kivihiil. tervaa, 0 tonia asf., 40,000 kg. ulk. raakahuopaa 5, Käyt. 3,957 m 3 hioinpuita, 370,080 kg. olkia, 96,688 kg. puumassaa, 503,84 kg. sellulosaa, 65,505 kg. rättejä, 3,9 kg. paperijätteitä Käyt. ulk. raakat. 0,477 m. arv. Käyt. ulk. raakat. 7,00 m. arv. Käyt. ulk. raakat. 6,598 m. arv. 3 höyryk., 9 hv. 50 9, ,9 66 Käyt. ulk. raakat. 653,75 m. arv.

48 46 47 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. l i Muistutuksia. V III ? 7? 77 7? T apettitehtaita. Uudenmaan lääni ,000 Häm een l ä ä n i... 98, ,000 kääröä tapetteja. V iipurin l ä ä n i... 95, , ,000 Pussi- j a k ir j. k u o rite h taita. Uudenm aan lääni.... T urun lä ä n i... Oulun l ä ä n i... 76,045 67, ,08 milleä koteloja,,358 milleä pusseja,,347 milleä kirj. kuoria, 6 milleä kirjoitusvihkoja,,744 milleä etikettejä,,40 riisiä lanketteja, 550 riisiä linjoitusta. Aksidensitöitä. 6,64,5 kirjeenkuorta, 5,94,395 pussia. 50,000 kirjeenkuorta. 4 44,40 4,08milleä koteloja, 7,300,395 pussia,7,56,5 kiri.kuorta, 6 milleä kirjoitusvihk..,744 mill. etikettejä,,40 riis.lanketteja,550 riis. linjoitusta. Aksidensitöitä. K arto n g iteh taita. Turun lä ä n i... Vaasan l ä ä n i... 3,500 K irj ansitom atehtaita. 4,58 8,98 778,600 pakvikoteloa. Uudenm aan l ääni ,000 - höyryk., 8 hv. höyryk., 6 hv. höyryk., 4 hv n Käyt. kotim. paperia ja liimaa 4,000, ulkom. värejä ja öljyjä 8,000 Käyt. 75,000 kg. tapettipaperia, värejä 3,500 Käyt. 75,000 kg. paperia 0,000 m. arv.; värejä y. m. 9,000 3 höyryk., 8 hv Käyt. ulk. tarveaineita 50, Käyt. paperia 49,500 _ Käyt. paperia 5, Käyt. paperia 0, Käyt. kotim. pahvia ja paperia 3,640 ; ulk. s:aa ~ i 4 höyryk., 6 hv I 9 Käyt. ulk. raakatav. 5,550 m. arv. Yhden tehtaan kaikki ilm oitukset ovat yhteyd. kirjapaino-ilmoit. kanssa. 9

49 48 49 Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. kontto ori- Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. T y ö v ä e s t ö, siihen luet tuin«i m estarit ja väestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. j Muistutuksia. v m Kirj ansitomaverstaita. IX 7 Uudenm aan lääni ,39 3 T urun lä ä n i... 50,630 8 H äm een l ä ä n i... 66,734 9 V iipurin l ä ä n i... 36,575 - M ikkelin lä ä n i...,46 5 K uopion l ä ä n i... 5,443 Vaasan l ä ä n i... 8,80 4 Oulun l ä ä n i... 7, ,97 Puun-, luun-, kautsun-, guttaperkan ja samani, ain. kalu si tarkoittavaa teollisuutta. 7? Parkkimyllyjä. H äm een l ä ä n i... 5,994 58,080 kg. jauhettua parkkia. Kuopion l ä ä n i... 58, ,000 63,994 97,080 kg. jauhettua parkkia _ _ _ _ höyryk., 0 hv. 4 6 höyryk., 8 hv. 8 8 höyryk., 8 hv V J? Sahalaitoksia. 5 Uudenm aan lääni....,047,09 45,35 m 3 sahattuja puutavaroita, höylätty,43 m 3, sahattu 48 syltä puita. T urun lä ä n i...,63,9 48,839 m 3 sahattuja puutavaroita. 4 Häm een l ä ä n i ,000 8,38 5 Viipurin lä ä n i... 3,44,765 3,439 joista 6,89 m 3 kimpiä. M ikkelin lä ä n i... 4,0 5,54 m 3 sahattuja puutavaroita, joista 430 m 3 koivuja. Kuopion l ä ä n i... 7, m 3 sahattuja puutavaroita. 6 höyryk., 73 hv Sahattu 405,88 tukkia. höyryk., 0 hv , ,75 4 höyryk., 76 hv., vesisaha. 7 höyryk., 39 hv ,560 höyryk., 4 hv höyryk., 0 hv ,000

50 50 5 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. K äytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. j Muistutuksia. IX 3 Vaasan lääni ,00 9,937 m sahattuja puutavaroita, joista 58 m kimpiä. 3 Onlun l ä ä n i...,3,60 39,67 m sahattuja puutavaroita. 4 8,5,488 30,49 m sahattu puutavaroita, jo ista 7,50 m kimpiä ja 430 m koivuja; höylätty,,43 m sahattu puutavaroita; 48 sylt. puita. 35 Uudenm aan l ääni.... 3,80,560 9,8m sahattuja puutavaroita. 63 T urun lä ä n i... 6,880,786 6,55 m * sahattuja puutavaroita, joista,8 m kimpiä. Tullisahauksia. 55 Häm een l ä ä n i...,379,64 I4,79m sahattuja puutavaroita, jo ista 77 m koivukeppejä. Tullisahauksia. 38 V iipurin l ä ä n i... 36,33 m sahattuja puutavaroita, joist.,95 m kimpiä, 99 m koiv. keppejä, 387 m 3 höylätty puutav. 7 M ikkelin lä ä n i...,63,843 7,646 m sahattuja puutavaroita, joista 5,54 m koivuja. 7 Kuopion l ä ä n i...,788,55 3,846 m 3 sahattuja puutavaroita, j oist. 838 m koi v.,,60 m kimpiä. 9 Vaasan l ä ä n i...,54,878 59,437 m sahattuja puutavaroita, joista 3,754 m koivukeppejä. Tullisahauksia. 5,579 sikarilaatikkoa. 36 Oulun lä ä n i...,93, 8,69 m sahattuja puutavaroita. Tullisahauksia ,000,40,43,883 m sahattuja puutavaroita 5,367 m kimpiä, 0,300 m koivuja, 387 m 3 höylättyjä puutavaroita, 5,579 sikarilaatikkoa. Tullisahauksia P uuvillatehtaita. i V iipurin l ä ä n i... 30, ,000 kg. puuvillaa,,06 milleä paketinkannittimia. Vaasan lääni... 5,380 6,900 kg. puuvillaa. 35,380 39,900 kg. puuvillaa,,06 milleä paketinkannittimia. 4 höyryk., 9 hv Sahattu 36,5 tukkia. höyryk., 5 hv., ,5 vesisaha. 8 höyryk., 930 hv., vesisahaa. 89 7,663 07, Sahattu,375,943 tukkia. höyryk., 495 hv., Sahattu,47,363 tukkia. 5 vesisahaa. 38 höyryk., 78 hv., 77 0,647 40,735 5,6,680 7 vesisahaa. 4 höyryk., 790 hv., 8 vesisahaa ,47, m koivuja. 3 höyryk., 730 hv., _ 4 8,337 94,380 0 Sahattu,939,75 tukkia. vesisahaa. 9 höyryk., 68 hv., 9 vesisahaa. 8 höyryk., 6 hv., 9 vesisahaa. 3 höyryk., 400 hv., 69 vesisahaa Sahattu 665,493 tukkia,,000 kpl. ja 5,439 m koivuja Sahattu,55,803 tukkia,,834 m koivuja Sahattu 64,6 tukkia,,9 kpl. koivuja. höyryk., 393 hv., , 8 Sahattu 847,73 tukkia. 5 vesisahaa. 9 höyryk., 4,09 hv., 83 vesisahaa , , Sahattu 0,435,899 tukkia. 7,95 m ja 3,9 kpl. koivuja. Yht. motori sahan kanssa. Vesivoima

51 5 53 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suo m. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. K äytetyn koneellisen kontto oriliikutusvoiman m äärä. Työväestö, s ñhen lue! tuina m estarit ja väestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. M uistutuksia. IX 3 Nikkarintehtaita. 4 Uudenm aan lääni ,48 _ 4 T urun lä ä n i ,88 M ikkelin l ä ä n i...,9 - Oulun l ä ä n i... 7,500 0,046,407 4 höyryk., 77 V hv höyryk., 48 hv höyryk., hv. höyryk., 7 hv höyryk., 44 / hv Uudenm aan l ääni ,037 _ T urun lä ä n i... 0,000 - Häm een l ä ä n i... 0, m 3 sahattuja puutavaroita, viskuukoneita, rnyöpeleitä y. m. V iipurin l ä ä n i... 5, harmoniota, 0 sorvaustuolia y. m. 5 8,887 höyryk., 60 hv Yht. motori höyry- Sisäl tyy äahalaitoksi en ilm oituksi in. sahan kanssa.! höyryk., 0 hv. 3 4 Sahattu 3,800 tukkia. Yht. motor. sahalait. kanssa. Vesivoima. höyryk., 70 hv., kahd. yht. m otorit toisien laitost. kanssa >> Nikkarinverstaita. 37 Uudenm aan lääni , T urun l ä ä n i... 05,78 6 H äm een l ä ä n i... 30,04-0 V iipurin l ä ä n i... 70,394-4 M ikkelin lä ä n i...,44 4 K uopion l ä ä n i... 48,565-4 Vaasan lääni... 45,059 4 Oulun lä ä n i... 3,37-9 6, _ _ V iipurin l ä ä n i... 3, ,450 apteekkikoteloa puusta. 4 6

52 54 55 j Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttoori- j väestö. Alle 5 j 5 ja 8 vuoden. vuoden i välillä. Yli 8 vuotta. Muistutuksia. IX 3 Ruuiniskirstutelitaita. 3 Uudenm aan lääni.... 4, ? Sorvarintehtaita. T urun lä ä n i... 9, ,000 paperossiloppia, sek. töitä. höyryk., 4 hv Käyt. ulk. tarveaineita,80 n 77 Sorrarinyerstaita. 8 Uudenm aan lääni...., 4 8 T urun lä ä n i... 0,67 4 Häm een l ä ä n i... 8,04 8 V iipurin l ä ä n i... 6,8 4 M ikkelin l ä ä n i...,860 4 K uopion l ä ä n i... 3,544 Vaasan lääni Oulun l ä ä n i , _ _ >> 77 Lankaruilatehtaita. Uudenm aan l ääni.... 7,000 67,300 krossia lankarullia. Häm een l ä ä n i , ,000 Viipurin l ä ä n i , ,000 K uopion l ä ä n i... 55,000 60,000 4,037,000,60,300 krossia lankarullia. 77 Tynnyrmtekijäin tehtaita. höyryk., 5 hv höyryk., 60 hv Käyt. 5,85 m s koivupropsia. höyryk., 400 hv höyryk., 55 hv Käyt. 5,000 m 3 koivuja. 8 höyryk., 730 hv. i U I 44! 59 i T urun l ä ä n i... 40,000 97,000 sek. astioita. höyryk., 6 hv. i 6! 4 47 Käyt. ulk. tammea ja pyökkiä sekä tynnyrinvanteita 79,000 0

53 56 57 Ryhmä. Luokka. Lukum äärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljoi j a laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. M uistutuksia. IX 3 Tynnyrintekijäin verstaita. Uudenm aan lääni.... 5,9 T urun lä ä n i... 6,39 _ H äm een. l ä ä n i...,00 _ V iipurin l ä ä n i...,96 _ Vaasan l ä ä n i...,475 Sek. tammitöitä, 300 dritteli: 7 6, t T urun l ä ä n i... 4,579 5,806 kalaastiata. 7 7 V Korkkitehtaita. Uudenm aan lääni.... 8,000 T urun lä ä n i... 70,000 40,000,000 korkkia. 3 98, höyryk., 0 hv Käyt.,605,000 kg. korkkiparkkia. höyryk., 0 hv V iipurin l ä ä n i... 6,000,000,000 korkkia. petroleumimotori, hv. 0 0 Käyt. korkkipuuta 0,000 m. arv. JJ n Koppateh taita. Uudenm aan l ääni.... 5,500 T urun lä ä n i... 3,6 9,. = n 4 Leikkikaluvalmistusta. K uopion l ä ä n i... 0,000 Sek. leikkikaluja

54 58 59! Ryhmä. IX Luokka. Lukumäärä. 4 Kampatehtaita. i Valmistetun tavaran Valmistetun tavaran paljous ; Suom. m ar ja laji. koissa. Uudenm aan lääni _ T urun lä ä n i... 3,000,65 tus. erilaij. kampoja. 3,500 Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. ; _ 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. j 4 5 _ 5 6 Muistutuksia. V (xummitavaratehtaita. 4 U udenm aan lääni ,883 Kautsuleimoja y. m. Häm een l ä ä n i _ 5 38, Käyt. ulk. tarveaineita, A, j oka! «tehtaita. 3 Uudenm aan l ääni.... 8,465 - V V Vaunutehtaita. Uudenm aan lääni _ 5 T urun lä ä n i... 6,8 _ H äm een l ä ä n i...,500 _ 4 V iipurin l ä ä n i... 3,998 Vaasan l ä ä n i...,878 _ Oulun lä ä n i..., ,648 höyryk., 5 hv Käyt. ulk. tarveaineita 59, _ 4 5 I 4 4 _ [ 4 X Rakennusteollisuutta. 7 Muurareja ja rakennusurakkamiehiä. Uudenm aan lääni....,070,45 - höyryk., 9 hv i Tiedot hyvin vaillinaiset.

55 60 6 Ryhmä. j Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. T y väestö, siihen luettuins m estarit ja konttooriväestö. All< 5 5 j a 8 vuo ien. vuc den välillä. i Yli 8 vuc tta. Sun ma. Muistutuksia. X 7 3 Turun lä ä n i... 78,75 Häm een l ä ä n i...,990 _ 6 V iipurin l ä ä n i... 93,58 _ 7 M ikkelin lä ä n i... 6,866 _ Kuopion l ä ä n i _ 7 Vaasan lääni... 89,370 67,45, U I 4 ~ _ höyryk., 9 hv Maalareita. 48 Uudenmaan lääni ,906 _ 5 Turun lä ä n i... 89,874 _ 3 Häm een l ä ä n i... 05,474 _ 9 V iipurin l ä ä n i... 90,987 _ M ikkelin lä ä n i... 34,783 _ 7 K uopion l ä ä n i... 50,97 _ 5 Vaasan lääni... 08,8 _ 7 Oulun lä ä n i... 53,905,96, _ _ _ _ _ _ _ , Tapetinpanij oita. 8 Uudenm aan lääni , Lasimestareja. 0 Uudenm aan l ääni , _ 0 T urun lä ä n i... 44,006 _ Häm een l ä ä n i... 3,36 _ Kuopion l ä ä n i...,000 4 Vaasan lääni... 6,34 7, _ 4 4 _

56 6 63 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. K äytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta.! IN aisia. i Muistutuksia. X 7 Nuoliojia. 0 Uudenmaan lääni ,83 4 T urun lä ä n i...,7 Häm een l ä ä n i... 4,00 V iipurin l ä ä n i... 3,800 - M ikkelin lä ä n i...,00 3 K uopion l ä ä n i... 4,5 5 Vaasan l ä ä n i... 6,763 Oulun lä ä n i... 3, , Q O Q » K adunlaskijoita. 3 Uudenm aan lääni.... 4, X I Ravinto- ja n a u t i n to -a in e ita vai m. teo llisu u tta. 7) 8 Jauhom yllyjä. j! i 3 Uudenm aan lääni.... 5,335,39,000 kg. ruisjauhoja, 40,000 kg. ohrajauhoja ja ryynejä. V iipurin l ä ä n i... 78,64,450 hl. ja 3,0 m attoa ruisjauhoja, 50 hl. ohraryynejä, 34 hl. ohrajauhoja, 50 hl. kaurajauhoja,,84 säkkiä riisiryynejä, 3,600 säkkiä riisileseitä. Kuopion l ä ä n i... 55,046 3,485,500 kg. ruis- ja ohrajauhoja, 4,900 kg. riisiryyneiä, 4,000 kg. ohraryynejä, 7,00 kg. kauraryynejä. Vaasan l ä ä n i...,65,000 5,900,000 kg. ruisjauhoja, 305,000 kg. ohrajauhoja, 30,000 kg. ohraryynejä, 84,000 kg.nisujauhoja,,40,500 kg. riisiryynejä,97,000 kg. rehujauhoja. höyryk., 5 hv. höyryk., 30 hv. - 3 höyrymyllyä. Jauhetusta viljasta oli 3,936 kg. kotiin., loppu ulkomaista. höyrymyllyä. Jauhetusta viljasta oli suom.:,450 hl. rukiita, 77 hl. ohria, 50 hl. kauraa. höyryk., 46 hv. 7 7 höyrymylly. Jauhetusta vilja sta 3,000 kg. kotim aista kauraa, loppu ulkomaista. 6 höyryk., 765 hv i 6 höyrymylly. Jauh. 53,300 kg. kotim aista viljaa, loppu ulkomaista.

57 64 65 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. I 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. N aisia. i M uistutuksia. X I 8 3 Oulun l ä ä n i... 89,943 3,858,74 kg. ru is -ja ohrajauhoja, 67,706 kg. rehujauh., 55,794 kg. vehnäjauh., 77,30 kg. ohrajauh., 5,99 kg. m annaryynejä, 93,730 kg. riisiryyn., 5,554kg. m altaita. 0 4,047,938 5.,000 kg. ja 3,0 m attoa ruis- ja ohrajauhoja sekä ryynejä, 0,000 kg. kaurajauhoja ja ryynejä, 5,99 kg. m annaryynejä,,03,860 kg. ja,84 säkkiä riisiryynejä, 3,600 säkkiä riisileseitä, 464,706 kg. rehujauhoja, 39,794 kg. vehnäjauhoja. 4 höyryk., 4 hv höyrymyllyä. Jauhettu ainoastaan ulkomaan viljaa. 5 höyryk.,,007 hv. 0 4 V iipurin l ä ä n i ,60 3,687,405*) kg. ruisjauhoja. Oulun l ä ä n i... 8, , ,450 4,093,405 kg. ruisjauhoja. 3 höyryk., 8 hv höyrymyllyä, vesimylly. Melkein kaikki jauhatus venäjän viljaa. höyryk., 8 hv. 6 6 höyrymylly, vesimylly. Kaikki jauhettu vilja ulkomaista. 4 höyryk., 36 hv höyrymyllyä, vesimyllyä Tullij auhom yllyj ä. T urun lä ä n i... Jauhettu 8,079 hl. viljaa. H äm een l ä ä n i... 58,039 V iipurin l ä ä n i ,735 M ikkelin lä ä n i ,060 K uopion l ä ä n i... 0,000 Vaasan l ä ä n i... 6,000 0 Jauhettu 5,93 hl. viljaa. höyryk., 36 hv. 5 5 höyrymyllyä. höyryk., hv. - - höyrymylly, vesimylly. höyryk., hv., 0 _ 0 höyrymyllyä. yht. motori höyrysahan kanssa. Yht. motori höyrysa 3 3 höyrymylly, vesimylly. han kanssa. Vesiv. Yht. motori höyry- höyrymylly. sahan kanssa. Vesivoima. - vesimylly. 4 höyryk., 70 hv., höyrymyllyä, 3 vesimyllyä. 3 yhteiset motorit höyrysahojen kanssa.

58 66 67 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. L! Muistutuksia. X I 8 4 Uudenm aan lääni.... Jauhettu 97,693 hl. viljaa. 60 T urun lä ä n i ,57 6 Häm een l ä ä n i , Viipurin l ä ä n i , M ikkelin lä ä n i... 38, 95 K uopion l ä ä n i... 67, Vaasan lääni ,09 54 Oulun l ä ä n i ,609,478 Jauhettu,808,75 hl. viljaa.!) 9 SokerinpuMistuslaitoksia. Uudenm aan lääni.... Turun lä ä n i... 5, 7 0,7 9,3 0 0, ,440,30 kg. puhdist., 48,635 kg. fariinisok., 94,57 kg. siirappia.,367,955 kg. puhd., fariini sokeria ja siirappia. 7,4 7 0,7 9 7,5,47 kg. puhd., fariini sokeria ja siirappia. höyryk., 6 hv., 3 yhteiset motorit höyrysahojen kanssa. 7 höyryk., 69 hv., 5 yhteiset motorit muiden laitoksien kanssa. 0 höyryk., 87 hv., 8 yhteiset motorit höyrysahojen kanssa. 5 höyryk., 46 hv., 3 yhteiset motorit höyrysahojen kanssa. höyryk., 7 hv., yhteinen motori höyrysahan kanssa. 7 höyryk., 49 hv., 4 yht. motorit höyrysahojen kanssa i 5 höyrymyllyä, 09 vesimyllyä höyrymyllyä, 49 vesimyllyä höyrymyllyä, 43 vesimyllyä höyrymyllyä, 98 vesimyllyä höyrymyllyä, 60 vesimyllyä. 5 8 höyrymyllyä, 84 vesimyllyä! höyryk., 0 hv höyrymyllyä, 304 vesimyllyä. 4 höyryk., 37 hv höyrymyllyä, 50 vesimyllyä. 47 höyryk., 376 hv., 4 yhteiset motorit 8 7,738,773 i 8 höyrymyllyä,,397 vesimyllyä. muiden laitoksien kanssa. 6 höyryk., 35 hv. 4 8 Käyt. 5,079,354 kg. raakasokeria. 8 höyryk., 50 hv. _ Käyt.,494,00 kg. raakasokeria. 4 höyryk., 85 hv O Käyt. 7,573,356 kg. raakasokeria.?} Kahvinpolttotelitaita. Uudenm aan lääni...,000 Poltettu kahvia.

59 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen kontto oriliikutusvoiman määrä. Työväestö, slihen luei tuina m estarit ja väestö. Alle 5 vuoden. i 5 ja 8 vuoden välillä. i Yli 8 vuotta. Muistutuksia. X I 9 S ikuritehtaita. Häm een l ä ä n i... 05,73 30,400 kg. poltettua ja jauhettua sikuria. Vaasan l ä ä n i... 33, ,000 kg. poltettua ja jauhettua sikuria. 339,040 90,400 kg. poltettua ja jauhettu a sikuria. V iipurin lääni ,000,598 kg. sikuria. höyryk., 0 hv Käyt. 343,800 kg. sikuria 93,777 höyryk., 4 hv. i 5 6 Käyt. 690,000 kg. sikuria 86,000 höyryk., 4 hv. i Käyt.,033,800 kg. sikuria 79,777 höyryk., hv Kannabinij auli oteli ta ita. Uudenm aan lääni Kannabinijauhoja H öyryleipom oita. 7? 77 Uudenm aan l ääni ,570 L eipureita. 57 Uudenm aan lääni....,4, Turun lä ä n i ,54 35 Häm een l ä ä n i ,55 5 Viipurin l ä ä n i... 30,300 3 M ikkelin lä ä n i... 6,086 4 Kuopion l ä ä n i... 05,4 9 Vaasan l ä ä n i... 49,53 7 Oulun lä ä n i... 70, ,30,67 3 höyryk., 0 hv Käyt. kotim. aineita 3,65, ulkom. samoja 43, _ _

60 t 70 7 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. j Muistutuksia. X I 30 Sokerileipomalaitoksia. 5 Uudenm aan lääni.... 8,83 4 Turun lä ä n i... 56,784 _ Häm een l ä ä n i... 43,00 V iipurin l ä ä n i...,900 K uopion l ä ä n i... 9,000 Vaasan l ä ä n i... 4,900 Oulun l ä ä n i..., , Karamellitehtaita. Uudenm aan lääni , Käyt. sokeria ja kotim. hilloja 0,000, ulk. tarveaineita 5,000 J? Sianteurastuslaitoksia. Vaasan l ä ä n i... 90, Teurastuslaitoksia. 34 Uudenm aan lääni ,03 5 T urun lä ä n i... 5,00 6 Häm een l ä ä n i... 85,405 7 V iipurin l ä ä n i... 30,090 3 M ikkelin l ä ä n i... 0,900 8 K uopion l ä ä n i... 04,807 T eurastettu,0 nautaeläintä. 3 Vaasan lääni... 4,538 4 Oulun l ä ä n i... 0, , '

61 7 73 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valm istetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Muistutuksia. X I 30 M akkaratehtaita. Uudenm aan lääni ,000 - i kaasu- ja petroleumimotori. 6 7 ii a M akkaralaitoksia Uudenm aan lääni.... T urun lääni... H äm een l ä ä n i... V iipurin l ä ä n i... K uopion l ä ä n i... Vaasan lääni... Oulun lä ä n i... 5,87 3,356 7,853 3,847 3,400 33,900 5, , _ 5 6 _ _ OO OO f> a K onservitehtaita. T urun lä ä n i... Vaasan l ä ä n i...,500 4,500 7,000 Säilytettyä kalaa. höyryk., 3 hv. höyryk., 3 hv _ H a M allasteh taita. H äm een l ä ä n i... 7,000 40,000 kg. m altaita. a 3 O luttehtaita. 4 U udenm aan lääni....,53,4 5,093,900. olutta, 5,00. portteria, 30,600. simaa. T urun lä ä n i... 86,938,959,450. olutta. 5 höyryk., 38 hv Käyt.,509,785 kg. ulk. viljaa, 0,400 kg. kotim. s:aa, 0,66 kg. hum aloitall0,80 4 höyryk., 30 hv Käyt. 7,350 kg. ulk. viljaa, 49,35 kg. kotim. s:aa, 8,383 kg. hum aloita 48,000

62 74 75 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta.! Muistutuksia. X I 3 6 Häm een l ä ä n i... 59,47,083,000. olutta. 5 V iipurin l ä ä n i ,8,454,085. olutta, 7,858. simaa. 3 M ikkelin lä ä n i... 07, ,68. olutta. 6 Kuopion l ä ä n i... 57,337 60,800. olutta, 3,000. portteria,,850. simaa. 7 Vaasan l ä ä n i... 90,085 6,50. olutta, 3,000. ja,336 pulloa simaa. 6 Oulun l ä ä n i... 06, ,44. olutta,,047 l.portteria. 48 3,958,09 3,753,444. olutta, 9,47. portteria, 43,308. ja,336 pulloa simaa. 7 Uudenmaan lääni ,334,58,43. olutta,,600. simaa. 5 T urun lä ä n i... 58,7 709,900. olutta. 7 Häm een l ä ä n i... 69,,38 697,900. olutta, 6,400. simaa. 4 V iipurin l ä ä n i... 07, ,000. olutta,,000. kivennäisvesiä. M ikkelin lä ä n i... 5,30 07,04. olutta. Kuopion l ä ä n i... 3,603 08,600. olutta,,600. portteria. höyryk., hv Käyt. 360,000 kg. ulk, viljaa, 90,30 kg. kotim. s:aa, 6,596 kg. humaloita,098 höyryk., 8 hv Käyt. 89,08 kg. ulk. viljaa, 6,94 kg. hum aloita 37, Käyt. 7,45 kg. ulk. viljaa, 8,53 kg. kotim. s:aa,,36 kg. hum aloita 0, Käyt. 79,9 kg. ulk. viljaa, 3,50 kg. kotim. s:aa,,005 kg. hum aloita 5, Käyt. 33,000 kg. ulk. viljaa, 93,508 kg. kotim. s:aa,,59 kg. hum aloita 5,7 höyryk., 6 hv. i höyryk., 04 hv. i Käyt. 3,550,54 kg. ulk. viljaa, 666,856 kg. kotim. s:aa, 47,676 kg. hum aloita 58,74 3 höyryk., 3 hv Käyt. 4,963 kg. ulk. viljaa, 47,556 kg. kotim. s:aa, 5,48 kg. hum aloita 9,74 höyryk., hv Käyt. 06,997 kg. ulk. viljaa, 35,000 kg. kotim. s:aa,,996 kg. humaloita 0,0 höyryk., 3 hv. 4 4 Käyt. 70,000 kg. ulk. viljaa, 53,00 kg. kotim. s:aa,,5 kg. humaloita 6,00 höyryk., l/a hv Käyt. 0,000 ) kg. ulk. viljaa, 40,5*) kg. kotim. s:aa, 850*) kg. humaloita 3,800*) 8 8 Käyt. 30,70 kg. kotim. viljaa, 430 kg. hum aloita,3 j Käyt.,776 kg. ulk. viljaa,,000 kg. kotim. s:aa, 50 kg. humal.,40

63 76 77 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. i Yli 8 vuotta. I Muistutuksia. [ X I 3 0 Vaasan lääni ,053,365,380. olutta. 37,383,065 5,070,53. olutta, 9,000. simaa,,600. portteria,,000. kivennäisvesiä. 3 höyryk., 9 hv Käyt. 367,06 kg. ulk. viljaa, 7,400 kg. kotim. s:aa, humaloita 9,44 höyryk., 89 */«hv., ' Käyt.,87,94 kg. ulk. viljaa, 554,99 kg. kotim. s:aa, 5,598 kg. humaloita 8,44 V H P o rtte rite h ta ita. Uudenmaan lääni.... 6,000 07,600. olutta, 55,000. portteria, kg. m altaita. höyryk., 6 hv. 6 6 Uudenmaan lääni ,70 60,740. olutta, 89,6. portteria. höyryk., 6 hv Käyt. 0,73 kg. ulk. viljaa,,907 kg. humaloita 0,74 ) >5 Y iinapolttim oita. Uudenmaan lääni.... 8,67 466,94. raakaviinettä. 6 T urun lä ä n i , ,575 Häm een l ä ä n i... 8,556 38,65 V iipurin l ä ä n i...,55 33,008 M ikkelin lä ä n i... 3,493 8,33 K uopion l ä ä n i... 00,966 35,68 Vaasan lääni... 49, , ,89,609,56. raakaviinettä. 3 höyryk., 36 hv Käyt. 70,975 kg. ulk. viljaa jo sta 644,95 kg. maissia, 3,799 kg. kotim. viljaa. 6 höyryk., 68 hv Käyt. 78,60 kg. ulk. viljaa, jo sta 45,60 kg. m aissia, 683,95 kg. kotim. viljaa, höyryk., 3 hv hl. potaatteja. - Käyt. 7,080 kg. kotim. viljaa, 43,400 kg. maissia. höyryk., 8 hv Käyt.,6 kg. kotim. viljaa, 39,860 kg. maissia. höyryk., hv Käyt. 8,30 kg. kotim. viljaa, 9,78 kg. maissia. höyryk., 8 hv Käyt. 40,0*) kg. kotim. viljaa, 86,983*) kg. maissia. höyryk., 3 hv Käyt. 44,095 kg. kotim. viljaa, 464,390 kg. maissia. 7 höyryk., 6 hv Käyt.,65,853 kg. kotim. viljaa,,75,95 kg. ulk. s:aa, josta,3,356 kg. maissia.

64 i Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suoni, m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. K äytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä.! Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta.! Muistutuksia. X I 3 JJ 3 Uudenm aan l ääni ,96 98,95. raakaviinettä. 3 T urun lä ä n i... 58,750 76,56 Häm een l ä ä n i... 87,63 535,035 V iipurin l ä ä n i...,000 55,000 3 M ikkelin lä ä n i... 4, ,689 Oulun l ä ä n i... 7,600 79, ,5,347,9. raakaviinettä. 9 V äkiviiuatehtaita. Uudenm aan lääni.... netto. 95,797,745,64. tisl. väkijuomia. 4 Turun lä ä n i... 05,05,307,35 6 H äm een l ä ä n i... 63, ,86 8 V iipurin l ä ä n i... 43,400 93,888 M ikkelin lä ä n i... 43,987 84,504 4 K uopion l ä ä n i..., ,698 5 Vaasan l ä ä n i... 45,559 3,533 3 Oulun l ä ä n i...,000 57,435 netto. 5 79,834 4,835,498. tisl. väkijuomia. Turun lä ä n i ,536. tisl. väkijuomia. 4 höyryk., 6 hv Käyt. 54,870 kg. kotim. viljaa,,790,779 kg. ulkom. s:aa, josta 758,88 kg. maissia. höyryk., 4 hv Käyt. 98,700 kg. kotim. viljaa, 95,00 kg. ulkom. s:aa, josta 57,000 kg. maissia. höyryk., 30 hv. 5 5 Käyt. 44,368 kg. kotim. vilj aa, 59,585 kg. maissia. höyryk., 8 hv. Käyt. 80,000 kg. ulkom. viljaa. 3 höyryk., 35 hv Käyt. 450,000 kg. kotim. viljaa, 400,000 kg. ulk. s:aa. höyryk., 5 hv. 4 4 Käyt.,060 kg. ulkom. viljaa, josta 86,400 kg. maissia. 3 höyryk., 84 hv Käyt.,07,938 kg. kotim. viljaa, 3,096,54 kg. ulk. s:aa, josta,4,867 kg. maissia. 4 höyryk., 3 hv Käyt.,753,5. raakaviin että,774,5 höyryk., 0 hv Käyt.,93,33. raakaviinettä,40,770 höyryk., 8 hv. 4 4 Käyt. 45,4. raakaviinettä 43, Käyt. 98,550. raakaviinettä 300,8 5 5 Käyt. 78,434. raakaviinettä 79,836 Käyt. 37,0. raakaviinettä 34,66 Käyt. 300,648. raakaviinettä 334, höyryk., 50 hv Käyt. 4,566,576. raakaviinettä 4,685,977 l - Käyt. 3,989. raakaviinettä 4,39 3

65 8 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. konttoori- Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. T y jväestö, siihen luettuini m estarit ja väestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. ^ i Muistutuksia. X I 3 Painohiivatehtaita. Uudenm aan lääni.... Häm een l ä ä n i... 55,95 06,790 5,000 kg. painohiivaa. 75,644 6,75 90,644 kg. painohiivaa. )} )) Viini- ja punssitehtaita. Uudenm aan lääni.... T urun lä ä n i... 65,900 75,000 _ H äm een l ä ä n i... 07,00 8,700. sek. viinejä, 39,00. punssia. 4 V iipurin l ä ä n i... 67,33 74,5. punssia ja viinejä. 9 55,4 J) )J Etikkatelitaita. Uudenm aan lääni ,375 5,000. etikkaa. 4 T urun lä ä n i... V iipurin l ä ä n i... 0,50 3, ,985 07,000. etikkaa. lm. sisäl yvät palov inapol ttimoihin. 6 7 _ 8 8 Käyt. kotim. aineita 70,000 ; ulk. s:ja 65,000 _ Käyt. 30,00. marjoja,,500 kg. sokeria, 8,600. väkiviin.; ulk. viinejä ja väkijuomia y. m. 5, Käyt. 33,0. väkiviinettä Käyt. 37,00. raakaviinettä 38, Käyt. 6,500. paloviinaa. Käyt. 3,000. väkiviinettä 3,50. _ Käyt. 56,700. paloviinaa ja väkiviinettä. Uudenm aan lä ä n i.... 6,9 Etikkaa. lm. sisäl yvät palov inapol timoihin. Jf )) Kivennäisresitehtaita- 9 6 Uudenm aan lä ä n i.... T urun lä ä n i... 53,693 9,630,08,000 puli. kivennäisvesiä ja virvoitusjuomia. 90,800 puli. kivennäisvesiä

66 i j 8 83 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä., Yli 8 vuotta. M uistutuksia. X I Häm een l ä ä n i... Viipurin l ä ä n i... 4,876 36,40 96,600 pulloa kivennäisvesiä. 30,500 *,500 pulloa simaa pulloa kivennäisvesiä M ikkelin lä ä n i... K uopion l ä ä n i... Vaasan l ä ä n i... Oulun lä ä n i... 0,904 7,75 33,56 8,000 9,000 8, ,079,53,668 puli. kivennäisvesiä ja virvoitusjuom.,,500 puli. simaa i o 5 - _ _ _ Uudenm aan lääni.... 5,69 66,79 pulloa virvoitusjuomia. Hämeen l ä ä n i...,30 9,00 Vaasan lääni... 8,00 5, ,689 37,379 pulloa virvoitusjuomia.» 3 Tupakkatehtaita Uudenmaan lääni.... T urun lä ä n i... H äm een l ä ä n i... Viipurin l ä ä n i... Vaasan lääni...,537,388,773,684 64,3 809,90,373, k. papirosseja, 6,454,450 kpl. sikaareja, 58,490 kg. polttotupakkaa, 34,070 kg. nuuskaa. 76,94,800 k. papirosseja, 3,438,000 kpl. sikaareja, 5,900 kg. rullatupakkaa,,370 kg. nuuskaa, 378,868 kg. kartuusitupakkaa. 8,75,700kpl. papirosseja,,009,000 kpl. sikaareja, 65 kg. prässättyä tupakkaa k. papirosseja, 9,889,400 kpl. sikaareja, 935 kg. piipputupakkaa. Karvattua tupakkaa. 9,354,500 k. papirosseja,,654,400 kpl. sikaareja, 07,695*) kg. ja 400 laat. kartuusia, 460*) laat. rullatupakkaa, 99,85 kg. nuuskaa, 3,400 kg. hakkoja. 8 5,659,066 4,393,000 k. papiross., 3,445,50 kpl. sikaareja, 546,053 kg. j a 400 laat. polttotupakkaa,5,900 kg.ja 460*) laat. rullatupakk., 44,75 kg. nuuskaa, 3,400 kg. hakkoja, Karvattua tupakkaa. _ _ i 5 6 höyryk., 37 hv Käyt. 3,78 kg. tupakkaa 763,843 höyryk., 37 hv höyryk., 5 hv Käyt. tupakkaa 83,783. höyryk., 4 hv Käyt. tupakkaa 43,56 höyryk., 6 hv i 8 höyryk., 09 hv ,079 i Käyt. tupakkaa 675,3 I 38 i i,9 -

67 i Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. ionttoi>ri- Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, SIihen luet ;uina m estarit ja väestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. ' ] Muistutuksia. X I 3 Viipurin l ä ä n i... 4, ,000 kpl. papirosseja. X II Vaatetus- ja puhdistus-teollisuutta. 33 Paitatehtaita. 3 Uudenm aan lääni ,60 _ 3 T urun lä ä n i... 80,387 _ Kuopion l ä ä n i _ 7 6,447 Räätälinverstaita. 79 Uudenm aan l ä ä ni ,839 _ 85 T urun lääni... 46,837 _ 4 Häm een l ä ä n i... 78,74 _ 48 V iipurin l ä ä n i ,754 _ 9 M ikkelin lä ä n i... 80,96 _ 36 K uopion l ä ä n i... 64, Vaasan l ä ä n i... 9,865 _ 4 Oulun lä ä n i... 60,74 353,509,78 >> Korsettitehtaita. Uudenmaan lääni _ >> Hansikkalaitoksia. 3 Uudenm aan lääni.... 4,650 _ Turun lä ä n i... 37,06 _ 5 4, Käyt. 740 kg. tupakkaa, höyryk., 4 hv I höyryk., 4 hv _ _ _ _ ,

68 ! Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Työväestö, s lihen luettuina m estarit ja kontto ori- väestö. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Muistutuksia. i X II 33 Hattu- ja lakkitehtaita. Uudenm aan lääni.... T urun lä ä n i... 08,75 67, kpl. felbihattua,,8 kpl. huopahattua, 3,00 kpl. villahattua, 4,47 kpl. naist. hattua. 0,480 kpl. hattua. Vaasan l ä ä n i... 5,00,88 lakkia. 3 36,75 7,84 kpl. hattua ja lakkia. höyryk., 0 hv höyryk., 6 hv Käyt. ulk. tarveaineita 46, Käyt. ulk. tarveaineita 9,000 3 höyryk., 6 hv >> Hattu- ja lakkilaitoksia. 4 Uudenm aan l ääni.... 9,00 4 T urun lä ä n i... 7,06 Häm een l ä ä n i... 4,000 3 K uopion l ä ä n i...,30 Vaasan lääni... 3, ,98 V n Kravattitehtaita.,600 7 tusinaa lakkeja. 66 7, s:ja. s:ja Viipurin lääni ,860 3,80 tusinaa kravatteja. Vaasan lääni... 3,500,00 7,360 5,380 tusinaa kravatteja. Käyt. ulk. raakatav. 8, Käyt. ulk. raakatav., Käyt. ulk. raakatav. 30,480 >? Päivänvarjostintehtaita. Uudenm aan lääni.... T urun lä ä n i... 3,500 4,89 8, Käyt. ulk. tarveaineita 6,548 3!

69 88 89 Ryhmä. Luokka. i I Lukumäärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valm istetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman m äärä. Työväestö, siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Muistutuksia. X II 33 Turkkurinlaitoksia. 4 Uudenm aan lääni.... 5,750 _ 4 Turun lääni ,66 4 Häm een l ä ä n i... 58,600 V iipurin l ä ä n i... 9,680 Vaasan l ä ä n i...,000 3 Oulun l ä ä n i... 5, , _ H Huopatyöntekij öitä. Oulun lä ä n i..., paria huopasaappaita. >> >> Suutarinverstaita. 5 Uudenm aan lääni ,939 7 T urun lä ä n i... 6, Häm een l ä ä n i... 44,53 59 V iipurin l ä ä n i... 5,4 0 M ikkelin lä ä n i... 5, K uopion l ä ä n i... 84, Vaasan lääni... 0,003 7 Oulun lä ä n i... 88,43-534,40, _ _ _ ,09 9, Tukanleikkuulaitoksia. 6 Uudenm aan lääni ,85 9 T urun lä ä n i... 8,88 5 H äm een l ä ä n i... 5,640 ' 5 V iipurin l ä ä n i... 8,45 Kuopion l ä ä n i..., Q - O _ 3 3

70 90 9 "! Ryhmä. Luokka. i... '! Lukum äärä. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, s ihen luet arina m estarit ja väestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta.! ionttoc>ri- j Muistutuksia. I x n 34 3 Vaasan l ä ä n i... 0,34 Oulun l ä ä n i... 3, , Ti TT Kylpylaitoksia. 34 Uudenm aan l ääni.... 6,345 _ 3 T urun lä ä n i... 3,9 Häm een l ä ä n i... 9,000 _ 7 V iipurin l ä ä n i... 53,845 M ikkelin lä ä n i... 7,000 7 Kuopion l ä ä n i... 7,778 8 Vaasan l ä ä n i... 6, ,705 5 höyryk., 6 hv höyryk., hv. 6 7 höyryk., 8 hv. 7 7 höyryk., 4 hv. 7 7 höyryk., hv höyryk., 9 hv höyryk., 6 hv TT TT Pesulaitoksia. H äm een l ä ä n i... 7, x m Kuvaavaa teollisuutta. 36 Kirjapainoja. 3 U udenm aan lääni....,09,005-0 Turun lä ä n i... 96,58 8 H äm een l ä ä n i... 65,53 j 0 Viipurin l ä ä n i... 57,78 4 M ikkelin lä ä n i... 9,90 3 Kuopion l ä ä n i... 58,000 8 Vaasan l ä ä n i...! 34,05 4 Oulun l ä ä n i... 6, :,094,04 8 höyryk., 66 hv Käyt. paperia 64,939, ulkom. tarveaineita 0, Käyt. paperia 70,54 höyryk., 4 hv , , ,840 höyryk., 5 hv ,300 höyryk., 7* hv , ,50 höyryk., 86 7j hv. 34 7; Käyt. paperia 56,465

71 9 93 Ryhmä. Luokka. Lukumäärä. Valmistetun tavaran paljous ja laji. i konttoori- Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. T y ö v ä e s t ö, siihen luettuin i m estarit ja väestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Yli 8 vuotta. Valmistetun tavaran Suom. m arkoissa. Muistutuksia. xin 36 Kivipainoja. 3 Uudenm aan lääni ,00-3 T urun lä ä n i... 70, ,00 höyryk., 0 hv Käyt. paperia 53,30 m. arv, ulkom. tarveaineita 63,780 höyryk., 4 hv Käyt. kotim. paperia 4,700, ulkom. tarveaineita 6,780 höyryk., 4 hv Käyt. kotim. paperia 95,830, ulkom. tarveaineita 90,560 Pminpiirroslaitoksia. Uudenm aan lääni...., Y aloku vauslaitoksia. 6 Uudenm aan l ääni ,33 _ 6 T urun lä ä n i... 35,600 _ 5 H äm een l ä ä n i... 5,574 _ 3 V iipurin l ä ä n i... 5,000 K uopion l ä ä n i... 4,354 3 Vaasan l ä ä n i... 0,85 _ Oulun lä ä n i... 5, ,806 3 _ _ _ _

72 VI. 94 Luettelo 893 vuoden kuluessa perustetuista teollisuuslaitoksista, joista asianomaisen kuvernöörin kautta ilm oituksia on annettu Teollisuushallitukselle. Lääni. Kaupunki tahi kihlakunta. P itäjä ja kylä. L aitoksen laatu. O m istajan tahi liikkeen nimi. Uudenmaan. H elsingin kaup. Teknokeemillinen tehdas. J. Eichinger. Helsingin kihlak. Nurmij ärvi, H yvinkää. V illateollisuuslaitoskään V illakehruulaitos. 0. Donner, firma Hyvin Turun ja Porindas. Turun kaupunki. R ullakartiiniteh- Edv. A ström. Hämeen. Hauhon kihlak. H ausjärvi, H erajoki. Puujalkinetehdas. H. H enrikson, firma Suom en puujalkinetehdas. V aasan. Ilm olan kihlak. Jurva, Järvenpää. H öyrysaha. M. Ilm ari. K orsholm an kihl. M alaks, Y tterm alaks.» H. Buts.

73 i Yli. Teollisuuslaitosten v. 893 Suomessa käyttämien höyrykoneiden lukumäärä ja niiden hevosvoimainen vahvuus, läänittäin ryhmitettyinä. Uudenmaan lääni. Turun ja Porin lääni. Hämeen lääni. Viipurin lääni. Mikkelin lääni. Kuopion lääni. Vaasan lääni Oulun lääni. Lukum. Hevosvoima vahvuus. Lukum. Hevosvoima vahvuus. Lukum. Hevosvoima vahvuus. Lukum. Hevosvoima vahvuus. Lukum. Hevosvoima vahvuus. Lukum. Hevosvoima vahvuus. Lukum. Hevosvoima vahvuus. Lukum. Hevosvoima vahvuus. Lukum. Hevosvoima vahvuus. Kaupungeissa ja kauppaloissa.. Maaseuduilla ,43 7, , ,37, ,488 Vj ,63 7, ,853 8,43 7 a Summa 08,934 */,, ,35 77,994 V, ,350 7, ,76 7, VIII. Teollisuuslaitosten v. 893 Suomessa käyttämien höyrykoneitten lukumäärä ja niiden hevosvoimain vahvuus, ryhmitettyinä eri teollisuuksille. T iilitehtaita. Posliini-, fajanssi- ja kaakelitehtaita. T ulitikkutehtaita. N ahkatehtaita. Villa-, pumpuli- ja liinateollisuuslaitoksia. Puuhiomoita, sellulosa-, paperi- ja tapettitehtaita. v ersta ita. Sahalaitoksia, nikkarinverstaita, lankarullatehtaita ia tvnnvrintekiiäin Jauhom yllyjä. S okeritehtaita. Olut- ja portteripanimoita, viinapolttim oita ja väkiviinatehtaita. T upakkatehtaita.... Kirja- ja kivipainoja. Muu teollisuus. O i Hv. Lukum. Hv. Lukum. j Hv. Lukum. Hv. Lukuni. Hv. Lukum. Hv. Lukum. Hv. Lukum. Hv. Lukum. f Hv. Lukuni. Hv. Lukuni. Hv. ILukum. Hv.! Lukum. Hv. Lukum. Hv. Lukum. K aupungeissa ja kauppaloissa. i 6 6 i , ,090'/, 9, '/, ,853 M aaseuduilla , , '/, ,43'/, Sum m a ,474 39, ,909'/, 70, '/, '/, ,76'/, Vuonna , ,686'/, 7,3'/, O OO ,079'/, , ,490'/, 58, '/, '/, ,35'/, K eskiluku vv , , ,3

74 IX. 96 Taulu, osoittava ulkomaalaisten ammattilaisten ja työntekijäin lukumäärää v. 893, jaettuina maamme kaupunkeihin. Teollisuus, jo ssa m ainitut henkilöt ovat olleet työssä. H elsingissä. Turussa. T am pereella. V iipurissa. O ulussa. Porissa. Nikolainkaup. Kuopiossa. Porvoossa. H äm eenlinnassa. U udessakaup. I K otkassa. K okkolassa. Joensuussa. R aahessa. Loviisassa. Jyväskylässä. M ikkelissä. P ietarsaaressa. T am m isaaressa. H angossa. L appeenrannassa. S ortavalassa. Torniossa. K em issä. Summ a. M aaseuduilla. Summa koko m aassa. Kivenkak. verst _ 8 T iilite h ta a ssa Savenvalaj anteht. K aakeli-ja fajanssite h ta a ssa Sem enttivalim... L a site h ta a ssa... i i 3 4 S aip p u ateh taassa i i A sfa lttite h ta a ssa. K uivatislauslaito k sessa... - K aasu teh taassa. 3 i T u litik k u teh t.... N a h k a p a rk ita ssa S atulasepänverst. H a rja te h ta a s s a V illateollisuuslait V Pumpuli teollisuuslaitoksessa T rikootehtaassa _ 4 4 V an u teh taassa.. Puuhiom ossa... Sellulosateht Pahvi- ja kattoh u o p a te h ta a ssa. P ap eriteh taassa. 0 0 T ap ettiteh taassa Pussi- ja kirjeenk u o riteh taassa. K irjansitom averst S ah alaito k sessa. 38 ÖÖ 04 N ikkarinverst L ankarullateht T ynnyrintek.verst K orkkitehtaassa A jokalutehtaassa M aalareita ja tap etin p an ijo ita L asim estareita.. K adunlaskijoita Jauhom yllyssä.. 3 i -- V 9 S o k eriteh taassa. 4 4

75 97 Teollisuus, jo ssa m ainitut henkilöt ovat olleet työssä. Helsingissä. Turussa. Tam pereella. Viipurissa. Oulussa. Porissa. Nikolainkaup. Kuopiossa. Porvoossa. Häm eenlinnassa. Uudessakaup. K otkassa. Kokkolassa. Joensuussa. R aahessa. Loviisassa. Jyväskylässä. Mikkelissä. P ietarsaaressa. Tam m isaaressa. H angossa. Lappeenrannassa. S ortavalassa. Torniossa. Kemissä. M aaseuduilla. Summa koko m aassa. K aram elliteht Leipom alaitoks Sokerileipom alait. 9 T eurastuslaitoks. M akkaratehtaassa K onservitehtaassa 5 5 Olut- ja portterite h ta a ssa V iinapolttim ossa V äkiviinateht V iinitehtaassa.. B tik k ateh taassa. -- K ivennäisvesitehta a s sa... T upakkatehtaassa R äätälin v erst H ansikkalaitoks.. - Lakki- ja hattute h ta a ssa T urkkurin v e r s t S uutarin v e r s t... Tukanleikkuulait P esulaitoksessa. K irjap ain o ssa K ivipainossa V alokuvalaitok- A o A.I O o l 6 6 Sum m a ] 0; : Vuonna ,038 K eskiluku v:na

76 X. Taulu, osoittava ulkomaalaisten am m attilaisten ja työntekijäin lukumäärää v. 893, jaettuina maamme kihlakuntiin. Teollisuus, jo ssa m ainitut henkilöt ovat olleet työssä. Helsingin kihlak. Pernajan kihlak. Lohjan kihlak. Ulvilan kihlak. Maskun kihlak. Tyrvään kihlak. Ahvenanmaan kihl. Piikkiön kihlak. Halikon kihlak. Hauhon kihlak. Tammelan kihlak. Pirkkalan kihlak. Äyräpään kihlak. Rannan kihlak. Kymin kihlak. Lappeen kihlak. Käkisalmen kihl. Salmin kihlak. Kuopion kihlak. Liperin kihlak. Korsholman kihl. Kuortaneen kihlak. Laukaan kihlak. Pietarsaaren kihl. Oulun kihlak. Salon kihlak. T i i l i t e h t a a s s a... 5 K aakeli- j a fajanssiteh taassa L a s i t e h t a a s s a K u iv atislau slaito k sessa... N a h k a p a r k ita s s a... V illa te o llisu u sla ito k se ssa... 3 Pum puliteollisuuslaitoksessa.... P u u h io m o ssa... S ellu lo sa te h ta a ssa... 3 P a p e r i t e h t a a s s a S ah alaito k sessa L a n k a ru lla te h ta a s s a K o r k k ite h ta a s s a... 5 J a u h o m y lly s s ä... Konservitehtaassa 5 Olut- j a p o rtte rite h ta a s s a V iin a p o lttim o s s a... K iv en n äisv esiteh taassa... Sum m a

77 99 XI. Lyhyt kertomus sellaisista Suomen teollisuuslaitoksissa 893 sattuneista tapaturmista, joista tieto on annettu. T eollisuuslaitos. Tapaturman laatu. K ivenhakkuutehdas... Y ksi työm ies saan u t ruhjevam m an oikeaan jalk aan sa. A s f a l tti te h d a s... N eljä vähäpätöisem pää tapaturm aa. N a h k a te h d a s... K uustoista ruum iinvam m aa, ei yhdestäk ään h a itta a vastaisuudessa. V e r k a te h d a s... Y ksi v ärjääjä ta rttu i v a a tte ista a n siirtolaitokseen ja v atsan alu s hiukan loukkaantui. Y hdeltä p lyyssityöntekijältä, jo k a v a s toin kieltoa puhdisti käy n n issä olevaa konetta, m usertui neljä sorm ea vasem m asta k äd estä; yksi työm ies sai pienen palohaavan k a u la a n sa ; yksi työm ies hiukan loukkaantui pudotessaan. P u m p u lite h d a s... K olm ekym m entä kahdeksan pienem pää tapaturm aa. S am a Y ksitoista pienem pää ruum iinvam m aa, joiden k au tta yhteensä 7 työpäivää m enetettiin; y h d essä tap au k sessa m enetettiin k eskisormi. S am a... Yksi vähäpätöisem pi tapaturm a. L iin ateh d as... K ahdeksan tap atu rm aa, jo ista yhteensä 5 päivän työhönkykenem ättöm yys; kah d essa tap au k sessa osittainen sorm en menetys- Puuhiom o... Seitsem än pienem pää ruhjous- ja haavavam m aa. S a m a... K aksi pienem pää tap atu rm aa, jo ista, vakuutuksen perusteella, m aksettiin vahingonkorvausta 78 m arkkaa. S a m a... Kolme pienem pää tap atu rm aa, jo ista yhteensä 6 päivän työhönkykenem ättöm yys. P a p e rite h d a s... Kolme pienem pää tap atu rm aa, jo ista toinen rem m in asettam isessa, toinen paperin leikkuussa. S am a... Y ksi työm ies likistyi vipulaitoksen ja viputornin seinän väliin; kuoli. Sam a... Y ksi nuorukainen loukkasi kaksi sorm ea paperikoneessa; p aran i 44 päivässä. Y hdeltä työm ieheltä katkesi ja lk a päällepudonneiden selluloosarullien k au tta; p aran i 55 p äivässä. Sam a... N eljä pienem pää tap atu rm aa, jo ista vakuutuksen p erusteella m aksettu 9fap 08: 0. S am a... Yksi työm ies loukannut vasem m an käten sä sorm et vipukonetta käyntiin pannessaan. S am a... Y ksi työm ies m enettänyt puolet oikean k ätensä peukalosta vipukon e tta h o ita e ssa a n ; kolm e m uuta tap atu rm aa, jo ista ei h a itta a vastaisuudessa. S a h a la i to s... Y ksi tapaturm a. Sam a... Y ksi sam a. S am a... Y hdeltä katkesi vasem m an käden peukalo sahassa. Sam a... K aksi pienem pää tapaturm aa. S am a... Y ksi tapaturm a, jo s ta seurasi kuolem a. S am a... Y hdeltä m ieheltä k atk esi k aksi sorm ea sirkkelisahassa. S am a... Y hdeltä työm ieheltä katkesi toinen ja lk a tukkia ylös h in attaissa. Sam a... K ahdeksan pienem pää tapaturm aa. Sam a... Yksi tapaturm a, jo s ta ei seurannut kuolema. Sam a... Seitsem än tapaturm aa. j Sam a Y ksi sam a.

78 00 T eollisuuslaitos. Tapaturman laatu. S a h a la i to s... Kaksi pienem pää tapaturm aa. Sam a... Yksi tapaturm a, kolm en sorm en osittainen m enetys. Sam a... Yksi tapaturm a. Sam a... Y hdeltä m ieheltä k atk esi ja lk a ; parantunut. Sam a... Yksi tap atu rm a kuolettavalla seurauksella; viisi pienem pää ta p a turm aa. Sam a... Viisi tap atu rm aa, n iistä yksi sillä seurauksella että useam pia k y l kiluita taittui. S am a... Kuusi tapaturm aa, jo ista vakuutuksen perusteella m aksettu 66 mk. Sam a... Yksi tapaturm a. Sam a... Neljä tapaturm aa, n iistä yhdessä yksi v arv as m enetetty. Sam a... N eljä tap atu rm aa, tu o ttaen yhteensä 3 päivän työhönkykenem ättöm yyden. N ikkarin te h d a s... Viisi pienem pää tapaturm aa. S am a... K ahdeksan tapaturm aa, jo ista vakuutuksen p erusteella on m aksettu vahingonkorvausta S%if 3,790. S am a... Kaksi pienem pää tapaturm aa. H öyrym ylly... Y hdeltä työm ieheltä 3 sorm ea vasem m asta k äd estä m usertunut. S am a... Y ksi tapaturm a, oikea käsi m enetettiin. S o k e rite h d a s... N eljä tap atu rm aa, jo ista seurasi yhteensä 59 päivän työhönkykenem ättöm yys ja m aksettiin vakuutuksen ta k ia Simf 49: 3. O lutpanim o... N eljä v ähäpätöisem pää tapaturm aa. Sam a... Kolme tapaturm aa, jo ista vakuutuksen tak ia m aksettu SSnf 7: 30. Sam a... N eljä tapaturm aa. Yhteenveto. Teollisuus. Ilmoitettujen ta p a turmien luku. N iistä sellaisia, jo tk a ovat tu o ttan eet elinkautisen vam m an kuolema seurauksena Iv iv ite o liisu u s... A s fa lttite h d a s... 4 N a h k a te h d a s K u to m a te o llis u u s P a p e rite o llis u u s S a h a la ito s N ik k a r in te h d a s... 5? J a u h o m y lly... S o k e r i te h d a s... 4 O lu tp a n im o... Sum m a V uonna

79 XII. 0 Lyhyt kertomus apurahastoista y. m., joita oli olemassa erityisissä teollisuuslaitoksissa Suomessa vuonna 893. T eollisuuslaitos. R ahaston ta i hyväntekeväisyyslaitoksen laatu. Työmiesluku te h ta issa,jo tk ao v at a) sairas- tai apurahaston. b) vakuuttaneet ^työmiehet tapaturman varalta. O sakeyhtiö G ranit. Hanko. S airas- ja h a u ta u s a p u r a h a s to K. V. B erg m an in Kivenhak- Kaikki työm iehet v ak u u tettu sekä osalliset H elsingin kuutehdas. Helsinki. yleiseen sairas- ja h au tausapurahastoon. 9 9 A rabian O saketehdas. Hel S airas- ja h a u ta u s a p u r a h a s to... 0 singin pitäjä. K arhulan L asitehdas. Kymi. S a ir a s r a h a s to _ P itk äran n an L asitehdas y. Sam a s a ira s h u o n e... 9 m. teh taita. Im pilahti. H elsingin A sfaltti O sakeyhtiö. Kaikki työm iehet v akuutettu sekä osallisia Helsingin yleiseen sairas- ja h autausapurahastoon H elsingin K aasutehdas. S airasrah asto, yhteinen k aasu teh taalle ja sen mek.- te h ta a lle ; pääom a vuoden lopussa Wnf 0,433:97. Työm iehet v a k u u te t tu Tam pereen Tulitikkutehdas. A p u r a h a s to Porin T ulitikkutehdas. S airasrah asto ; pääom a vuoden lopussa A ström veljesten nahkatehdas. S airas- ja hau tau sap u rah asto, johon työm iehet suo Oulu. ritta v a t % p a lk astaan ; vapaa lääkärinhoito; työm iehet v akuutettu 3 kert. palkan arv o sta T am pereen verkatehdas. S airasrah asto, m uodostettu osaksi yhtiön antam ista varoista, osaksi työm iesten kuu k au tisista m aksu ista; a n ta a sairasap u n a noin 3/4 työansiosta, hau tau sap u a ja apua työhönkykenem ättöm ille leskille ja kuolleiden työm iesten alaikäisille lapsille. R ahaston pääom a vuoden lopussa Sfoif.: 3,77; 73. Yhtiö a n ta a vapaan lääk ä rin avun sekä lääkkeet ja k u sta n ta a työm iesten tap atu rm av ak u u tu k sen Kosken V illateollisuuslaitos. A purahasto, jo n k a pääom a vuoden lopussa S ftn fi 3,90 40 _ L ittoisten V illateollisuuslaitos. Liedon pitäjässä. Finlayson & C:o Pum puliteollisuuslaitos. Tampere. Tam F orsan Osake yhtiö. mela. S airas- ja h autau sap u rah asto : pääom a S R n f 7,63; vuoden aja lla annettu apurahoja Sfa/ 588. Invaliidi- ja apukassa; pääom a W n f. 7,98. A nnettu apua S / i n f S airas- ja eläkerahasto, jo n k a pääom a vuoden lop ussa 9 h i f 9,385: 84; annettu apua 7 työm iehelle Sfaf,78: 50; m aksettu eläkkeinä hengelle Stmf. 5,55: 35; hau tau sap u a työmiehelle & n f 79. T a p a tu rm a ra h a sto ; pääom a Styc 0,066:5. A nnettu apurahoina 3%:,37:45.,047 S airasrah asto & n 63,85. Yhtiö k u sta n ta a vapaan lääkärinhoidon ja lääkkeet. S airashuone v u o t e e l l a...,39

80 0 Teollisuuslaitos. R ahaston tai hyväntekeväisyyslaitoksen laatu. Työmiesluku te h ta issa, jo tk a ovat i a) sairas- tai apurahasto. b) vakuuttaneet työmiehet tapaturman varalta. V aasan laitos. Pum puliteollisuus- John Becker & C:o Jälk. Pumpuliteollisuuslaitos. Turku. Tam pereen Liinateollisuuslaitos. S a ira sra h a sto ; pääom a vuoden lopussa Mnf 4,405: 80; sairasap u n a m aksettu vuoden ajalla M n f i,775: 5; sitäp aitsi y htiöltä vap aa lääk ä rin apu ja lääk k eet Työm iehet vak u u tettu tap atu rm an v a ra lta sekä s a a v a t vapaan lääkärinhoidon ja lääk k e et A pukassa; pääom a 8,76: 3, yhteinen liinateollisuuslaitoksen, puuhiom on ja sahan työväelle...,89 K arhulan puuhiom o. Kymi. S a ir a s k a s s a M yllykosken puuhiomo. Sip S am a Työväki vakuutettu tap atu rm an v a ra lta pola. K annuskosken puuhiomo. S am a johon työm iehet m aksavat % p alk asta V alkeala. a n ja jo s ta sairaan a ollessaan sa a v a t puolen palkkaansa, ja tap atu rm an sa ttu e ssa koko palkan niin kauvan kuin sairau s kestää. Työna n ta ja k u sta n ta a sitäp aitsi lääkkeet ja lääk ä rin avun, sekä an taa, satunnaisen puutteen s a t tu essa k assassa, p u u ttu v at v a r a t Enon puuhiomo. Jääski. Vuoden ajalla on s a ira s-ja h a u ta u sa p u k a ssa m uodostettu. Työm iehet v akuutetut tap atu rm an v a ra lta V erlan puuhiomo. Jaala. S airas- j a h autausapukassa. Työm iehet vakuutetut N okian O sakeyhtiön tehdas. Pirkkala. S airasrah asto : p eruspääom a &mf 5,80: 64, apurah asto H n f 7,44: 58. Invaliidikassa.5% :,4.3:. Idestam in eläkerahasto M n f 3,845: 56. Työm iehet v a k u u te ttu V alkiakosken paperitehdas. A purahasto, johon työm iehet su o rittav at % p alk asta S ääksm äki. a n Kymin paperitehdas. V al S airask assa; pääom a 3/i 893 S U n fi 3,483: keala. M äntän paperitehdas. Keuru. S airas- ja v aiv aisk assa 3%: 6,4: 9; kansakouluk assa S f i n f 76: 08; kansakoulurakennusrahasto 9 b i f,75: 5; A leksanderinrahasto S f a f 3,05: 69. Työmiehet v akuutetut tap atu rm an v a ra lta 8 8 K ankaan paperitehdas. J y S airas- ja ap u k assa; pääom a 9 b i 3, väskylä. K yrönkosken paperitehdas. S airas- ja h a u ta u s a p u ra h a s to Häm eenkyrö. K otkan H öyrysaha. W. G utzeit & C:o höyrysaha. Kotka. S airask assa, johon työm iehet m ak sav at % p alk astaan, saaden lääkärinavun ja lääkkeet sekä ap u a asian h aarain m ukaan pitkällisem m än sairauden a i k a n a Työm iehet saav at vapaan lääkärinavun ja lääkkeet, jonka ohessa,000 m arkkaa jo k a vuosi annetaan apurahoiksi sairaille ja köyhille. Osa työm ieh istä vakuutettu. T apaturm ista m aksettu 55^9 0

81 03 ' T eollisuuslaitos. R ahaston tai hyväntekeväisyyslaitoksen laatu. Työmiesluku te h ta issa,jo tk ao v at a) sairas- tai J apurahasto. j b) vakuuttaneet työmiehet tapa- I turman varalta. H ietasen höyrysaha. Kotka. S airaskassa. Osa työväkeä v a k u u t e t t u K arhulan höyrysaha. Kymi. S a ir a s k a s s a Sunilan höyrysaha. Kymi. S a ir a s k a s s a H allan höyrysaha. Kymi. S airaskassa, jo s ta vuoden ajalla annettu apua f i n f. 90. Osa työväkeä v a k u u te ttu V arkauden Sahalaitos. S airas- ja h a u ta u sra h a sto ; pääom a f i n f. 8,30: 75. V aivaiskassa, pääom a f i n f 5,808: T aipaleen Saha. L eppävirta. S airask assa; pääom a f i n f 3, Jy v äskylän H öyrysaha. Apu- ja eläkerahasto; fimf 0, Savolan Osake Y htiön Saha- S airasapukassa. Työm iehet v a k u u t e t u t laitos. Savonlinna. R eposaaren H öyrysaha. Pori. S airas- ja h au tau sap u rah asto ; pääom a noin f i n f. 3, Porin H öyrysaha Y htiön S a V anhan sahan sairasap u k assa f i n f 5,07: 66. Seikun halaitos. sahan sairasap u k assa f i n f 9,454:. C. & W. Rosenlew in lahjoitusrahasto f i n f 33,500. K. Rosengren in lahjoitusrahasto f i n f 4,000. Kaikki vakinaiset työm iehet vakuutetut tapaturm an v a ra lta / kert. palkan a r v o s t a Syväniem en lankarullateh- S airasrah asto ; pääom a f i n f das. K arttula. Osake Yhtiö T ornatorin lan- Työm iehet n au ttiv at lääk ärin ap u a ja ovat vakuutekarullatehdas. Hollola. tu t tap atu rm an v a r a l t a Tölön Sokeritehdas. Hel K aikki vakinaiset sa a v a t lääkärinavun ja lääkkeet sinki. itselleen sekä perheilleen. S airauden sattu essa m aksaa kukin työm ies 0 penniä viikossa jo k aista sa ira sta kohti. Työm iehet vakuutetut 3 3 A uran sokeritehdas. Turku. Apu- ja e l ä k e r a h a s t o Osake Yhtiö P. Sinebry A pukassa. S a ira s h u o n e choffin olutpanim o. Helsinki. Sörnäsin Osakepanim o. Hel S am a sinki. Yhtiö Olutpanimo. Viipuri. S airas- ja e lä k e k a s s a P. C. R ettigin & C:o Tupak S airas- ja h au tausapukassa. M iespuolinen työväki katehdas. Turku. v a k u u te ttu H. B orgström nuorem m an S airas- ja h autausapukassa. Y lim ääräinen apukassa. T upakkatehdas. Helsinki. R uoanlaitos (5 p. hengeltä). S itäp aitsi pidetään raam atu n selity k siä k e rta viikossa ja kustan n etaan opetusta oppilaille korkeam m assa ja alem m assa k ä sity ö k o u lu ssa... 5 Ph. U. S trengherg & C:o A purahastoksi työväelle on yhtiö ero ittan u t 0,000 Osake Yht. T upakkateh m arkkaa. Yhtiö k u sta n ta a lääkärinavun ja das. P ietarsaari. lä ä k k e e t... 3 W eilin & Göösin T ehtaan S airas- ja h au tausapuk assa. T yöväki v akuutettu. 4 4 Os. Yht. Helsinki. 6

82 04 T eollisuuslaitos. R ahaston ta i hyväntekeväisyyslaitoksen laatu. Työmiesluku te h ta issa, jo tk a ovat a) sairas- tai apurahasto. i b) vakuuttaneet työmiehet tapaturman varalta. H elsingin Sentraalikirjapaino. A purahasto, johon yhtiö vuonna 89 lahjoitti pohjarahak si fin f Yksi tiilitehdas. Työm iehet v akuutetut tap atu rm an v a r a l t a Y ksi saippuatehdas. Sam a s:a s:a n Y ksi kaasutehdas. Sam a s:a s:a... Y ksi sähkövalaistuslaitos. Sam a s: a s:a Yksi luujauhotehdas. S am a s:s s:a... 3 Yksi tu rk k itav arateh d as y. m. Sam a s:a s:a... Y ksi villankehruulaitos. Sam a s:a s:a... Y ksi kattohuopatehdas. Sam a s:a s:a K aksi paperitehdasta. Sam a s:a s:a Y ksi pussi- ja kirjekuoriteh- Sam a s:a s:a»... 6 das. K aksitoista sahalaitosta. Sam a s-.a s:a 54 Viisi nikkarintehdasta. S am a s;ä s:a Y ksi korkkitehdas. Sam a s:a s:a..... K aksi rakennusyritystä. Sam a ' s:a s:a Y ksi takannuohojaliike. Sam a s:a s:a... 3 Kaksi jauhom yllyä. Sam a s:a s:a Y ksi sikuritehdas. Sam a s:a s:a... 8 Seitsem än olutpanim oa. Sam a s:a s:a... 5 Y ksi väkiviinatehdas. S am a s:a s:a n... 6 K aksi kirjapainoa. Sam a s:a s:a... 9 Sum m a,805 4,75

83 VII. A. Säästöpankit.. S u o m e n s ä ä s t ö p a n k it v u o s in a , H e ls in g is s ä v u o n n a H e ls in g is s ä VII. B. Postisäästöpankki. 7. P o s t is ä ä s t ö p a n k in h a lli t u k s e n k e r t o m u k s e t v u o s i lt a H e ls in g is s ä VIII. Sokeain, Kuuromykkäin ja M ielivikaisten tilastoa.. T i l a s t o l l i s i a T a u lu j a S u o m e n s o k e is t a v u o n n a H e ls in g is s ä H e ik k o j a r k is iä la p s ia k o u lu - iä s s ä, a s ia n t ila n m u k a a n M a a lis k u u s s a H e ls in g is s ä IX. Alkeisopistot. 3. T i l a s t o l l i s i a o s o it u k s i a a lk e is o p is t o j e n t i l a s t a j a v a ik u t u k s e s t a lu k u v u o s in a H e ls in g is s ä K e r t o m u s a lk e is o p p ila it o k s ie n t i l a s t a j a t o im in n a s t a lu k u v u o s in a H e ls in g is s ä T i l a s t o l l i s i a k a t s a u k s ia a lk e i s o p is t o j e n t i l a s t a j a v a ik u t u k s e s t a lu k u v u o s in a H e ls in g is s ä K e r to m u s a lk e is o p p ila it o k s ie n t i l a s t a j a t o im in n a s t a lu k u v u o s in a H e ls in g is s ä T il a s t o l lis ia k a t s a u k s ia a lk e i s o p is t o j e n t i l a s t a j a v a ik u t u k s e s t a lu k u v u o s in a H e ls in g is s ä K e r to m u s a lk e i s o p p il a it o k s i e n t i l a s t a j a t o im in n a s t a lu k u v u o s in a H e ls in g is s ä X. Kansanopetus. 9. K a n s a k o u lu la it o s lu k u v u o s in a H e ls in g is s ä L a s t e n o p e t u s e v a n k e lis - lu t e r ila is is s a, s e u r a k u n n is s a v u o n n a H e ls in g is s ä K a n s a k o u lu la it o s lu k u v u o s in a H e ls in g is s ä L a s t e n o p e t u s e v a n k e lis - l u t e r ila is is s a j a k r e i k k a la is - v e n ä lä is is s ä s e u r a k u n n is s a v u o n n a 8 9 ]. H e ls in g is s ä K a n s a k o u lu la it o s lu k u v u o s in a H e ls in g is s ä XII. Vankeinhoito. 3. V a n k e i n h o i t o h a l lit u k s e n k e r t o m u k s e t v u o s i lt a H e ls in g is s ä XIII. Postitilastoa. U u s i j a k s o P o s t ih a llit u k s e n k e r t o m u k s e t v u o s i lt a H e ls in g is s ä XIV. A. Maanmittaus.. M a a n m it t a u s - y lih a llit u k s e n k e r t o m u s v u o d e lt a H e ls in g is s ä r, k e r t o m u k s e t v u o s i lt a H e ls in g is s ä XV. Lu o tsi- ja M ajakkalaitos. U u s i j a k s o. 7. L u o t s i - j a M a j a k k a la it o k s e n Y lih a llit u k s e n k e r t o m u k s e t v u o s ilt a H e ls in g is s ä XVI. Yleiset Rakennukset.. Y le is t e n R a k e n n u s t e n Y lih a llit u k s e n k e r to m u s v u o s ilt a H e ls in g is s ä XVII. Kruununmetsät. U u s i j a k s o. 3. M e t s ä n h o it o h a llit u k s e n k e r t o m u k s e t v u o s i lt a 8 8 5, 8 8 8, 8 9. H e ls in g is s ä

84 X V III. T e o llisu u s-tila sto a. 0. V uosilta Edellinen osa. Vuoriviljelys, geologinen tutkim us ja malmien etsintä, rah ap aja ja kontrollilaitos, k o nepajat ja valim ot y. m. H elsingissä Jälkim m äinen osa. T eh taita ja käsityölaitoksia. H elsingissä XIX. XX. X XI. X X II. T ie - ja Vesirakennukset Tie- ja V esirakennusten Y lihallituksen kertom ukset sen johtaessa tehdyistä töistä vuosina H elsingissä Rautatie-tilastoa. 6. R autatiehallituksen kertom us vuodelta 886. H elsingissä Köyhäinhoidon-tilastoa. A. T ila sto llisen P ä ä to im isto n ju lk a isu ja.. Köyhäinhoito vuosina 88, 883, 885 ja 887. H elsingissä 89. Vakuutus-olot.. V akuutus-tarkastelijan kertom ukset vuosilta H elsingissä XXIII. Oikeustoim i.. P rokuraattorin kertom us vuodelta 89. H elsingissä 894. K aikki edelläseisovat vih k ot ovat päällekirj otuksella Bidrag tili Finlands Officiela Statistik ulostu lleet m yöskin ruotsiksi, sekä sen lisäksi: S arjaa I: l. Händel och Sjö fart ären (i delar). H elsingfors 866. V. Tem peraturförhällanden i Finland ären F ö rsta häftet. Helsingfors 869. XI. Medicinalverket. Ny följd. 9. M edicinalstyrelsens berättelser för ären H elsingfors XIII. Poststatistik. Ny följd.. Poststyrelsens b erättelser för ären Helsingfors XIV. A. Landtmäteriet.. Ö fverstyrelsens för L andtm äteriet berättelse för är 886. Helsingfors 889. XIV. B. Justeringsverket. 3, Justeringskom m issionens b erättelser för ären H elsingfors X IX. V äg- och Vattenbyggnaderna. 4. Ö fverstyrelsens för Väg- och V attenbyggnaderna b erättelser om de under dess ledning verkstälda arbeten ären H elsingfors XX Jernvägsstatistik. 5. Jernvägsstyrelsens berättelse för ä r 885. Helsingfors _is. berättelser för ären H elsingfors berättelse för ä r 893., 894. X XI. Fattigvärd sstaiisiik. B. Utg. a f F a ttig v ä rd sin sp e k tö ren.. Fattigvärdsinspektörens b erättelser för ären H elsingfors 894.