TF.OT.1 IS! II ISTU ASTOA

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X V I I I. TF.OT. IS! II ISTU ASTOA , ntimmnnninrniniinn inmirrni m m»mn imfiiifiimmrinkhn-mi i. VUODELTA 884, Jälkimäinen osa* Tehtaita ja Käsityölaitoksia. Ensimäinen Vihko. J. SlM ELIUKSEN PERILLISTEN KIRJAPAINOSSA, 886.

2 uomia 878 julkaisi entinen Tehtaastonjohtokunta viimeisen kertomuksensa tehtaitten tilasta maassa vuosina 874, 875 ja 876. Sen jälkeen ei Suomenmaan Teollisuustilastoa, vuori viljelys- ja tehdastilastoa lukuun ottam atta, ole täydellisemmin k irjoitettu. A inekset, joihin täm ä kirjoittam inen perustuisi, koottiin k u i tenkin ja lähetettiin kuten ennenkin Tehtaastonjohtokunnalle, vaan koska niitä jo oli lakattu käyttäm ästä eikä m inkäänlainen tarkastus niiden sisällöstä enää tarvinnut tulla kysymykseen, näyttää tapahtuneen, että aineksia alettiin koota vähem m ällä huolella ja työllä kuin ennen ja alkuilm oitukset niinm uodoin täydellisyyteen ja luotettavaisuuteen katsoen vuosi vuodelta tu liv a t vähem m in ty y d y t täviksi. Vaikea on toisin selittää sitä seikkaa, että, kun Teollisuushallitus, jonka velvollisuudeksi, sen jälkeen kun Tehtaastonjohto kunta oli lakannut toimestaan, kotimaisen teollisuustilaston kirjoittam inen oli tullut, aikoi kysymyksessä olevaan tarkoitukseen käyttää viimeksi tulleita vuotta 884 koskevia alkuilmoituksia, näm ät havaittiin niin vaillinaisiksi, että Teollisuushallitus oli kahdella päällä josko se jättäisi ilm oitukset sikseen eikä niitä julkaisisi, tahi koettaisi niitä täydentää. Teollisuushallitus päätti ryhtyä viim em ainittuun keinoon ja sen onnistui myöskin, osaksi kirjeenvaihdon kautta erityisten virkakuntien kanssa, osaksi lähettäm ällä n. s. kysymyskaavoja asianomaisille tehtailijoille ja elinkeinonharjoittajille, koota n iin m elkoisen lisäyksen siihen ilm oitusvarastoon, joka jo oli olemassa, e ttä aiottu u n kirjoittam iseen voitiin ryhtyä. Se m ikä n y t on m ainittu puolustanee jo k sikin osaksi täm än tilastollisen kertom uksen m yöhäistä ilm estym istä. Sillä aikaa kun edelläm ainittuja uusia aineksia koottiin, oli Teollisuushallitus saanut toimekseen, Keisarillisen Senatin Valtiovarain-Toim ituskunnan Tammikuun 5 p:nä 885 antam an kirjoituksen johdosta, valm istaa täydellisen ehdotuksen jä r jestelm äksi,jota maan teollisuustilastoa kirjoitettaessa tulisi seurata. Tilastollinen Toimisto oli kuitenkin tästä tehtävästä jo toim ittanut tärkeim m än osan jättäessään vuonna 879 K eisarilliseen S enattiin lavean m ietinnön asiasta. T utkittuaan täm än m ietinnön m ääräyksiä ja pitäen silmällä m itä Teollisuushallitusta varten annetun Ohjesäännön 6:ssa :ssä tilastollisten kertom usten sisällöstä säädetään, sekä m yöskin katsoen siihen kehittyneesen kantaan, johon teollisuustilasto ulkomailla viimeisinä aikoina on kohonnut, puolusti Teollisuushallitus muutamia muodostuksia Tilastollisen Toimiston tekemässä ehdotuksessa ja antoi M arraskuun 5 p:nä 885 m ietinnön tästä tärkeästä asiasta Valtiovarain-Toim ituskunnalle, joka Joulukuun 5 p:nä s. v. antamassaan kirjoituksessa ilm oitti, että Valtiovarain-Toim ituskunta, jonka toimena on, ylempänä m ainitun :n m ukaan Ohjesäännössä Teollisuushallitukselle, m äärätä ohjelma kysym yksessä olevaa kertomusta varten, pääasiassa yhtyen siihen m itä Teollisuushallitus ja Tilastollinen Toimisto tässä asiassa ovat ehdottaneet, on noudatettaviksi vahvistanut seuraavat m ääräykset: l:ksi. Teollisuustilaston tulee sisältää täydellisen katsauksen teollisuusliikkeesen m aassa ja sentähden käsittää kaikki m aassa löytyvät jalostuttam islaitokset,

3 II ruukit, teh ta at sekä käsityölaitokset. A inoastaan seuraavat alat voidaan, varsinaiseen jalostuttam isliikkeesen kuulumattomina, kysymyksessä olevasta tilastosta jä ttä ä pois, n im ittäin: a) rautateitten konepajat ja muut rautatieliikettä varten yksinom aan työskentelevät teollisuuslaitokset; b ) sananlennätinlaitoksen verstaat; c) sotilashallinnon hoidettavissa olevat v erstaat ja käsityölaitokset; d) ojennus- ja rangaistuslaitosten työverstaat; e) kotiteollisuus, sekä f) jokainen toim i tahi laitos, joka tarkoittaa ainoastaan harjoittajan tahi om istajan oman kotitarpeen tyydyttäm istä. 2 :k si tehtyä, tähän liitettyä ehdotusta vuori viljelyksen-, tehdas- ja käsityöteollisuuden lu o k ittain järjestäm isestä, on tilastollisia aineksia jä rje ste ttä essä s e u ra tta v a ; 3:ksi. Alkuilmoituksien, joiden johdolla teollisuustilasto kirjoitetaan tulee ilm aista: a) laitoksen nim en ja paikan; b ) om istajan ta h i hoitajan nim en; c) liikkeen laadun; d) ajan, jolloin laitos on saanut etuoikeutensa, jos sillä sellaisia on; e) käytetyn koneellisen liikevoiman laadun ja suuruuden; voima on yleisesti m ainittava (hevosvoim issa); f) raakaaineitten paljouden ja arvon, omanmaan ja ulkom aan erikseen; g) valm istetun tav aran paljouden ja brutto-arvon; h) työntekijäin luvun päällekirjoituksella: työntekijät, eri sarakkeisin m erkitään mies- ja naispuoliset työntekijät 8:sta (vuotta) nuoremmat ja 8:sta (vuotta) vanhemmat samassa ilm oittaen, kuinka moni sarakkeesen 8.sta (vuotta) nuoremmat kuuluvista ei vielä ole täy ttän y t 5 vuotta ja kuinka suuri luku ilmoitetusta työntekijäm äärästä, johon myöskin luetaan m estarit ja m uut työnjohtajat sekä konttorihenkilöt, on ulkomaalaisia. Sitä paitsi on eri sarakkeisin m erkittävä sum m at mies- ja naispuolisista työntekijöistä; i) teh ty jen päiv ätö itten luvun ja m aksettujen työpalkkojen summan, sekä j) lyhyen kertom uksen työntekijöitä m ahdollisesti kohtaavista onnettom uuden tapauksista sen vuoden kuluessa, jota ilm oitukset koskevat, sekä myöskin apurahastoista ta h i m uista hyväntekeväisyyslaitoksista työntekijöitä varten. 4:ksi. E dellä olevia alkuilm oituksia m erkitään kysym yskaavoihin tah i k a rttoihin, jo tk a T eollisuushallituksen toim esta ilm estyvät sekä suomen- että ruotsinkielisinä ja joita m aistraatit kaupungeissa sekä kruununpalvelijat maalla jakavat elinkeinonharjoittajille vastattaviksi, jonka jälkeen m ainittujen virkakuntien ja virkam iesten tulee, siinä järjestyksessä kuin voimassa oleva Ohjesääntö Teollisuushallitu sta varten m äärää, lääninhallituksien k a u tta pitää m ainitut ilm oitukset T e ollisuushalli tuksen saatavina; ja on kaavoja tehtäessä huom attava, että erityisiä kaavoja, jo tk a sisältävät kaikki ylem pänä 3:ssa kohdassa olevat kysym ykset, valm istetaan teollisuuden harjo ittajia ja pienem piä käsityöläisiä varten. Viimeksim ainituissa kaavoissa tulee pääasiallisesti olla samanlaisia kysymyksiä työntekijäin luvusta, työpalkoista ja teoksien brutto-arvosta, kuin varsinaisia teollisuuden h a r jo ittajiak in varten aiotuissa laveam m issa kaavoissa on.

4 III 5:ksi. T eollisuushallituksen on sittem m in järjestäm inen täte n saadut tilastolliset ainekset, niin että teollisuustilasto niin paljon kuin suinkin mahdollista vastaisi tarkoitustaan s. o. selvästi osottaisi teollisuusliikkeen laajuuden ja tuotantokyvyn sekä koko maassa että sen eri osissa, kunakin vuotena. Muuten ovat vuotuisessa tilastollisessa kertomuksessa, joka Teollisuushallituksen valvonnan alla on painettava saman kokoiseksi kuin nykyiset Tilastollisen Toimiston kertom uksetkin ovat ja julkaistava Suomenmaan Virallisessa Tilastossa, vuoriviljelys ja ruukinhoitotilasto erityisesti otettavat käsiteltäviksi yhtäpitäväisyydessä sen suunnitelm an kanssa, jota on seurattu Vuorihallituksen viimeksi antam ia vuosikertom uksia tehtäessä, sekä erityinen katsaus annettava arvokkaam m ista teollisuuslaitoksista. Käsillä olevaa 884 vuoden teollisuustilastoa kirjoitettaessa ei ylempänä olevia m ääräyksiä vielä kaikin puolin ole voitu noudattaa luonnollinen seuraus siitä, että vanhemmissa kaavoissa ei ole vastattaviksi asetettu kaikkia n iitä kysymyksiä, joita uudemmat nyt koettavat saada selville. Ylempänä 3:ssa kohdassa, momissa h), i) sekä j) m ainittu työväen luokitus sukupuolen ja ijän mukaan, eroaa ennen hyväksytystä, ja tehtyjen päivätöiden luvusta sekä työpalkoista yhtä vähän kuin työntekijöitä m ahdollisesti kohtaavista onnettom uuksistakaan ei vanhemmassa tilastossa lainkaan ollut puhetta. Sitä vastoin ovat nyt jo eri teollisuushaarat järjestetyt toistensa jälkeen siihen järjestykseen, johon kelvolliseksi katsottu luokitussuunnitelm a ne vaatii. M itään eroitusta tehdas- ja käsityöteollisuuden välillä ei ole teh ty; tosin on välttääkseen liiallista laveutta, katsottu tarpeelliseksi eroittaa isommat ja pienemmät v erstaat toisistaan ja ovat sentähden työntekijäin lukum äärät, valm istettujen tavarain arvot ja m uut kohdat pienemmissä tahi pienimmissä näistä, tulleet enemmän summittaisesti järjestelm ässä mainituiksi. Koska alkuilm oitukset tarveaineitten ja teoksien paljoudesta ovat olleet milloin perin yleisiä milloin taan turhan tarkkoja vaan eivät kum m assakaan tapauksessa ole näy ttän eet ansaitsevan ju lk aisemista, niin on n ä itä ilm oituksia hyvin usein jä te tty pois. M itä m uuten koko tähän kertom ukseen tulee, niin on sitä ainoastaan pidettävä yhtenä m onen m uun kokeen joukossa, jo illa on sama pääm aali; kaikki koettav a t nim ittäin selvitellä erästä tilasto tieteen vaikeim m in järjestettäv ä ä alaa. K ertom us jak aan tu u neljään osastoon: Ensimäinen Osasto sisältää yleisen katsahduksen teollisuuslaitoksiin tehtaisin ja verstaisin koko maassa, ilm oittaen niiden tarkoituksen, lukumäärän, työntekijäin luvun ja valm istetun tavaran arvon, sekä kunkin teollisuuslajin edessä olevalla ryhmä- ja luokkanumerella viitaten vastaavaan numeroon seuraavissa osastoissa. Toinen Osasto sisältää sen pohjan, jolle ensimäinen suoranaisesti perustuu eli eri teollisuuslajit järjestettyinä maan kahdeksaa eri lääniä kohti ja katsottuina samalta kannalta, kun ensimäisessäkin osastossa; ilm oituksia valm istetun tavaran paljoudesta ja laadusta on lisätty siinä kohdin m issä on ollut m ahdollista. Kolmas Osasto sisältää yleisen läänitilaston ilm oittaen eri teollisuuslajit läänien kaupungeissa ja kihlakunnissa; tätä osastoa täydentää neljäs Osasto, joka sisältää kaikki ne erityiset alkuilm oitukset, jo ita on katso ttu tarv ittav an julkaista.

5 Vuoriviljelys, Tehdas- ja Käsityö-teollisuus luokittain järjestettyinä erityisesti Suomen oloihin katsoen. Ensimäinen Osasto. Ensim äinen ryhm ä. Kaivoslouhinta ja malminsaalis. Luokka. Rauta-, kupari-, hopea-, lyijy-, tina-, nikkeli- ja sinkkim almikaivoksia. 2. R ikkikiisu-, grafiti-(lyijykivi) kaivoksia ja louhoksia. Luokka 2. Järvim alm in saantipaikkoja. 2. Suomalmin saantipaikkoja. Luokka 3. H uuhtam oita. 2. Annollislaitoksia. Toinen ryhm ä. Sulattoja ja metallin jalostuttamislaitoksia. Luokka 4. M asuuneja. 2. M elloituslaitoksia. 3. T erästehtaita. 4. K ankirautatehtaita. 5. R auta- ja teräslevytehtaita. 6. R autavalim oita. 7. Hopea-, kupari-, tina-, lyijy-, sinkkitehtaita. 8. Ju ra- ja hienotaetehtaita. 9. K uparisepän verstaita. 0. Naula-, rautalanka- ja p u ltti tehtaita.. S ahanterätehtaita. 2. H auli- ja luotitehtaita. 3. K irjasin valimoita. 4. R ahapajoja. Luokka 5. T ehtaita kulta-, hopea- ja tin atav arain valm istam ista varten. 2. V askivalim oita. 3. K ultaus-, hopeoitus-, tinaus- ja galvanoim istehtaita. 4 L äkki- ja peltisepän verstaita. 5. V iilatehtaita.

6 V 6. T eh taita karstojen ja m uitten teräslankatavarain valm istam ista varten. Kolmas ryhm ä. Koneteollisuus. Luokka 6. Konepajoja. 2. Laivaveistäm öitä, varveja. Luokka 7. T ehtaita kellojen ja tieteellisten koneitten valm istam. varten. 2. soittokoneitten valm istam ista varten. 3. sähkökoneitten. 4. haavanparannuskalujen 5. om pelukoneitten 6. am pum aaseitten Toinen Osasto. Neljäs ryhm ä. Kiviteollisuus. Luokka 8. Kivilouhoksia ja kivenhakkuuverstaita. 2. K ivihiom oita ja kiilloituslaitoksia. 3. K ivim yllyjä ja kivensurvontalaitoksia. Luokka 9. K alkkiuuneja. 2. Sem enttitehtaita. 3. T iilitehtaita. 4. Savenvalajan verstaita. 5. Kaakeli-, fajanssi- ja posliinitehtaita. 6. Savipiippu- ja torvitehtaita. 7. K ipsivalajan verstaita. Luokka 0. L asiteh taita ja lasihiomoita. 2. P eilitehtaita. Viides ryhm ä. Kemiallinen teollisuus. Luokka. Tuotteita, jo tk a perustuvat elim ettöm iin aineksiin, esim. elim ettöm iä happoja ja suoloja. 2. Kim röökki- ja väritehtaita. 3. Värjäys- ja valkaisulaitoksia. Luokka 2. Ö ljykeittiöitä. 2. K y nttilätehtaita. 3. Saippua-, suopa-, glyserini- ja voidetehtaita. Luokka 3. Terva-, piki- ja jasfalttikeittiöitä. ' 2. T ehtaita hartsin, tärpätin, puuöljyn, puuviinan, lakkavernissan, sinettilakan, hajuvesien j. n. e. valm istam ista varten. 3. P uu- ja kivennäisöljyjen (Petrolion) puhdistuslaitoksia.

7 VI 4. K aasutehtaita. 5. Sähkövalotehtaita. 6. Turpeennosto- ja sydenpolttolaitoksia. L uokka 4. T ulitikkutehtaita. 2. R uutitehtaita 3. D ynam ititehtaita. 4 T ehtaita m uunlaisten räjähdysaineitten valm istam ista varten. Luokka 5. L iim akeittiöitä ja gelatinitehtaita. L uokka 6. Luum yllyjä. 2. T ehtaita keinotekoisten lannoitusaineitten valmistani, varten. 3. Tadej'auho-(pudretti-)tehtaita. Kuudes ryhm ä. Nahkateollisuus. Luokka 7. N ahkaparkittoj a. 2. T ehtaita ja v erstaita satulasepän töitä ja nahbateoksia varten. 3. nahkasurrogaatteja ja nahan jäljennöksiä esim. keinotekoista nahkaa, kum i- ja vahakangasta varten. 4. karva-, harjas-, jouhi-, höyhen-, nahka-, tu rk k i- ja patjaaineksia sekä harjateoksia varten. Seitsemäs ryhm ä. Tekstiiliteollisuus. Luokka 8. V illakehruulaitoksia. 2. Villa- ja verkatehtaita. 3. V anutuslaitoksia. Luokka 9. Pum pulikehruu- ja kutom atehtaita. 2. L iinakehruu- ja kutom atehtaita. 3. T rikootehtaita. 4. S ukkatehtaita. 5. Rihm a- ja pitsitehtaita. 6. V anutehtaita. Luokka 20. K öysitehtaita. 2. N yörinpunojan verstaita. Kahdeksas ryhm ä. Paperiteollisuus. Luokka 2. Puuhiom oita, puu- ja olkim assatehtaita. 2. Sellulosate htaita. 3. Pahvi-, kattohuopa- ja asfalttitehtaita. 4. P ap eriteh taita. 5. T apettitehtaita. 6. K irjeenkuori- ja pussitehtaita. 7. L aatikkotehtaita. 8. K o rttiteh taita. 9. K irj ansitom atehtaita.

8 VII Yhdeksäs ryhm ä. P uun, kautsun, guttaperkan, luun ja muitten samanlaatuisten aineitten kalustamista tarkoittava teollisuus. Luokka 22. Sahalaitoksia. 2. Paanuuveistolaitoksia. 3. Kimpi- ta h i puulankatehtaita. Luokka 23. N ikkarin v erstaita ja huonekalutehtaita. 2. Sorvausverstaita ja lankarullatehtaita. 3. Tynnyrintekijän verstaita. 4. Y äkipyörätehtaita. 5. K orkkitehtaita., L uokka 24. K oppatehtaita (puuta, niintä, juuria, rottinkia). 2. T ehtaita puisien leikkikalujen valm istam ista varten. Luokka 25. Luunveistoslaitoksia. 2. K am patehtaita. 3. T ehtaita kautsu-, guttaperkka- ja m erivahateoksia varten. L uokka 26. Aj okalutehtaita. Kymmenes ryhm ä. Eakennusteollistms. Luokka 27 Töitä, jo ita ovat valm istaneet:. Y ksityiset arkkitehdit. 2. R akennusurakkam iehet. 3. M uurarit. 4. Salvomiehet. 5. K atonpanijat. 6. M aalarit ja tapetinpanijat. 7. Lasim estarit. 8. N uohojat. 9. K adunlaskijat. Y hdestoista ryhm ä. Ravinto- ja nautintoaineita valmistava teollisuus. Luokka 28. Jauhom yllyjä. 2. Ryyni-, seulo- ja survinm yllyjä. 3. Tärkkelys- ja dekstrinitehtaita. Luokka 29. Sokeritehtaita. 2. Suklaatehtaita. 3. Sikuri- ja kahvisurrogaattitehtaita. L uokka 30. L eipätehtaita. 2. Sokerileivostehtaita. 3. Teurastuslaitoksia. 4. M akkaratehtaita. 5. M eijereitä. 6. Säilytys-(konservi-) laitoksia.

9 V III L uokka 3. O luttehtaita. 2. P ortteritehtaita. 3. V iinapolttim oita ja puserrushiivatehtaita. 4. Väkiviina- ja likööritehtaita. 5. H edelm äviiniteht aita. 6. E tikkatehtaita. 7. K ivennäisvesitehtaita. L uokka 32. T upakkatehtaita (kartuusitupakkaa, sikareja, paperosseja, nuuskaa). K ahdestoista ryhm ä. Vaatetus- ja puhdistusteollisuus. Luokka 33. P aitatehtaita. 2. R äätälin verstaita. 3. H attu- ja lakkitehtaita. 4. T urkkurin verstaita. 5. T ehtaita hansikasten, hankkilusten y. m. valm istam ista varten. 6. Jalkinetehtaita ja suutarin verstaita. L uokka 34. Tukankäherrys- ja parranajohuoneita. L uokka 35. K ylpylaitoksia. 2. Pesu- ja m ankelilaitoksia. Kolm astoista ryhm ä. Kuvaava teollisuus. Luokka 36. K irjapainoja. 2. K ivipainoja. 3. Puunpiirroslaitoksia. 4. Valokuvauslaitoksia.

10 . Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen Suomessa vuonna 884. (Huom. Ryhmä- ja luokkanumero viittaa vastaavaan n:oon seuraavissa osastoissa). Ryhmä. Luokka. Työpalkkain luku. (Telit, j a verat.) Isomp. Pienemp. Teollisuuslaji. Työntekijäin luku. Valmistetun tavaran arvo Suom. markoissa. II 4, Metalliteollisuus* ,09,053 III Koneteollisuus* ,093 IV Kivenhakkuuverstaita ja hiomoita ,26 IV Kalkkiuuneja * * ,40 IV 9 Sem enttitehtaita ,000 IV 9 46 Tiilitehtaita * * ,322 IV Ruukku-, kaakeli-, fajanssi-japosliiniteht. G38 895,777 IV 0 2 Lasitehtaita ,43,70 V 73 V ärjäyslaitoksia ,864 V 3 3 K aasutehtaita ,696 V Tulitikkutehtaita ,204 V 6 5 Muita kemiallisia te h ta ita ,332 VI Nahkaparkittoja * * ,458,623 VI Satulantekijänverstaita ja harjatehtaita ,775 V II Verkatehtaita (villakehruu ja kudonta)- 497,535,750 V II 9 5 Pumpulikehruu- ja kutomatehtaita 3,309 0,879,874 VII 9 2 Trikootehtaita ,794 V II 9, 20 8 Liinakehruu-ja kutomatehtaita (nyörinteko, köydenpunonta, sukankudonta) ,7 VIII 2 23 Paperitehtaita ja puuhiomoita 2,66 8,85,595 viri 2 4 Asfalttihuopatehtaita , Siirrettävä 2,33 33,593,799 * Tarkoitetaan sitä osaa, jota ei ole mainittu Teollis.-Tilaston l:ssä osassa, vnoriviljelyk- sestä ja,,meka,anillisista verstaista puhuttaessa. ** Merkitsee, että ilm oitukset eivät ole täydellisiä.

11 Siirto 2,33 33,593,799 V III 2 2 Tapettitehtaita ,000 V III Kirjansitomatehtaita ,38 IX Sahalaitoksia... 6,880 23,984,785 IX 22 Puunjalostuttamisteh taita ,500 IX 22 K im pitehtaita ,000 IX Nikkarinv., huonekalu-ja ruumiinarkkut ,740 IX Sorvausverstaita ,65 IX 23 Lankarullatehtaita ,000 IX 23 3 Korkkitehtaita ,000 IX Ajokalutehtaita ,227 IX 23,24, Muunlainen puuteollisuus ,708 X Rakennusteollisuus ,374,923 X I Jauhomyllyjä * * ,603,64 X I 29 2 Sokeritehtaita ,385,622 X I 29 4 Sikuritehtaita ,400 X I Leipätehtaita ,405,4 X I Sokerileivostehtaita ,805 X I 3 3 Portteritehtaita ,00 X I 3 83 Oluttehtaita ,039 X I 3 7 Viinapolttimoita ,872,020 X I 3 85 Väkiviina- ja likööritehtaita* ,6 X I 3 Hedelmäviinitehtaita ,500 X I 3 4 Etikkatehtaita ,434 X I 3 9 Kivennäisvesitehtaita ,930 X I Tupakkatehtaita...,26 3,333,636 X II 33, Vaatetusteollisuus...,77 2,685,498 X III Kirjapainoja ,084,82 X III 36 5 K ivipainoja , Y hteensä 27,792 92,79,664 * Koska sen viinan, jonka väki viinatehtaat ovat käyttäneet raakaaineena, arvo jo on laskettuna edelliseen summaan, mainitaan tässä ainoastaan väkiviinatuotteitten netto arvo.

12 II, Yleinen katsahdus teollisuusammatteihin ja -laitoksiin jokaisessa Suonien Läänissä vuonna 884. Ryhmä. Luokka. Työpaikat. (Telit, j a verst.) Isomp. Pienem p. Teollisuuslaji ja Lääni. Työntekijäin luku. V almistetun tavaran arvo Suom. markoissa. Raakaaine ja valmist. tavaran laatu. Muistutuksia. II 4, 5 Metalliteollisuus * Uudenmaan läänissä Turun ja Porin H äm een... W iipurin ,03 74,897 35,678 93, M ikkelin... n 34 26, K u o p io n... n 89 9, W aasan... n 77 98, O u lu n... n 56 72, ,09,053 III Koneteollisuus * 5 7 Uudenmaan läänissä 57 0,544 6 Turun ja Porin 46 60,572 H äm een... 7! 23 37,8 8- W iipurin... n 4 27,723 6 M ikkelin... i) 6 9,600 0 K u o p io n... V 20 9,83 3 W aasan... 7) 23 9,893 5 O u lu n... n 7 7, ,093 K äytetty: rautaa, kuparia, sinkkiä, messinkiä, kultaa, hopeaa, tinaa, lyijyä, antimonia, arsenikkia. Pääasiallisesti valm istettu: kellosepän teok siä ja soittokoneita. * Se osa siitä, mikä ei ole otettu telidastilastoon.

13 4 iiiviteollisuus. IV Kivenhakkuuverstaita ja Momoita. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin H äm een... AViipurin... O u lu n ,545 8,000 5,46 Graniittia hakattu katukiviksi ja hautapatsaiksi ; marmoria hautapatsaiksi ,000 Kivihiomo. (i ,26 IV IV 9 IV Q ó 3 _ 2 46 IV Kalkkiuuneja **. T urun ja P orin l:issä 75 8,500 63,87 t:iä kalkkia. M ikkelin... 2, K u o p io n ,90, ,40 75,957 t:iä kalkkia. Sementtitehdas. U udenm aan läänissä 20 55,000 4,800 t:iä sementtiä. Tiilitehtaita. U udenm aan läänissä 50 20,302 4,803,000 kpl. tiiltä. T urun ja P o rin 02 59,000,350,000 H äm een ,400 2,590,000 i n 373 7,000 r --- A V iipurin , ,000 K u o p io n ,420,75,500 O u lu n , , ,322,33,500 kpl. tiiltä. Ruukku-, kaakeli-, fa janssi- ja posliiniteht. Uudenmaan läänissä ,52 Kaakeleita, astioita ja Turun ja Porin 89 03,07 ruukkuja. H äm een ,225 Ruukkuja. AViipurin ,000 K u o p io n Ruukkuja. AVaasan... 5,034 Kaakeleita ja ruukkuja. O u lu n ,280 Kaakeleita ,777

14 5 IV 0 Lasitehtaita. 2 U udenm aan läänissä 52 39,000 78,500 pulloa. 2 T urun ja Porin ,80 Ikkunalasia ja pulloja. Tahottuja ja tahko- 2 H äm een ,500 matto mia lasitavaroita. 2 W iip u r in ,000 Ikkunalasia ja pulloja. n n 34 58, ,435 pulloa. M ikkelin , ,000 K u o p io n ,000 40,000 W aasan ,000 Ikkunalasia. n n ,340,208 Kemiallinen teollis. y Värjäyslaitoksia Uudenmaan läänissä Turun ja Porin H ä m e e n... W iip u rin... M ikkelin ,893 55,400 37,732 2, ,025 9 K u opion , W aasan... O u lu n ,684 44, ,864 Värjäysaineena käytetään pääasiallisesti: indigoa, konssine\lia, sandelia,sinipuuta,keltapuuta, krappia, orleanaa, orseljia, sumakkia, aniliiniä, kromihap. kalia. y 3 Kaasutehtaita. Uudenm aan läänissä ,96 25,69,627 k. jalk. kaasua. T urun ja P orin 5 9,500* 7,474,000 W iip u rin... 95,000 2,046, ,696 V 4 Tulitikkutehtaita. * Netto arvo? 2 _ Uudenm aan läänissä 34 40,000 4,370,000 laatikkoa. 3 T urun ja P orin 53 40,080 3,387,000 H ä m e e n ,000 3,000,000 2 W iip u rin ,694 6,949,000 8 S iirrettävä ,774 47,706,000 laatikkoa.

15 6 8 Siirto ,774 40,706,000 laatikkoa. 2 Kuopion läänissä 53 23,430 (2,300,000) W aasan 2 23,000 2,000, ,204 52,006,000 laatikkoa. y M uita kemiallisia tehtaita. Saippuaa, luujauhoja, 5 U udenm aan läänissä 25 62,00 liinaöljyä, puuhappoa, 4 Turun ja Porin 25 09,255 kimröökkiä. 4 H ä m e e n ,977 2 W iip u r in ,893 2 M ikkelin ,560 2 K u o p io n... 5,76 Talikynttilöitä. 5 W aasan ,83 Ruutia. Pikeä. 2 O u lu n ,000 Pikeä. 5 Nahkateollisuus. V i 7 Nahkaparkittoja. 9 4 Uudenmaan läänissä 2 0 Turun ja Porin 6 5 H ä m e e n ^Viipurin , , ,868 95, , M ikkelin , Kuopion , W aasan ,376 7 O u lu n... 88,827, ,458,623 V I 7 Satulantekijänverstaita, harjateht. y. m. 3 5 U udenm aan läänissä 28 44,97 Omanmaan ja ulkomaan isommista ja pienemmistä vuodista valmistettu antura-japäällisnahkaa. Ilmoitukset vaillinaisia. Harja-ja säämiskänahkateoksia. 6 T urun ja P o rin 40 78,374 Harjateoksia. 2 5 Häm een ,502 0 W iip u r in... 2,770-3 M ikkelin... 4,650 8 K u o p io n ,933 2 W a a san ,84 0 Oulun ,734 K iilto n a h k a a ,775

16 7 Tek stiiliteol I isuus. VII 8 Verkatehtaita (Villakehruu, kudonta). Uudenmaan läänissä Turun ja Porin H äm een ,500 Q56, ,000 Yhteydessä värjäyslaitoksien kanssa ,535,750 VII 9 Pumpulikehruu- ja 2 2 kutomatehtaita. T urun ja P orin l:ssä H äm een... W aasan ,095 9,350,000,79, ,879,874 VII 9 Trikootehtaita. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin , , ,794 VII 9 Sukankudontatehdas. Hämeen läänissä 29 48,500 5,000 IH trikootavaroita. VII 9 Liinakehmm- ja k u tomatehtaita. Häm een läänissä ,00 VII 20 2 : Nyöritehtaita. Uudenm aan läänissä Turun ja Porin 20 24,538,25 VII 20 3 Köysitehtaita. T urun ja Porin lrssä 5 3, ,7 P aperiteollisuus. V III 2 2 Paperitehtaita ja puuhiomoita. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin , ,500 50,000% paperiainetta. 57,000 käärepaperia. 3 Siirrettävä ,500

17 8 3 Siirto ,500 0 H äm een läänissä 4 5,076,665 ppr. phv. puuain., sellnl. 8 W iipurin 620 2,520,430 2 W aasan ,000 4,780,000 & ppr., ja phv ,85,595 V III 2 AsfaUtihuopatehtaita. U udenm aan läänissä 4 28,500 4,000 kääröä. T urun ja P o rin 3 4,500 H äm een... Yhteydessä paperitehtaan kanssa. W iipurin , ,000 V III 2 Tapettitehtaita. U udenm aan läänissä ,000 2,3,000 kääröä. W iipurin , , ,000 2,503,000 kääröä. V III 2 Kirjansitomatehtaita, laatikko-, pussi-, kirjeenkuori- ja käyntikorttitehtaita. 5 9 U udenm aan läänissä 80 3,296 8 T urun ja P orin 20 34,4 6 H äm een ,90 7 W iip u r in ,239 3 M ikkelin ,500 3 K u o p io n ,50 9 W aasan ,92 4 O u lu n , ,38 P uuteollisuus. IX 22 Sahalaitoksia. Laatikoita, kirjeenkuoria, käyntikortteja. 7 6 U udenm aan läänissä 46,63,807 6,538 stand. 50 T urun ja P o rin 45 5,373,536 52, H äm een ,55,768 7, W iipurin ,08,638 68, M ikkelin ,050 9,005 9 K u o p io n ,898,43 32, S iirrettävä ,95,942 96,672 stand.

18 Siirto ,95,942 96,672 stand. 28 W aasan läänissä 330,097,023 0,92 29 Oulun 908 2,792,820 25, ,982, ,792 stand. IX 22 Kimpitehdas. W iipurin läänissä 4 5,000 Puniani; aa. IX 23 Nikkarinverstaita ja huonekalutehtaita. 0 Uudenmaan läänissä 44 60,744 Ulkomaan puulajeista mainitaan käytetyksi 7 24 Turun ja Porin 56 27,04 ainoastaan: pähkinäpuuta, mahonkia jatam- 2 9 H ä m e e n ,992 mea. 4 6 W iip u rin , M ikkelin , K u o p io n ,640 4 W aasan , O u lu n ,87 IX 23 Ruumiinarkkuteht. U udenm aan läänissä 0 3, ,740 IX 23 Lankarullatehdas. Uudenmaan läänissä 36 88,000 90,000 krossia lankarullia. IX 23 Puunjalostvttamist. 452 stand. valm iita Turun lään issä ,500 lankkuja ja lautoja. IX Sorvausverstaita. 6 U udenm aan läänissä 9 5, T urun ja P orin 2 0, H ä m e e n ,965 W iip u rin ,870 3 M ikkelin... 3,500 7 K u o p io n ,25 W aasan...,655 3 O u lu n , ,65 IX 23 Korkkitehtaita. Uudenmaan läänissä 0 36,000 Korkkia, hengenpelas- tuskapineita. S iirrettävä 0 36,000 2

19 0 Siirto 0 36,000 Turun ja Porin l:ssä W iip u rin ,000 9,000 S2,000,000 korkkia. 3,000, ,000 IX 26 Ajokalutehtaita Uudenmaan läänissä Turun ja Porin H ä m e e n... W iip u rin... W aasan... O u lu n ,26,440,550 85, , ,227 IX Muita tähän ryhmään kuuluvia ammatteja. (Koppia, leikkikaluja, astioita y. m.) Uudenmaan läänissä Turun ja Porin W iip u rin... W aasan ,304 3,237 3,667 2, ,708 X 27 R akennusteollisuus Uudenmaan läänissä Turun ja Porin H ä m e e n... W iip u rin... M ikkelin... K uopion... "Waasan... O u lu n ,525 95,904 90,95 23,090 8,800 47,489 55,083 33,7 Enimmäkseen maalarin ja muurarin työtä. Työpaikkain luku koskee ainoastaan maalarin verstaita ,374,923

20 Ravinto- ja n au tin toaineita valm istava teollisuus. X I 28 Jauhomyllyjä **. 34 Uudenmaan läänissä Turun ja Porin ,000 höyrym., 20 tuulim yllyä, 3 vesim yllyä. 47 H ä m e e n ,970 2 höyrym. = 4 hv. 2 2 W iip u rin ,00 tulli: 0,336. M ikkelin... : höyrym. iauhet. 8,793 K u o p io n ,000 t:iä viljaa. i W aasan... 27,287,000 höyrym. = 60 hv. 7 O u lu n... 57,399,544 3 höyrym. = 4 hv ,603,64 X I 29 Sokeritehtaita. U udenm aan läänissä 69,700,94 77,038 M sokeria. T urun ja Porin 76,685,428 88, ,385, ,55 % sokeria. X I 29 Sikuritehtaita. H äm een läänissä 9 7,880 23,960 M 2 "Wiipurin 20 6,000 20,250 W aasan 3 29,520 0, ,400 54,20 m X I 30 Leipätehtaita. 3 8 U udenm aan läänissä , T urun ja P o rin ,9 6 4 H ä m e e n , W iip u r in ,746 7 M ikkelin ,800 8 K u o p io n , W aasan... O u lu n ,408 46, ,405,4 X I 30. Sokerileivostehtaita. 3 2 U udenm aan läänissä 30 7, S iirrettävä 30 7,853

21 2 3 2 Siirto 30 7,853 5 Turun ja Porin l:ssä W iip u rin ,952 2, ,805 X I 30 Meijereitä **. 4 Uudenmaan läänissä Turun ja Porin ,347 90,000 X I , Teurastuslaitoksia, makkaratehtaita, kalansuölauslai toksia. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin H ä m e e n... W iip u rin... M ikkelin... K u o p io n... W aasan... O u lu n ,629 8,847 8,077 67,346,300 8,004 6,605 6, ,408 X I 3 -- Oluttehtaita Uudenmaan läänissä Turun ja Porin H ä m e e n... W iip u rin... M ikkelin... K u opion... W aasan... O u lu n ,332, , , ,440 62,098 69, ,980 76,500,83,754 kannua. 904,670 54, ,575 92,060.87, ,225 54, ,658,039 4,867,450 kannua. X I 3 Portteritehdas. U udenm aan läänissä 8 40,000 25,000 kannua. X I 3 Olut- ja portteriteht. 2 Uudenm aan läänissä 5 06, , k:a olutta portteria.

22 3 X I 3 Viinapolttimoita. Uudenm aan läänissä 52,846, ,6 kannua. 6 T urun ja P o rin 7 2,58, ,589 7 H ä m e e n... 98,20, ,966 7 W iip u rin ,53 308,474 7 M ikkelin , ,05 5 K u opion ,559 34,548 3 W aasan... 80,653,68 79,037 4 O u lu n ,580 25, ,872,020 4,333,872 kannua. X I 3 Väkiviina- ja likööritehtaita. 2 U udenm aan läänissä 26 2,643, ,387 kannua. 27 T urun ja P orin 36 2,408, ,577 6 H ä m e e n ,69 240,894 3 W iip u rin , ,527 6 M ikkelin ,24 24,482 7 K u o p io n , ,48 7 W aasan , ,636 n 7 O u lu n ,430 6, ,463,6 3,73,559 kannua. X I 3 Etikkatehtaita. 3 Uudenmaan läänissä Turun ja Porin 2 4 2,000 3, ,434 X I Hedelmäviinitehdas. T urun ja P orin l:ssä 2 4,500 X I 3 Kivennäisvesitehtaita. valm istusaine: tislaamatoin paioviina. 3 U udenm aan läänissä 6 48, ,000 pulloa. T urun ja P o rin 3 24,000 45,000 2 H ä m e e n ,000 85,000 K u o p io n...,200 W aasan... 5,000 90,000 O u lu n , , ,500 pulloa.

23 4 X I 32 Tupakkatehtaita. 6 U udenm aan läänissä ,500 7 T urun ja P orin 345,302,780 2 H ä m e e n ,000 5 W iip u rin , W aasan ,780 2 O u lu n , ,333,636 X II 33 V aatetusteollisuus Uudenm aan läänissä 562,088, T urun ja P o rin , H ä m e e n , W iip u rin , M ikkelin , K u o p io n , W aasan , O u lu n ,792 5) n 60 70,000 Kenkätehdas ,685,498 Kuvaava teo llisu u s. X III 35 Kirjapainoja. 9 U udenm aan läänissä 38 64,24 6 T urun ja P o rin 96 98,898 5 H ä m e e n ,500 3 W iip u rin ,932 M ikkelin... 3 K u o p io n ,850 2 W aasan ,400 3 O u lu n , ,084,82 X III 35 Kivipainoja. 3 Uudenm aan läänissä 6 77,974 2 T urun ja Porin 99 36, ,373

24 5 Muistutuksia. Väkiviinatehtaissa on raakaaineena käytetty paloviinaa kussakin eri läänissä seuraava m äärä, nim ittäin: Uudenmaan lään issä ,300 kannua. Turun ja Porin lä ä n is sä ,884 Hämeen läänissä ,430 "Wiipurin lä ä n is s ä ,394 M ikkelin lä ä n is s ä... 2,636 Kuopion l ä ä n i s s ä ,828 W aasan läänissä ,287 Oulun l ä ä n i s s ä... 7, Sahalaitokset ovat sahanneet arvioluvuissa laskettuna: 3,283,305 kannua. Uudenmaan lä ä n issä 430,000 kpl. tukk. Turun ja Porin lä ä n is s ä 2,000,000 Häm een lään issä 750,000,, W iipurin lä ä n is s ä,640,000 Mikkelin lä ä n is s ä 375,000 Kuopion l ä ä n i s s ä 900,000 "Waasan läänissä- 300,000 Oulun l ä ä n i s s ä 556,000 Y hteensä fi,95,000 kpl. tukk.

25 III. Yleinen katsahdus teouisuusammatteihin ja -laitoksiin Suomen eri Lääneissä, Kihlakunnissa ja Kaupungeissa vuonna 884. I. Uudenmaan lääni. Ryhmä. Luokka. Työpalkkain luku. T elit, j a verst. Csomp. Pienem p. Teollisuuslaji. Kaupunki ja Kihlakunta. Työntekijäin luku. Valmistetun tavaran arvo Suom. markoissa. Tavaran paljous ja laatu. Muistutuksia. I I 4 Jura- ja hienotaeteht. 5 l H e lsin g issä ,400 2 Porvoossa ,378 L o v iisa ssa Tam m isaaressa... 4,850 3 Hankoniem essä... 4,700 R aasepor.it. kihlk:ssa ,488 II 4 Kuparisepänverstaita. 2 H e lsin g issä... 4 ' 6,384 Porvoossa L o v iisa ssa , ,384 II 4 - Kirjasinvalimo. H e lsin g issä , IU kirjasimia. II 5 Kulta- ja hopeasepän verstaita. 3 2 H e lsin g issä ,64 2 Porvoossa ,007 L o v iisa ssa... 4,808 T am m isaaressa... 2, ,79

26 7 II 5 Vaskivalimoita. 2 H e lsin g issä ,880 Bakennustakeita y. m. L o v iisa ssa T am m isaaressa TT ,880 Lakki- ja peltisepänverstaita. 6 3 H e lsin g issä... 60,299 Porvoossa T am m isaaressa ,440 H ankoniem essä ,000 i i 5 Karstatehdas. Porvoossa i i 5 Neulatehdas. T am m isaaressa m 7 Kellosepänverstaita. H e lsin g issä ,87 Porvoossa ,838 2 Loviisassa T am m isaaressa ,445 R aaseporin itäis. kihl. 6, ,544 m 7 Pianotehdas. H e lsin g issä , pianinoa, 2 flyygeliä. m 7 Tehdas haavanparannuskaluja varten. H e lsin g issä , ,544 IV 8 Kivenhakkuuverst. 3 4 H e lsin g issä ,545 2 _ H ankoniem essä ,000 35,700 kuut. jalk. hakattua katukiveä ,545 3

27 8 IV 9 Sementtitehdas. H elsingin pitäjässä 20 55,000 4,800 tää sementtiä. IV 9 Tiilitehtaita. Raaseporin itäis. kihl ,000 2,000,000 kpl, tiiltä. 4 H elsingin pitäjässä 5 55,522,84,000 0 P ern ajan 42 64,780,69, ,302 4,803,000 kpl. tiiltä. IV 9 R uukku- ja kaakeli > tehtaita. Porvoossa L o v iisa ssa T am m isaaressa... 3,000 4 Raaseporinitäis. kihl. 9 8,000 Kaakeleita, ruukkuja ja kiviastioita. H elsingin pitäjässä 4 3, ,675 IV 9 Kaakeli- ja fajanssitehtaita.. 3 H e lsin g issä ,846 IV 9 Kipsivalajanverstas. H e lsin g issä ,000 IV 0 Lasitehtaita. R aaseporin itäis. kihl , ,000 pulloa. 8,500 pulloa,,800 laatikkoa Helsingin pitäjässä 26 79,000 ikkunalasia ,000 V - - Värjäyslaitoksia. 2 H e lsin g issä , Porvoossa ,290 L o v iisa ssa ,975 Tam m isaaressa ,60 2 R aaseporin itäis. kihl. 4 9, ,893 V 2 Öljymylly. 4,500 k: a öljyä, 6, H elsingin pitäjässä 4 7,550 VS> öljykakkuja.

28 9 y 2 Saippua tehdas. H elsingin pitäjässä 2 7,650,235 HB saippuaa. f y 3 y y Kaasutehdas. H elsin g issä Tulitikkutehtaita. H elsingin pitäjässä Luumyllyjä. 2 H e lsin g issä... P ern ajan pitäjässä , , ,900 25,69,627 kuut. jalkaa valokaasua. 4,370,000 laatikkoa tulitikkuja % luujauhoja yi 7 V I Nahkaparkittoja. 2 H elsin g issä... Porvoossa... L o v iisa ssa... Tam m isaaressa... Raaseporin itäis. kihl. H elsingin pitäjässä Pernajan 9 44,075 3,580 22,500 7,929 9,55 44,665 93, ,664 Satulantekijänverst. H e lsin g issä Porvoossa..... T am m isaaressa... Hankoniem essä ,835 2,875,600, ,70 Y I 7 Harja- ja pensselitehdas. H e lsin g issä , 75 tusinaa pensseleitä. 83 karjoja. VI 7 Säämiskätehtaita. 2 Tam m isaaressa... 3,50 V I I 8 Villakehruutehdas. Raaseporin itäis. kihl 8 8, HB villalankoja.

29 20 VH 8 Verkatehtaita. Raaseporin länt. kihl. 0,500 P ernajan pitäjässä 5 7, ,500 V II 9 Trikootehdas. H e lsin g issä ,864 V II 20 Nyöritehtaita. 2 H e lsin g issä ,538 V III 2 Puuhiomoita. 2 P ernajan pitäjässä ,000 50,000 lii paperimassaa ja pahvia. V III 2 Asfalttihuopatehdas. H e lsin g issä ,500 V III 2 Tapettitehdas. H e lsin g issä ,000 2,3,000 kääröä tapetteja. V III 2 Kirjansitomatehtaita. 5 4 H e lsin g issä ,624 2 Porvoossa ,797 L o v iisa ssa... 3,200 2 Tam m isaaressa ,296 IX 22 Sahalaitoksia. 2 H e lsin g issä , st. lank. jalaut. Loviisassa ,000 2, R aaseporin länt. kihl , Raaseporin itäis. kihl ,300 3, H elsingin pitäjässä ,428 6,297 3 P ernajan ,800 3,800,, ,63,807 6,538 stand. IX 23 Nikkarinverstaita ja huonekalutehtaita. 8 4 H e lsin g issä ,989 2 Porvoossa , Siirrettävä 29 55,544

30 2 0 5 Siirto 29 55,544 3 Loviisassa ,00 2 T am m isaaressa ,500 H ankoniem essä ,744 IX 23 Buumiinarkkuteht. H e lsin g issä ,97 IX 23 Larikarullatehdas. _ H elsingin pitäjässä 38 88,000 90,000 krossia lankarullia. IX Sorvausverstaita. 3 H e lsin g issä ,997 2 L o v iisa ssa T am m isaaressa ,797 IX 23 Tynnyrintekijänverst. H e lsin g issä ,000 L o v iisa ssa T am m isaaressa ,430 IX 23 Korkkitehdas. Helsingissä ,000 IX 24 Koppatehdas. H e lsin g issä ,674 IX 25 Kampatehdas. H e lsin g issä IX 25. Kautsu- ja guttaperkkateosten tehtaita. 2 H e lsin g issä ,600 IX 25 Ajokalutehtaita. 4 H e lsin g issä ,240 Porvoossa ,26

31 22 X 27 M aalarin ja tapetinpanijanverstaita. 9 7 H e lsin g issä ,767 4 Porvoossa ,720 3 L o v iisa ssa ,690 2 Tam m isaaressa ,249 2 Raaseporin itäis. kihl ,38 X 27 M uita tähän ryhmään kuuluvia ammatteja. Muurari-, lasi- ja nuohojamestareita. 5 H e lsin g issä ,399 3 Porvoossa ,045 3 Hankoniem essä , ,44 XI 28 Jauhomyllyjä. L o v iisassa ,000 höyrym ylly; jauhettu: 2,000 t:iä rukiita, R aaseporin län t.k ih l. 5 t:iä ohria, 500t.kauroja. 3 P e rn aja n pitäjässä 3 vesi-, 20 tuulimyllyä ,000 XI 29 Sokeritehdas.. H e lsin g issä... 69,700,94 77,038 sokeria,27,73 l siirappia. XI 30 Leipätehtaita. 0 H e lsin g issä ,67 Porvoossa ,835 L o v iisassa ,000 2 Tam m isaaressa ,800 2 Hankoniem essä ,500 3 R aaseporinitäis. kihl. 8 4, ,26 XI 30 Sokerileivostehtaita. 3 H e lsin g issä ,250 2 Porvoossa , ,853

32 23 X I 30 Teurastuslaitoksia. 20 H elsin g issä ,924 2 P o rv o o ssa , ,924 X I 30 Makkaratehtaita. 4 H e lsin g issä , ,629 X I Kalansuolauslaitos. Tam m isaaressa... 3,000 X I 30 3 Meijereitä. Porvoossa... P ern ajan pitäjässä ,000 3, ,347 X I 3 Oluttehtaita H e lsin g issä... Porvoossa... L o v iisa ssa... Raaseporin itäis. kihl. Helsingin pitäj ässä Pernajan ,550 74,950 2,640 40, ,00 7,200,377,000 k:a olutta y. m. 9,500, 27,050 60, ,000 2, ,332,644,83,754 k:a olutta y. m. X I 3 2 Olut- ja portteriteht. Tam m isaaressa ,00 30,000 k:a portt., 64,000 k:a olutta. X I 3 Portteritehdas. H e lsin g issä ,000 25,000 k:a portteria. X I 3 Yiinapolttimoita. 3 Helsingissä ** ,770 Porvoossa , , , L o v iisa ssa... Helsingin pitäjässä Pernajan ** 62,48 277,487 kannua. 06,04 30,546 38,370 70, ,846, ,6 kannua.

33 24 X I 3 Väkiviina- ja likööritehtaita. 8 H e lsin g issä Porvoossa... L o v iisa ssa... 6 Tam m isaaressa...,978, ,220 74,588 25, ,456 k:a puhdistettua, 64,56 k:a väkiviinaa, 43,697 konjakkia, 48,25 rommia, 5,05 höystettyä paloviinaa. 4,385 k:a puhdistettua, 22,69 k:aväkiv., 40,365 k:a konjakkia, y. m. 27,727 k:apuhdist.227 k:a väkiviinaa,,654 k:a konjakkia, y. m. 0,304 k:a puhdist. 2 k:a väkiviinaa, 5 k:a rommia ,643,890 Yhteensä 944,387 k:a. X I 3 Etikkatehdas. H e lsin g issä ,000 käytetty 2,978 k:a tislaamatonta paloviinaa. X I 3 _ Kivennäisvesitehtaita. 3 H e lsin g issä , ,000 pulloa. X I 32 Tupakkatehtaita. 4 H e lsin g issä ,93 90,843 & polttotupak., 250,240 S nuuskaa sikaria ja paperossia. Loviisassa... _ Porvoossa ,800 28, , sikaria. 8,00 <S>polttot., 829,400 sikaria ja paperossia. x n 33 Paitatehdas. H e lsin g issä ,000 X II Bäätälinverstaita. H e lsin g issä... Porvoossa... Loviisassa-... T am m isaaressa... H ankoniem essä... Raaseporin itäis. kihl ,880 72,287 3,450 2,000 2,900 8, ,77

34 25 X II 33 H attu- ja lakkiteht. 2 H e lsin g issä ,200 X II 33 Turkkurinverst. 2 H elsin g issä ,635 Tam m isaaressa... 2, ,635 X II 33 Hansikas- ja sidetehtaita. 2 H e lsin g issä ,920 X II 33 Suutarinverstaita H e lsin g issä ,338 5 Porvoossa ,50 4 Loviisassa ,400 6 T am m isaaressa ,278 3 H ankoniem essä R aaseporin itäis. kihl. 2 2, ,66 X II 33 Parranajohuoneita. H e lsin g issä... 5,550 X III 35 Kirjapainoja. 7 H e lsin g issä ,98 Porvoossa ,000 Loviisassa... 5, ,24 X III 35 Kivipainoja. 3 H e lsin g issä ,974 4

35 26 Väkiviinatehtaissa k ä y te tty p aloviinaa: H elsin g issä ,679 kannua. Porvoossa ,99 Loviisassa... 29,38 T a m m isa a ressa 0,32 Y hteensä 994,300 kannua. H elsingissä Sahalaitoksissa sahattu tukkeja:,920 kpl. Raaseporin itäis. k ih la k u n n a s sa 48,000 Helsingin p itä jä s s ä 80,000 P ernajan 9,000 Y hteensä 430,920 kpl.

36 Qi. Turun ja Torin lääni. Ryhmä. Luokka. Työpalkkain luku. T elit, ja verst. Isomp. Pienem p. Teollisuuslaji. Kaupunki ja Kihlakunta. Työntekijäin luku. Valmistetun tavaran arvo Suom. markoissa. Tavaran paljous ja laatu. Muistutuksia. I I 4 Jura- ja Menotaeteht. 6 3 T urussa ,840 4 P o ris s a ,292 2 Uudessa kaup:ssa- 3 2,300 4 R au m alla , ,782 I I 4 Kuparisepänverstaita. 3 T urussa ,358 3 P o rissa ,39 2 Uudessa kaup:ssa 3 4,800 2 R a u m a lla , ,349 II 5 Lakki- ja peltisepänverstaita. 4 T urussa ,959 P o ris s a ,000 Uudessa kaup:ssa ,259 II 5 Vaskivalimoita. 3 T urussa ,946 P o ris s a ,730 3 S iirrettävä 7 7,676

37 28 3 Siirto 7 7,676 Uudessa k :ssa R au m alla ,976 II 5. K ulta- ja hopeasepänverstaita. 2 3 T urussa ,83 P o rissa ,748 3 Uudessa k issa ,830 2 R au m alla... 2, ,7 II 5 Tinauslaitos. T urussa I II 7 Kellosepänverstaita. 7 T urussa... 2,732 6 P o ris s a ,070 2 Uudessa kissa , ,572 III 7 Soittokonetehdas. Uudessa kissa ,500 III 7. - Tehdas haavanparannuskaluja varten. T urussa IV 7 Kivenhakkuuverstas. T urussa ,000 Hautapatsaita. IV 9 Tiilitehtaita. T urussa , ,000 tiiltä. 3 P o rissa , ,000 Uudessa k issa ,000 00, ,000,350,000 tiiltä.

38 29 IV 9 Kaakelitehtaita. T urussa ,000 02,000 kaakelia. P o ris s a ,900 kiviastioita, uunejay. m ,900 IV 9 Buukkutehtaita. 2 T urussa ,907 2 P o ris s a... 3,360 2 H alikossa , ,7 IY 9 Ealkkiuuneja. 2 H alikossa ,500.8,87 t:iä polt. kalkkia. 24 P iik k iö ssä ,000 45, ,500 63,87 t;iäpolt. kalkkia. IV 0 Lasitehtaita. 2 H alikossa ,800 Ikkunalasia ja pulloja. M askussa ,00 Pulloja ,80 V Kimröökkitehdas. H alikossa ,400 2,480 t:iä. y Värjäyslaitoksia. 2 T urussa ,800 2 P o ris s a ,300 4 Uudessa k :ssa ,800 R aum alla , ,400 V 2 Öljymylly. U lv ila s s a ,255 V 2 Saippuatehdas. T urussa ,700 Y 3 Kaasutehdas. T urussa ,500 7,474,000 k. j. valokaas.

39 30 Y 4 Tulitikkutehtaita. L oim aalla ,870 4,887,000 laatikkoa. M askussa ,460 2,000,000 U lvilassa ,750 6,500, ,080 Y 6 Luum ylly. 3,387,000 laatikkoa. Piikkiössä ,900 4,900 LH luujauhoja. VI 7 Nahkaparkittoja **. 6 3 T urussa ,577 6,350 is. ja pien. vuotaa. 2 5 P o ris s a ,24 5,237 2 Uudessa k :ssa ,600 7, R a u m a lla , ,868 VI 7 Satulantekijänverst. 9 T urussa ,95 3 P o ris s a ,684 2 Uudessa k :ssa ,700 2 R a u m a lla... 2, ,769 VI 7 Harjatehdas. T urussa ,605 V II 8 Verkatehtaita. Villakehruu, kudonta ja värjäys. T urussa ,500 R a u m a lla ,500 M askussa ,000 U lvilassa , ,250 25,000 kyyn. kangasta y. m. V II 9 Pumpulikehruu- ja kutomatehtaita. 2 _ T urussa ,595 _ P o ris s a... 6,500 3,000 kyyn. pumpulikangasta ,095

40 3 Y li 9 Trikootehdas. T urussa ,9 3 0 Y li 2 0 Köysitehtaita. 2 T urussa... 2,278 R a u m a lla , ,358 V II 20 Nyöritehdas. T urussa...,25 V III 2 Asfalttihuopatehdas. M askussa ,5 0 0 V III 2 Paperitehdas. Ik a a lisissa , ,400 sentiiä käärepaperia. V III 2 Kirjeenkuori- ja pussitehdas. T urussa ,000 V III 2 Kirjansitomatehtaita. 5 T urussa... 5,506 2 P o ris s a ,005 Uudessa k issa ,4 IX 22 Sahalaitoksia. P o ris s a , 9 0 7,98 st..lank.,bts., laut. 3 H alikossa , ,02 3 L oim aalla , Maskussa(höyrysaha) 5 5 3, M askussa**... _ 5 P iik k iö s s ä , ,387 3 T y rv ä ällä , U lvilassa ,6 2 9, , ,3 7 3, ,434 stand. IX 22 Puunjalostuttamisteh. T urussa ,5 0 0

41 32 IX 23 Nikkarinverstaita ja huonekalutehtaita. 5 T urussa , P o ris s a ,780 3 Uudessa k issa ,500 5 R a u m a lla , ,04 IX 23 Kultaajanverstas. (n. k. peilitehdas). _ T urussa ,000 Puunkultausta, kehyksiä ja liisteitä. IX 23 Sorvausverstaita. 2 2 T urussa ,702 2 P o ris s a... 3,02 Uudessa k issa R a u m a lla ,403 IX 23 Tynnyrintekijänverst. T urussa ,400 2 P o ris s a , ,533 IX 23 Väkipyörätehdas. 2 Uudessa k issa ,000 IX 23 Korkkitehdas. T urussa ,000 82,000,000 kpl. korkkia. IX 24 Koppatehdas. Turussa...,904 IX 24. Leikkikalutehdas. P o ris s a ,200 IX 25 Kampatehdas. T urussa...,600 IX 26 Ajokalutehtaita. 2 Turussa... 4,440

42 3a X 27 M aalarin ja tapetinpanijanverstaita. 7 8 T urussa , P o ris s a ,68 4 Uudessa k issa ,200 2 R a u m a lla... 2, ,05 X 27 M uita tähän ryhmään kuuluvia ammatteja. (Muurari-, lasi- ja nuohojamestareita). 6 T urussa ,995 5 P o ris s a ,979 5 Uudessa k issa ,200 0 R a u m a lla , ,674 X I 29 Sokeritehdas. T urussa... 76,685,428 X I 30 Sokerileivostehtaita.. 3 T urussa ,502 2 P o ris s a , ,952 3,769,755 parasta sokeria, fariiniaja siirappia. X I 30 Leipätehtaita. 5 4 T urussa ,446 3 P o ris s a ,45 6 Uudessa k issa ,600 R a u m a lla , ,9 X I 30 _ -- Teurastuslaitoksia ja makkaratehtaita T urussa ,95 0 P o ris s a , ,847 X I 30 Meijeri. P o ris s a ,35 % voita, 22,400 9> juustoa. 5

43 X I 3 Oluttehtaita. 2 T urussa , ,000 k:a oluita. 5 P o ris s a ,600 6,400 Uudessa k issa ,50 2,65 R au m alla ,000 2 H alikossa ,650 75,000 3 Loim aalla ,924 76,55 M askussa ,750 72,500 Aiive nanm aalla , ,670 k:a olutta. X I 3 Viinapölttimoita. 3 T urussa , ,430 kannua. 4 P o ris s a ,950 84,76 2 Uudessa k issa ,397,477 2 N aantalissa ,0 3,349 R a u m a lla ,9 4,266 H alikossa ,282 40,23 3 M askussa ,52 207, ,58, ,589 kannua. X I 3 Väkiviina- ja liköörit. 3 Turussa... 26,366,288 56,369 k:a eril. viinoja. 5 P o ris s a ,903 89,505 4 Uudessa k issa ,245 57,623 2 N a a n talissa ,295 58,06 R a u m a lla ,770 48,575 Salon kauppalassa 2 63,750 25,200 H alikossa ,997 35, ,408,248 93,277 k:a eril. viinoja. X I 3 Hedelmäviinitehdas. T urussa ,500 2,500 kannua. X I 3 Etikkatehtaita. 2 T urussa ,634 0,620 kannua. P o ris s a... 4,800 2, ,434 22,C>20 kannua.

44 35 X I 3 Kivennäisvesitehdas. T urussa ,000 X I 32 Tupakkatehtaita. 6 T urussa ,276,280 _ Uudessa k :ssa , ,302,780 45,000 pulloa. 4,426,000 paperossia.,048,900 sikaria. 62,540 kartuusia. 68,573 kartuusia, nuuskaa ja pötkytup.,600% puru-ja polttotupakkaa. X II 33 - Paitatehtaita. 2 T urussa ,300 P o ris s a , ,800 X II 33 Bäätälinverstaita. 5 3 T urussa , P o ris s a ,664 4 Uudessa k :ssa... 8,880 4 R aum alla ,600 8 ' ,859 X II 33 Hattutehdas. T urussa ,700 X II 33 Turkkurinverstaita. T urussa ,283 2 P o ris s a , ,483 X II 33. Hansikastehtaita. 2 T urussa ,500 X II 33 Suutarinverstaita T urussa ,407 7 P o ris s a ,329 4 Uudessa k :ssa ,400 8 R a u m a lla , ,536

45 36 X II 34 Parranajdhuoneita. T urussa... 6,000 X III 35 Kirjapainoja. 3 T urussa ,25 2 P o ris s a ,773 R a u m a lla , ,898 X III 35 Kivipainoja. 2 T urussa ,399 Väkiviinatehtaissa k ä y te tty paloviinaa: Turussa 52,640 kannua. Porissa 96,033 U udessa k:ssa- 55,632 N aantalissa 57,973 R aum alla 47,5 Salon kauppalassa 28,455 Sahalaitoksissa sahattu tukkeja: Y hteensä 906,884 kannua. Porissa, arviolta 400,000 kpl. H alikossa 07,300 Loim aalla 26,600 M askussa 36,800 Piikkiössä 84,960 T yrväällä 2,600 Ulvilassa,7,230 Yhteensä,939,490 kpl.