TEOLLISUUS-TILASTOA.

Transkriptio

1 SUOM ENM AAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUS-TILASTOA.. V U O D ELTA 9. Jälkimmäinen osa. T e h ta ita j a K ä s i tölaitoksia. HELSINKI, S u o m a l a is e n K i r j a l l i s u u d e n S e u r a n K i r j a p a i n o n O s a k e h t iö, 97.

2 ..Suomenmaan Virallista Tilastoa* on seuraavat vihkot tähän asti julkaistu: I. Kauppa ja m erenkulku. 0. Suomen ulkomainen kauppa ja merenkulku vuosina 70, 77, , -,,, 7, Helsingissä 79.. Suomen kauppa ja laivaliike Yenäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen löskanto vuosina 99. Helsingissä 997. II. Suomen talo u d ellin en tila. III. M aanviljels-tilasto a. IV. vi.. Yhteenveto Kuvernöörien viisivuotis-kertomuksista vuosilta. Helsingissä.. Suomen Taloudellinen tila vuosina 70, 77, 70,,90 Helsingissä 79. V arallisuuden suhteita. V äkiluvun-tilastoa.. Aineita Suomen maanviljels-tilastoon. Helsingissä 9.. Maanviljelntiedustus Uudenmaan läänissä v. 7. Helsingissä 79.. Suomenmaan suostr ' 77,. Helsingissä 9.. Suomen väestö Joulukuun p.. Helsingissä 70.. Sntneet, Vihitt ja Kuolleet vuosina nnä katsahdus väkiluvunmuutoksiin vuodesta alkaen. Helsingissä 7.. Väenlasku Maaliskuussa 70 Helsingin, Turun, W iipurin ja Oulun kaupungeissa. Helsingissä 7.. Väkiluvunmuutokset vuosina 97. Helsingissä 7.. Suomen väkiluku p. Joulukuuta 7 sekä väkiluvunmuutokset vuosina 777. Helsingissä Väkiluvunmuutokset vuosina 779. Helsingissä.. Väenlasku Helsingissä p. Lokakuuta 0. Helsingissä. 9. Suomen väkiluku p. Joulukuuta 0. l:nen vihko. Helsingissä. 0. Väkiluvunmuutokset vuosina 0. Helsingissä.. Suomen väkiluku p. Joulukuuta 0. :nen vihko. Helsingissä. (Ynnä tulokset väenlaskusta Turussa, W iipurissa ja Tampereella p. Lokakuuta 0).. Väkiluvunmuutokset vuosina.. Helsingissä.. 9. Helsingissä vuonna 90 nnä jälkikatsaus vuosikmmeneen 90. Helsingissä Väenlasku Helsingin, Turun, Tampereen, W iipurin, Oulun ja Porin kaupungeissa p. Joulukuuta 90. Ensimäinen vihko. Helsingissä 99.. Väkiluvunmuutokset vuonna 9. Helsingissä 9.. Suomen väkiluku p:nä Joulukuuta 90. Helsingissä 9.. Väkiluvunmuutokset vuonna 9. Helsingissä 9.. Väenlasku Helsingin, Turun, Tampereen, Wiipurin, Oulun ja Porin kaupungeissa p. Joulukuuta 90. Toinen vihko. Helsingissä Väkiluvunmuutokset vuosina 99. Helsingissä 997. V II. A. Säästöpankit.,. Suonien säästöpankit vuosina 707,, 9, 90, 9. Helsingissä 797.

3 Sisä s: Siv. J o h d a n to... I. Vuoriviljels, Tehdas- ja Käsitö-teollisuus luokittain jä r je s te tt in ä... IX. Classification de l exploitation industrielle des mines, des fabriques et des m étiers...xiy. I. Yleinen Katsahdus Käsi- ja Tehdasteollisuuteen Suomessa II.,, jokaisessa läänissä.... III.,.,, kaupung. ja kauppa!... IV. k ih la k u n n issa.... V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja Käsiteollisuuteen v V! Luettelo Suomen Tehtaista ja käsitölaitoksista, jaettuina maamme lääneihin, kaupunkeihin ja k ih la k u n tiin VII. Luettelo 9 kuluessa perustetuista teollisuuslaitoksista... VIII. Hörkoneitten luku sekä niiden voima, jaettuna joka l ä ä n i l l e.... IX. eri teollisuuksille.... X. Taulu, osoittava ulkomaalaisten ammattilaisten ja töntekijäin lukumäärää maamme kaupungeissa. XI. Taulu, osoittava ulkomaalaisten ammattilaisten ja töntekijäin lukum äärää maamme kihlakunnissa. XII. Lht kertomus sattuneista t a p a t u r m i s t a XIII. Lht kertomus apurahastoista ja muista hväntekeväisslaitoksista ssigac*

4 TJ luonnollista on että melkoinen parannus maamme taloudellisessa tilassa, jonka hvä tulo ja lipäänsä hvät liikesuhteet ovat matkaan saattaneet, möskin ilmeneisi huom attavasti erittäin teollisuuden alalla. K un taloudellisessa suhteessa epäsuotuisien vuosien 9 ja 9 sekä töntekijäin luku että tuotanto-arvo käsiteollisuus- ja tehdasteollisuudessa aleni, vuonna 9, ja %, 9, ja,7 /0, tapahtui vuonna 9 muutos, siten että töntekijäin luku lisäänti,7% j a tuotanto-arvo 7,* % v errattuna edelliseen vuoteen. 9 kuluessa ei lisääntminen ainoastaan ole jatkunut, vaan se on hä nopeammin edistnt niinkuin prosenttimäärä, ja 0,s sen osoittaa. Seuraava taulu m uuten osoittaa muutokset, jotka koskevat niin hvin töpaikkojen ja töntekijäin lukumäärää kuin möskin tuotannon n vuosina 9 9. Vuosi. Töpaikkojen luku Lisäs tai vähenns u/0:ssa edell. v. luku määrästä. Töntekijäin luku Lisäs tai vähenns / :ssa edell. lukum. Tuotannon b ruttoarvo S%":ssa. Lisäs tai vähenns /0:Ssa edell. arvosta. ]90,,0,,9 9,7,i 9,7,,,, 9,, 7,0 -, 9,,,0 9,0-0,9,0 -,,97,97 -,T 9,, 7,7,7 7,0,0 7, 9,0,,,,99,7 0, Seuraavalla sivulla on teh t hteensovitelm a koskeva töntekijäin lukumäärää ja tuotannon a käsitöläis- ja tehdasteollisuuden eri aloilla, (rautateollisuus ei sisäll tauluun) viisivuotisen aikakauden 99 kunakin eri vuonna. Tämän edellisenä aikakautena karttui teollisuustoim inta maassamme jotenkin tasaisesti. Nt sitä vastoin ei ole niin, sstä että huonojen tulojen ja huonontuneiden liikesuhteiden kautta vuosina 9 ja 9 ilm eni huom attavassa m äärin taantum inen kaikissa niissä teollisuuden haaroissa, jo tk a kokonaan tahi suuremmaksi osaksi perustuvat kättöön omassa maassamme, niinkuin kiviteollisuus ja rakennusteollisuus, nahkateollisuus, tekstiiliteollisuus ja vaatetusteollisuus sekä panimo- ja polttim oteollisuus. Vähim m ässä m äärin koski taan tu minen sitä vastoin keemillistä teollisuutta, tupakka-ja kuvaavaateollisuutta, jolloin muu ravinto- ja nautintoaineita valm. teollisuus vieläpä karttuikin kato aikana kukoistavan mll teollisuuden ja viljan maahan tuonnin johdosta. P aperi-ja sahateollisuuteen, joiden tu o tteita pääasiallisesti viedään ulkomaille, ei taloudellinen

5 Taulu osoittava töntekijäin luvun ja valmistusarvon teollisuuden eri rhmissä vuosina Teollisuushaara. Töntekijäin luku. Tuotannon bruttoarvo Töntekijäin luku. Tuotannon bruttoarvo ïïn f Töntekijäin luku. Tuotannon bruttoarvo ÿfof Töntekijäin luku. Tuotannon bruttoarvo fînf. Töntekijäin luku. Tuotannon bruttoarvo SfajC IV. K iviteollisuus...,90,797,90,,,,,,,,0,7,99 7,0,00 V. Keemillinen teollisuus...,9,,97,,7,,,00,,,,0,,9,0 VI. N ahkateollisuus......,,0,70, 9,90,0, 9,,99,,00,0,7,,0 V II. T ekstiiliteollisuus...,7,9,9,,9,0, 9,7,00,7,9,9 7,,0, VIII. Paperiteollisuus...,0,77,0,,,,0,,,99 7,,,0,07, IX. Puu-, luu-. m. t ö i t ä...,90 7,7,0,7,0,,79 9,9,090,9,77,79,,77, X. Rakennusteollisuus...,77,7,90,0,9,7,,00,07,9,,97,0,77,77 XI. Ravinto- ja nautintoaineita valui, teollisuus: Olut- ja portteripanim oita..., 7,,90,09-,,0,,,,,0,,7,,7 Polttim oita ja viinan tisl. lait... 90,9,9 77,099, 00,,,9,,7,09 T upakkatehtaita...,7,790,7,,7,,7,,0,70,,0,70,7, M uita ravinto- ja naut. aineita.., 9,07,79,79,9,0,7 9,,99,90,9,, 7,90,7 XII. Vaatetus- ja puhdistus teollisuus...,9,0,0,,0,0,7,0,,7,7,,07,7,0 X lir. Kuvaava teollisuus...,9,97,,0,0,7,0,,0,,,0,,. Yhteensä 9,7,, 7,0 9,,,0,97,97 7,7 7,0,0,,99,7

6 m taantum inen juuri mitään vaikuttanut htä vähän kuin meijeriliikkeeseen ja voin ulosvientiinkään, jotka päin vastoin katovuosien kautta n. s. saivat uuden vauhdin, seikkoja, jotka varsinaisesti ovat vaikuttaneet sen, että näiden epäedullisten vuosien tulokset niin pian ovat hävinneet. Möskin teollisuuden alalla katosi pian huonojen aikojen tulokset, sillä jo 9 on lopputulos ainakin htä hvä kuin vuonna 9 ja v. 9 verrattuna v. 9 osoittaa töntekijäin lukumäärässä 7,% lisäksen ja tuotannon bruttoarvossa, %. Vuoden 9 tulos on pääasiallisesti paras, minkä maamme teollisuus tähän asti on antanut. Jos vertaillaan vuosien 9 ja 9 tulokset toisiinsa, huomataan selvästi edists useimmissa teollisuuden haaroissa, lukuun ottam atta m llteollisuutta ja viinan valmistusta, joissa vähentm inen on tapahtunut, erittäin ensimainitussa haarassa suuren kilpailun takia, joka kauppam llilläm m e on kestettävänä ulkom aalaisen m aahan tuodun jauhon halpahintaisuuden vuoksi. Jos taas vertaillaan tuotantoa näinä vuosina eri kaupungeissa ja kihlakunnissa, huomaa useimmissa tapauksissa edistksen tapahtuneen. Siten nousee lisäs Helsingissä, %:n, m utta ei valmistuksen arvo vielä ole noussut niin korkealle, kuin se oli 9, Tampereella, jossa valmistusarvo on korkeampi kuin koskaan ennen, % :n sekä Turussa 0, %:n. Maamme 7 kaupungista ja kauppalasta on vähenns tapahtunut ainoastaan kaupungissa, joiden joukossa Nikolainkaupunki ja Kuopio, sekä ksi kauppala. Maamme kihlakunnasta on vähenns tap ahtunut ainoastaan :ssa. M uutoksista eri teollisuuden rhm issä m ainittakoon seuraavat: IV Rhm ä. Kiviteollisuus. Kivenhakkuulaitoksissa on vuodesta 9 tapahtunut aina,% lisäs valmistusarvossa, jonka on pääasiallisesti vaikuttanut Hangossa töskentelevä osakehtiö Granitin lisätt toiminta, ja nousi se 9 797,9 (9,) markkaan*) sekä töntekijäin luku (). V. 9, jolloin valmistus tätä ennen oli korkeim millaan, nousi se 9,9 ja töntekijäin luku 9. Yllä main ittu toim inta käsittää pääasiallisesti ainoastaan kivenhakkuuverstaita kaupungeissa. Valmistusarvo Icalkkipolttimoissa on lisääntnt % ja oli, (7,9) m arkkaa, jo ta vastoin töpaikkojen luku lähim m ittäin on entisellään, m utta töntekijäin lukumäärä pienempi (97). Tulos ei ole vielä niin edullinen kuin 9, jolloin valm istusarvo te k i,0 m arkkaa ja töntekijäin luku 7. Tiilitehtaiden toim inta on sangen huomattavassa määrin lisääntnt, sillä valm istusarvo on noussut aina 7 %:lla. T iilitehtaiden luku nousi 9 (7), töntekijäin luku niissä,0 (,) ja valmistusarvo,9,90 (,9) markkaan. Valm istettujen tiilien luku nousi milj. (9,). Epäilem ättä tähän melkoiseen lisääntmiseen on osaksi vaikuttim ena enentnt rakennustoim inta pääkaupungissa. T iilitehtaiden lläm ainittu valm istus on kuitenkin vielä m elkoisesti alempi valm istu sta vuonna 9, joka nousi, milj. vastaava,9, m arkan arvoa. Kaakeli-, fajanssi- ja porsliinitehtaiden valmistusarvo on lisääntnt 0 %:lla ja oli,,70 (,0,70) 9 () tehtaassa, joiden töntekijäin luku oli 7 (). Samaan aikaan tuotiin maahan kaakeli-, fajanssi- ja porsliinivalmistuksia 0,7 (7,9) ja vietiin m aasta 0, (,7) m arkan arvosta. Lasitehtaiden luku oli sama kuin ennenkin,, joissa töntekijäin luku oli,7 (,) ja tuotantoarvo,,99 (,9,97) m arkkaa, osoittava 0% suu- *) Sulkumerkeissä olevat luvut ilmaisevat vastaavan arvon vuodelta 9.

7 IY ruisen lisäksen. Se on korkeampi kuin koskaan ennen. Valmistuksen lisäs on ollut htedessä melkoisen ulosvienti-lisäksen kanssa, joka näk seuraavista ilm oituksista : U losvienti ä k f,0,7,0,7,07, Sisääntuonti,0,,7 Y Rhm ä. Kemiallinen teollisuus. Knttilätehtaita. S ittenkun N ew skin knttilätehdas on perustanut haaraosaston V iipuriin ja N ikolainkaupungin knttilätehdas m öskin lisännt tuotantoaan nousi tuotanto-arvo,000 m arkkaan (,0 hdestä tehtaasta). Saippuatehtaiden arvo on lisääntnt aina 7 /0:lla ja nousi,0, (,9) m arkkaan 7 () tehtaassa, jossa töntekijäin luku oli 7 (). Jos tarkastam m e näiden tavaroiden ulosvienti- ja sisääntuontiarvoja huomaamme seuraavan erinomaisen korotuksen ulosviennissä: Knttilöitä Ulosvienti tfmf.,77 9,7 Sisääntuonti,,,, Saippuaa Ulosvienti S h f, 9,07,9,9 Sisääntuonti 7,07,90 9,07 Harvinainen karttum inen saippuan ja knttilöiden ulosviennissä Venäjälle on htedessä talin ja steariinin sisääntuonnin suuren korotuksen kanssa, jonka eritiset poikkeuksena olevat seikat ovat vaikuttaneet, joita tässä voimme jättää mainitsematta, koska eivät varsinaisesti ole htedessä lisääntneen tuotannon kanssa, joka m. m. ilmenee siitä että saippuan ulosvienti,,, kiloa, on paljoa suurempi koko valm istusta,,,9 kiloa. Tulitikkutehtaiden tuotantoarvo on lisääntnt 7 % :lla ja teki, (,9) markkaa. tehtaassa töskenteli (0) töntekijää. Tulitikkujen ulosvienti, joka lipäänsä on hvin vaihtelevainen, on ollut entistä korkeampi ja vastaa 7,7 (,00) m arkan arvoa. Luujauhotehtaiden valmistus on vähentnt /0:lla ja teki, (0,) 7 () tehtaassa, joissa töskenteli 9 (9) töntekijää. Luujauhojen sisääntuonti on hä noussut ja on 7, (,00) m arkan arvoinen eli nousee melkeen samaan m äärään kuin valm istusarvo. V I Rhmä. Nahkateollisuus. Nahkatehtaiden luku oli 0 (9) ja niissä (0) töntekijää ja valm istusarvo,7, (,9,) markkaa, joten siis valmistus on jotenkin samalla asteella kuin edellisenä vuonna. Sitä vastoin on tuotantoarvo nahkaverstaissa lisääntnt 0% :lla ja on saavuttanut melkeen saman valmistusmäärän, kuin on ilm oitettu ennen katovuosia 99, jolloin tämä elinkeino huom attavasti supistui. Vuonna 9 oli siis () nahkaverstasta ja niissä,7 (,7) töntekijää ja valmistus,0, (,,77) m arkan arvoinen. N ahan sisääntuonti on ainoastaan hiukan

8 lisääntnt vuodesta 9 ja oli 9,0 m arkan arvoinen, ulosviennin hä edelleen vähetessä ja oli m ainittuna vuonna,, (,7,) osoittaen että kätäntö omassa maassamme on lisääntnt, joka on aivan luonnollista, koska se vuosina 9 ja 9 m elkoisesti aleni. Molemmissa satulasepäntehtaissa, erittäin Oulussa olevassa, on valmistusarvo lisääntnt /0dla ja nousi,000 (,00) m arkkaan, töntekijäin luvun noustessa (). Muissa satulasepänverstaissa on valmistusarvo noussut,%:lla ja oli 0,0 (,0) (7) tämmöisessä töpaikassa ja niissä 7 (9) töntekijää. Ulosvienti on edelleen alentunut 9,7 m arkasta v. 9,,7 m arkkaan, jota vastoin sisääntuonti on lisääntnt 0,9 markasta v. 9,00 m arkkaan, kaikki osoittaen siis lisättä kotim aista kättöä. Y li Rhmä. Tekstiiliteollisuuden hteenlaskettu valmistusarvo tekee % maan koko teollisuustuotannosta (siihen luettuna rautateollisuus) ja oli tässä tössä % kaikissa tehtaissa ja käsitölaitoksissa töskentelevistä töntekijöistä. Töntekijä in luku ja valm istusarvo on lisääntnt 9 /o:lla ( töntekijällä ja,09,9 m arkalla). Samaan aikaan on sisääntuonti lisääntnt /0:lla ollen,,000 (,,000) ja ulosvienti 9 /0:lla', ollen 7,07,000 (,,000) markkaa. Jos näm ä num erot asetetaan hteen niin huomataan että kotimainen kättö (, milj.) on ollut tädelleen htä suuri kuin 9, (,7 milj.) m utta että sen tättää kotimainen valmistus noin % enemmän kuin 9, ei kuitenkaan korkeampaan määrään kuin vastaava noin puolet kättöä. Tämän teollisuuden eri haarojen suhteet muodostuvat seuraavasti: villateollisuuslaitosten valmistus on lisääntnt % :lla Ja uäissä () laitoksessa oli,07 (9) töntekijää tössä ja valmistusarvo,77, (,9,0) markkaa, pumpuliteollisuustehtaat ovat lisänneet tuotantoarvoansa 9 /0:lla ja oli tössä, (,0) töntekijää ja valmistanut tavaroita,0,77 (,97,) m arkan arvosta, sekä maamme ainoa pellavateollisuustehdas valm istanut melkeen saman määrän kuin ennen ( milj. mk) ja oli siinä tössä, (,) töntekijää. Trikootavaratehtaat ovat lisänneet valmistusarvoaan aina % :lla ja kättivät 7 (70) töntekijää valm istusarvonsa ollen 79,9, (9,7) m arkkaa. V III Rhm ä. Paperiteollisuus. Vuonna 9 k ä tettiin () puuhiomoa, joilla oli, (,9) töntekijää ja,9,97 (,0,) m arkan valmistusarvo osoittaen % :n korotusta; 7 selluloosatehdasta, joilla oli 9 (9) töntekijää ja,9,7 (,00,9) m arkan suuruinen valmistusarvo, osoittaen % :n vähennksen; paperitehdasta, joilla oli,09 (,7) töntekijää ja 9,0,977 (,70,9) markan suuruinen valmistusarvo osoittaen % :n lisäksen. Kaikissa näissä laitoksissa oli hteensä, (,0) töntekijää ja tuottivat,9,7 (,,09) m arkan arvosta, tehden 9 % Suomen koko teollisuuden tuotannosta. K uitenkin ansaitsee mainitsemista, että koska muutamissa tehtaissa kaikki kolme haaraa ovat edustettuina, osa puuvanua ja selluloosaa sisält sekä raakaa että paperiaineksena. Valmistusmäärä ilm oitetaan milj. (,) k. puupahvia ja massaa 9, milj. (9 milj.) kiloksi selluloosaa sekä, (0) milj. kiloksi paperia. Koska täm ä teollisuushaara pääasiallisesti töskentelee ulosvientiä varten m ainittakoon että ulosvientiarvo kuluessa nousi,907,000 (,9,000) m arkaksi josta 9,700,000 (,,000) eli 7 (7)% Venäjälle. Ulosvienti on siis lisäänt n t lähem mä 9 % :lla ja erittäin on ulosvienti Venäjälle lisääntnt %:lla.

9 Y l IX Rhmä. Puuteollisuus. Sahateollisuuden toim inta on melkoisesti lisääntnt. Sahalaitosten luku joka 9 oli eli vesisahaa ja 07 hörsahaa, on noussut 7:n, joista 07 vesisahaa ja 0 hörsahaa. Tämä suuri lisäs riippuu ehkä osaksi siitä, että pienempiä vesisahoja, jotka edellisinä vuosina eivät ole tulleet huomioon otetuiksi tahi eivät ole olleet kännissä, nt ovat lukuun otetut. Töntekijäin luku näissä sahoissa oli,09 (,) ja valmistusarvo 0,7, (,,) markkaa, osoittaen,% lisäksen. Valmistusmäärä nousi,77,0 (,,97) m, josta,7 m kimpiä, tahi 79, standerttia ja sahattujen tukkien luku,, (,7,9), joka hdelle standertille tekee 9 tukkia. Sahattujen puutavaroiden (lankkujen battensien, lautojen ja sahattujen parrujen) ulosvienti on sitävastoin vähän vähentnt verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin se oli sangen korkea, ja teki,, (,7,) m". - nikkaritehtaassa kätettiin tössä () töntekijää ja valmistusten arvo nousi,,7 (,,0) markkaan, joka osoittaa,7 % :n lisäksen, vaan ei vielä tädellisesti vastaa 9 arvoa. 0 (0) muussa nikkarinverstaassa kätettiin tössä (7) töntekijää ja valmistusarvo nousi, (707,) m arkkaan, s. t. s. entistä korkeam paan m äärään, osoittaen % lisäksen. Lankarullatehtaissa, luvultaan htä monta kuin ennenkin,, töskenteli (0) töntekijää; valmistusarvo oli,9,00 (,97,000) markkaa osoittaen 7 %:n lisäksen. Ulosvienti on sen johdosta m öskin enentnt. X I Rhm ä. Ravinto- ja nautintoaineita valm. teollisuus. Kauppajauhomllt, joiden tuotanto aina vuodesta 9 htäjaksoisesti on alentunut, ovat hä vähentäneet valmistustaan huomattavasti, vähenns arvossa vastaten %:a. (0):ssä täm änlaatuisessa m llssä nousi tuotantoarvo ainoastaan,, (,9,) m arkkaan ja töskenteli (99) töntekijää. 9 nousi arvo,, markkaan. Snä tähän on kuten tunnettu se seikka, että maahan tuodaan saksalaista ruisjauhoa, joka on halpahintaisem paa kuin viljan hinta kuljetus- ja jauhatuspalkkioineen täällä. Tämä saksalaisen jauhon maahan tuonti on tosin vähentnt hiukan, tehden 9, jolloin se oli korkeimmillaan,7 milj. kiloa ja 9 ainoastaan 7,7 milj. kiloa, m utta lienee täm än vähennksen vaikuttanut etupäässä viljan runsaus omassa maassa, huom attava siitä että rukiin ja ruisjauhojen hteenlaskettu maahan tuonti on,77,70kilosta alentunut 9,, kiloon, osoittaen % :n vähennksen. Kotimainen vilja, kuten tunnettu, ei jauheta kauppamllissä vaan niinkutsutuissa tullijauhomllissä. Näiden luku nousi,9 (,7) ja jauhettiin niissä,9,9 (,,9) hl. viljaa. Parannusta kauppajauhomlljen tilassa ei siis ole odotettavana. Maamme kahdessa sokeritehtaassa on valmistusarvo lisääntnt % :lla ja nousi 7,07,9 (,,09) m arkkaan. Vuonna 9 nousi valmistusarvo vielä korkeammalle eli 7,0,7 markkaan. Raffinaadin ja siirapin maahan tuonti on tosin vähentnt ja teki 9 9,, kiloa (0,07,7), m utta on vielä korkeampi kotim aista tuotantoa, joka nousi 7,9, kiloon. Olut- ja portteripanimoita oli (7) ja töskenteli niissä,7 (,) töntekijää ja valm istettiin,000,000 (,0,000) litr. olutta ja portteria, joiden arvo vastaa,,7 (,0,) m arkkaa. Oluen valm istus, joka vuodesta 9 huonojen aikojen tähden aleni, on nt noussut. Vaikka lisäs verrattuna 9 tuotantoon, tekee %, ei valmistus vieläkään ole saavuttanut samaa määrää kuin vuonna 9 (,o milj. litr. vastaava 7,,90 m arkan arvoa).

10 Y li Sitä vastoin on viinapolttimoiden luku vähentnt :sta :n ja tuotanto alentunut %:a. Viimemainittu nousi,, (,0,07) litraan, joka veroa lukuunottam atta arvioitiin,70, (,00,9) markkaan. V. 9 oli valmistus vieläkin hiukan alempi, vaan m uuten useana vuonna paljon korkeampi. Töntekijäin luku nousi (0). Pa in ohii va teli ta a t, luvultaan, ovat valmistaneet 7, (,0) kiloa, arvoltaan,9 (0,79) markkaa, osoittaen % :n lisäksen. Maahan tuonti on hä aivan m itätön (, kiloa), josta näk että kotim ainen valm istus tä ttää tarpeen. Virvoitus- ja kivennäisvesivalmistus on noussut 0% :lla ja tekee 7 ():ssa valm istuspaikassa, jossa töskentelee 7 () töntekijää, 0,9 (7,) m arkan suuruisen arvon. Tupakkatehtaiden valmistus on hiukan lisääntnt ja nousee 0 ():ssä tehtaassa, joissa töskentelee,70 (,70) töntekijää,,7, (,,0) m arkan arvoiseksi. X II Rhm ä. Vaatetusteollisuus. Räätälinverstaiden luku kaupungeissa nousi 0 (), joissa töskenteli, (,0) töntekijää ja valm istusarvo teki,9,99 (,7,) m arkkaa osoittaen /o:n lisäksen. Suutarinverstaita oli () ja töskenteli niissä,0 (,) töntekijää ja tuotantoarvo oli,0,9 (,,9) m arkkaa, osoittaen möskin % :n lisäksen. H attu- ja lakkivalmistuksessa on lisäs vielä suurempi siten että (9):ssa valm istuspaikassa, joissa töskenteli (7) töntekijää valm iste ttiin,9 (,77)' m arkan arvosta, osoittaen /o:n lisäksen. X III Rhm ä. Kuvaava teollisuus. Kirjapainot, joita oli, () ja niissä, (,99) töntekijää, ilm oittivat valm istusarvon,70,9 (,9,0) m arkaksi osoittaen %:n lisäksen. K ivipainoja oli ja töskenteli niissä () töntekijää sekä teki niiden valm istusarvo 9,9 (,) m arkkaa. Naisten, nuorten henkilöiden ja lasten kättäm istä tehdas- ja käsiteollisuudessa viisivuotisena aikakautena ilm oittaa seuraava taulu. Vuosi. Koko tö väestön luku. Luku. % määrä koko töv. luvusta. Nuoria henkilöitä ja Luku. % määrä koko töv. luvusta. Lapsia Luku. /o määrä koko töv. luvusta. 9 9,7,999,,7 9,,9, 9 7,0,,o,9 9,,, 9,0,,,070, 7,9 9 7,7,09,i,09, 7, 9,,77,,, 9, Taulusta kä selville että nais-töntekijäin luku jotensakin psväisesti on ollut neljäs osa koko töväestön lukum äärästä. Tekstiilirhm ässä on heidän m erkitksensä ollut suurin. Vuonna 9 nousi tässä rhmässä naisten luku,79:n, miestä vastaan, eli kokonaan, % töväestöstä oli naispuolisia. % naisten koko lukum äärästä tehdas- ja käsitjm läis-teollisuudessa töskenteli tek s tiiliteollisuudessa. Töväestöstä paperi-teollisuudessa samana vuonna oli % naisia. Nuorten henkilöiden luku on lipäänsä vähentnt, m utta vuonna 9 on senvertainen muutos tapahtunut että lukumäärä luvullisesti, vaikkei suhteellisestikaan, on lisääntnjd.

11 VIII Mitä viimein lapsiin tulee, niin on tunnettu ja kieltäm ätön totuus, että töväensuojeluslain ankarammat m ääräkset koskeva lasten töaikaa ja heidän koulunkäntiään, on vaikuttanut sen, että paljon vähemmän kätetään lapsia Tosin oli lasten töaika jo 79 elinkeinolain mukaan rajo itettu tuntiin, m utta on m öskin tu n n ettu että tä tä lakia puuttuvan tarkastuksen tähden ei ainakaan tässä suhteessa tarkoin noudatettu, jonka kau tta töväensuojeluslain rajoitukset tulivat hä tuntuvimmiksi. Vuonna 9 on muutos tosin huomattava, siinä että lasten lukumäärä, teollisuudessa niinhvin luvullisesti kuin suhteellisestikin on vähän lisääntnt, m utta ei voi tästä vielä leistä johtopäätöstä tehdä. M uutokset hörvoim an kättäm isestä teollisuuden (lukuun ottam atta rautateollisuutta) [palveluksessa ksmksessä olevana aikakautena näkvät seuraavasta taulusta. Vuosi. Hörkoneita. Luku. Hevosvoimainen vahvuus. Hevosv. luku keskimäärin joka hörk. Tömiesten luku keskimäärin joka kevosvoiimlle 9,,, 9 0,079,7,i 9 9,7,,o 9 0,9,,o 9 9 7,0,,i N iinkuin taulusta näk on hörvoiman kättäm inen erittäin' viime aikoina enentnt. Siten on hteenlaskettu hevosvoima vuodesta 9 lisääntnt 9, %:lla. Hevosvoimain luku, joka keskimäärin tulee kutakin konetta kohti, on hitaasti noussut osoittaen, että, m ainittuna aikana hankitut koneet leensä ovat olleet entistä isommat, jota vastoin töntekijäin ja konevoiman välinen suhde on psnt jotensakin samanlaisena. E päilem ättä on vesivoiman kättäm inen samaan aikaan m elkoisesti enentnt, m utta ei voida tässä suhteessa lausua täsm ällisiä num eroita. Ylläm ainitusta kä selville että 9 tulos teollisuuden alalla on ollut erittäin tdttävä, että vuosien 9 ja 9 huonojen tuloksien seuraukset eivät ainoastaan tädellisesti ole hävinneet, vaan että sitä paitsi vielä on tullut m elkoinen kehitskin, joka lupaa hvää tulevaisuudelle. Helsingissä, M aaliskuussa 97. K. E. P a l m é n. Oikaisuja: Siv. 7 läh. viim. rivillä alhaalta päin vuodelle 9, viidennessä palstassa on :,99, on oleva,99. Siv. 9 rivillä alhaalta päin on: A sfalttitehtaita, on oleva A sfalttihuopatehtaita.

12 Vuoriviljels, Tehdas- ja Käsitö-teollisuus luokittain järjestettinä eritisesti Suonien oloihin katsoen. Ensimm äinen Osasto. Ensimmäinen rhmä. Kaivoslonhinta ja malminsaalis. Luokka. Rauta-, kupari-, hopea-, lij-, tina-, nikkeli- ja sinkkimalmikaivoksia.. Rikkikiisu-, grafiti-(lijkivi)kaivoksia ja louhoksia. Luokka. Järvim alm in saantipaikkoja.. Suomalmin saantipaikkoja. Luokka L H uuhtam oita.. Annollislaitoksia. Toinen rhmä. Sulattoja ja metallin jalostuttamislaitoksia. Luokka. Maasuuneja.. Melloituslaitoksia.. Terästehtaita.. K ankirautatehtaita.. Rauta- ja teräslev tehtaita.. Rautavalim oita. 7. Hopea-, kupari-, tina-, lij- ja sinkkitehtaita.. Jura- ja hienotehtaita. 9. K uparisepän verstaita. 0. Naula-, rautalanka- ja pulttitehtaita.. Sahanterätehtaita.. Hauli- ja luotitehtaita.. K irj asinvalimoita.. Rahapajoja. Luokka. T ehtaita kulta-, hopea- ja tinatavarain valm istam ista varten.. Yaskivalimoita.. K ultaus-, hopeoitus-, tinaus- ja galvanoim istehtaita.. Lakki- ja peltisepän verstaita.. V iilatehtaita.

13 X. T ehtaita karstojen ja m uiden teräslankatavarain valm istam ista varten. Kolmas rhmä. Koneteollisuus. Luokka. Konepajoja.. Laivaveistämöitä, varveja. Luokka 7. T ehtaita kellojen ja tieteellisten koneitten valmistam. varten..,, soittokoneitten valm istam ista varten.. sähkökoneitten. haavanparannuskalujen valm istam ista varten.. om pelukoneitten valm istam ista varten.. am pum a-aseitten Toinen Osasto. Neljäs rhmä. Kiviteollisuus. Luokka. K ivilouhoksia ja kivenhakkuuverstaita.. K ivihiom oita ja kiilloituslaitoksia.. K ivim lljä ja kivensurvontalaitoksia. Luokka 9. K alkkiuuneja.. Sem enttitehtaita.. T iilitehtaita., Savenvalajan verstaita.. Kaakeli-, fajanssi- ja porsliinitehtaita.. Savipiippu- ja torvitehtaita. 7. K ipsi valajan verstaita. Luokka 0. L asitehtaita ja lasihiomoita.. Peilitehtaita. Viides rhmä. Kemiallinen teollisuus. Luokka. Tuotteita, jo tk a perustuvat elim ettöm iin aineksiin, esim. elim ettöm iä happoja ja suoloja.. K im röökki- ja väritehtaita.. Värjäs- ja valkaisulaitoksia. Luokka. O ljkeittiöitä.. K nttilätehtaita.. Saippua-, suopa-, glserini- ja voidetehtaita. Luokka. Terva-, piki- ja asfalttikeittiöitä.. T ehtaita hartsin, tärpätin, puuöljn, puu viinan, lakkavernissan, sinettilakan, hajuvesien. m. s. valm istam ista varten.

14 X I. Puu- ja kivennäisöljn (Petrolion) puhdistuslaitoksia.. K aasutehtaita.. Sähkövalotehtaita.. Turpeennosto- ja sdenpolttolaitoksia. Luokka. Tulitikkutehtaita.. R uutitehtaita.. D nam ititehtaita.. T ehtaita m uunlaisen räjähdsaineitten valm istam ista varten. Luokka. L iim akeittiöitä ja gelatinitehtaita. Luokka. Luum lljä.. T ehtaita keinotekoisten lannoitusainetten valmistam. varten.. Taidej auho- (pudretti-) tehtaita. Kuudes rhmä. Nahkateollisuus. Luokka 7. N ahkaparkittoja.. T ehtaita ja verstaita satulasepän töitä ja nahkateoksia varten..,, nahkasurrogaatteja ja nahan jäljennöksiä esim. keinotekoista nahkaa, gum i- ja vahakangasta varten.. karva-, harjas-, jouhi-, höhen-, nahka-, turkki- ja patja-aineksia sekä harjateoksia varten. Seitsemäs rhmä. Tekstiiliteollisuus. Luokka. Y illakehruulaitoksia.. Villa- ja verkatehtaita.. Vanutuslaitoksia. Luokka 9. Pum pulikehruu- ja kutom atehtaita.. Liinakehruu- ja kutom atehtaita. O. o Trikootehtaita.. Sukkatehtaita.. Rihm a- ja pitsitehtaita.. Y anutehtaita. Luokka 0 ]. K ösitehtaita.. N örinpunojan verstaita. Kahdeksas rhmä. Paperiteollisuus. Luokka. Puuhiom oita, puu- ja olkim assatehtaita.. Sellulosatehtaita.. Pahvi-, kattohuopa- ja asfalttitehtaita.. Paperitehtaita.

15 xn. T apettitehtaita.. K irjeenkuori- ja pussitehtaita. 7. Laatikkotehtaita.. K orttitehtaita. 9. K irjansitom atehtaita. Yhdeksäs rhmä. Puun, luun, kautsun, guttaperkan ja muitten samanlaatuisten aineitten kalustamista tarkoittava teollisuus. Luokka. Sahalaitoksia.. Paanunveistolaitoksia.. Rahna- tah i puulankatehtaita. Luokka. N ikkarin verstaita ja huonekalutehtaita.. Sorvausverstaita ja lankarullatehtaita.. T nnrintekijäin verstaita.. Y äkip örätehtaita.. K orkkitehtaita. Luokka. K oppatehtaita (puuta, niintä, juurta, rottinkia).. T ehtaita puisien leikkikalujen valm istam ista varten. Luokka. Luunveistolaito ksia.. K am patehtaita.. T ehtaita kautsu-, guttaperkka- ja m erivahateoksia varten. Luokka. Aj okalutehtaita. Kmmenes rhmä. Rakennusteollisuus. Töitä, jo ita ovat valm istaneet: Luokka 7. Y ksitiset arkkitehdit.. Rakennusurakkam iehet.. M uurarit.. Salvumiehet.. K atonpanijat.. M aalarit ja tapetinpanijat. 7. Lasim estarit.. Nuohojat. 9. K adunlaskijat. Yhdestoista rhmä. Ravinto- ja nautintoaineita valmistava teollisuus. Luokka. Jauhom lljä.. Rni-, seulo- ja survinm lljä.. Tärkkels- ja destrinitehtaita. Luokka 9. Sokeritehtaita.. Suklaatitehtaita.

16 XIII. Sikuri- ja kahvinsurrogaattitehtaita. Luokka 0. Leipätehtaita.. Sokerileivostehtaita.. Teurastuslaitoksia.. M akkaratehtaita.. Meijereitä.. Säilts-(konservi-)laitoksia. Luokka. O luttehtaita.. Portteritehtaita.. V iinapolttim oita ja painohiivatehtaita.. Yäkiviina- ja likööritehtaita.. H edelm äviinitehtaita.. E tikkatehtaita. 7. K ivennäisvesitehtaita. Luokka. Tupakkatehtaita (kartuusitupakkaa, sikareja, paperosseja, nuuskaa). Kahdestoista rhmä. Vaatetus- ja puhdistusteouisuus. Luokka. P aitatehtaita.. R äätälin verstaita.. H attu- ja lakkitehtaita.. Turkkurin verstaita.. T ehtaita hansikasten, hankkilusten. m. valm istam ista varten.. Jalkinetehtaita ja suutarin verstaita. Luokka. Tukankäherrs- ja parranajohuoneita. Luokka. Klplaitoksia.. Pesu- j a m ankelilaitoksia. Luokka. K irjapainoja.. K ivipainoja.. Puunpiirroslaitoksia.. V aloku vauslaitoksia. Kolmastoista rhmä. Kuvaava teollisuus.

17 Classification de l exploitation industrielle des mines, des fabriques et des métiers, particulièrement par rapport à l état des choses en Finlande. Prem ière Section. Groupe I. Abatage et extraction des minerais. Classe.. Mines de fer, de cuivre, d argent, de plomb, d étain, de nickel et de zinc.. Mines et carrières de prite et de graphite. Classe.. E xtractions du fer des lacs.. E xtractions du fer des marais. Classe.. Laveries.. Enrichissem ents. Groupe I I. Fonderies et raffineries de métaux. Classe.. Hauts-forneaux.. Forneaux à soufflets.. Aciéries.. Forges à barres.. Forges à plaques de fer et d acier.. Fonderies de fer. 7. Forges à argent, à cuivre, à étain, à plomb et à zinc.. Taillanderies et petits ouvrages en fer. 9. Chaudronneries. 0. Clouteries, tréfileries et fabriques de boulons.. Fabriques de scies.. Fabriques de petit plomb et de balles.. Fonderies de caractères.. Monnaies. Classe.. Fabriques d articles en or, en argent et en étain.. Fonderies de bronze.. A teliers de dorure, d argenture, d étam age et de galvanisation.. Ferblanteries et lam inoirs.

18 XV. Ateliers de tailleur de limes.. Fabriques de cardes et d autres articles en fil d acier. Groupe III. Industrie à la mécanique. Classe.. Ateliers mécaniques.. Constructions de navires, docks, slips. Classe. 7. Horlogeries et fabriques d instrum ents scientifiques.. Fabriques d instrum ents de musique.. Fabriques d appareils électriques.. Fabriques d appareils de chirurgie.. Fabriques de machines à coudre.. Fabriques d armes à feu. Seconde Section. Groupe IV. Industrie des pierres. Classe.. Carrières et chantiers de tailleur de pierres.. Ateliers de polissage des pierres e t lissoirs.. Moulins à pierres. Classe. 9. Fours à chaux.. Fabriques de ciment.. Tuileries.. Poteries.. Fabriques de carreaux de brique glacée; de faïence et de porcelaine.. Fabriques de pipes en terre et de tuaux. 7. Fonderies de plâtre. Classe. 0. Verreries et ateliers de polisseur de verre.. M anufactures de glaces. Groupe V. Industrie de la chimie. Classe.. Fabrications fondées sur des m atières inorganiques, telles que les acides inorganiques et les sels.. Fabriques de noir de fumée et de couleurs.. T eintureries et blanchisseries. Classe.. Huileries.. Fabriques de bougies.. Fabriques de savon, de glcérine et de graisse. Classe.. Goudronneries, forneaux à piox et usines à asphalte.

19 XYI. Fabriques de pains de résine, d huile de térébenthine et de bois, d esprit de bois, de laque, de cire à cacheter, de parfumeries, etc.. Raffineries d huile de bois et de pétrole.. Usines à gas.. Etablissem ents d eclairage électrique.. Tourberies et carbonisations du bois. Classe.. Fabriques d allumettes.. Poudreries.. Fabriques de dnamite.. Fabriques de m atières explosives d autres espèces. Classe.. Fabriques de colle et de gélatine. Classe.. Moulins à os.. Fabriques d engrais artificiels.. Fabriques de poudrette, Groupe VI. Industrie des cuirs. Classe. 7. Tanneries.. Selleries et d autres ouvrages en cuir.. Equivalents et im itations des cuirs, telles que le cuir artificiel, l étoffe imperméable et la toile cirée.. Objets en poils, en soies, en crin, en plume et en peaux; matières de pelleterie et de m atelas; brosseries. Groupe VII. Industrie textile. Classe.. Filatures de laine.. M anufactures de draps et d autres étoffes de laine.. Fouleries. Classe. 9. F ilatures et tissages de coton.. Filatures et tissages de lin.. Fabriques de tricots.. Bonneteries.. M anufactures de rubans et de dentelles.. Fabriques d ouate. Classe. 0. Corderies.. Passem enteries. Groupe VIII. Industrie du papier. Classe.. Polissages de bois: fapriques de pâtes de bois et de paille.. Fabriques de cellulose.

20 XVII. Fabriques de carton et de feutre d asphalte et à couvrir les toits.. M anufactures de papier.. M anufactures de papiers peints.. Fabriques d enveloppes et de sacs de papier. 7. Fabriques de boîtes.. Fabriques de cartes. 9. A teliers de reliure. Groupe IX. Ouvrages en bois, en os, en caoutchouc, en gutta-percha et en pareilles matières. Classe.. Scieries.. Taille-copeaux et taille-bardeaux.. Fabriques de fil de bois. Classe.. Menuiseries et ébénisteries.. A teliers de tourneur et fabriques de bobines.. Tonnelleries.. Poulieries.. Fabriques de bouchons. Classe.. Vanneries (en bois, en tille, en racines et en rotin).. Fabriques de jouets en bois. Classe.. A teliers de sculptures en os.. Fabriques de peignes.. Ouvrages en caoutchouc en gutta-percha et en écume de mer. Classe.. Carrosseries. Groupe X. Industrie de construction. Ouvrages de: Classe. 7. A rchitectes privés.. E ntrepreneurs de bâtiments.. Maçons.. Charpentiers.. Couvreurs.. P eintres en bâtim ents et tapissiers-décorateurs. 7. Vitriers.. Ramoneurs. 9. Paveurs. Groupe XI. Industrie des vivres et des denrées de jouissence. Classe.. Moulins à blé.. Moulins à gruau, à blutoir et à pilons.

21 xvni. Fabriques d amidon et de dextrine. Classe. 9. Raffineries de sucre.. Fabriques de chocolat.. Fabriques de chicorée et de succédanés du café. Classe. 0. Boulangeries.. Confiseries et pâtisseries.. Boucheries.. Fabriques de saucisses et de saucissons.. Laiteries.. Fabriques de conserves. Classe.. Brasseries.. Brasseries de porter.. D istilleries et fabriques de levure pressée.. Fabriques d esprit-de-vin et de liqueurs.. Fabriques de vin de fruits.. Fabriques de vinaigre. 7. Fabriques d eaux minérales. Classe.. Fabriques de tabac (paquets, cigares, cigarettes et à priser). Groupe XII. Industrie des vêtements et du nettoage. Classe.. Fabriques de chemises.. Boutiques de tailleur.. Fabriques de chapeaux et de casquettes.. Pelleteries.. Fabriques de gants, de bretelles, etc.. Fabriques de chaussures et cordonneries. Classe.. Fabriques de perruques et salons de coiffure. Classe.. E tablissem ents de bains.. Etablissem ents de blanchissage et de calandrage. Groupe XIII. Industrie graphique. Classe.. Im prim eries.. Lithographies.. A teliers de xlographie.. A teliers de photographie. I

22 I. Yleinen katsahdus Käsi- ja Tehdasteollisuuteen Suomessa 9. j Hhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja! Töpalkkain luku. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Töntekijäin luku. Teollisuuslaitoksia. arvo Töpalkkain luku. Maaseuduilla. j Töntekijäin luku. Suom. mar arvo Summa koko maalle. Töpalkkain luku. Töntekijäin luku. Suom. mar arvo Suom. mar IV Kivilouhoksia ja kivenhakkuuverstait a ,9 7 9,0 797,9» 9 K alkkipolttim oita. 9, , T iiliteh taita... 7,,,0, 9,0,9,90» Savenvalajan verst. 0,0 0,0» n Kaakeli-, fajanssi- «jap o rsliin iteh taita 7, 7,0 9 7,,70 Sementtivalimoita. 0 07,000 _ 0 07,000 K ipsivalim oita... 7,0 7,0»» Saviteostehtaita.. 0, 0,» 0 L asiteh taita ,000,,,99,7,,99 V Snlfatitehtaita...,70,70 n K im röökkitehtaita.,0,0 V äritehtaita... 90,000,00 9,00 M V ärjästehtaita..,000,000 V ärjä slaito k sia.. 7, ,70 7,97 Ö lj k eittiö itä....,7,7 K n ttilätehtaita..,000,000 Saippuatehtaita..,0,70, 7 7,0,» Teknokeemillisia te h ta ita ,, 9, > K nivatislans laitoks ia...,, «P ik ite h ta ita , 0,9 M Å sfalttiteh taita , ,000» L ak k a-ja politrite h ta ita... 9, 9,» K aasntehtaita , 70,» Sähkövalotehtaita. 7,000 7,000 «T nrvepehkutehtaita 7,7 o 7,7 T ulitikkutehtaita.,9 0 9,09, Proteknillinen la boratorio...,0,0 n D nam iittitehtaita. 9,000 9,000» L uujauhotehtaita.. 9,0 90,0 7 9, VI 7 N ahkatehtaita...,,7 0,7 0,7,

23 Kaupungeissa ja kauppaloissa. Maaseuduilla. Summa koko maalle. Rhmä. Luokka. Tcollisuuslaji ja Töpaikkain luku. Töntekijäin luku. Teollisuuslaitoksia. arvo Töpaikkain luku. Töntekijäin luku. Suom. mar arvo Töpaikkain luku. Töntekijäin luku. Suora, mar arvo Suom. mar VI 7 K arvausverstaita. 7 00,9,0 79,,,07,7,0,» Satulasepän teh taita...,000,000 n Satulasep. v erstaita 7 0,0 7 0,0 T urkkitav. teh taita 9,000 9,000 n H arjatehtaita... 9,9 I 9,9 n n Sarjasitom isverst a i t a...,, 9,007 Y li V illateollisuustehta ita...,9,0 9,,09,07,77,» n Shoddtehtaita... 7,000 7,000 9 Pumpnliteollisunste h ta ita...,,0,77,00,00,000,,0,77» Pellavanloukutusl. _,0,0 n Liinanteollisuuslaito k s ia...,,000,000 _,,000,000 n T rikootehtaita ,9 7 79,9 M atonkutouslait...,0 _,0 n» V anutehtaita...,00,00 n 0 K ö siteh taita....,, n Nörinpunojan v erstaita...,70 _,70 T ilketehtaita...,000,000 R ullakartiini te h t.., _, V ili Pnuhiom oita... 0,000,,9,97 7,9,9,97»» Sellulosatehtaita.. _ 7 9,9,7. 7 9,9,7 A sfalttiteh taita... 79, 0, 77,09,97 P ahvitehtaita...,, n» Paperitehtaita... 0,7,70 0,79 7,,707,09 9,0,977 n» T apettitehtaita... 7,000 7,000 Pussi- ja koteloteht a i t a...,00 _,00» K artongitehtaita..,0,0 K artongiverstaita. 9 9, 9 9, K irjansitom a teht.. 0 0,00 0 0,00 K irjansitom a verst , ,77 IX P arkkim lljä...,70,70 S ah alaito k sia....,,7, 0 9,0,0, 7,09 0,7,» Puuvillatehtaita.. 0 7,7 0 7,7 n S p liu ttiteh taita... 9, 9, N ik k arin teh taita.. 7,,9 7,70,,7 n» N ikkaria verstaita ,9,00 0, n Ruum iinkirstuteht.,0,0 n Sorvaustehtaita..,0,0 Sorvarin verstaita 7 9, 7 9,

24 Rhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Töpaikkain luku. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Töntekijäin luku. Teollisuuslaitoksia. arvo Töpaikkain luku. Maaseuduilla. Töntekijäin luku. Suom. mar arvo Summa koko maalle. Töpalkkain luku. Töntekijäin luku. Suom. mar arvo Suom. mar IX L ankarullatehtaita,9,00,9,00»»> T nnritehtaita..,000 0,00,00 Tnnrin tekijän v e r s ta ita...,9,9 v> K orkkitehtaita... 70,000 0, ,000» K oppatehtaita...,0.,0»? Leikkikalu teh taita,0,0 K am patehtaita...,00,00??»? Gummitavaraintehta ita...,0,0?? A jokalutek ta ita...,7,7 >» A jok alu v erstaita..,, X 7 M uurareja ja rakennnsnrakoitsijoita. 7,,0,0 7,,0,0? M a a la re ja... 9,0,,9 9,0,,9? Tapetinpanijoita.. 7 7, 7 7,?»? L asim estareja ,70 07,70? N uohoojia , 9 9,?? >» K adunlaskijoita.. 0,09 0,09 XI Kanppajanhomllj ä ,, 00,000,,»? Tullijanhom lljä. 9,,9 -,9,99??» P otaattijauhoteht.. 9,00 9,00?» 9 Sokeritehtaita ,07,9 7 7,07,9 >»» K ahvinlisäs tehta ita...,00 _,00»» Siknritehtaita... 0,7 9, ,7 r>» Snklaatitehtaita..,000 _,000 0 Hörleipomoita , ,00» L e ip o m o ita... 97,,0 97,,0» Sokerileipom oita.. 9 7,0 9 7,0»?» K aram ellitehtaita.,000.,000» Sianteurastnslait..,000. _,000 T enrastnslaitoksia. 0,00, 0,00, >»? M ak k aratehtaita.. 7 7, ,000 n M akkarantekijän verstaita... 0,9 0,9 v>?» K o n serv iteh taita.. 70 a 7,00 7,0 n?» M allastehtaita...,0 i,00 9,0 >»» M akaroonitehtaita. i 7, 7,?» O lntpanimoita....,7,,,,,0,00?»? Portteripanim oita., ,,? V iinapolttim oita ,7 9 7,09,70,» V iinantislauslait ,9 0 70,9»? «P ain o hiivatehtaita. - -,9,9

25 Kaupungeissa ja kauppaloissa. Maaseuduilla. Summa koko maalle. Rhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Töpaikkain luku. Töntekijäin luku. Teollisuuslaitoksia. arvo Töpaikkain luku. Töntekijäin luku. Suom. mar arvo Töpaikkain luku. Töntekijäin luku. Suom. mar arvo Suom. mar XI Punssi- ja viinitehta ita...,, ,,99 n E tikkatehtaita... 9,9 -- 7, ,7 M» Kivennäisvesitehta ita... 7, 0 9, 7 7 0,9 r> T upakkatehtaita.. 7,9,, 9 9, 0,70,7, XII P aitateh taita... 7,07 7,07 r> R äätälin v erstaita. 0,,9,99 0,,9,99 n K orsettilaito k sia n» H ansikkalaitoksia. 0, 0, r> w Hattu- ja lak k iteh ta ita...,790,790?> Hattu- ja lakkiverst a i t a , 9 7,» K rav attiteh taita.. 7,0 _ 7,0»» Sadevarjotehtaita. 9,7 9,7» T urkkurinverstaita , ,» Huopatöntekijöitä,000 0,00,00»» S uutarinverstaita.,0,0,9,0,0,9» Puukenkätehtaita. 0,000 0,000» Tukanleikkuulaito k s ia... 09,9 09,9 K lplaitoksia... 07, 07, Pesulaitoksia... 9,900 9,900 XIII K irjapainoja...,,70,9,,70,9»» K iv ip ain o ja... 9,9 9,9» Puunpiirros laitoksia...,00,00 Valokuvauslaitoks. 7,7 _ 7,7 Summa,99 7, 9,0,,00,0 70,9,0,0,,99,7 V. 9,9,00,,99,,7,0,, 7,7 7,0,0 V. 9,,9 79,9,9,7,9 7,,07,0,0,97,97 V. 9,,97,,70,77,77,7,0, 7,0 9,, V. 9,,7,79,99,,70,7,77,7 9,7,, Keskiluku v. 90,,,7,,9,7,,,9 0,0,9,7

26 II. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsitöteollisuuteen jokaisessa Suonien läänissä vuonna 9. Kaupungit ja kauppalat. Maaseudut. Lääni. (Teht. ja verst.} Töpaikkain luku. Töntekijäin luku. Yalmistetun bruttoarvo Suom. mar Töpaikkain luku. (Teht. ja verst.) Töntekijäin luku. bruttoarvo Suom. mar Töpaikkain luku. (Teht. ja verst.} Töntekijäin luku. bruttoarvo Suom. mar Uudenmaan läänissä. 7 7,7,0,7 7,979 7,,90,0 0,9,,7 Turun ja Porin läänissä..,9,,,,0,0,00, 9,9,9 Hämeen läänissä...,9 0,7,9 9,77,,09 7,79,0, W iipurin,,...,00 0,,9, 7,9,79 9,9 7,9, M ikkelin?>... 9,0,,,,000 0,,9, Kuopion n... 9,9,7,79,0, 7,0,70,9 W aasan... 97, 9,77,,9,7, 9,7,09,7 Oulun n... 7,,0,9 9,9,07,9,90 0,7,9 Summa,99 7, 9,0,,00,0 70,9,0,0,,99,7

27 III. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsitöteollisuuteen vuonna 9 Suomen kaupungeissa ja kauppaloissa, järjestett näiden teollisuuden tuotannon n mukaan. Kaupunki tahi kauppala. Suom. mar Töpaikkain luku. (Teht. ja verst.) Alle ja j Töväestö. Yli K ätetltä hörliikuttimia. Luku. Hevosvoimia. H elsin k i...,7, ,,,770,779 9, i/ T am pere... 9,, ,7,09,9,7 0,7 T u r k u...,, 9,70,0,99,9 Nikolainkaup..,0, , V O u lu...,99, K o tk a...,70, 7,7,0 9 W iip u ri...,0, P o r i...,7, Pietarsaari...,7, K u o p io...,9, H äm eenlinna..,00, R aum a... 90, 7 99 H an k o..., 9 0 Porvoo... 7, 7 L o v iis a... 0, M ik k e li... 7,7 9 J v äsk lä.... 7, U usikaupunki. 70, L appeenranta., T am m isaari... 09,7 Sortavala... 7, H a m in a... 0, H e in o la..., Joensuu...,0 0 7 Savonlinna... 79,9 0 K ristiinankaup. 7, Tornio..., 0 7 Iisalm i..., K okkola..., Raahe... 90, Lahden kaupp..,

28 7 Kaupunki tahi kauppala.. Suom. mar Töpaikkain luku. (Teht. ja verst.) Alle ja Töväestö. Yli Miehiä Kätetitä hörliikuttimia. Luku. Hevos voimia. M arianhamina., K a ja a n i..., K e m i... 07, 0 0 N aantali...,9 Uusikaarleb. 7, Salon kaupp...,00 K äkisalm i....,7 Ikalist. kaupp..,7 7 Nurm eksen k..,77 9 Kaskinen...,9 7 Summa 9,0,,99 0 9,7,0 7,09 7, 9,09,77 7,07 Maaseuduilla.. 70,9,0,00,0 90 9,09,0 0,,790 9,7 Summa,99,7,0,,,,0 9,0,77 9 7,0 Y ,0,0,,7,7,9 0,,7,09 0,9 V 9...,97,97,0,0,0,0 9,,, 9,7 V ,,, 9,,7, 9,,9, 0,079 Vs 9... K eskiluku v. v.,,,7, 9,99,7,0 9,7 7,,999, ,9,7,9,0,, 7,9 7,0 0, 9, 7 9,

29 IY. Yleinen katsahdus teollisuuden toimesta Suomen kihlakunnissa vuonna 9. L ä ä n i. Kihlakunta.. Suom. mar Töpalkkain luku. (Teht. ja verst.) Alle j Töväestö. Yli K ätetitä hörliikuttimia. Luku. ja Hevos voimia. Mikkelin. W iipurin. Hämeen. Turun ja Porin. Uudenm. H elsingin...,, 7 7 7, 9, 9 9 P ernajan....,70, L o h j a n...,, Raaseporin.... 9, U lv ila n...,9,07 0 9, 0,7 9 0 M a sk u n...,, H a lik o n...,9, P iikkiön... 9, Loim aan..., Ikaalisten... 0, T rvään , Ahvenanm aan. 0 0, Wehmaan.... 7, _ M nämäen... 9,00 0 Tammelan...,07, , 0 9,9,9 Pirkkalan...,, Hauhon...,, H ollolan...,070, J ä m s ä n..., Ruoveden..., K m in... 7,09, 7 79,0, 9 Lappeen...,7, ,00 Va Rannan...,, S a lm e n...,, Jääsken...,9 7 9 Sortavalan..., 0 Äräpään... 0, K äkisalm en..., i i K urkijoen... 0, /a Rantasalmen..,, Heinolan... 7, Mikkelin... 09, Juvan..., 7 7

30 9 Lääni. Kihlakunta.. Suom. mar Töpalkkain luku. (Teht. ja verst.) Alle ja Töväestö. Yli Luku. Kätetitä hörliikuttimia. Hevosvoimia. Kuopion. Waasan. Oulun, L ip e r in...,0, Rautalam m en.,9 7 K uopion... 7, Pielisjärven... 7, Ilom antsin... 7,9 Iisalm en..., Laukkaan...,99, K uortaneen...,, Korsholm an.. 99, Lapuan... 79, Ilm ajoen... 0, Pietarsaaren..,7 9 0 K em in...,7, O u lu n... 9, Sälöisten..., H aapajärven.. 9,0 7 7 Kajaanin... 0,07 L a p i n..., - - Summa 70,9,0,00,0 90 9,09,0 0,,790 9,7

31 V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja Käsitöteollisuuteen 9.

32 Hhmä. Luokka. Li ukumäärä Suom. mar paljous Kätetn koneellisen liikutusvoiman Töväestö, Alle ja Yli IV Kiviteollisuutta. Kivilouhoksia ja kivenhakkuuverstaita. K a u p u n g e i s s a. 7 Uudenmaan lääni...., _ hörk., hv Turun lääni...,7 _ 9 H äm een l ä ä n i...,7 _ 9 9 W iipurin l ä ä n i...,00 _ -. M ikkelin l ä ä n i...,00 _ K uopion l ä ä n i..., W aasan l ä ä n i...,00 Oulun l ä ä n i..., ,9 hörk., hv. 0 M a a s e u d u i l l a. Turun l ä ä n i...,00,00 tonnia kalkkikiveä,,0 kg. hörk., hv. survottua marmoria, 90,000 kg. marmorijauhoa. H äm een l ä ä n i...,000 00,000 kovasinta. Vesiv. W iipurin l ä ä n i...,0 _ ,0 hörk., hv Ti 9 K alkkipolttim oita. K a u p u n g e i s s a. Uudenm aan lääni....,70 79,7 hl. kalkkia, tonnia jau hörk., hv. hettua kiveä, 97 astiaa kipsiä. H äm een l ä ä n i...,0 07 hl. sammuttamatonta kalkkia, 9 hl. sammutettua kalkkia. W iipurin l ä ä n i...,00 9,0 kg. poltettua kalkkia. 9,7 79,9 hl. ja 9,0 kg. kalkkia, hörk., hv. tonnia jauhettua kalkkikiveä, 97 astiaa kipsiä. M a a s e u d u i l l a. Uudenm aan lääni....,000,000 hl. kalkkia. - 0 Turun l ä ä n i..., 9,0 W iipurin l ä ä n i...,0 9, 7 7

33 Rhmä. Luokka. Luku Suom. mar paljous Kätetn koneellisen liikutusvoiman Töväestö, IV 9 M ikkelin l ä ä n i...,0,0 hl. kalkkia. K uopion l ä ä n i...,700 0,00 samoin. 7 Alle ja Yli 7,97 9,9 hl. kalkkia. u T iilite h ta ita. K aupungeissa. Turun l ä ä n i... 7,0,0,000 tiiltä H äm een l ä ä n i... 0,0,70,000 samoin. hörk., hv. 7 "Waasan l ä ä n i... 9,00 00,000 samoin. s:ma 0 7,.700,000 tiiltä. hörk., hv M aaseuduilla. Uudenmaan lääni...,0 0,0,000 tiiltä. hörk., 7 hv _ Turun l ä ä n i... 0,,,000 sam.,000 ojittamis- s;ma 0 7 _ 7 9 _ putkea. 0 H äm een l ä ä n i... 7,97 9,09,000 sam. s:ma W iipurin l ä ä n i... 7,709,9,0 sam. s:ma M ikkelin lääni...., 0,00 sam. 7 9 _ K uopion l ä ä n i... 9,,70,000 sam _ Oulun lääni....,00 0, sam ,0,,9,00 tiiltä,,000 njittamis- hörk., 0 hv. 97, 0, putkea. S avenvalajan v ersta ita. K aupungeissa. U udenm aan lääni....,7 : Turun l ä ä n i...,9 _ 0 H äm een l ä ä n i..., _ 9 W aasan l ä ä n i..., _ Oulun l ä ä n i..., --- 0,0 0 7 _ Kaakeli-, fajanssi- ja porsliin ite h ta ita. K aupungeissa. U udenm aan lääni....,0 Sekal. kaakelia. sähkömotoori, hv Kät. ulkomaista raakatavaraa Tuul ivoima.,9

34 7 R hmä. Li nokka. Luk umääri paljous Kätetn koneellisen Suom. marliikutusvoiman Töväestö, Alle ja Yli Miehiä IV 9 Turun lääni... 0,0 Kaakelia,0,,00 kaakeliuunia, saviastioita. hörk., hv "Wiipurin l ä ä n i..., 0,0 kaakelta. Kät. ulk. raaka tav. 0,00, hörk., hv Kät. ulk. raakatav.,9 Maaseuduilla. Uudenmaan lääni.... 7,0 Fajansseja 0,07, porsliineja 7,0, raakkeja,9, kipsiä 9,9 m., kaakelia,7, sekä sitäpaitsi,000 kaakelta. hörk., hv Kät. ulk.raakatav. 9,7 Hämeen l ä ä n i... 9,00,000 kaakelta. 7 7 s:ma,00 "Wiipurin l ä ä n i...,700,00 kaakelta, 0,00 tiiltä. hörk., hv s:ma, 7,0 hörk., 70 hv. 7 0 Kät. ulk. raakat.,0 Sem enttivalim olta. Uudenmaan lääni ,000 Sementti- ja kipsitöitä. 9 Kät. sementtiä, «Kipsivalimoita. Uudenmaan lääni.... 7,0 _ -- > Saviteostehtaita. Uudenmaan lääni.... 0,, kuormaa kalkkiruukkia, 0 kuormaa saviruukkia. hörk., hv. -- n 0 Lasitehtaita. Wiipurin l ä ä n i , 0 0 0,00 laat. ikkunalasia. U 0 Kät. ulk. raakatav. 0,000 Maaseuduilla. Uudenmaan lääni....,000 9,9 pnlloa. hörk., hv. 0 Kät. ulk. raakatav.,0

35 9 I thmä. L luokka. Lui sumäär ä. paljous Kätetn koneellisen liikutusvoiman Töväestö, Alle ja Yli IV 0 Y Turun l ä ä n i... Hämeen l ä ä n i... W iipurin l ä ä n i... Mikkelin l ä ä n i... Kuopion l ä ä n i... W aasan l ä ä n i... 7,70,00,99, 7,9,9, pulloa ja purkkia, 0,7 laat. ikkunalasia pulloa,,7 laat. ikkunalasia. Sekalaisia talouslaseja. 9,7,00 pulloa,,707 laat. ikkunalasia,,7 m valettua lasia. Talouslaseja.,77 laat. ikkunalasia (, kg.), laat. ikkunalasia ,,99,79, pulloa ja purkkia,,9 laat. ikkunalasia,,7 m valettua lasia. Sekalaisia talouslaseja. Keemillistä teollisuutta. hörk., hv. s:ma hv. hörk., hv i Kät. ulkom. raakatav. 0,0 Kät. ulkom. raakatav. 77, Kät. ulkom. raakatav. 97,9 Kät. ulkom. raakatav.,900 Kät. ulkom. raakatav.,9 Kät. ulkom. raakatav.,00 7 hörk., hv. 0,0,7 9 Kät. ulkom. raakatav. 9,99 Sulfatitelitaita. Maaseuduilla. W iipurin l ä ä n i...,70 0, kg. sulfatia. n «Y äriteh taita. Uudenmaan lääni ,000 Vernissoja ja värejä. hörk., hv. Kät. ulk. raakatav.,000 Maaseuduilla. W iipurin l ä ä n i...,00, ast. punaväriä. hörk., 0 hv. )) K im röökkitehtaita. Maaseuduilla. Turun l ä ä n i...,00, 0 0 ast. ja 00 laat. kimröökkiä. Vesiv., hv Kät. 70 m koivupuita. W iipurin l ä ä n i...,0,000 kg. kimröökkiä. 0 hv.,0 Vesiv., 0 hv.