V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys
|
|
|
- Sari Laakso
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Kiikkr I timitrh R5 Rengon Timitrh Oy Kiikkr I PIMA R7 Kilpisen kupp Kiikkr I PIMA R19 Vnh Meijeri Rengon timitrhn toimintn kuuluu sti- j kennotimien viljely sekä peltotuotnto. Kilpisen kyläkupn yhteydessä on toiminut polttonesteiden jkelusem, joss on vrstoitu polttoineit mnpäällisissä säiliöissä. Kohteest ei ollut käytössä trkempi Rengon timitrh-lue 2 4 Timitrhn osittin en reunll, joss mperä on pääsiss hieno hiet. virtussuunt ei ole selvitetty lueell trkemmin. toiminnss käytettävät lnnoitteet voivt vikutt ltuun. Torjunt-ineiden käyttö on vähäistä. Kohde reunll, joss mperä on hietvltist. virtus suuntutuu itään. rvioidn purkutuvn Vrinsuolle. Nevilän vesiosuuskunnn vedenottmon kivot sijitsevt Vrinsuon lskuojn vrress. Kiinteistö reunll. rvioidn purkutuvn Tervlmmin lskuojn. pint esiintyy lähellä mnpint Ki mperän j ldust ei ole tieto Ki mperän j ldust ei ole tieto D D nitrtti, torjuntineet C C öljyhiilivedyt, bensiinihiilive dyt ldun selvittäminen timitrhll. Mperän j tiln selvittäminen D - Mperän j tiln selvittäminen. /ki /ki
2 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Kiikkr I PIMA R6 Kiikkrn sornotto j rkennusjätteen ktopikk Kiikkrn Kohde sornotto- j rkennusjätteen ktopikk oli elle. käytössä 1985-virtussuunt on Aluksi ktopiklt lueelt otettiin kkkoon sor j muut Tervlmmen kiviinest, suuntn, joss jonk jälkeen on viiden piklle ksttiin suinki rkennusjätteitä käyttämä kivo. sekä Mperä on vettä mhdollisesti hyvin johtv shojen hiekk. kuorijätteitä Vuonn 2001 tehdyssä tutkimuksess (Nurmi, 2001) pohjvedessä todettiin kohonneit rvinnepitoisuuksi virtussuuntn nähden ktopikn lpuolisess näytteenottopisteessä. nitrttipitoisuus oli 33,6 mg/l. Rsksmetllipitoisuud et olivt lle määritysrjn C C rvinteet, sulftti, öljyhiilivedyt, hihtuvt hiilivedyt nykytiln selvitys, jonk perusteell määritellään jtkotoimenpidetrve. /ki Kiikkr I mtlou s peltoviljely en kokonispintlst noin neljännes on pelto. Peltolueet sijoittuvt hrjun reun-lueille en ulkopuolelle. en reun-lueill mperä on silttivltist Peltoviljelyn iheuttm pilntumisriski muodostuu pääsiss lnnoitteiden j torjunt-ineiden pääsystä mperään j edelleen pohjveteen. Yleisimmin hitt ilmenevät nitrttipitoisuuden D D typpi- j torjuntineet, suunnitelmn kpl 12.9 Kiikkr I lämmitys öljysäiliöt öljysäiliöt ell on käytettävissä olevn ineiston ( ) mukn 2 öljysäiliötä, joist toinen on mnpäällinen sekä toinen mnlinen. Säiliöt ovt teräksisiä. ell sijitsev sutus sijoittuu sekä reun-lueelle että elle Lämmitysöljynä käytetään pääsiss kevyttä polttoöljyä. Kevyen polttoöljyn pääkomponenttien kulkeutuminen sor- j hiekkmss voi oll huomttv. Lisäksi mnlisten säiliöiden tihkuvuodot ovt vikesti hvittviss. Merkittävä riskitekijä on myös säiliöiden täyttöön liittyvät vhinkotilnteet (ylitäyttö) D D öljyhiilivedyt Knt- pelstuslitoksen tulee pitää öljysäiliörekisteri jntsll. Säännölliset säiliöiden trkstukset. ell tulee ensisijisesti pyrkiä muihin lämmitysmuotoihin. Ki t, Knt- pelstuslitos Knt- pelstuslitos
3 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden R4 K&E Suoks Oy Hkonummi I minesotto Minesottolup on voimss vuosille M-inesottolue ell. virtus suuntutuu kkkoon Hkonummen vedenottmon suuntn. Vedenottmon etäisyys minesottolueesee n nähden on noin 600 m Suojvn mnnoskerroksen puuttuminen j ohut suojkerros iheuttvt muuttumisriskiä. Polttoineiden käsittely j vrstointi iheutt riskin ldulle C C sulftti, ph, öljyhiilivedyt Mineslupmääräysten mukinen toimint. trkkilu. Hkonummi I mtlou s Hkonummi I teollisuusj R20 yritystoi mint peltoviljely Peltojen osuus kokonispintlst on lle 10 %. K&E Suoks Oy Minesottolueen reunll toimiv konepj. Kohteest ei ole käytössä trkempi rjoittuu pohjoisess peltoihin, jotk ovt hiesu j sve. Etelässä pohjvesilue rjoittuu peltoihin, jotk ovt pääsiss hieno hiet j hiet. Konepj ell. virtus suuntutuu kkkoon Hkonummen vedenottmon suuntn. Vedenottmo sijtisee noin 1 km:n päässä konepjst Hkonummen vedenottmoll ei ole hvittviss merkkejä peltoviljelyn vikutuksest. Nitrttipitoisuus on noin 2,5 mg/l D D typpi- j torjuntineet, Konepjll käytettävien j vrstoitvien kemiklien määristä ei ole trkempi D - öljyhiilivedyt, liuotinineet suunnitelmn kpl 12.9 Kemiklien vrstoinniss tulee noudtt nnettuj ohjeit j määräyksiä (suunnitelmn kpl 12.3). Hkonummi I jätevesi hjsutuksen jätevesien käsittely Alueell ei ole ell kunnllist sijitsev sutus viemäriverkosto sijoittuu sekä. ell reun-lueelle on noin 20 että suinkiinteistöä. elle. Hkonummen vedenottmon läheisyydessä ei ole sutust Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin D - typpi- j suunnitelmn kpl 12.4 Ki Vuoteen 2018 mennessä rkennusvlvontj
4 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Ahoinen I PIMA R1 Kinttumäenhrjun ktopikk Ahoinen I PIMA R2 Hnhilmm en mpumrt Kinttumäenhrju n ktopikk toimi 1984 lken 90- luvulle skk. Vnhlle minesottolueell läjitettiin mm. yhdyskuntjätett ä. Alueelle on tuotu kylmälitteit, kkuj ym. j mhdollisesti myös kloorifenolipitois t kuorijätettä. Ktopikk on suljettu, mutt sitä ei ole kunnostettu. Kohde ell. Hrjulueell virtussuunt on länteenluoteeseen. Mperä on sorist hiekk. Ampumrt on Ampumrt ollut käytössä 60- luvult 87 sti. Alueell on ollut kikkin neljä mpumrt (hulikkort, kivääri- j hirvikiväärirt, pistoolirt j pienoiskiväärirt ). Hulikko- j kiväärirdt ovt olleet käytetyimpiä rtoj. ell. Mperä mpumpikkojen kohdll on pääsiss hiekk ti sor mpumsektoreid en olless suolueill. virtussuunt ei void vrmuudell määritellä Pohjvedessä on todettu mm. kohonneit nitrtti- j mmoniumpitoisuuksi (Nurmi, 2001) Ampumrtojen pohjvesiriski iheutuu hulien j luotien sisältämien rsksmetllien kuten lyijyn j ntimonin liukenemiseen j mhdolliseen kulkeutumiseen pohjveteen. Rsksmetllien kulkeutumisriski pohjveteen on vähäinen, kosk rsksmetllit pidättyvät suurelt osin mnpintkerrokseen B A rvinteet, metllit, liuottimet, öljyt, kloorifenolit C C lyijy, rseeni, ntimoni Mperän j tiln selvittäminen. Tulosten perusteell määritellään jtkoto. Mperän j tiln selvitys. /ki /ki R3 linn n seurkunt yhtymä Ahoinen I minesotto Minesottolup on ollut voimss vuosin M-inesottolue ell. rvioitu virtus suuntutuu länteenluoteeseen. Mperä on pääsiss hiekk j sor Suojvn mnnoskerroksen puuttuminen j ohut suojkerros iheuttvt muuttumisriskiä D D sulftti, ph, öljyhiilivedyt Alueen jälkihoito ottotoiminnn päätyttyä. /ki Lupehtoje n mukisesti.
5 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden R21 Vilkkinen Krle Ahoinen I minesotto Minesottolup on voimss vuosille Alueell on lisäksi erillinen ympäristölup murskustoimin nlle. M-inesottolue ell. Kllio koho lueell pikoitellen mnpintn. rvioidn virtvn Hnhilmmin suuntn. Mperä on pääsiss hiekk j sor. pint on noin tsoll Suojvn mnnoskerroksen puuttuminen j ohut suojkerros iheuttvt muuttumisriskiä. Polttoineiden käsittely j vrstointi iheutt riskin ldulle C - sulftti, ph, öljyhiilivedyt M-ines- j ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. trkkilu. R28 Sornjlost us Jkonsri Oy Ahoinen I minesotto Minesottolup on voimss vuosille Alueell on lisäksi erillinen ympäristölup murskustoimin nlle. M-inesottolue ell. suuntn. Mperä on pääsiss hiekk j sor. rvioitu virtussuunt on itään Suojvn mnnoskerroksen puuttuminen j ohut suojkerros iheuttvt muuttumisriskiä. Polttoineiden käsittely j vrstointi iheutt riskin ldulle C - sulftti, ph, öljyhiilivedyt M-ines- j ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. trkkilu. Ahoinen I jätevesi hjsutuksen jätevesien käsittely ell Asutus on ei ole kunnllist keskittynyt viemäriverkosto Ahoisen. kylätjmn j ell sen on noin 100 pohjoispuolelle. suinkiinteistöä. Kiinteistöt sijoittuvt pohjveden elle sekä reunoille. Kkrilmmin vedenottmon ympäristö on hrvn suttu Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin D D typpi- j suunnitelmn kpl 12.4 Ki Vuoteen 2018 mennessä rkennusvlvontj
6 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Vljärvi II PIMA R17 Vehmisten ktopikk Vljärvi II mtlou s Vljärvi II jätevesi hjsutuksen jätevesien käsittely Vehmisten ktopikk toimi Aluett käytettiin n. 500 sukkn yhdyskuntjätte en sijoituspikkn. Ktopikn lopettmisen jälkeen jätteet on kuljetettu Krnojn ktopiklle linnn. peltoviljely Peltojen osuus kokonispintlst on 8 %. Ktopikk ell. Hrjulueell päävirtussuunt on luoteeseen. Mperä on vettä hyvin johtv hiekk j sor. en pohjoisos rjoittuu peltoihin, jotk hrjun liepeillä ovt hiet sekä kuempn hiesu. päävirtus suuntutuu luoteeseen. Merkittävin purkutumispikk on luoteispäässä sijitsevt Päkinlähteet. ell Asutus on ei ole kunnllist sijoittunut pääosin viemäriverkosto. ell en reunoille. on noin 40 suinkiinteistöä Ktopiklle tuotu jätteitä, joist voi liuet hitllisi ineit mperään j edelleen pohjveteen. Ktopikn täytön pint-l on n m 2. Vehmisten ktopiklt otetuss suotovesinäytteessä ei todettu kohonneit hitt-inepitoisuuksi (Nurmi, 2001) Peltoviljelyn iheuttm pilntumisriski muodostuu pääsiss lnnoitteiden j torjunt-ineiden pääsystä mperään j edelleen pohjveteen. Yleisimmin hitt ilmenevät nitrttipitoisuuden Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin C A rvinteet, metllit, liuottimet, öljyt D D typpi- j torjuntineet, D - typpi- j ldun selvittäminen ktopikn välittömään läheisyyteen virtussuuntn nähden lpuolelle sennettvst hvintoputkest. Ktopikn pohjvesivikutuksi on trkkiltu osin virtussuuntn nähden ktopikn yläpuolelt. /ki suunnitelmn kpl 12.9 suunnitelmn kpl 12.4 Ki Vuoteen 2018 mennessä rkennusvlvontj
7 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Aseminnum mi II mtlou s peltoviljely Peltojen osuus kokonispintlst on lle 5 %. en länsiosss pohjvesilue rjoittuu osittin peltolueisiin. en reunll mperä on hietvltist Peltoviljelyn iheuttm pilntumisriski muodostuu pääsiss lnnoitteiden j torjunt-ineiden pääsystä mperään j edelleen pohjveteen. Yleisimmin hitt ilmenevät nitrttipitoisuuden Peltolueiden osuus kokonispint-lst on pieni j peltoviljelyn mhdolliset pohjvesivikutukset ovt siten vähäisiä D - typpi- j torjuntineet, suunnitelmn kpl 12.9 Aseminnum mi II jätevesi hjsutuksen jätevesien käsittely Nummi I PIMA R8 Nummen ktopikk ell Asutus on ei ole kunnllist sijoittunut pääosin viemäriverkosto. ell en reunoille. on noin 10 suinkiinteistöä. Nummen kyläktopikk oli toiminnss 1988 sti. Aluksi tontill hrjoitettiin sornotto, jonk jälkeen syntynyttä kuopp on käytetty mm. kylän yhdyskuntjätte en ktopikkn. V. 88 jälkeen tontti on käytetty minesten j rkennusjätteen ktopikkn. Ktopikk en reunmill. Alueen mperä on hiekkvltist. Ktopikk on vedenoton knnlt keskeisellä pikll, kosk Nummen vedenottmo noin 300 metrin päässä. Nummen vedenottomäärä vuonn 2014 oli keskimäärin 7 m 3 /d Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin ltu on tutkittu Nummen ktopikll luvun luss (Nurmi, 2001) j viimeisimmäksi vuonn Pohjvesinäytteissä ei ole ollut todettviss ktopikn vikutust D - typpi- j A A rvinteet, metllit, liuottimet, öljyt suunnitelmn kpl 12.4 Ki Mperän j pilntuneisuuden selvittäminen j trvittess kunnostminen. ldun seurnt. /ki Vuoteen 2018 mennessä rkennusvlvontj Kiireellinen
8 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Nummi I PIMA R9 Lietsn ktopikk Lietsn Ktopikk ktopiklle lettiin tuod jätteitä lukujen en reunll. vihteess. Alueen mperä Aluksi on ktopikn hiekkvltist. kohdlt kivettiin rvioitu mult, jonk virtussuunt on jälkeen syntynyt itään. kuopp täytettiin jätteillä. Piklle on tuotu kikenlist tvr mm. rkennusten purkujätteitä j koneiden romuj Ktopiklle tuotu jätteitä, joist voi liuet hitllisi ineit mperään j edelleen pohjveteen. Ktopikn pint-l on lle 1000 m C C rvinteet, metllit, liuottimet, öljyt Mperän j pilntuneisuuden selvittäminen j trvittess kunnostminen. /ki Nummi I tieliikenn e j tienpito vlttie 10 Vlttie 10 kuuluu läpitlven suolttviin teihin (kunnosspitoluo kk I). Vlttie 10 kuuluu vrllisten ineiden kuljetusreitteihin. Vt 10 kulkee pohjvesilueell 1,1 km, jost t t on 0,4 km. on hiekkvltist hrjuluett, sen ulkopuolell mperä on lähinnä moreeni. Pohjvesi purkutuu suurelt osin ympäröiville soille j järviin. Nummen vedenottmon etäisyys tiestä on noin 0,8 km Pohjvedelle riskiä iheuttvt tiesuolus j vrllisten ineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuustilnteet. Kloridipitoisuus Nummen vedenottmoll on lhinen (noin 5 mg/l) C C sähkönjohtvuus Suoluksen vähentäminen sekä vihtoehtoiset liukkuden torjuntmenetelmät. Uudenmn Nummi I jätevesi hjsutuksen jätevesien käsittely ell Asutus on ei ole kunnllist keskittynyt viemäriverkosto. itäreunlle ell on noin 60 kiinteistöä. elle Nummen vedenottmon läheisyyteen Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin C D typpi- j suunnitelmn kpl 12.4 Ki Vuoteen 2018 mennessä rkennusvlvontj
9 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Renko I polttoin eiden jkelu R11 St1 Topenontie Kohteess on ollut polttoineen jkelutoimint 1972 lähtien. Vuodest 1997 lähtien jkelusem on ollut ST1:n hlluss. Huoltosemn pih-lue on sfltoitu lukuun ottmtt tontin pohjoisos (huoltmorken nuksen tkpih). Pihlueen hulevedet on kllistuksin johdettu ympäristöön. Alueelle ei ole sdevesiviemärö intiä. Nykyisin kiinteistöllä ei hrjoitet polttoineen myynnin lisäksi utonpesu ti korjmotoimint. KTM 415:n mukiset suojukset on tehty. Jkelusem reunll. Jkelusemn toimint sijoittuu osittin pohjvesilueelle, mutt säiliöt j jkelumittri ovt ulkopuolell. virtussuunt on kuitenkin reunmilt keskiosi n. Alueell on täytemt, jonk ll lk perusmn siltti/svi Pohjvesiriskiä kiinteistöllä iheutt polttoineiden jkelu j -vrstointi (säiliö- j putkistovuodot sekä ylitäyttövhingot). Pohjvedessä on esiintynyt 2000-luvull kohonneit MTBEpitoisuuksi, viime vuosien trkkilunäytteissä MTBE:tä ei ole todettu B B öljyhiilivedyt, BTEXyhdisteet, MTBE, TAME Ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. ldun trkkilu.
10 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Renko I polttoin eiden jkelu Renko I tieliikenn e j tienpito R12 Teboil Rengonritt i Kiinteistöllä on ollut polttoineen jkelutoimint in 60-luvust lähtien. Nykyisin kiinteistöllä toimii Oy Teboil Ab, joll on linnn ympäristölutk unnn myöntämä ympäristölup. Jkelusem on miehittämättöm än utomttisem. Kohteess on tehty KTM:n mukiset suojukset. Asemll vrstoidn bensiiniä (30 m 3 j 20 m 3 ), dieselöljyä (30 m 3 j 20 m 3 ) sekä polttoöljyä (20 m 3 ). vlttie 10 Vlttie 10 kuuluu läpitlven suolttviin teihin (kunnosspitoluo kk I). Vlttie 10 kuuluu vrllisten ineiden kuljetusreitteihin. Jkelusem ell. virtussuunt on hrjulueen keskiosi n. pint on noin 4,5 6 m mnpinnn lpuolell. Mperä lueell on hiekk. Vt 10 kulkee pohjvesilueell 1,7 km, jost t t on 1,0 km. on hiekk- j sorvltist hrjuluett. Hrju on virtuskuvltn vettä ympäristöstään keräävä. Isomäen vedenottmo 0,4 km:n etäisyydellä virtussuuntn nähden vt10:n lpuolell Pohjvesiriskiä kiinteistöllä iheutt polttoineiden jkelu j -vrstointi (säiliö- j putkistovuodot sekä ylitäyttövhingot). Kohteess on lduntrkkilu Pohjvedelle riskiä iheuttvt tiesuolus j vrllisten ineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuustilnteet. Tienpidon pohjvesivikutuksi trkkilln säännöllisesti Rengon pohjvesilueell Uudenmn ELYkeskuksen toimest. Kloridipitoisuus Isomäen vedenottmoll on noin 30 mg/l tsoll B B öljyhiilivedyt, BTEXyhdisteet, MTBE, TAME B B sähkönjohtvuus Ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. ldun trkkilu. Suoluksen vähentäminen sekä vihtoehtoiset liukkuden torjuntmenetelmät. Uudenmn
11 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Renko I PIMA R14 Hinkloiste n sh Hinkloisten sh oli käytössä Shll käytettiin tiettävästi KY5 - sinistymissuoju sinett. Kstelulls sijitsi toiminn ikn Renkjoen rnnn läheisyydessä. Käsitelty luttvr siirrettiin ketjukuljettimell jyrkän joenrnnn päälle ljitteluun, jost edelleen viereiseen luttrhn. Kohde reunll. virtussuunt on poispäin pohjvesilueest. Mperä on pääsiss hiet Toiminnss todennäköisesti käytetty sinistymisenestoine KY5 sisältää 5-10 % pentkloorifenoli. Vuonn 2001 tehdyssä tutkimuksess shn lueell todettiin merkkejä kloorifenoleiden leviämisestä inkin kstelultn lähiympäristöön (Nurmi, 2001). Kloorifenoleit on sttnut kulkeutu myös kuemmksi joen ljuoksulle C C kloorifenolit Mperän j pilntuneisuuden selvittäminen j trvittess kunnostminen. /ki Renko I PIMA R15 entinen Tielitoksen vrsto Tieliikelitoksell ollut kiinteistöllä suolvrsto. Suol vrstoitiin mpohjll ktoksess. Kohteest ei ollut käytettävissä trkempi Kohde ell. virtussuunt on hrjulueen keskiosi keskiosi n. Mperä lueell on hiekk Tukikohdss on säilytetty tiesuol, minkä seuruksen mperään j pohjveteen on voinut kulkeutu kloridi. Mperää ei ole tutkittu C C sähkönjohtv uus, kloridi Mperän j tiln selvittäminen. /ki Renko I mtlou s peltoviljely Peltojen osuus kokonispintlst on noin 9 %. en itäos rjoittuu ljoihin peltolueisiin, jotk ovt suurimmksi osksi hieno hiet j hiet. Kosk hrju kerää vettä ympäristöstään, peltoviljelyllä voi oll vikutust ltuun Peltoviljelyn iheuttm pilntumisriski muodostuu pääsiss lnnoitteiden j torjunt-ineiden pääsystä mperään j edelleen pohjveteen. Yleisimmin hitt ilmenevät nitrttipitoisuuden Nitrttipitoisuus Isomäen vedenottmoll on lhinen (5 mg/l) D C typpi- j torjuntineet, suunnitelmn kpl 12.9
12 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Renko I turvetuot nto R16 Vpo Oy Väärälmmensu on kuntoonpno on loitettu vuonn 1980 j turvetuotnto vuonn Tuotntokelpoin en pint-l on noin 113 h Väärälmmensuoll tuotetn jyrsinpoltto- j ympäristöturvett sekä plturvett. Tuotntolueen kuivtusvedet johdetn khden lskuojn kutt lpuoliseen vesistöön Renkjoen yläosn vlumlueelle. Renko I jätevesi hjsutuksen jätevesien käsittely Turvetuotntolue en pohjoisreun rjoittuu pohjvesilueesee n sekä osittin eseen. Hrju kerää vettä ympäristöstään j turvetuotntolue elt voi siten suotutu pintvesiä pohjveteen. Rengon tjm Asutus sijoittuu kuuluu suurelt osin kunnllisen viemäriverkosto n elle, joss toimintlueeseen mperä on, muutoin hiekk- j pohjvesilueell sorvltist. ei ole yleistä Isomäen viemäriverkosto vedenottmo. e Rengon ell keskustjmss on noin 100, jok kuuluu kiinteistöä, jotk vesilitoksen ovt kunnllisen toimintlueeseen. viemäriverkosto n ulkopuolell Turvetuotnnon iknsm pilntumisriski liittyy lähinnä suoperäisten pintvesien kulkeutumisest elle. Turvetuotnnon vikutukset pohjveteen voivt ilmetä rvinnepitoisuuden j humuskuormituksen Turvetuotntoon liittyvät ojitukset sttvt iheutt määrällisiä pohjvesivikutuksi Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin C C rvinteet, humus C C typpi- j Ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. trkkilu. suunnitelmn kpl 12.4 Ki Vuoteen 2018 mennessä ELYkeskus. rkennusvlvontj
13 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Renko I lämmitys öljysäiliöt öljysäiliöt ell on käytettävissä olevn ineiston ( ) mukn 13 öljysäiliötä, joist suurin os on mnlisi. Säiliöistä os on teräksisiä sekä os muovisi. Asutus on pääosin sijoittunut elle, mikä lisää mhdollist päästön kulkeutumisriskiä Lämmitysöljynä käytetään pääsiss kevyttä polttoöljyä. Kevyen polttoöljyn pääkomponenttien kulkeutuminen sor- j hiekkmss voi oll huomttv. Lisäksi mnlisten säiliöiden tihkuvuodot ovt vikesti hvittviss. Merkittävä riskitekijä on myös säiliöiden täyttöön liittyvät vhinkotilnteet (ylitäyttö) D D öljyhiilivedyt Knt- pelstuslitoksen tulee pitää öljysäiliörekisteri jntsll. Säännölliset säiliöiden trkstukset. ell tulee ensisijisesti pyrkiä muihin lämmitysmuotoihin. Ki t, Knt- pelstuslitos Knt- pelstuslitos Renko I PIMA R22 Suojelusku nnn mpumrt Uusikylä Kohteest ei ollut käytössä trkempi Ampumrt ell, joss mperä on hiekk- j sorvltist. Uudenkylän vesiyhtymän vedenottmo välittömässä läheisyydessä Ampumrtojen pohjvesiriski iheutuu hulien j luotien sisältämien rsksmetllien kuten lyijyn j ntimonin liukenemiseen j mhdolliseen kulkeutumiseen pohjveteen. Rsksmetllien kulkeutumisriski pohjveteen on vähäinen, kosk rsksmetllit pidättyvät suurelt osin mnpintkerrokseen C - lyijy, rseeni, ntimoni Mperän j tiln selvitys. Pilntumis en iheuttj Renko I teollisuusj R23 yritystoi mint Remet Ky Uusikylä Renko I PIMA R24 Rengon kunnn jätevedenp uhdistmo Mtloustuotn toon liittyvien koneiden suunnittelu j vlmistus. Toimint on lknut vuonn Kohteess on toiminut ennen jätevedenpuhdis tmo, Toimint on päättynyt. Kohde reun-lueell, joss mperän pintos on pääsiss hieno hiet. Kohde ell. Mperä on sorvltist. rvioidn purkutuvn Renkjokeen Konepjll käytettävien j vrstoitvien kemiklien määristä ei ole trkempi Toiminnst ei ollut käytössä trkempi D - rsksmetllit, öljyhiilivedyt, liuotinineet D - typpi- j sulftti Kemiklien vrstoinniss tulee noudtt nnettuj ohjeit j määräyksiä (suunnitelmn kpl 12.3). Mperän pilntuneisuuden selvittäminen. /ki
14 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Renko I PIMA R25 Entinen huoltosem Renko I teollisuusj R26 yritystoi mint Heimon Kl Oy Renko I PIMA R27 Kuittiln myllyn/sh n lue Kohteess on ollut korjmoj huoltosemtoi mint. Heimon Kl Oy on kln jlostust hrjoittv elintrvikeln yritys. Kohteest ei ollut käytössä trkempi Kohde ell hrjun ydinlueell. virtus suuntutuu kkkoon. Kohde ell. Mperä on hiekk - hieno hiet. virtus suuntutuu itäänkkkoon. Kohde ell hrjun ydinlueell. Mperä on hyvin vettä johtv j pint esiintyy lähellä mnpint. virtus suuntutuu kkkoon Toiminnst ei ollut käytössä trkempi Toiminnst ei ollut käytössä trkempi Toiminnst ei ollut käytössä trkempi D - öljyhiilivedyt, BTEXyhdisteet, MTBE, TAME, rsksmetllit Mperän j pilntuneisuuden selvittäminen j trvittess kunnostminen D - - Ympäristölupmääräys ten mukinen toimint D - Mperän j tiln selvitys. /ki /ki Renko I jätevesi viemäriverk osto Viemäriverkosto ktt eteläosn, joss Rengon keskustjm Rengon keskustjm ell. Isomäen vedenottmon läheisyyteen sijoittuu suinlueit Viemäriverkoston iheuttm pohjvesiriski iheutuu mhdollisist putkirikon iheuttmist viemärivuodoist, joiden seuruksen jätevettä pääsee kulkeutumn mperään j edelleen pohjveteen. Jätevedenpumppmoi st voi iheutu riski pohjvedelle ylivuototilnteess C - typpi- j Vedenottmoiden lähilueille sijoittuvt jätevedenpumppmot tulee liittää kukovlvontjärjestel män piiriin j mhdollisiin viemäriverkoston häiriötilnteisiin tulee vrutu vrustmll vedenottmoiden lähilueell sijitsevt jätevedenpumppmot ylivuotosäiliöllä. HS-Vesi
15 I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Viil II tieliikenn e j tienpito vlttie 10 Vlttie 10 kuuluu läpitlven suolttviin teihin Vt 10 kulkee pohjvesilueell 0,5 km, jost muodo stumisluett on Pohjvedelle riskiä iheuttvt tiesuolus j vrllisten ineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuustilnteet. (kunnosspitoluo 0,3 km. kk I). Vlttie 10 kuuluu vrllisten ineiden muodo stumislue on os pitkittäishrju, jonk ydinost kuljetusreitteihin ovt sorvltisi.. Pohjvesi purkutuu hrjust ulospäin D D sähkönjohtvuus Suoluksen vähentäminen sekä vihtoehtoiset liukkuden torjuntmenetelmät. Uudenmn Viil II jätevesi hjsutuksen jätevesien käsittely Pernunnum mi B I tieliikenn e j tienpito Alueell ei ole Asuinkiinteistöt kunnllist sijoittuvt viemäriverkosto. ell elle sekä on noin 30 suinkiinteistöä. reun-lueille. knttie 54 Knttie 54 Knttie 54 kuuluu sijoittuu läpitlven suolttviin pohjoisreunlle, teihin joss mperä on (kunnosspitoluo hiekkvltist. kk I). Knttie ell 54 on sijitsevn merkittävä tieosuuden vrllisten kokonispituus on ineiden noin 1,6 km. kuljetusreitti Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin Pohjvedelle riskiä iheuttvt tiesuolus j vrllisten ineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuustilnteet D - typpi- j D - sähkönjohtvuus suunnitelmn kpl 12.4 Ki Suoluksen vähentäminen sekä vihtoehtoiset liukkuden torjuntmenetelmät. Uudenmn Vuoteen 2018 mennessä rkennusvlvontj
V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys
I suunt II Mperä j pint Riskinro, 0410901 I tieliikenn e j tienpito vlttiet 3 j 10, tie 130 Vlttiet 3 j 10 kuuluvt korkeimpn kunnosspitoluo kkn Is (normlisti in pljn). Molemmt tiet ovt merkittäviä vrllisten
V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys
I suunt II Mperä j pint Riskinro, 0410901 I tieliikenn e j tienpito vlttiet 3 j 10, tie 130 Vlttiet 3 j 10 kuuluvt korkeimpn kunnosspitoluo kkn Is (normlisti in pljn). Molemmt tiet ovt merkittäviä vrllisten
V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys
Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo
ARKKUINSUON TURVETUOTANTOALUE, PUNKALAIDUN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA
Tilj Vpo Oy Asikirjtyyppi Suunnitelm Päivämäärä 2.6.216 Viite 151255 ARKKUINSUON TURVETUOTANTOALUE, PUNKALAIDUN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA ARKKUINSUON TURVETUOTANTOALUE, PUNKALAIDUN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA
θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö
22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJSTLMÄT 22. Linssien kuvusyhtälö Trkstelln luksi vlon tittumist pllopinnll (krevuussäde R j krevuuskeskipiste C) kuvn mukisess geometriss. Tässä vlo siis tulee ineest ineeseen 2
läheisyydessä peltoalue sijoittuu osittain pohjaveden muodostumisalueelle. Tunkkarin vedenottamo Tehdas sijaitsee pohjaveden
1 Tunkkari maa- ja metsätalous peltoviljely Tunkkarin vedenottamon läheisyydessä peltoalue sijoittuu osittain muodostumisalueelle. Tunkkarin vedenottamo sijaitsee virtaukseen nähden peltoalueen yläpuolella.
HENNA 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS. Vastaanottaja Orimattilan kaupunki. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys. Päivämäärä 9.10.
Vstnottj Orimttiln kupunki Asikirjtyyi Hulevesiselvitys Päivämäärä 9.10.2014 Viite 1510015383 HENNA 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS ORIMATTILAN KAUPUNKI, 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA- ALUE, HULEVESISELVITYS
PILKKO 1/6 2056 TK EV 56 LPA VU- VU-6 KM 631. II e=0.40 25:52 25:27 25:25 88 88:8 25:93 88:5. 88:7 p 17:13 1:5705 19:39 28:2 19:32 10 19:39 19:39
0 00 0 : : 0 / KM : : ONTTOLANTE 0 : p 0 PLKKO 00 00 / s y - 0 0 VL 0 LÄNSLNJA PUUTARHAPUSTO 0 VL / s y - RP : 0 :0 0 LPA hi 0 : VL : 0 kt 0-0 VU- - 0 linj - nsi : Lä 0 0 jo : POKKTE 0 : jo 0 :0 0 VU-
NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET
NASTOLAN YRISPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ
Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi
Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst... Tietoj pkkuksest. Vrlämmitin..... Vrusteiden poistminen
JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE Jämsän kupungiss, 1. kupunginosss os korttelist 15 sekä puisto-, ktu-, stm- j vesilueit. uj nk pä Se
Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi
Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst...
Sähkömagneettinen induktio
ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä
Ristitulo ja skalaarikolmitulo
Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden
Vuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit
Kunnnvltuusto KOKOUSKUTSU Kokousik Perjnti 15.11.2013 klo 14.00-15.00 Kokouspikk Käsiteltävät sit Asino Liite no Svukosken kunnnvirsto 1 60 Järjestäytymissit 2 61 1-2 Vuoden 2014 tuloveroprosentti 3 62
Uudenmaan ELY-keskus, kuulumiset ja ajankohtaista vesihuollossa
Uudenmn ELY-keskus, kuulumiset j jnkohtist vesihuolloss 13.3.2017 Elinkeino-, liikenne- j ympäristökeskukset (ELY-keskukset) Vstvt: vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjuksest, osltn vesihuoltolin
Tavaraliikenteen nykytila Uudenmaan tiepiirissä. Tiehallinnon selvityksiä 48/2002
Tvrliikenteen nykytil Uudenmn tiepiirissä Tiehllinnon selvityksiä 48/2002 Tvrliikenteen nykytil Uudenmn tiepiirissä Tiehllinnon selvityksiä 48/2002 TIEHALLINTO Helsinki 2002 Knsikuv: Seppo Srjmo ISSN
-kortiston näyte RT 09-10692 ESTEETÖN LIIKKUMIS- JA TOIMIMISYMPÄRISTÖ SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ
RT 09-09 ohjetiedosto mliskuu 999 () ESTEETÖN LIIKKUMIS- JA TOIMIMISYMPÄRISTÖ liikkumisesteiset, toimimisesteiset, esteettömyys hndikppde, funktionshindrde, tillgänglighet disled persons, ccessiility Tämä
OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi
OSAAVA kehittämishnkkeid hllinnoinnin ops Toimintvuosille 2015 2016 j 2016 2017 tehtyj vltionvtpäätöst tueksi päivitetty 4.1.2016 vsm/pj pä 2 Sisällysluettelo Osv ohjelmn mukis vltionvtuks hkemin.... 3
VESIPATTERIN ASENNUS TBLA Thermo Guard-jäätymissuojalla GOLD koko 11-32, versio B
VESIPATTERIN ASENNUS TBLA -jäätymissuojll GOLD koko 11-32, versio B ASENNUS 1. Knvliitäntä on tehtävä seurvsti: ) TBLA 000-031 j 000-040 Vesiptteri voidn sent suorn kierresumttuun knvn. Ptteri on vrustettu
EHDOTUKSESSA KORTTELIN POHJOISOSAAN RAKENNETAAN IIIKERROKSINEN YMPÄRISTÖN VANHOJA PUURAKENNUKSIA
"ISO-PIETRI" EHDOTUKSESS KORTTELIN POHJOISOSN RKENNETN IIIKERROKSINEN YMPÄRISTÖN VNHOJ PUURKENNUKSI KUNNIOITTV PERINNETLO SEKÄ III-V-KERROKSINEN, JULKISIVULTN RPTTU KERROSTLO. UUDISRKENNUSTEN LÄHTÖKOHTN
RHA8-ARK-0015_001 Suunnittelija KM
SELITYKSIÄ. nyk. aita M SEN RJN ULKOPUOLELL OLEV VIIV, JONK SISÄPUOLISEN LUEEN SEMKVLLE VHVISTUST NOTN. KORTTELIN- J TONTINRJ. POISTETTV KORTTELIN- J TONTINRJ. SUNTOTONTTI. ENERGIN HUOLTOLUE SUVILHDEN
BERNERIN NURMIUUTISET
BERNERIN NURMIUUTISET Tärkein syy torju rikkksvit nurmest on niiden hitllinen vikutus eläimen terveyteen j tuotntoon. Monet rikkksveist ovt jop myrkyllisiä. Lisäksi ne muuttvt rehun kivennäistspino. Kikiss
LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat
(0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset
Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla
YTV MUISTIO 1 Asi 7 / Liite 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 YTV:n hllitus on kokouksessn 14.12.2006 hyväksynyt Pääkupunkiseudun ilmstostrtegiluonnoksen 2030 lusuntojen j knnnottojen pyytämistä
Kunnanhallitus 13/2006 416 (- 441)
POLVIJÄRVEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Kunnnhllitus 13/2006 416 (- 441) KOKOUSAIKA Mnntin 4. syyskuut 2006 klo 18.30-19.45 KOKOUSPAIKKA nro Polvijärven kunnnvirsto, kunnnhllituksen kokoushuone sivu SAAPUVILLA
KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
Käyttöturvllisuustiedote Tekijänoikeuden hltij vuonn 2015, 3M Compny Kikki oikeudet pidätetään. Tämän tiedon kopioiminen j/ti ltminen on sllittu inostn 3M tuotteiden käyttämistä vrten, mikäli (1) tiedot
KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
Käyttöturvllisuustiedote Tekijänoikeuden hltij vuonn 2016, 3M Compny Kikki oikeudet pidätetään. Tämän tiedon kopioiminen j/ti ltminen on sllittu inostn 3M tuotteiden käyttämistä vrten, mikäli (1) tiedot
VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 86 NIKINMÄKI TONTIT K 86167/1-5 JA K86168/1,3-5
Mnkäytön, rkntmisn j ympäristön toimil Kunttkniikn kskus / Gotkniikk NIKINMÄKI TONTIT K /- JA K/,- Mprä Alull on thty kväällä ylispiirtinn pohjtutkimus Alull sijits myös vnhoj kiruspistitä isäksi lult
TULVAONGELMA ESPOOSSA
TULVAONGELMA ESPOOSSA Espoon tulvtyöryhmä 6.10.2005 ESIPUHE Teknisen j ympäristötoimen johtoryhmä setti 1.6.05 työryhmän vlmistelemn tulvkysymyksen hllinnn j toimenpideperitteiden vlmistelu. Työryhmän
from decentralization to recentralization KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYS TYÖPAIKKA-ALUEELLE JOEN UOMAA MUKAILLEN
KEVYEN LKENTEEN VÄYLÄ YHDISTÄÄ JÄRVEÄ YMPÄRÖÄT ALUEET KESKUSTAAN from decentrliztion to recentrliztion Bulevrdikehä Kehämäinen bulevrdi liittää uuden lueen osksi vnh keskust. Kehän vrrelle sijoittuvt kikki
Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina
Jlkpllokentältä kupnkäynnin kentälle Newbodyn trin Autmme kouluj j seuroj vrinkeruuss kisoj, hrjoitusleirejä j luokkretkiä vrten. Seurt sekä koululiset voivt nsit tuntuvsti rh tvoitteidens svuttmiseksi
HULEVESIEN HALLINTA TONTEILLA
OHJE HULEVESIEN HALLINTA TONTEILLA Tämä ohje luo perusteet hulevesien hllinnn suunnittelulle tonteill. Ensisijisesti suunnittelijoille toitetuss ohjeess selvennetään sin liittyviä määräyksiä j menettelytpoj
RTS 16:2. Tässä ohjeessa esitetään ajoneuvojen ja yleisimpien autotyyppien mittoja, massoja sekä liikenteeseen hyväksymistä koskevia rajoituksia.
RTS 16:2 RT XX-XXXXX KH XX-XXXXX Infr x-x AJONEUVOJEN MITTOJA OHJEET xxxkuu 2016 1 (8) korv RT 98-10914 Tässä ohjeess esitetään joneuvojen j yleisimpien utotyyppien mittoj, mssoj sekä liikenteeseen hyväksymistä
ÄMMÄSSUON TUULIVOIMALAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (PÖYDÄLLÄ)
Hllitus 117 17.10.2014 Hllitus 136 14.11.2014 ÄMMÄSSUON TUULIVOIMALAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (PÖYDÄLLÄ) 719/06.061.610/2014 Hllitus 117 Esittelijä Toimitusjohtj Rimo Inkinen Vlmistelijt Toimiljohtj
HULEVESIEN HALLINTA TONTEILLA
HULEVESIEN HALLINTA TONTEILLA OHJE Tämä ohje luo perusteet hulevesien hllinnn suunnittelulle tonteill. Ensisijisesti suunnittelijoille toitetuss ohjeess selvennetään sin liittyviä määräyksiä j menettelytpoj
Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen
LIITE 1. 1 Turvasuunnitelma VAKkuljetuksissa
1 Turvsuunnitelm VAKkuljetuksiss 2 Tämä on turvsuunnitelmmlli yrityksille, jotk toimivt Vrllisten ineiden kuljetusten priss. Mlliss on huomioitu vrllisten ineiden kuljetusten (VAK) säädöksen uusi luku
CW Solutions Oy (7) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN
CW Solutions Oy 02.10.2004 1(7) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
18531 UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS TUUSULA, HYRYLÄN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMAN PÄIVITYS 29.9.2005
18531 UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS TUUSULA, HYRYLÄN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMAN PÄIVITYS 29.9.2005 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523
Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)
Vlmennuksen j rvioinnin tukijärjestemä (VAT) Työhön kuntoutuksen trkoitus on utt sikst kuntoutumn siten, että siirtyminen koulutukseen ti työelämään on mhdollist. VAT -järjestelmä on kehitetty kuntoutumisen
TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) 182 :N MUKAISEN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON MAKSUN KORJAUS VUODELTA 2007
Suunnitteluoto.8.009 / TYÖTEKIJÄ ELÄKELAI (TYEL) 8 : MUKAISE TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO MAKSU KORJAUS VUODELTA Vuoden mkun korjuken yy O uoden mkun lkenn huomioitit etuupäiitä oli rioitu, kok mkun lkenthetkellä
OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA
OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij
Kohteen turvaluokitus on
LVI 03-10517 SIT 13-610091 KH X4-00513 INFRA 053-710109 ST 41.01 HANKETIETOKORTTI HT12 Hnketietokortiss esitetään rkennuskohteen lähtötiedot j tiljn edellyttämä ltutso suunnittelun työmäärän rviointi vrten.
Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia
Hulevesien haitta aineet VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Heli Vahtera 10.11.2016 1 Projektin tausta ja tavoitteet Taajamien laajentuessa hulevesien määrä Vantaanjokeen, Tuusulanjärveen, Valkjärveen
766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen
76619A Sähkömgnetismi, 7 op Kertustehtäviä, 1. välikokeen lue Vstukset tehtävien jälkeen 1. Kolme pistevrust sijitsee xy-koordintistoss ll olevn kuvn mukisesti. Vrus +Q sijitsee kohdss x =, toinen vrus
16-300mm 50 EURON CASHBACK! Ehdot PARAS KOLMESTA MAAILMASTA. www.tamron.fi. F/3.5-6.3 Di II VC PZD Macro
Ehdot 3. Mksu suoritet se m vluutss, mistä objektiivi o ostettu. Mksu suoritet 4 viiko kuluess cshbck-dokumettie spumisest. 4. Objektiivi tulee oll Focus Nordici mhtuom j se tulee oll ostettu virllise
Kajaanin kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KAJAANI KAJAANI KAUPUNGINOSA 14 KUURNA KORTTELIN 22 TONTTI 2 VIREILLETULO SELOSTUS 15.5.
ASEMAKAAVAN MUUTOS KAJAANI KAUPUNGINOSA KUURNA KORTTELIN TONTTI Muodostuu: Kjnin kupunki Ympäristötekninen toimil PL 870 Kjni VIREILLETULO 6..07 SELOSTUS..07 YMTK KAJAANI KAUPUNGINOSA KUURNA KORTTELIN
VILKKIMÄEN MEIJERI ASEMAKAAVA
SELOSTUS L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\6\_3_Vilkkimen_meijeri.doc\PS ASEMAKAAVA KAAVAN LAATIJA: LIEDON KUNNAN KAAVOITUS JA TEKNISET PALVELUT: Kvoitusinsinööri Juh Mäki p. 050 35 0395 Kvoitusrkkitehti Pekk Sillnpää
SAVUKOSKEN KUNTA Sosiaalilautakunta 21.03.2012
Sosililutkunt 21.03.2012 11 Sosililutkunt Aik: Keskiviikko 21.03.2012 klo 16.00 17.35 Pikk: Vnhinkoti Asit 9 Sosililutkunnlle tiedoksi 10 Plvelussuhteen päättyminen 11 Rvitsemistyöntekijän tehtävien hoito
1 250 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin 1.1.2010 lukien
KTPO/Ammtillisen koulutuksen yksikkö PM 4.12.29 1 25 opiskelijpikn lisääminen mmtillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin 1.1.21 lukien Tust Aikisemmt opiskelijmäärälisäykset Hllitusohjelmn j vltiontlouden
uusi COOLSIDE JÄÄHDYTYSYKSIKKÖ PALVELIMILLE C_GNR_0608 Mikroprosessori RCGROUP SpA
COOLS COOLSIDE uusi JÄÄHDYTYSYKSIKKÖ PALVELIMILLE Jäähdytysteho Kylmäine Puhllintyyppi Mikroprosessori jop 96,0 kw sroll R410A ksili MP.COM T: MONO DXA (R410A) Jäähdytysteho jop 21,9 kw Ilmluhdutteinen
KUVA KEURUUNTIE KAAVASELOSTUS. KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos. Pvm Asianumero 71/ /2018
KAAVASELOSTUS KEURUUNT KRKONSEUDUN ASEMAKAAVA Asemkvn muutos KUVA Pvm... Asinumero /../ Keuruun kuunki Kvoituslvelut P E R US- A T U N NSTET E D O T. Tunnistetiedot Kunt Kunnnos Kortteli/tilt Kvn nimi
haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino
Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4
Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut
Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.
KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!
MAA8 Koe 4.4.016 Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muist kirjt nimesi j ryhmäsi. Väliviheet perustelevt vstuksesi! A-osio. Ilmn lskint. MAOLi s käyttää. Mksimissn 1h ik. Lske
2 7: :281 LOUHINTA SIPOON KUNNAN OMISTAMALLA KIINTEISTÖLLÄ 2:57 ERILLISELLÄ LUVALLA KIRJOVERKKOPERHOSELLE PERUSTETTU KOMPENSAATIOALUE
2 ERKINNÄT EV-1 KULJETUKSET OTTISLUEEN / TOIINT-LUEEN RJ (osa-alue C 6,2 ha + osa-alue B 2,9 ha = 66,1 ha) Kaikki ottotoimintaan liittyvät toiminnot sijoittuvat rajauksen sisälle (mm. pintamaiden ja kiviaineksen
1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot
. Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts
Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
laite paketista ja tarkista pakkauksen sisältö Micro USB -kaapeli SD-muistikortti Pika-asennusopas DVD-levy
Pik-sennusops DSmoile 820W Aloit tästä DSmoile 820W DSmoile 920DW Kiitos, että vlitsit Brotherin. Tukesi on meille tärkeää, j rvostmme sikkuuttsi. Lue tämä pik-sennusops oiken vlmistelun j sennuksen onnistumisen
10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA
MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion
Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3
Kertusos. ) Edullisemm hit 480, = 64 Klliimm tukkuhit, 480 = 576 Klliimm myytihit, 576 = 748,80 b) 748,80 64 = 0,666... = 6,66% 7% 748,80. Liittymä puhelimell mks khde vuode ik 4 8,50 = 684. Liittymä ilm
Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN)
Pyydämme lukemn käyttöohjeen huolellisesti läpi j noudttmn sitä! Ohjeiden liminlyönti voi joht kytkimen toiminthäiriöihin j siitä johtuviin vurioihin. Nämä käyttöohjeet (B.1.0.FIN) ovt os kytkintoimitust.
ArcGIS for Server. Luo, jaa ja hallitse paikkatietoa
ArcGIS Server ArcGIS for Server Luo, j j hllitse pikktieto ArcGIS Serverin vull voidn luod plveluit keskitetysti, hllinnoid näitä plveluit j jk niitä orgnistion sisällä sekä verkoss. Plveluj voidn helposti
( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,
Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d
ystävät LUONNON LAHJA Kaneli & appelsiini Minun valintani 1). Tuemme yhteisöjä, joista eteeriset öljymme ovat per
LUONNON Lhj LUONNOSTA ystävät Brighter Home -kokoelmmme on luotu ympäristöystävällisiä j sosilisesti vstuullisi käytäntöjä noudtten. Tästä kokoelmst löydät oiket lhjt kikille, jotk vlivt mpllomme. Kneli
Raahe Pyhtilänkangas Muinaisjäännösselvitysinventointi. Toukokuu FT Samuel Vaneeckhout Osuuskunta Aura
Raahe Pyhtilänkangas Muinaisjäännösselvitysinventointi Toukokuu 0 FT Samuel Vaneecout Osuuskunta Aura Muinaisjäännösselvityksen suoritus Alue Raahen Pyhtilänkangas. Suunnittelualue sijaitsee Raahen kaupunginosien
Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013
Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)
PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen
PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN Timo Massinen HISTORIAA / TAUSTAA Kreosoottikyllästämö PAH- yhdisteet Lisäksi pursialan alueella pienteollista toimintaa, puunjalostusta, korjaamoja
Hulevesien haitta aineet
Hulevesien haitta aineet VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Heli Vahtera Heli Vahtera 1 Tietoa tarvitaan Hulevesien määrä kasvaa Lisäävätkö hulevedet vesistöjen ravinnekuormaa, heikentävätkö käyttökelpoisuutta
LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.
LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy
Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto 26.2.2014 16:21 Anitta Vähäkuopus 1 (3) Koje vaihdetaan ja muutetaan minikojeeksi (ITC-2bM).
Helsinin kupunki / Liikennesuunnitteluossto 26.2.204 6:2 Anitt Vähäkuopus (3) TYÖSELTE Telkkktu/Pursimiehenktu Risteys 256 Kojeuusint Yleistä Koje vihdetn j muutetn minikojeeksi (TC-2M). Klusteet j työ
Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS
INSINÖÖRITOIISTO Severi nttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi äntytie 4, 27 Helsinki p. (9) 24 tai 4 465861, fax (9) 2412311 217 TLN OSYLEISKV-LUE SIPOO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELSELOSTUS 22.4.213
Kangasniemen kunnan. 2 Kunnelliset iä ehuoltomäärävkset. Jäteh uoltomää räykset. 1 YI rnen osa
Kngsniemen kunnn Jäteh uoltomää räykset 2015 ( 1 YI rnen os 2 Kunnelliset iä ehuoltomäärävkset 2.5.20t6 2 l.yleinen os 2 1. Yleinenos... 1.1 Mitä jätehuoltomääråykset ovt j miksi niitä nnetn? 1.1 Etusijjärjestys
Kertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)
Kertusos Kertusos ). ) : j 7 0 7 ) 0 :( ) c) :( ). Merkitää merirosvorht (kg) sukltrffelit (kg) ) 7, 0 hit: /kg hit: 7 /kg ) 00 g 0,kg 7 0,,0,,0, 0, (kg) :. ) Vstus: ) 7, 0 ( ) ) 00 g. ) 0 7 9 7 0 0 Kertusos
VEKTOREILLA LASKEMINEN
3..07 VEKTOREILLA LASKEMINEN YHTEENLASKU VEKTORIT, MAA Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on
Korkotuettuja osaomistusasuntoja
Korkotuettuj osomistussuntoj Hvinnekuv suunnitelmst. Titeilijn näkemys Asunto Oy Espoon Stulmkri Stulmkrintie 1, 02780 ESOO Asunto Oy Espoon Stulmkri Kerv Kuklhti Iso Mntie 2 Espoo Vihdintie Keh III Hämeenlinnnväylä
1 / 5 Virkailijoiden talo, asemakaavamuutos (2305), luonnos nähtävillä (MRA 30 ) 22.6-21.7.2015.
/ irilijoiden tlo, semvmuutos (0), luonnos nähtävillä (MRA 0 ). -..0. Stujen lusuntojen j mielipiteiden tiivistelmät seä vstineet niihin Lusunnot pyydettiin seurvilt: Kervn Omotiyhdistys ry, Kervn ympäristösuojeluyhdistys
601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,
Pyrmidi 3 Geometri tehtävien rtkisut sivu 08 60 Olkoon tuntemton kteetti j tuntemttomt kulmt j β Rtkistn kulmt. 8,4 cos 8,4 cos 45,579... 46 β 90 60 4 Rtkistn vrjon pituus 3 44,470... 44 Rtkistn kteetti.
Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta
Jkso 10. Sähkömgneettinen induktio Näytä ti plut tämän jkson tehtävät viimeistään tiistin 13.6.2017. Ekstr-tehtävät vstvt kolme tvllist tehtävää, kun lsketn lskuhrjoituspisteitä. Teori tähän jksoon on
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO 29.8.2019 * kaikki rakennuksessa vakituisesti kirjoilla olevat koskee vain vakituisia asuntoja * ** *** https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/kiinteiston_jatevesien_kasittely
CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN
CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.
Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä
4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.
RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti
haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila
Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien
5.6.201,5 28/0L1,/201,5
OPETUSHATIITUS UTBITDNINGSSTYRETSEN uaanavs 5.6.201,5 28/0L1,/201,5 Koulutuksen jrlestlt Voimssoloik:7.8.2075 lken toistiseksi Sidnnokset, joihin toimivlt mddrdyksen ntmiseen pefustuu: L 637/7998,11 $:n
Tarkastus ja testi. Korjaus
OHJETIEDOTE TIEDOTE Nro 2000-07c Jkelu: Myyntipäällikkö Kirjnpito Huoltopäällikkö Teknikko Vrospäällikkö Ilmkompressorin päätylevyn öljyvuoto Mllit MERCURY/MARINER 200/225 hv; 3,0 LITRAN OPTIMAX Osnumerot
Telko KETUNPESÄ. Rajamäentalo. A-Pullo Oy VALTA- AKSELI. Altia Oyj Rajamäentehtaat. Roal Oy. Ola n. Tykkitorninmäki. Onnelantie. Kirkko.
Simeon Logistics Kiitosimeon Kukkovehmnmäki Jokisentie Periäis te n ti e 7 0 Yli-Periäinen 7 Yrityspuistontie Klkkitie Telko 0 Yrityspih Yritysritti KETUNPESÄ Khitie Jokisenkj 7 Tiilitie 7 Vedenottmo Kltiensuo
Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?
Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman
KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo
34. Teurastamolaitos 1 )
4. Teurstmolitos 1 ) Lihntrkstmo 6 492 5 04 5 722 7 6 Lehmiä 1 998 17 51 14 118 14 862 Hiehoj j isoj Sonnej 268 271 156 76..1 522 14 771 9 785 8 960 Lehmiä... 8 764 8 897 5 195 2 541 Pikkuvsikoit 5 54
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
Osa 6: Perustukset. Betoniteollisuus 1(10) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan. EN 1997 Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu.
1(10) Betonirkenteiden suunnittelu eurokoodien mukn Johdnto Eurokoodien käyttöönotto kntvien rkenteiden suunnitteluss on merkittävin suunnitteluohjeit koskev muutos kutt ikojen. Koko Euroopp on siirtymässä
jolþluta Jokilaaksojen pelastustoimen lausunto pelastustoimen järjestämislakiluonnokseen OTE POYTAKIRJASTA YLIVIESKAN I(AUPUNKI
YLIVIESKAN I(AUPUNKI Jokilksojen pelstuslitoksen jolþlut s 40 07.10.2016 OTE POYTAKIRJASTA Jokilksojen pelstustoimen lusunto pelstustoimen järjestämislkiluonnokseen Jokilksojen pelstuslitoksen johtokunt
Renko. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue B. Päättyneet (< ) Voimassa (> )
5.7 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue 69254 69255 692 692 69253 69205 69252 43351 B 69251 0 1,25 2,5 5 Km Kuva 92. Rengon pohjavesialueet ja niillä sijaitsevat maa-ainesten ottamisluvat.
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1
Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila
1 Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: TuuliWatti Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
P ER I.JS KI.J NTOARVIOil PÄMTYS. As Oy Saariselänkuja 1 $aariselänkuja I 00970 HELSINKT. Laadifiu: 3.9.20'13
t, P R I.S KI. TARVIil PÄMTYS As y Siselänkuj 1 iselänkuj I 00970 HSIKT difiu: 3.9.20'13 Y}ITVT Rkennustekniikk Asunt y Siselänkuj 1 n Helsinin Mellunmäess sijitsev kuuden suinkestln nudstm yhti. Rkennusvusi
Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv.
Asennusohje EPP-0790-FI-4/02 Kutistemuovijtkos Yksiviheiset muovieristeiset kpelit Cu-lnk kosketussuojll 12 kv & 24 kv Tyyppi: MXSU Tyco Electronics Finlnd Oy Energy Division Konlntie 47 F 00390 Helsinki