Seudun tulevaisuusselvityksen tulokset. Kotkan Haminan seudun seutufoorumi

Transkriptio

1 Seudun tulevaisuusselvityksen tulokset Kotkan Haminan seudun seutufoorumi

2 Tilannekuva Vankat seudulliset rakenteet Seudullisesti toimiva ja vahvistuva alusta, vaikka ollut omat aaltoliikkeensä Kuntaliitos ja rakenneselvityksiä tehty, ei uusia kiviä sisäisesti käännettäväksi, ympärillä maailma muuttuu, joka vaatii uusia näkemyksiä

3

4 Arvosana kehittämiselle KUNNAN ELINVOIMAPOLITIIKKA (KOULUARVOSANA) 6,4 6,9 7,2 8,0 7,7 7,0 7,2 7,4 Hamina Kotka SEUDUN ELI KUNTIEN YHTEINEN ELINVOIMAPOLITIIKKA (KOULUARVOSANA) MAAKUNNAN ELINVOIMAPOLITIIKKA (KOULUARVOSANA) 5,3 6,5 6,5 6,8 6,7 6,3 6,6 6,1 6,8 6,9 6,4 6,0 5,8 6,3 6,3 7,1 Miehikkälä Pyhtää Virolahti Kotkan Haminan seutukunta Kouvolan seutukunta Koko maa

5 Luottamus TÄYSIN ERI MIELTÄ TÄYSIN SAMAA MIELTÄ KUNTAORGANISAATION SISÄLLÄ VALLITSEE VAHVA JA HYVÄ LUOTTAMUS KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN VÄLILLÄ VALLITSEE VAHVA JA HYVÄ LUOTTAMUS KUNTIEN VÄLILLÄ VALLITSEE SEUDULLISESTI VAHVA JA HYVÄ LUOTTAMUS Kotka Hamina, johtavat viranhaltijat Koko maa, johtavat viranhaltijat Kotka Hamina, luottamushenkilöt Koko maa, luottamushenkilöt

6 Kehitysnäkymät 3 5 vuoden päähän HAMINA KOTKA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VIROLAHTI KOTKAN HAMINAN SEUTUKUNTA KOUVOLAN SEUTUKUNTA KOKO MAA 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% nykyistä huomattavasti heikommat nykyistä hieman heikommat ennallaan nykyistä hieman paremmat nykyistä huomattavasti paremmat En osaa sanoa

7 Seudullinen yhteistyö toimii seutuyhteistyötä pidetään jokseenkin onnistuneena. Onnistuttu: seudun yhteisessä markkinoinnissa, yhteisten strategisten valintojen tekemisessä ja kansainvälistymisen lisääntymisessä. Heikommin sujunut eri toimijoiden sitouttaminen, kilpailukyvyn lisääminen ja seudun roolin vahvistaminen. Suurimpia pullonkauloja: Makrotekijät: taloudelliset tekijät, työttömyys, ikärakenne eri toimijoiden roolien epäselvyys seudun sisäinen kilpailu

8 6 polkuvaihtoehtoa 1. Eriytyvät polut / poltettu maa 2. Kuntajoukon supistaminen ja ytimen tiivistäminen 3. Nykyinen malli, laajalla fokuksella 4. Nykyinen malli, tarkalla fokuksella (Nykymalli+) 5. Syventyvät ja laajentuvat kehät 6. Kuntaliitoksia tai kuntaliitos

9 Nykymalli + Yhteistyön malli Nykymalli + Plussat Hyödyntää paikalliset voimavarat Koko seutua kehitetään, kunnat ovat tasavertaisia Lähipalvelut ja demokratia toteutuvat Toimiessaan keskinäinen kilpailu vähenee Tavataan yhteisten asioiden parissa säännöllisesti Hyviä hankkeita uskalletaan aloittaa Yhteenkuuluvaisuus Jäntevyys kehittämisessä kunta ja seututasolla Keskeisinä teemoina: markkinointi, edunvalvonta, kansainvälisyys, elinvoima Miinukset Vaikka kilpailu pitää vireänä, myös haitallinen kuntien keskinäinen kilpailu jatkuu Päätöksenteon tasoja on liian monta, päätöksenteko hajanaista, päätösten jalkautuminen kuntiin. Toisaalta: Seutuvaltuuston päätösten pitäisi ohjata kuntien päätöksiä, miten valtuutetut saadaan sitoutumaan niihin tehdäänkö näennäispäätöksiä? Osaamista ei jaeta Eri kuntien asukkaat eivät ole samanarvoisessa asemassa, vaikka alueellinen tasa arvo toteutuukin todennäköisesti paremmin kuin yhden kunnan mallissa Näpertelyä Miten kuntalaisten mielipiteet näkyvät?

10 Yhteistyön malli Kuntaliitos Plussat Seudun vetovoima kasvaa, elinvoimatyö vahvempaa Kaupunginosat ja kylät kilvoittelevat hyvällä tavalla toisiaan vastaan, koordinoidusti Edunvalvonta vahvempaa, yhtenäinen ääni Talouden paraneminen, jää panoksia kunnan palveluiden kehittämiseen Keskinäinen kilpailu ja turhat hallintorakenteet jäävät pois kokonaan Palveluiden taso paranee ja palveluverkosto järkevöityy, vaikkakin tiivistyy Päätöksenteon nopeutuminen Osaamisen jakaminen tiivistyy Kaksikielisyys Miinukset Hallintorakenteet vahvistuvat tai tulevat sekaviksi Päätösvalta keskittyy muutamaan isompaan keskukseen, organisaatio kasvaa ja byrokratia lisääntyy, virkamiesten valmisteluvalta korostuu, vaikka päätösvalta säilyy luottamusorganisaatioilla Taloudessa rasituksia liitoksen alkuvaiheessa Palvelut uhkaavat keskittyä, vaikka palvelujen taso paranee kun hartiat levenevät. Erikoistuneita palveluja voidaan myös hajauttaa kuntalaisten lähelle seutukunnan eri alueille, voidaan myös hyödyntää digitalisaatiota. Demokratia vähenee, jos sitä ei sopimuksin taata. (Paikallinen identiteetti saattaa jopa vahvistua.) Kielivähemmistöjen asema mietityttää isossa organisaatiossa, vaikkakin kielivähemmistöjen asemaa parannetaan tiedottamalla ja palveluilla Oman asuinalueen imago heikkenee Asukkaiden epävarmuus lisääntyy. (Tätä voidaan ennaltaehkäistä huolellisella tiedotuksella, asukkaiden osallistamisella ja kuuntelemisella sekä varmistamalla kommunikointi päättäjien ja virkamiesten kesken.) Kaupungit ja kylät kilpailevat toisiaan vastaan huonolla tavalla Ei päästä yksimielisyyteen nimestä ja vaakunasta, tai voidaan yhdessä keksiä yhdessä uudet (uusvanhat) nimi ja vaakuna kunnalle

11 Havaintoja Tosiasiat on tunnistettu yksi kunta ei enää pärjää yksin, vaan tarvitaan yhteistyötä tavalla tai toisella. Nykytila + vaihtoehto koetaan vaihtoehdoista neutraalimmaksi kompromissivaihtoehdoksi, joka tulee toteutumaan jossakin määrin joka tapauksessa sote ja maakuntauudistuksen myötä. Onnistuakseen nykytila+ vaihtoehto vaatii kirkkaamman fokuksen ja vahvemman seudullisen mandaatin Kuntaliitosta monet pitävät järkevänä vaihtoehtona, mutta juuri kukaan ei pidä sitä tällä hetkellä realistisena vaihtoehtona. Lisäksi kuntaliitosvaihtoehto on järkevä ainoastaan viiden kunnan kuntaliitoksena.

12 Taloustarkastelu Jokaisen on sopeutettava toimintakatteen kasvua Kuntien taloustilanteet näyttävät vahvistuvan erittäin hyvin paljon viime vuoden lopun näkemykseen verrattuna. Kuntien positiivinen etunoja toimintakatteissaan 2017 jne vaikuttaa hyvin optimistiselta. Käyttökatetarkastelu kaikille positiivinen sote ja maakuntauudistus näyttää toimivan positiivisesti, vaikka rahoituksellisesti kunnat näyttävät menettävän.

13 Sote ja maakuntauudistus kuntien rahoituksen näkökulmasta Hamina + 6 eur/as Kotka 95 eur/as Miehikkälä 506 eur/as rajataan 100 eur/as (automaatiomuutos eur/as) Pyhtää 65 eur/as Virolahti 275 eur/as rajataan 100 eur/as (automaatiomuutos 668 eur/as) Kauttaaltaan rahoitusmenetystä, koko maan tasolla suurimmat kompensaatiot.

14 Yhteenvetoa kuntakohtaisesti Laskelman pohjatietona käytettiin kuntien ilmoittamia tilinpäätösarvioita marraskuun lopulla 2016 ja kuntien VM:lle ilmoittamia talousarviotietoja vuodelle 2017 ja suunnitelmatietoja hyvin soveltuvin osin. Talousarviot olivat hyvin tavoitteellisia. Veroennuste kuntaliitolta, valtionosuus omalla mallilla. Laskelman luvut eivät siis ole samat kuin mitä kunnat tulevat tilinpäätöstietoinaan jne julkistamaan. Trendijaksoa on lyhennetty laskelmassa oletetaan toimintakatteen muuttuvan trendin perusteella. Jotta trendi voi jatkossakin toteutua, kuntien on noudatettava tiukkaa kulukuria. Vertailun vuoksi laskettiin myös pidemmällä kunnille negatiivisemmalla trendillä

15 Yhdistelylaskelma Yhdistely Laskelmalla on tavoitteena ALUSTAVASTI hahmottaa mahdollisen viiden kunnan muodostaman uuden kunnan taloustilanne myös sote ja maakuntauudistuksen jälkeen. Laskelmassa oletetaan, että uudistus on liitosneutraali valtionosuuden muutos olisi siis liitosneutraali. Laskennassa EI ole otettu huomioon liitoksen hyöty/haitta arvioita Uusi kunta vaikuttaisi tekevän näillä optimistisilla ennakoinneilla hyvää tulosta ja taseessa oleva alijäämä saataisiin katettua tarkastelujakson aikana. Uuden peruskunnan nettovelka pysyisi vakaana. Laskennassa ei ole otettu huomioon liitoshyötyjä ja liitoshaittoja. Yhdistämisavustusta ei enää saa.

16 Yhdistelmä Perustuu yksittäisten pankkien arvioihin TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TASU 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 TE 2024 Asukasluku Verotettava tulo Muutos % -0,10 % 0,41 % -2,43 % 1,73 % 1,89 % 1,66 % 1,67 % 1,68 % 1,68 % 1,68 % Veroprosentti 20,42 20,55 20,58 21,22 21,23 8,76 8,76 8,76 8,76 8,76 8,76 Toimintakate Toimintakatteen muutos 0,10 % 3,79 % -1,49 % -0,12 % -67,41 % 1,03 % 1,04 % 1,04 % 1,04 % 1,04 % Verorahoitus Käyttökate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Nettolaina 1000 eur Nettolaina verorahoituksesta 70 % 73 % 71 % 71 % 67 % 161 % 151 % 141 % 131 % 117 % 102 % Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 23,65 24,94 25,34 26,06 24,74 22,95 21,40 19,81 18,41 16,52 14,48 Laskenta johtaa alijäämättömään, keskimääräisesti velkaantuneeseen. Laskenta olisi hyvä tehdä realistisilla luvuilla vailla ihmepelastumisia. Tässä olisi otettavissa huomioon myös sote- ja maakuntauudistuksen mukanaan tuoma mahdollisuus erilaisissa tukipalveluissa. Mutta: Kuntien omat arviot 2017 ja 2018 toimintakatteen kehityksestä ovat hyvin optimistiset.

17 Niin? Koko Kymenlaakson maakunta näyttää olevan suuren sopeutuspaineen edessä, vaikka luvut muuttuvatkin vinhaan tahtiin. Jotta peruskunnat pystyvät tukemaan maakuntaa ja kuntalaisia, olisi pystyttävä keräämään puskuria, joilla toisaalta vahvistetaan elinvoimaa, mutta samalla tavalla voitaisiin vahvistaa ennaltaehkäisevää palvelutoimintaa, jotta maakunta pystyy oikeasti sopeutumaan.

18 Tärkeät teemat kehittämisessä Selvityksen aikana keskeisiksi yhteiseksi teemoiksi tulevaisuudessa määrittyivät: Elinkeinopolitiikka: uusien yritysten houkuttelu, matkailu, logistiikka Osaaminen, digi, tulevaisuuden tutkailu ja uudet avaukset Markkinointi ja kansainvälisyys erityisesti Venäjän suuntaan, vetovoiman kasvattaminen Kaakon koottu ääni (edunvalvonta), strateginen suunnittelu ja strategiatyö, lähipalvelulupaukset

19 Johtopäätökset ja suositukset 1 Seudullinen päätöksenteko on moniportaista ja hidasta. Päätöksenteko näyttää ulospäin aralta. Seudullista päätöksentekoa ketteröitetään ja nopeutetaan. A. Seutuvaltuustoa supistetaan. Tämän yhteydessä olisi sovittava, miten asiat seutuvaltuustolle valmistellaan, eli määriteltävä toimikunnan tehtävät B. Seutuvaltuuston toiminta lakkautetaan. Toiminta jatkuisi vahvistetussa seutuvaliokunnassa ja seutufoorumeissa sekä niiden yhteydessä järjestetyissä kuntien yhteistyökokouksissa. Päätöksenteon keskittämisessä on otettava huomioon demokraattinen ohjaus ja kuntalain henki. Seutufoorumien roolia ajatusten ja tiedonvaihdon foorumina tulee vahvistaa. Seutufoorumi järjestetään neljä kertaa vuodessa teemoittaen, niin että yksi on yleisempi ja laajempi ja kolme muuta ovat temaattisesti esimerkiksi valittuihin kärkiin keskittyvä. Seutufoorumit korvaavat osittain lakkautetun seutuvaltuuston. Perustetaan neuvottelukunta, johon kutsutaan mukaan alueen yrityksiä, oppilaitoksia, nuoria sekä ulkopuolisia sparraajia, joilla on kytkentä tai intressi sparrata seutua.

20 Johtopäätökset ja suositukset 2 Seudun yhteistyö on hajanaista, yhteistyöltä puuttuu selkeät painopistevalinnat. Hajallaan olevaan yhteistyön on hankala sitoutua. Kotkan Haminan seudun kehittämistoiminta tulee koota neljään koriin: 1) Kasvu ja elinkeinopolitiikka, 2) Osaaminen, tulevaisuus ja uudet avaukset, 3) Vetovoima ja 4) Kaakon koottu ääni. Seutustrategian tulee olla rullaava strategia, jossa on määritelty myös kuntien sitoutuminen ja toteutuksen seuranta. Rullaavuus tarkoittaa, että strategiaan jätetään myös liikkumavaraa mahdollisille muutoksille ja uusille painopistevalinnoille. Karkea sääntö voisi olla, että 1/3 kehittämispanoksista jätettäisiin ennakkoon sitomatta, ja näitä panoksia käytettäisiin joustavasti. Kehittämistyön tulee mahdollistaa nopeat kokeilut, eli muutamien kuukausien konkreettiset kehittämisteot. Kokeilut konkretisoivat kärkiä muutamien viikkojen tai kuukausien periodeissa, tuoden pitkäjänteiseen kehittämiseen myös yleisölle (useammin) näkyviä tuloksia.

21 Johtopäätökset ja suositukset 3 Kotkan Haminan seudulla on aktiivisesti aloitettu pohdinnat ja suunnattu katseet sote uudistuksen jälkeiseen aikaan. Syventyvä yhteinen uusi kunta ajattelu. Samalla kun sote ja maakuntauudistus etenee ja kunnissa valmistellaan uusia kuntastrategioita, on kuntien jäsennettävä omat tehtävänsä ja yhdyspintansa maakuntiin. Kuntastrategioita kannattaisi valmistella yhteisesti ja edelleen ennakoitaisiin tai visioitaisiin tilannetta vuonna 2019 ja siitä eteenpäin. Tämä pitäisi tehdä yhdessä syventävänä prosessina. Valmisteltavissa kuntastrategioissa voisi olla mukana joitakin yhteisiä komponentteja tai niitä voitaisiin ainakin osittain valmistella yhteisesti. Kaakonkulman tiekartan laatiminen. MDI ehdottaa, että edelleen kulkisi myös rinnakkainen polku, jossa selvitetään kuntarakennetta syvemmin, eli tehtäisiin yksityiskohtaisempi analyysi Kaakonkulman yhteisistä toiminnoista, rakenteista ja taloudesta. MDI:n näkemys olisi, että 2020 luvulla Kaakonkulman tulisi olla yksi kunta. Muotoillaan (lähi)palvelulupaukset, eli mitä palveluja on kenellekin ja missä tarjolla. Nämä lähipalvelulupaukset voivat näkyä myös kuntastrategioissa ja niitä voidaan työstää yhteisessä tiekartan laadinnassa.

22 Liite 1 taloustarkastelu

23 Kotkan-Haminan -seutu Kuntien taloudellinen asema Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntiin 2023 Päivitys kuntien uusien tietojen perusteella Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, KTM

24 Teemat Yksittäisten kuntien näkymä Yhdistely Sote- ja maakuntauudistus koko maan kunnissa Kasvut menneessä kuntaviisikolla Sote- ja maakuntauudistus maakunnissa

25 Nykyisyys - marraskuussa Tulos Koko alueella on ollut ja tulee edelleen olemaan - dramaattinen verorahoituksen alenema, mihin kunnat ovat sopeuttaneet toimintakatteen kasvuaan. Kaikilla kunnilla toimintakate on sopeutunut verorahoituksen alenemaan, eniten Miehikkälä jopa negatiivinen kasvu. Myös Virolahden nousu on ollut pieni. Pyhtäällä alueen suurin, Hamina ja Kotka nousua on liikaa. On sopeuduttu, reaalilasku on vielä toteuttamatta. Kaikilla on menneessä useita alijäämäisiä vuosia Rahoitus investointitasot ovat olleet matalat Haminassa, Kotkassa ja Pyhtäällä, Virolahti ja Miehikkälä ovat investoineet kahden vuoden aikana 2-5 x enemmän kuin maassa keskimäärin, kaupungeissa on luultavasti investoitu konserneihin. Tase myös konserninäkökulma maaseutukunnilla vahvemmat taseet, kaupunkikuntien taseet suuret, mutta raskaat; vähiten nettolainaa on ollut Pyhtäällä, sielläkin sijainti noin maan puolessavälissä, Hamina sijaluvulla 234 ja muut ovat tätä heikompia. Konsernit ovat myös vahvassa velkalastissa, velkaisin Kotka (289.), Virolahti 269, Hamina 243 ja Miehikkälä 205, Pyhtää 35. Miehikkälän käyttöomaisuus maan 7:nneksi paras ja vahvistunut. Miehikkälän ja Virolahden taseet taseen ylijäämän näkökulmasta vahvat, ylijäämää noin e/as Virolahden vahva taseen ylijäämä perustuu osin hyvin matalaan poistojen tasoon menneessä. Kotkan kumulatiivinen jäämä 2015 on hyvin lähellä kriisikunnan lukemia. Koko alueen taloudellinen kestävyys heikon ja tyydyttävän välillä; nykyisten kriisimittareiden näkökulmasta tilanne on samalla tasolla Miehikkälässä ei lainkaan, Pyhtäällä ja Virolahdella joitakin. Haminassa paljon ja Kotkassa liikaa. Kuntien keskinäinen talouden vahvuus Perlacon ratingissä Pyhtää 1,. Miehikkälä 2., Hamina 3., Virolahti 4., Kotka 5. hiukan heikko vertailtavuus kuntakokojen vuoksi.

26 Jokaisen on sopeutettava toimintakatteen kasvua.

27 Mikä kokonaisuus on kasvanut? Muutos% Muutos Osuus Ham ina euroa m uut:sta Kaikk i % Muut % ,4 % SOTE % ,6 % Sosiaalitoim i % ,6 % Terveydenhuolto % ,0 % Perusterveys ym s % ,3 % Erikoissairaanhoito % ,7 % Muutos% Muutos Osuus Kotka euroa m uut:sta Kaikk i % Muut % ,3 % SOTE % ,7 % Sosiaalitoim i % ,8 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys ym s % ,8 % Erikoissairaanhoito % ,0 % Muutos% Muutos Osuus Miehikkälä euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,4 % SOTE % ,6 % Sosiaalitoim i % ,7 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys ym s % ,0 % Erikoissairaanhoito % ,9 %

28 Mikä kokonaisuus on kasvanut? Muutos% Muutos Osuus Pyhtää euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,0 % SOTE % ,0 % Sosiaalitoim i % ,0 % Terveydenhuolto % ,0 % Perusterveys ym s % ,1 % Erikoissairaanhoito % ,8 % Muutos% Muutos Osuus Virolahti euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,2 % SOTE % ,8 % Sosiaalitoim i % ,0 % Terveydenhuolto % ,8 % Perusterveys ym s % 317 9,4 % Erikoissairaanhoito % ,4 %

29 Sote- ja maakuntauudistus kuntien rahoituksen näkökulmasta Hamina + 6 eur/as Kotka -95 eur/as Miehikkälä 506 eur/as rajataan -100 eur/as (automaatiomuutos eur/as) Pyhtää 65 eur/as Virolahti 275 eur/as rajataan -100 eur/as (automaatiomuutos -668 eur/as) Kauttaaltaan rahoitusmenetystä, koko maan tasolla suurimmat kompensaatiot.

30 Yhteenvetoa kuntakohtaisesti Laskelman pohjatietona käytettiin kuntien ilmoittamia tilinpäätösarvioita marraskuun lopulla 2016 ja kuntien VM:lle ilmoittamia talousarviotietoja vuodelle 2017 ja suunnitelmatietoja hyvin soveltuvin osin. Talousarviot olivat hyvin tavoitteellisia. Veroennuste kuntaliitolta, valtionosuus omalla mallilla. Laskelman luvut eivät siis ole samat kuin mitä kunnat tulevat tilinpäätöstietoinaan jne julkistamaan. Trendijaksoa on lyhennetty laskelmassa oletetaan toimintakatteen muuttuvan trendin perusteella. Jotta trendi voi jatkossakin toteutua, kuntien on noudatettava tiukkaa kulukuria. Vertailun vuoksi laskettiin myös pidemmällä kunnille negatiivisemmalla trendillä

31 Hamina kertoimet eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku Verotettava tulo Muutos % 1,47 % -1,40 % -1,40 % 1,40 % 1,90 % 1,53 % 1,53 % 1,54 % 1,55 % Veroprosentti 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 8,53 8,53 8,53 8,53 8,53 Toimintakate Muutos 2,83 % 1,79 % -1,61 % 0,56 % -67,24 % 1,18 % 1,19 % 1,19 % 1,20 % Verorahoitus Käyttökate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettol/verorahoitus. 51 % 50 % 47 % 48 % 46 % 113 % 107 % 99 % 92 % 85 % Nettolaina veroprosenttia 17,20 16,89 16,57 16,81 16,28 15,54 14,53 13,45 12,60 11,65

32 Kotka Kotkan järjestely ei näy luvuissa. kertoimet eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku Verotettava tulo Muutos % 0,42 % 0,40 % -3,28 % 2,10 % 1,79 % 1,59 % 1,60 % 1,60 % 1,60 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 21,50 21,50 9,03 9,03 9,03 9,03 9,03 Toimintakate Muutos 2,16 % 0,97 % -1,85 % -0,49 % -68,66 % 0,90 % 0,91 % 0,91 % 0,91 % Verorahoitus Käyttökate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettol./Verorahoitus 87 % 90 % 89 % 88 % 81 % 199 % 188 % 176 % 165 % 152 % Nettolaina veroprosenttia 29,02 30,55 30,96 31,82 29,63 27,29 25,45 23,63 22,11 20,48

33 Miehikkälä kertoimet eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku Verotettava tulo Muutos % 5,71 % -4,41 % -0,47 % -1,07 % 2,47 % 0,42 % 0,51 % 0,50 % 0,59 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 7,53 7,53 7,53 7,53 7,53 Toimintakate Muutos 2,52 % 0,01 % -0,93 % 0,07 % -57,87 % 0,05 % 0,15 % 0,14 % 0,24 % Verorahoitus Käyttökate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettol./Verorahoitus 33 % 41 % 40 % 39 % 31 % 41 % 28 % 16 % -1 % -18 % Nettolaina veroprosenttia 18,62 22,99 23,34 22,79 18,39 11,97 8,17 4,48-0,43-5,20

34 Pyhtää kertoimet eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku Verotettava tulo Muutos % -0,23 % 0,58 % 0,86 % 1,01 % 2,38 % 2,83 % 2,83 % 2,87 % 2,81 % Veroprosentti 19,75 19,75 20,25 20,25 20,25 7,78 7,78 7,78 7,78 7,78 Toimintakate Muutos 2,67 % 0,14 % 0,97 % 0,37 % -63,43 % 2,38 % 2,38 % 2,40 % 2,37 % Verorahoitus Käyttökate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettol./verorahoitus 0 45 % 43 % 42 % 38 % 82 % 74 % 65 % 57 % 48 % Nettolaina veroprosenttia 12,36 14,63 14,71 14,28 12,90 11,08 9,82 8,60 7,47 6,34

35 Virolahti kertoimet eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku Verotettava tulo Muutos % -1,75 % -3,52 % -0,58 % -0,44 % 2,82 % 2,39 % 2,48 % 2,41 % 2,35 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 7,53 7,53 7,53 7,53 7,53 Toimintakate Muutos 9,24 % 2,46 % 1,02 % 0,90 % -61,07 % 0,57 % 0,63 % 0,59 % 0,55 % Verorahoitus Käyttökate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettol./verorahoitus 1 69 % 74 % 77 % 87 % 212 % 212 % 210 % 211 % 211 % Nettolaina veroprosenttia 29,56 31,06 35,49 36,85 42,01 42,87 42,00 41,04 40,42 39,76

36 Yhteenvetoa kuntakohtaisesti Kuntien taloustilanteet näyttävät vahvistuvan erittäin hyvin paljon viime vuoden lopun näkemykseen verrattuna. Kuntien positiivinen etunoja toimintakatteissaan 2017 jne vaikuttaa hyvin optimistiselta. Käyttökatetarkastelu kaikille positiivinen sote- ja maakuntauudistus näyttää toimivan positiivisesti, vaikka rahoituksellisesti kunnat näyttävät menettävän.

37 Yhdistelylaskelma Yhdistely Laskelmalla on tavoitteena ALUSTAVASTI hahmottaa mahdollisen viiden kunnan muodostaman uuden kunnan taloustilanne myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Laskelmassa oletetaan, että uudistus on liitosneutraali valtionosuuden muutos olisi siis liitosneutraali. Laskennassa EI ole otettu huomioon liitoksen hyöty/haitta-arvioita Uusi kunta vaikuttaisi tekevän näillä optimistisilla ennakoinneilla hyvää tulosta ja taseessa oleva alijäämä saataisiin katettua tarkastelujakson aikana. Uuden peruskunnan nettovelka pysyisi vakaana. Laskennassa ei ole otettu huomioon liitoshyötyjä ja liitoshaittoja. Yhdistämisavustusta ei enää saa.

38 Mikä kokonaisuus on kasvanut? Muutos% Muutos Osuus Yhdistelm ä euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,1 % SOTE % ,9 % Sosiaalitoimi % ,9 % Terveydenhuolto % ,0 % Perusterveys yms % ,6 % Erikoissairaanhoito % ,4 % Muutos Osuus Koko m aa Muutos-%euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,9 % SOTE % ,1 % Sosiaalitoimi % ,7 % Terveydenhuolto % ,4 % Perusterveys yms % ,8 % Erikoissairaanhoito % ,6 % Alueen kunnissa nettomenot ovat kasvaneet %, 135 meuroa. Tästä kasvusta muut kuin sote (kuntiin jäävät palvelut), ovat kasvaneet 11,1% ja sote-palvelut 89%. Ei-sote-palveluiden kasvamattomuus on kohdistunut erityisesti Haminaan ja Kotkaan. Myös Pyhtään ei-sote-nettomenojen kasvu on ollut koko maan keskitason alapuolella. Sitävastoin Miehikkälän ja Virolahden ei-sote-nettomenot ovat kasvaneet hyvin nopeasti, huomattavasti nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Soten pienemmän toimintakatteen hitaampi kasvu ei auta näitä kuntia niin paljon kuin kolmea muuta kuntaa.

39 Yhdistelmä Perustuu yksittäisten pankkien arvioihin TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TASU 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 TE 2024 Asukasluku Verotettava tulo Muutos % -0,10 % 0,41 % -2,43 % 1,73 % 1,89 % 1,66 % 1,67 % 1,68 % 1,68 % 1,68 % Veroprosentti 20,42 20,55 20,58 21,22 21,23 8,76 8,76 8,76 8,76 8,76 8,76 Toimintakate Toimintakatteen muutos 0,10 % 3,79 % -1,49 % -0,12 % -67,41 % 1,03 % 1,04 % 1,04 % 1,04 % 1,04 % Verorahoitus Käyttökate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Nettolaina 1000 eur Nettolaina verorahoituksesta 70 % 73 % 71 % 71 % 67 % 161 % 151 % 141 % 131 % 117 % 102 % Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 23,65 24,94 25,34 26,06 24,74 22,95 21,40 19,81 18,41 16,52 14,48 Laskenta johtaa alijäämättömään, keskimääräisesti velkaantuneeseen. Laskenta olisi hyvä tehdä realistisilla luvuilla vailla ihmepelastumisia. Tässä olisi otettavissa huomioon myös sote- ja maakuntauudistuksen mukanaan tuoma mahdollisuus erilaisissa tukipalveluissa. Mutta: Kuntien omat arviot 2017 ja 2018 toimintakatteen kehityksestä ovat hyvin optimistiset.

40 Kuntatalouden paineet soten kanssa ja ilman sotea Kuntia, joilla on taseessa alijäämää (velkatasapaino, ei sopeutusta, ei veroprosentin nostoa) Ei sotea Sote toteutuu Alijäämäkuntien lukumäärä kpl velkatasapaino Alijäämäkuntien lukumäärä kpl verotasapaino Ei sotea Sote toteutuu Ei sotea Sote toteutuu Kuntia, joilla on taseessa alijäämää (sopeutus veroprosentilla) Ei sotea Sote toteutuu Veroprosentti 20,47 20,66 20,74 20,81 21,46 8,99 9,39 9,64 9,79 9,88 9,96 10,02 10,07 10,14 10,19 10,24 10,30

41 Laskenta KAKSin toimittajakiertuetta varten o Nyt esiteltävä laskenta on tehty Kunnallisalan kehittämissäätiölle osana säätiön toimittajille suunnattua koulutuskiertuetta. o Laskenta täsmentyy säädöstyön edetessä. Seuraavassa vaiheessa laskentaan liitetään muut maakuntaan siirtyvät palvelut (AVI, ELY jne) ja niiden rahoitus. o Näiden yhdistelmästä voidaan arvioida maakuntien varjobudjetit ja todennäköisesti edessä oleva sopeutustarve, mitä voidaan arvioidaan valmisteilla olevan maakuntien tasapainovaatimuksen pohjalta. o Laskennan loppuvaihetta sekä kuntakohtaisesti että maakuntakohtaisesti tehtäneen yhdessä useiden maakuntien kanssa. o Laskenta on siis vielä kesken ja tulokset voivat muuttua suurestikin oletusten muuttuessa ja uudistuksen valmistelun edetessä. o Tällä hetkellä olettama on, että kuntien sopeutustarve siirtyy maakunnille. Luvut ovat muuttuneet hyvin paljon tästä laskennasta kunnan tuloveron pakkolaskun syvennys (esimerkiksi) johtaa 200 meuron lisärahoitukseen maakunnille. Myös muita olennaisia rahoituseriä on muuttunut. Etumerkki ja olettama säilyvät edelleen.

42 Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä tulojen muutos eur/as eur/as Maakunnille siirretään tehtäviä kunnilta eniten maakuntien tehtävät (tulot) asukasta kohden kasvavat vuoteen 2030 mennessä tummansinisellä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta. Tulojen kasvu maakunnittain 1000 e Muutos Uusim aa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häm e Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Ete lä-savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Ete lä-pohjanm aa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

43 Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä menojen muutos eur/as eur/as Maakunnille siirretään tehtäviä kunnilta - eniten maakuntien menot asukasta kohden kasvaa vuoteen 2030 mennessä tummansinisillä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta. Menojen kasvu maakunnittain 1000 e Muutos Uusim aa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häm e Pirkanm aa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

44 Tulojen kasvu

45 Menojen kasvu

46 Tulojen ja menojen kasvun eroavuus

47 Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä rahoitustarpeen muutos eur/as eur/as Maakuntien rahoitustarve kasvaa, kun menot kasvavat enemmän kuin tulot. Eniten maakuntien rahoitustarve asukasta kohden kasvaa vuoteen 2030 mennessä tummansinisillä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta. Tulojen ja menojen muutoksen erotus maakunnittain 1000 e Muutos Uusim aa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häm e Pirkanm aa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

48 Muutos e/as Järj. Uusim aa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häm e Pirkanm aa Päijät-Häm e Kym enlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanm aa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi e/as -46 e/as -71 e/as verotettava tulo veroprosenttiyksikköä Uusim aa ,06 15 Varsinais-Suomi ,84 13 Satakunta ,56 9 Kanta-Häm e ,43 7 Pirkanm aa ,04 3 Päijät-Häme ,24 6 Kym enlaakso ,75 12 Etelä-Karjala ,42 1 Ete lä-savo ,71 16 Pohjois-Savo ,44 8 Pohjois-Karjala ,21 5 Keski-Suomi ,72 2 Etelä-Pohjanm aa ,61 10 Pohjanmaa ,84 17 Keski-Pohjanmaa ,98 18 Pohjois-Pohjanmaa ,14 4 Kainuu ,69 11 Lappi ,91 14

49 Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä rahoitustarpeen muutoksen selittävä tekijä: väestön muutos Uusi maa Varsi nais Suomi Sata kunta Kanta Häme Pirkan maa Päijät Häme Kymen laakso Etelä Karjala Etelä Savo Pohjoi s Savo Pohjoi s Karjala Keski Suomi Etelä Pohjan maa Pohjan maa Keski Pohjan maa Pohjoi s Pohjan Kainuu Lappi Asukasluku 12 % 4 % 2 % 2 % 7 % 1 % 4 % 3 % 6 % 0 % 1 % 1 % 0 % 5 % 2 % 6 % 8 % 2 % % 5 % 8 % 8 % 3 % 7 % 10 % 7 % 10 % 4 % 6 % 6 % 6 % 1 % 6 % 4 % 14 % 8 % 6 v. 1 % 9 % 11 % 8 % 4 % 10 % 16 % 15 % 11 % 5 % 4 % 10 % 8 % 5 % 7 % 8 % 18 % 11 % % 3 % 7 % 10 % 0 % 10 % 9 % 6 % 12 % 2 % 1 % 5 % 4 % 3 % 2 % 5 % 15 % 5 % % 1 % 2 % 5 % 10 % 5 % 8 % 4 % 15 % 2 % 0 % 1 % 2 % 9 % 2 % 4 % 11 % 1 % % 1 % 3 % 4 % 14 % 2 % 9 % 5 % 16 % 3 % 5 % 4 % 0 % 12 % 9 % 9 % 10 % 4 % % 2 % 9 % 5 % 2 % 7 % 12 % 11 % 17 % 9 % 12 % 6 % 8 % 1 % 4 % 1 % 20 % 13 % % 0 % 9 % 5 % 3 % 5 % 4 % 4 % 3 % 6 % 2 % 1 % 0 % 6 % 8 % 14 % 2 % 9 % % 66 % 48 % 68 % 63 % 65 % 53 % 45 % 47 % 58 % 60 % 57 % 57 % 51 % 61 % 73 % 49 % 57 % 85+ nainen 72 % 33 % 29 % 30 % 38 % 50 % 27 % 28 % 24 % 23 % 26 % 33 % 16 % 25 % 31 % 48 % 22 % 32 % 85+ mies 125 % 79 % 67 % 76 % 79 % 105 % 70 % 66 % 61 % 58 % 70 % 77 % 56 % 64 % 70 % 88 % 43 % 62 %

50 Niin? Koko Kymenlaakson maakunta näyttää olevan suuren sopeutuspaineen edessä, vaikka luvut muuttuvatkin vinhaan tahtiin. Jotta peruskunnat pystyvät tukemaan maakuntaa ja kuntalaisia, olisi pystyttävä keräämään puskuria, joilla toisaalta vahvistetaan elinvoimaa, mutta samalla tavalla voitaisiin vahvistaa ennaltaehkäisevää palvelutoimintaa, jotta maakunta pystyy oikeasti sopeutumaan.