Sote- ja maakuntauudistus

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM, Juha Koskinen KTM, tj. Maakunta: Päijät-Häme

2 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana. Painelaskelma ei ole ennuste Painelaskelma kuvaa tilannetta, jossa kunnan talouden kehitys noudattaa tiettyä perusuraa Painelaskelman perusteet: Tilastokeskuksen kuntakohtaiset tilinpäätöstiedot Tpe 2016 kuntakyselyn vastausten perusteella. Tarkastelussa on huomioitava kuntien vastausten toimittamisen eritahtisuus. Osa kunnista toimitti muutetun talousarvion lukuja, osa tilinpäätösennusteen ja osa valmistuneen tilinpäätöksen mukaisia lukuja. Toimintakate ja poistot 2017 VM:n keräämän talousarviokyselyn perusteella. Toimintakate 2018 kertoimilla, joissa perusteena muutos eur/as Verotulot Kuntaliiton veroennustekehikon perusteella kertoimen eur/as perusteella Valtionosuudet 2016 toteutuman (VM) mukaan, 2017 Kuntaliiton uusin arvio (RAFO), tästä eteenpäin mallinnettu. Investoinnit 2016, 2017 ja 2018 kunnilta eur/as-pohjainen, historiasta johdettu kerroin. Poistotasona käytetään pääsääntöisesti %/käyttöomaisuudesta, joka on johdettu historiaaikasarjasta Sote-uudistuksen huomioiminen perustuu VM:n tietoihin Tavoitteena laskea kunnat läpi mahdollisimman yhteneväisillä perusteilla 2

3 Kunnat Maakunta: Päijät-Häme 3

4 Kunnan tuloslaskelman erät ennen sote-ja maakuntauudistusta Orimattila Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Muut verotulot Verotulot yhteensä Valtionosuudet Käyttökate Rahoitustulot ja -menot netto Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Poistoerojen muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Asukasluku Verotettava tulo (laskennallisesti) Veroprosentti 19,81 % 19,75 % 19,75 % 19,75 % 20,50 % 20,50 % 4 Toimintatuotot/Toimintakukulut% 10,2 % 11,3 % 11,3 % 10,4 % 10,1 % 10,4 % Vuosikate/Poistot % 216,5 % 341,0 % 138,1 % 98,8 % 155,1 % 98,7 % Vuosikate, /asukas

5 Toimintatulot, -menot ja toimintakate Asikkala Hartola Heinola Hollola Iitti Kärkölä Lahti Orimattila Padasjoki Sysmä Toimintatuotot e/as Toimintamenot e/as Toimintakate e/as

6 Soten ideaan - Mikä toimintakatteessa on kasvanut? Kaikki yhteensä Koko kasvu Kasvusta Kuntaan Maakuntaan Ei sote Sote Muutos% Muutos% Asikkala % 87 % Hartola % 100 % Hollola % 61 % Heinola % 78 % Iitti % 84 % Kärkölä % 76 % Lahti % 63 % Orimattila % 72 % Padasjoki % 97 % Sysmä % 87 % Maakunta yhteensä % 68 % 6

7 Kuinka on kasvanut Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Asikkala euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,7 % SOTE % ,3 % Sosiaalitoimi % ,2 % Terveydenhuolto % ,1 % Perusterveys yms % ,4 % Erikoissairaanhoito % ,6 % Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Hartola euroa m uut:sta Kaikki % Muut % 9 0,3 % SOTE % ,7 % Sosiaalitoimi % ,9 % Terveydenhuolto % ,8 % Perusterveys yms % ,6 % Erikoissairaanhoito % ,2 % 7

8 Kuinka on kasvanut Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Heinola euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,0 % SOTE % ,0 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,6 % Perusterveys yms % ,3 % Erikoissairaanhoito % ,3 % Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Hollola euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,6 % SOTE % ,4 % Sosiaalitoimi % ,7 % Terveydenhuolto % ,7 % Perusterveys yms % ,2 % Erikoissairaanhoito % ,5 % 8

9 Kuinka on kasvanut Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Iitti euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,7 % SOTE % ,3 % Sosiaalitoimi % ,2 % Terveydenhuolto % ,2 % Perusterveys yms % 576 5,3 % Erikoissairaanhoito % ,9 % Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Kärkölä euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,9 % SOTE % ,1 % Sosiaalitoimi % ,6 % Terveydenhuolto % ,5 % Perusterveys yms % ,5 % Erikoissairaanhoito % ,0 % 9

10 Kuinka on kasvanut Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Lahti euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,4 % SOTE % ,6 % Sosiaalitoimi % ,8 % Terveydenhuolto % ,8 % Perusterveys yms % ,2 % Erikoissairaanhoito % ,6 % Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Orim attila euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,8 % SOTE % ,2 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,8 % Perusterveys yms % 819 3,2 % Erikoissairaanhoito % ,6 % 10

11 Kuinka on kasvanut Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Padasjoki euroa m uut:sta Kaikki % Muut % 179 3,4 % SOTE % ,6 % Sosiaalitoimi % ,3 % Terveydenhuolto % ,3 % Perusterveys yms % ,1 % Erikoissairaanhoito % ,3 % Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Sysm ä euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,6 % SOTE % ,4 % Sosiaalitoimi % ,9 % Terveydenhuolto % ,4 % Perusterveys yms % 448 7,3 % Erikoissairaanhoito % ,1 % 11

12 Kuinka on kasvanut Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Lahti euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,4 % SOTE % ,6 % Sosiaalitoimi % ,8 % Terveydenhuolto % ,8 % Perusterveys yms % ,2 % Erikoissairaanhoito % ,6 % 12

13 Kuinka on kasvanut Muutos Osuus Koko m aa Muutos-%euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,8 % SOTE % ,2 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys yms % ,5 % Erikoissairaanhoito % ,4 % 13

14 Asukasluku ja väestön ikärakenne Mediaani-ikä ASL muutos Alle-19-v%:ia Yli 75-v%:ia ASL Asikkala 52,0 55,0 20,6 % 11,9 % ,4 % -0,2 % Hartola 56,0 60,0 15,7 % 14,5 % ,8 % -1,1 % Heinola 53,0 59,0 18,3 % 12,5 % ,6 % -0,7 % Hollola 45,0 48,0 26,1 % 8,1 % ,3 % 0,0 % Iitti 51,0 54,0 20,5 % 11,9 % ,5 % -0,2 % Kärkölä 48,0 54,0 22,0 % 9,0 % ,8 % -0,8 % Lahti 43,0 45,0 20,8 % 9,4 % ,6 % 0,5 % Orimattila 45,0 48,0 24,1 % 9,6 % ,1 % -0,1 % Padasjoki 57,0 63,0 16,6 % 16,1 % ,4 % -1,3 % Sysmä 58,0 63,0 15,4 % 18,4 % ,4 % -1,3 % Asukasluku laskee, ikääntyneiden absoluuttinen määrä ja suhteellinen osuus kasvaa edelleen poikkeuksena Hollola ja Lahti SOTE-kustannus keskimäärin korkea SOTEkustannuksen osuus kasvussa Hollolassa ja Lahdessa erityisen nopeasti. 14

15 15 Sote-menot ja ikääntyminen

16 Palvelurakenteen nettomenojen kehitys ääripäät Kuntaan jäävät Maakunnalle siirtyvät Minimi -47 % 40 % Ens neljännes 16 % 65 % Keskiarvo 24 % 76 % Mediaani 26 % 74 % Kolmas neljänne 35 % 84 % Maksimi 60 % 147 % Alla vasemmanpuoleisessa taulussa kuvataan kunnat, joissa uudistuksen jälkeen kuntaan jäävien palveluiden kasvu on ollut erityisen hidas ( ). Alla oikeanpuoleiseen tauluun on kuvattu kunnat, joissa kuntaan jäävissä palveluissa on ollut kuntajoukon suurin kasvu. Koko kasvu Kasvusta 1000 e Kuntaan Maakunnan 1000 e Kuntaan jäävät SOTE jäävät vastuulle Veteli % 147 % Honkajoki % 138 % Soini % 125 % Savukoski % 112 % Hanko % 111 % Hyrynsalm i % 110 % Halsua % 107 % Nakkila % 104 % Vimpeli % 103 % Juankoski % 102 % Sulkava % 102 % Pello % 100 % Hartola % 100 % Koko kasvukasvusta 1000 e Kuntaan Maakunnan 1000 e Kuntaan jää SOTE jäävät vastuulle Inkoo % 40 % Eurajoki % 45 % Siuntio % 46 % Liminka % 48 % Kaskinen % 50 % Uurainen % 50 % Hailuoto % 51 % Korsnäs % 52 % Mäntsälä % 52 % Kalajoki % 52 % Lumijoki % 53 % Kirkkonumm % 53 % Utajärvi % 53 % Taivassalo % 53 %

17 Verotulot Asikkala Hartola Heinola Hollola Iitti Kärkölä Lahti Orim attila Padasjoki Sysm ä Tulovero e/as Veroprosentti 20,75 21,50 20,50 21,00 20,25 21,75 20,25 20,50 21,00 19,00 Verotettava tulo e/as Veroprosentin tuotto Yhteisövero e/as Kiiinteistövero e/as Yleinen kiinteistövero Vakit as, verotuspohj Muut kuin vakit as, e/a

18 Verotulot ja valtionosuus Asikkala Hartola Heinola Hollola Iitti Kärkölä Lahti Orimattila Padasjoki Sysmä Verotulot e/as Valtionosuus e/as

19 Käyttökate euroa/asukas Asikkala Hartola Heinola Hollola Iitti Kärkölä Lahti Orimattila Padasjoki Sysmä Käyttökate

20 Kuinka SOTE- ja maakuntauudistus vaikuttaa yksittäisen kunnan menoihin ja tuloihin Tätä kirjoitettaessa: Kunnat eivät saa enää järjestää sote-ja palo- ja pelastuspalveluita vuonna Näihin palveluihin liittyvät toimintatulot ja menot poistuvat toimintakatteesta kuntiin jää jopa alle 40% siitä toimintakatteesta, mikä niillä oli. soten- ja palo- ja pelastustoimen valtionosuudet poistuvat kunnista. Kuntien verotuloista poistetaan 12,47 veroprosenttiyksikköä. Vuonna 2019 veroprosenttia ei saa muuttaa. Veroprosentin tuotto (efektiivinen veroprosentti) vahvistunee koko maassa noin miljardilla eurolla (joka kompensoitaneen pois aluksi, mutta tuoton kasvu jää kunnille). Yhteisöverosta poistetaan noin 40%, kiinteistövero jää ennalleen. Lisäksi uudistukseen liittyy pieni valtionosuusuudistus yms. Kokonaisvaikutus on neutraali vuonna Siitä eteenpäin kuntakohtainen muutos on +-25 vuonna 2020, +-50 euroa vuonna 2021, +-75 euroa/as vuonna 2022 ja maksimissaan muutos on e/asukas vuonna Menettelyllä pyritään vähentämään muutoksen vaikutusta kuntatalouteen, mutta varsinkin kompensaatiosta hyötyjät joutuvat suuren valtionosuusriskin alaiseksi jos valtionosuutta ollaan taas uudistamassa. 20

21 Rautalankaa Kärkölä Kärkölä Siirtyvät menot ME Siirtyvät tulot ME Kunnalta poistuva sote-nettokustannus 16,31 Kunnalta poistuvat sote-valtionosuudet 5,22 Tuloveron alenema (12,47) 7,68 Yhteisöveron alenema 0,21 Kiky ja eläketuki -0,22 Siirtyvät menot 16,3 Siirtyvät tulot 12,90 Kärkölä ME Siirtyvät menot - siirtyvät tulot 3,41 Verotuskustannusten alenema 0,06 Nykyisen VOS:n muutosten vaikutus verotulon tasaukseen. -1,19 Automaattimuutos 2,28 Muutosrajoitin (60/60) -1,35 Automaattimuutos x 0,60 - kunta/valtio -neutraalius Ensimmäisen rajauksen jälkeinen muutos 0,92 Kärkölän automaatiomuutos, menojen ja tulojen vähennys on lähtökohtaisesti 2,28 Meuroa tämän verran kunnan olisi pitänyt hyötyä uudistuksesta. Tätä muutosta tasataan ensin muutosrajoittimella niin, että kunta näyttäisi hyötyvän uudistuksesta 0,92 Meuroa. 21

22 Rautalankaa Nykyisen järjestelmän valtionosuus 9,24 (poistettu siirtymätasaus 2015 järjestelmästä) Uusi valtionosuus 3,17 (vuonna 2019 muuttuvan järjestelmän valtionosuus) Erotus 6,07 Kunnalta poistuvat sote-valtionosuudet 5,22 Sote-uudistuksen aiheuttama vos-muutos kunnalle Nykyisen VOS:n muutosten vaikutus verotulon tasaukseen. -1,19 Vaikutus 6,40 Valtionosuusjärestelmän uudistuksen vaikutus 0,33 Kokonaisvaikutus ME Ensimmäisen rajauksen jälkeinen muutos 0,92 Valtionosuusjärestelmän uudistuksen vaikutus 0,33 Kiky ja eläketuki -0,22 Kunnalle jäävä, rajoittamaton rahoitusmuutos 1,04 Lopullinen rajaus Max e/asukas Asukasluku Rajaamaton muutos eur/as 226 Rajataan +/-100 euroon/asukas Uudistukseen liittyvä valtionosuusuudistus kasvattaa muutoksen hyötyä kunnalle, uudistuksen jälkeen kunta hyötyy 1,04 euroa Rajaamaton hyöty vastaa 226 euroa/asukas. Hyöty rajataan max. 100 euroa/asukas. Vuosi 2019 on hyvityksen kannalta neutraali, 2020 kuntaa hyvitetään 25 eur/v, eur/as/v, eur/as/v ja muutos rajataan vuonna 2024 sataan (100) eur/as/v 22

23 Rautalankaa Sysmä Sysmä Siirtyvät menot ME Siirtyvät tulot ME Kunnalta poistuva sote-nettokustannus 16,26 Kunnalta poistuvat sote-valtionosuudet 10,84 Tuloveron alenema (12,47) 5,54 Yhteisöveron alenema 0,43 Kiky ja eläketuki -0,19 Siirtyvät menot 16,3 Siirtyvät tulot 16,63 Sysmä ME Siirtyvät menot - siirtyvät tulot -0,37 Verotuskustannusten alenema 0,05 Nykyisen VOS:n muutosten vaikutus verotulon tasaukseen. -2,01 Automaattimuutos -2,33 Muutosrajoitin (60/60) 1,41 Automaattimuutos x 0,60 - kunta/valtio -neutraalius Ensimmäisen rajauksen jälkeinen muutos -0,92 Sysmän automaatiomuutos, menojen ja tulojen vähennys on lähtökohtaisesti (-)2,33 Meuroa tämän verran kunnan olisi pitänyt hyötyä uudistuksesta. Tätä muutosta tasataan ensin muutosrajoittimella niin, että kunta näyttäisi menettävän uudistuksessa -0,92 Meuroa. 23

24 Rautalankaa Nykyisen järjestelmän valtionosuus 14,58 (poistettu siirtymätasaus 2015 järjestelmästä) Uusi valtionosuus 1,51 (vuonna 2019 muuttuvan järjestelmän valtionosuus) Erotus 13,06 Kunnalta poistuvat sote-valtionosuudet 10,84 Sote-uudistuksen aiheuttama vos-muutos kunnalle Nykyisen VOS:n muutosten vaikutus verotulon tasaukseen. -2,01 Vaikutus 12,85 Valtionosuusjärestelmän uudistuksen vaikutus -0,21 Kokonaisvaikutus ME Ensimmäisen rajauksen jälkeinen muutos -0,92 Valtionosuusjärestelmän uudistuksen vaikutus -0,21 Kiky ja eläketuki -0,19 Kunnalle jäävä, rajoittamaton rahoitusmuutos -1,32 Lopullinen rajaus Max e/asukas Asukasluku Rajaamaton muutos eur/as -327 Rajataan +/-100 euroon/asukas Uudistukseen liittyvä valtionosuusuudistus kasvattaa muutoksen menetystä kunnalle, uudistuksen jälkeen kunta menettäisi 1,32 meuroa Rajaamaton menetys vastaa -327 euroa/asukas. Tämä rajataan max euroa/asukas. Vuosi 2019 on hyvityksen kannalta neutraali, 2020 kunta menettää -25 eur/v, eur/as/v, eur/as/v ja muutos rajataan vuonna 2024 sataan (-100) eur/as/v 24

25 Rahoitusmuutos eur/as tieto Kunta /as Asikkala -15 Hartola -17 Hollola 0 Heinola -155 rajautuu maks 100 Iitti 19 Kärkölä 226 rajautuu maks 100 Lahti -211 rajautuu maks 100 Suurin osa Päijät-Hämeen kunnista näyttää häviävän uudistukseen liittyvässä rahoitusmuutoksessa Orimattila voittaa (81 /as), Iitti 19 /as ja Kärkölä (100 /as) Orimattila 81 Padasjoki -58 Sysmä -327 rajautuu maks

26 Rahoitusmuutos eur/as tieto vs vos-muutos SOTE rah. VOS VOS muutos eur/as eur/as Veropros. Asikkala ,98 Hartola ,42 Hollola ,61 Heinola ,17 Iitti ,11 Kärkölä ,08 Lahti ,10 Orimattila ,22 Padasjoki ,42 Sysmä ,25 Suurin osa Päijät-Hämeen kunnista näyttää häviävän uudistukseen liittyvässä rahoitusmuutoksessa Vain Orimattila (81 /as) ja Kärkölä (100 /as) voittavat VOS-muutos vaikuttaa huomattavasti kohtalokkaammalta kuin vuonna 2024 lopullisesti toteutuva uudistus. 26

27 Lahti TP 2015 Tpe Trendi Asukasluku Veroprosentti 20,31 20,25 20,25 20,25 7,78 7,78 7,78 7,78 7,78 7,78 Toimintakate Muutos-% 1,8 % -2,8 % 2,1 % -56,3 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % Muutos e Verorahoitus Muutos-% 3 % -1 % 2 % -52 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % Muutos e Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Alijäämä/ylijäämä Taseen ylij./alij. eur/as Nettoinvestoinnit Nettolaina eur/as Lainakanta/verorahoitus 37 % 41 % 46 % 53 % 108 % 104 % 101 % 99 % 97 % 95 % Käyttökate 1000 e, sote toteutuu Käyttökate 1000 e, sote ei toteudu TP 2015 Tpe Käyttökate 1000 e, Käyttökate 1000 e, TP 2015 Tpe

28 Sysmä TP 2015 Tpe Trendi Asukasluku Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 19,00 6,53 6,53 6,53 6,53 6,53 6,53 Toimintakate Muutos-% 3,8 % 1,6 % 2,6 % -65,2 % 1,0 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % Muutos e Verorahoitus Muutos-% -1 % 2 % -1 % -62 % 1 % 0 % 0 % 0 % 1 % Muutos e Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Alijäämä/ylijäämä Taseen ylij./alij. eur/as Nettoinvestoinnit Nettolaina eur/as Lainakanta/verorahoitus -33 % -26 % -19 % -9 % -26 % -29 % -31 % -32 % -33 % -33 % Käyttökate 1000 e, sote toteutuu Käyttökate 1000 e, sote ei toteudu TP 2015 Tpe Käyttökate 1000 e, Käyttökate 1000 e, TP 2015 Tpe

29 Asikkala TP 2015 Tpe Trendi Asukasluku Veroprosentti 20,75 20,75 20,75 20,75 8,28 8,28 8,28 8,28 8,28 8,28 Toimintakate Muutos-% -0,9 % 6,2 % 0,0 % -65,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos e Verorahoitus Muutos-% 3 % 4 % -1 % -59 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % Muutos e Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Alijäämä/ylijäämä Taseen ylij./alij. eur/as Nettoinvestoinnit Nettolaina eur/as Lainakanta/verorahoitus 34 % 26 % 20 % 16 % 26 % 11 % -5 % -22 % -40 % -60 % Käyttökate 1000 e, sote toteutuu Käyttökate 1000 e, sote ei toteudu TP 2015 Tpe Käyttökate 1000 e, Käyttökate 1000 e, TP 2015 Tpe

30 Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? suurin osa toimintakatteen kasvusta on aiheutunut soten kasvusta Maakunnan kuntien toimintakatteen keskimääräinen kasvu 4,6 %/v, josta sote 6,3 %/v ja muut 2,3 %/v Toimintakate on kasvanut nopeimmin Hollolassa (6,6 %/v) ja hitaimmin Hartolassa (2,6 %/v) Eniten sote on kasvanut suhteessa muihin palveluihin Padasjoella Pienin soten kasvu oli Hartolassa (4,1 %/v) ja suurin Asikkalassa sekä Iitissä (6,8 %/v) Pienin kasvu muissa palveluissa oli Hartolassa (0,0 %/v) ja suurin Hollolassa (5,4 %/v) 30

31 Toimintakate Toimintakate Jäävä osuus-% Asikkala % Hartola % Hollola % Heinola % Iitti % Kärkölä % Lahti % Orimattila % Padasjoki % Sysmä % Koko maakunta % Toimintakatteen euromäärästä suurin osa rajautuu pois kuntien vastuulta Maakunnassa suurin muutos on Hartolassa ja Padasjoella, pienin Lahdessa. Menot soten jälkeen helpommin kunnan hallittavissa ja talouden ennakoitavuus paranee 31

32 Verorahoitus, vos/toimintakate Verorahoitus Jäävä osuus Asikkala % Hartola % Hollola % Heinola % Iitti % Kärkölä % Lahti % Orimattila % Padasjoki % Sysmä % Koko maakunta % VOS/Toimintakate Asikkala 41 % 35 % Hartola 51 % 21 % Hollola 31 % 36 % Heinola 40 % 24 % Iitti 41 % 26 % Kärkölä 35 % 10 % Lahti 32 % 37 % Orimattila 39 % 28 % Padasjoki 49 % 18 % Sysmä 56 % 42 % Koko maakunta 35 % 34 % Verorahoitus käsittää verotulot ja valtionosuudet. Valtionosuuksiin sisältyy 60/60-rajaus ja siirtymätasaus. 60/60 tasaus on aiheuttanut hämmennystä miksi? 32

33 Tuloveroprosentin muutos Veroprosentti Jäävä osuus Asikkala 20,75 8,28 40 % Hartola 21,50 9,03 42 % Hollola 21,00 8,53 41 % Heinola 20,50 8,03 39 % Iitti 20,25 7,78 38 % Kärkölä 21,75 9,28 43 % Lahti 20,25 7,78 38 % Orimattila 20,75 8,28 40 % Padasjoki 21,00 8,53 41 % Sysmä 19,00 6,53 34 % Kaikkien kuntien tulovero-% laskee saman määrän ,47. Määrä voi vielä muuttua (kasvaa) Suhteellisesti tämä tarkoittaa eri kunnissa eri osuuksia tuloveron tuotosta. Koko maakunta ka 20,68 8,21 40 % Koko maakunta painotett 20,46 7,99 39 % 33

34 Kiinteistöverot verotuloista Kivet verotuloista Asikkala 9 % 20 % Hartola 15 % 27 % Hollola 6 % 14 % Heinola 9 % 20 % Iitti 11 % 23 % Kärkölä 7 % 15 % Lahti 9 % 19 % Orimattila 8 % 18 % Padasjoki 14 % 27 % Sysmä 18 % 36 % Koko maakunta 9 % 19 % Tuloveron määrä alenee ja yhteisöveron määrä alenee Uudistuksen yhteydessä kiinteistöveron suhteellinen osuus kuntien verotuloissa kasvaa selvästi. Päijät-Hämeen kunnissa kiinteistöveron osuus on entisestäänkin suuri (rantarakentaminen, metsäomistukset), uudistuksen jälkeen se kasvaa melko dramaattisesti, jopa neljännekseen verotuloista. 34

35 Käyttökate Käyttökate 1000 e Asikkala Vahvistuu Hartola Vahvistuu Hollola Vahvistuu Heinola Iitti Vahvistuu Kärkölä Vahvistuu Lahti Orimattila Vahvistuu Padasjoki Vahvistuu Sysmä Koko maakunta Vahvistuu Käyttökatteet vahvistuvat Päijät-Hämeen kunnissa erityisesti siksi, että kuntiin jää jäljelle pienempi kasvava meno-osuus, joka kasvaa ennakoitavammin ja hitaammin, kuin ennen uudistusta. Jos kunnan toimintakatteen kasvu on epätasapainossa verorahoituksen kertymään nähden, ei uudistus pysty poistamaan tätä epätasapainoa rakenteelliset korjausliikkeen on tehtävä mielellään ennen uudistusta. 35

36 Käyttökatteen muutos ei-sote vs sote SOTE - EI SOTE (trendi ) Käyttökate Asikkala Hartola Hollola Heinola Iitti Kärkölä Lahti Orimattila Padasjoki Sysmä Koko maakunta Jokaisen Päijät-Hämeen kunnan käyttökate vahvistuu, kun vertaillaan tilannetta, jossa sote toteutuu tai että sote ei toteutuisi. Tässä tarkastelussa suuri osa kuntien hyötyä erityisesti Päijät-Hämeessä tulee ikääntymisestä ja sen poistumisesta kuntien rahoitusvastuulta. 36

37 Käyttökatteen muutos ei-sote vs sote - maakunnat SOTE EI SOTE 2016 Käyttökate eur/as Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa

38 Nettolaina verorahoituksesta muutos soten jälkeen Nettolaina/verorahoitus Asikkala 16 % 26 % Hartola 74 % 211 % Hollola 25 % 47 % Heinola 3 % 1 % Iitti 22 % 64 % Kärkölä 28 % 75 % Lahti 53 % 108 % Orimattila 32 % 75 % Padasjoki 12 % 36 % Sysmä -9 % -26 % Koko maakunta 38 % 83 % 38 Verorahoituksen pienentyessä nettolainan osuus kuntien verorahoituksesta kasvaa merkittävästi uudistuksen yhteydessä. Korkoriski kasvaa

39 39

40 40 Kokonaisveroasteen erotus

41 Mitä tapahtuu? Kuntien rahoitustarve on helpommin ennakoitavissa Kunnille voi jäädä lisää rahoituksellista liikkumavaraa. Sote ja maakuntauudistus antaa kunnille tilaisuuden vahvistaa taloudellista tilannettaan ja vakauttaa sen, mutta jo valmiiksi epätasapainoinen tilanne ei sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi poistu. Mutta Rahoituspaine siirtyy maakunnille 41

42 42 Maakuntakohtainen laskenta

43 Maakuntatarkastelu Maakunnan tulojen ja menojen kehitysarvio vuoteen 2030 ja näiden erotuksesta laskettu sopeutustarve Maakunnat vertaillaan myös keskenään Pohjadata: Asukasluvun muutos kunnittain Väestön ikärakenteen muutos kunnittain Pohjalla annettuna sote-menot Pohjalla annettuna sote-tulot Pohjalla annettuna palo- ja pelastustoimen nettomenot Pohjalla annettuna maakuntien muiden tehtävien nettomenot Menojen kehittyminen tarpeen mukaisesti, tulojen kehittyminen järjestelmäperusteisesti Voidaan arvioida, kuinka paljon maakunnan sote-menot voivat sopeutua, jos vertailukohdaksi otetaan tarvekerroin tai kuntaryhmän keskiarvo tai rahoitusperusteen muutostarpeen mukaisesti. Esittely maakunnittain ja yhteenveto kaikista maakunnista 43

44 Maakuntatarkastelu Tulot Yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä, jolla maakunta kattaa kustannukset, noin 18,4 mrd (2017) euroa Maksutulot Menot Sote-, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät, noin 17,4 mrd (2017) euroa Maakuntien muiden palveluiden menot, noin 1 mrd (2017) euroa Maakunnan muiden tehtävien osalta maakunnille kohdistettaisiin myös niin sanottua erillisrahoitusta. Tämän erillisrahoituksen määrä olisi arviolta noin 2,9 mrd. euroa vuoden 2017 tasolla arvioituna. Erillisrahoitukseen ei sovellettaisi maakuntien rahoituslakia. Erä sisältää maataloustuet ja tienhoidon. Kustannusten ja rahoitusjärjestelmän mukaisten tulojen välillä maakuntakohtaisia eroja siirtymäaika, jonka aikana yleiskatteellisessa rahoituksessa siirrytään asteittain kustannusperusteisesta tarveperustaiseen rahoitukseen. On arvioitu, että esitettyjen lukujen lisäksi maakuntien (ja valtion maakunnille) rahoitettavaksi tulisi VARHE-maksuja 300 miljoonalla eurolla, palkkaharmonisaation osuus olisi 300 miljoonaa euroa, tietohallinnon lisäkulut 300 miljoonaa euroa, VK Oy:t ja niiden pääomakulut 250 miljoonaa euroa jne. Kokonaisuutta ei ole otettu lisäävänä tekijänä huomioon laskennassa. Toisaalta valtio on luvannut, että lähtötilanne olisi neutraali, toisaalta lukujen olisi hyvä tarkentua. 44

45 Maakuntien tulot yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä Kaksikielisyysrahoitus; Vieraskielisyysrahoitus; Hyte-rahoitus; Saaristoisuuslisä; Maatalousyritykset; Kasvupalvelurahoitus; Asukasperusteinen rahoitus; Asukastiheysrahoitus; Maakuntien rahoituslaissa säädetään valtion rahoituksesta maakunnille. Laki tulee 2019 alkaen koskemaan maakunnan kaikkien tehtävien rahoitusta. Maakunnilla ei verotusoikeutta uudistuksen voimaantullessa, joten maakuntien tulot koostuvat valtion rahoituksesta sekä asiakas- ja käyttömaksuista. Tarverahoitus; Ikärakennerahoitus; Yleiskatteellisessa rahoitusjärjestelmässä tarvekertoimeen ja ikärakenteeseen liittyvät tekijät määräävät rahoituksen tasosta yli 81 prosenttia 45

46 Rahoituksen kehitys Sote-palveluiden kustannusten kasvuun kohdistuu noin 3 miljardin euron sopeutustarve. Tämä toteutetaan rahoitusjärjestelmän kautta siten, että koko maan sote-kustannuksille asetetaan vuotuinen nousukatto, jonka perusteella rahoitusjärjestelmän perushinnat muuttuvat. Soteen kohdistuvan rahoitusjärjestelmän kasvu on sidottu maakuntaindeksiin siten, että vuosina 2020 ja 2021 kustannusten kasvu on rajattu maakuntaindeksi + 1 %/v. ja tästä eteenpäin kasvu olisi enintään maakuntaindeksi + 0,5 %/v. Maakunnan muiden tehtävien rahoituksessa vastaavaa rajoitinta ei ole. Tosin muiden tehtävien rahoituksesta suuri osa (n. 60 %) on kehysrahoitusta, johon kasvua ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa (VM:n ilmoitus ). Laskelmassa maakuntaindeksin arvona on käytetty koko tarkastelujaksolla 2,6 %/v. korotukset huomioiden. Arvo on yhteneväinen hankkeen vaikuttavuusarviossa käytetyn kanssa. 46

47 Yleiskatteellisen rahoitusjärjestelmän kehitys (nimellinen) Maakuntien yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä 1000 (2017 tasossa, indeksi huomioitu) Koko maa Asukasperuste Ikärakenne vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 vuotiaat naiset yli 85 vuotiaat miehet Tarverahoitus Vieraskielisyys Kaksikielisyys Asukastiheys Saaristolaisuus Hyte Kasvupalvelurahoitus Maatalousyritykset RAHOITUS YHTEENSÄ muutos 3,5 % 3,5 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 47 Asukasluku eur/as Muutos

48 Yleiskatteellisen rahoitusjärjestelmän kehitys (nimellinen) Maakuntien yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä 1000 (2017 tasossa, indeksi huomioitu) Päijät-Häme Asukasperuste Ikärakenne vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 vuotiaat naiset yli 85 vuotiaat miehet Tarverahoitus Vieraskielisyys Kaksikielisyys Asukastiheys Saaristolaisuus Hyte Kasvupalvelurahoitus Maatalousyritykset RAHOITUS YHTEENSÄ muutos 3,4 % 3,2 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % 2,9 % Asukasluku eur/as Muutos

49 Kustannusten kehitys Palvelutarpeen muutos: Sote Kuntakohtaiset ikäryhmille määritellyt kertoimet, jotka perustuvat Kuntaliiton julkaisuun Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015 Saatua kerrointa suhteutetaan kunnan toteutuneisiin nettokustannuksiin Lasketaan Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella ikäryhmien muutos vuosittain. Kertoimen ja nettokustannuksen avulla määritetään ikäryhmän muutoksen kustannusvaikutus. Maakunnan kokonaisuus saadaan laskemalla kuntakohtaiset muutokset yhteen Tarkastelu toteutetaan siten, että voidaan määrittää tilanne, jossa myös tietyn ikäryhmän supistumisella ei ole kustannuksia alentavaa vaikutusta. Palo- ja pelastus Kustannuspohjana eur/as, joka muuttuu Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella. Maakuntien muut palvelut Kustannuspohjana eur/as, joka muuttuu Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella. Perusura laskettu: Tarpeen muutos + reaalipalkkojen muutos + inflaatio-olettama Oletukset ovat reaalipalkkojen ja inflaation kohdalla yhteneväiset hankkeen vaikuttavuusarviossa käytettyjen oletusten kanssa. Reaalipalkkojen muutos 1 %/v. Inflaatio-oletus 2 %/v. 49

50 Kustannusten kehitys Koko maa Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskykyä ei huomioida Sote Muutos Sote-kustannukset ,4 % 4,5 % 4,8 % 5,1 % 5,1 % 5,1 % 4,5 % Koko maa Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskyky huomioidaan Sote Muutos Sote-kustannukset ,9 % 4,1 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,3 % Palo ja pelastustoimi Kustannukset Maakunnan muut tehtävä Kustannukset Yhteensä Sop.mahd ei huomioitu Sop. mahd huomioitu Erotus Käsite SOPEUTTAMISKYKY: Kuntien/maakuntien asukasluvut ja väestön ikärakenteet muuttuvat. Muutoksen tahdissa pitäisi pystyä muuttamaan myös palvelurakennetta. Jos palvelurakennetta ei pystytä muuttamaan, kasvaa rahoitustarve. Tällöin 50 sopeuttamiskykyä EI ole otettu huomioon.

51 Kustannusten kehitys Päijät-Häme Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskykyä ei huomioida Sote Muutos Sote-kustannukset ,3 % 4,5 % 4,9 % 5,1 % 5,4 % 5,3 % 4,3 % Päijät-Häme Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskyky huomioidaan Sote Muutos Sote-kustannukset ,8 % 4,1 % 4,4 % 4,5 % 4,7 % 4,7 % 4,1 % Palo ja pelastustoimi Kustannukset Maakunnan muut tehtävä Kustannukset Yhteensä Sop.mahd ei huomioitu Sop. mahd huomioitu Erotus

52 Rahoitusjärjestelmän muutos suhteessa nykytilanteeseen Kaikki tehtävät: rahoitus maakunnille ja siihen liittyvät muutokset siirtymäkauden jälkeen Nro. Nimi As (2015) Ny ky inen jako /as Laskennallinen jako /as Muutos/% (siirty män jälkeen) Muutos, /as (siirty män jälkeen) Muutos, (siirty män jälkeen) 1 Uusimaa ,7 % Varsinais-Suomi ,5 % Satakunta ,3 % Kanta-Häme ,8 % Pirkanmaa ,4 % Päijät-Häme ,6 % Kymenlaakso ,6 % Etelä-Karjala ,1 % Etelä-Savo ,6 % Pohjois-Savo ,7 % Pohjois-Karjala ,7 % Keski-Suomi ,6 % Etelä-Pohjanmaa ,6 % Pohjanmaa ,7 % Keski-Pohjanmaa ,4 % Pohjois-Pohjanmaa ,7 % Kainuu ,3 % Lappi ,7 % Min ,54 % Max ,56 % Lähde: VM Taulukossa esitetään 2017 vuoden tasolla rahoitusjärjestelmän aiheuttama muutos, jonka vaikutusta pehmennetään siirtymäajalla 52

53 Koko maa Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuudet huomioidaan Menot Sote Palo ja pelastus Muut tehtävät Summa Tulot Yleiskat. Rah. Järj Netto eur/as Siirtymätasaus eur/as Netto-siirtymätasaus eur/as Menot Tulot Netto Siirtymätasaus huomioituna eur/asukas Nykyarvo eur/asukas Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin 3,5 mrd euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 2,8 mrd euroa 53

54 Päijät-Häme Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuudet huomioidaan Menot Sote Palo ja pelastus Muut tehtävät Summa Tulot Yleiskat. Rah. Järj. sote & PP Yleiskat. Rah. Järj. muut Yleiskat. Rah. Järj Netto eur/as Siirtymätasaus eur/as Netto-siirtymätasaus eur/as Menot Tulot Netto Siirtymätasaus huomioituna eur/asukas Nykyarvo eur/asukas Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin 77 milj euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 62 milj euroa 54

55 Koko maa Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuuksia ei huomioida Menot Sote Palo ja pelastus Muut tehtävät Summa Tulot Yleiskat. Rah. Järj Netto eur/as Siirtymätasaus eur/as Netto-siirtymätasaus eur/as Menot Tulot Netto Siirtymätasaus huomioituna eur/asukas Nykyarvo eur/asukas Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin 4,6 mrd euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 3,7 mrd euroa 55

56 Päijät-Häme Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuuksia ei huomioida Menot Sote Palo ja pelastus Muut tehtävät Summa Tulot Yleiskat. Rah. Järj. sote & PP Yleiskat. Rah. Järj. muut Yleiskat. Rah. Järj Netto eur/as Siirtymätasaus eur/as Netto-siirtymätasaus eur/as Menot Tulot Netto Siirtymätasaus huomioituna eur/asukas Nykyarvo eur/asukas Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin 129 milj euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 104 milj euroa 56

57 Rahoitustarpeen muutos eur maakunnittain Menojen muutos Tulojen muutos Rahoitustarpeen palvelurakenne sopeutus kasvu Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Menojen muutos Rahoitustarpeen ei palvelurakenne sopeutus kasvu Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa

58 Rahoitustarpeen muutos maakunnittain eur/as Asl Asl Sopeuttamiskyky huom. eur/as Nykyarvo eur/as Veroprosenttia Uusimaa ,48 Varsinais-Suomi ,22 Satakunta ,67 Kanta-Häme ,10 Pirkanmaa ,77 Päijät-Häme ,84 Kymenlaakso ,98 Etelä-Karjala ,73 Etelä-Savo ,96 Pohjois-Savo ,18 Pohjois-Karjala ,13 Keski-Suomi ,04 Etelä-Pohjanmaa ,71 Pohjanmaa ,88 Keski-Pohjanmaa ,19 Pohjois-Pohjanmaa ,86 Kainuu ,40 Lappi ,50 Koko maa ,93 58

59 Rahoitustarpeen muutos maakunnittain eur/as 59 Sopeuttamiskykyä ei huomioitu eur/as Nykyarvo eur/as Veroprosenttia Asl Asl Uusimaa ,67 Varsinais-Suomi ,13 Satakunta ,19 Kanta-Häme ,06 Pirkanmaa ,47 Päijät-Häme ,11 Kymenlaakso ,53 Etelä-Karjala ,34 Etelä-Savo ,44 Pohjois-Savo ,93 Pohjois-Karjala ,37 Keski-Suomi ,43 Etelä-Pohjanmaa ,75 Pohjanmaa ,77 Keski-Pohjanmaa ,68 Pohjois-Pohjanmaa ,94 Kainuu ,56 Lappi ,83 Koko maa ,85

60 Sopeutustarve maakunnittain veroprosenttia vuonna 2030 tarpeen muutos otettu huomioon Veroprosenttia Uusimaa -2,48 Varsinais-Suomi -4,22 Ahvenanmaa 0,00 Satakunta -3,67 Kanta-Häme -3,10 Pirkanmaa -2,77 Päijät-Häme -1,84 Kymenlaakso -3,98 Etelä-Karjala -2,73 Etelä-Savo -3,96 Pohjois-Savo -4,18 Pohjois-Karjala -2,13 Keski-Suomi -2,04 Etelä-Pohjanmaa -3,71 Pohjanmaa -2,88 Keski-Pohjanmaa -3,19 Pohjois-Pohjanmaa -2,86 Kainuu -4,40 Lappi -4,50 60