Sote- ja maakuntauudistus

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM

2 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana. Painelaskelma ei ole ennuste Painelaskelma kuvaa tilannetta, jossa kunnan talouden kehitys noudattaa tiettyä perusuraa Painelaskelman perusteet: Tilastokeskuksen kuntakohtaiset tilinpäätöstiedot Tpe 2016 kuntakyselyn vastausten perusteella. Tarkastelussa on huomioitava kuntien vastausten toimittamisen eritahtisuus. Osa kunnista toimitti muutetun talousarvion lukuja, osa tilinpäätösennusteen ja osa valmistuneen tilinpäätöksen mukaisia lukuja. Toimintakate ja poistot 2017 VM:n keräämän talousarviokyselyn perusteella. Toimintakate 2018 kertoimilla, joissa perusteena muutos eur/as Verotulot Kuntaliiton veroennustekehikon perusteella kertoimen eur/as perusteella Valtionosuudet 2016 toteutuman (VM) mukaan, 2017 Kuntaliiton uusin arvio (RAFO), tästä eteenpäin mallinnettu. Investoinnit 2016, 2017 ja 2018 kunnilta eur/as-pohjainen, historiasta johdettu kerroin. Poistotasona käytetään pääsääntöisesti %/käyttöomaisuudesta, joka on johdettu historiaaikasarjasta Sote-uudistuksen huomioiminen perustuu VM:n tietoihin Tavoitteena laskea kunnat läpi mahdollisimman yhteneväisillä perusteilla Huom! Jos Perlacon on tehnyt kuntakohtaisen syvemmän tarkastelun, niiden tulokset voivat poiketa tämän tarkastelun vakiotulosteista 2

3 Kunnat Maakunta: Uusimaa 3

4 Rahoitusmuutos eur/as tieto vs vos-muutos Kunta /as Askola 169 rajautuu maks 100 Espoo 1 Hanko 138 rajautuu maks 100 Helsinki -23 Vantaa 57 Hyvinkää -42 Inkoo 60 Järvenpää 130 rajautuu maks 100 Karkkila 130 rajautuu maks 100 Kauniainen -137 rajautuu maks 100 Kerava 5 Kirkkonummi -28 Lapinjärvi -24 Loviisa -63 Lohja 10 Myrskylä 96 Mäntsälä 111 rajautuu maks 100 Nurmijärvi 69 Pornainen 89 Pukkila 101 rajautuu maks 100 Porvoo 1 Raasepori 82 Sipoo 12 Siuntio -66 Tuusula 65 Vihti 38 SOTE VOS eur/as eur/as Veropros Askola ,22 Espoo ,09 Hanko ,25 Helsinki ,15 Vantaa ,10 Hyvinkää ,02 Inkoo ,56 Järvenpää ,01 Karkkila ,11 Kauniainen ,16 Kerava ,02 Kirkkonummi ,21 Lapinjärvi ,40 Loviisa ,22 Lohja ,15 Myrskylä ,01 Mäntsälä ,21 Nurmijärvi ,10 Pornainen ,56 Pukkila ,72 Porvoo ,09 Raasepori ,51 Sipoo ,19 Siuntio ,03 Tuusula ,12 Vihti ,32

5 Kuinka on kasvanut - Vantaa Vantaa euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,5 % SOTE % ,5 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % ,4 % Perusterveys yms % ,2 % Erikoissairaanhoito % ,2 % 5 Muutos Osuus Koko maa Muutos-%euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,8 % SOTE % ,2 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys yms % ,5 % Erikoissairaanhoito % ,4 %

6 Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? Askola euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,7 % SOTE % ,3 % Sosiaalitoimi % ,0 % Terveydenhuolto % ,4 % Perusterveys yms % 748 7,4 % Erikoissairaanhoito % ,9 % Espoo euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,1 % SOTE % ,9 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % ,7 % Perusterveys yms % ,6 % Erikoissairaanhoito % ,1 % Hanko euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,4 % SOTE % ,4 % Sosiaalitoimi % ,8 % Terveydenhuolto % ,6 % Perusterveys yms % ,9 % Erikoissairaanhoito % ,7 % Helsinki euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,0 % SOTE % ,0 % Sosiaalitoimi % ,7 % Terveydenhuolto % ,3 % Perusterveys yms % ,1 % Erikoissairaanhoito % ,2 % Hyvinkää euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,8 % SOTE % ,2 % Sosiaalitoimi % ,6 % Terveydenhuolto % ,6 % Perusterveys yms % ,6 % Erikoissairaanhoito % ,0 % Inkoo euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,0 % SOTE % ,0 % Sosiaalitoimi % ,0 % Terveydenhuolto % ,1 % Perusterveys yms % ,1 % Erikoissairaanhoito % ,1 % Järvenpää euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,5 % SOTE % ,5 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,2 % Perusterveys yms % ,0 % Erikoissairaanhoito % ,1 % Karkkila euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,9 % SOTE % ,1 % Sosiaalitoimi % ,8 % Terveydenhuolto % ,3 % Perusterveys yms % ,1 % Erikoissairaanhoito % ,2 %

7 Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? Kauniainen euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,9 % SOTE % ,1 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,7 % Perusterveys yms % 710 4,3 % Erikoissairaanhoito % ,3 % Loviisa euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,3 % SOTE % ,7 % Sosiaalitoimi % ,8 % Terveydenhuolto % ,8 % Perusterveys yms % ,9 % Erikoissairaanhoito % ,7 % Kerava euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,7 % SOTE % ,3 % Sosiaalitoimi % ,3 % Terveydenhuolto % ,0 % Perusterveys yms % ,8 % Erikoissairaanhoito % ,2 % Lohja euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,1 % SOTE % ,9 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys yms % ,8 % Erikoissairaanhoito % ,1 % Kirkkonummi euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,1 % SOTE % ,9 % Sosiaalitoimi % ,9 % Terveydenhuolto % ,0 % Perusterveys yms % ,4 % Erikoissairaanhoito % ,6 % Myrskylä euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,5 % SOTE % ,5 % Sosiaalitoimi % ,7 % Terveydenhuolto % ,7 % Perusterveys yms % ,7 % Erikoissairaanhoito % ,0 % Lapinjärvi euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,0 % SOTE % ,0 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,6 % Perusterveys yms % 82 2,7 % Erikoissairaanhoito % ,9 %

8 Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? Nurmijärvi euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,6 % SOTE % ,4 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % ,3 % Perusterveys yms % ,1 % Erikoissairaanhoito % ,3 % Pornainen euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,2 % SOTE % ,8 % Sosiaalitoimi % ,2 % Terveydenhuolto % ,6 % Perusterveys yms % ,0 % Erikoissairaanhoito % ,6 % Raasepori euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,3 % SOTE % ,7 % Sosiaalitoimi % ,8 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys yms % ,3 % Erikoissairaanhoito % ,6 % Sipoo euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,4 % SOTE % ,6 % Sosiaalitoimi % ,7 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys yms % ,2 % Erikoissairaanhoito % ,6 % Pukkila euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,9 % SOTE % ,1 % Sosiaalitoimi % ,7 % Terveydenhuolto % ,4 % Perusterveys yms % 297 6,6 % Erikoissairaanhoito % ,8 % Siuntio euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,0 % SOTE % ,0 % Sosiaalitoimi % ,7 % Terveydenhuolto % ,4 % Perusterveys yms % 803 6,3 % Erikoissairaanhoito % ,0 % Porvoo euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,9 % SOTE % ,1 % Sosiaalitoimi % ,6 % Terveydenhuolto % ,6 % Perusterveys yms % ,3 % Erikoissairaanhoito % ,2 % Tuusula euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,0 % SOTE % ,0 % Sosiaalitoimi % ,2 % Terveydenhuolto % ,8 % Perusterveys yms % ,7 % Erikoissairaanhoito % ,1 %

9 Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? Vantaa euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,5 % SOTE % ,5 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % ,4 % Perusterveys yms % ,2 % Erikoissairaanhoito % ,2 % Vihti euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,8 % SOTE % ,2 % Sosiaalitoimi % ,5 % Terveydenhuolto % ,8 % Perusterveys yms % ,0 % Erikoissairaanhoito % ,7 %

10 Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? suurin osa toimintakatteen kasvusta on aiheutunut soten kasvusta poikkeuksina Helsinki, Inkoo, Mäntsälä ja Siuntio Maakunnan kuntien toimintakatteen keskimääräinen kasvu 5,3 %/v, josta sote 6,6 %/v ja muut 3,9 %/v Toimintakate on kasvanut nopeimmin Pukkilassa (7,7 %/v) ja hitaimmin Hangossa (2,0 %/v) Eniten sote on kasvanut suhteessa muihin palveluihin Pukkilassa ja vähiten Inkossa Pienin soten kasvu oli Inkoossa (3,6 %/v) ja suurin Pukkilassa (11,8 %/v) Pienin kasvu muissa palveluissa oli Hangossa (-0,5 %/v) ja suurin Inkoossa (8,5 %/v) 10

11 Soten ideaan - Mikä on kasvanut? 11 Kaikki yhteensä Koko kasvu Kasvusta Kuntaan Maakuntaan Ei sote Sote Muutos% Muutos% Askola % 66 % Espoo % 59 % Hanko % 111 % Helsinki % 56 % Vantaa % 66 % Hyvinkää % 74 % Inkoo % 40 % Järvenpää % 75 % Karkkila % 81 % Kauniainen % 65 % Kerava % 65 % Kirkkonummi % 53 % Lapinjärvi % 78 % Loviisa % 68 % Lohja % 76 % Myrskylä % 61 % Mäntsälä % 52 % Nurmijärvi % 62 % Pornainen % 68 % Pukkila % 72 % Porvoo % 58 % Raasepori % 73 % Sipoo % 69 % Siuntio % 46 % Tuusula % 62 % Vihti % 67 % Maakunta yht % 61 %

12 Vantaa Vantaa Trendi: TP 2015 TP 2016 Tpe Asukasluku Muutos kpl Verotettava tulo Muutos-% 0,26 % 3,50 % -2,46 % 4,74 % 3,48 % 5,06 % 4,85 % 2,57 % 2,47 % 2,36 % Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 6,53 6,53 6,53 6,53 6,53 Toimintakate 1000 e Muutos 1000 e Muutos %:ia 0,91 % -12,03 % 3,44 % 3,59 % 3,62 % -54,07 % 2,66 % 2,64 % 2,57 % 2,49 % Muutos %:ia eur/as -13,93 % 3,97 % 2,00 % 2,00 % -54,78 % 1,13 % 1,13 % 1,15 % 1,18 % Verorahoitus 1000 e Verorahoituksen muutos 1000 e Toimintakate/Verorahoitus 104 % 87 % 92 % 92 % 92 % 83 % 82 % 81 % 81 % 81 % Käyttökate 1000 e Rahoitustuotot ja -kulut 1000 e Vuosikate 1000 e Poistot 1000 e Ylijäämä/alijäämä 1000 e Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit 1000 e Lainakanta 1000 eur Lainakanta eur/as Lainakanta/Verorahoitus 105 % 93 % 96 % 96 % 96 % 193 % 187 % 182 % 177 % 173 % Lainakanta veroprosenttia 27,55 24,75 25,66 25,42 25,35 24,68 23,86 23,33 22,79 22,28 12

13 Palvelurakenteen nettomenojen kehitys ääripäät Kuntaan jäävät Maakunnalle siirtyvät Minimi -47 % 40 % Ens neljännes 16 % 65 % Keskiarvo 24 % 76 % Mediaani 26 % 74 % Kolmas neljänne 35 % 84 % Maksimi 60 % 147 % Alla vasemmanpuoleisessa taulussa kuvataan kunnat, joissa uudistuksen jälkeen kuntaan jäävien palveluiden kasvu on ollut erityisen hidas ( ). Alla oikeanpuoleiseen tauluun on kuvattu kunnat, joissa kuntaan jäävissä palveluissa on ollut kuntajoukon suurin kasvu. Koko kasvu Kasvusta 1000 e Kuntaan Maakunnan 1000 e Kuntaan jäävät SOTE jäävät vastuulle Veteli % 147 % Honkajoki % 138 % Soini % 125 % Savukoski % 112 % Hanko % 111 % Hyrynsalm i % 110 % Halsua % 107 % Nakkila % 104 % Vimpeli % 103 % Juankoski % 102 % Sulkava % 102 % Pello % 100 % Hartola % 100 % Koko kasvukasvusta 1000 e Kuntaan Maakunnan 1000 e Kuntaan jää SOTE jäävät vastuulle Inkoo % 40 % Eurajoki % 45 % Siuntio % 46 % Liminka % 48 % Kaskinen % 50 % Uurainen % 50 % Hailuoto % 51 % Korsnäs % 52 % Mäntsälä % 52 % Kalajoki % 52 % Lumijoki % 53 % Kirkkonumm % 53 % Utajärvi % 53 % Taivassalo % 53 %

14 14 Sote-kustannus ja ikääntyminen

15 Toimintakate 15 Toimintakate Jäävä osuus-% Askola % Espoo % Hanko % Helsinki % Vantaa % Hyvinkää % Inkoo % Järvenpää % Karkkila % Kauniainen % Kerava % Kirkkonummi % Lapinjärvi % Loviisa % Lohja % Myrskylä % Mäntsälä % Nurmijärvi % Pornainen % Pukkila % Porvoo % Raasepori % Sipoo % Siuntio % Tuusula % Vihti % Koko maakunta % Toimintakatteen euromäärästä suurin osa rajautuu pois kuntien vastuulta Maakunnassa suurin muutos on Hangossa, pienin Kirkkonummella Menot soten jälkeen helpommin kunnan hallittavissa ja talouden ennakoitavuus paranee. Jos suhde menee uudistuksen jälkeen pieneksi, on kunnan sotekustannusten osuus kokonaisuudesta ollut hyvin suuri. Näiden kuntien ikärakenne on ollut usein epäsuotuisampi kuin muissa kunnissa.

16 Verorahoitus, vos/toimintakate Verorahoitus Jäävä osuus Askola % Espoo % Hanko % Helsinki % Vantaa % Hyvinkää % Inkoo % Järvenpää % Karkkila % Kauniainen % Kerava % Kirkkonummi % Lapinjärvi % Loviisa % Lohja % Myrskylä % Mäntsälä % Nurmijärvi % Pornainen % Pukkila % Porvoo % Raasepori % Sipoo % Siuntio % Tuusula % Vihti % Koko 16 maakunta % VOS/Toimintakate Askola 28 % 20 % Espoo 3 % 32 % Hanko 26 % -5 % Helsinki 7 % 18 % Vantaa 16 % 28 % Hyvinkää 23 % 25 % Inkoo 21 % 19 % Järvenpää 13 % 8 % Karkkila 38 % 24 % Kauniainen -2 % 57 % Kerava 13 % 22 % Kirkkonummi 11 % 36 % Lapinjärvi 42 % 31 % Loviisa 29 % 21 % Lohja 28 % 25 % Myrskylä 41 % 22 % Mäntsälä 28 % 28 % Nurmijärvi 15 % 24 % Pornainen 25 % 38 % Pukkila 31 % 16 % Porvoo 20 % 27 % Raasepori 34 % 21 % Sipoo 14 % 34 % Siuntio 15 % 33 % Tuusula 12 % 20 % Vihti 17 % 23 % Koko maakunta 11 % 24 % Verorahoitus käsittää verotulot ja valtionosuudet. Valtionosuuksiin sisältyy 60/60-rajaus ja siirtymätasaus näin suora johtopäätös joidenkin kuntien ajautumisesta valtionosuudesta riippuvaiseksi ei ole aukottomasti tosi. VOS-kompensaatio voi olla negatiivisesti toteutuva riski, jos valtionosuutta aletaan uudistaa kompensaatiossa hyötyvissä kunnissa.

17 Kiinteistöverot verotuloista Veroprosentti Jäävä osuus Askola 20,75 8,28 40 % Espoo 18,00 5,53 31 % Hanko 21,75 9,28 43 % Helsinki 18,50 6,03 33 % Vantaa 19,00 6,53 34 % Hyvinkää 19,75 7,28 37 % Inkoo 20,75 8,28 40 % Järvenpää 19,75 7,28 37 % Karkkila 20,75 8,28 40 % Kauniainen 17,00 4,53 27 % Kerava 19,25 6,78 35 % Kirkkonummi 19,50 7,03 36 % Lapinjärvi 20,50 8,03 39 % Loviisa 19,75 7,28 37 % Lohja 20,50 8,03 39 % Myrskylä 21,50 9,03 42 % Mäntsälä 20,50 8,03 39 % Nurmijärvi 19,50 7,03 36 % Pornainen 20,50 8,03 39 % Pukkila 22,00 9,53 43 % Porvoo 19,75 7,28 37 % Raasepori 22,00 9,53 43 % Sipoo 19,25 6,78 35 % Siuntio 21,50 9,03 42 % Tuusula 19,50 7,03 36 % Vihti 20,50 8,03 39 % Koko maakunta ka 20,08 7,61 38 % Koko maakunta painotett 18,85 6,38 34 % 17 Kivet verotuloista Askola 6 % 14 % Espoo 8 % 21 % Hanko 7 % 14 % Helsinki 8 % 18 % Vantaa 8 % 20 % Hyvinkää 7 % 17 % Inkoo 13 % 27 % Järvenpää 7 % 17 % Karkkila 8 % 17 % Kauniainen 7 % 21 % Kerava 6 % 15 % Kirkkonummi 6 % 15 % Lapinjärvi 7 % 15 % Loviisa 13 % 26 % Lohja 7 % 16 % Myrskylä 7 % 14 % Mäntsälä 9 % 20 % Nurmijärvi 5 % 13 % Pornainen 6 % 14 % Pukkila 6 % 13 % Porvoo 8 % 19 % Raasepori 10 % 21 % Sipoo 10 % 24 % Siuntio 8 % 17 % Tuusula 6 % 14 % Vihti 6 % 15 % Koko maakunta 8 % 19 % Kaikkien kuntien tulovero-% laskee 12,47. Suhteellisesti tämä tarkoittaa eri kunnissa eri osuuksia tuloveron tuotosta. Uudistuksen yhteydessä kiinteistöveron merkitys kuntien verotuloissa kasvaa selvästi.

18 Kiinteistöveron suhteellinen osuus kasvaa 18 Kivet verotuloista Muutos-% Askola 6 % 14 % 8 % Espoo 8 % 21 % 12 % Hanko 7 % 14 % 7 % Helsinki 8 % 18 % 10 % Vantaa 8 % 20 % 11 % Hyvinkää 7 % 17 % 10 % Inkoo 13 % 27 % 14 % Järvenpää 7 % 17 % 10 % Karkkila 8 % 17 % 9 % Kauniainen 7 % 21 % 14 % Kerava 6 % 15 % 9 % Kirkkonummi 6 % 15 % 9 % Lapinjärvi 7 % 15 % 8 % Loviisa 13 % 26 % 13 % Lohja 7 % 16 % 9 % Myrskylä 7 % 14 % 7 % Mäntsälä 9 % 20 % 11 % Nurmijärvi 5 % 13 % 8 % Pornainen 6 % 14 % 8 % Pukkila 6 % 13 % 7 % Porvoo 8 % 19 % 11 % Raasepori 10 % 21 % 11 % Sipoo 10 % 24 % 14 % Siuntio 8 % 17 % 9 % Tuusula 6 % 14 % 8 % Vihti 6 % 15 % 8 % Koko maakunta 8 % 19 % 11 % Eurajoki 40 % 67 % Kustavi 35 % 60 % Tervola 24 % 45 % Kolari 26 % 47 % Luhanka 20 % 40 % Kittilä 26 % 46 % Utajärvi 27 % 46 % Pelkosenniemi 37 % 56 % Inari 17 % 36 % Sodankylä 20 % 38 % Sysmä 18 % 36 % Taivassalo 21 % 39 % Vaala 25 % 42 % Puumala 21 % 38 % Parainen 15 % 31 % Kemiönsaari 15 % 32 % Hirvensalmi 18 % 34 % Kuhmoinen 18 % 33 % Ristijärvi 19 % 34 % Utsjoki 15 % 31 % Liminka 4 % 9 % Laihia 4 % 9 % Rauma 5 % 10 % Masku 5 % 11 % Harjavalta 6 % 11 % Jokioinen 5 % 11 % Hausjärvi 5 % 12 % Nousiainen 5 % 12 % Aura 5 % 12 % Tyrnävä 5 % 12 % Ulvila 5 % 12 % Kempele 5 % 12 % Lieto 5 % 12 % Pyhäjärvi 6 % 12 % Alavieska 6 % 12 % Rusko 5 % 13 % Hämeenkyrö 6 % 13 % Kaarina 5 % 13 % Lumijoki 6 % 13 % Janakkala 6 % 13 %

19 Käyttökate 19 Käyttökate 1000 e Askola Vahvistuu Espoo Vahvistuu Hanko Vahvistuu Helsinki Vantaa Vahvistuu Hyvinkää Vahvistuu Inkoo Järvenpää Vahvistuu Karkkila Vahvistuu Kauniainen Vahvistuu Kerava Vahvistuu Kirkkonummi Vahvistuu Lapinjärvi Loviisa Vahvistuu Lohja Vahvistuu Myrskylä Vahvistuu Mäntsälä Vahvistuu Nurmijärvi Vahvistuu Pornainen Vahvistuu Pukkila Vahvistuu Porvoo Vahvistuu Raasepori Vahvistuu Sipoo Vahvistuu Siuntio Vahvistuu Tuusula Vahvistuu Vihti Vahvistuu Koko maakunta Vahvistuu vuosien välillä toimintakatteen kasvu on pienempi kuin verorahoituksen kasvu. Verorahoitus sisältää rahoitusjärjestelmän muutoksen. Tähän saattaa vaikuttaa paljonkin rahoitusjärjestelmän muutos ja kunnan kannalta siinä oleva positiivinen kompensaatio.

20 Käyttökatteen muutos ei-sote vs sote SOTE - EI SOTE (trendi ) 20 Käyttökate Askola Espoo Hanko Helsinki Vantaa Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi Loviisa Lohja Myrskylä Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Pukkila Porvoo Raasepori Sipoo Siuntio Tuusula Vihti Koko maakunta

21 Käyttökatteen muutos ei-sote vs sote - maakunnat SOTE - EI SOTE (trendi ) 21 Käyttökate eur/as Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa

22 Nettolaina verorahoituksesta muutos soten jälkeen 22 Nettolaina/verorahoitus Askola 89 % 228 % Espoo -12 % -33 % Hanko 68 % 211 % Helsinki -30 % -69 % Vantaa 66 % 136 % Hyvinkää 32 % 65 % Inkoo 50 % 104 % Järvenpää 47 % 112 % Karkkila 115 % 303 % Kauniainen -17 % -45 % Kerava 26 % 51 % Kirkkonummi 70 % 128 % Lapinjärvi 70 % 191 % Loviisa 53 % 121 % Lohja 40 % 93 % Myrskylä 24 % 69 % Mäntsälä 71 % 158 % Nurmijärvi 64 % 144 % Pornainen 52 % 99 % Pukkila 10 % 41 % Porvoo 36 % 72 % Raasepori 68 % 160 % Sipoo 47 % 82 % Siuntio 51 % 78 % Tuusula 46 % 103 % Vihti 58 % 122 % Koko maakunta 10 % 15 % Verorahoituksen pienentyessä nettolainan osuus kuntien verorahoituksesta kasvaa merkittävästi uudistuksen yhteydessä. On spekuloitu sillä, että kuntien asema rahoittajan näkökulmasta heikkenee, kun tuloslaskelman verorahoituksen määrä pienenee. Valtionosuus pienenee suunnilleen samassa suhteessa mitä sote jne kustannukset, verotusoikeutta ei rajoiteta jatkossakaan. Kumpi lopultakin vaikuttaa enemmän luottoluokittajien näkemykseen, se, että uudistus toteutuu vai se, että uudistus ei toteudu vai se, että kuntien verotusoikeudelle ei todellisuudessa tapahdu mitään. Suuren kaupungin näkökulmasta uudistuksen vastustamiselle on myös aitoja asiaperusteita.

23 Varmasti kuntiin jäävä riski -korkoriski Korkoriski kasvaa, mutta kuntien verotulon pohja ei heikkene ja koska veroprosenttia voidaan nostaa kuten ennen vuonna 2020 ja sen jälkeen, lainan lyhennykseen kohdistuu sama tulopohja kuin ennen. Jos korkotaso nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, nousee korkoriski kuntakohtaisesti veroprosenttiyksikköä? 23

24 24 Kokonaisveroaste

25 25 Kokonaisveroasteen erotus

26 Mitä kunnille tapahtuu? Kuntien rahoitustarve on keskimäärin helpommin ennakoitavissa ja kunnille voi jäädä lisää rahoituksellista liikkumavaraa Jo ikääntyneet ja asukaslukuaan edelleen menettävät, kalliin sote-palvelurakenteen kunnat hyötyvät uudistuksesta siksi, että niiltä poistuu soten rahoitusvastuu, joka olisi muutoin jäämässä harvojen rahoitusvastuulle. Nopeasti väestöään kasvattavat, ikärakenteeltaan nuoret, nyt halvan sote-palvelurakenteen kunnat hyötyvät uudistuksesta erityisesti siksi, että ne eivät joudu ottamaan vastaan nopeasti kallistuvaa palvelurakenteen kustannusta. Uudistus hyödyttää rahoituksen näkökulmasta käytännössä 90% kunnista. Ne kunnat, joita uudistus ei näytä hyödyttävän, ovat sopeuttaneet voimakkaasti viimeisinä vuosina ja niiden toimintakatteen kasvu on jäänyt jo hyvin lähelle nollaa tai jopa nollan alle. Sote ja maakuntauudistus antaa kunnille tilaisuuden vahvistaa taloudellista tilannettaan ja vakauttaa sen, mutta jo valmiiksi epätasapainoinen taloudellinen tilanne ei sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi poistu. Jos kunnan talous on rakenteellisesti huono nyt, eikä kunta pysty enää sopeuttamaan erityisesti tarpeeseen ja rahoitukseen nähden liian suuria sote-menoja, kuntien selviytyminen tulevassa on epävarma. sopeutumispotentiaali alenee. Näitä kuntia on ja niiden selviytyminen itsenäisenä ilman suuria veronkorotuksia 5-10 vuotta eteenpäin on kyseenalaista. 26 Kuntien kannalta riskinä on, että maakuntien mahdollisesti epäonnistuessa riittävän nopeassa sopeuttamisessa rahoitusta siirretään maakunnille edelleen kunnilta tämä toteutuu, jos kokonaisverorahoitus pidetään hankkeen lähtökohdan mukaisena. Ne kunnat, jotka hyötyvät rahoituksen Robin Hood mallista ovat mahdollisia kohtaamaan negatiivisen rahoitusriskin, jos valtionosuusjärjestelmää aletaan uudistaa. Kuntien olisi pidettävä elinvoimaa edistäessään mielessään se, että elinvoiman kehittämisen nimissä tehtävät investoinnit olisi oltava aitoja investointeja. Sopeuttamisen kohteeksi joutuneet palvelut(erityisesti varhaiskasvatus ja perusopetus) eivät voi saada takaisin sitä, minkä ovat menettäneet. Kuntien olisi muistettava, että sote-palvelut siirretään kunnilta ensisijassa siksi, että kunnat eivät todennäköisesti olisi pystyneet niitä sopeuttamaan. Siksi palvelurakenteen osaoptimointi ja erilaiset pitkät sopimukset ovat maakuntien sopeuttamisvelvoitteen kannalta haitallisia vaikka ne kiistatta hyödyttävätkin yksittäistä kuntaa ja tämän hyödyn joutuvat muut rahoittamaan. Mutta Sote-kustannusten rahoituspaine siirtyy maakunnille

27 Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM

28 Maakunta Uusimaa 28

29 Maakuntatarkastelu Maakunnan tulojen ja menojen kehitysarvio vuoteen 2030 ja näiden erotuksesta laskettu sopeutustarve Maakunnat vertaillaan myös keskenään Pohjadata: Asukasluvun muutos kunnittain Väestön ikärakenteen muutos kunnittain Pohjalla annettuna sote-menot Pohjalla annettuna sote-tulot Pohjalla annettuna palo- ja pelastustoimen nettomenot Pohjalla annettuna maakuntien muiden tehtävien nettomenot Menojen kehittyminen tarpeen mukaisesti, tulojen kehittyminen järjestelmäperusteisesti Voidaan arvioida, kuinka paljon maakunnan sote-menot voivat sopeutua, jos vertailukohdaksi otetaan tarvekerroin tai kuntaryhmän keskiarvo tai rahoitusperusteen muutostarpeen mukaisesti. Esittely maakunnittain ja yhteenveto kaikista maakunnista 29

30 Maakuntatarkastelu Tulot Yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä, jolla maakunta kattaa kustannukset, noin 18,4 mrd (2017) euroa Maksutulot Menot Sote-, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät, noin 17,4 mrd (2017) euroa Maakuntien muiden palveluiden menot, noin 1 mrd (2017) euroa Maakunnan muiden tehtävien osalta maakunnille kohdistettaisiin myös niin sanottua erillisrahoitusta. Tämän erillisrahoituksen määrä olisi arviolta noin 2,9 mrd. euroa vuoden 2017 tasolla arvioituna. Erillisrahoitukseen ei sovellettaisi maakuntien rahoituslakia. Erä sisältää maataloustuet ja tienhoidon. Kustannusten ja rahoitusjärjestelmän mukaisten tulojen välillä maakuntakohtaisia eroja siirtymäaika, jonka aikana yleiskatteellisessa rahoituksessa siirrytään asteittain kustannusperusteisesta tarveperustaiseen rahoitukseen. On arvioitu, että esitettyjen lukujen lisäksi maakuntien (ja valtion maakunnille) rahoitettavaksi tulisi VARHE-maksuja 300 miljoonalla eurolla, palkkaharmonisaation osuus olisi 300 miljoonaa euroa, tietohallinnon lisäkulut 300 miljoonaa euroa, VK Oy:t ja niiden pääomakulut 250 miljoonaa euroa jne. Kokonaisuutta ei ole otettu lisäävänä tekijänä huomioon laskennassa. Toisaalta valtio on luvannut, että lähtötilanne olisi neutraali, toisaalta lukujen olisi hyvä tarkentua. 30

31 Kuntien palveluksessa olleista työntekijöistä Työntekijät Tukipalveluista jne Sote NON-Sote Tukipalvelut SOTE-osuus Non-Sote SOTE-osuus NON-Sote Eurot sotelle Eurot kuntiin Askola % 61 % 19,8 31, Espoo % 64 % 717,1 1247, Hanko % 53 % 52,2 58, Helsinki % 52 % 2889,9 3127, Hyvinkää % 55 % 130,7 160, Inkoo % 60 % 9,3 13, Järvenpää % 60 % 113,0 171, Karkkila % 98 % 0,8 49, Kauniainen % 73 % 32,8 89, Kerava % 61 % 106,5 166, Kirkkonummi % 65 % 81,0 148, Lapinjärvi % 67 % 8,6 17, Lohja % 55 % 152,1 186, Loviisa % 56 % 70,5 89, Myrskylä % 81 % 1,9 8, Mäntsälä % 61 % 49,1 76, Nurmijärvi % 62 % 127,3 209, Pornainen % 96 % 1,5 31, Porvoo % 56 % 172,9 219, Pukkila % 94 % 1,4 20, Raasepori % 49 % 160,0 151, Sipoo % 68 % 54,3 114, Siuntio % 62 % 15,9 26, Tuusula % 62 % 99,0 161, Vihti % 91 % 11,0 111, KEVAn tiedosto antaa suunnan sille, kuinka paljon kuntien palveluksesta pitäisi pystyä siirtämään tukipalvelutyöntekijöitä maakunnan palvelukseen. Tiedostoon on tilastoitu kaikki kunnan palveluksessa vuoden aikana olleet työntekijät.

32 Maakuntien tulot yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä Kaksikielisyysrahoitus; Vieraskielisyysrahoitus; Hyte-rahoitus; Saaristoisuuslisä; Maatalousyritykset; Kasvupalvelurahoitus; As ukasperusteinen ra hoitus; Asukastiheysrahoitus; Maakuntien rahoituslaissa säädetään valtion rahoituksesta maakunnille. Laki tulee 2019 alkaen koskemaan maakunnan kaikkien tehtävien rahoitusta. Maakunnilla ei verotusoikeutta uudistuksen voimaantullessa, joten maakuntien tulot koostuvat valtion rahoituksesta sekä asiakas- ja käyttömaksuista. Ta rverahoitus; Ikä rakennerahoitus; Yleiskatteellisessa rahoitusjärjestelmässä tarvekertoimeen ja ikärakenteeseen liittyvät tekijät määräävät rahoituksen tasosta yli 81 prosenttia 32

33 Rahoituksen kehitys Sote-palveluiden kustannusten kasvuun kohdistuu noin 3 miljardin euron sopeutustarve. Tämä toteutetaan rahoitusjärjestelmän kautta siten, että koko maan sote-kustannuksille asetetaan vuotuinen nousukatto, jonka perusteella rahoitusjärjestelmän perushinnat muuttuvat. Soteen kohdistuvan rahoitusjärjestelmän kasvu on sidottu maakuntaindeksiin siten, että vuosina 2020 ja 2021 kustannusten kasvu on rajattu maakuntaindeksi + 1 %/v. ja tästä eteenpäin kasvu olisi enintään maakuntaindeksi + 0,5 %/v. Maakunnan muiden tehtävien rahoituksessa vastaavaa rajoitinta ei ole. Tosin muiden tehtävien rahoituksesta suuri osa (n. 60 %) on kehysrahoitusta, johon kasvua ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa (VM:n ilmoitus ). Laskelmassa maakuntaindeksin arvona on käytetty koko tarkastelujaksolla 2,6 %/v. korotukset huomioiden. Arvo on yhteneväinen hankkeen vaikuttavuusarviossa käytetyn kanssa. 33

34 Yleiskatteellisen rahoitusjärjestelmän kehitys (nimellinen) Maakuntien yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä 1000 (2017 tasossa, indeksi huomioitu) Koko maa Asukasperuste Ikärakenne vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 vuotiaat naiset yli 85 vuotiaat miehet Tarverahoitus Vieraskielisyys Kaksikielisyys Asukastiheys Saaristolaisuus Hyte Kasvupalvelurahoitus Maatalousyritykset RAHOITUS YHTEENSÄ muutos 3,5 % 3,5 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 34 Asukasluku eur/as Muutos koko jaksolla

35 Yleiskatteellisen rahoitusjärjestelmän kehitys (nimellinen) Maakuntien yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä 1000 (2017 tasossa, indeksi huomioitu) Uusimaa Asukasperuste Ikärakenne vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 vuotiaat naiset yli 85 vuotiaat miehet Tarverahoitus Vieraskielisyys Kaksikielisyys Asukastiheys Saaristolaisuus Hyte Kasvupalvelurahoitus Maatalousyritykset RAHOITUS YHTEENSÄ muutos 3,9 % 4,1 % 3,7 % 3,6 % 3,6 % 3,6 % 3,4 % 35 Asukasluku eur/as Muutos koko jaksolla

36 Kustannusten kehitys Palvelutarpeen muutos: Sote Kuntakohtaiset ikäryhmille määritellyt kertoimet, jotka perustuvat Kuntaliiton julkaisuun Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015 Saatua kerrointa suhteutetaan kunnan toteutuneisiin nettokustannuksiin Lasketaan Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella ikäryhmien muutos vuosittain. Kertoimen ja nettokustannuksen avulla määritetään ikäryhmän muutoksen kustannusvaikutus. Maakunnan kokonaisuus saadaan laskemalla kuntakohtaiset muutokset yhteen Tarkastelu toteutetaan siten, että voidaan määrittää tilanne, jossa myös tietyn ikäryhmän supistumisella ei ole kustannuksia alentavaa vaikutusta. Palo- ja pelastus Kustannuspohjana eur/as, joka muuttuu Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella. Maakuntien muut palvelut Kustannuspohjana eur/as, joka muuttuu Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella. Perusura laskettu: Tarpeen muutos + reaalipalkkojen muutos + inflaatio-olettama Oletukset ovat reaalipalkkojen ja inflaation kohdalla yhteneväiset hankkeen vaikuttavuusarviossa käytettyjen oletusten kanssa. Reaalipalkkojen muutos 1 %/v. Inflaatio-oletus 2 %/v. 36

37 Kustannusten kehitys Koko maa Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskykyä ei huomioida Sote Muutos Sote-kustannukset ,4 % 4,5 % 4,8 % 5,1 % 5,1 % 5,1 % 4,5 % Koko maa Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskyky huomioidaan Sote Muutos Sote-kustannukset ,9 % 4,1 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,3 % Palo ja pelastustoimi Kustannukset Maakunnan muut tehtä Kustannukset Käsite SOPEUTTAMISKYKY: Kuntien/maakuntien asukasluvut ja väestön ikärakenteet muuttuvat. Muutoksen tahdissa pitäisi pystyä muuttamaan myös palvelurakennetta. Jos palvelurakennetta ei pystytä muuttamaan, kasvaa rahoitustarve. Tällöin sopeuttamiskykyä EI ole otettu huomioon. 37

38 Kustannusten kehitys Uusimaa Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskykyä ei huomioida Sote Muutos Sote-kustannukset ,9 % 4,9 % 5,4 % 5,5 % 5,5 % 5,4 % 4,9 % Uusimaa Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskyky huomioidaan Sote Muutos Sote-kustannukset ,8 % 4,9 % 5,2 % 5,3 % 5,3 % 5,2 % 4,8 % Palo ja pelastustoimi Kustannukset Maakunnan muut tehtävä Kustannukset Yhteensä Sop.mahd ei huomioitu Sop. mahd huomioitu Erotus

39 Rahoitusjärjestelmän muutos suhteessa nykytilanteeseen Kaikki tehtävät: rahoitus maakunnille ja siihen liittyvät muutokset siirtymäkauden jälkeen Nro. Nimi As (2015) Nykyinen jako /as Laskennallinen jako /as Muutos/% (siirtymän jälkeen) Muutos, /as (siirty män jälkeen) Muutos, (siirtymän jälkeen) 1 Uusimaa ,7 % Varsinais-Suomi ,5 % Satakunta ,3 % Kanta-Häme ,8 % Pirkanmaa ,4 % Päijät-Häme ,6 % Kymenlaakso ,6 % Etelä-Karjala ,1 % Etelä-Savo ,6 % Pohjois-Savo ,7 % Pohjois-Karjala ,7 % Keski-Suomi ,6 % Etelä-Pohjanmaa ,6 % Pohjanmaa ,7 % Keski-Pohjanmaa ,4 % Pohjois-Pohjanmaa ,7 % Kainuu ,3 % Lappi ,7 % Min ,54 % Max ,56 % Lähde: VM Taulukossa esitetään 2017 vuoden tasolla rahoitusjärjestelmän aiheuttama muutos, jonka vaikutusta pehmennetään siirtymäajalla 39

40 Koko maa Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuudet huomioidaan Menot Sote Palo ja pelastus Muut tehtävät Summa Tulot Yleiskat. Rah. Järj Netto eur/as Siirtymätasaus eur/as Netto-siirtymätasaus eur/as Menot Tulot Netto Siirtymätasaus huomioituna eur/asukas Nykyarvo eur/asukas Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin 3,5 mrd euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 2,8 mrd euroa 40

41 Uusimaa Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuudet huomioidaan Menot Sote Palo ja pelastus Muut tehtävät Summa Tulot Yleiskat. Rah. Järj. sote & PP Yleiskat. Rah. Järj. muut Yleiskat. Rah. Järj Netto eur/as Siirtymätasaus eur/as Netto-siirtymätasaus eur/as Menot Tulot Netto Siirtymätasaus huomioituna eur/asukas Nykyarvo eur/asukas Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin milj euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 901 milj euroa 41

42 Koko maa Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuuksia ei huomioida Menot Sote Palo ja pelastus Muut tehtävät Summa Tulot Yleiskat. Rah. Järj Netto eur/as Siirtymätasaus eur/as Netto-siirtymätasaus eur/as Menot Tulot Netto Siirtymätasaus huomioituna eur/asukas Nykyarvo eur/asukas Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin 4,6 mrd euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 3,7 mrd euroa 42

43 Uusimaa Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuuksia ei huomioida Menot Sote Palo ja pelastus Muut tehtävät Summa Tulot Yleiskat. Rah. Järj. sote & PP Yleiskat. Rah. Järj. muut Yleiskat. Rah. Järj Netto eur/as Siirtymätasaus eur/as Netto-siirtymätasaus eur/as Menot Tulot Netto Siirtymätasaus huomioituna eur/asukas Nykyarvo eur/asukas Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin milj euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 966 milj euroa 43

44 Rahoitustarpeen muutos eur maakunnittain Menojen muutos Tulojen muutos Rahoitustarpeen palvelurakenne sopeutus kasvu Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Menojen muutos Rahoitustarpeen ei palvelurakenne sopeutus kasvu Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa

45 Rahoitustarpeen muutos maakunnittain eur/as Sopeuttamiskyky huom. eur/as Nykyarvo eur/as Veroprosenttia Asl Asl Uusimaa ,48 Varsinais-Suomi ,22 Satakunta ,67 Kanta-Häme ,10 Pirkanmaa ,77 Päijät-Häme ,84 Kymenlaakso ,98 Etelä-Karjala ,73 Etelä-Savo ,96 Pohjois-Savo ,18 Pohjois-Karjala ,13 Keski-Suomi ,04 Etelä-Pohjanmaa ,71 Pohjanmaa ,88 Keski-Pohjanmaa ,19 Pohjois-Pohjanmaa ,86 Kainuu ,40 Lappi ,50 Koko maa ,93 45

46 Rahoitustarpeen muutos maakunnittain eur/as Sopeuttamiskykyä ei huomioitu eur/as Nykyarvo eur/as Veroprosenttia Asl Asl Uusimaa ,67 Varsinais-Suomi ,13 Satakunta ,19 Kanta-Häme ,06 Pirkanmaa ,47 Päijät-Häme ,11 Kymenlaakso ,53 Etelä-Karjala ,34 Etelä-Savo ,44 Pohjois-Savo ,93 Pohjois-Karjala ,37 Keski-Suomi ,43 Etelä-Pohjanmaa ,75 Pohjanmaa ,77 Keski-Pohjanmaa ,68 Pohjois-Pohjanmaa ,94 Kainuu ,56 Lappi ,83 Koko maa ,85 46

47 Sopeutustarve maakunnittain veroprosenttia vuonna 2030 tarpeen muutos otettu huomioon Veroprosenttia Uusim aa -2,48 Varsinais-Suomi -4,22 Ahvenanmaa 0,00 Satakunta -3,67 Kanta-Häme -3,10 Pirkanmaa -2,77 Päijät-Häme -1,84 Kymenlaakso -3,98 Etelä-Karjala -2,73 Etelä-Savo -3,96 Pohjois-Savo -4,18 Pohjois-Karjala -2,13 Keski-Suomi -2,04 Etelä-Pohjanmaa -3,71 Pohjanmaa -2,88 Keski-Pohjanmaa -3,19 Pohjois-Pohjanmaa -2,86 Kainuu -4,40 Lappi -4,50 47