Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Toimitusjohtaja Eetu Salunen

2 Jäsenkunnat ja väestö Väestörakenne Väestö KOKO MAA ,5 % 8,8 % 62,9 % 11,8 % 6,5 % 2,6 % Päijät-Häme SHP ,6 % 8,4 % 60,3 % 14,2 % 7,6 % 2,8 % PÄIJÄT-HÄME MK* ,6 % 8,4 % 60,4 % 14,2 % 7,6 % 2,8 % * Iitin kunta lisätty Tilastokeskus

3 Henkilöstö Vakinaiset 6047 Määräaikaiset 1362 Yhteensä 7401

4 Talousarvio 2017 Toimintatuotot 703,4 M Toimintakulut 689,1 M Rahoituserät netto 0,7 M Poistot 14,2 M Tulos -0,5 M Varausten muutokset 0,7 M Ylijäämä / alijäämä 0,2 M

5 2014 sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset / asukas olivat 4,5% alle koko maan keskiarvon ilman ikä- ja tarvevakiointia Lähteet: Sotkanet 2014 Kuntaliitto 2014 : Koko maa = Manner-Suomi

6

7 Maakuntien rahoitus vuoden 2017 tasossa Sote-, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävien rahoituslaskelma Sote-tehtävät: rahoitus maakunnille ja siihen liittyvät muutokset siirtymäkauden jälkeen Nimi As (2015) Nykyinen jako (2017) /as Laskennallinen jako /as Muutos/% (siirtymän jälkeen) Muutos, /as (siirtymän jälkeen) Muutos, (siirtymän jälkeen) Uusimaa ,3 % Varsinais-Suomi ,1 % Satakunta ,1 % Kanta-Häme ,0 % Pirkanmaa ,2 % Päijät-Häme ,1 % Kymenlaakso ,0 % Etelä-Karjala ,5 % Etelä-Savo ,1 % Pohjois-Savo ,2 % Pohjois-Karjala ,6 % Keski-Suomi ,4 % Etelä-Pohjanmaa ,3 % Pohjanmaa ,0 % Keski-Pohjanmaa ,2 % Pohjois-Pohjanmaa ,1 % Kainuu ,0 % Lappi ,8 % VM / STM,

8 Keskussairaaloiden tuottavuus 2015, sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Päijät-Hämeen keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Satakunnan keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Lapin keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Vaasan keskussairaala Episodituottavuus DRG-tuottavuus THL: Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017

9 Prosentuaalinen ero vertailukuntien mediaaniin: Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/ikäryhmän asukas Suuret kaupungit Lahti Erotus Lahti- Suuret, % Yli 85 v. /as ,7 % Yli 85 v. /as suhteessa v. /as ,5 %

10 Jäsenkuntien nettokustannukset TA2016 M TP2016 M TA2017 M m% (TA17-TA16) m% (TA17-TP16) Jäsenkunnat yhteensä 611,6 622,1 593,3-3,0 % -4,6 % Vuoden 2016 ja 2017 luvut eivät suoraan ole vertailukelpoisia organisaatiomuutoksesta johtuen: mm. Sysmän peruspalvelut, Lahden Nastolan ympäristöterveydenhuolto, Lahden sosiaali- ja terveystoimialan ja Lahden kaupungin rajapinnat muuttuivat vuoteen 2017 tultaessa.

11 Asiantuntijalausunto keskittyy kolmeen palveluiden tuotantoon oleellisesti vaikuttavaan asiaan

12 1. Palvelujen järjestämisen laadukkaampaa eriytettynä Eriytetty järjestäjä lojaali asukkaille, asiakkaille ja kansallisille linjauksille ja ankara kaikille tuottajille Resurssien uudelleen allokaatio helpottuu kun nykyinen tuotanto ei ohjaa niin voimakkaasti järjestämispäätöksiä Eriyttäminen lisää läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta, tämä parantaa vaikuttavuutta

13 Tähän pääsemiseksi Maakuntiin tarvitaan vahvat järjestäjäyksiköt, joilla on sote-poliittista osaamista, substanssiosaamista ja tilaajaosaamista Liian kevyesti resursoidut tilaajayksiköt > palveluliikelaitos jää käytännössä järjestäjän rooliin Valtion rahoitus ja normitus jo maakunnan väliaikaishallinnon aikana välttämätön

14 2. Palveluiden tuottaminen laadukkaampaa eriytettynä Sotesta 90% on palveluntuotantoa Palveluntuotto-organisaatioita johdetaan ja mitataan eri tavalla kuin nykyisiä sekamuotoisia organisaatioita. Palveluntuotto-organisaatioissa puhutaan asiakkaista, palveluiden piiriin pääsystä, asiakaskokemuksesta, hoitotuloksista ja kustannustehokkuudesta.

15 Tähän pääsemiseksi mahdollisimman tarkka eriyttäminen pakottaa nykyiset julkiset sekamuotoiset organisaatiot muuttumaan palveluntuottoorganisaatioiksi. Laaja velvollisuus yhtiöittää julkista toimintaa nopeuttaa tätä suotuisaa kehitystä. Sote-palveluiden integrointi on hoito- ja palveluketjujen integraatiota

16 3. Valinnanvapaus ratkaisee saatavuusongelmat Palveluihin pääsy Suomen heikkous Palveluiden käyttö regressiivistä Eniten mahdollisuudesta valita hoitava yleislääkärinsä hyötyvät kroonisesti sairaat 1% lisäys sote-menoihin > saadaan 25% lisää yleislääkäri ja hml-palveluja

17 Tähän pääsemiseksi Valinnan vapauden piirissä oleviin palveluihin enimmäisodotusaikaa kannattaa normittaa sitovasti > varmistaa, että maakunnallinen järjestäjä siirtää resurssia perustason palveluihin peruslinjauksen mukaisesti 1% kertaluonteinen menolisäys sopeutettavissa erityistason palveluista

18 Lopuksi Näyttää siltä, että järjestäjän ja tuottajan eriyttäminen, valinnanvapauden laajentaminen ja yhtiöittämisvelvoite ovat johtamassa siihen, että esimerkiksi Päijät- Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän tyyppinen yhtymä joudutaan osittain purkamaan ja uudelleenorganisoimaan. Pitkät siirtymäajat eivät ole meille hyvä asia.