Mitä seuraavaksi sotesta? Maakunta tms. aluetasoisen ratkaisun vaikutukset kuntalaisen veroihin Mitä jää kuntiin, mitä alueelle, kuinkas tukipalvelut?

Transkriptio

1 Mitä seuraavaksi sotesta? Maakunta tms. aluetasoisen ratkaisun vaikutukset kuntalaisen veroihin Mitä jää kuntiin, mitä alueelle, kuinkas tukipalvelut? HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela

2 Nollapisteessä? Perustuslakivaliokunta kaatoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan valmisteleman esityksen sote-laeiksi ainakin kahdesta syystä: Demokratia ei toteutuisi esitetyllä tavalla Rahoitus kohdistuisi epätarkoituksenmukaisesti kuntiin muutokset olisivat liian suuria leikattuinakin. Ratkaisu: Jonkinlainen maakunnallinen tms aluemalli tai soten siirtäminen valtiolle. Aluemalli johtaisi suoriin alueen/maakunnan tasoisiin vaaleihin ja soten menojen ja siihen liittyvien tulojen siirtämiseen kunnilta maakunnalle. On todennäköistä, että alueelle siirrettävät tulot eivät riittäisi palveluiden rahoittamiseen, maksuja ei voisi korottaa vastaamaan rahoitustarvetta alueelle oma verotusoikeus Copyright Perlacon Oy

3 Mallinnus Toteutettiin nopeasti niiden tietojen perusteella, mitä on saatu julkisesta keskustelusta ja keskusteluista esimerkiksi Kainuun maakuntamallin asiantuntijoiden kanssa. Aiemmat kapitaatiolaskelmat olivat hieman monimutkaisempia Copyright Perlacon Oy

4 Ei kantaa Me emme ota kantaa siihen, onko alueellinen malli perustuslainmukaisesti järjestettynä hyvä vai huono tämä on ratkaisu joka poliittisesti tultaneen valitsemaan. Mallin nimi on aivan sama maakunta-kotikunta, piirimalli, Ruotsin malli, Soininvaaran malli, oikeusoppineiden malli Toivomme, että nyt otettaisiin todesta/vakavasti etukäteen tehdyt laskelmasta ja niistä nopealla päättelyllä esiintulevat ongelmat - eikä kategorisesti sanottaisi, että asioita ei voi laskea, niistä ei voi tehdä johtopäätöksiä, järjestelystä ei ole kustannusvaikutuksia eikä ainakaan sanottaisi, että on moraalisesti arveluttavaa julkistaa lukuja ennen päätöksentekoa. Toivottavasti luovutaan puhumasta asiansa hyvin ja huonosti hoitaneista kunnista tuskinpa muutoksen jälkeen puhutaan asiansa hyvin ja huonosti hoitaneista alueista kun alueet eivät ole edes toimineet kyse on palveluntarpeesta; raskaan palvelurakenteen kunnat voivat hoitaa asiansa hyvin ja suotuisan palvelurakenteen kunnat huonosti Copyright Perlacon Oy

5 Oletukset Kuntien sote-nettomenot siirtyvät alueelle (laskennassa on otettu huomioon STM:n laskelmissa ollut kolmen vuoden keskiarvo, joka on korotettu indeksiin per 2015) menot siirtyvät Ikäryhmittäiset (SOTE) ja sairastavuuskertoimeen perustuvat valtionosuudet siirtyvät alueelle rahoittamaan palveluita. tulotkin siirtyvät, kun menotkin siirtyvät. Omarahoitusosuus laskettiin Lisäosista siirtyvät syrjäisyys Verotulon tasauksesta 70% Lisäyksistä ja vähennyksistä 70% Alueen verotusoikeus on suhteellinen, kuten kunnissakin (myös samat vähennykset) Copyright Perlacon Oy

6 Kunta ennen ja jälkeen nettomenot ennen 1000 eur nettomenot jälkeen 1000 eur nettomenot ennen eur/as nettomenot jälkeen eur/as Nettomenot jälkeen / ennen Etelä-Karjala % Etelä-Pohjanmaa % Etelä-Savo % Kainuu % Kanta-Häme % Keski-Pohjanmaa % Keski-Suomi % Kymenlaakso % Lappi % Pirkanmaa % Pohjanmaa % Pohjois-Karjala % Pohjois-Pohjanmaa % Pohjois-Savo % Päijät-Häme % Satakunta % Uusimaa % Varsinais-Suomi % Kuntiin jäävät nettomenot/teht ävät jäävät 36%:iin (Etelä- Savo) 48%:iin (Uusimaa) nykytasosta (keskiarvot aritmeettisia) Suhde kuvaa hyvin eri maakuntien tehtävien monipuolisuutta Copyright Perlacon Oy

7 Kunta ennen ja jälkeen valtionosuus yhteensä 1000 Siirtyvä valtionosuus 1000 vos eur/as ennen Siirtyvä vos eur/as Siirtyvän osuus Kunnalle jäävä valtionosuus 1000 Kunnalle jäävä valtionosuus /as Etelä-Karjala % Etelä-Pohjanmaa % Etelä-Savo % Kainuu % Kanta-Häme % Keski-Pohjanmaa % Keski-Suomi % Kymenlaakso % Lappi % Pirkanmaa % Pohjanmaa % Pohjois-Karjala % Pohjois-Pohjanmaa % Pohjois-Savo % Päijät-Häme % Satakunta % Uusimaa % Varsinais-Suomi % Pohjois-Pohjanmaan kunnista poistuu vähiten, keskimäärin 68% valtionosuuksia; Uudellamaalla valtionosuutta ei juuri jää peruskuntiin. (keskiarvot aritmeettisia) Copyright Perlacon Oy

8 Kunta ennen ja jälkeen Sotemenot /as Siirtyvä vos /as Suhde Etelä-Karjala % Etelä-Pohjanmaa % Etelä-Savo % Kainuu % Kanta-Häme % Keski-Pohjanmaa % Keski-Suomi % Kymenlaakso % Lappi % Pirkanmaa % Pohjanmaa % Pohjois-Karjala % Pohjois-Pohjanmaa % Pohjois-Savo % Päijät-Häme % Satakunta % Uusimaa % Varsinais-Suomi % Kuinka paljon siirtyvä valtionosuus korvaa siirtyviä sote-menoja (keskiarvot aritmeettisia) Uudenmaan siirtyvä valtionosuus kattaa vain 24% sote-menoista; Kainuussa 57%. Silti alueelle riittää rahoitettavaa Copyright Perlacon Oy

9 Kunta ennen ja jälkeen tulovero 2014 Muutos tulovero muutoksen jälkeen Alueen vero Vero yhteensä Muutos Etelä-Karjala 20,00-10,98 9,02 11,23 20,24 0,24 Etelä-Pohjanmaa 21,17-11,44 9,72 10,89 20,62-0,55 Etelä-Savo 20,50-12,38 8,12 12,87 20,99 0,49 Kainuu 21,28-11,15 10,13 11,31 21,45 0,17 Kanta-Häme 20,32-10,74 9,57 11,49 21,06 0,74 Keski-Pohjanmaa 21,00-11,87 9,13 12,73 21,86 0,86 Keski-Suomi 20,54-12,04 8,50 11,51 20,01-0,53 Kymenlaakso 20,14-10,58 9,56 12,46 22,02 1,88 Lappi 20,32-11,29 9,03 11,32 20,35 0,03 Pirkanmaa 20,65-11,63 9,02 11,90 20,92 0,27 Pohjanmaa 20,52-11,51 9,00 12,40 21,41 0,89 Pohjois-Karjala 20,83-11,22 9,61 10,84 20,45-0,37 Pohjois-Pohjanmaa 20,74-9,89 10,85 10,58 21,43 0,69 Pohjois-Savo 20,56-12,06 8,51 11,86 20,37-0,19 Päijät-Häme 20,57-12,20 8,37 11,48 19,84-0,72 Satakunta 20,29-12,61 7,68 12,31 19,99-0,30 Uusimaa 19,86-10,50 9,36 10,05 19,41-0,44 Varsinais-Suomi 20,03-11,43 8,60 12,33 20,93 0,90 Kuntien/kuntalaisten veroprosentit ennen siirtoa ja siirron jälkeen (keskiarvot aritmeettisia): Eniten veroprosentti laskisi Satakunnan kunnissa (-12,61), vähiten Pohjois- Pohjanmaalla (-9,89) Pienin tuloveroprosentti olisi Satakunnassa, suurin Pohjois-Pohjanmaalla. Pienin alueen veroprosentti olisi Uudellamaalla (10,05) ja suurin Etelä-Savossa (12,87). Kuntien keskimääräiset tuloveroprosentit ja alueen tuloveroprosentit yhteenlaskettuna eniten veroa maksettaisiin Kymenlaaksossa (22,02) ja vähiten Uudellamaalla (19,41) Eniten alueen veroprosentti kasvaisi Kymenlaaksossa (1,88) ja eniten laskisi Etelä- Pohjanmaalla (-0,55) Copyright Perlacon Oy

10 Kunta ennen ja jälkeen Minimit tulovero 2014 Muutos tulovero muutoksen jälkeen Alueen vero Vero yhteensä Muutos Etelä-Karjala 19,00-13,46 6,04 11,23 17,27-2,23 Etelä-Pohjanmaa 19,00-15,67 6,33 10,89 17,23-4,77 Etelä-Savo 19,50-15,73 5,02 12,87 17,89-2,86 Kainuu 20,50-13,51 7,49 11,31 18,81-2,19 Kanta-Häme 19,50-12,77 7,73 11,49 19,22-1,28 Keski-Pohjanmaa 20,00-13,29 7,60 12,73 20,34-0,55 Keski-Suomi 19,00-16,56 2,44 11,51 13,95-5,05 Kymenlaakso 19,75-13,03 6,72 12,46 19,19-0,56 Lappi 19,00-18,30 1,20 11,32 12,52-6,98 Pirkanmaa 19,75-17,09 4,41 11,90 16,31-5,19 Pohjanmaa 19,50-13,95 5,55 12,40 17,96-1,54 Pohjois-Karjala 19,00-15,83 4,92 10,84 15,76-4,99 Pohjois-Pohjanmaa 19,25-13,70 6,24 10,58 16,82-3,12 Pohjois-Savo 19,50-14,42 5,74 11,86 17,60-2,56 Päijät-Häme 19,00-15,89 5,61 11,48 17,09-4,41 Satakunta 18,00-17,40 3,60 12,31 15,92-5,08 Uusimaa 16,50-16,26 5,49 10,05 15,54-6,21 Varsinais-Suomi 18,50-15,61 3,64 12,33 15,97-3,28 Kuntien/kuntalaisten veroprosentit ennen siirtoa ja siirron jälkeen (keskiarvot aritmeettisia) Suurin kokonaisalenema olisi jossakin Lapin kunnassa (-6,98) ja pienin jossakin Keski- Pohjanmaan kunnassa (0,56) Copyright Perlacon Oy

11 Kunta ennen ja jälkeen Maksimit tulovero 2014 Muutos tulovero muutoksen jälkeen Alueen vero Vero yhteensä Muutos Etelä-Karjala 21,00-8,77 10,98 11,23 22,21 2,46 Etelä-Pohjanmaa 22,00-8,94 11,68 10,89 22,57 1,95 Etelä-Savo 22,00-9,64 10,48 12,87 23,35 3,23 Kainuu 22,00-7,92 13,08 11,31 24,39 3,39 Kanta-Häme 21,00-8,17 11,33 11,49 22,82 3,32 Keski-Pohjanmaa 22,00-8,27 11,73 12,73 24,46 4,46 Keski-Suomi 21,50-6,46 14,04 11,51 25,56 5,06 Kymenlaakso 21,00-3,73 16,27 12,46 28,73 8,73 Lappi 21,75-5,98 13,27 11,32 24,58 5,33 Pirkanmaa 22,00-8,17 11,96 11,90 23,85 3,73 Pohjanmaa 21,25-8,72 11,18 12,40 23,58 3,68 Pohjois-Karjala 22,50-7,62 12,88 10,84 23,72 3,22 Pohjois-Pohjanmaa 22,00-5,41 15,09 10,58 25,66 5,16 Pohjois-Savo 21,50-9,50 10,95 11,86 22,82 2,36 Päijät-Häme 21,50-9,99 10,56 11,48 22,03 1,49 Satakunta 21,50-10,34 10,12 12,31 22,43 1,98 Uusimaa 22,00-5,49 11,69 10,05 21,74 4,56 Varsinais-Suomi 21,50-9,80 11,20 12,33 23,54 2,54 Kuntien/kuntalaisten veroprosentit ennen siirtoa ja siirron jälkeen (keskiarvot aritmeettisia) Suurin kokonaiskasvu olisi jossakin Kymenlaakson kunnassa 8,73) ja pienin jossakin Päijät- Hämeen kunnassa (1,49) Copyright Perlacon Oy

12 Johtopäätös Joidenkin kuntien kuntalaisten verorasitus kasvaa, joidenkin alenee Ei neutraalia järjestelmää Mitä valtionosuusperusteita maakunnalle On kuntia, joille on aivan sama, mitä perusteita ikäryhmän ja sairastavuuden lisäksi siirretään maakunnan tasolle, joillekin sillä on kuolettava vaikutus vrt Utsjoki ja saamelaisuus) Valtionosuus ei perustu tarpeeseen, vaan johonkin muuhun Valtionosuus ei korvaa siirtyviä menoja. ON kehitettävä koko rahoitus yksikanavaiseksi, on tehtävä uusi valtionosuusjärjestelmä (riittääkö aika vuoteen 2017) Maakuntien kesken suuret erot, kuntien kesken vielä suuremmat erot. Verotulon tasauksen merkitys Omarahoitusosuuden merkitys Otetaanko kokonaan valtionosuus kunnilta ja hoidetaan asia yhteisöveroilla? Kasvatetaanko kiinteistöveron merkitystä? Jäljelle jäävän kunnan merkitys Vaalien ja verotuksen järjestäminen eivät liene ongelmia Ratkaisussa on edelleen suuria kokonaisverorasituksen muutoksesta johtuvia ongelmia, mutta rahoituksen perustuslaillinen ongelma poistunee. Ongelmia ei voine enää poistaa leikkurilla. Leikkurin tasaa aina lopulta valtio verorahoituksella. Tulee keskittämään palveluita Tulee asettamaan edelleen jotkin kunnat mahdottoman eteen Copyright Perlacon Oy

13 Mitä seuraavaksi? Kaikesta tapahtuneesta huolimatta maakunnissa varaudutaan tulevaan rakennemuutokseen. Vahvoista peruskunnista tullee eräänlaisia perinnekuntia, jotka hoitavat huomattavasti pienempiä tehtäväkokonaisuuksia kuin ennen ja keskittyvät alueensa demokratian vaalimiseen. Perinnekunta hoitaa pienen yleishallinnon, varhaiskasvatuksen, vapaa-ajanpalvelut, osan tekniikkaa osa tekniikkaa maankäyttö keskittynee alueelle. Toisen asteen koulutuskaan ei jääne kunnille. Perusturvaan liittyvät tukipalvelut siirtyvät alueelle, mutta perinnekuntiin jää aluksi edelleen tukipalveluita olisiko alueen tukipalvelut yhdistettävä ja sopeutettava yhdessä SHP:n ja muiden perustettujen yhteistoimintaelinten kanssa? olisiko alueen tukipalvelut yhdistettävä alueella mahdollisesti jo toimiviin tukipalveluyhtiöihin tms ja sopeutettava ne. olisiko perinnekuntien tukipalvelut yhdistettävä ja sopeutettava olisiko johdonmukaisin tapa ulkoistaa tukipalvelut Copyright Perlacon Oy

14 Mitä seuraavaksi? Digitalisaation murros luo paineita kehittää johtamisjärjestelmiä: kunnat ja kuntayhtymät tarvinnevat käyttöön alustaratkaisuja (platform), jotka mahdollistavat palveluiden toiminnan ohjauksen (ERP) ja tiedolla johtamisen Voisiko järjestelmiä ottaa käyttöön yhteisesti yli organisaatiorajojen (esim. SHP ja kunnat)? Ja olisiko muutos järkevä joka tapauksessa ilman sotea? Cloud first -ajattelu tulee kestotrendiksi ja valmiit palveluratkaisut, omat konesalit ja räätälöidyt ratkaisut ovat katoavaa kansanperinnettä Modernit järjestelmät edellyttävät suuria investointeja, kuntatoimijat hakevat itselleen sopivimmat strategiset kumppanit Tukipalveluiden ulkoistukset tulevat jatkumaan ja olemassa olevien palvelukeskusten lukumäärä tulee pienentymään ja koko tulee kasvamaan Copyright Perlacon Oy