Sote- ja maakuntauudistus

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM

2 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana. Painelaskelma ei ole ennuste Painelaskelma kuvaa tilannetta, jossa kunnan talouden kehitys noudattaa tiettyä perusuraa Painelaskelman perusteet: Tilastokeskuksen kuntakohtaiset tilinpäätöstiedot Tpe 2016 kuntakyselyn vastausten perusteella. Tarkastelussa on huomioitava kuntien vastausten toimittamisen eritahtisuus. Osa kunnista toimitti muutetun talousarvion lukuja, osa tilinpäätösennusteen ja osa valmistuneen tilinpäätöksen mukaisia lukuja. Toimintakate ja poistot 2017 VM:n keräämän talousarviokyselyn perusteella. Toimintakate 2018 kertoimilla, joissa perusteena muutos eur/as Verotulot Kuntaliiton veroennustekehikon perusteella kertoimen eur/as perusteella Valtionosuudet 2016 toteutuman (VM) mukaan, 2017 Kuntaliiton uusin arvio (RAFO), tästä eteenpäin mallinnettu. Investoinnit 2016, 2017 ja 2018 kunnilta eur/as-pohjainen, historiasta johdettu kerroin. Poistotasona käytetään pääsääntöisesti %/käyttöomaisuudesta, joka on johdettu historiaaikasarjasta Sote-uudistuksen huomioiminen perustuu VM:n tietoihin Tavoitteena laskea kunnat läpi mahdollisimman yhteneväisillä perusteilla Huom! Jos Perlacon on tehnyt kuntakohtaisen syvemmän tarkastelun, niiden tulokset voivat poiketa tämän tarkastelun vakiotulosteista 2

3 Kunnat Maakunta: Varsinais-Suomi 3

4 Kuinka SOTE- ja maakuntauudistus vaikuttaa yksittäisen kunnan menoihin ja tuloihin Tätä kirjoitettaessa: Kunnat eivät saa enää järjestää sote-ja palo- ja pelastuspalveluita vuonna Näihin palveluihin liittyvät toimintatulot ja menot poistuvat toimintakatteesta kuntiin jää jopa alle 40% siitä toimintakatteesta, mikä niillä oli (yhdessä kunnassa 20%). soten- ja palo- ja pelastustoimen valtionosuudet poistuvat kunnista. Kuntien verotuloista poistetaan 12,47 veroprosenttiyksikköä. Vuonna 2019 veroprosenttia ei saa muuttaa. Veroprosentin tuotto (efektiivinen veroprosentti) vahvistunee koko maassa noin miljardilla eurolla (joka kompensoitaneen pois aluksi, mutta tuoton kasvu jää kunnille). Vuodesta 2020 veroprosentin muutosta ei rajoiteta. Yhteisöverosta poistetaan noin 40%, kiinteistövero jää ennalleen. Lisäksi uudistukseen liittyy pieni valtionosuusuudistus yms. Kokonaisvaikutus vuosikatteeseen on neutraali vuonna Siitä eteenpäin kuntakohtainen muutos on +-25 vuonna 2020, +-50 euroa vuonna 2021, +-75 euroa/as vuonna 2022 ja maksimissaan muutos on e/asukas vuonna Esimerkiksi Turku voittaisi e/asukas ja seuraavana vuonna lisää 6 e/as. Menettelyllä pyritään vähentämään muutoksen vaikutusta kuntatalouteen, mutta varsinkin kompensaatiosta hyötyjät joutuvat suuren valtionosuusriskin alaiseksi jos valtionosuutta ollaan taas uudistamassa. 4

5 Rahoitusmuutos eur/as tieto vs vos-muutos Kunta /as Aura 237 rajautuu maks 100 Kaarina 74 Koski tl -57 Kustavi -72 Kemiönsaari 73 Laitila 24 Lieto 128 rajautuu maks 100 Loimaa 29 Parainen 68 Marttila 49 Masku 149 rajautuu maks 100 Mynämäki 197 rajautuu maks 100 Naantali 49 Nousiainen 200 rajautuu maks 100 Oripää 47 Paimio 74 Pyhäranta -55 Pöytyä -5 Raisio 12 Rusko 111 rajautuu maks 100 Salo -57 Sauvo 108 rajautuu maks 100 Somero 42 Taivassalo -265 rajautuu maks 100 Turku 31 5 Uusikaupunki 30 Vehmaa 388 rajautuu maks 100 SOTE VOS eur/as eur/as Veropros Aura ,51 Kaarina ,19 Koski tl ,27 Kustavi ,74 Kemiönsaari ,04 Laitila ,14 Lieto ,21 Loimaa ,74 Parainen ,47 Marttila ,48 Masku ,55 Mynämäki ,54 Naantali ,38 Nousiainen ,47 Oripää ,19 Paimio ,20 Pyhäranta ,38 Pöytyä ,57 Raisio ,26 Rusko ,68 Salo ,33 Sauvo ,37 Somero ,90 Taivassalo ,58 Turku ,01 Uusikaupunki ,14 Vehmaa ,36 Suurin osa Varsinais- Suomen kunnista näyttää hyötyvän uudistukseen liittyvästä rahoitusmuutoksesta VOS-muutos vaikuttaa huomattavasti kohtalokkaammalta usealle kunnalle kuin vuonna 2024 lopullisesti toteutuva uudistus.

6 Kuinka on kasvanut ja mikä? Mynämäki euroa muut:sta Kaikki % Muut % 737 6,6 % SOTE % ,4 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % ,3 % Perusterveys yms % ,1 % Erikoissairaanhoito % ,4 % 6

7 Kuinka on kasvanut koko maa Muutos Osuus Koko m aa Muutos-%euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,8 % SOTE % ,2 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys yms % ,5 % Erikoissairaanhoito % ,4 % 7

8 Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? Aura euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,3 % SOTE % ,7 % Sosiaalitoimi % ,2 % Terveydenhuolto % ,5 % Perusterveys yms % 383 4,8 % Erikoissairaanhoito % ,7 % Kaarina euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,4 % SOTE % ,6 % Sosiaalitoimi % ,0 % Terveydenhuolto % ,5 % Perusterveys yms % ,4 % Erikoissairaanhoito % ,2 % Koski Tl euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,1 % SOTE % ,9 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % ,8 % Perusterveys yms % ,3 % Erikoissairaanhoito % ,5 % Kustavi euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,3 % SOTE % ,7 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % ,5 % Perusterveys yms % 61 2,9 % Erikoissairaanhoito % ,7 % Kemiönsaari euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,7 % SOTE % ,3 % Sosiaalitoimi % ,0 % Terveydenhuolto % ,3 % Perusterveys yms % ,3 % Erikoissairaanhoito % ,0 % Laitila euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,1 % SOTE % ,9 % Sosiaalitoimi % ,8 % Terveydenhuolto % ,1 % Perusterveys yms % 897 5,7 % Erikoissairaanhoito % ,3 % Lieto euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,7 % SOTE % ,3 % Sosiaalitoimi % ,9 % Terveydenhuolto % ,4 % Perusterveys yms % ,7 % Erikoissairaanhoito % ,6 % Loimaa euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,3 % SOTE % ,7 % Sosiaalitoimi % ,9 % Terveydenhuolto % ,8 % Perusterveys yms % ,3 % Erikoissairaanhoito % ,5 %

9 Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? Parainen euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,6 % SOTE % ,4 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,0 % Perusterveys yms % ,8 % Erikoissairaanhoito % ,2 % Marttila euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,0 % SOTE % ,0 % Sosiaalitoimi % ,0 % Terveydenhuolto % ,0 % Perusterveys yms % ,7 % Erikoissairaanhoito % ,3 % Masku euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,2 % SOTE % ,8 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % ,7 % Perusterveys yms % ,6 % Erikoissairaanhoito % ,1 % Mynämäki euroa muut:sta Kaikki % Muut % 737 6,6 % SOTE % ,4 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % ,3 % Perusterveys yms % ,1 % Erikoissairaanhoito % ,4 % Naantali euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,7 % SOTE % ,3 % Sosiaalitoimi % ,6 % Terveydenhuolto % ,7 % Perusterveys yms % ,1 % Erikoissairaanhoito % ,7 % Nousiainen euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,7 % SOTE % ,3 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % ,2 % Perusterveys yms % 314 3,9 % Erikoissairaanhoito % ,3 % Oripää euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,8 % SOTE % ,2 % Sosiaalitoimi % ,8 % Terveydenhuolto % ,4 % Perusterveys yms % 216 6,3 % Erikoissairaanhoito % ,1 % Paimio euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,2 % SOTE % ,8 % Sosiaalitoimi % ,9 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys yms % ,0 % Erikoissairaanhoito % ,8 %

10 Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? Pyhäranta euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,9 % SOTE % ,1 % Sosiaalitoimi % ,8 % Terveydenhuolto % ,3 % Perusterveys yms % 188 4,8 % Erikoissairaanhoito % ,5 % Pöytyä euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,3 % SOTE % ,7 % Sosiaalitoimi % ,7 % Terveydenhuolto % ,1 % Perusterveys yms % ,7 % Erikoissairaanhoito % ,3 % Raisio euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,5 % SOTE % ,5 % Sosiaalitoimi % ,0 % Terveydenhuolto % ,4 % Perusterveys yms % ,7 % Erikoissairaanhoito % ,7 % Rusko euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,9 % SOTE % ,1 % Sosiaalitoimi % ,0 % Terveydenhuolto % ,1 % Perusterveys yms % ,2 % Erikoissairaanhoito % ,0 % Salo euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,7 % SOTE % ,3 % Sosiaalitoimi % ,2 % Terveydenhuolto % ,1 % Perusterveys yms % ,1 % Erikoissairaanhoito % ,0 % Sauvo euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,6 % SOTE % ,4 % Sosiaalitoimi % ,0 % Terveydenhuolto % ,4 % Perusterveys yms % ,6 % Erikoissairaanhoito % ,8 % Somero euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,7 % SOTE % ,3 % Sosiaalitoimi % ,7 % Terveydenhuolto % ,6 % Perusterveys yms % ,4 % Erikoissairaanhoito % ,2 % Taivassalo euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,7 % SOTE % ,3 % Sosiaalitoimi % ,6 % Terveydenhuolto % ,8 % Perusterveys yms % -59-2,1 % Erikoissairaanhoito % ,9 %

11 Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? Turku euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,1 % SOTE % ,1 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,7 % Perusterveys yms % ,5 % Erikoissairaanhoito % ,2 % Todellinen kasvu kuntaan jäävissä palveluissa noin 16% Uusikaupunki euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,7 % SOTE % ,7 % Sosiaalitoimi % ,7 % Terveydenhuolto % ,0 % Perusterveys yms % ,2 % Erikoissairaanhoito % ,7 % Todellinen kasvu kuntaan jäävissä palveluissa noin 18% Vehmaa euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,6 % SOTE % ,4 % Sosiaalitoimi % ,3 % Terveydenhuolto % ,2 % Perusterveys yms % 112 3,0 % Erikoissairaanhoito % ,2 %

12 Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? suurin osa toimintakatteen kasvusta on aiheutunut soten kasvusta poikkeuksena Aura, Marttila, Oripää, Pyhäranta, Sauvo ja Taivassalo Maakunnan kuntien toimintakatteen keskimääräinen kasvu 5,2 %/v, josta sote 6,8 %/v ja muut 3,5 %/v Toimintakate on kasvanut nopeimmin Oripäässä (8,9 %/v) ja hitaimmin Turussa ja Uudessakaupungissa (2,7 %/v) Eniten sote on kasvanut suhteessa muihin palveluihin Mynämäellä, Salossa ja Koskella ja vähiten Aurassa Pienin soten kasvu oli Taivassalossa (4,0 %/v) ja suurin Raisiossa (9,4 %/v) Pienin kasvu muissa palveluissa oli Mynämäellä, Salossa ja Koskella ja suurin Oripäässä. 12

13 Soten ideaan - Mikä on kasvanut? 13 Kaikki yhteensä Koko kasvu Kasvusta Kuntaan Maakuntaan Ei sote Sote Muutos% Muutos% Aura % 57 % Kaarina % 71 % Koski Tl % 88 % Kustavi % 71 % Kemiönsaari % 77 % Laitila % 66 % Lieto % 76 % Loimaa % 82 % Parainen % 69 % Marttila % 61 % Masku % 56 % Mynämäki % 93 % Naantali % 74 % Nousiainen % 75 % Oripää % 54 % Paimio % 68 % Pyhäranta % 59 % Pöytyä % 74 % Raisio % 74 % Rusko % 68 % Salo % 89 % Sauvo % 58 % Somero % 76 % Taivassalo % 53 % Turku % 101 % Uusikaupunki % 131 % Vehmaa % 84 % Maakunta yhteensä % 84 %

14 Turku Turku TP 2015 Tpe 2016 Arvio 2017 Arvio 2018 Arvio 2019 Arvio 2020 Arvio 2021 Arvio 2022 Arvio 2023 Arvio 2024 Trendi Asukasluku Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 19,50 7,03 7,03 7,03 7,03 7,03 7,03 Toimintakate Muutos-% 0,4 % 2,3 % 1,9 % 2,0 % -60,2 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % Muutos e Verorahoitus Muutos-% 1,4 % 1,7 % -3 % 2 % -61 % 4 % 2 % 2 % 2 % 2 % Muutos e Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Alijäämä/ylijäämä Taseen ylij./alij. eur/as Nettoinvestoinnit Lainakanta eur/as Nettolaina eur/as Nettolainakanta/verorahoitus -5 % -5 % -3 % 4 % 24 % 33 % 40 % 47 % 52 % 56 % Käyttökate 1000 e, sote toteutuu Käyttökate 1000 e, sote ei toteudu TP 2015 Tpe 2016 Arvio 2017 Arvio 2018 Arvio 2019 Arvio 2020 Arvio 2021 Arvio 2022 Arvio 2023 Käyttökate 1000 e, Käyttökate 1000 e, Arvio TP 2015 Tpe 2016 Arvio 2017 Arvio 2018 Arvio 2019 Arvio 2020 Arvio 2021 Käyttökate 1000 e, Arvio 2022 Arvio 2023 Arvio 2024

15 Palvelurakenteen nettomenojen kehitys ääripäät Kuntaan jäävät Maakunnalle siirtyvät Minimi -47 % 40 % Ens neljännes 16 % 65 % Keskiarvo 24 % 76 % Mediaani 26 % 74 % Kolmas neljänne 35 % 84 % Maksimi 60 % 147 % Alla vasemmanpuoleisessa taulussa kuvataan kunnat, joissa uudistuksen jälkeen kuntaan jäävien palveluiden kasvu on ollut erityisen hidas ( ). Alla oikeanpuoleiseen tauluun on kuvattu kunnat, joissa kuntaan jäävissä palveluissa on ollut kuntajoukon suurin kasvu. Koko kasvu Kasvusta 1000 e Kuntaan Maakunnan 1000 e Kuntaan jäävät SOTE jäävät vastuulle Veteli % 147 % Honkajoki % 138 % Soini % 125 % Savukoski % 112 % Hanko % 111 % Hyrynsalm i % 110 % Halsua % 107 % Nakkila % 104 % Vimpeli % 103 % Juankoski % 102 % Sulkava % 102 % Pello % 100 % Hartola % 100 % Koko kasvukasvusta 1000 e Kuntaan Maakunnan 1000 e Kuntaan jää SOTE jäävät vastuulle Inkoo % 40 % Eurajoki % 45 % Siuntio % 46 % Liminka % 48 % Kaskinen % 50 % Uurainen % 50 % Hailuoto % 51 % Korsnäs % 52 % Mäntsälä % 52 % Kalajoki % 52 % Lumijoki % 53 % Kirkkonumm % 53 % Utajärvi % 53 % Taivassalo % 53 %

16 16 Sote-kustannus ja ikääntyminen

17 Toimintakate 17 Toimintakate Jäävä osuus-% Aura % Kaarina % Koski Tl % Kustavi % Kemiönsaari % Laitila % Lieto % Loimaa % Parainen % Marttila % Masku % Mynämäki % Naantali % Nousiainen % Oripää % Paimio % Pyhäranta % Pöytyä % Raisio % Rusko % Salo % Sauvo % Somero % Taivassalo % Turku % Uusikaupunki % Vehmaa % Koko maakunta % Toimintakatteen euromäärästä suurin osa rajautuu pois kuntien vastuulta Maakunnassa suurin muutos Vehmaalla, pienin Maskussa, Nousiaisissa, Paimiossa, Pyhärannalla ja Pöytyällä. Menot soten jälkeen helpommin kunnan hallittavissa ja talouden ennakoitavuus paranee. Jos suhde menee uudistuksen jälkeen pieneksi, on kunnan sote-kustannusten osuus kokonaisuudesta ollut hyvin suuri. Näiden kuntien ikärakenne on ollut usein epäsuotuisampi kuin muissa kunnissa.

18 Verorahoitus, vos/toimintakate 18 Verorahoitus Jäävä osuus Aura % Kaarina % Koski Tl % Kustavi % Kemiönsaari % Laitila % Lieto % Loimaa % Parainen % Marttila % Masku % Mynämäki % Naantali % Nousiainen % Oripää % Paimio % Pyhäranta % Pöytyä % Raisio % Rusko % Salo % Sauvo % Somero % Taivassalo % Turku % Uusikaupunki % Vehmaa % Koko maakunta % VOS/Toimintakate Aura 31 % 25 % Kaarina 18 % 19 % Koski Tl 53 % 51 % Kustavi 38 % -5 % Kemiönsaari 50 % 33 % Laitila 43 % 38 % Lieto 22 % 29 % Loimaa 46 % 28 % Parainen 33 % 29 % Marttila 44 % 32 % Masku 18 % 16 % Mynämäki 35 % 13 % Naantali 17 % 17 % Nousiainen 34 % 32 % Oripää 48 % 35 % Paimio 25 % 23 % Pyhäranta 31 % 16 % Pöytyä 47 % 47 % Raisio 23 % 11 % Rusko 19 % 24 % Salo 37 % 33 % Sauvo 30 % 19 % Somero 48 % 31 % Taivassalo 45 % 32 % Turku 25 % 12 % Uusikaupunki 31 % 9 % Vehmaa 41 % -53 % Koko maakunta 29 % 20 % Verorahoitus käsittää verotulot ja valtionosuudet. Valtionosuuksiin sisältyy 60/60-rajaus ja siirtymätasaus näin suora johtopäätös joidenkin kuntien ajautumisesta valtionosuudesta riippuvaiseksi ei ole aukottomasti tosi. VOS-kompensaatio voi olla negatiivisesti toteutuva riski, jos valtionosuutta aletaan uudistaa kompensaatiossa hyötyvissä kunnissa.

19 Kiinteistöverot verotuloista Veroprosentti Jäävä osuus Aura 21,75 9,28 43 % Kaarina 19,75 7,28 37 % Koski Tl 19,50 7,03 36 % Kustavi 19,00 6,53 34 % Kemiönsaari 19,75 7,28 37 % Laitila 20,75 8,28 40 % Lieto 19,50 7,03 36 % Loimaa 20,50 8,03 39 % Parainen 19,75 7,28 37 % Marttila 20,25 7,78 38 % Masku 20,75 8,28 40 % Mynämäki 21,00 8,53 41 % Naantali 19,00 6,53 34 % Nousiainen 21,00 8,53 41 % Oripää 19,50 7,03 36 % Paimio 20,75 8,28 40 % Pyhäranta 21,75 9,28 43 % Pöytyä 21,25 8,78 41 % Raisio 19,75 7,28 37 % Rusko 19,75 7,28 37 % Salo 20,75 8,28 40 % Sauvo 21,50 9,03 42 % Somero 19,50 7,03 36 % Taivassalo 20,75 8,28 40 % Turku 19,50 7,03 36 % Uusikaupunki 20,75 8,28 40 % Vehmaa 22,25 9,78 44 % Koko maakunta ka 20,37 7,90 39 % Koko maakunta painotett 19,92 7,44 37 % 19 Kivet verotuloista Aura 5 % 12 % Kaarina 5 % 13 % Koski Tl 8 % 19 % Kustavi 35 % 60 % Kemiönsaari 15 % 32 % Laitila 7 % 16 % Lieto 5 % 12 % Loimaa 8 % 18 % Parainen 15 % 31 % Marttila 6 % 14 % Masku 5 % 11 % Mynämäki 6 % 14 % Naantali 8 % 19 % Nousiainen 5 % 12 % Oripää 9 % 20 % Paimio 6 % 13 % Pyhäranta 11 % 22 % Pöytyä 7 % 14 % Raisio 8 % 18 % Rusko 5 % 13 % Salo 8 % 17 % Sauvo 11 % 21 % Somero 7 % 17 % Taivassalo 21 % 39 % Turku 7 % 17 % Uusikaupunki 8 % 18 % Vehmaa 10 % 20 % Koko maakunta 8 % 17 % Kaikkien kuntien tulovero-% laskee 12,47. Suhteellisesti tämä tarkoittaa eri kunnissa eri osuuksia tuloveron tuotosta. Uudistuksen yhteydessä kiinteistöveron merkitys kuntien verotuloissa kasvaa selvästi.

20 Käyttökate Käyttökate 1000 e Aura Vahvistuu Kaarina Vahvistuu Koski Tl Vahvistuu Kustavi Vahvistuu Kemiönsaari Vahvistuu Laitila Vahvistuu Lieto Vahvistuu Loimaa Vahvistuu Parainen Vahvistuu Marttila Vahvistuu Masku Mynämäki Vahvistuu Naantali Vahvistuu Nousiainen Vahvistuu Oripää Paimio Vahvistuu Pyhäranta Pöytyä Vahvistuu Raisio Vahvistuu Rusko Vahvistuu Salo Vahvistuu Sauvo Vahvistuu Somero Vahvistuu Taivassalo Turku Vahvistuu Uusikaupunki Vahvistuu Vehmaa Vahvistuu Koko maakunta Vahvistuu vuosien välillä toimintakatteen kasvu on pienempi kuin verorahoituksen kasvu. Verorahoitus sisältää rahoitusjärjestelmän muutoksen. Tähän saattaa vaikuttaa paljonkin rahoitusjärjestelmän muutos ja kunnan kannalta siinä oleva positiivinen kompensaatio.

21 Käyttökatteen muutos ei-sote vs sote SOTE - EI SOTE (trendi ) 21 Käyttökate Aura Kaarina Koski Tl Kustavi Kemiönsaari Laitila Lieto Loimaa Parainen Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa Koko maakunta Taulukossa on verrattu kahta kasvukertoimella tehtyä laskelmaa toisiinsa. Ensimmäinen laskelma on tehty oletuksella, jossa sote-uudistus toteutuu. Toisessa laskelmassa sotepalvelut ja ikääntymisen aiheuttama kustannuspaine jää kuntiin. Jos kunnan käyttökate on positiivinen laskelmien välillä tällä trendillä laskettuna sote-uudistus näyttää vaikuttavan positiivisesti kunnan talouteen.

22 Käyttökatteen muutos ei-sote vs sote - maakunnat 22 SOTE - EI SOTE (trendi ) Käyttökate eur/as Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa

23 Nettolaina verorahoituksesta muutos soten jälkeen 23 Nettolaina/verorahoitus Aura 57 % 127 % Kaarina 41 % 101 % Koski Tl -8 % -15 % Kustavi 22 % 44 % Kemiönsaari 58 % 173 % Laitila 31 % 77 % Lieto 69 % 159 % Loimaa 34 % 99 % Parainen 40 % 90 % Marttila 18 % 63 % Masku 81 % 195 % Mynämäki 24 % 96 % Naantali 24 % 56 % Nousiainen 65 % 160 % Oripää 49 % 155 % Paimio 59 % 146 % Pyhäranta 22 % 69 % Pöytyä 37 % 83 % Raisio 68 % 195 % Rusko 19 % 44 % Salo 23 % 58 % Sauvo 35 % 79 % Somero 55 % 195 % Taivassalo 32 % 70 % Turku 4 % 24 % Uusikaupunki 44 % 117 % Vehmaa 83 % 407 % Koko maakunta 27 % 76 % Verorahoituksen pienentyessä nettolainan osuus kuntien verorahoituksesta kasvaa merkittävästi uudistuksen yhteydessä. Korkoriski kasvaa, mutta kuntien verotulon pohja ei heikkene ja koska veroprosenttia voidaan nostaa kuten ennen vuonna 2020 ja sen jälkeen, lainan lyhennykseen kohdistuu sama tulopohja kuin ennen.

24 24 Kokonaisveroaste

25 25 Kokonaisveroasteen erotus

26 Mitä tapahtuu? Kuntien rahoitustarve on helpommin ennakoitavissa Kunnille voi jäädä lisää rahoituksellista liikkumavaraa. Sote ja maakuntauudistus antaa kunnille tilaisuuden vahvistaa taloudellista tilannettaan ja vakauttaa sen, mutta jo valmiiksi epätasapainoinen tilanne ei sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi poistu. Mutta Rahoituspaine siirtyy maakunnille Kuinka loppupelissä vaikuttaa kuntaan? 26

27 Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM

28 Maakunta Varsinais-Suomi 28

29 Maakuntatarkastelu Maakunnan tulojen ja menojen kehitysarvio vuoteen 2030 ja näiden erotuksesta laskettu sopeutustarve Maakunnat vertaillaan myös keskenään Pohjadata: Asukasluvun muutos kunnittain Väestön ikärakenteen muutos kunnittain Pohjalla annettuna sote-menot Pohjalla annettuna sote-tulot Pohjalla annettuna palo- ja pelastustoimen nettomenot Pohjalla annettuna maakuntien muiden tehtävien nettomenot Menojen kehittyminen tarpeen mukaisesti, tulojen kehittyminen järjestelmäperusteisesti Voidaan arvioida, kuinka paljon maakunnan sote-menot voivat sopeutua, jos vertailukohdaksi otetaan tarvekerroin tai kuntaryhmän keskiarvo tai rahoitusperusteen muutostarpeen mukaisesti. Esittely maakunnittain ja yhteenveto kaikista maakunnista 29

30 Maakuntatarkastelu Tulot Yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä, jolla maakunta kattaa kustannukset, noin 18,4 mrd (2017) euroa Maksutulot Menot Sote-, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät, noin 17,4 mrd (2017) euroa Maakuntien muiden palveluiden menot, noin 1 mrd (2017) euroa Maakunnan muiden tehtävien osalta maakunnille kohdistettaisiin myös niin sanottua erillisrahoitusta. Tämän erillisrahoituksen määrä olisi arviolta noin 2,9 mrd. euroa vuoden 2017 tasolla arvioituna. Erillisrahoitukseen ei sovellettaisi maakuntien rahoituslakia. Erä sisältää maataloustuet ja tienhoidon. Kustannusten ja rahoitusjärjestelmän mukaisten tulojen välillä maakuntakohtaisia eroja siirtymäaika, jonka aikana yleiskatteellisessa rahoituksessa siirrytään asteittain kustannusperusteisesta tarveperustaiseen rahoitukseen. On arvioitu, että esitettyjen lukujen lisäksi maakuntien (ja valtion maakunnille) rahoitettavaksi tulisi VARHE-maksuja 300 miljoonalla eurolla, palkkaharmonisaation osuus olisi 300 miljoonaa euroa, tietohallinnon lisäkulut 300 miljoonaa euroa, VK Oy:t ja niiden pääomakulut 250 miljoonaa euroa jne. Kokonaisuutta ei ole otettu lisäävänä tekijänä huomioon laskennassa. Toisaalta valtio on luvannut, että lähtötilanne olisi neutraali, toisaalta lukujen olisi hyvä tarkentua. 30

31 Maakuntien tulot yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä Kaksikielisyysrahoitus; Vieraskielisyysrahoitus; Hyte-rahoitus; Saaristoisuuslisä; Maatalousyritykset; Kasvupalvelurahoitus; Asukasperusteinen rahoitus; Asukastiheysrahoitus; Maakuntien rahoituslaissa säädetään valtion rahoituksesta maakunnille. Laki tulee 2019 alkaen koskemaan maakunnan kaikkien tehtävien rahoitusta. Maakunnilla ei verotusoikeutta uudistuksen voimaantullessa, joten maakuntien tulot koostuvat valtion rahoituksesta sekä asiakas- ja käyttömaksuista. Tarverahoitus; Ikärakennerahoitus; Yleiskatteellisessa rahoitusjärjestelmässä tarvekertoimeen ja ikärakenteeseen liittyvät tekijät määräävät rahoituksen tasosta yli 81 prosenttia 31

32 Rahoituksen kehitys Sote-palveluiden kustannusten kasvuun kohdistuu noin 3 miljardin euron sopeutustarve. Tämä toteutetaan rahoitusjärjestelmän kautta siten, että koko maan sote-kustannuksille asetetaan vuotuinen nousukatto, jonka perusteella rahoitusjärjestelmän perushinnat muuttuvat. Soteen kohdistuvan rahoitusjärjestelmän kasvu on sidottu maakuntaindeksiin siten, että vuosina 2020 ja 2021 kustannusten kasvu on rajattu maakuntaindeksi + 1 %/v. ja tästä eteenpäin kasvu olisi enintään maakuntaindeksi + 0,5 %/v. Maakunnan muiden tehtävien rahoituksessa vastaavaa rajoitinta ei ole. Tosin muiden tehtävien rahoituksesta suuri osa (n. 60 %) on kehysrahoitusta, johon kasvua ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa (VM:n ilmoitus ). Laskelmassa maakuntaindeksin arvona on käytetty koko tarkastelujaksolla 2,6 %/v. korotukset huomioiden. Arvo on yhteneväinen hankkeen vaikuttavuusarviossa käytetyn kanssa. 32

33 Yleiskatteellisen rahoitusjärjestelmän kehitys (nimellinen) Maakuntien yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä 1000 (2017 tasossa, indeksi huomioitu) Koko maa Asukasperuste Ikärakenne vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 vuotiaat naiset yli 85 vuotiaat miehet Tarverahoitus Vieraskielisyys Kaksikielisyys Asukastiheys Saaristolaisuus Hyte Kasvupalvelurahoitus Maatalousyritykset RAHOITUS YHTEENSÄ muutos 3,5 % 3,5 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 33 Asukasluku eur/as Muutos koko jaksolla

34 Yleiskatteellisen rahoitusjärjestelmän kehitys (nimellinen) Maakuntien yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä 1000 (2017 tasossa, indeksi huomioitu) Varsinais-Suomi Asukasperuste Ikärakenne vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 vuotiaat naiset yli 85 vuotiaat miehet Tarverahoitus Vieraskielisyys Kaksikielisyys Asukastiheys Saaristolaisuus Hyte Kasvupalvelurahoitus Maatalousyritykset RAHOITUS YHTEENSÄ muutos 3,2 % 3,4 % 2,8 % 2,9 % 2,9 % 3,0 % 3,0 % 34 Asukasluku eur/as Muutos koko jaksolla

35 Kustannusten kehitys Palvelutarpeen muutos: Sote Kuntakohtaiset ikäryhmille määritellyt kertoimet, jotka perustuvat Kuntaliiton julkaisuun Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015 Saatua kerrointa suhteutetaan kunnan toteutuneisiin nettokustannuksiin Lasketaan Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella ikäryhmien muutos vuosittain. Kertoimen ja nettokustannuksen avulla määritetään ikäryhmän muutoksen kustannusvaikutus. Maakunnan kokonaisuus saadaan laskemalla kuntakohtaiset muutokset yhteen Tarkastelu toteutetaan siten, että voidaan määrittää tilanne, jossa myös tietyn ikäryhmän supistumisella ei ole kustannuksia alentavaa vaikutusta. Palo- ja pelastus Kustannuspohjana eur/as, joka muuttuu Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella. Maakuntien muut palvelut Kustannuspohjana eur/as, joka muuttuu Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella. Perusura laskettu: Tarpeen muutos + reaalipalkkojen muutos + inflaatio-olettama Oletukset ovat reaalipalkkojen ja inflaation kohdalla yhteneväiset hankkeen vaikuttavuusarviossa käytettyjen oletusten kanssa. Reaalipalkkojen muutos 1 %/v. Inflaatio-oletus 2 %/v. 35

36 Kustannusten kehitys Koko maa Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskykyä ei huomioida Sote Muutos Sote-kustannukset ,4 % 4,5 % 4,8 % 5,1 % 5,1 % 5,1 % 4,5 % Koko maa Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskyky huomioidaan Sote Muutos Sote-kustannukset ,9 % 4,1 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,3 % Palo ja pelastustoimi Kustannukset Maakunnan muut tehtä Kustannukset Käsite SOPEUTTAMISKYKY: Kuntien/maakuntien asukasluvut ja väestön ikärakenteet muuttuvat. Muutoksen tahdissa pitäisi pystyä muuttamaan myös palvelurakennetta. Jos palvelurakennetta ei pystytä muuttamaan, kasvaa rahoitustarve. Tällöin sopeuttamiskykyä EI ole otettu huomioon. 36

37 Kustannusten kehitys Varsinais-Suomi Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskykyä ei huomioida Sote Muutos Sote-kustannukset ,2 % 4,4 % 4,9 % 5,2 % 5,2 % 5,2 % 4,4 % Varsinais-Suomi Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskyky huomioidaan Sote Muutos Sote-kustannukset ,8 % 4,0 % 4,5 % 4,7 % 4,7 % 4,7 % 4,3 % Palo ja pelastustoimi Kustannukset Maakunnan muut tehtävä Kustannukset Yhteensä Sop.mahd ei huomioitu Sop. mahd huomioitu Erotus

38 Rahoitusjärjestelmän muutos suhteessa nykytilanteeseen Kaikki tehtävät: rahoitus maakunnille ja siihen liittyvät muutokset siirtymäkauden jälkeen Nro. Nimi As (2015) Ny ky inen jako /as Laskennallinen jako /as Muutos/% (siirty män jälkeen) Muutos, /as (siirty män jälkeen) Muutos, (siirty män jälkeen) 1 Uusimaa ,7 % Varsinais-Suomi ,5 % Satakunta ,3 % Kanta-Häme ,8 % Pirkanmaa ,4 % Päijät-Häme ,6 % Kymenlaakso ,6 % Etelä-Karjala ,1 % Etelä-Savo ,6 % Pohjois-Savo ,7 % Pohjois-Karjala ,7 % Keski-Suomi ,6 % Etelä-Pohjanmaa ,6 % Pohjanmaa ,7 % Keski-Pohjanmaa ,4 % Pohjois-Pohjanmaa ,7 % Kainuu ,3 % Lappi ,7 % Min ,54 % Max ,56 % Lähde: VM Taulukossa esitetään 2017 vuoden tasolla rahoitusjärjestelmän aiheuttama muutos, jonka vaikutusta pehmennetään siirtymäajalla 38

39 Koko maa Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuudet huomioidaan Menot Sote Palo ja pelastus Muut tehtävät Summa Tulot Yleiskat. Rah. Järj Netto eur/as Siirtymätasaus eur/as Netto-siirtymätasaus eur/as Menot Tulot Netto Siirtymätasaus huomioituna eur/asukas Nykyarvo eur/asukas Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin 3,5 mrd euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 2,8 mrd euroa 39

40 Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuudet huomioidaan Varsinais-Suomi Menot Sote Palo ja pelastus Muut tehtävät Summa Tulot Yleiskat. Rah. Järj. sote & PP Yleiskat. Rah. Järj. muut Yleiskat. Rah. Järj Netto eur/as Siirtymätasaus eur/as Netto-siirtymätasaus eur/as Menot Tulot Netto Siirtymätasaus huomioituna eur/asukas Nykyarvo eur/asukas Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin 424 milj euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 341 milj euroa 40

41 Koko maa Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuuksia ei huomioida Menot Sote Palo ja pelastus Muut tehtävät Summa Tulot Yleiskat. Rah. Järj Netto eur/as Siirtymätasaus eur/as Netto-siirtymätasaus eur/as Menot Tulot Netto Siirtymätasaus huomioituna eur/asukas Nykyarvo eur/asukas Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin 4,6 mrd euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 3,7 mrd euroa 41

42 Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuuksia ei huomioida Varsinais-Suomi Menot Sote Palo ja pelastus Muut tehtävät Summa Tulot Yleiskat. Rah. Järj. sote & PP Yleiskat. Rah. Järj. muut Yleiskat. Rah. Järj Netto eur/as Siirtymätasaus eur/as Netto-siirtymätasaus eur/as Menot Tulot Netto Siirtymätasaus huomioituna eur/asukas Nykyarvo eur/asukas Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin 515 milj euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 415 milj euroa 42

43 Rahoitustarpeen muutos eur maakunnittain Menojen muutos Tulojen muutos Rahoitustarpeen palvelurakenne sopeutus kasvu Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Menojen muutos Rahoitustarpeen ei palvelurakenne sopeutus kasvu Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa

44 Rahoitustarpeen muutos maakunnittain eur/as Asl Asl Sopeuttamiskyky huom. eur/as Nykyarvo eur/as Veroprosenttia Uusimaa ,48 Varsinais-Suomi ,22 Satakunta ,67 Kanta-Häme ,10 Pirkanmaa ,77 Päijät-Häme ,84 Kymenlaakso ,98 Etelä-Karjala ,73 Etelä-Savo ,96 Pohjois-Savo ,18 Pohjois-Karjala ,13 Keski-Suomi ,04 Etelä-Pohjanmaa ,71 Pohjanmaa ,88 Keski-Pohjanmaa ,19 Pohjois-Pohjanmaa ,86 Kainuu ,40 Lappi ,50 Koko maa ,93 44

45 Rahoitustarpeen muutos maakunnittain eur/as Sopeuttamiskykyä ei huomioitu eur/as Nykyarvo eur/as Veroprosenttia Asl Asl Uusimaa ,67 Varsinais-Suomi ,13 Satakunta ,19 Kanta-Häme ,06 Pirkanmaa ,47 Päijät-Häme ,11 Kymenlaakso ,53 Etelä-Karjala ,34 Etelä-Savo ,44 Pohjois-Savo ,93 Pohjois-Karjala ,37 Keski-Suomi ,43 Etelä-Pohjanmaa ,75 Pohjanmaa ,77 Keski-Pohjanmaa ,68 Pohjois-Pohjanmaa ,94 Kainuu ,56 Lappi ,83 Koko maa ,85 45

46 Sopeutustarve maakunnittain veroprosenttia vuonna 2030 tarpeen muutos otettu huomioon Veroprosenttia Uusimaa -2,48 Varsinais-Suomi -4,22 Ahvenanmaa 0,00 Satakunta -3,67 Kanta-Häme -3,10 Pirkanmaa -2,77 Päijät-Häme -1,84 Kymenlaakso -3,98 Etelä-Karjala -2,73 Etelä-Savo -3,96 Pohjois-Savo -4,18 Pohjois-Karjala -2,13 Keski-Suomi -2,04 Etelä-Pohjanmaa -3,71 Pohjanmaa -2,88 Keski-Pohjanmaa -3,19 Pohjois-Pohjanmaa -2,86 Kainuu -4,40 Lappi -4,50 46