Henkinen työsuojelu Koulutus

Transkriptio

1 AY-tutkinto 2007 Henkinen työsuojelu Koulutus Ryhmä: Shedevils Leila Aaltonen, TeliaSonera Finland Oyj Tuija Merinen, Planar Oy Sirkku Pohja, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry

2 2 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä. 2 Tämän hetken tila. 2 Lait velvoittavat 3 Mitä tehdä?... 4 Koulutusmallit Kurssikeskus ja verkko-opiskelu Itseopiskelu + lähipäivä koulutus 5 3. Verkko-opiskelu + tietoisku koulutus.. 6 Koulutettavat 6 Kuka kouluttaa?... 7 Lopuksi. 7 Lähdeluettelo... 8

3 3 Tiivistelmä Tämä työ perustuu kokemusperäiseen tietoon, ryhmän käymään ajatusten vaihtoon ja ryhmäläisten omien sidosryhmiensä kanssa käymiin keskusteluihin. Näissä kaikissa tilanteissa tuli esille henkisen työsuojelutiedon puute, koulutuksen vähyys ja erilaisten koulutusmuotojen tarve. Esitämme valtakunnallista toimintamallia tiedon lisäämiseksi henkisestä työsuojelusta sekä kolme koulutusmallivaihtoehtoa kehitettäväksi. Olemme todenneet lisäksi, että koko ajan muuttuvassa työelämässä tarvitaan työsuojeluhenkilöstön yhteistoimintaa ja heiltä edellytetään tulevaisuudessa yhä enemmän asenteiden, arvojen, tietojen ja taitojen uudistaja ja kehittäjänä toimimista. Kouluttajilta tarvitaan erityisosaamista ihmiskehon ja mielen tuntemuksessa sekä työhyvinvoinnin edistämisestä vankkaa kokemusta. Tämän hetken tila Tällä hetkellä työsuojelukoulutuksessa ei ole riittävästi henkiseen työsuojeluun painottuvaa perus- eikä jatkokoulutusta. Työsuojelukoulutusta sinänsä on saatavilla Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen ja ammattiyhdistysten järjestämänä. Näiden organisaatioiden järjestämä koulutus on keskittynyt perinteisesti enemmän fyysiseen työsuojeluun. Fyysinen työsuojelu on ollutkin ja on edelleen tärkeä osa työsuojelua. Mutta nykytyöelämässä ei enää riitä, että vain fyysinen työkyky on kunnossa, sillä työn luonne useilla aloilla on muuttunut suorastaan henkistä terveyttä uhkaavaksi. Tästä esimerkkinä voi mainita lisääntyvän kiireen ja stressin työssä, lomautukset, liialliset tehokkuuden vaatimukset ja nopeasti muuttuvat työyhteisöt sekä lisääntyneet mielenterveyden ongelmat. Tutkittua tietoa henkisen työsuojelun koulutuksesta ja siitä millaista, koulutusta tarvittaisiin, ei ole tarpeeksi. Jotkut ammattiliitot ovat Työmarkkinatutkimuksissaan muutamalla kysymyksellä kysyneet jäsenkunnaltaan henkisestä työkuormituksesta ja yleensä työsuojelukoulutuksen tarpeesta. Keskusjärjestötutkimuksia, on niin ikään jonkin verran, mutta koska nämä tutkimukset ovat työmarkkinoita yleisesti tutkivia, niin niissä ei ole voitu keskittyä henkiseen työsuojeluun eikä henkisen työsuojelukoulutuksen tilaan. Näissä tutkimusosioissa tulee kuitenkin melko hyvin esille koulutuksen tarve sekä suhteellisen suuri henkinen kuormitus työssä ja lisääntyvä työsuojelutiedon tarve.

4 4 Nykytilanteessa työsuojeluhenkilöstön koulutus on hyvin eritasoista. Työsuojeluvaltuutetuille järjestetään helposti saavutettavaa koulutusta, mutta työsuojelupäälliköiden tietous heille tarjottavasta koulutuksesta on puutteellista eikä sopivaa koulutusta ole riittävästi tarjolla. Työsuojelupäälliköillä ei juuri ole käytännön työkaluja eikä toimintamalleja hoitaa henkistä työsuojelua. Monesti käytännön tilanne on se, että työsuojelupäällikkö konsultoi työsuojeluvaltuutettuja kaikissa työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Pelkästään työsuojelupäälliköille tarkoitettua koulutusta järjestää Työsuojelupäälliköt ry yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Tämä koulutus näyttää olevan työsuojelun perusvalmiudet antavaa. Lait velvoittavat Nykyinen Työturvallisuuslaki /738 edellyttää mm. että työympäristöä ja työolosuhteita parannetaan työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistään ja torjutaan henkisen terveyden haittoja. Tämän lain :ssä terveys käsite sisältää fyysisen terveyden ohella henkisen terveyden. Työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijän henkiseen hyvinvointiin liittyvät tekijät. Laki korostaa työtekijän fyysisen ja henkisen terveyden huomioonottamista työympäristön ja työn suunnittelussa sekä ehdotusten tekemistä epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi. Työterveyshuoltolain /1383 piiriin kuuluu työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellinen toiminta. Työkykyä ylläpitävä toiminta on yhteistyössä toteutettua työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla työterveyshuolto osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä. Mitä tehdä? Koulutustarve on ilmeinen, tällä hetkellä työsuojeluhenkilöstöllä ei ole juurikaan valmiuksia hoitaa henkistä työsuojelua, koska heillä ei ole sopivaa eikä riittävää osaamista. Koska työ muuttuu yhä enemmän tietotyön luonteiseksi, varsinkin toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa, henkisen työsuojelun ja tämän koulutuksen edistäminen on ajankohtaista. Jotta saataisiin aikaan toimiva ja hyvä kokonaisuus, olisi syytä aloittaa järjestämällä valtakunnallinen toimenpideohjelma henkisen työsuojelukoulutuksen kehittämiseksi ja henkisen työsuojelun tietouden lisäämiseksi ja tärkeyden esille tuomiseksi. Mallia voisi

5 5 ottaa esim. Veto-ohjelma toimenpideohjelmasta. Tästä tulisi hyvä jatke aiemmille: Veto-ohjelma, Kansallista ikäohjelma ja Työssä jaksamisen ohjelma. Tarkoituksena olisi jatkaa näiden ohjelmien ajatusta eli ylläpitää ja edistää työn ja työelämän hyvinvointia. Toimenpiteet kohdistettaisiin työhön ja työpaikoille ja niihin vaikuttaviin organisaatioihin sekä niille alueille, joilla on tärkeä merkitys yksilön työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä sekä työhön paluumahdollisuuksien parantumisessa. Henkisen työsuojelun ja henkisen työsuojelukoulutuksen tärkeyden esille tuomisen ja tiedon lisäämisen kannalta tällainen ohjelma puoltaisi paikkaansa. Ohjelma toteutettaisiin kuten aiemmatkin, yhteistyössä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen, työ-, opetus-, sekä kauppa ja teollisuusministeriön kanssa. Nykytyöelämässä ehkä paras tapa järjestää työsuojelukoulutusta, varsinkin henkisen työsuojelun osalta, ei ole perinteinen kurssikeskuskoulutus, jossa työaikaa kuluu viisikin työpäivää peruskurssin käymiseen. Tehokkaampana vaihtoehtona voisi käyttää erilaisia koulutus- ja kouluttautumisvaihtoehtoja. Erilaisiksi sopiviksi koulutusvaihtoehdoiksi esitämme kolme koulutusmallia; kurssikeskus- ja verkko-opiskelua, itseopiskelu+lähipäivä tyyppinen ja verkko-opiskelu+tietoisku tyyppinen koulutus. Kehittyneempien koulutusvaihtoehtojen tarve on suuri, koska tämän päivän työelämässä työntekijöitä on lähes jokaisessa organisaatiossa vain sen verran, että välttämättömät työt saadaan tehtyä ja voitto maksimoitua. Näin ollen työsuojeluun, varsinkin henkiseen työsuojeluun ja sen hoitamiseen ei työsuojeluvaltuutetulla jää käytännössä aikaa. Koulutusmallit 1. Kurssikeskus ja verkko-opiskelu Tässä vaihtoehdossa kokonaisuus voisi muodostua siten, että olisi yksi koulutuspäivä, jonka sisältö olisi; työturvallisuuslaki, työsuojelu yleensä ja henkinen työsuojelu erityisesti. Tämä koulutus olisi teoriapainotteista. Verkko-opiskelu-osuudessa olisi teorian kertausta, käytännön tilannekuvauksia ja ohjeita sekä keskustelu- ja yhteydenpitomahdollisuuksia kouluttajiin, työsuojelukoulutuksessa olleisiin ja työsuojelupiiriin ym. viranomaisiin. Lisäksi tätä kautta olisi luotu kattava linkkikokoelma henkisen työsuojelun ajankohtaisiin ja tasaisiin nettisivustoihin. Verkko-opiskeluosuus olisi opiskelun suorittaneiden käytössä jälkeenpäin verkostojen luomista, tiedon hankintaa ja ylläpitoa varten.

6 6 2. Itseopiskelu + lähipäivä -koulutus Vaihtoehdossa koulutus järjestettäisiin aikataulullisesti joustavasti, siten ettei aikataulu aiheuta haittaa työsuojeluvaltuutettujen muuhun työhön. Koulutuksen aikataulu voisi olla 6 kuukautta ja sen järjestettäisiin aina työsuojeluvaltuutettujen vaalin jälkeen tammikuusta eteenpäin. Itseopiskelumateriaali pitäisi tehdä esimerkiksi Työterveyslaitoksen ja työterveyshuollon ammattilaisten sekä Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Materiaalin kehittäminen on tässä vaihtoehdossa haasteellisin osa, koska sen pitää olla helppotajuista ja kattavaa, jotta opiskelija pystyy sen itsenäisesti sisäistämään. 3. Verkko-opiskelu + tietoisku -koulutus Tämä vaihtoehto edellyttää enemmän omatoimisuutta kuin kaksi aiempaa vaihtoehtoa. Verkko-opiskelussa olisi koko henkisen työsuojelun koulutuskokonaisuus ja tietoiskuissa selvitettäisiin vaikeampia osioita ja ajankohtaisia asioita aiheesta. Myös tässä vaihtoehdossa materiaalivaatimus on tärkein ja haasteellisin, koska opiskelijat opiskelevat itsenäisesti. Opiskelumateriaalin tuottajat olisivat samat kuin edellisessä vaihtoehdossa. Näissä kaikissa malleissa tähdättäisiin sisällöllisesti työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen ja kestävään edistämiseen ja koulutuksessa pääpaino olisi henkisessä työsuojelussa sekä erittäin tärkeänä osana opitun tiedon ylläpito. Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työssä ja työpaikalla on ominaisuuksia ja piirteitä, jotka luovat ja edistävät hyvinvointia ja pitävät sitä yllä. Malleissa olisi kaikissa ensimmäisen vaihtoehdon mukainen jälkikäyttömahdollisuus. Tästä tulevat alhaiset lisäkustannukset ja lisätyö voisivat olla työnantajien tai työmarkkinajärjestöjen hoidettavissa, koska jatkossakin työsuojelutiedon lisääminen ja lainsäädännön kehittäminen kuulunevat heille. Ajatuksena on, että huolehtimalla työntekijöiden turvallisuudesta, terveydestä ja hyvinvoinnista luodaan edellytykset työn ilon säilymiselle koko työuran ajan. Kuvatut koulutusmallit perustuvat toimivaan tekniikkaan ja kouluttajien erittäin kattavaan monitieteelliseen ammattitaitoon. Tekniikka on helposti saatavilla, koska nettipohjaisia koulutusalustoja on käytössä eri koulutusorganisaatioilla, korkeakouluilla ja myös ammattijärjestöillä. Koulutusalustojen haasteena on kehittää niitä entistä toimivimmiksi

7 7 ja joustavimmiksi. Esimerkiksi ehdotetuissa koulutusmalleissa tarvitaan yhteensopivuutta eri sähköpostiohjelmien, nettiselainten ja toimisto-ohjelmien välillä. Uusia ohjelmia ei ole tarpeen kehittää, nykyohjelmat ovat varsin käyttökelpoisia. Kuvatut mallit ovat kustannustehokkaita, laatu unohtamatta. Malleja voi käyttää myös laajempiin työsuojelukoulutuskokonaisuuksiin. Laajempi koulutuskokonaisuus käsittäisi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin opiskelun. Koulutettavat Työsuojeluhenkilöstön koulutukseen pitäisi saada lisää avoimuutta. Avoimuutta siinä mielessä, että työsuojelukoulutuksen tulee olla yhtä helposti saatavilla työsuojeluvaltuutetuille ja päälliköille. Edellä kuvatut mallit voidaan kehittää helposti sellaisiksi, että ne soveltuvat molemmille. Perusteluna yhteiskoulutukselle, on että työyhteisön henkiseen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, kuten työympäristö, työn järjestelyt ja sisältö, sosiaaliset suhteet, johtaminen ja jokainen työyhteisön jäsen. Koska henkisen hyvinvoinnin ja työn sujuvuuden kannalta parhaat tulokset saavutetaan kohdistamalla työsuojelun toimet yhtä aikaa työntekijään, työhön ja työyhteisöön, henkisen työsuojelukoulutuksen kohdistaminen työntekijä- ja työnantajaedustajille samanlaisena on perusteltua. Kuka kouluttaa? Osaavien kouluttajien saaminen mukaan on ehdoton edellytys tämänkin koulutuksen onnistumiseksi. Tämän tyyppinen koulutus edellyttää kouluttajilta kattavia tietoja mm. työsuojelusta, psykologiasta, työterveydestä ja johtamisesta. Kouluttajiksi kaikissa koulutusmalleissa tarvitaan mainittujen alojen ammattilaisia, joilla on vankkaa kokemusta kouluttamisesta. Kouluttajien tueksi tarvitaan ICT-osaajia, jotta verkko-opiskelumahdollisuus tehdään opiskelijalle motivoivaksi ja helpoksi. Lopuksi Koulutuksen onnistumiseksi tarvitaan yhteiskunnan, työmarkkinajärjestöjen ja työpaikkojen kiinteää yhteistyötä. Yhteistyö voitaisiin aloittaa mainitun valtakunnallisen henkisen työsuojelun toimenpideohjelman toimeenpanolla. Toimenpideohjelman tavoitteena olisi kattavan henkisen työsuojelukoulutuksen aikaansaaminen. Valtakunnallinen toimenpideohjelma on tarpeen myös siksi, että henkisestä työsuojelusta tarvitaan lisää tietoa kaikilla työpaikoilla, mutta ennen kaikkea henkisesti kuormittavilla aloilla.

8 8 Koulutuksen onnistuminen edellyttää laajaa yhteistyötä esim. Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen, työmarkkinakeskusjärjestöjen, Suomen Yrittäjien ja viranomaisten välillä. Nämä tahot pystyvät parhaiten laatimaan sopivan koulutussisällön. Lisäksi heillä on osaavat kouluttajat ja näiden tahojen kesken voidaan päättää koulutuksen kustantajat. Koska osa mainituista organisaatioista järjestää työsuojelukoulutusta, koulutuksen aikataulutus olisi helppo toteuttaa. Koulutuksen tulee olla avointa koko työsuojeluhenkilöstölle riippumatta henkilöstöryhmästä tai ammattiliittojen jäsenyydestä, koska tällöin sillä on mahdollisuus onnistua ja voidaan ottaa huomioon henkinen työhyvinvointi kokonaisuudessaan. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat johtaminen, työn hallinta, osaaminen ja ammattitaito, vuorovaikutus ja ihmissuhteet. Eli henkisen työsuojelun parina voidaan pitää sosiaalista työympäristöä, jota ovat mm. työn organisointi, osallistumisjärjestelmät, työilmapiiri, työpaikalla vallitsevat arvot ja normit, esimies-alaissuhteet, työ- ja toimintakulttuuri, työntekijöiden tasavertainen kohtelu sekä johtamistapa. Näiden molempien alueiden hoitaminen edellyttää työsuojeluhenkilöstön tasapuolista osallistumista ja hyvää osaamista. Lähdeluettelo FINLEX, Valtion säädöstietopankki, Työturvallisuuslaki /738 Oksama Pekka, 2000 Toimistojen työsuojelu Pietiläinen Rauno, toim. 2002, Työturvallisuuslaki Soveltamisopas Riikonen Eila, Kämäräinen Markku Lappalainen Jorma, Oksa Panu, Pääkkönen Rauno, Rantanen Salme, Saarela Kaija Leena, Sillanpää Jarmo, 2003, Työsuojelun perusteet Työturvallisuuskeskus, Työterveyslaitos, Työsuojelutietopankki, Veto-ohjelma,