PLANBESKRIVNING. Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun

Transkriptio

1 PLANBESKRIVNING Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun Westankärrin ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen Ändring och delvis upphävning av stranddetaljplan för Westankärr Kiinteistöt Fastigheter Westankärr Porto West Mellangård Arbetsnummer: E Åbo, Sweco Ympäristö Oy

2 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 2 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR 2014 KIMITOÖNS KOMMUN ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR Beskrivning av stranddetaljplanen, som gäller den daterade och reviderade stranddetaljplanekartan. Ändringen av stranddetaljplanen gäller del av fastigheterna Westankärr och Mellangård i Kimitoöns kommun. Den delvisa upphävningen av stranddetaljplanen gäller del av fastigheten Porto West i Kimitoöns kommun. Ändringen av stranddetaljplanen gäller kvarter 1 4 och 6 samt jord- och skogsbruksområden liksom trafik- och skyddsområden i den godkända stranddetaljplanen för Westankärr. Den delvisa upphävningen av stranddetaljplanen gäller jord- och skogsbruksområden och trafikområden i den godkända stranddetaljplanen för Westankärr. Genom ändringen av stranddetaljplanen uppkommer kvarteren 1 6, jord- och skogsbruksområde samt trafik- och skyddsområden. 1. BASUPPGIFTER 1.1 Områdets läge Planeringsområdet ligger i byn Mjösund i Kimitoöns kommun. Det består av två delar (nedan den östra delen och den västra delen). Från centrum av Kimitoön är avståndet till ändringsområdet ca 20 km. Planeringsområdet består av följande fastigheter: Westankärr Porto West Mellangård

3 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 3 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR 2014 Bild 1: Planeringsområdets läge. 1.2 Planeringssituationen Landskapsplanering I området gäller den av miljöministeriet fastställda landskapsplanen, där det östra planändringsområdet beträffande dimensioneringen av fritidsboendet hör till delområde 1 (7-10 fbe/km och fri strand 40 %) och den västra delen till delområde 3 (3-5 fbe/km fri strand 50 %). Bild 2: Utdrag ur landskapsplanen. Generalplanering Ändringen av Kimitos stranddelgeneralplan har utarbetats samtidigt med den aktuella stranddetaljplaneändringen. I bägge planerna har dimensioneringen av strandbyggrätten grundat sig på den regionplan som var i kraft vid tidpunkten för utarbetandet av nämnda planer. I den fastställda landskapsplanen för Åboland har dimensioneringen av strandfritidsbebyggelsen justerats och därför styr denna den ändring av stranddetaljplanen som nu håller på att utarbetas.

4 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 4 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR 2014 Bild 3: Utdrag ur Kimitos stranddelgeneralplan. Detaljplanering I området gäller stranddetaljplanen för Westankärr, som godkändes av Kimito kommunfullmäktige I den ifrågavarande stranddetaljplanen har 4 RA-kvarter för fritidsbostäder (9 byggplatser), naturskyddsområden, ett LV-kvarter samt jord- och skogsbruksområden (M, M-1) anvisats i östra delen av planeringsområdet, och 4 RA-kvarter (14 byggplatser), ett LV-kvarter samt jord- och skogsbruksområdena (M, M-1) i den västra delen. Bild 4a: Västra delen av den stranddetaljplan som ska ändras

5 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 5 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR 2014 Bild 4b: Östra delen av den stranddetaljplan som ska ändras 1.3 Byggnadsordning Kimitoöns kommuns byggnadsordning trädde i kraft år Byggförbud Inga byggförbud gäller i planeringsområdet. 1.5 Markägoförhållanden Fastigheterna Westankärr 1:162 och Mellangård 5:20 ägs av Anne-Caroline Forss. Fastigheten Porto West 1:163 ägs av Porto West Ab. Bilaga 1: Redogörelse för äganderätten 1.6 Befolkning och arbetsplatser Det finns ingen fast bosättning och inga arbetsplatser i planändringsområdet. 1.7 Service Området stöder sig på servicen i centrum av Kimito. 1.8 Byggnadssituation I den östra delen av den plan som ska ändras finns inga byggda byggplatser. Av byggplatserna i den västra delen har fyra byggplatser byggts. De kvarter som nämnda byggda byggplatser ligger i ingår inte i ändringen av planen. På planeringsområdet finns två befintliga byggnader. På det östra områdets LV-1 område, enligt planen som ändras, finns ett gammalt skjul/ ombyteskur (ytareal under 10 m 2 ) och på det västra områdets byggnadsplats 2 i kvarter 6 finns ett skjul/ ombyteskur (ytareal ca 15 m 2 ). 1.9 Natur, miljö I begynnelseskedet av planändringen gjordes en naturinventering i planändringsområdet. I naturinventeringen konstateras bl.a. följande om naturen i området: I planområdet förekommer inga naturtyper som bör skyddas i enlighet med 29 i naturvårdslagen, men klibbalslundarna på stränderna och de kala klipporna är särskilt viktiga

6 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 6 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR 2014 naturmiljöer såsom avses i 10 i skogslagen. I området fins det inte heller några små vattendrag som ska skyddas enligt kapitel 15a och 17a i vattenlagen (bäckar i naturligt tillstånd, källor). På hagmarken vid Helgebodaviken och på hällmarksängen vid Gubbhagen finns det värden som hänför sig till vårdbiotopen och till floran i området hör vårdbiotopsarter såsom ängsnejlika. I området finns det varken gammal skog eller uppvuxen blandskog. Inga flygekorrar observerades i området och skulle de förekomma vore detta sannolikt endast tillfälligt, eftersom det inte finns några lämpliga förökningsmiljöer för dem i planområdet. Av fågelarterna i bilaga I i EU:s fågeldirektiv häckar åtminstone järpe och spillkråka i området, och sannolikt även gråspett och trädlärka. Att några andra arter i fågeldirektivet skulle häcka i området är osannolikt. Enligt litteraturen förekommer det inga utrotningshotade kärlväxter, mossor eller lavar i området, och den enda utrotningshotade kärlväxten som påträffades vid inventeringen är ängsnejlika, som hör till gruppen nära hotade arter. Utifrån vegetationstyperna i området är det osannolikt att det skulle förekomma andra utrotningshotade kärlväxter i området. Bilaga 2: Naturinventering 1.10 Samhällsteknisk försörjning Det finns inget vatten- och avloppsnät i området. Avloppsvattnet från fastigheten ska behandlas på ett av miljömyndigheterna godkänt sätt Trafik Till planeringsområdet färdas man via byn Mjösund eller Fyra Ekars väg. Från centrum av Kimitoön är avståndet ca 20 km. I planeringsområdet finns de enskilda vägar som tjänar fritidsboendet enligt den gällande planen samt annan markanvändning i området Grundkarta I samband med utarbetandet av planen sammanställdes en grundkarta över planeringsområdet. Kartan gjordes upp av Suuntakartta Oy. Flygfotograferingen gjordes år 1997 och kartläggningsarbetet hösten 2004 och vintern Metoden var stereokartläggning. DI Pasi Rantanen godkände grundkartan. I grundkartan saknas ett antal körstigar som anlades efter att den hade utarbetats, i samband med byggandet av byggplatserna i den utgående planen. Fastighetsuppgifterna grundar sig på uppgifterna i Lantmäteriverkets fastighetsdatasystem. 2. MÅL Ett mål med planändringen är att upphäva ett område i den gällande stranddetaljplanen som ligger i den västra delen mellan stranden och den gällande detaljplanen för Westanpark. Planen för detta område upphävs för att en detaljplan ska kunna utarbetas för det. Det nya området ansluts planmässigt till nämnda detaljplaneområde Westanpark. Utöver den delvisa upphävningen av stranddetaljplanen är målet med ändringen av stranddetaljplanen att överföra byggplatser för fritidsbostäder från den östra delen till ställen med bra byggplatser i den västra delen.

7 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 7 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR 2014 De byggplatser som ska överföras från den utgående planen ligger på en brant och klippig norrsluttning. Genom överföringen fås byggplatser som är bättre med hänsyn till byggbarheten, användningen och säkerheten. Den västra stranden erbjuder också bättre dimensioner för båtlivet. Utifrån en preliminär diskussion mellan kommunen och Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland är det möjligt att flytta byggplatserna i den mån det återfinns bra byggplatser i den västra delen. De fria områdena anvisas i huvudsak som jord- och skogsbruksområden och vid behov som områden med olika grad av bevarande så, att ett tillräckligt och lagenligt mål för bevarandet av naturvärdena uppfylls. 3. DIMENSIONERING 3.1 Dimensioneringsgrunder och byggrätt Dimensionering och byggrätt i den utgående (gällande) stranddetaljplanen I beskrivningen av den stranddetaljplan som ska ändras konstateras bl.a. följande i anslutning till planändringen: Ytarealen för planeområdets västra del är 66,8 hektar och för den östra delen 53,2 ha. Den totala ytarealen är således 120,0 hektar. Medelst en 50 m linje har totalt uppmätts meter dimensionerande strandlinje, varav på den västra sidan och m på den östra. Strandlinjens sträckning är tämligen rak och på området finns inga utpräglade uddar eller havsvikar. På området utformas 23 RA-tomter med egen strand. Strandområdets dimensionering är således 4,9 fritidsbostadsenheter per strandlinjekilometer. Områdets dimensionering kan följaktligen anses förhållandevis lågt och rimligt då medeltalet i Finland är 6,9. Obebyggd strandandel på det är på det västra området 56 % (1 380 m) och på det östra området 70 % (1 540 m) samt på hela planeområdet 62 % (2 920 m/4 650 m). Över 200 m långa obebyggda strandandelar uppgår till totalt m (41 %). I strandgeneralplanen, vilken erhåller laga kraft under sommaren 2005, har på området reserverats 19 RA-tomter. På området har även i strandgeneralplanen dimensionerats två RM-kvarter, vardera innefattande byggnadsrätt om 600 m2. RM-kvarteren hör inte till planeområdet. I stranddetaljplanen har således anvisats fyra RA-tomter mer än i stranddelgeneralplanen. Motivering för den ringa ökningen av byggnadsplatser är: 1. Opartisk behandling av markägare är föreskriven i Finlands grundlag (731/1999). Alla, och därmed markägare, är lika inför lagen (GrL 6 ) och vars och ens egendom är tryggad. Opartisk behandling av markägarna förutsätter att alla markägare (stamfastigheter) ges lika möjlighet att bygga med hänsyn till naturförhållandena och miljön. Då granskas sinsemellan de markägare på området som har lika förhållanden i fråga om t.ex. strandlinjen, bygg-

8 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 8 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR 2014 barheten, naturvärdena, samhällsstrukturen eller den omgivande bebyggelsen. Samtidigt bör hänsyn tas till i vilken utsträckning de olika stamfastigheterna tidigare har nyttjat sin byggrätt (Planering av strändernas markanvändning, miljöcentralens publikation 2005 s. 98). Planeområdet avviker inte från andra närbelägna strandområden med avseende på naturtyp eller miljö. Saken har blivit utredd redan vid strandgeneralplanens miljöutredning och vid stranddetaljplanens naturinventering, bifogad som bilaga 7. Planeområdets dimensionering har dock av någon anledning varit synnerligen låg, ca 4 bp/km, emedan dimensioneringsvärdet vid t.ex. närliggande Sandö udde delvis är nästan 10 bp/km, fastän terrängen är precis likadan. För övrigt är strandgeneralplanens dimensioneringsvärde i Kimito närmare Finlands medelvärde, d.v.s. 7 bp/km. Regionplanens dimensioneringsnorm för fritidsbebyggelse uppgår på det västra området till 3-5 fritidsbostadsenheter (fbe/km) per strandlinjekilometer och på det östra området till 5-10 fbe/km. Beräkning med ovanstående som grund ger byggrätt för det västra området 7,3-12,3 fbe och för det östra 11,0-21,9 fbe, vilket sammantaget ger 18,3-34,2 fbe/km. Med beaktande av detta är stranddetaljplanens 23 fritidsbostadsenheter per strandlinjekilometer förhållandevis måttlig. Ifall, det till godshelheten hörande, områdets avsaknad av byggnation varit huvudorsaken för planeringsområdets låga dimensioneringsvärde, har inte den opartiska behandlingen uppfyllts vid fastställande av generalplanens dimensioneringsvärde. Att tilldela någon fastighet mindre byggrätt, kan motiveras med naturskyddande syften, men även då bör den omarkerade byggnadsrätten markeras i planen och ersättas markägaren. Såvida områdets låga dimensioneringsvärde baserar sig på faktiskt naturskydd, grundar sig planeområdets låga dimensionering på generalplanens miljöutredning. I regionplanen tilldelades bl.a. det östra planeområdet dimensioneringsdirektivet 5-10 bp/km och det västra 3-5 bp/km, m.a.o. generalplanen avviker från regionplanens dimensioneringsnormer. I generalplanens naturinventering återfinns inga specialvärden för planeområdet. Om sådana funnits, skulle det på området finnas flera befintliga skyddsområden. Generalplanens miljöutredning gäller all strand i Kimito, alltså över 200 km strandlinje. Denna är inte så noggrant utformad att man på basen av den kan motivera olika dimensioneringsvärden för olika områden. Och om skyddsvärden påträffades, borde strandbyggplatserna ändå utmärkas i planen som grund för ersättningsförfaranden (jfr. HFD beslut). I dagsläget har planeringsområdet tilldelats lägre dimensioneringsvärde än andra motsvarande områden, dock utan att i planen märka ut omärkta byggnadsplatser som grund för ersättningsförfarandet. Generalplanens naturinventering, omfattande över 200 km, är inte tillräckligt detaljerad att motivera grundande av ett skyddsområde. Vid uppgörande av stranddetaljplan en mera detaljerad naturutredning. I denna påvisas att området inte har speciella skyddsvärden och inte heller avviker från motsvarande områden, där dimensioneringsvärdet är högre, varför det inte finns skälig orsak att yrka på lägre dimensioneringsvärde för planeområdet. Således baserar sig det lägre dimensioneringsvärdet enbart på att området saknar byggnation varmed detta strider mot grundlagens jämlikhetsprincip.

9 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 9 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR Detaljrikare utredning och plan Vid uppgörande av ett områdes stranddetaljplan är grundkartan mer detaljerad, utförda utredningar (såsom naturutredning) mer detaljerad osv. Generalplanen styr i princip detaljplanen, men detaljplanen ersätter generalplanen på grund av tidigare nämnda skäl. När varje tomts läge noggrant har synats i terrängen kan man i detaljplanen korrigera tidigare plans felaktigheter och det är ofta skälet till att planen ändras. I miljöministeriets publikation Planering av strändernas markanvändning konstateras att Stranddetaljplanen kan också användas för att se över en lösning i strandgeneralplanen, t.ex. placeringen av byggplatser, och inom de gränser som generalplanens styrande verkan tillåter även för en smärre justering av dimensioneringen. Smärre justeringar är alltså möjliga och även berättigade då generalplanen dimensioneringsmässigt gjorts korrekt enligt stamfastighetsprincipen opartiskt mellan olika markägare. Ifall generalplanen på grund av bristfälliga eller begränsade naturinventeringar innehåller felaktigheter eller användandet av olika dimensioneringsgrunder inte är motiverat, måste detaljplanen förmå korrigera generalplanens bristfälligheter. I denna stranddetaljplan är varje byggplats noggrant inpassad i terrängen och generalplanens ungefärligheter till följd av måttskalan preciserade. Naturutredningen är grundligt utförd av biolog och dess direktiv har i mesta möjliga mån iakttagits. Användandet av genomsnittliga dimensioneringsvärdet i Finland skulle innebära ca 35 strandtomter med egen strand på detta strandplaneområde. Stranddetaljplanen har anvisat 23 tomter med egen strand, vilket är ett tämligen rimligt värde och väldigt nära strandgeneralplanens stipulerade mängd strandtomter och understigande regionplanens anvisningar varmed det på planeområdet fortsättningsvis kvarblir långa obebyggda strandandelar. Stranddetaljplanen kommer att vara en av de lägst dimensionerade i Finland. Dimensionering i regionplanen och landskapsplanen Dimensioneringen för fritidsboende i den regionplan som gällde vid tiden för utarbetandet av stranddetaljplanen är 3 5 fritidsbostadsenheter per kilometer strandlinje (fbe/km) i den västra delen och 5-10 fbe/km i den östra delen. För närvarande gäller den av miljöministeriet fastställda landskapsplanen i området. I den hör det östra planändringsområdet beträffande dimensioneringen av fritidsboendet till delområde 1 (7 10 fbe/km och fri strand 40 %) och det västra området till delområde 3 (3 5 fbe/km fri strand 50 %). Dimensionering och byggrätt vid planändringen Dimensioneringsnormen för planändringen grundar sig på dimensioneringsnormerna i landskapsplanen och mätningen av den dimensionerande strandlinjen grundar sig på mätningen av strandlinjen i den gällande stranddetaljplanen. I det gällande planområdet är den dimensionerande strandlinjen mätt med användning av en 50 meters polygonlinje sammanlagt meter, varav meter falller inom den västra delen och meter inom den östra. I den del av planen som nu ska upphävas mäter den dimensionerande strandlinjen 640 meter. Därmed blir

10 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 10 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR 2014 den dimensionerande strandlinjen efter den delvisa upphävningen sammanlagt meter, varav meter faller inom den västra delen och meter inom den östra. Enligt landskapsplanens dimensioneringsnorm för fritidsboende har den västra delen efter den delvisa upphävningen av planen byggrätt på 5,5 bfe 9,1 bfe och den östra delen 15,3 bfe 21,9 bfe. Den totala strandbyggrätten i området är således 20,8 bfe 31 bfe. I den gällande planen har sammanlagt 23 byggplatser för fritidsbostäder anvisats i planområdet. Dimensioneringen i strandområdet är alltså 5,7 bfe. Utifrån beräkningen ovan kan antalet byggplatser hållas oförändrat vid planändringen trots den delvisa upphävningen av planen. 4. ÄNDRINGEN AV STRANDDETALJPLANEN OCH MOTIVERINGAR TILL DEN 4.1 Allmän motivering och beskrivning Stranddetaljplanen för Westankärr, som godkändes , har upphävts för fastigheten I det här området håller man på att börja utarbeta en detaljplan. Området fogas planmässigt till den intilliggande, gällande detaljplanen för Westanpark. Genom ändringen av stranddetaljplanen anvisas ett maximalt utnyttjande av byggrätten i planens västra del. Av byggplatserna i den plan som ska ändras har fem stycken överförts från den östra delen till den västra delen av planområdet. I den gällande planen är 14 av 23 byggplatser enligt dimensioneringen anvisade till den västra delen. I den gällande planen har byggandet koncentrerats till ett område till vilket fem byggplatser nu överförs från ett område som inte lämpar sig lika bra för byggande. Det finns ingen efterfrågan på dessa byggplatser på grund av deras ofördelaktiga läge. Efterfrågan kommer att öka när de flyttas till en del av stranden som lämpar sig bättre för byggande. Byggplatserna flyttas så att de ligger i omedelbar anslutning till de byggplatser som byggts enligt den plan som nu är föremål för ändring. På det sättet är behovet av nya vägar ringa på grund av planändringen. De byggplatser som blir kvar i den östra delen av planområdet har justerats beträffande omfattningen och placeringen så att de nu är anvisade till platser som är bra med hänsyn till byggandet, användningen och strandens kvalitet. Vid anvisandet av byggplatserna har man vidare beaktat att andelen fri strand ska vara så stor som möjligt. I stranddetaljplanen har varje byggplats byggnadsyta planerats med beaktande av befintliga byggnader och med hänsyn till byggtekniska aspekter, bevarandet av miljön och landskapsmässiga grunder till de bästa ställena i terrängen. På grund av terrängformerna, höjdförhållandena och efterfrågesituationen har byggplatserna anvisats något större jämfört med den utgående planen. I och med flytten av byggplatserna anvisas det långa, obebyggda området med mångfacetterade naturförhållanden som sträcker sig långt in i terrängen i den östra delen som en fri strand i stranddetaljplanen. Strandområdet i den östra delen består förutom avsnitt med skyddsvärden även av mjuka vassruggar som lämpar sig dåligt för byggande med bra som häckningsområde för fåglarna. Skyddsområdena har anvisats på samma sätt som i den utgående planen.

11 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 11 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR Planens förhållande till de riksomfattande målen för områdesanvändningen Statsrådet fattade beslut om de riksomfattande målen för områdesanvändningen. De reviderade målen trädde i kraft Förverkligandet av de reviderade målen ska främjas i landskapens och kommunernas planläggning och i de statliga myndigheternas verksamhet. Enligt 24 2 mom. i markanvändnings- och bygglagen ska man vid områdesplaneringen beakta de riksomfattande målen för områdesanvändningen så att möjligheterna att uppnå dem främjas. Juridiskt gäller denna skyldighet all planläggning. På grund av att planen är så snäv har den ingen riksomfattande betydelse. I närheten av byggområdena har tillräckigt med fria områden bevarats med tanke på naturarvet och rekreationsbruket. 4.4 Planens förhållande till landskapsplaneringen och stranddelgeneralplanen I den av miljöministeriet fastställda landskapsplanen hör den östra delen av stranddetaljplanens ändringsområde till delområde 1, vars dimensioneringsnorm för fritidsboende är 7 10 fritidsbostadsenheter/kilometer och den fria strandens andel är 40 %. Den västra delen av stranddetaljplanens ändringsområde hör till delområde 3, vars dimensioneringsnorm är 3 5 fritidsbostadsenheter/kilometer och den fria stranden är 50 %. Ändringen av stranddetaljplanen preciserar stranddelgeneralplanen och markanvändningen som anvisas i den. 4.5 Planens förhållande till andra planer Ändringen av stranddetaljplanen och den delvisa upphävningen gör det möjligt att utvidga detaljplanen Westanpark samt göra ändringsarbeten. För övrigt har ändringen av detaljplanen inga effekter för andra planer. 4.6 Markanvändning Kvartersområden Sammanlagt 12 byggplatser har anvisats som ett kvartersområde för fritidsbostäder (RA). På varje tomt är det tillåtet att uppföra en fritidsbostad, en gäststuga, en fristående bastu samt förråd i anslutning till boendet. Det högsta tillåtna antalet byggnader på en tomt är sex. Fritidsbostaden får ha högst 1½ våningar, de övriga byggnaderna ska vara i en våning. Byggnadernas sammanräknade våningsyta på tomten får vara högst 240 vym 2. Om bastun och gäststugan byggs fristående, är den högsta tillåtna våningsytan 25 m 2 för vardera. Gäststugan ska placeras klart inom samma gårdsområde som fritidsbostaden. Utöver den fristående bastun kan även fritidsbostaden har en bastu. RA-byggplatsernas sammanlagda areal är 8,65 hektar, vilket motsvarar 7,8 % av planområdets areal. Allmänna bestämmelser Tomtindelningen är riktgivande. Om inte annat bestäms ska byggnaderna förutom bastubyggnader finnas på minst 30 meters avstånd från strandlinjen enligt havets medelvattenstånd. En bastubyggnad får

12 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 12 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR 2014 vara på minst 10 meters avstånd från strandlinjen enligt havets medelvattenstånd. Den lägsta golvnivån ska vara minst 1,5 meter ovanför vattenståndets övre gräns. Trä ska användas som fasadmaterial. Ytorna på byggnadernas taktäckning får inte återspegla ljus. Till färgsättningen av fasader och tak ska bruna nyanser som anpassats till naturen och omgivningen användas. För fasader rekommenderas mörk grönt och för tak svart. Om inte annat bestäms ska byggnaderna vara minst 5 meter från grannarnas råar. Tomternas obebyggda delar ska bevaras i naturenligt och vårdad skick. Ett tillräckligt skyddande trädbestånd ska bevaras mellan byggnaderna och stranden. Träd får inte fälls i onödan och växtligheten inte avlägsnas i närheten av byggnadskvarterens strand. Klibbalar på planområdet bör bevaras. Byggnaderna ska bilda ett helt och gestaltbart gårdstun. Innan bygglov beviljas ska tomterna styckas eller markeras med pålar i terrängen i enlighet med koordinater som beräknats utifrån den godkända planekartan. Avloppsvattnet från RA-tomterna och strandbasturna ska behandlas på ett av miljömyndigheterna godkänt sätt. Komposterbart avfall får komposteras på fastigheten. Annat avfall ska transporteras till anvisad avfallsinsamling Jord- och skogsbruksområden De fria delarna av stranden och planområdet som har byggrätt för byggnader som tjänar jord- och skogsbruket samt den samhällstekniska försörjningen har anvisats som jordoch skogsbruksområden (M). De lediga delarna av stranden och planområdet som inte har byggrätt, eftersom byggrätten har överförts till RA-kvarteren, har anvisats som jord- och skogsbruksområden (M- 1). Jord- och skogsbruksområdena uppgår till sammanlagt 90,33 hektar, vilket är 86,7 % av planens areal Skyddsområden Som skyddsområden (S) har områden i den östra delen anvisats i enlighet med den nuvarande planen. Områdena har anvisats med utgångspunkt i stranddelgeneralplanen. Det med askar planterade området har anvisats som skyddsområde. Skyddsområdena uppgår till sammanlagt 4,89 ha, vilket motsvarar 4,4 % av planområdets areal Trafik Två områden för småbåtshamnar (LV) har anvisats i enlighet med områdesreserveringarna och planbestämmelserna för LV-1-områdena i den nuvarande planen. Till det västra planeringsområdet färdas man via byn Mjösund eller Fyra Ekars väg. Till det östra skiftet finns det en förbindelse från Mjösundsvägen vid Westankärr gård.

13 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 13 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR 2014 I planen har vägförbindelserna till byggplatserna lagts fram riktgivande. Vägförbindelserna har anvisats med utgångspunkt i befintliga vägar, den utgående planen och de vägrätter som grundats genom fastighetsförrättning Service Planen omfattar inga områdesreserveringar för service. Det finns en dagligvaruhandel i byn Mjösund. För övrigt stöder sig området på servicen i centrum av Kimitoön Samhällsteknisk service Avloppsvattnet från RA-tomterna och strandbasturna ska behandlas på ett av miljömyndigheterna godkänt sätt. Komposterbart avfall får komposteras på fastigheten. Annat avfall ska transporteras till anvisad avfallsinsamling Del av planområde som upphävts Av planen som ändras upphävs 6,88 ha. 4.7 Genomförande Byggplatserna för fritidsbostäder bebyggs enligt markägarens tidtabell. 5. BEDÖMNING AV STRANDGENERALPLANENS KONSEKVENSER 5.1 Konsekvenser för miljön På det hela taget medför planändringen inga betydande konsekvenser för markanvändningen i området jämfört med läget i den nuvarande planen. Den delvisa hävningen av planen gör det möjligt att utarbeta en detaljplan på strandområdet, varvid den gällande detaljplanen för Westanpark kan utvidgas till stranden och markanvändningen i hela området utvecklas. Antalet byggplatser ökar inte jämfört med den nuvarande planen. Byggplatserna koncentreras till den västra delen av planområdet. De byggplatser som flyttats till den västra delen har anvisats i närheten av befintliga byggplatser. På det sättet klipper de inte av det sammanhängande fria strandområdet. Vid anvisandet av byggplatserna och byggnadsytorna samt i bestämmelserna om byggplatserna har man beaktat terrängen, jordmånen, naturen och landskapet så att byggnaderna placeras på byggplatsen utan att de försämrar natur- eller landskapsvärdena. Vid placeringen av byggplatserna har man beaktat byggplatserna på grannfastigheterna. Därmed har planändringen inga betydande konsekvenser för den byggda miljön i näromgivningen. I planområdet förekommer inga naturtyper som bör skyddas i enlighet med 29 i naturvårdslagen, men klibbalslundarna på stränderna och de kala klipporna är särskilt viktiga naturmiljöer såsom avses i 10 i skogslagen. Enligt planbestämmelserna ska klibbalarna i planområdet bevaras. I området finns det även några kala klippor som är värda att bevaras. Om man ser till naturinventeringen och resultaten av den kan man säga att de mest värdefulla objekten i området faller utanför de områden som får byggas. I kvarter 6 finns det 3 tomter som har klibbalar på stranden, men dessa förhindrar inte byggande utan ger ett

14 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 14 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR 2014 bra och värdefullt skydd mot havsvindarna. Kommunens byggnadstillsyn bör övervaka att klibbalarna på stranden inte fälls i samband med byggandet. Klibbalar finns endast längst ut på stranden och i den bakre delen av kvarteret finns ett kalhugget område. Då det finns en stugbastu i det aktuella kvarteret, och den färdiga vägen och tomterna kommer att finnas i en skyddad havsvik, har de tre tomterna anvisats här. 5.2 Konsekvenser för närområdena Planändringen har inga väsentliga konsekvenser jämfört med nuläget. Den delvisa upphävningen gör det möjligt att utveckla närområdet, dvs. detaljplaneområdet Westanpark så att efterfrågan på tomterna ökar och området kan genomföras planenligt. 5.3 Konsekvenser för vattenområdena Jämfört med den nuvarande planen har planändringen inga konsekvenser för vattenområdena. Genomförandet av planen kan inte betraktas som skadligt för vattenområdena eftersom man vid byggandet och områdesanvändningen iakttar planbestämmelser, bestämmelser om avloppsvatten och miljömyndighetens anvisningar. Vid planändringen överförs byggplatser till en del av stranden som lämpar sig bättre för byggande än den del av stranden som byggplatserna i den nuvarande planen flyttas ifrån. 5.4 Ekonomiska konsekvenser Genomförandet av områdesreserveringarna i planen ökar arbetstillfällena på byggsektorn i närområdet. I och med att byggplatserna tas i bruk ökar efterfrågan på kommunservicen något. I förhållande till den nuvarande planen har planändringen inga konsekvenser. 5.5 Konsekvenser för trafiken Jämfört med den nuvarande planen har planändringen inga konsekvenser för trafiken. De byggplatser som flyttas genom planändringen placeras i närheten av befintliga byggplatser eller byggplatser enligt den nuvarande planen. Vägar har redan byggts till de genomförda byggplatserna, och därför är behovet av nya vägar ringa. I och med genomförandet av planen kommer trafiken att öka något, men detta har inga betydande miljömässiga konsekvenser. Konsekvenserna för trafiken är mycket små med beaktande av den övergripande byggnadssituationen i den omgivande skärgården och havsomgivningen och områdets omfattning. 5.4 Övriga konsekvenser Planen kan inte anses ha några andra konsekvenser. 7. DELTAGANDE OCH VÄXELVERKAN 7.1 Planeringsstart - sommaren 2013 hölls ett arbetsmöte mellan markägaren (Forss), Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland (Kaipiainen), kommunen (Lindeberg) och plankonsulten (Hautala) - utarbetandet av planen startades hösten 2013.

15 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 15 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR Utkastskede - programmet för deltagande och bedömning och planutkastet var klara markägaren godkände utkastet kommunens tekniska nämnd fattade beslut om att göra planen anhängig - kungörelse om att planen gjorts anhängig publicerades på kommunens anslagstavla. På samma gång ladess programmet för deltagande och bedömning och planutkastet fram offentligt - s.k. hörande under beredningsskedet (62 MBL) anordnades genom framläggandet av planutkastet - begäranden om utlåtanden från nämnder och myndigheter - utlåtanden inkom från Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland, Egentliga Finlands förbund samt byggnads- och miljötillsynsnämnden i Kimitoöns kommun - under framläggningstiden inlämnades en anmärkning om planutkastet - ett arbetsmöte mellan Närings-, trafik- och miljöcentralen (Kaipiainen), kommunen (Lindeberg), markägaren (Forss) och plankonsulten (Hautala) hölls plankonsulten gav bemötanden på utlåtandena och anmärkningen - planutkastet justerades på grund av utlåtandena i enlighet med plankonsultens bemötande. Bilaga 4: Plankonsultens bemötande (utkastskedet) 7.3 Förslagsskede - planförslaget var klart markägaren godkände förslaget tekniska nämnden beslutar att lägga fram planen offentligt - begäranden om utlåtanden från nämnder och myndigheter - planförslaget är framlagt offentligt - plankonsultens bemötanden av utlåtanden och ställningstaganden - tekniska nämnden godkänner planförslaget och förelägger kommunstyrelsen att godkänna ändringen av stranddetaljplanen. 7.4 Godkännande - kommunstyrelsen beslöt förelägga kommunfullmäktige att godkänna ändringen och den delvisa upphävningen av stranddetaljplanen ( ) - kommunfullmäktige godkände ändringen och den delvisa upphävningen av stranddetaljplanen ( )

16 KIMITOÖNS KOMMUN Sweco Ympäristö Oy 16 ÄNDRING OCH DELVIS UPPHÄVNING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR WESTANKÄRR 2014 Åbo, , Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala lantmäteriingenjör Niko-Petteri Salo lantmäteriingenjörsstuderande YH BILAGOR: Bilaga 1: Redogörelse för äganderätten Bilaga 2: Naturinventering Bilaga 3: Program för deltagande och bedömning Bilaga 4: Plankonsultens bemötande (utkastskedet) Bilaga 5: Uppföljningsblankett (läggs till i förslagsskedet)

17 KAAVASELOSTUS Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun Westankärrinranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen Ändring av och delvis annullering av stranddetaljplan för Westankärr Kiinteistöt Fastigheter Westankärr Porto West Mellangård Työnumero: E Turku, Sweco Ympäristö Oy

18 KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 2 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 KEMIÖNSAAREN KUNTA WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä ja tarkistettua ranta-asemakaavakarttaa. Ranta-asemakaavan muutos koskee Kemiönsaaren kunnan osaa tiloista Westankärr ja Mellangård. Ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen koskee Kemiönsaaren kunnan osaa tilasta Porto West. Ranta-asemakaavan muutos koskee hyväksytyn Westankärrin rantaasemakaavan kortteleita 1-4 sekä 6, maa- ja metsätalousaluetta sekä liikenne- ja suojelualuetta. Ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen koskee hyväksytyn Westankärrin ranta-asemakaavan maa- ja metsätalousaluetta sekä liikennealuetta. Ranta-asemakaan muutoksella muodostuvat korttelit 1-6, maa- ja metsätalousaluetta sekä liikenne- ja suojelualuetta. 1. PERUSTIEDOT 1.1 Alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa Mjösundin kylässä. Suunnittelualue koostuu kahdesta osasta (jäljempänä itä- ja länsiosa). Kemiön saaren keskustasta muutosalueelle on matkaa noin 20 km. Suunnittelualue koostuu seuraavista tiloista: Westankärr Porto West Mellangård

19 KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 3 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN Kaavoitustilanne Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti Maakuntakaavoitus Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava, jossa itäisempi ranta-asemakaavan muutosalue kuuluu loma-asutuksen mitoituksen osalta osa-alueeseen 1 (7-10 lay/km ja vapaaranta 40 %) ja läntisempi osa osa-alueeseen 3 (3-5 lay/km vapaaranta 50 %) Kuva 2: Ote maakuntakaavasta Yleiskaavoitus Kemiön rantaosayleiskaavan muutos on laadittu nyt muutettavan ranta-asemakaavan kanssa samaan aikaan. Molempien kaavojen rantarakennusoikeuden mitoitus on perustunut em. kaavojen laadinnan aikaan voimassa olleeseen seutukaavaan. Vahvistuneessa Turunmaan maakuntakaavassa rannan loma-asutuksen mitoitus on tarkistettu ja tämän vuoksi se ohjaa laadittavaa ranta-asemakaavan muutosta.

20 KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 4 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 Kuva 3: Ote Kemiön rantayleiskaavasta. Asemakaavoitus Alueella on voimassa Kemiön kunnanvaltuuston hyväksymä Westankärrin ranta-asemakaava. Kyseisessä ranta-asemakaavassa suunnittelualueen itäosaan on osoitettu neljä loma-asunnon RA-korttelia (9 rakennuspaikkaa), luonnonsuojelualuetta, LV-kortteli sekä maa- ja metsätalousaluetta (M, M-1) ja länsiosaan on osoitettu yhteensä 4 RA-korttelia (14 rakennuspaikkaa), LV-kortteli sekä maa- ja metsätalousaluetta (M, M-1). Kuva 4a: Muutettavan ranta-asemakaavan länsiosa

21 KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 5 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 Kuva 4b: Muutettavan ranta-asemakaavan itäosa 1.3 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja. 1.5 Maanomistus Kiinteistön Westankärr 1:162 ja kiinteistön Mellangård 5:20 omistaa Anne-Caroline Forss. Kiinteistön Porto West 1:163 omistaa Porto West Ab. Liite 1: Omistusoikeusselvitys 1.6 Väestö ja työpaikat Kaavan muutosalueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja. 1.7 Palvelut Alue tukeutuu Kemiön keskustan palveluihin. 1.8 Rakentamistilanne Muutettavan kaavan itäisellä osalla ei ole rakennettuja rakennuspaikkoja. Läntisen osan rakennuspaikoista neljä rakennuspaikkaa on rakennettu. Korttelit, joissa nämä rakennetut rakennuspaikat sijaitsevat, eivät ole mukana kaavan muutoksessa. Suunnittelualueella on kaksi rakennusta. Muutettavan kaavan itäisen alueen LV-1 alueella on vanha vaja / uimakoppi (pinta-ala alle 10 m 2 ) ja läntisen alueen korttelin 6 rakennuspaikalla 2 on vaja/uimakoppi (pinta-ala noin 15 m 2 ). 1.9 Luonto, ympäristö Kaavan muutosalueen luontoselvitys on tehty muutettavan kaavan aloitusvaiheessa. Luontoselvityksessä todetaan alueen luonnosta mm. seuraavaa: Kaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, mutta rantojen tervaleppälehdot sekä avokalliot ovat Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei ole soita eikä myöskään Vesilain luvun 15a ja 17a tarkoittamia suojeltavia pienvesiä (luonnontilaisia puroja, lähteitä). Helgebodavikenin lahdenpohjukan laitumella ja Gubbhagenin kalliokedol-

22 KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 6 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 la on perinnemaisema-arvoja ja alueen kasvilajistoon kuuluu perinnebiotooppien lajistoa kuten ketoneilikkaa. Alueella ei ole vanhaa metsää eikä varttunutta sekametsää. Liito-oravia ei alueella havaittu ja niiden esiintyminen alueella on todennäköisestikin vain tilapäistä, sillä lajille sopivaa lisääntymisympäristöä ei kaava-alueella ole. EU:n Lintudirektiivin liitteen I lintulajeista alueella pesii ainakin pyy ja palokärki ja todennäköisesti myös harmaapäätikka ja kangaskiuru. Muiden Lintudirektiivilajien pesiminen alueella on epätodennäköistä. Uhanalaista putkilokasvilajistoa, sammalia tai jäkäliä ei alueella kirjallisuustietojen perusteella esiinny, ja ainoa uhanalainen inventoinneissa löydetty putkilokasvilaji on silmälläpidettävien ryhmään luokiteltu ketoneilikka. Alueen kasvillisuustyyppien perusteella muiden uhanalaisten putkilokasvien esiintyminen alueella on epätodennäköistä. Liite 2: Luontoselvitys 1.10 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkkoa. Kiinteistön jätevesien käsittely on hoidettava ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla Liikenne Suunnittelualueelle kuljetaan Mjösundin kylän tai Neljän tammen tien kautta. Kemiön saaren keskustasta matkaa tulee noin 20 km. Suunnittelualueella on yksityisteitä, jotka palvelevat voimassa olevan kaavan mukaista loma-asumista sekä muuta alueen maankäyttöä Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on laadittu muutettavan kaavan yhteydessä. Kartan laatijana on toiminut Suuntakartta Oy. Pohjakartan ilmakuvaus on tehty vuonna 1997 ja kartoitustyö syksyn talven 2005 aikana. Kartoitusmenetelmänä on käytetty stereokartoitusta. Pohjakartan hyväksyjänä on toiminut DI Pasi Rantanen. Pohjakartalta puuttuu jonkin verran ajopolkuja, jotka on rakennettu kartan laadinnan jälkeen muutettavan kaavan rakennuspaikkojen toteutumisen myötä. Kiinteistötiedot perustuu Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän tietoihin. 2. TAVOITTEET Kaavan muutoksen yhtenä tavoitteena on kumota voimassa olevan ranta-asemakaavan alue, joka sijaitsee ko. ranta-asemakaavan länsiosassa rannan ja voimassa olevan Westanparkin asemakaavan välissä. Ko. alueen kaavan kumoaminen tehdään siksi, että alueelle voidaan laatia asemakaava. Alue liitetään kaavallisesti em. Westanparkin asemakaava-alueeseen. Edellä todetun ranta-asemakaavan osittaisen kumoamisen lisäksi ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää loma-asunnon rakennuspaikkoja muutettavan rantaasemakaavan itäiseltä alueelta läntiselle alueelle paikkoihin, josta löytyy hyviä rakennuspaikkoja.

23 KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 7 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 Muutettavan kaavan mukaiset siirrettävät rakennuspaikat sijaitsevat jyrkässä ja kallioisessa pohjoisrinteessä. Rakennuspaikkojen siirrolla saadaan rakennuspaikat rakennettavuuden, käytön ja turvallisuuden kannalta katsottuna parempaan paikkaan. Länsiranta tarjoaa myös veneilyn kannalta paremmat ulottuvuudet. Kunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa käydyn alustavan keskustelun perusteella rakennuspaikkojen siirto on mahdollista siinä määrin kuin läntiseltä osalta löytyy hyviä rakennuspaikkoja. Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen säilyttämistavoite täytetään. 3. MITOITUS 3.1 Mitoitusperusteet ja rakennusoikeus Muutettavan (voimassa olevan) ranta-asemakaavan mitoitus ja rakennusoikeus Muutettavan ranta-asemakaavan selostuksessa todetaan kaavan muutokseen liittyen mm. seuraavaa: Kaava-alueen läntisen osan pinta-ala on 66.8 hehtaaria ja itäisen osan 53.2 ha. Yhteispinta-ala on siten hehtaaria. 50 m murtoviivalla mitattua mitoitusrantaviivaa on yhteensä 4650 metriä, josta läntisellä osalla 2460 m ja itäisellä osalla 2190 m. Rantaviiva on hyvin suoraa, eikä alueella ole selviä niemiä tai merenlahtia. Alueelle muodostuu 23 omarantaista RA-tonttia. Ranta-alueen mitoitus on siis 4.9 lomaasuntoyksikköä rantaviivakilometriä kohden. Alueen mitoitusta voidaan siis pitää varsin alhaisena ja kohtuullisena, kun Suomessa keskiarvo on 6.9. Rakentamisesta vapaan rannan osuus on läntisellä alueella 56 % (1380 m) ja itäisellä alueella 70 % (1540 m) ja koko kaava-alueella 62 % (2920 m/4650 m). Yli 200 metrin vapaarantaosuuksia on yhteensä 1940 m (41 %). Kesällä 2005 lainvoiman saavassa rantayleiskaavassa on alueelle varattu 19 RA-tonttia. Alueen mitoitukseen kuuluu rantayleiskaavassa myöskin kaksi RM-korttelia, joissa kummassakin rakennusoikeutta on 600 m2. RM-korttelit eivät kuulu suunnittelualueeseen. Ranta-asemakaavalla on osoitettu siten neljä RA-tonttia enemmän kuin rantayleiskaavassa. Perusteluina rakennuspaikkamäärän vähäiseen lisäykseen ovat: 1. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on kirjattu Suomen perustuslakiin (731/1999). Ihmiset ja siten maanomistajat ovat yhdenvertaisia lain edessä (PeL 6 ) ja jokaisen omaisuus on turvattu. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että kaikille maanomistajille (emätiloille) annetaan yhtäläinen mahdollisuus rakentamiseen luonnonolosuhteet ja ympäristö huomioon ottaen. Tällöin tarkastellaan keskenään niitä alueen maanomistajia, joiden olosuhteet ovat samanlaiset. Samalla on otettava huomioon, kuinka paljon emätilat ovat

24 KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 8 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 aikaisemmin hyödyntäneet rakennusoikeuttaan (Rantojen maankäytön suunnittelu, ympäristöminiteriön julkaisu 2005 s.94). Suunnittelualue ei poikkea luonnonoloiltaan ja ympäristöltään lähialueiden muista ranta-alueista. Kyseinen asia on selvitetty jo rantayleiskaavan ympäristöselvityksissä ja myös ranta-asemakaavan luontoselvityksessä, joka on liitteenä 7. Suunnittelualueen mitoitus on jostain syystä ollut kuitenkin erityisen alhainen, noin 4 rp/km, kun esimerkiksi läheisellä Sandön niemellä on mitoitus osittain jopa lähellä 10 rp/km, vaikka maasto on aivan samanlaista. Kemiössä muutenkin mitoitus on rantayleiskaavassa lähemmäs Suomen keskiarvoa eli 7 rp/km. Seutukaavan loma-asumista koskeva mitoitusnormi läntisellä alueella on 3-5 lomaasuntoyksikköä rantaviivakilometriä kohden (lay/km) ja itäisellä alueella 5-10 lay/km. Näiden perusteella laskien läntisen osan rakennusoikeus on lay ja itäisen osan lay eli yhteensä lay. Tällä perusteella ranta-asemakaavan 23 lay:n määr on varsin kohtuullinen. Mikäli kartanokokonaisuuteen kuuluvan alueen rakentamattomuus on ollut pääsyynä suunnittelualueen alhaiseen mitoitukseen, ei yleiskaavan mitoituksessa ole tasapuolinen kohtelu toteutunut. Yksi peruste antaa jollekin tilalle vähemmän rakennusoikeutta on luonnonsuojelulliset tavoitteet, mutta silloinkin merkitsemättä jäänyt rakennusoikeus on kaavaan merkittävä ja korvattava maanomistajalle. Mikäli alueen alhainen mitoitusluku on perustunut todellisiin luonnonsuojelullisiin perusteisiin, perustuu suunnittelualueen alhainen mitoitus yleiskaavan ympäristöselvitykseen. Seutukaavassa mm. itäiselle suunnittelualueelle annettiin mitoitusohjeeksi 5-10 rp/km ja läntiselle 3-5 rp/km eli yleiskaava poikkeaa seutukaavan mitoitusnormeista. Yleiskaavan luontoselvityksistä ei löydy mitään erityisiä arvoja suunnittelualueelle. Jos niitä olisi ollut, olisi alueella olemassa olevia suojelualueita enemmän. Yleiskaavan ympäristöselvitys koskee kaikkea Kemiön rantoja, siis yli 200 kilometrin verran rantaviivaa. Se ei ole niin tarkka, että sen perusteella voidaan perustella erilaisia mitoituslukuja eri alueiden kesken. Ja mikäli suojeluarvoja löytyisikin, olisi rantarakennuspaikat silti merkittävä kaavaan korvausmenettelyjen pohjaksi (vrt. KHO:n päätös). Nyt suunnittelualueelle on annettu muita vastaavanlaisia alueita alhaisempi mitoitus, eikä mitoituksen takia merkitsemättömiä rakennuspaikkoja ole merkitty kaavaan millään tapaa korvausmenettelyn pohjaksi. Yleiskaavan yli 200 kilometriä käsittävän luontoselvityksen laajuus ei ole riittävän tarkka perustelemaan suojelualueen perustamiseksi vaadittavia seikkoja. Ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä tarkempi luontoselvitys. Siinä osoitetaan, ettei alueella ole erityisiä suojeluarvoja ja että luonto-olot eivät poikkea vastaavanlaisista muista alueista, missä mitoitusluku on korkeampi, ei ole perusteltua vaatia suunnittelualueelta alhaisempaa mitoituslukua. Näin ollen erilainen mitoitusluku perustuu pelkästään alueen rakentamattomuuteen ja siten se on perustuslain tasavertaisuusperiaatteiden vastaista. 2. Tarkemmat selvitykset ja kaava Kun alueelle laaditaan ranta-asemakaava, on pohjakartan mittakaava tarkempi, tehtävät selvitykset (kuten luontoselvitys) tarkempi jne. Yleiskaava ohjaa periaatteiltaan asemakaavaa, mutta asemakaava syrjäyttää yleiskaavan juuri edellä mainituista

25 KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 9 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 syistä johtuen. Kun jokaisen tontin paikka on tarkasti tarkastettu maastossa, voidaan myös detaljikaavoituksessa muuttaa edellisen kaavan virheellisyyksiä ja se on monesti syy kaavan muuttamisen. Ympäristöministeriön julkaisemassa Rantojen maankäytön suunnittelu -oppaassa todetaan: Ranta-asemakaavaa voidaan käyttää myös rantayleiskaavan tarkistamiseen esimerkiksi rakennuspaikkojen sijoituksen osalta ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen sallimissa rajoissa myös mitoituksen vähäiseen tarkistamiseen. Vähäinen tarkistaminen on siis mahdollista ja oikeutettua, kun yleiskaava on mitoituksellisesti tehty oikein kantatilaperiaatteen mukaisesti tasapuolisesti eri maanomistajien välillä. Mikäli yleiskaavassa on mm. puutteellisten tai suppeiden luontoselvitysten perusteella virheellisyyksiä tai erilaisille mitoitusperusteille ei ole todellisia perusteita, pitää asemakaavan pystyä korjaamaan yleiskaavan virheet. Tässä ranta-asemakaavassa jokainen rakennuspaikka on tarkasti maastossa sovitettu ja yleiskaavaan mittakaavasta johtuneet likimääräisyydet tarkennettu. Luontoselvitys on tehty tarkasti biologin toimesta ja sen antamia ohjeita on noudatettu mahdollisimman pitkälle. Suomen keskiarvoinen mitoitus tarkoittaisi noin 35 omarantaisen tontin osoittamista tämän ranta-asemakaavan alueelle. Kaavalla on osoitettu 23 omarantaista tonttia, joka on varsin kohtuullinen määrä ja hyvin lähellä rantayleiskaavan rantatonttien määrää ja alle seutukaavan ohjeita kaava-alueelle jää pitkiäkin rantaosuuksia rakentamisesta vapaaksi. Ranta-asemakaava tulee olemaan mitoitukseltaan yksi alhaisimmista Suomessa. Seutukaavan ja maakuntakaavan mitoitus Voimassa olevan ranta-asemakaavan laadinnan aikaan voimassa olleen Seutukaavan loma-asumista koskeva mitoitusnormi läntisellä alueella on 3-5 lomaasuntoyksikköä rantaviivakilometriä kohden (lay/km) ja itäisellä alueella 5-10 lay/km. Nykyisin alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava, jossa itäisempi ranta-asemakaavan muutosalue kuuluu loma-asutuksen mitoituksen osalta osa-alueeseen 1 (7-10 lay/km ja vapaaranta 40 %) ja läntisempi osa osa-alueeseen 3 (3-5 lay/km vapaaranta 50 %) Kaavan muutoksen mitoitus ja rakennusoikeus Kaavan muutoksen mitoitusnormi perustuu maakuntakaavan mitoitusnormeihin ja mitoitusrantaviivan mittaus perustuu voimassa olevan ranta-asemakaavan rantaviivan mittaukseen. Voimassa olevan kaavan alueella on 50 metrin murtoviivalla mitattua mitoitusrantaviivaa on yhteensä 4650 metriä, josta läntisellä osalla 2460 metriä ja itäisellä osalla 2190 metriä. Nyt kumottavalla kaavan osalla on mitoitusrantaviivaa 640 metriä. Näin ollen kaavan osittaisen kumoamisen jälkeen voimassa olevan kaavan alueella on mitoitusrantaviivaa yhteensä 4010 metriä, josta läntisellä osalla 1820 metriä ja itäisellä osalla 2190 metriä. Maakuntakaavan loma-asumisen mitoitusnormin mukaan läntisellä osalla on rantarakennusoikeutta kaavan osittaisen kumoamisen jälkeen 5,5 lay-9,1 lay ja itäisellä osalla 15,3 lay-21,9 lay. Näin ollen ko. alueen rantarakennusoikeus yhteensä on 20,8 lay-

26 KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 10 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN lay. Voimassa olevassa kaavassa kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 23 lomaasunnon rakennuspaikkaa. Ranta-alueen mitoitus on siis 5,7 lay. Em. laskennan perusteella rakennuspaikkojen määrä voidaan pitää kaavan muutoksessa ennallaan kaavan osittaisesta kumoamisesta huolimatta. 4. RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA SEN PERUSTELUT 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus hyväksytty Westankärrin ranta-asemakaava on kumottu kiinteistön alueelta. Tälle alueelle ollaan aloittamassa asemakaavan laatimista. Ko. alue liitetään kaavallisesti vieressä ja voimassa olevaan Westanparkin asemakaavaan. Ranta-asemakaavan muutoksella osoitetaan kaavan maksimaalinen rakennusoikeuden hyödyntäminen kaavan länsiosassa. Muutettavan kaavan mukaisista rakennuspaikoista on siirretty viisi rakennuspaikka kaava-alueen itäosasta kaava-alueen länsiosaan. Voimassa olevassa kaavassa on kaavan mitoituksen mukaisesta 23 rakennuspaikasta 14 rakennuspaikkaa osoitettu kaavan läntiselle osalle. Voimassa olevassa kaavassa rakentaminen on keskitetty alueelle, jolle nyt siirretään viisi rakennuspaikkaa alueelta, joka sopii huonommin rakennuskäyttöön. Voimassa olevan kaavan siirrettävät rakennuspaikat eivät sijaintinsa vuoksi ole kysyttyjä. Rakennuspaikkojen kysyntä kasvaa, kun ne siirretään paremmin rakentamiseen soveltuvalle rannanosalle. Siirretyt rakennuspaikat sijoittuvat muutettavan kaavan mukaisien rakennettujen rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Näin ollen kaavan muutoksen myötä teiden rakentaminen on vähäistä. Kaava-alueen itäosaan jäävien muutettavan kaavan mukaisia rakennuspaikkoja on tarkistettu ulottuvuuden ja sijainnin osalta rakentamisen, käytön ja rannan laadun kannalta katsottuna hyville paikoille. Lisäksi rakennuspaikkoja osoitettaessa on huomioitu, että vapaan rannan määrä olisi mahdollisimman suuri. Ranta-asemakaavalla on tarkasti suunniteltu kunkin rakennuspaikan rakennusalat olemassa olevat rakennukset huomioiden sekä rakennusteknisin, ympäristön säilyttämisen kannalta ja maisemallisin perustein parhaisiin maaston kohtiin. Rakennuspaikat on osoitettu maaston muodoista ja korkeussuhteista sekä kysynnästä johtuen jonkin verran suurempana kuin muutettavassa kaavassa. Rakennuspaikkojen siirron myötä kaavan itäosan pitkä rakentamaton luonnon olosuhteiltaan monipuolinen laajasti takamaalle ulottuva alue osoitetaan ranta-asemakaavalla vapaaksi rannaksi. Itäosan ranta-alueella on kaavassa osoitettuja suojeluarvoja omaavia rannanosien lisäksi pehmeitä kaislikkoja ja ruovikkoja, jotka soveltuvat huonosti rakentamiseen, mutta hyvin lintujen pesintäalueeksi. Suojelualueet on osoitettu muutettavan kaavan mukaisesti. 4.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistettujen tavoitteiden toteuttamista tulee edistää maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta si-

27 KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 11 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 ten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaavalla ei sen suppeudesta johtuen ole valtakunnallista merkitystä. Rakentamisalueiden tuntumaan on jätetty riittävästi vapaa-alueita luonnonperintöä ja virkistyskäyttöä varten. 4.4 Kaavan suhde maakuntakaavoitukseen ja rantaosayleiskaavaan Ympäristöministeriön vahvistamassa maakunta kaavassa itäisempi osa rantaasemakaava muutos alueesta kuuluu osa-alueeseen 1, jonka loma-asutuksen mitoitusnormi on 7-10 loma-asuntoyksikköä/kilometri ja vapaan rannan osuus 40 %. Läntisempi osa kaavan muutoksesta kuuluu maakuntakaavan osa-alueeseen 3, jossa mitoitus on 3-5 loma-asunto yksikköä/kilometri vapaan rannan osuus 50 %. Ranta-asemakaavan muutos tarkentaa rantaosayleiskaavaa ja sen osoittamaa alueen maankäyttöä. 4.5 Kaavan suhde muihin kaavoihin Ranta-asemakaavan muutoksella sekä osittaisella kumoamisella mahdollistetaan Westan Parkin asemakaavan laajennus sekä muutostyöt. Muuten asemakaavamuutoksella ei ole vaikutuksia muihin kaavoihin. 4.6 Maankäyttö Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialueena (RA) on osoitettu yhteensä 12 rakennuspaikkaa. Kullekin tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon, yhden vierasmajan, yhden erillisen saunan sekä asumiseen liittyviä varastotiloja. Suurin sallittu rakennusten määrä tontilla on kuusi. Loma-asunto saa olla enintään 1½ kerroksinen, muut rakennukset yksikerroksisia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala tontilla saa olla yhteensä enintään 240 m2. Rakennettaessa sauna ja vierasmaja erillisenä, on kummankin enimmäiskerrosala 25 m2. Vierasmaja on sijoitettava selvästi loma-asunnon pihapiiriin. Erillisen saunan lisäksi voi myös loma-asunnossa olla sauna. RA-rakennuspaikkojen yhteispinta-ala on 8,65 hehtaaria, joka on 7,8 % kaava-alueen pinta-alasta. Yleiset määräykset Tonttijako on ohjeellinen. Ellei toisin ole määrätty, rakennusten tulee saunarakennuksia lukuun ottamatta olla vähintään 30 metriä etäisyydellä meren keskivedenkorkeuden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Saunarakennus saa olla vähintään 10 metrin päässä meren keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Kaikkien rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään 1.5 metriä meren ylävesirajaa korkeammalla. Julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennusten vesikatteen pinnat eivät saa olla valoa heijastavia. Julkisivujen ja kattojen värisävyinä tulee käyttää luontoon ja ympäristöön sopivia murrettuja värisävyjä. Suositeltava väri julkisivuissa on tumman vihreä

28 KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 12 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 ja katoilla musta. Ellei toisin määrätä tulee rakennusten olla vähintään 5 metrin päässä naapureiden rajoista. Tonttien rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisessa, huolitetussa kunnossa. Rakennuksien ja rannan väliin tulee jättää riittävä suojapuusto. Puita ei saa rakennuskortteleiden rannan läheisyydessä tarpeettomasti kaataa eikä kasvillisuutta tarpeettomasti hävittää. Kaava-alueella olevat tervalepät tulee säilyttää. Rakennusten tulee muodostaa ehjä ja havaittava yhtenäinen pihapiiri. Tontit on ennen rakennusluvan myöntämistä lohkottava tai merkittävä paaluilla maastoon hyväksytystä kaavakartasta laskettujen koordinaattien mukaisesti. RA-tonttien ja rantasaunojen jätevesien käsittely on hoidettava ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kompostoitava jäte voidaan kompostoida kiinteistöllä. Muu jäte on kuljetettava osoitettuun jätekeräykseen Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalueena (M) on osoitettu vapaaksi jäävät rannan ja kaava-alueen osat, joilla on oikeus rakentaa maa- ja metsätaloutta sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia. Maa- ja metsätalousalueena (M-1) on osoitettu ne vapaaksi jäävät rannan ja kaavaalueen osat, joilla ei ole rakennus oikeutta vaan rakennusoikeus on siirretty näiltä osin RA-kortteleihin. Maa- ja metsätalousaluetta on yhteensä 90,33 hehtaaria, joka on 86,7 % kaavan pintaalasta Suojelualueet Suojelualueena (S) on osoitettu muutettavan kaavan mukaiset alueet kaava-alueen itäosassa. Muutettavaan kaavaan alueet on osoitettu rantaosayleiskaavan perusteella. Istutettujen saarnien alue on osoitettu suojelualueena. Suojelualuetta on yhteensä 4,89 ha, joka on 4,4 % kaavan pinta-alasta Liikenne Venevalkama-alueita (LV) on osoitettu kaksi kappaletta muutettavan kaavan LV-1 alueiden mukaisiin aluevarauksin ja kaavamääräyksin. Läntiselle suunnittelualueelle kuljetaan Mjösundin kylän kautta tai Neljän tammen tien kautta. Itäiselle palstalle on kulkuyhteys Westankärrin kartanon kohdalta Mjösundin tieltä. Kaavassa tieyhteydet rakennuspaikoille on esitetty ohjeellisina. Tieyhteydet on osoitettu olemassa olevien teiden, muutettavan kaavan ja kiinteistötoimituksella perustettujen tieoikeuksien perusteella.

29 KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 13 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN Palvelut Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Päivittäistavarakaupan tarjoamat palvelut sijaitsevat Mjösundin kylässä. Muuten alue tukeutuu Kemiönsaaren keskustan palveluihin Yhdyskuntatekninen huolto RA-tonttien ja rantasaunojen jätevesien käsittely on hoidettava ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kompostoitava jäte voidaan kompostoida kiinteistöllä. Muu jäte on kuljetettava osoitettuun jätekeräykseen Kumottu kaava-alueen osa Muutettavan kaavan mukaista aluetta kumotaan 6,88 ha. 4.7 Toteuttaminen Lomarakennuspaikoille rakentamien tapahtuu maanomistajan aikataulun mukaisesti. 5. ARVIO RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSISTA 5.1 Ympäristövaikutukset Kaavan muutos kokonaisuudessaan ei aiheuta merkittäviä muutoksia alueen maankäyttöön verrattuna muutettavan kaavan tilanteeseen. Kaavan osittainen kumoaminen mahdollistaa asemakaavan laatimisen ranta-alueelle, jolloin voidaan voimassa olevaa Westanparkin asemakaavaa laajentaa rantaan ja näin ollen kehittää ko. alueen maankäyttöä. Rakennuspaikkojen määrä ei lisäänny verrattuna muutettavaan kaavaan. Rakennuspaikat keskittyvät kaava-alueen länsiosaan. Länsiosaan siirretyt rakennuspaikat on osoitettu olemassa olevien rakennuspaikkojen läheisyyteen. Näin ollen ne eivät riko yhtenäistä vapaata ranta-aluetta. Rakennuspaikkojen ja alojen osoittamisessa sekä rakennuspaikkaa koskevissa kaavamääräyksissä on huomioitu maasto, maaperä, luonto ja maisema niin, että rakennukset sijoittuvat rakennuspaikalle luonto- ja maisema-arvoja heikentämättä. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on huomioitu naapurikiinteistöjen rakennuspaikat. Näin ollen kaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön rakennettuun ympäristöön. Kaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, mutta rantojen tervaleppälehdot sekä avokalliot ovat Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kaavamääräysten mukaan kaava-alueella olevat tervalepät tulee säilyttää. Alueella on myös joitain avokallioita, jotka ovat säilyttämisen arvoisia. Kun tarkastellaan tehtyä luontoselvitystä ja sen tuloksia, voidaan sanoa, että alueen arvokkaimmat kohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kolmen tontin kohdalla korttelissa 6 on rannalla tervaleppiä, mutta ne eivät estä rakentamista, vaan antavat hyvän ja arvokkaan suojan merituulia vastaan. Kunnan rakennusvalvonnan tuleekin valvoa, että rannan tervaleppiä ei saa rakentamisen yhteydessä kaataa. Tervaleppiä on vain aivan rannassa ja korttelin takaosassa on avohakkuualue. Kun kyseisessä korttelissa on olemassa oleva kesämökkisauna, valmis tie ja tontit tulevat sijoittautumaan suojaisaan merenlahteen, on kyseiseen paikkaan osoitettu kyseiset kolme tonttia.

30 KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 14 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN Vaikutukset lähialueisiin Kaavan muutoksella ei ole olennaisia vaikutuksia verrattuna nykytilanteeseen. Kaavan osittainen kumoaminen mahdollistaa lähialueen eli voimassa olevan Westanparkin asemakaavan kehittämisen niin, että kaavan tonttien kysyntä lisääntyy ja alue toteutuu suunnitelman mukaisesti Vaikutukset vesialueisiin Muutettavan kaavan tilanteeseen nähden kaavan muutoksella ei ole vaikutuksia vesialueisiin. Kaavan toteutumisella ei voida katsoa olevan haitallista vesialueille, kun rakentamisessa ja alueen käytössä noudatetaan kaava- sekä jätevesimääräyksiä ja ympäristöviranomaisen ohjeita. Kaavan muutoksella siirretään rakennuspaikkoja rannanosalle, joka sopii paremmin rakentamiseen kuin se rannan osa, jolta voimassa olevan kaavan mukaiset rakennuspaikat siirretään. 5.4 Taloudelliset vaikutukset Kaavan aluevarauksien toteuttaminen lisää rakennussektorin työpaikkoja lähialueella. Rakennuspaikkojen käyttöönoton myötä kunnan alueen palvelujen kysyntä lisääntyy jonkin verran. Muutettavan kaavan tilanteeseen nähden kaavan muutoksella ei ole vaikutuksia 5.5 Vaikutukset liikenteeseen Muutettavan kaavan tilanteeseen nähden kaavan muutoksella ei ole vaikutuksia liikenteeseen. Kaavan muutoksella siirrettävät rakennuspaikat siirretään olemassa olevien tai muutettavan kaavan mukaisten rakennuspaikkojen läheisyyteen. Toteutuneille rakennuspaikoille on jo rakennettu tiet, joten uusien teiden rakentamisen tarve on vähäinen. Kaavan toteutumisen myötä liikenne lisääntyy jonkin verran, mutta sillä ei ole ympäristöllisesti merkittäviä vaikutuksia. Ympäröivän saariston ja merialueen kokonaisrakentamistilanne ja alueen laajuus huomioiden liikenteellinen vaikutus on vähäinen. 5.4 Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia. 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 7.1 Aloitus - Työneuvottelu maanomistajan (Forss), Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (Kaipiainen), kunnan (Lindeberg) ja kaavan laatijan (Hautala) kesken järjestettiin kesällä kaavan laadinta aloitettiin syksyllä Luonnosvaihe - osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos valmistui maanomistaja hyväksyi luonnoksen kunnan tekninen lautakunta päättää kaavan vireille tulosta

31 KEMIÖNSAAREN KUNTA Sweco Ympäristö Oy 15 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN kuulutus kaavan vireille tulosta julkaistaan kunnan ilmoitustaululla. Samalla asetetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtäville - ns. laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) hoidetaan asettamalla kaavaluonnos nähtäville - lausuntopyynnöt lautakunnilta ja viranomaisilta - lausunnon antoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto sekä Kemiönsaaren kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta - kaavaluonnoksesta jätettiin nähtävillä olon aikana yksi muistutus - työneuvottelu ELY keskuksen (Kaipiainen), kunnan (Lindeberg), maanomistajan (Forss) ja kaavan laatijan (Hautala) kesken pidettiin kaavan laatija antoi kaavan laatijan vastineen lausuntoihin ja muistutukseen - kaavaluonnosta tarkistettiin lausuntojen johdosta kaavan laatijan vastineen mukaisesti Liite 4: Kaavan laatijan vastine (luonnosvaihe) 7.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus valmistui maanomistaja hyväksyi ehdotuksen tekninen lautakunta päättää asettaa kaavan virallisesti nähtäville - tarvittavat lausuntopyynnöt lautakunnilta ja viranomaisilta - kaavaehdotus nähtävillä - kaavan laatijan vastineet lausuntoihin ja kannanottoihin - tekninen lautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen ja esittää kunnanhallitukselle ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä 7.4 Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan muutoksen ja osittaisen kumoamisen hyväksymistä ( ) - kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan muutoksen ja osittaisen kumoamisen ( ) Turku, , Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala maanmittausinsinööri Niko-Petteri Salo maanmittausinsinööriopiskelija AMK LIITTEET: Liite 1: Omistusoikeusselvitys Liite 2: Luontoselvitys Liite 3: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 4: Kaavan laatijan vastine (luonnosvaihe) Liite 5: Seurantalomake (lisätään ehdotusvaiheessa)

32 Kiinteistöjen yhteystietoja: Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä sekä YTJ:stä Tila , Mellangård Omistus (tietolähde:väestötietojärjestelmä) Omistaja: Nimi: Osoite: Forss, Anne-Caroline Johanna Mjösundsvägen 726b bst. 2, MJÖSUND Omistusperusteet: Omistusosuus: 1/1 Lainhuuto: Tila , Westankärr Omistaja: Nimi: Osoite: Forss, Anne-Caroline Johanna Mjösundsvägen 726b bst. 2, MJÖSUND Omistusperusteet: Omistusosuus: 1/1 Lainhuuto: Tila , Porto West Omistaja: Nimi: Porto West Ab, Osoite: Mjösundsvägen KIMITO Omistusperusteet: Omistusosuus: 1/1 Lainhuuto:

33 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Suomen Luontotieto Oy 13/2005

34 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Sisällys 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue Tulokset Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus

35 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 1. Johdanto Kemiön kunta tilasi keväällä 2005 Suomen Luontotieto Oy:ltä Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoselvityksen. Inventointialueelta (karttaliite 1 ja 2) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat kohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Alueelta etsittiin myös uhanalaista lajistoa putkilokasvien, kääpäsienien sekä puiden runkojen ja kallioseinämien epifyyttilajien ryhmistä. Muista uhanalaisista lajeista kiinnitettiin erityishuomiota liito-oravaan, koska Kemiön saarella on tiheä liito-oravakanta. 2. Aineisto ja menetelmät Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Taustaselvityksen yhteydessä käytiin läpi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen arkisto sekä Turun yliopiston kasvimuseon arkistotietoja uhanalaisen putkilokasvilajiston osalta. Alueelta ei ole julkaistua uhanalaistietoa eikä kohteelta ole tehty systemaattista luontoselvitystä. Liito-oravaselvitys tehtiin alueella huhtikuussa Alueelta ei tehty vakiomenetelmiin perustuvaa pesimälinnustoselvitystä, mutta EU:n Lintudirektiivin liitteen I lajien (79/409/ETY) ja kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi 2001) mainittujen lintulajien esiintyminen selvitettiin kasvillisuusselvityksen yhteydessä. Taustaselvityksen jälkeen alueella tehtiin kaksi maastoinventointia kesäkuussa 2005 (7.6. ja 13.6.). Tällöin alue kuljettiin jalkaisin läpi. 3

36 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 3. Tutkimusalue Tutkimusalue sijaitsee Kemiön saaren pohjoisosissa Mjösundin kylän läheisyydessä. Kaava-alue on kaksiosainen. Läntisempi alue sijaitsee Mjösundin kylän eteläpuolella ja itäisempi alue Mjösundin kylän itäpuolella Kemiön saaren pohjoispuolisen salmen rannalla. Kummatkin kohteet ovat metsäisiä ja pääosin rakentamattomia ranta-alueita. Alueen kaikki metsät ovat talouskäytössä eikä vanhaa metsää alueella esiinny kallioiden lakialueita lukuun ottamatta. Itäisempään kaava-alueeseen kuuluu myös Helgebodavikenin merenlahti ja laidunnetut rantaniityt. Täällä kaava-alueeseen kuuluu myös viljeltyä peltoa. Kasvimaantieteellisesti kaava-alue kuuluu hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, jota myös tammivyöhykkeeksi kutsutaan. Kemiön saaren pohjoisosissa jalopuumetsiä on kuitenkin niukasti ja kallioperä koostuu happamista kivilajeista toisin kuin saaren eteläpäässä, jossa kallioperässä on emäksisiä kivilajeja ja kalkkivaikutus näkyy kasvilajistossa. 4

37 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 4. Tulokset 4.1 Pohjoisranta (Helgebodavikenin) kaava-alue Pohjoisrannalle sijoittuva kaava-alue jaettiin metsätyyppien ja pinnanmuotojen sekä maankäytön perusteella yhteensä 14 lohkoon, joista tehtiin kasvillisuuden yleiskuvaus. Yleiskuvauksessa selvitettiin kohteen metsätyyppi, putkilokasvillisuuden valtalajisto sekä mahdollinen harvinaisempi tai vaateliaampi lajisto. Lohkojen metsänkäsittelytoimenpiteet kuvattiin ja kohteiden luonnontilaisuus arvioitiin. Lohko 1 Kohde on kuuselle istutettua hyvin reheväkasvuista entistä niitynpohjaa. Taimikko on noin 10 metriä korkeaa. Kuusten joukossa kasvaa myös tervaleppää (Alnus glutinosa) ja rauduskoivua (Betula pendula). Aluskasvillisuuden valtalajisto muodostuu koiranputkesta(anthriscus sylvestris), sananjalasta (Pteridium aquilinum), vadelmasta (Rubus idaeus) ja metsäkortteesta (Equisetum sylvaticum). Vaateliaampaan lajistoon kuuluu hiirenporras (Athyrium filix-femina) ja jänönsalaatti (Mycelis muralis). Lohkoon rajautuvalla länsirinteellä kasvaa valkolehdokkia (Platanthera bifolia). Lohko 2 Metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö (lehto) Vankkapuustoinen, kuusivaltainen rinne, jossa metsätyyppi on oravanmarjatyypin tuoretta kangasta. Rinteen alaosassa lahden pohjukassa on pienialainen tervaleppälehto. Lehdon aluskasvillisuuden valtalajisto muodostuu vadelmasta, koiranputkesta ja nokkosesta (Urtica dioica). Muusta lajistosta mainittakoon metsäorvokki (Viola riviniana), punaherukka (Ribes rubrum), tesmayrtti (Adoxa moschatellina) ja jänönsalaatti. Valtalajistoon kuuluu myös käenkaali (Oxalis acetosella). Tervalepikon ja ruovikon väliin jää n. 5 metriä leveä mesiangervovyöhyke (Filipendula ulmaria). Hieman vaateliaampaan lajistoon kuuluu lehtovirmajuuri (Valeriana sambucifolia). Lohko 3 Hyvin karu, metsälauhaa (Deschampsia flexuosa) kasvava rantakallio. Ketolajeina kasvaa metsälauhan lisäksi ainoastaan ahosuolaheinä (Rumex acetosella) ja kallioimarre (Polypodium vulgare). Kallion reunoilla kasvaa jonkin verran katajaa (Juniperus communis). 5

38 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Lohko 4 Tuoretta mustikkatyypin kangasta. Putkilokasvistolajistoltaan hyvin niukkalajinen alue. Puusto muodostuu kuusesta (Picea abies) ja männystä (Pinus sylvestris). Lehtipuita on niukasti. Tuulenkaadot on poistettu alueelta ja alueen puustoa on harvennettu. Lohko 5 Metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö Pienialainen, lahdenpohjukkaan kehittynyt tervaleppälehto. Putkilokasvilajisto on melko runsas ja lajisto on hieman keskimääräistä vaateliaampaa. Aluskasvillisuuden valtalajisto muodostuu hiirenportaasta, nokkosesta, koiranputkesta ja nurmilauhasta (Deschampsia cespitosa). Muusta lajistosta mainittakoon lehtopalsami (Impatiens noli-tangere), lehtovirmajuuri, suo-ohdake (Cirsium palustre), oravanmarja (Maianthemum bifolium), rentukka (Caltha palustris), terttu-alpi (Lysimachia thyrsiflora), metsäorvokki, tesma (Milium effusum) ja punakoiso (Solanum dulcamera). Kohteella on jonkin verran lahoavaa lehtipuuta, mutta ei kolopuita. Lohko 6 Kuusta kasvava varjoisa rinne, jossa metsätyyppi on lehtomaista kangasta. Puustoa harvennettu ja lahopuut poistettu. Aluskasvillisuuden valtalajisto muodostuu oravanmarjasta, metsämaitikasta (Melampyrum sylvaticum), ja käenkaalista. Rinteessä kasvaa myös jonkin verran lehtonurmikkaa, jänönsalaattia ja Kemiössä vähälukuista tähtitalvikkia (Moneses uniflora). Lohko 7 Rantaan rajautuva laaja lohko, joka koostuu useasta kalliohuipusta ja niiden välisistä, kuusta kasvavista notkelmista. Kasvilajistoltaan kalliot ovat hyvin niukkoja. Valtalajistona kasvavat ovat metsälauha ja ahosuolaheinä. Notkelmissa kallioiden välissä kasvaa jonkin verran katajaa, mutta yhtenäisiä katajakasvustoja ei alueella ole. Lohko 8 Havupuuvaltaista nuorta talousmetsää. Lehtipuuta on lohkon alueella niukasti, vain jonkin verran rauduskoivua. Rannassa kasvaa tervaleppää. Metsätyyppi on mustikkatyypin tuoretta kangasta. Valtalajistona mustikka (Vaccinium myrtillus) ja sananjalka. Muutamin paikoin rinteiden alaosissa on pieniä metsäimarrekasvustoja (Gymnocarpium dryopteris). Lohkon metsät ovat kokonaan harvennettuja eikä lahopuuta ole alueella. Lohkon sisällä rantaan viettäviä avokalliolaikkuja, joiden putkilokasvilajisto on tavanomaista. Kallioiden välissä kasvaa jonkin verran katajaa. Lohko 9 Kohteella on hyvin pienialainen tervaleppälehto. Aivan rantaviivan tuntumassa kasvaa kookas, pitkäoksainen ja näyttävä rauduskoivu. Aluskasvillisuus kuten edellä; ei vaateliaampaa lajistoa. 6

39 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Lohko 10 Korkea avokallio, joka ulottuu rikkonaisena rantaan asti. Kallion luontoarvot ovat vähäiset mutta näköalapaikkana kalliolla on merkitystä. Lohko 11 Huvilalle johtavan tien varressa on tervaleppälehto, jossa tervalepän lisäksi kasvaa ilmeisesti istutusperäisiä saarnia (Fraxinus excelsior). Aluskasvillisuus on hyvin rehevää ja pensaskerros on hyvin kehittynyttä. Pensaskerrokseen kuuluu runsaasti saarnentaimia, vadelmaa ja punaherukkaa. Valtalajisto koostuu nokkosesta, sananjalasta, vadelmasta, koiranputkesta ja nurmilauhasta. Alueella kasvaa jonkin verran kulttuurilajistoa; keltamo (Chelidonium majus), syyläjuuri (Scrophularia nodosa), piharatamo (Plantago major) ja kyläkellukka (Geum urbanum). Muusta lajistosta mainittakoon jänönsalaatti. Pesimälinnustoon kuuluu mustapääkerttu. Alueella on jonkin verran lahopuita ja tikankoloja. Lohkolla kasvaa noin 25 mitat täyttävää saarnea (rungon halkaisija yli 7 cm rinnankorkeudelta), mutta kohteen saarnet ovat mitä ilmeisimmin viljelyperäisiä, joten kohde ei täytä Luonnonsuojelulain luontotyyppikriteerejä suojeltavasta luontaisesti syntyneestä jalopuulehto luontotyypistä. Lohko 12 Tien ja rannan väliin jäävä harvennettu sekametsälohko. Puusto on melko kookasta. Aluskasvillisuus on lähinnä mustikkatyypin kangasta. Paikoin aluskasvillisuutena on runsaasti metsäkortetta. Muusta lajistosta mainittakoon valkovuokko (Anemone nemorosa), metsärvokki ja nuokkuhelmikkä (Melica nutans). Tien toisella puolella hakkuuaukea, joka muuttuu itään päin mentäessä mäntytaimikoksi ja sen jälkeen kuusitaimikoksi. Tien varressa kasvaa orjanruusua (Rosa dumalis) ja matalanurmikkaa (Poa subcaerulea). Lohkon metsärajan ja ruovikon väliin jää kapea rantaluhta, jossa kasvaa kurjenmiekkaa (Iris pseudacorus). Lohko 13 Metsälaidun, josta osa on istutustaimikkoa. Rannan puolella osa laitumesta on tervaleppälehtoa. Tien toisella puolella on tiheä istutuskuusikko, jonka reunalla kasvaa yksittäinen tammi. Laitumen itäreunan kallion reunalla kasvaa kaksi komeaa mäntyä. Kallion reunan putkilokasvilajistoon kuuluu myös kissankäpälä (Antennaria dioica), mäkitervakko (Lychnis viscaria) ja huopakeltano (Pilosella officinarum). Lohko 14 Lajistollisesti edustava kallioketo, jossa kasvaa muutama kookas pylväskataja. Kalliokedon putkilokasvilajisto on runsas ja kohteella esiintyy mm. ketoneilikka (Dianthus deltoides), mäkitervakko, kurjenkello (Campanula patula), tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum), keltamaksaruoho (Sedum acre), piennarmatara (Galium x pomeranicum), hirssisara (Carex panicea), särmäkuisma ( Hypericum maculatum), pukinjuuri (Pimpinella saxifraga), mäkikaura (Avenula pubescens), ahdekaunokki (Centaurea jacea) ja kissankello (Campanula rotundifolia). Osa ketoalueesta on metsitetty ja kohteella on tiheä kuusitaimikko. Kohteella on perinnemaisema-arvoja ja alueen arvoa lisää laidunnus. 7

40 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 4.2 Länsiranta Länsirannan kaava-alueelta ei tehty koko aluetta käsittävää lohkokohtaista kasvillisuusselvitystä. Suurin osa kaava-alueesta on niukkalajista, hiekkapohjaista männikköä. Alueella on runsaasti taimikoita ja useita laajoja avohakkuukohteita. Alueen vallitseva metsätyyppi on kuiva puolukkatyypin kangas ja alueen kalliot ovat karuja eikä kohteella esiinny kallioketoja. Alueen merkittävimmät luontokohteet ovat rantojen tervaleppälehtoja, mutta niitäkin on niukasti. Vanhaa metsää ei kaava-alueella esiinny ja kaikki metsät ovat rantaviivan puustoa lukuun ottamatta talouskäytössä. Kohde 1 Tervaleppälehto Metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö Vankkapuustoinen, osin rinteessä sijaitseva tervaleppälehto, jossa puusto koostuu kookkaista tervalepistä, rauduskoivuista ja kuusista. Lehdon poikki laskee rinnettä pitkin noro, jonka vuoksi tervaleppää kasvaa myös varsinaisella rinnealueella. Rantaviivan maaperä on hiekansekaista, mutta varsinaista hiekkarantaa ei kohteella esiinny, eikä hiekkarantojen putkilokasvilajistoa kasva kohteella. Alueella on jonkin verran lahoavaa tervaleppää ja useita tikankoloja. Aluskasvillisuus on tyypillistä tervaleppälehdon lajistoa. Putkilokasvilajistoon kuuluu mm. hiirenporras, metsänalvejuuri, tesmayrtti, valkovuokko, sudenmarja, mesiangervo, nokkonen, tesma, lehtonurmikka ja koiranvehnä. Kohde rajautuu rannanpuolelta tiheään viljelyperäiseen kuusikkoon. Lehdon pesimälinnustoon kuuluu kansallisessa uhanalaisselvityksessä (Rassi 2001) vaarantuneeksi (VU) luokiteltu pikkutikka (Dendrocopos minor) ja mustapääkerttu (Sylvia atrricapilla). Mereen laskevan noron suulle muodostuu talvisin komeita paannejäämuodostelmia. Kohde 2 Tervaleppälehto Metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö Pienialainen avohakkuualueeseen rajautuva tervaleppälehto, jonka keskellä kulkee noro. Lahdenpohjukkaan muodostunut tervaleppälehto ei enää ole luonnontilainen, sillä kohdetta on harvennettu ja osa alueesta on kokonaan hävinnyt hakkuissa. Lehto on tyypillistä puna-ailakkityypin kosteapohjaista lehtoa, vaikka punaailakkia kohteella kasvaakin niukasti. Aluskasvillisuudessa on lisääntyneen valon määrän johdosta runsaasti pioneerilajistoa ja varjoa vaativa lajisto on taantunut. Lehtolajeista mainittakoon valkovuokko, sudenmarja, lehtoarho, lehtonurmikka ja koiranvehnä. Kohteella on jonkin verran lahopuuta ja muutama kolopuu. Kohde 3 Näköalakallio Korkea, useasta tasanteesta muodostunut kallioalue, jonka laelta on edustava näkynä läntiselle merialueelle. Kallion alaosat kasvavat mäntyä ja ainoastaan lakiosa on puuton. Kallion putkilokasvilajistoon kuuluu kalliohatikka (Spergula morisonii) ja keto-orvokki (Viola tricolor), mutta kallioketoja ei kohteella esiinny. Kohteen arvo perustuu maisemallisiin tekijöihin. 8

41 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 4.3 Liito-orava Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym.2001) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 % (mm Hanski 1998). Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana Käytetyt menetelmät Liito-oravainventointi suoritettiin jätöshavainnointia käyttäen ja lisäksi kaava-alueelta etsittiin sopivia kolopuita, joissa liito-oravat pesivät ja joita ne käyttävät päivälepopaikkoinaan. Inventointi suoritettiin huhtikuussa Tällöin alueella oli varjopaikoissa vielä lunta, eikä kasvillisuus haitannut havainnointia. Liito-oravaesiintymien etsintä on helpointa ja samalla tarkinta kevättalvella, jolloin reviirillään oleskelevien liito-oravien jätökset kertyvät sulavan lumen pinnalle helposti havaittaviksi jätöskasoiksi. Keski- ja loppukesän umpeutuneen kasvillisuuden keskeltä jätösten löytyminen saattaa olla erittäin hankalaa. Lisäksi jätökset hajoavat kesällä varsin nopeasti ja liito-oravat liikkuvat talveen verrattuna laajemmalla alueella. Tutkimusalue kuljettiin systemaattisesti läpi ja kaikkien suurimpien lehtipuiden (erityisesti haapojen) tyvet tarkastettiin jätösten löytämiseksi. Myös kolopuiden ja suurimpien kuusten tyvet tarkastettiin systemaattisesti Tulokset Alueella ei ole, rantojen tervaleppälehtoja lukuun ottamatta, lehtipuuvaltaisia varttuneita metsiä tai vanhaa sekametsää. Liito-oravalle sopivaa elinympäristöä on alueella erittäin vähän, eikä mitään merkkejä lajin esiintymisestä inventoinneissa tehty. Alueelta ei ole olemassa julkaistua tietoa liito-oravan esiintymisestä. Länsipuolen kaava-alueen metsät ovat suurimmaksi osaksi liian karuja lajin lisääntymisympäristöksi. Pohjoisrannan kaava-alueen metsät sopisivat metsätyyppinsä puolesta paremmin lajin pesimisympäristöksi, mutta lehtipuiden niukkuus, nuori puusto ja kolopuiden puute ovat syynä lajin puuttumiseen alueen eläimistöstä. Lähimmät tunnetut liito-oravaesiintymät sijaitsevat melko kaukana nyt inventoidusta kaava-alueesta (Kemiönsaaren sillan lähellä sijaitseva esiintymä lienee lajin lähin tunnettu esiintymä). 9

42 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 5. Yhteenveto Kaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä mutta rantojen tervaleppälehdot sekä avokalliot ovat Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei ole soita eikä myöskään Vesilain luvun 15a ja 17a tarkoittamia suojeltavia pienvesiä (luonnontilaisia puroja, lähteitä). Helgebodavikenin lahdenpohjukan laitumella ja Gubbhagenin kalliokedolla on perinnemaisema-arvoja ja alueen kasvilajistoon kuuluu perinnebiotooppien lajistoa kuten ketoneilikkaa. Alueella ei ole vanhaa metsää eikä varttunutta sekametsää. Liito-oravia ei alueella havaittu ja niiden esiintyminen alueella on todennäköisestikin vain tilapäistä, sillä lajille sopivaa lisääntymisympäristöä ei kaava-alueella ole. EU:n Lintudirektiivin liitteen I lintulajeista alueella pesii ainakin pyy ja palokärki ja todennäköisesti myös harmaapäätikka ja kangaskiuru. Muiden Lintudirektiivilajien pesiminen alueella on epätodennäköistä. Uhanalaista putkilokasvilajistoa, sammalia tai jäkäliä ei alueella kirjallisuustietojen perusteella esiinny, ja ainoa uhanalainen inventoinneissa löydetty putkilokasvilaji on silmälläpidettävien ryhmään luokiteltu ketoneilikka. Alueen kasvillisuustyyppien perusteella muiden uhanalaisten putkilokasvien esiintyminen alueella on epätodennäköistä. 10

43 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Lähteet ja kirjallisuus Heikkinen, R., Husa, J Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Lehtomaa, Leena 2000:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. - Serioffset Liitteet karttaliite 11

44 Lohkokartta 1. Kemiö pohjoisranta

45 Lohkokartta 2. Kemiö pohjoisranta

46 KIMITOÖNS KOMMUN LIITE 3 ÄNDRING OCH DELVIS ANNULERING AV STRANDDETALJPLAN FÖR WESTANKÄRR PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING 1. Område och planläggningsobjekt Planläggningsområdet är beläget i Mjösunds by i Kimitoöns kommun. Planläggningsområdet består av två delar (nedan benämnda östra och västra delen). Bild 1: Planläggningsområdets läge Planläggningsområdet består av följande fastigheter: Westankärr Porto West Mellangård 2. Planläggningens utgångspunkter 2.1 Planläggningssituation Landskapsplanläggning På området gäller en landskapsplan, som fastställts av miljöministeriet den I denna hör det östra stranddetaljplanändringsområdet med avseende på fritidsbostadsdimensionering till delområde 1 (7-10 fbe/km och fri strand 40%) och det östra till delområde 3 (3-5 fbe/km och fri strand 50%). Bild 2: Utdrag ur landskapsplan

47 Generalplanläggning Beredningen av Kimito stranddelgeneralplanändring har pågått under samma tid som beredningen av stranddetaljplanen, som nu ändras. Bägge nämnda planers dimensionering av strandbyggnadsrätten har baserats på, vid den tidsperioden, ikraftvarande regionplan. I den fastställda Åbolands landskapsplan har strandfritidsbosättningens dimensionering reviderats och därmed styrs stranddetaljplanändringen av denna. Bild 3: Utdrag ur Kimito stranddelgeneralplan. Detaljplanläggning Inom området gäller Westankärrs stranddetaljplan, som godkänts av Kimito kommunfullmäktige den I nämnda stranddetaljplan har inom det östra planläggningsområdet anvisats fyra RA-kvarter för fritidsbostäder (9 byggnadsplatser), naturskyddsområde, LV-kvarter samt jord- och skogsbruksområde (M, M-1) och inom det västra området har anvisats totalt 4 RA-kvarter (14 byggnadsplatser), LV-kvarter samt jord- och skogsbruksområde (M, M-1). Bild 4a: Västra delen av stranddetaljområdet som ändras

48 Bild 4b: Östra delen av stranddetaljområdet som ändras 2.2 Markägoförhållanden Fastighet Westankärr 1:162 och fastighet Mellangård 5:20 ägs av Anne-Caroline Forss. Fastighet Porto West 1:163 ägs av Porto West Ab. 2.3 Byggnadssituation På den östra planändringsdelen finns inga bebyggda byggnadsplatser. Av den västra delens byggnadsplatser är fyra bebyggda. Kvarteren, där dessa bebyggda byggnadsplatser finns, ingår inte i planändringen. 2.4 Basutredningar Grundkarta och en basutredning gällande områdets naturvärden har utarbetats i samband med att beredningen av planändringen inleddes. Nödvändiga revideringar och uppdateringar utförs i dessa. 3. Preliminära målsättningar Planändringens målsättning är att annullera ikraftvarande stranddetaljplan, som är belägen mellan ifrågavarande stranddetaljplans västra del och ikraftvarande Westanparks detaljplan. Annullering av nämnda områdes plan utförs för att det skall vara möjligt att utarbeta en detaljplan för området. Området ansluts planläggningsmässigt till nämnda Westanparks detaljplanområde. Förutom tidigare konstaterade delvisa annullering av stranddetaljplanen är stranddetaljplanändringens målsättning att flytta byggnadsplatser för fritidsbostäder från ändringsplanens östra planområde till det västra planområdet, där goda byggnadsplatser finns. Byggnadsplatserna som flyttas enligt ändringsplanen är belägna i en brant och bergig nordlig sluttning. I och med flyttning av byggnadsplatserna åstadkoms bättre placering med tanke på byggbarhet, användning och säkerhet. Den västliga stranden erbjuder även bättre tillgänglighet med båt.

49 Bild 5: En förminskning av stranddetaljplanen och de preliminära målsättningarna åskådliggjorda. 4. Alternativ På grund av områdets ringa storlek utarbetas inte olika planalternativ. Vid beredningen av planutkastet fastställs byggnadsplatserna flyttning och placering utgående från markägarnas målsättningar. 5. Konsekvensbedömning I samband med planläggningen utvärderas konsekvenser till följd av planen på: - den bebyggda miljön - landskapet och naturen - kommunekonomin - trafiken samt eventuella övriga konsekvenser. 6. Intressenter På basen av en preliminär granskning utgörs intressenter av: Markägare, invånare, förbund, företag: - planläggningsområdets ägare - grannområdens markägare Kommunens förvaltning: - bygg- och miljötillsynsnämnden - tekniska nämnden Myndigheter: - Egentliga Finlands närings-, trafik- och miljöcentral (områdesanvändning, naturskydd) - Egentliga Finlands förbund

50 7. Deltagande och växelverkan 8. Tilläggsuppgifter 7.1 Inledning - ett arbetsmöte mellan representanter för markägaren (Forss), Egentliga Finlands ELY-central (Kaipiainen) och kommunen (Lindeberg) samt planläggningskonsulten hölls under sommaren planberedningen inleddes på hösten Utkastsskede - program för deltagande och bedömning samt planutkast färdigställdes den markägaren godkände utkastet kommunens tekniska nämnd tar beslut om planens anhängiggörelse - kungörelse om planens anhängiggörelse publiceras på kommunens anslagstavla. I samband med detta ställs program för deltagande och bedömning samt planutkastet ut till allmänhetens påseende - det s.k. beredningsskedets hörande (MBL 62 ) genomförs i och med att planutkastet ställs ut till allmänhetens påseende - utlåtande gällande planutkastet inbegärs från myndigheter och nämnder. - utlåtanden inkom från Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland, Egentliga Finlands förbund samt byggnads- och miljötillsynsnämnden i Kimitoöns kommun - under framläggningstiden inlämnades en anmärkning om planutkastet - ett arbetsmöte mellan Närings-, trafik- och miljöcentralen (Kaipiainen), kommunen (Lindeberg), markägaren (Forss) och plankonsulten (Hautala) hölls plankonsulten gav bemötanden på utlåtandena och anmärkningen - planutkastet justerades på grund av utlåtandena i enlighet med plankonsultens bemötande. 7.3 Förslagsskede - planförslaget färdigställdes den markägaren godkände förslaget tekniska nämnden tar beslut om att ställa ut planen till allmänhetens påseende. - erforderliga utlåtande inbegärs från myndigheter och nämnder - planförslaget läggs till allmänhetens påseende - plankonsultens genmälen till utlåtanden och ställningstaganden - tekniska nämnden godkänner planförslaget och förordar stranddetaljplanändringens godkännande för kommunstyrelsen 7.4 Godkännande - kommunstyrelse förordar stranddetaljplanändringens och den delvisa planannulleringens godkännande för kommunfullmäktige ( ) - kommunfullmäktige godkände stranddetaljplanändringen och den delvisa planannulleringen ( ) Tilläggsuppgifter gällande beredningen av stranddetaljplanen ges av: Planläggningskonsult: Sweco Ympäristö Oy lantmäteriingenjör Petri Hautala telefon e-post petri.hautala@sweco.fi adress PB 669 (Nylandsgatan 19 A), Åbo

51 Kimitoöns kommun Planläggningsarkitekt Åke Lindeberg telefon (02) fax (02) e-post adress Vretavägen 19, Kimito Åbo den , Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala lantmäteriingenjör

52 KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 3 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Alue ja suunnittelun kohde Suunnittelualue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa Mjösundin kylässä. Suunnittelualue koostuu kahdesta osasta (jäljempänä itä- ja länsiosa). Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue koostuu seuraavista tiloista: Westankärr Porto West Mellangård 2. Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Maankuntakaavoitus Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava. Siinä itäisempi ranta-asemakaavan muutosalue kuuluu loma-asutuksen mitoituksen osalta osa-alueeseen 1 (7-10 lay/km ja vapaaranta 40%) ja läntisempi osa osa-alueeseen 3 (3-5 lay/km vapaaranta 50%) Kuva 2: Ote maakuntakaavasta

53 Yleiskaavoitus Kemiön rantaosayleiskaavan muutos on laadittu nyt muutettavan ranta-asemakaavan kanssa samaan aikaan. Molempien kaavojen rantarakennusoikeuden mitoitus on perustunut em. kaavojen laadinnan aikaan voimassa olleeseen seutukaavaan. Vahvistuneessa Turunmaan maakuntakaavassa rannan loma-asutuksen mitoitus on tarkistettu ja tämän vuoksi se ohjaa laadittavaa ranta-asemakaavan muutosta. Kuva 3: Ote Kemiön rantayleiskaavasta. Asemakaavoitus Alueella on voimassa Kemiön kunnanvaltuuston hyväksymä Westankärrin ranta-asemakaava. Kyseisessä ranta-asemakaavassa suunnittelualueen itäosaan on osoitettu neljä loma-asunnon RA-korttelia (9 rakennuspaikkaa), luonnonsuojelualuetta, LV-kortteli sekä maa- ja metsätalousaluetta (M, M-1) ja länsiosaan on osoitettu yhteensä 4 RA-korttelia (14 rakennuspaikkaa), LV-kortteli sekä maa- ja metsätalousaluetta (M, M-1). Kuva 4a: Muutettavan ranta-asemakaavan länsiosa

54 Kuva 4b: Muutettavan ranta-asemakaavan itäosa 2.2 Maanomistus Kiinteistön Westankärr 1:162 ja kiinteistön Mellangård 5:20 omistaa Anne-Caroline Forss. Kiinteistön Porto West 1:163 omistaa Porto West Ab. 2.3 Rakentamistilanne Muutettavan kaavan itäisellä osalla ei ole rakennettuja rakennuspaikkoja. Läntisen osan rakennuspaikoista neljä rakennuspaikkaa on rakennettu. Korttelit, joissa nämä rakennetut rakennuspaikat sijaitsevat, eivät ole mukana kaavan muutoksessa. 2.4 Perusselvitykset Pohjakartta ja alueen luontoarvojen perusselvitys on laadittu muutettavan kaavan laatimisen alussa, niihin tehdään tarpeelliset tarkennukset ja päivitykset. 3. Alustavat tavoitteet Kaavan muutoksen yhtenä tavoitteena on kumota voimassa olevan ranta-asemakaavan alue, joka sijaitsee ko. ranta-asemakaavan länsiosassa rannan ja voimassa olevan Westanparkin asemakaavan välissä. Ko. alueen kaavan kumoaminen tehdään siksi, että alueelle voidaan laatia asemakaava. Alue liitetään kaavallisesti em. Westanparkin asemakaava-alueeseen. Edellä todetun ranta-asemakaavan osittaisen kumoamisen lisäksi ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää loma-asunnon rakennuspaikkoja muutettavan rantaasemakaavan itäiseltä alueelta läntiselle alueelle paikkoihin, josta löytyy hyviä rakennuspaikkoja. Muutettavan kaavan mukaiset siirrettävät rakennuspaikat sijaitsevat jyrkässä ja kallioisessa pohjoisrinteessä. Rakennuspaikkojen siirrolla saadaan rakennuspaikat rakennettavuuden, käytön ja turvallisuuden kannalta katsottuna parempaan paikkaan. Länsiranta tarjoaa myös veneilyn kannalta paremmat ulottuvuudet.

55 Kuva 5: Pienennös muutettavasta ranta-asemakaavasta ja alustavat tavoitteet havainnollistettuna. 4. Laadittavat vaihtoehdot Alueen suppeudesta ja maastosta johtuen erilaisia kaavavaihtoehtoja ei laadita. Kaavaluonnosta laadittaessa keskustellaan maanomistajan tavoitteiden pohjalta siirrettävistä rakennuspaikoista ja niiden sijoittelusta. 5. Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat vaikutukset: - rakennettuun ympäristöön - maisemaan ja luontoon - kuntatalouteen - liikenteeseen sekä mahdolliset muut vaikutukset. 6. Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat: - kaavoitettavan alueen omistaja - naapurialueiden maanomistajat Kunnan hallintokunnat: - rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta - tekninen lautakunta Viranomaiset: - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (alueiden käyttö, luonnonsuojelu) - Varsinais-Suomen liitto 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 7.1 Aloitus - Työneuvottelu maanomistajan (Forss), Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (Kaipiainen), kunnan (Lindeberg) ja kaavan laatijan (Hautala) kesken järjestettiin kesällä 2013

56 - kaavan laadinta aloitettiin syksyllä Luonnosvaihe - osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos valmistui maanomistaja hyväksyi luonnoksen kunnan tekninen lautakunta päättää kaavan vireille tulosta - kuulutus kaavan vireille tulosta julkaistaan kunnan ilmoitustaululla. Samalla asetetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtäville - ns. laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) hoidetaan asettamalla kaavaluonnos nähtäville - lausuntopyynnöt lautakunnilta ja viranomaisilta - lausunnon antoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto sekä Kemiönsaaren kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta - kaavaluonnoksesta jätettiin nähtävillä olon aikana yksi muistutus - työneuvottelu ELY keskuksen (Kaipiainen), kunnan (Lindeberg), maanomistajan (Forss) ja kaavan laatijan (Hautala) kesken pidettiin kaavan laatija antoi kaavan laatijan vastineen lausuntoihin ja muistutukseen - kaavaluonnosta tarkistettiin lausuntojen johdosta kaavan laatijan vastineen mukaisesti 7.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus valmistui maanomistaja hyväksyi ehdotuksen _ tekninen lautakunta päättää asettaa kaavan virallisesti nähtäville - tarvittavat lausuntopyynnöt lautakunnilta ja viranomaisilta - kaavaehdotus nähtävillä - kaavan laatijan vastineet lausuntoihin ja kannanottoihin - tekninen lautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen ja esittää kunnanhallitukselle ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä 7.4 Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan muutoksen ja osittaisen kumoamisen hyväksymistä ( ) - kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan muutoksen ja osittaisen kumoamisen ( ) 8. Lisätiedot Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista jakavat: Kaavan laativa konsultti: Sweco Ympäristö Oy Maanmittausinsinööri Petri Hautala puhelin sähköposti petri.hautala@sweco.fi osoite PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), Turku Kemiönsaaren kunta Kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg puhelin (02) faksi (02) sähköposti etunimi.sukunimi@kimitoon.fi osoite Vretantie 19, Kemiö

57 Turku, , Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala maanmittausinsinööri

58 Liite 4 Kemiönsaaren kunta KAAVAN LAATIJAN VASTINE Kaavan laatijana annan vastineen Westankärrin ranta-asemakaavan muutoksen (kiinteistöt Westankärr , Porto West , Mellangård ) kaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin. Kaavaluonnos oli nähtävillä Lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskus, Viisi siirrettävää rakennuspaikkaa on liian monta, jos tuloksena on, että läntinen ranta jää kokonaan ilman vapaata rantaa. Itäiseltä osalta tulee siirtää läntiselle osalle vähemmän kuin viisi rakennuspaikkaa. 2. Kumottavaa rannan osaa ei enää voida laskea kaava-alueen vapaana rantana. 3. Vaihtoehtona on, että tässä ranta-asemakaavassa annetaan vapaan rannan olla muuttumattomana ja rantakysymystä voisi käsitellä tämän kaavan sijasta mahdollisen asemakaavan kautta. 4. Mikäli aikomuksena on, että vapaata rantaa on pääosin itäisellä kaava-alueella, on ajateltu sijoitus jäljellä olevista rakennuspaikoista neljässä eri paikassa tuhlaileva. Itäiselle alueelle jäävät rakennuspaikat tulee keskittää. 5. Muutettavan kaavan mukaisten rakennuspaikkojen takarajat sijaitsevat noin metriä rannasta ja jokaisella rakennuspaikalla on metriä rantaviivaa. Kaavan muutoksella osoitettujen rakennuspaikkojen rajat sitä vastoin sijaitsevat melkein kaksinkertaisella etäisyydellä rannasta ja jokaiselle rakennuspaikalle ehdotetaan metriä rantaviivaa. Uusien rakennuspaikkojen tulee olla samaa kokoa kuin muutettavan kaavan rakennuspaikat. 6. Pemarfjärdenin vieressä tulee olla myös vapaata rantaa. Ranta-alueet, joita kaavan muutos koskee, sijaitsevat kahden eri vesistön vieressä ja omaavat laadullisesti eri ominaisuudet. Rantatyypeistä yhtä ei voida kokonaan muuttaa rakennetuksi ympäristöksi. Kaavan laatija: 1. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa todettiin, että itäiseltä alueelta voidaan siirtää niin monta rakennuspaikkaa läntiselle alueelle, kuin hyviä rakennuspaikkoja löytyy. Nyt siirretyt viisi rakennuspaikkaa on sijoitettu muutettavan kaavan mukaisten 14 rakennuspaikan läheisyyteen niin, että ne muodostavat lähes yhtenäisen alueen. Siirtämällä vähemmän kuin viisi rakennuspaikkaa, ei läntiselle alueelle saada silti varsinaista vapaata rantaa, vaan rakennuspaikkojen keskittämisellä läntiselle alueelle saadaan itäiselle alueelle mahdollisimman pitkät yhtenäiset vapaan rannan osuudet. Tähän on pyritty jo muutettavalla kaavalla. 2. Näin ei ole tehtykään. Kaavaselostuksessa on todettu kumottavan kaavan osan rantaviivan määrä ja vaikutus muutettavan kaavan kokonaisrantaviivan määrään. Myös rantarakennusoikeuden laskenta on tehty niin, että kumottavan kaavan osan rantaviiva ei ole ollut laskennassa mukana. 3. Ranta-asemakaava ja asemakaava halutaan pitää selkeästi erillisinä kaavoina, koska ranta-asemakaavan rakennusoikeuden määrä osoitetaan rantarakennusoikeuslaskennan perusteella ja asemakaavan rannan käyttö halutaan suunnitella palvelemaan asemakaava-aluetta.

59 2 (4) 4. Kaavaluonnosta tarkistetaan maanomistajan tavoitteet, maaston muodot, rakennuspaikkojen rakennettavuus sekä maaperän ja rannan laatu huomioiden niin, että vapaa ranta muodostuu mahdollisimman yhtenäiseksi. 5. Muutettavan kaavan rakennuspaikkoja rakennettaessa on saatu kokemusta, että ko. kaavan rakennuspaikat ovat liian lyhyitä rannasta poispäin. Kaavaluonnoksen rakennuspaikkoja pienennetään niin, että ne ovat noin 90 metriä rannasta takamaalle päin. Rakennuspaikkojen rakennettavuuden, käytön ja kysynnän vuoksi rakennuspaikat tulisi osoittaa hieman voimassa olevan kaavan rakennuspaikkoja isompana rannan suuntaisesti. Kaavaluonnosta tarkistetaan niin, että rakennuspaikalla on korkeintaan noin 80 metriä rantaviivaa. 6. Voimassa olevassa kaavassa on kaavan mitoituksen mukaisesta 23 rakennuspaikasta 14 rakennuspaikkaa osoitettu kaavan läntiselle osalle. Voimassa olevassa kaavassa rakentaminen on keskitetty alueelle, jolle nyt siirretään viisi rakennuspaikkaa alueelta, joka sopii huonommin rakennuskäyttöön. Muutettavassa kaavassa iso osa kaavan länsiosan vapaasta rannasta on osoitettu Westanparkin asemakaavan ja rannan väliin jäävänä kapeana alueena, jonka todellinen vapaana rantana käyttäminen on suppeaa. Voimassa olevan kaavan siirrettävät rakennuspaikat eivät sijaintinsa vuoksi ole kysyttyjä. Rakennuspaikkojen kysyntä kasvaa, kun ne siirretään paremmin rakentamiseen soveltuvalle rannanosalle. Siirretyt rakennuspaikat sijoittuvat muutettavan kaavan mukaisien rakennettujen rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Näin ollen kaavan muutoksen myötä teiden rakentaminen on vähäistä. Rakennuspaikkojen siirron myötä kaavan itäosan pitkä rakentamaton luonnon olosuhteiltaan monipuolinen laajasti takamaalle ulottuva alue osoitetaan ranta-asemakaavalla vapaaksi rannaksi. Itäosan ranta-alueella on kaavassa osoitettuja suojeluarvoja omaavia rannanosien lisäksi pehmeitä ja kaislikkoja ja ruovikkoja, jotka soveltuvat huonosti rakentamiseen, mutta hyvin lintujen pesintäalueeksi. Kaavan läntinen osa-alue sijaitsee laajan ja hyvin rakentamiseen soveltuvan vesialueen yhteydessä. Näin ollen loma-asumisen kuormitus vesistöön ei ole ongelma, vaikka alueelle osoitetaan lisää rakennuspaikkoja. Edellä todettuun perustuen voidaan todeta, että keskittämällä rakentaminen kaavan läntiselle osa-alueelle, saadaan luonnonolosuhteen parhaiten huomioitua kaavassa. Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen liitto toteaa, että alueella on voimassa loma-asutuksen mitoitusnormi 7-10 loma-asuntoyksikköä rantaviivakilometriä kohti 40 % vapaarantaosuudella. 2. Kaava-alueen itäiselle osalle sijoitettavien loma-asutuksen rakennuspaikkojen sijoittelu on vapaata rantaa tuhlaileva. Rakennuspaikkojen sijoittelua tulee vielä pohtia niin, että yhtenäisen vapaan rannan osuus olisi mahdollisimman suuri. Kaavan laatija: 1. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava, jossa itäisempi ranta-asemakaavan muutosalue kuuluu loma-asutuksen mitoituksen osalta osa-

60 3 (4) alueeseen 1 (7-10 lay/km ja vapaaranta 40%) ja läntisempi osa osa-alueeseen 3 (3-5 lay/km vapaaranta 50%) Maakuntakaavan loma-asumisen mitoitusnormin mukaan läntisellä osalla on rantarakennusoikeutta kaavan osittaisen kumoamisen jälkeen 5,5 lay-9,1 lay ja itäisellä osalla 15,3 lay-21,9 lay. Näin ollen ko. alueen rantarakennusoikeus yhteensä on 20,8 lay-31 lay. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 23 loma-asunnon rakennuspaikkaa. 2. Kaavaluonnosta tarkistetaan maanomistajan tavoitteet, maaston muodot, rakennuspaikkojen rakennettavuus sekä maaperän ja rannan laatu huomioiden niin, että vapaa ranta muodostuu mahdollisimman yhtenäiseksi. Kemiönsaaren kunta, rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta, Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnalla ei ole mitään huomautettavaa rantaasemakaavan muutosluonnoksesta. Kaavan laatija: Ei kommentoitavaa. 2. Muistutukset Gerd Hakalax, Roger Hakalax, Petteri Knuutila, Koko Westankärrin ranta-asemakaava muutettava saman kaavamuutoksen yhteydessä. Muutostarve koskee kaavamääräyksiä. Nykyiset kaavamääräykset eivät ole yksiselitteisiä. Kaavamääräykset uusittava siten, että myös tällä kaava-alueella on mahdollista rakentaa sauna ja vierasmaja yhteen rakennukseen, kuten on mahdollista muilla kaava-alueilla. Yhteen rakennetun saunan ja vierasmajan pinta-ala saisi olla korkeintaan 45 m2. Samalla voidaan maksimimäärä rakennuksia rakennuspaikoilla laskea kuudesta viiteen kun kyseiset rakennukset rakennetaan yhteen. 2. Kiinteistö 1:101 osoitettava kokonaisuudessaan RA alueena. Kaavan laatija: 1. Kaavamääräykseen liittyvää asiaa käsiteltiin viranomaisneuvottelussa (työneuvottelu) Kaavan laatija oli laatinut alustavan kaavan laatijan vastineen ko. asian osalta kunnan edustajan kanssa käydyn keskustelun perusteella ja toimittanut alustavan kaavan laatijan vastineen neuvottelun osallistujille ennakkoon. Alustavassa kaavan laatijan vastineessa todettiin asiasta seuraavaa: Kunta ja ELY keskus on aiemmin neuvotellut yleisellä tasolla saunan ja vierasmajan rakentamisesta yhtenä rakennuksena. ELY keskus suhtautuu asiaan kielteisesti. Em. keskusteluiden perusteella kaavamääräyksistä poistetaan teksti Rakennettaessa sauna ja vierasmaja erillisenä, on kummankin enimmäiskerrosala 25 m2 Kaavamääräyksiin lisätään teksti Saunan enimmäiskerrosala saa olla enintään 25 m2 ja vierasmajan enintään 25 m2. Viime aikoina Kemiönsaaren kuntaan laadituissa ranta-asemakaavoissa ei kaavamääräysten mukaan ole mahdollista rakentaa saunaa ja vierasmajaa yhtenä rakennuksena. Näin ollen edellä todettu kaavamääräys on muutoksen jälkeen yhteneväinen koko kunnan alueella.

61 4 (4) Kunta on tulkinnut voimassa olevan kaavan ko. kaavamääräystä niin, että saunaa ja vierasmajaa ei voi rakentaa yhtenä rakennuksena. Näin ollen edellä todettu kaavamääräyksen muutos on kunnan tulkinnan mukainen, eikä kaavamääräyksen muuttaminen aiheuta tarvetta laajentaa kaavan muutosaluetta koskemaan koko voimassa olevaa kaavaa. Nyt laadittavan kaavan muutoksen alue ja tavoitteet huomioiden, olisi kohtuutonta kaavanmuutosalueen maanomistajaa kohtaan aloittaa kaavaprosessi uudelleen. Kunnan ja ELY keskuksen edustajat totesivat ko. neuvottelussa, että muutettavan kaavan mukaista merkintää ei tarvitse muuttaa. Perusteluna kannalle oli, että muistutuksen jättäjät (Hakalax) ovat hakeneet poikkeamislupamenettelyllä lupaa rakentaa muutettavan kaavan mukaiselle rakennuspaikalle sauna ja vierasmaja yhtenä rakennuksena. Poikkeamislupa-asia on edennyt kunnasta saatujen tietojen perusteella seuraavasti: - Poikkeaminen myönnetään (kunnan tekninen lautakunta, ) - Lounais-Suomen Ympäristökeskus valittaa päätöksestä Turun hallintooikeuteen - Turun hallinto-oikeus on päättänyt, että teknisen lautakunnan myöntämä poikkeamislupa kumotaan ja poikkeamislupahakemus hylätään - Poikkeamisluvan hakijat valittivat Turun hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen - Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut antamassa päätöksessään Turun hallinto-oikeuden päätöstä Kunnan ja ELY keskuksen esityksen ja kunnan antaman selvityksen perusteella ko. kaavamääräys pidetään ennallaan. Kaava-aluetta ei laajenneta edellä todetuin perustein. 2. Nyt laadittavan kaavan muutoksen vaihe huomioiden ei ole kannattavaa laajentaa kaava-aluetta. Kaavan muutoksen tavoitteet huomioiden suunnittelualueen laajuus on perusteltua pitää yhtä maanomistusyksikköä koskevana Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala kaavan laatija