EKHOLMEN-HÖGSKÄR RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN KUNTA EKHOLMEN-HÖGSKÄR RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS KAAVASELOSTUS KEMIÖNSAAREN KUNNANVALTUUSTO

2 2 Tämä kaavaselostus koskee Kemiönsaaren kunnassa (322) Vesterillon kylässä (539) tilaa 1:50 Högskär. 1. PERUSTIEDOT KEMIÖNSAARI EKHOLMEN-HÖGSKÄR RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE HYVÄKSYTYN RANTA-ASEMAKAAVAN KORTTELIN 1 TONTTEJA 1 JA 2 SEKÄ METSÄTALOUSALUETTA. RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 1-2, VENEVALKAMA-ALUE SEKÄ METSÄTALOUSALUE. Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavanmuutoksen on laatinut Kainuun kaavoitus- ja mittauspalvelu oy (DI Pasi Rantanen). Kaavakäsittelyt Kemiönsaaren tekninen lautakunta on tehnyt vireilletulopäätöksen. Kaavoituksen aloituspalaveri pidettiin (Pöytäkirja liitteenä 2) Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä XXXXX.. Kunnanhallitus on hyväksynyt ranta-asemakaavan / 201. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt ranta-asemakaavan / 201.

3 3 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue käsittää kokonaan Högskärin saaren Kemiönsaaren kunnassa Västanfjärdin kunnanosassa Lammalasta 8 kilometriä eteläkaakkoon. Aluerajauskartat sekä kaavanmuutosalue liitteen 1 liitteessä A. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 8.1 hehtaaria. 1.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavamuutoksen nimi juontuu alkuperäisestä ranta-asemakaavasta, jossa nimen perusteena ovat olleet kahden kaavassa olevan suuren saaren nimet. Kaavan tarkoitus selviää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (liite 1). 1.3 TIIVISTELMÄ Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet selviävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (liite 1). 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS KAAVA-ALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue käsittää kokonaan yhden maanomistajan hallussa olevan rakentamattoman yli 8 hehtaarin saaren. Rakennettu ympäristö Saari on täysin rakentumaton. Joitakin väliaikaisia rakennelmia ja telttoja on alueen itäosassa, mutta ne poistuvat lähiaikoina. Väestön rakenne ja kehitys Suunnittelualueella ei asu vakinaisesti eikä väliaikaisesti asukkaita. Yhdyskuntarakenne Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Sähkölinja tulee saareen.

4 4 Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Lähimmät palvelut sijaitsevat Lammalan taajamassa noin 8 kilometriä pohjoiseen. Samalla alueella sijaitsee useampi venesatama ja veneiden säilytyspaikka. Saarella on etuoikeus oy Turehamnin venesatamapaikkoihin. Satamaa isännöi Kenneth Lindroos. Virkistys Suunnittelualueella ei ole yleisiä virkistyskohteita tai -reittejä. Alue on luokiteltu arvokkaaksi linnustoalueeksi johtuen kallioisten luotojen olemassa olosta lähialueella. Liikenne Saaressa ei ole liikennettä eikä teitä. Saareen ei ole tieyhteyttä, vaan saareen kuljetaan veneellä. Ekholmenin vapaa-ajan tontteja varten on mantereelta tilalta Turehamn 3:52 Vesterillon kylässä varattu jokaiselle tontille auto- ja venepaikka. Ympäristöhäiriöt Alueen lähistöllä ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavia laitoksia Maanomistus Kaava-alue on kokonaan yksityisessä omistuksessa. Carl Sauren, Käärmesaarentie Espoo. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Seutukaava ja maakuntakaavaehdotus Seutukaava- ja maakuntakaavaehdotus on liitteen 1 liitteenä C. Suunnittelualueelle ei ole erityismerkintöjä. Alueelle on osoitettu rakentamisen määräksi 2-3 tonttia rantaviivakilometriä kohden sekä 50 % rantaviivasta vapaaksi. Yleiskaava Alueella on ennen alkupeäistä Ekholmen-Högskär ranta-asemakaavaa ollut voimassa oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, joka on astunut voimaan Kyseisessä yleiskaavassa on Ekholmenin saarelle osoitettu RM-merkintä ja Högskäriin yhden RA-tontin merkintä. Ekholmenin merkintä käsittää 22 tontin rakennusoikeuden. Sittemmin yleiskaavaa on ajantasaistettu ja siihen on tehty muutoksia, jotka on hyväksytty Suunnittelualue on osoitettu ajantasaistuksessa ns. valkoiseksi alueeksi eli siinä on todettu alueella olevan voimassa vahvistettu ranta-asemakaava. Alkuperäisen rantaasemakaavan laadintaa on ohjannut siis vuonna 1999 vahvistunut rantayleiskaava.

5 5 Ranta-asemakaava Kun alkuperäistä Ekholmen-Högskär ranta-asemakaavaa tehtiin, ei alue ollut rantayleiskaavassa valkoisena, vaan sillä oli asemakaavoitusta ohjaavia merkintöjä alueen maankäytöstä. Vanhassa rantayleiskaavassa, joka siis ohjasi alkuperästä ja ohjaa myös tätä muutosta, oli mitoitus Ekholmenin alueelle 22 RM-tonttia ja Högskäriin 1 RA-tontti. Rantayleiskaavassa oli alunperin ollut merkintänä Ekhomeniin 22 RA-tonttia, mutta se muutettiin RM-tonteiksi sillä perusteella, että alue oli toiminut yrityksen lomanviettoalueena. Sitten alueelle tehtiin ranta-asemakaava, jossa Ekholmeniin osoitettiin 19 RA-tonttia 22 tontin asemasta, koska saareen ei mahtunut enää järkeviä tonttipaikkoja. Kaavoittamatta jätettyjä 3 tonttia ei siirretty täysimääräisesti Högskäriin, koska maanomistaja halusi säilytettävän sen perheen käytössä. Högskäriin siirrettiin vain yksi tontti 3 asemasta eli alkuperäisessä ranta-asemakaavassa aluelle on osoitettu kaksi RA-tonttia saaren itäosaan. Edellisen perusteella kaksi tonttia jäi osoittamatta Högskäriin eikä Högskäriin osoitettu näin täyttä kantatilalaskelman mukaista tonttimäärää (4). Rantayleiskaavojen tärkein tehtävä on jakaa tasapuolisesti rakennusoikeutta maanomistajille kantatilaperiaatteen pohjalta ja siltä pohjalta suunnittelualueella on olemassa käyttämätöntä rakennusoikeutta kahden RA-tontin verran. Rakennusjärjestys Kemiönsaaren rakennusjärjestys on astunut voimaan Pohjakartta Suunnittelualueen kaavoituksen pohjakartan on hyväksytty Koska Högskäriin ei ole rakennettu mitään eikä siitä ole lohottu tontteja, ei mikään ole muuttunut pohjakartan osalta. Näin ollen alkuperästä pohjakarttaa voidaan käyttää sellaisenaan. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Kaavoituspäätös Vireilletulopäätös on tehty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on ollut nähtävillä ja kaavaehdotus XXXX.

6 6 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan laatiminen on tullut ajankohtaiseksi liitteessä 1 kerrottujen syiden takia. 3.1 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osallistuminen ja yhteistyö on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on liitteenä RANTA-ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Maanomistajan tavoitteet on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa liitteessä 1. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Kaava on perinteinen ranta-asemakaava, jossa kaavoitetaan omarantaisia rantarakennuspaikkoja. Kaavassa osoitetetaan 4 RA-tonttia sekä yksi LV-alue. Loppuosa alueesta osoitetaan MUalueeksi. Alkuperäisessä ranta-asemakaavassa kahdella RA-tontilla oli rakennusoikeutta 120 k-m2. Kaavanmuutoksessa rakennusoikeutta on kullakin tontilla 200 k-m2. Kyseinen luku perustuu rantayleiskaavan RA-tonttien rakennusoikeuksien määrään Västanfjärdin saaristossa. Kemiönsaarella saa mantereella sijaitseville RA-tonteille rakentaa 240 k-m2. Ainoa poikkeus, mikä tässä kaavamuutoksessa kaavamääräyksissä on suhteessa Västanfjärdin kunnanosassa ja Kemiönsaarella viime aikoina käytetyille kaavamääräyksille on, että laiturin yhteyteen saa rakentaa enintään 4 k-m2 suuruisen vajan. Vajan rakentaminen laiturin yhteyteen sallittiin alkuperäisessä ranta-asemakaavassa eikä sitä voi ottaa pois, sillä miltei jokainen tontinomistaja on sellaisen rannalleen rakentanut Ekholmenin osalta.

7 Mitoitus Alkuperäisen rantayleiskaavan kantatilaselvitys on liitteessä 1 liitteenä D. Sen mukaan: Ekholmen rakennusoikeus on 18 tonttia Högskärin 4 tonttia Kombelgrundetin 1 tontti (sijaitsee aivan Ekholmenin vieressä). Muut tontit ovat olleet olemassa olevia omilla palstoillaan. Alkuperäisessä rantayleiskaavassa Ekholmenin saarelle 22 tontin rakennusoikeus ja Högskärille 1 tontin rakennusoikeus. Kombelgrundetille ei oltu osoitettu mitään. Edellisen perusteella Ekholmenin saarelle on siirretty Kombelgrundetin yhden tontin rakennusoikeus ja 3 tonttia Högskärin oikeudesta eli = 22 tonttia. Rakennusoikeuden siirto on mahdollista saman maanomistajan palstojen välillä. Rakennusoikeutta on siirretty Ekholmenin puolelle, koska se oli isompi saari ja maanomistaja halusi rauhoittaa Högskärin omaan käyttöön. Kun alkuperäinen ranta-asemakaava laadittiin, osoitettiin Ekholmeniin 22 tontin sijasta 19 RA-tonttia ja Högskäriin 2 RA-tonttia. Toisin sanoen Ekholmeniin jäi osoittamatta 3 tonttia ja Högskäriin lisättiin yksi tontti yhden siellä jo yleiskaavassa osoitetun lisäksi. Näin ollen kahden RA-tontin rakennusoikeus on jäänyt kokonaan osoittamatta, koska maanomistaja ei halunnut niitä silloin Högskäriin. Nyt voimassa olevassa alkuperäisessä ranta-asemakaavassa Högskäriin on osoitettu 2 RAtonttia 4 RA-tontin asemasta. 4 RA- tonttia on myös alkuperäisen kantatilaselvityksen mukainen määrä Högskärille. Maanomistajien tasapuolisuuden ja kantatilaselvitysten perusteella Högsäriin pitäisi osoittaa siis vähintään 4 RA-tonttia, jotta rantayleiskaavan mukainen tonttimäärä jakautuisi oikein. Aloituspalaverissa sovittiin mitoituksen osalta myös, että maakuntaliiton ohjeistus tulisi ottaa huomioon laskettaessa RA-tonttien määrää Högskärin osalta sen lisäksi mitä kantatilaselvitys antaa ohjeistusta. Vaikka Högskär on verrattain suuri ja metsäinen saari, on sen lähistöllä jonkin verran pienempiä saaria ja luotoja. Ehkä luotojen (linnut) takia antaa maakuntaliiton ohjeistus alueelle vain 2-3 tontin rakennusoikeuden rantaviivakilometriä kohden. Tämä on verrattain pieni määrä ottaen huomioon saaren koon ja läheisyyden mantereeseen. Yhtä pitkän matkan päässä mantereesta on lähistöllä Taalintehtaan edustalla 3-5 tontin rakennusoikeus kilometriä kohden samanlaisille saarille kuin mitä Högskär on. Högskärin osalta mitoitusohje on liian matala, mutta koska maakuntaliiton ohjeistus ei ole saarikohtainen vaan aluekohtainen, ei tämä epäkohta tule huomioitua. Edellisen perusteella herääkin kysymys, onko maakuntakaava oikea kaava ohjaamaan rantamitoitusta, sillä maakuntakaavan tarkkuus ja mittakaavataso ei mahdollista tarkkaa ja tasapuolista kohtelua eri

8 8 maanomistajien välillä. Maakuntakaavojen pitäisi ohjata yli kuntarajojen olevia valtakunnallisia maankäyttötavoitteita eikä yksittäisten maanomistajien oikeuksia suhteessa naapurin oikeuksiin. Mikäli lasketaan mitoitus 3 rantatontin mukaan kilometrille, saadaan tulokseksi 3 * 1.28 = 3.84 loma-asuntoyksikköä. Toisin sanoen tämän mitoitusohjeen mukaan Högskäriin saa osoittaa 4 RA-tonttia. Tämä luku vastaa täysin samaa lukua, mitä kantatilaselvitys toteaa ja mitä aikaisemmin tässä testissä on mainittu. Koska kaikki laskentatavat antavat tulokseksi 4 tonttia Högskäriin, on saareen osoitettu siis 4 RA-tonttia. Tämä määrä vastaa siis sekä maakuntaliiton että kantatilaselvityksen antamaa tulosta. Alla on kootusti kaava-alueen sisäisiä mitoituslukuja Todellista rantaviivaa 1280 m. Kantatilaselvityksessä on 1200 m. Siinä rannat mitattu karkeasti rantayleiskaavaa varten. Silloin ei ollut käytössä tarkkaa karttaa.. Rakennettua rantaviivaa (RA ja LV) 280 m. Rakennetun rantaviivan osuus 22 % Mitoitusluku ilman LV-aluetta 4/1.28 km= 3.12 Kortelialueiden osuus noin 4*3500/81000 = 17 % 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Suunnittelualueesta ympäristöineen on laadittu biologin toimesta luontoselvitys, joka on liitteenä 3. Kohdealueesta ei löytynyt mitään, mikä estäisi pienimuotoista rakentamista kohteeseen. 4.3 ALUERAJAUKSET Korttelialueet Kaavan ja sen korttelialueisen rakentamismääräykset selviävät tämän selostuksen liitteenä olevista kaavoitusmääräyksistä Virkistysalueet Loppuosa aluetta, joka ei ole osoitettu korttelialueiksi, on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Aluen maankäyttö jatkuu metsätaloussuunnitelmien mukaan, mutta koska kyseessä on saari, on metsänhoidossa hyvä ottaa huomioon metsän erityisluonne ja maisemalliset tekijät. Edellisen takia kaavamääräyksenä on MU, joka kuuluu seuraavasti: Metsätalousalue. Alueella ympäristö on säilytettävä. Alueella saa suorittaa yksittäisiä metsänparannustoimenpiteitä, joiden yhteydessä luonnonarvot on erityisesti otettava huomioon. Avohakkuu ei ole sallittu.

9 Liikenne- ja katualueet Alueelle ei ole osoitettu tiestöä. Kulkeminen tonteille tapahtuu niiden omien rantojen kautta tai tuulisella ilmalla LV-alueen kautta. Yhteys mantereelle on Lammalan vierasvenesatamien kautta tai tilalta Turehamn 3:52, johon on varattu auto- ja venepaikkoja högskärin asukkaille. Kaavassa osoitettu LV-alue palvelee kaikkia 4 RA-tonttia. LV-alueelle on osoitettu 30 k-m2 huoltorakennusoikeus vene- ja kalastustarvikkeille eli esim. airoille, pelastusliiveille, polttoaineille, kalastusverkoille, ongille jne. Huoltorakennuksessa on tilaa siis noin 7 k-m2 jokaiselle tontille. Huoltorakennus on tarpeellinen sillä tuulisella ilmalla matka LV-alueelta on saaren länsipään tonteille noin 200 metriä eikä ole mitään järkeä tai mahdollisuutta kantaa vene- tai kalastustarvikkeita saaren läpi Yhdyskuntatekniikka Kesämökkien jätehuolto tapahtuu tonttikohtaisesti kaavamääräysten ja kunnan viranomaisten määräysten osoittamalla tavalla. Alueelle tulee sähkölinja. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Tontit on sijoitettu maastoon niin, että rakentaminen rasittaa luontoa mahdollisimman vähän. Mukana rakennuspaikkojen sijainnin määrittämisessä on ollut kaavoittajan ja maanomistajan lisäksi rakentamisen ammattilainen, joka on erikoistunut juuri saaristorakentamiseen. Tavoitteena on ollut osoittaa tontit sellaisiin paikkoihin, että kallioiden muokkaukselta ja puuston hävittämiseltä sekä portaiden rakentamisilta vältytään. Lisäksi luontoselvityksen sisältö on otettu täysin huomioon. Rakentaminen vaikuttaa ympäristöön vain pienialaisesti. 83 % saaresta jää kokonaan MU-alueeksi luonnontilaan. MUalueelle on määrätty avo- hakkuukielto. Korttelialueilla 17 % osalta on rakentamisen sisältöön, väritykseen annettu määräyksiä kaavamääräyksissä. Lisäksi on annettu määräyksiä korttelialueiden puuston ja kasvillisuuden huomioimiseen. Rakentamisen vaikutukset ovat siis minimaaliset suhteessa saaren kokoon. Koska saaressa on tuuhea metsäkasvillisuus rantoihin asti ja kaavamääräyksissä on annettu tarkat määräykset puuston käsittelystä, ei rakentaminen vaikuta maisemallisiin tekijöihin juuri ollenkaan. 5. KAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Kohteesta ei ole tehty havainnekuvia.

10 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kaavan mukainen rakentaminen toteutuu maanomistajan halukkuuden ja aikataulun mukaan. 6 TEHDYT PÄÄTÖKSET JA ASIAKIRJAT Aloituspalaveri pidettiin Pöytäkirja on liitteessä 2. Kaavaluonnos jätettiin Kemiönsaaren kuntaa nähtävillepanoa varten lokakuun alussa Kunta huolehti lausuntopyyntien lähettämisestä. Kaavaluonnos oli nähtävillä joulukuussa Kaavaluonnoksesta ei tehty ainoatakaan muistutusta. Koska muutostarpeita ei ilmennyt, tehtiin kaavaehdotus kaavaluonnoksen pohjalta. Ainoastaan joitakin tontin rajoja tarkennettiin paremmin maastoon sopiviksi. Kaavaehdotus jätettiin Kemiönsaaren kuntaan nähtävillepanoa varten tammikuun puolivälissä Fiskarissa DI Pasi Rantanen kaavoittaja (YKS 318) Meijerikuja Fiskari pasi.rantanen@kaavoitus.info puh Liiteluettelo Liite 1 Liite 2 Liite 3 OAS, jossa liite A Lähestymiskartat liite B Voimassa oleva (alkuperäinen) Ekholmen-Högskär ranta-asemakaava liite C Seutukaava, maakuntakaavaehdotus, rantayleiskaava liite D Kantatilalaskelma liite G Kuvia liite H Kuvia liite I Kuvia liite J Kaavoitusprosessikaavio Pöytäkirjoja, lausuntoja ja vastineita Luontoselvitys

11 KIMITOÖNS KOMMUN ÄNDRING AV STRANDDETALJPLAN FÖR EKHOLMEN-HÖGSKÄR PLANBESKRIVNING KIMITOÖNS KOMMUNFULLMÄKTIGE

12 2 Denna planbeskrivning gäller lägenheten 1:50 Högskär i Vesterillo by (539) av Kimitoöns kommun (322). 1. BASUPPGIFTER KIMITOÖN ÄNDRING AV STRANDDETALJPLANEN FÖR EKHOLMEN-HÖGSKÄR ÄNDRINGEN AV STRANDDETALJPLANEN GÄLLER TOMTERNA 1 OCH 2 SAMT SKOGSEKONOMIOMRÅDE I KVARTERET 1 AV STRANDDETALJPLANEN SOM GODKÄNTS GENOM STRANDDETALJPLANEN BILDAS KVARTEREN 1-2, ETT BÅTHAMNSOMRÅDE SAMT ETT SKOGSBRUKSOMRÅDE. Planeringsorganisation Stranddetaljplanen har gjorts upp av Kainuun kaavoitus- ja mittauspalvelu oy (DI Pasi Rantanen). Handläggning av planen Kimitoöns tekniska nämnd har fattat beslut om anhängighet. Planläggningens inledningssammankomst hölls (Protokollet i bilaga 2) Utkastet till planen samt planen för deltagande och bedömning har varit framlagda Planförslaget har varit offentligt framlagt XXXXX. Kommunstyrelsen har godkänt stranddetaljplanen / 201. Kommunfullmäktige har godkänt stranddetaljplanen / 201.

13 3 1.1 PLANOMRÅDETS SITUATION Planeringsområdet omfattar i sin helhet ön Högskär 8 kilometer sydsydost från Lammala i kommundelen Västanfjärd i Kimitoöns kommun. Kartor över områdets avgränsning samt över planändringen i Bilaga A till bilaga 1. Planeringsområdets areal är cirka 8,1 hektar. 1.2 PLANENS NAMN OCH SYFTE Planändringens namn härleds av den ursprungliga stranddetaljplanen, där grunden för namnet har varit namnen på de två stora öar som finns med i planen. Syftet med planen framgår av planen för deltagande och bedömning (bilaga 1). 1.3 SAMMANDRAG Utgångspunkterna och målen för planeringen framgår av planen för deltagande och bedömning (bilaga 1). 2. UTGÅNGSPUNKTERNA 2.1 UTREDNING ÖVER PLANOMRÅDETS FÖRHÅLLANDEN Allmän beskrivning av området Området för planändringen omfattar en obebyggd över 8 hektar stor ö som helt och hållet är i en markägares besittning. Den byggda miljön Ön är obebyggd. En del tillfälliga konstruktioner och tält finns i östra delen av området, men de avlägsnas inom den närmaste framtiden. Befolkningens struktur och utveckling På planeringsområdet bor det varken stadigvarande eller tillfälliga invånare. Samhällsstruktur Området saknar kommunalteknik. En el linje kommer till ön.

14 4 Service, arbetsplatser och näringsliv Den närmaste servicen är belägen i tätorten Lammala cirka 8 kilometer norrut. På samma område finns flera båthamnar och förvaringsplatser för båtar belägna. Ön har företrädesrätt till Oy Turehamns båthamnsplatser. Värd för hamnen är Kenneth Lindroos. Rekreation På planeringsområdet finns inga allmänna rekreationsobjekt eller -rutter. Området är klassificerat som ett värdefullt fågelbeståndsområde beroende på att det finns bergiga skär inom det närmaste området. Trafik På ön finns varken trafik eller vägar. Det finns ingen vägförbindelse till ön, utan man färdas till ön med båt. För Ekholmens fritidstomter har för varje tomt reserverats bil- och båtplats av lägenheten Turehamn 3:52 i Vesterillo by. Miljöstörningar I närheten av området finns det inga anläggningar som medför miljöstörningar Markinnehav Planområdet är helt i privat ägo. Carl Sauren, Käärmesaarentie Esbo. 2.2 PLANERINGSLÄGET Planer, beslut och utredningar som gäller planområdet Regionplan och förslag till landskapsplan Regionplanen och förslaget till landskapsplan finns i bilaga 1 som bilaga C. För planeringsområdet finns inga specialanteckningar. För området har anvisats 2-3 tomter per strandlinjekilometer för byggandet samt 50 % av strandlinjen fri. Generalplan Området har före den ursprungliga stranddetaljplanen för Ekholmen-Högskär haft en gällande strandgeneralplan med rättsverkan, vilken har trätt i kraft I generalplanen i fråga har för ön Ekholmen anvisats en RM-beteckning och på Högskär anteckning om en RA-tomt. Beteckningen för Ekholmen omfattar byggrätt för 22 tomter. Sedermera har generalplanen uppdaterats och det har gjorts ändringar i den, vilka har godkänts Planeringsområdet har vid uppdateringen anvisats som ett s.k. vitt område, dvs. där har konstaterats att området har en gällande fastställd stranddetaljplan. Uppgörandet av den ursprungliga stranddetaljplanen har alltså styrts av den strandgeneralplan som fastställdes år 1999.

15 5 Strand-detaljplan Då den ursprungliga stranddetaljplanen för Ekholmen-Högskär gjordes upp, var området inte vitt i stranddetaljplanen, utan det hade anteckningar om områdets markanvändning, vilka styrde detaljplanläggningen. I den gamla stranddetaljplanen, som alltså styrde den ursprungliga ändringen och även styr denna, var dimensioneringen för Ekholmens område 22 RM-tomter och 1 RA-tomt för Högskär. I strandgeneralplanen hade det ursprungligen funnits som anteckning för Ekholmen 22 RA-tomter, men den ändrades till RM-tomter på grund av att området hade fungerat som företagets område för semesterfirande. Sedan gjordes en stranddetaljplan upp för området, där det anvisades 19 RA-tomter för Ekholmen i stället för 22 tomter, eftersom inte ön längre hade rum för förnuftiga tomtplatser. De 3 tomter som lämnades utan planläggning överflyttades inte till fullo till Högskär, eftersom markägaren ville bevara ön i familjens användning. Till Högskär överflyttades endast en tomt i stället för 3, dvs. i den ursprungliga stranddetaljplanen har två RA-tomter anvisats i öns östra del. På grundval av det föregående blev två tomter icke anvisade på Högskär och ej heller har sålunda för Högskär anvisats det fulla antalet tomter (4) enligt stomlägenhetsberäkningen. Den viktigaste uppgiften för stranddetaljplanerna är att jämnt fördela byggrätten mellan markägarna utifrån stomfastighetsprincipen och därför finns på planeringsområdet en outnyttjad byggrätt för två RA-tomter tillgänglig. Byggnadsordning Byggnadsordningen för Kimitoöns kommun har trätt i kraft Grundkarta Grundkartan för planläggningen av planeringsområdet har godkänts Eftersom det inte har byggts något på Högskär och ej heller tomter styckats därifrån, har inget för grundkartans del ändrat. Sålunda kan den ursprungliga grundkartan användas oförändrad. Byggförbud Området har inga byggförbud. Planläggningsbeslut Beslut om anhängiggörande har fattats Planen för deltagande och bedömning samt utkastet till planen har varit offentligt framlagda och planförslaget XXX.

16 6 3. ETAPPERNA FÖR PLANERINGEN AV STRANDDETALJPLANEN 3.1. STRANDDETALJPLANENS BEHOV AV PLANERING, INLEDANDET AV PLANERINGEN OCH BESLUTEN OM DETTA Det har blivit aktuellt att göra upp en detaljplan på grund av de orsaker som upptas i bilaga DELTAGANDE OCH VÄXELVERKAN Deltagandet och växelverkan har omtalats i planen för deltagande och bedömning, vilken finns i bilaga DETALJPLANENS MÅL Målen för markägaren har omtalats i planen för deltagande och bedömning i bilaga BESKRIVNING AV STRANDDETALJPLANEN 4.1. PLANENS UPPBYGGNAD Planen är en traditionell stranddetaljplan, i vilken strandbyggplatser med egen strand ska planläggas. I planen anvisas 4 RA-tomter samt ett LV-område. Resten av området anvisas som MU-område. I den ursprungliga stranddetaljplanen hade två RA-tomter byggrätten 120 vån.-m2. I planändringen har vardera tomten byggrätten 200 vån.-m2. Talet i fråga grundar sig på antalet byggrätter för strandgeneralplanens RA-tomter i Västanfjärds skärgård. På Kimitoön får man bygga 240 vån.-m2 på RA-tomter som är belägna på fastlandet. Det enda undantag i planbestämmelserna som finns i denna planändring i förhållande till kommundelen Västanfjärd och på Kimitoön för de planbestämmelser som på sistone brukats är att det i anslutning till en brygga får uppföras ett skjul på högst 4 vån.-m2. I den ursprungliga stranddetaljplanen var det tillåtet att bygga ett skjul i anslutning till en brygga och det kan inte tas bort, ty nästan varje tomtinnehavare har uppfört ett sådant på sin strand vad Ekholmen beträffar.

17 Dimensionering Stomlägenhetsutredningen för den ursprungliga strandgeneralplanen finns i bilaga 1 som bilaga D. Enligt denna: Ekholmens byggrätt är 18 tomter Högskärs 4 tomter Kombelgrundets 1 tomt (belägen alldeles intill Ekholmen) De övriga tomterna har funnits på sina egna parceller. I den ursprungliga straddetaljplanen för ön Ekholmen en byggrätt för 22 tomter och för Högskär en byggrätt för 1 tomt. För Kombelgrundet hade det inte anvisats något. På grundval av det föregående har byggrätten på en tomt för Kombelgrundet överflyttats till ön Ekholmen och 3 tomter av rätten för Högskär, dvs =22 tomter. Det är möjligt att överflytta byggrätterna mellan samma markägares parceller. Byggrätten har överflyttats till Ekholmens sida, eftersom det är en större ö och markägaren ville freda Högskär för eget bruk. Då den ursprungliga stranddetaljplanen gjordes upp, anvisades 19 RA tomter i stället för 22 tomter till Ekholmen och för Högskär 2 RA-tomter. Med andra ord blev 3 tomter inte anvisade för Ekholmen och för Högskär tillfogades en tomt, utöver den ena som där redan anvisats i generalplanen. På så sätt har byggrätten för två RA-tomter totalt alls inte blivit anvisade, eftersom markägaren då inte ville ha dem på Högskär. I den nu gällande ursprungliga stranddetaljplanen har för Högskär anvisats 2 RA-tomter i stället för 4 RA-tomter. 4 RA-tomter är även antalet enligt den ursprungliga stomlägenhetsutredningen antalet för Högskär. På grund av jämställdheten för markägarna och stomlägenhetsutredningarna borde det alltså anvisas minst 4 RA-tomter för Högskär, för att antalet tomter enligt strandgeneralplanen skulle fördelas rätt. Vid inledningssammankomsten avtalades det också i fråga om dimensioneringen att landskapsförbundets anvisningar ska beaktas då antalet RA-tomter beräknas för Högskär, utöver vad stomlägenhetsutredningen ger som normer. Även om Högskär är en relativt stor och skogbevuxen ö, finns det i dess närhet i någon mån mindre öar och skär. Landskapsförbundets normer ger kanske på grund av skären (fåglarna) för området en byggrätt om endast 2-3 tomter per strandlinjekilometer. Detta är ett jämförelsevis litet antal med beaktande av öns storlek och närheten till fastlandet. På ett lika långt avstånd från fastlandet finns det i närheten utanför Dalsbruk en byggrätt på 3-5 tomter per kilometer för öar av samma slag som Högskär är. I fråga om Högskär är dimensioneringsanvisningen alltför låg, men eftersom landskapsförbundets normer inte är specifika för en ö utan för ett område, blir detta missförhållande inte beaktat. Utifrån det föregående väcks i själva verket frågan, huruvida landskapsplanen är den rätta planen att styra stranddimensioneringen, för landskapsplanens exakthet och nivån för dess skala gör det inte möjligt med ett noggrant och jämlikt bemötande mellan olika markägare. Landskapsplanerna borde styra de riksomfattande målen för

18 8 markanvändningen över kommungränserna och inte de enskilda markägarnas rättigheter i förhållande till grannens rättigheter. Ifall dimensioneringen räknas ut enligt 3 strandtomter per kilometer, får man resultatet 3 * 1.28 = 3.84 fritidsbostadsenheter. Med andra ord får för Högskär enligt denna dimensioneringsanvisning anvisas 4 RA-tomter. Detta tal motsvarar helt samma antal som stomlägenhetsutredningen konstaterar och vad som tidigare i detta test har omnämnts. Då alla beräkningssätt ger som resultat 4 tomter på Högskär, har alltså för ön anvisats 4 RAtomter. Detta motsvarar alltså det resultat som ges av både landskapsförbundet och stomlägenhetsutredningen. Nedan i sammandrag de interna dimensioneringstalen för planområdet Faktisk strandlinje 1280 m. I stomlägenhetsutredningen 1200 m. Där har stränderna uppmätts grovt för strandgeneralplanen. Då hade man inte i bruk en exakt karta. Den bebyggda strandlinjen (RA och LV) 280 m. Den bebyggda strandlinjens andel 22 %. Dimensioneringstalet utan LV-området 4/1.28 km = 3.12 Kvartersområdenas andel cirka 4*3500/81000= 17 % 4.2. UPPNÅENDET AV MÅLEN FÖR MILJÖNS KVALITET För planeringsområdet har en naturutredning genom åtgärd gjorts upp av en biolog, vilken finns som i bilaga 3. På objektets område finns inget som skulle hindra ett småskaligt byggande på objektet OMRÅDESAVGRÄNSNINGAR Kvartersområden Byggnadsbestämmelserna för planen och dess kvartersområden framgår av planläggningsbestämmelserna som finns i som bilaga till denna beskrivning Rekreationsområden Den återstående delen av området som inte har anvisats som kvartersområden, har i planen anvisats som jord- och skogsbruksområde. Områdets markanvändning fortsätter enligt skogsekonomiplanerna, men då det är fråga om en ö, är det bra att i skogsvården beakta skogens säregna natur och landskapsfaktorerna. På grund av det föregående är planbestämmelsen MU, som lyder: Skogsbruksområde. Områdets miljö ska bevaras. På området får enskilda skogsförbättringsåtgärder utföras, i samband med vilka naturvärdena särskilt ska beaktas. Kalhygge är inte tillåtet.

19 Trafik- och gatuområden Inget vägnät har anvisats för området. Till tomterna färdas man via deras egna stränder eller vid blåsigt väder via LV-området. Förbindelsen till fastlandet är via gästhamnarna i Lammala eller från lägenheten Turehamn 3:52, där det har reserverats bil- och båtplatser för invånarna å Högskär. Det i planen anvisade LV-området betjänar alla 4 RA-tomter. På LV-området har anvisats en rätt för servicebyggnad på 30 vån.-m2 för båt- och fiskeförnödenheter, dvs. åror, flytvästar, bränslen, fiskenät, metspön osv. I servicebyggnaden finns det alltså cirka 7 vån.-m2 rum för varje tomt. Servicebyggnaden är nödvändig, ty vid blåsigt väder är det cirka 200 meters avstånd från LV-området till tomterna på öns västra ända och det är inte förnuftigt eller möjligt att bära båt- eller fiskeförnödenheter över ön Samhällsteknik Sommarstugornas avfallshantering sker tomtvis på det sätt som anvisas av planbestämmelserna och föreskrifterna av kommunens myndigheter. Till området kommer det en el linje PLANENS VERKNINGAR Verkningarna på den byggda miljön, konsekvenserna för naturen och naturmiljön Tomterna har placerats i terrängen så att byggnationen belastar naturen så litet som möjligt. Då läget för byggplatserna har preciserats har, utöver planläggaren och markägaren, en fackman för byggande varit med, som är specialiserad uttryckligen på skärgårdsbyggande. Målet har varit att anvisa tomterna till sådana ställen att man undviker att omforma bergen och trädbeståndet samt att bygga trappor. Därtill har naturutredningens innehåll till fullo beaktats. Byggandet påverkar miljön endast på en liten yta. 83 % av ön förblir helt och hållet i naturtillstånd som MUområde. För MU-området ar bestämts förbud mot kalhygge. I planbestämmelserna har för 17 % av kvartersområdena utfärdats bestämmelser om byggandets innehåll, färgsättning. Dessutom har bestämmelser utfärdats för beaktandet av kvartersområdenas trädbestånd och vegetation. Byggandets inverkningar är alltså minimala i förhållande till öns storlek. Eftersom det på ön finns en tät skogsvegetation ända fram till stränderna och det i planbestämmelserna lämnats noggranna bestämmelser om hanteringen av trädbeståndet, inverkar byggandet knappast alls på de landskapsmässiga faktorerna. 5. GENOMFÖRANDET AV PLANEN 5.1. PLANER SOM STYR OCH ÅSKÅDLIGGÖR GENOMFÖRANDET Inga visualiseringar har gjorts av objektet.

20 GENOMFÖRANDE OCH TIDTABELL Byggandet enligt planen genomförs med hänsyn till de nya tomterna enligt markägarnas vilja och tidtabell. 6. FATTADE BESLUT OCH DOKUMENT Inledningssammankomsten hölls Protokollet finns i bilaga 2. Planutkastet inlämnades till Kimitoöns kommun för att offentlig framläggas i början av oktober Kommunen har hand om att begäran om utlåtanden sänds ut. Planutkastet fanns offentligt framlagt i december Inte en enda anmärkning har gjorts mot planutkastet. Eftersom inga behov av ändringar har framkommit, gjordes planförslaget utifrån planutkastet. Endast en del tomtgränser preciserades för att bättre passa in i terrängen. Planförslaget lämnades in till Kimitoöns kommun för att framläggas offentligt i mitten av januari Fiskars DI Pasi Rantanen planläggare (YKS 318) Mejerigränd Fiskars pasi.rantanen@kaavoitus.info tfn Bilageförteckning Bilaga 1 bilaga 2 bilaga 3 Plan för deltagande och bedömning, med bilaga A Utgångskartor bilaga B Gällande (ursprunglig) stranddetaljplan för Ekholmen-Högskär bilaga C Regionplan, förslag till landskapsplan, stranddetaljplan bilaga D Stomlägenhetsberäkning bilaga G Foton bilaga H Foton bilaga I Foton bilaga J Schema över planläggningsprocessen Protokoll, utlåtanden och bemötanden Naturutredning

21 Kemiönsaaren kunta Liite 1 Ekholmen-Högskär ranta-asemakaavamuutos Bilaga 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää Kemiönsaaren kunnassa (322) Vesterillon kylässä (539) tilan 1:50 Högskär. Suunnittelualue käsittää kokonaisen suurehkon saaren. Maanomistajana on Carl Sauren Espoosta. Suunnittelualue sijaitsee Ekholmenin saaren eteläpuolella entisessä Västanfjärdin kunnanosassa Lammalasta noin 8 kilometriä eteläkaakkoon. Aluerajauskartat sekä kaavanmuutosalue liitteessä A. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 8.1 hehtaaria. Rantaviivaa kohteessa on 1280 metriä. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelualueella on voimassa Ekholmen-Högskär ranta-asemakaava. Kaava hyväksytty Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on suunnittelualueelle osoitettu 2 RAtonttia. Muu osa suunnittelualueesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Voimassa oleva ranta-asemakaava on liitteenä B. Ohjaavana kaavana ranta-asemakaavoituksessa on ollut Västanfjärdin alkuperäinen rantayleiskaava (vahvistettu ). Voimassa olevassa rantayleiskaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu valkoiseksi alueeksi. Alkuperäisessä rantayleiskaavassa on suunnittelualueelle laadittu kantatilalaskelmat, jotka ovat siis ohjanneet ranta-asemakaavan laadintaa ja jotka ovat olleet myös pohjana rantayleiskaavan ajantasauksessa. Voimassa oleva rantayleiskaava liitteessä C. Maakuntakaavaehdotuksessa alueelle ei ole osoitettu erityismerkintöjä. Maakuntakaavaehdotuksessa alueelle osoitetaan 2-3 rantatontin rakennusoikeusmäärää kilometriä kohden. Maakuntakaavaehdotus liitteessä C. Itse ranta-asemakaavan selostuksessa ei ole mitoitustaulukoita, josta selviää ranta-asemakaavan mitoitusasiat. Alkuperäisen ranta-asemakaavan laatijan mukaan ranta-asemakaavoituksen lähtökohtana on ollut laatimishetkellä voimassa olleen alkuperäisen rantayleiskaavan kantatilamitoitus.

22 2 Nämä kantatilalaskelmat ovat olleet siis perustana rantatonttien määrälle koko kaava-alueelle. Alkuperäisen rantayleiskaavan kantatilaselvitystaulukko on liitteenä D. Kantatilalaskemat on laatinut DI Timo Alhoke, joka on nykyään Salon kaupungin kaavoituspäällikkönä maalaiskuntien osalta. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on suunnittelualueelle osoitettu kaksi rantatonttia 4 sijasta. Toisin sanoen ranta-asemakaavassa on Hägskäriin osoitettu kaksi rantatonttia vähemmän kuin mitä rantayleiskaavassa olisi sinne voitu osoittaa. Se, että Högskäriin ei ole osoitettu kaikkea kantatilatarkastelun mukaista rakennusoikeutta, juontaa juurensa 1990-luvun lopulle. Silloin nykyisen maanomistajan isoisä kaavoitti Ekholmenin ja Högskärin samaan aikaan. Hän halusi jättää Högskärin itselleen ja jälkikasvulle eikä halunnut enempää rakennusoikeutta Högskäriin, vaikka sinne olisi voinut jo pelkällä rantayleiskaavalla osoittaa 4 rantatonttia. Maanomistaja ei siis käyttänyt kaikkea rakennusoikeutta Högskärin saarella omista haluistaan johtuen. Rantaasemakaavan mitoitustiedoista tai kaavaselostuksesta ei ilmene, että rakennusoikeutta olisi siirretty Ekholmeniin. Toisin sanoen alueella ei ole käytetty kaikkea sitä rakennusoikeutta, mitä rantayleiskaavan mukaan olisi voinut ehkä osoittaa. Nyt Högskär on pojanpojan omistuksessa ja hän haluaisi tarkastella saaren kaavoitusta uudelleen suhteessa kantatilalaskelmaan, naapurisaariin, kaavatyyppiin ja saaren kokoon nähden. Aloituspalaverissa sovittiin, että rakentamisen määrän mitoitusohjeena käytetään maakuntakaavan ohjeita. Niissä kaavoitettava saari kuuluu mittaluokkaan 4, jossa rakentamisen määräksi katsotaan 2-3 tonttia rantaviivakilometriä kohden olevan sopiva. Tutkittaessa alkuperäistä rantayleiskaavaa ja vanhaa ranta-asemakaavaa, aloituspalaverissa todettiin saarella olevan jäljellä rakennusoikeutta kantatilalaskelman verran. Tarkemmin mitoituksesta ja sen perusteluista kaavaselostuksessa. Kaavanmuutoksen tavoitteena on osoittaa suunnittelualueelle kohtuumäärä rantatontteja ottaen huomioon kaavatyyppi, rantaviivan pituus, saaren koko sekä tasavertainen kohtelu eri maanomistajien välillä. Saareen tulee nyt myös sähköt, joka sekin on muuttanut saaren suunnitteluolosuhteita ja tavoitteita sitten edellisten kaavoitusten. Vähimmäistavoitteena kaavanmuutoksessa on osoittaa vähintään kantatilalaskelman mukainen alkuperäinen määrä tontteja, jolloin ollaan rantayleiskaavan tasolla.

23 3 Ottaen huomioon saaren ominaispiirteet, havaitaan, että saari on osittain kallioinen. Saaren korkeusero on yli 20 metriä. Saari on verrattain sankan ja tuuhean mäntymetsän peitossa. Suuressa osassa saarta tämä metsävyöhyke ulottuu melkein rantaviivalle asti. Kallioisuudesta ja korkeuseroista johtuen kaikki rantaosuudet eivät ole niin hyviä kuin toiset alueet. Joka paikkaan pystyy kyllä rakentamaan, mutta ei ilman portaita tai jopa räjäyttelyä. Edellisen takia tonttien sijainnille suunnittelualueella on asetettava painoarvoa. Esimerkiksi nykyisen ranta-asemakaavan eteläpuoleinen tontti on osoitettu kovin kallioiselle kohtaan, johon rakentaminen ei ole kovin helppoa ellei järkevästi mahdotonta. Kyseisestä kohteesta on kuvia liitteessä G. Maanomistajan tavoitteena on siirtää tämä tontti paremmalle kohtaan saarella, jottei luontoa tarvitsisi rakentamisvaiheessa liikaa muokata. Saaren itäpäässä sijaitsee oivallinen luonnonsatamapoukama, joka on suojassa tuulilta. Kaavassa on tavoitteena, että tämä poukama toimisi kaikkien tonttien maihinnousupaikkana. Kyseiseen paikkaan saa veneet turvallisesti suojaan myrskyiltä. Kyseinen paikka on oivallinen paikka venevalkamalle ja senkin takia olemassa olevan ranta-asemakaavan eteläpuoleinen tontti on tarpeen siirtää muualle kyseisestä paikasta. Kuvia poukamasta liitteessä H. Rakentamisen määrän ja tonttien sijainnin tarkistamisen lisäksi kaavanmuutoksen tavoitteena on ajantasaista kaavamääräykset ajanmukaisiksi suhteessa muihin kaavoihin ja kunnan rakennusjärjestykseen, sekä päivittää jätevesihuoltoa koskevat määräykset. Mallina on rantayleiskaavan ja naapurirantakaavan kaavamääräykset. Liitteessä I on valokuvia saaresta ja sen metsäisyydestä. Metsät koostuvat yksinomaan mäntymetsästä eikä alueella ole soita, lehtoja eikä edes lehtipuita. Edellisestä huolimatta saaresta tehdään luontoselvitys. Luontoselvityksessä lisää kuvia saaren metsäisyydestä. 3 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Ranta-asemakaavalla pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon olemassa oleva luonnonympäristö sekä maanomistajan toivomukset. Koska maanomistaja omistaa koko saaren yksinään, ei suunnittelualueella ole rajanaapureita. Alueella ei ole tiedossa olevia suojelu yms. kohteita. Saari on täysin rakentumaton. Joitakin telttoja ym. väliaikaisia suojia ja rakenteita sijaitsee saaren itäpäässä, mutta ne poistetaan alueelta lähiaikoina. Saari kuuluu osana laajempaan alueeseen, joka on luokiteltu linnuston kannalta arvokkaaksi alueeksi.

24 4 4. OSALLISET Asemakaavatyössä kuullaan mahdollisimman laajasti eri intressipiirejä, jotta lopullinen kaavaehdotus kompromissina tyydyttäisi mahdollisimman monia. Osallisia ovat mm. seuraavat tahot: - maanomistajat ja rajanaapurit - kunta - paikalliset yhdistykset - yrittäjät - Varsinais-Suomen ELY-keskus - Varsinais-Suomen liitto - Turun maakuntamuseo 5. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavoituksessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia, joka on esitetty liitteenä J olevassa kaaviossa. Suunnittelualueen läheisyydessä on kaksi pientä saarta, jotka sijaitsevat noin 300 metrin päässä suunnittelualueesta. Kaavoitushankkeen alkamisesta ilmoitetaan ilmoituslehdessä (Ilmoituslehti). Luonnos ja ehdotusvaiheessa kaavasta ja sen nähtävilläolosta tiedotetaan lehdessä ja edellä mainituille maanomistajille. ELY-keskuksen, maakuntaliiton sekä museoviraston kanssa vuorovaikutus tapahtuu viranomaisneuvotteluissa sekä postitse. Muiden tahojen, kuten kuntalaisten, yhdistysten ja yrittäjien tiedottamisessa joudutaan turvautumaan ainoastaan lehtikuulutuksiin osallisten suuresta määrästä johtuen. Lehtikuulutusten lisäksi kaavan etenemisestä ilmoitetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Kemiönsaaren kotisivuilla ( Ilmoituslehtenä käytetään Annonsbladetia eli suomeksi ilmoituslehteä. Kuulutuksissa ilmoitettujen aikojen puitteissa kaava-asiakirjoja on nähtävillä kunnantoimistossa, mutta myös muina aikoina voi kunnantoimistossa käydä esittämässä mielipiteitään. Paras tapa kysellä kaavasta tai vaikuttaa siihen on ottaa yhteyttä suoraan kaavoittajaan tai maanomistajaan.

25 5 6. KAAVATYÖN TAVOITTEELLINEN AIKATAULU Kaavatyön tavoitteellinen aikataulu käsittelyvaiheineen: ASIA AJANKOHTA Kaavoituskuulutus 10/2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10/2012 Lähtötiedot ja tavoitteet 8/ /2012 Asemakaavaluonnos 11/2012 Asemakaavaehdotus 02/2013 Julkinen nähtävilläolo 03/2013 Lausunnot 03/2013 Vahvistaminen ja kuulutus 05/ YHTEYSTIEDOT Kaavoituksesta vastaa DI Pasi Rantanen puh Meijerikuja Fiskari Yhdyshenkilönä Kemiönsaaren kunnassa toimii kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään työn edistymisen mukaan. Liiteluettelo: A B C D G H I J Lähestymiskartta Voimassa oleva (vanha) ranta-asemakaava Rantayleiskaava, seutukaava ja maakuntakaavaehdotus Rantayleiskaavan rakentamisen määrän ohjeena olevan kantatilaselvityksen mukainen rakentamisen määrä tiloittain Kuvia olemassa olevan eteläisen tontin alueelta Kuvia luonnonsatamasta Kuvia saaresta Kaavoitusprosessikaavio

26 Kimitoöns kommun Ändring av stranddetaljplanen för Ekholmen-Högskär PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING 1. PLANERINGSOMRÅDET Planeringsområdet omfattar lägenheten 1:50 Högskär i Vesterillo by (539) av Kimitoöns kommun (322). Planeringsområdet omfattar en hel, rätt stor ö. Markägare är Carl Sauren från Esbo. Planeringsområdet är beläget i södra delen av ön Ekholmen i den f.d. kommundelen Västanfjärd cirka 8 kilometer från Lammala mot syd-sydost. Kartor över områdesavgränsningen samt planändringsområdet i bilaga A. Planeringsområdets areal är cirka 8.1 hektar. Strandlinjen på objektet är 1280 meter. 2. PLANERINGENS UTGÅNGSPUNKTER OCH MÅL På planeringsområdet är stranddetaljplanen för Ekholmen-Högskär i kraft. Planen är godkänd I den gällande stranddetaljplanen har för planeringsområdet anvisats 2 RAtomter. Den övriga delen av planeringsområdet har anvisats som lant- och skogsbruksområde. Gällande stranddetaljplan finns i bilaga B. Den styrande planen har vid stranddetaljplanläggningen varit den ursprungliga strandgeneralplanen för Västanfjärd (fastställd ). I den gällande stranddetaljplanen (fastställd ) har planeringsområdet anvisats som ett vitt område. I den ursprungliga strandgeneralplanen har stomlägenhetsberäkningar gjorts upp för planeringsområdet, vilka alltså har styrt utarbetandet av stranddetaljplanen och vilka även har varit grunden för uppdateringen av stranddetaljplanen. Den gällande strandgeneralplanen i bilaga C. I förslaget till landskapsplan har inga specialanteckningar anvisats för området. I förslaget till landskapsplan anvisas ett antal byggrätter för 2-3 strandtomter per kilometer. Förslaget till landskapsplan i bilaga C.

27 2 I själva stranddetaljplanens beskrivning finns det inte dimensioneringstabeller, av vilka stranddetaljplanens dimensioneringsfrågor framgår. Enligt den som gjort upp den ursprungliga stranddetaljplanen har utgångspunkten för stranddetaljplanen varit stomlägenhetsdimensioneringen för gällande ursprungliga strandgeneralplanen. Dessa stomlägenhetsberäkningar har alltså utgjort grunden för antalet strandtomter för hela planområdet. Tabellen för stomlägenhetsutredningen för den ursprungliga strandgeneralplanen har utarbetats av DI Timo Alhoke, som i dag är planläggningschef i Salo stad för landskommunernas del. I den gällande stranddetaljplanen har för planeringsområdet anvisats två strandtomter i stället för 4. Med andra ord har för Högskär i stranddetaljplanen anvisats två strandtomter mindre än vad som där hade kunnat anvisas i strandgeneralplanen. Det faktum att det för Högskär inte anvisats all byggrätt enligt stomlägenhetsgranskningen, härrör från slutet av 1990-talet. Då planlade farfadern till den nuvarande markägaren Ekholmen och Högskär samtidigt. Han ville lämna Högskär för sig själv och efterkommande och ville inte ha mera byggrätt för Högskär, fastän där redan med strandgeneralplanen hade kunnat anvisas 4 strandtomter. Markägaren har således inte utnyttjat all byggrätt på ön Högskär på grund av sin egen vilja. Av stranddetaljplanens dimensioneringsuppgifter eller planbeskrivningen framgår inte att byggrätt skulle ha överflyttats till Ekholmen. Med andra ord har på området inte utnyttjats all den byggrätt som enligt stranddetaljplanen kanske hade kunnat anvisas. Nu befinner sig Högskär i sonsonens ägo och han vill granska öns planläggning på nytt i förhållande till stomlägenhetsberäkningen, grannholmarna, plantypen och öns storlek. Vid inledningsrådslaget avtalades att landskapsplanens anvisningar brukas som dimensioneringsanvisning för byggandets volym. I dem hör den ö som ska bebyggas till dimensioneringsklass 4, där volymen för byggande anses vara lämplig med 2-3 tomter per strandlinjekilometer. Då den ursprungliga strandgeneralplanen granskades, konstaterades vid inledningsrådslaget att det på ön finns kvar byggrätt ungefär som enligt stomlägenhetsberäkningen. Mer noggrant om dimensioneringen och des motiveringar i planbeskrivningen. Målet för planändringen är att för planeringsområdet anvisa ett skäligt antal strandtomter med beaktande av plantypen, strandlinjens längd, öns storlek samt ett jämbördigt bemötande mellan de olika markägarna.

28 3 Det kommer nu också elektricitet till ön, vilket även det har förändrat öns planeringsförhållanden och mål sedan de föregående planläggningarna. Minimimålet vid planändringen är att anvisa åtminstone det ursprungliga antalet tomter enligt stomlägenhetsberäkningen, varvid man är på strandgeneralplanens nivå. Med beaktande av öns särdrag lägger man märke till att ön delvis är bergig. Öns höjdskillnad är över 20 meter. Ön är täckt av en relativt tät och yvig tallskog. På största delen av ön sträcker sig detta skogsbälte nästan ända till strandlinjen. På grund av bergförekomsten och höjdskillnaderna är inte alla strandavsnitt så goda som andra områden. Det går visst att bygga på alla ställen, men inte utan trappor eller till och med sprängning. På grund av det föregående måste vikt läggas på tomternas placering på planeringsområdet. Till exempel har tomten på sydsidan av den nuvarande stranddetaljplanen anvisats på ett mycket bergigt ställe, där det inte är särdeles lätt att bygga eller t.o.m. omöjligt förnuftigt sett. Foton av objektet i fråga finns i bilaga G. Markägarens mål är att flytta denna tomt till ett bättre ställe på ön, så att man inte ska behöva alltför mycket omforma naturen i byggnadsskedet. I östra ändan av ön ligger en ypperlig naturhamnsvik, som är skyddad för vindar. Planen har som mål att denna vik skulle fungera som landstigningsplats för alla tomter. På den aktuella platsen får man båtarna tryggt i lä för stormarna. Platsen i fråga är en ypperlig plats för en båthamn och även av denna anledning är det nödvändigt att flytta tomten på sydsidan av stranddetaljplanen till ett annat ställe från platsen i fråga. Foton av viken i bilaga H. Utöver att justera volymen av byggandet och tomternas placering är målet för planändringen att uppdatera planbestämmelserna i förhållande till de andra planerna och kommunens byggnadsordning samt att uppdatera bestämmelserna om avloppsvattentjänsterna. Mallen är strandgeneralplanens och grannstrandplanens planbestämmelser. I bilaga I finns det fotografier av ön och dess skogbevuxenhet. Skogarna består enbart av tallskog och det finns inte kärr, lundar eller ens lövträd på området. Oaktat det föregående görs en naturutredning om ön. I naturutredningen mer fotografier om öns skogbevuxenhet.

29 4 3. VERKNINGAR SOM SKA BEDÖMAS Med stranddetaljplanen strävar man efter att så väl som möjligt beakta den befintliga naturmiljön samt markägarnas önskemål. Eftersom markägaren ensam äger hela ön, finns det inga rågrannar på planeringsområdet. På området finns det inte kännedom om skydds- m.fl. objekt. Ön är helt obebyggd. Det finns några tält m.fl. tillfälliga skydd och konstruktioner belägna i öns östra ända, men de avlägsnas från området under den närmaste tiden. Ön hör som en del till ett mer omfattande område, som har klassificerats som ett värdefullt område med hänsyn till fågelbeståndet. 4. DELAKTIGA Inom arbetet på detaljplanen hörs olika intressentgrupper så omfattande som möjligt, för att det slutliga planförslaget som en kompromiss ska tillfredsställa så många som möjligt. Delaktiga är bl.a. följande parter: - markägarna och rågrannarna - kommunen - de lokala föreningarna - företagarna - Egentliga Finlands Närings-, trafik- och miljöcentral - Egentliga Finlands förbund - Åbo landskapsmuseum 5. ORDNANDE AV DELTAGANDE OCH VÄXELVERKAN Vid planläggningen följs processen för att utarbeta en stranddetaljplan med växelverkan enligt markanvändnings- och bygglagen, vilken har lagts fram i schemat i bilaga J. I närheten av planeringsområdet finns det två små holmar, som ligger på cirka 300 meters avstånd från planeringsområdet.

30 5 I tidningen (Annonsbladet) annonseras om att planläggningsprojektet inleds. I utkasts- och förslagsskedet informeras om planen och om dess framläggande offentligt i tidningen och till markägarna ovan. Växelverkan med ELY-centralen, landskapsförbundet samt museiverket sker genom myndighetsrådslag samt per post. Vid informerandet av övriga parter, såsom kommuninvånarna, föreningarna och företagarna, är man tvungen att ty sig till endast tidningskungörelser på grund av det stora antalet deltagande. Förutom genom tidningskungörelser meddelas om hur planen framskrider på kommunens officiella anslagstavla samt på webben på Kimitoöns hemsidor ( Som annonsorgan används Annonsbladet, dvs. på finska Ilmoituslehti. Inom ramen för de tider som uppgetts i kungörelserna finns planhandlingarna framlagda offentligt i kommunkansliet, men även under andra tider kan man besöka kommunkansliet och föra fram sina åsikter. Det bästa sättet att fråga om planen och påverka den är att direkt kontakta planläggaren eller markägaren. 6. TIDTABELLSMÅLEN FÖR PLANARBETET Tidtabellsmålen för planarbetet jämte handläggningsskeden: ÄRENDE TIDPUNKT Planläggningskungörelse 10/2012 Plan för deltagande och bedömning 10/2012 Utgångsuppgifter och mål 8/ /2012 Utkast till detaljplan 11/2012 Förslag till detaljplan 02/2013 Offentligt framläggande 03/2013 Utlåtanden 03/2013 Fastställelse och kungörelse 05/2013

31 6 7. KONTAKTINFORMATION För planläggningen svarar DI Pasi Rantanen tfn Mejerigränd Fiskars Kontaktperson i Kimitoöns kommun är planläggningsarkitekt Åke Lindeberg. Ake.lindeberg@kimitoon.fi Planen för deltagande och bedömning uppdateras allt efter som arbetet framskrider. Bilageförteckning: A Utgångskarta B Gällande (gamla) stranddetaljplan C Strandgeneralplan, regionplan och förslag till landskapsplan D Volymen för byggandet per lägenhet enligt stomlägenhetsutredningen som är anvisning för strandgeneralplanens volym för byggandet G Foton av området för den befintliga södra tomten H Foton av naturhamnen I Foton av ön J Schema över planläggningsprocessen

32

33

34

35

36

37 Maakuntakaava

38

39 Liite G

40

41 Liite H

42 Liite I

43 Liite J

44 Liite 2/Bilaga2 PÖYTÄKIRJA Asia: Ekholmen-Högskär ranta-asemakaavamuutos, Kemiönsaaren kunta Västanfjärdin kunnanosa Aika: Perjantai , Paikka:ELY-keskuksen kokoushuone, Lemminkäisenkatu, Turku Läsnä: Maarit Kaipiainen, Varsinais-Suomen ELY-keskus,puh.joht. Åke Lindeberg, Kemiönsaaren kunta, Kaavoitusarkkitehti Carl Sauren, maanomistaja Pasi Rantanen, kaavoittaja, siht. Kaavoittaja selosti hankkeen taustoja ja historiaa. Högskärin saaren (reilu 8 hehtaaria) on perinyt isoisältään maanomistaja, joka haluaa vanhaan ranta-asemakaavaan muutoksia tonttien sijaintiin, määrään ja sisältöön liittyen. Isoisä ei ollut halunnut saareen kaikkea rakennusoikeutta haluen sen säilyvän yhden perheen kesänviettopaikkana. Saari on kokonaisuudessaan yhden omistajan hallussa eikä saaressa ole rakennuksia eikä rajanaapureita. Saaren omistaja omistaa myös vesialueen saaren ympärillä. Saarta peittää tuuhea mäntymetsä rantoihin asti. Kaavoittaja on tehnyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä idealuonnoksen, joita käsiteltiin palaverissa. Eniten keskustelua herätti mitoitus. Mitoituksen suhteen päädyttiin ratkaisuun, joka perustuu maakuntakaavan mitoitukseen. Maakuntakaavassa kyseinen saari (vaikka onkin kooltaan suurehko), on sijoitettu samaan luokkaan meren ulkoluotojen kanssa mittaluokkaan 4, joka ohjaa rakentamisen määräksi 2-3 tonttia rantaviivakilometrille, 50 % rantaviivasta vapaaksi. Palaverissa tutkittiin myös alkuperäisen rantayleiskaavan ja vanhan ranta-asemakaavan mitoituksia ja rakennusoikeuksien siirtoja. Högskärin osalta todettiin rakennusoikeutta olevan jäljellä kantatilamitoituksen osoittama määrä. Suhteessa idealuonnoksen tonttien lukumäärään (6), tulee tonttien määrä vähenemään, kun tonttien määrä lasketaan maakuntakaavan ohjeistuksen mukaan huomioiden kantatilaselvityksen mukainen rakennusoikeus. Tonttien rakennusoikeusmääräksi katsottiin 200 k-m2 olevan sopiva perustuen rantayleiskaavan rakennusoikeuden määrään. Mantereella rantayleiskaavan mukainen rakennusoikeus on 240 k-m2. Saarelle tehdään luontoselvitys. Kaavoittaja muistuttaa biologin huomioivan, että saari kuuluu arvokkaaseen lintualueeseen. Kaavoittaja laatii kaavaluonnoksen ja lähettää lausuntopyynnöt kaikille viranomaisille sekä alle 300 metrin päässä kaava-alueesta oleville saarten omistajille. Fiskarissa DI Pasi Rantanen Kaavoittaja Meijerikuja Fiskari

45 1 Kemiönsaaren kunta LIITE 3/BILAGA 3 Högsärin ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY

46 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT 3.3 KASVILLISUUS JA LINNUSTO 3.4 MAISEMA 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET 6. UHANALAISET ELINYMPÄRISTÖT JA UHANALAISLAJISTO 7. LUOKITUS JA MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kansikuva: Saaren tyypillistä kivistä rantaa

47 3 1. TAUSTA Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää rantakaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet sekä muut kaavoituksessa huomioitavat kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana on, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Suunnittelualueeseen ei kohdistu aluevarauksia maakuntakaavassa eikä maakuntakaavoituksen kannalta alueella ole erityisiä vaatimuksia. Saari ei ole mukana Kemiönsaaren rantaosayleiskaavassa. Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia verkostoja. 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta syyskuussa Alueen kasvillisuuden ja muun luonnon inventointiin käytettiin aikaa noin 7 h. Maastoinventoinneissa huomio kiinnitettiin alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen, ja myös muiden, huomioarvoisten luontotyyppien ja lajiston, esiintymiseen suunnittelualueella. Selvityksen perusteella on arvioitu hankkeen vaikutuksia ja annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen rakentamisen sijoitteluun. Luontoselvitys toteutettiin käytännössä siten, että koko saaren rannat käveltiin. Inventoinnissa käytettiin apuna sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria ja karttoja mm ilmakuvaa. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Kuviorajoja tarkennettiin maastotöiden yhteydessä ilmakuvilta. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Inventointiajankohta oli niin myöhäinen, että täysin kattavaa käsitystä ei saaren luonnosta saatu. Putkilokasvien osalta saari vaikutti kuitenkin olevan suhteellisen monotoninen; koko saari on kenttäkerrokseltaan mustikkatyyppiä; mustikka on kallioalueita lukuun ottamatta ehdottomasti vallitsevin laji. Puukerroksessa mänty muodostaa lähes monokulttuurisen puuston. Lehtipuuta on vain niukalta: ei edes rantavyöhykkeessä (ks. esim. kansilehti) Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %)

48 4 Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla ja myöhäisestä inventoinnista johtuen myös muissa kasvilajeissa saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Myöskään alueen eläimistöä ei inventoitu systemaattisesti. 2. LUONTOINVENTOINTI 3.1 Topografia ja geomorfologia Saaren topografia on rannalta loivasti nousevaa rinnettä kohti saaren keskustaa. Kaikkiaan relatiiviset korkeuserot jäävät alle 25 m. Saaren topografiaa voidaan luonnehtia loivaksi mäkimaaksi. Pääosa alueen maaperästä on huuhtoutunutta moreenia. Koko saari on ollut rantaa, joten rantavoimien myötä huuhtoutuminen on ollut voimakasta. Rinteet ovat kivisiä ja soraisia. Avokallioalueet ovat melko yleisiä. Eloperäisen aineksen kerroksia ei esiinny. Varsinaisia geomorfologisia muodostumia ei esiinny. Kuva 1. Tyypillistä huuhtoutunutta rinnealuetta. 3.2 Vesialueet ja vesistöt Saarella ei ole pysyviä vedenjuoksu-uomia. Saaren ranta-alueet kiviset..soraiset. Saarta ympäröivät vesialueet ovat laadultaan hyviä. 3.3 Kasvillisuus Högsärin saari on kauttaaltaan mäntymetsän peitossa. Lehtipuuston määrä on hyvin vähäinen; edes rantavyöhykkeessä ei ole lehtipuuvaltaista vyöhykettä muutamaan paikkaa lukuun ottamatta. Vaihteleva korkokuva luo kuitenkin jossain määrin vaihtelevuutta, ei niinkään puustoon, mutta kenttäkerroksen lajistoon, joka vaihtelee mosaiikkimaisesti mustikkatyypin kankaasta jäkälätyypin kankaaseen. Inventointi aloitettiin saaren pohjoisrannalta, jonne on soitettu kahteen kortteliin yhteensä neljä rakennuspaikkaa. Puusto on melko varttunutta mustikkatyypin mäntykangasta (ks kuva 2).

49 5 Kuva 2. Tyypillistä kalliomännikön ja tuoreen kankaan vaihtelua. Puusto on varttunutta ja verraten moni-ikäistä, ei kuitenkaan aarnimetsää. Maapuita tai pystykeloja ei kuitenkaan esiinny. Lehtipuuston osuus on hyvin vähäinen. Hakkuista saarella on runsaasti aikaa. Kasvillisuutta pohjoisrannalla Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Linnea borealis, vanamo 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 5 Empetrum nigrum, variksenmarja 1-2 (mustikan kanssa yhdessä ja kallion reunoilla ) Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1-2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Calluna vulgaris, kanerva, 1-2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Kun siirrytään pohjoisrantaa kohti länttä, säilyy metsäkasvillisuus samantyyppisenä kuin edellä, jopa paikoin tiheämpänä. Kenttäkerroksen lajistossa ei tapahdu myöskään muutoksia. Saaren länsikärkeen on sijoitettu yksi kahden tontin kortteli. Korttelin alueella on avokalliota aivan rannassa. Kasvillisuutta saaren länsireunalla Calluna vulgaris, kanerva, 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 1-2 Linnea borealis, vanamo 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1-2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Luzula pilosa, kevätiippo 1 Kun siirrytään saaren etelärannalle, muuttuu topografia pohjoisrantaa jyrkemmäksi ja samalla puusto harvenee, koska kallioalueet ja voimakkaasti huuhtoutuneet rinnealueet runsastuvat (ks. kuva 3)

50 6 Kuva 3. Ranta nousee Högsärin etelärannalla pohjoisrantaa jyrkemmin ja rinnealueet ovat huuhtoutuneempia. Kenttäkerros koostuu kanervasta ja mustikasta. Ylempänä rinteessä pohjakerroksen jäkälät korvaavat kenttäkerroksen lajiston. Kasvillisuutta osa-alueen eteläosasta Vaccinum myrtillus, mustikka 2-5 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1-3 Empetrum nigrum, variksenmarja 2-3 Maianthemum bifolium,oravanmarja 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1 Calluna vulgaris, kanerva 1-3 Cornus suecica, ruohokanukka 1 (rannassa muutamassa paikassa) Deschampsia flexuosa,metsälauha 1 Trientalis europaea,metsätähti 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Fragaria vesca, ahomansikka 1 Epilobium angustifolium, maitohorsma 1 Eteläranta säilyy samanlaisena koko matkan saaren itäosan kapeaan pohjukkaan. Pohjukassa on pien erillinen saari. Kohti itäosaa siirryttäessä säilyy puuston puoliavonaisuus ja mäntyvaltaisuus. Pieni luoto itäosassa on avokalliota. Luodon ympärillä Högsärin ranta on lohkareinen ja avokalliota on runsaasti. Kenttäkerroksessa vallitsevat karukkokankaan lajistoa ja pohjalla on runsaasti jäkälikköä. 3.4 Maisema Högsär erottuu suurmaisemassa metsäisenä saarena. Erityisiä maisemallisia kiinto- tai solmupisteitä ei esiinny. Pohjoisosan metsäalueet ovat suljettuja ja eteläosan laajoista kallioalueista johtuen puoliavoimia. Rantaviiva on kauttaaltaan melko suora ja tasaisesti nouseva. Hiekkataskuja tai hiekkarantaa ei esiinny.

51 7 Kuva 4. Saaren keski- ja eteläosassa on maisemakuva puolivoin. 3.5 Linnusto Inventointiajankohta ei ollut linnustokartoituksen kannalta otollinen. Yleispiirteenä voidaan todeta, että saaren ranta-alueet ovat kallioisia tai kivisiä ja kauttaaltaan karuja. Ruovikoita ei esiinny lainkaan. Maastokäynnin yhteydessä havaittu metsälajisto oli tyypillistä. Varpus- ja muu metsälinnusto vaikutti olevan sisäsaariston mäntykankaille tavanomaista. Metsäpuolen lajeista alueella tavattiin metsäkirvinen, kirjosieppo, viherpeippo, västäräkki, talitiainen sekä peippo. Itäosan luodolla lepäili yksittäinen kalatiira. Alla olevassa taulukossa on esitetty laajemman alueen Bird Lifen kokoamat havinnot. BidLife Finlandin ( ladattu ) mukaan alueella (10 x 10 km) pesii varmasti 61, todennäköisesti 39 ja mahdollisesti 10 lajia (yht. 110). Laji Pesimisvarmuus PV Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) varma 73 Laulujoutsen (Cygnus cygnus) varma 75 Merihanhi (Anser anser) varma 75 Kanadanhanhi (Branta canadensis) mahdollinen 20 Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) varma 75 Tavi (Anas crecca) varma 73 Sinisorsa (Anas platyrhynchos) varma 73 Tukkasotka (Aythya fuligula) varma 73 Haahka (Somateria mollissima) varma 73

52 8 Telkkä (Bucephala clangula) varma 73 Tukkakoskelo (Mergus serrator) varma 73 Isokoskelo (Mergus merganser) varma 73 Pyy (Bonasa bonasia) varma 73 Teeri (Tetrao tetrix) varma 73 Metso (Tetrao urogallus) varma 73 Kuikka (Gavia arctica) todennäköinen 40 Silkkiuikku (Podiceps cristatus) varma 75 Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) varma 75 Merimetso (Phalacrocorax carbo) mahdollinen 30 Harmaahaikara (Ardea cinerea) todennäköinen 50 Mehiläishaukka (Pernis apivorus) mahdollinen 20 Kanahaukka (Accipiter gentilis) todennäköinen 40 Varpushaukka (Accipiter nisus) varma 82 Hiirihaukka (Buteo buteo) varma 82 Tuulihaukka (Falco tinnunculus) mahdollinen 20 Nuolihaukka (Falco subbuteo) varma 82 Kurki (Grus grus) varma 73 Meriharakka (Haematopus ostralegus) varma 82 Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) todennäköinen 63 Lehtokurppa (Scolopax rusticola) varma 73 Punajalkaviklo (Tringa totanus) todennäköinen 63 Metsäviklo (Tringa ochropus) todennäköinen 40 Rantasipi (Actitis hypoleucos) varma 73 Merikihu (Stercorarius parasiticus) varma 73 Naurulokki (Larus ridibundus) varma 82 Kalalokki (Larus canus) varma 82

53 9 Selkälokki (Larus fuscus) mahdollinen 20 Harmaalokki (Larus argentatus) varma 82 Merilokki (Larus marinus) varma 82 Räyskä (Hydroprogne caspia) varma 82 Kalatiira (Sterna hirundo) varma 82 Lapintiira (Sterna paradisaea) varma 82 Uuttukyyhky (Columba oenas) varma 72 Sepelkyyhky (Columba palumbus) varma 75 Käki (Cuculus canorus) todennäköinen 40 Lehtopöllö (Strix aluco) todennäköinen 40 Sarvipöllö (Asio otus) todennäköinen 40 Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) mahdollinen 20 Tervapääsky (Apus apus) varma 72 Käenpiika (Jynx torquilla) varma 82 Harmaapäätikka (Picus canus) todennäköinen 40 Palokärki (Dryocopus martius) varma 72 Käpytikka (Dendrocopos major) varma 81 Pikkutikka (Dendrocopos minor) todennäköinen 40 Haarapääsky (Hirundo rustica) varma 82 Räystäspääsky (Delichon urbicum) varma 82 Metsäkirvinen (Anthus trivialis) varma 74 Västäräkki (Motacilla alba) varma 82 Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) todennäköinen 40 Rautiainen (Prunella modularis) todennäköinen 40 Punarinta (Erithacus rubecula) varma 82 Satakieli (Luscinia luscinia) todennäköinen 40 Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) todennäköinen 40

54 1 Pensastasku (Saxicola rubetra) todennäköinen 50 Kivitasku (Oenanthe oenanthe) varma 82 Mustarastas (Turdus merula) varma 75 Räkättirastas (Turdus pilaris) varma 82 Laulurastas (Turdus philomelos) varma 82 Punakylkirastas (Turdus iliacus) varma 82 Kulorastas (Turdus viscivorus) todennäköinen 63 Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) Luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum) todennäköinen 40 todennäköinen 40 mahdollinen 20 todennäköinen 40 Kultarinta (Hippolais icterina) varma 74 Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) todennäköinen 40 Lehtokerttu (Sylvia borin) varma 74 Hernekerttu (Sylvia curruca) todennäköinen 40 Pensaskerttu (Sylvia communis) todennäköinen 40 Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) todennäköinen 40 Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) todennäköinen 40 Tiltaltti (Phylloscopus collybita) todennäköinen 40 Pajulintu (Phylloscopus trochilus) todennäköinen 40 Hippiäinen (Regulus regulus) todennäköinen 40 Harmaasieppo (Muscicapa striata) varma 82 Pikkusieppo (Ficedula parva) todennäköinen 40 Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) varma 82

55 11 Hömötiainen (Parus montanus) todennäköinen 40 Töyhtötiainen (Parus cristatus) todennäköinen 50 Kuusitiainen (Parus ater) todennäköinen 40 Sinitiainen (Parus caeruleus) varma 82 Talitiainen (Parus major) varma 82 Puukiipijä (Certhia familiaris) varma 82 Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) varma 73 Närhi (Garrulus glandarius) todennäköinen 40 Harakka (Pica pica) todennäköinen 40 Varis (Corvus corone) varma 82 Korppi (Corvus corax) varma 82 Kottarainen (Sturnus vulgaris) todennäköinen 40 Peippo (Fringilla coelebs) varma 82 Viherpeippo (Carduelis chloris) varma 82 Tikli (Carduelis carduelis) mahdollinen 20 Vihervarpunen (Carduelis spinus) todennäköinen 40 Hemppo (Carduelis cannabina) mahdollinen 20 Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) varma 81 Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) mahdollinen 20 Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) varma 82 Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) todennäköinen 40 Keltasirkku (Emberiza citrinella) todennäköinen 40 Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) todennäköinen 40

56 1 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Suunnittelualueella ei ole perustettuja suojelualueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin tai alueellisissa luontoinventoinneissa mainittuja alueita. Högsär ei ole sisältynyt Kemiönsaaren rantaosayleskaavaan. Högsär kuuluu valtakunnallisesti merkittävään lintualueeseen (FINIBA) 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueelta ei löydetty luonnonsuojelulaissa mainittuja luontotyyppejä. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot Rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Saarella ei ole metsälain tarkoittamia elinympäristöjä. Saaren eteläosan harvaa kalliomännikköä ei voitane pitää metsälain tarkoittamana elinympäristönä.