Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun. Westakärrin ja Helgebodan kylät Westankärr och Helgeboda byar

Transkriptio

1 Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun Westakärrin ja Helgebodan kylät Westankärr och Helgeboda byar Westakärrin ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen Ändring av och delvis annullering av stranddetaljplan för Westankärr Kiinteistö Fastighet Westankärr Porto West Mellangård Työ/arbete: E Turku/Åbo, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

2 KEMIÖNSAAREN KUNTA WESTANKÄRRIN KYLÄ WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 1. PERUSTIEDOT 1.1 Alueen sijainti Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaavan muutos koskee Kemiönsaaren kunnan Westankärrin kylän osaa tilasta ja Helgebodan kylän osaa tilasta Mellangård. Ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen koskee Kemiönsaaren kunnan Westankärrin kylän osaa tilasta Porto West. Ranta-asemakaavan muutos koskee hyväksytyn Westankärrin rantaasemakaavan kortteleita 1-4 sekä 6, maa- ja metsätalousaluetta sekä liikenne- ja suojelualuetta. Ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen koskee hyväksytyn Westankärrin ranta-asemakaavan maa- ja metsätalousaluetta sekä liikennealuetta. Ranta-asemakaan muutoksella muodostuvat korttelit 1-6 sekä 9, maa- ja metsätalousaluetta sekä liikenne- ja suojelualuetta. Suunnittelualue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa Mjösundin kylässä. Suunnittelualue koostuu kahdesta osasta (jäljempänä itä- ja länsiosa). Kemiön saaren keskustasta muutosalueelle on matkaa noin 20km. Suunnittelualue koostuu seuraavista tiloista: Westankärr Porto West Mellangård Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti

3 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 3 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava. Jossa itäisempi ranta-asemakaavan muutosalue kuuluu loma-asutuksen mitoituksen osalta osa-alueeseen 1 (7-10 lay/km ja vapaaranta 40%) ja läntisempi osa osa-alueeseen 3 (3-5 lay/km vapaaranta 50%) Kuva 2: Ote maakuntakaavasta Yleiskaavoitus Kemiön rantaosayleiskaavan muutos on laadittu nyt muutettavan ranta-asemakaavan kanssa samaan aikaan. Molempien kaavojen rantarakennusoikeuden mitoitus on perustunut em. kaavojen laadinnan aikaan voimassa olleeseen seutukaavaan. Vahvistuneessa Turunmaan maakuntakaavassa rannan loma-asutuksen mitoitus on tarkistettu ja tämän vuoksi se ohjaa laadittavaa ranta-asemakaavan muutosta. Kuva 3: Ote Kemiön rantaosayleiskaavasta.

4 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 4 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 Asemakaavoitus Alueella on voimassa Kemiön kunnanvaltuuston hyväksymä Westankärrin ranta-asemakaava. Kyseisessä ranta-asemakaavassa suunnittelualueen itäosaan on osoitettu neljä loma-asunnon RA-korttelia (9 rakennuspaikkaa), luonnonsuojelualuetta, LV-kortteli sekä maa- ja metsätalousaluetta (M, M-1) ja länsiosaan on osoitettu yhteensä 4 RA-korttelia (14 rakennuspaikkaa), LV-kortteli sekä maa- ja metsätalousaluetta (M, M-1). Kuva 4a: Muutettavan ranta-asemakaavan länsiosa Kuva 4b: Muutettavan ranta-asemakaavan itäosa 1.3 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja.

5 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 5 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN Maanomistus Kiinteistön Westankärr 1:162 ja kiinteistön Mellangård 5:20 omistaa Anne-Caroline Forss. Kiinteistön Porto West 1:163 omistaa Porto West Ab. Liite 1: Omistusoikeusselvitys 1.6 Väestö ja työpaikat Kaavamuutos alueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja. 1.7 Palvelut Alue tukeutuu Kemiön keskustan palveluihin. 1.8 Rakentamistilanne Muutettavan kaavan itäisellä osalla ei ole rakennettuja rakennuspaikkoja. Läntisen osan rakennuspaikoista neljä rakennuspaikkaa on rakennettu. Korttelit, joissa nämä rakennetut rakennuspaikat sijaitsevat, eivät ole mukana kaavan muutoksessa. 1.9 Luonto, ympäristö Kaavamuutos alueen luontoselvitys on tehty muutettavan kaavan aloitusvaiheessa. Luontoselvityksessä todetaan alueen luonnosta mm. seuraavaa: Kaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, mutta rantojen tervaleppälehdot sekä avokalliot ovat Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei ole soita eikä myöskään Vesilain luvun 15a ja 17a tarkoittamia suojeltavia pienvesiä (luonnontilaisia puroja, lähteitä). Helgebodavikenin lahdenpohjukan laitumella ja Gubbhagenin kalliokedolla on perinnemaisema-arvoja ja alueen kasvilajistoon kuuluu perinnebiotooppien lajistoa kuten ketoneilikkaa. Alueella ei ole vanhaa metsää eikä varttunutta sekametsää. Liito-oravia ei alueella havaittu ja niiden esiintyminen alueella on todennäköisestikin vain tilapäistä, sillä lajille sopivaa lisääntymisympäristöä ei kaava-alueella ole. EU:n Lintudirektiivin liitteen I lintulajeista alueella pesii ainakin pyy ja palokärki ja todennäköisesti myös harmaapäätikka ja kangaskiuru. Muiden Lintudirektiivilajien pesiminen alueella on epätodennäköistä. Uhanalaista putkilokasvilajistoa, sammalia tai jäkäliä ei alueella kirjallisuustietojen perusteella esiinny, ja ainoa uhanalainen inventoinneissa löydetty putkilokasvilaji on silmälläpidettävien ryhmään luokiteltu ketoneilikka. Alueen kasvillisuustyyppien perusteella muiden uhanalaisten putkilokasvien esiintyminen alueella on epätodennäköistä. Liite 2: Luontoselvitys 1.10 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkkoa. Kiinteistön jätevesien käsittely on hoidettava ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla.

6 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 6 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN Liikenne Suunnittelualueelle kuljetaan Mjösundin kylän tai Neljän tammen tien kautta. Kemiön saaren keskustasta matkaa tulee noin 20km Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on laadittu muutettavan kaavan yhteydessä. Kartan laatijana on toiminut Suuntakartta Oy. Pohjakartan ilmakuvaus on tehty vuonna 1997 ja kartoitustyö syksyn talven 2005 aikana. Kartoitusmenetelmänä on käytetty stereokartoitusta. Pohjakartan hyväksyjänä on toiminut DI Pasi Rantanen. 2. TAVOITTEET Kaavan muutoksen yhtenä tavoitteena on kumota voimassa olevan ranta-asemakaavan alue, joka sijaitsee ko. ranta-asemakaavan länsiosassa rannan ja voimassa olevan Westanparkin asemakaavan välissä. Ko. alueen kaavan kumoaminen tehdään siksi, että alueelle voidaan laatia asemakaava. Alue liitetään kaavallisesti em. Westanparkin asemakaava-alueeseen. Edellä todetun ranta-asemakaavan osittaisen kumoamisen lisäksi ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää loma-asunnon rakennuspaikkoja muutettavan rantaasemakaavan itäiseltä alueelta läntiselle alueelle paikkoihin, josta löytyy hyviä rakennuspaikkoja. Muutettavan kaavan mukaiset siirrettävät rakennuspaikat sijaitsevat jyrkässä ja kallioisessa pohjoisrinteessä. Rakennuspaikkojen siirrolla saadaan rakennuspaikat rakennettavuuden, käytön ja turvallisuuden kannalta katsottuna parempaan paikkaan. Länsiranta tarjoaa myös veneilyn kannalta paremmat ulottuvuudet. Kunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa käydyn alustavan keskustelun perusteella rakennuspaikkojen siirto on mahdollista siinä määrin kuin läntiseltä osalta löytyy hyviä rakennuspaikkoja. Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen säilyttämistavoite täytetään. 3. MITOITUS 3.1 Mitoitusperusteet ja rakennusoikeus Muutettavan (voimassa olevan) ranta-asemakaavan mitoitus ja rakennusoikeus Muutettavan ranta-asemakaavan selostuksessa todetaan kaavan muutokseen liittyen mm. seuraavaa: Kaava-alueen läntisen osan pinta-ala on 66.8 hehtaaria ja itäisen osan 53.2 ha. Yhteispinta-ala on siten hehtaaria. 50 m murtoviivalla mitattua mitoitusrantaviivaa on yhteensä 4650 metriä, josta läntisellä osalla 2460 m ja itäisellä osalla 2190 m. Rantaviiva on hyvin suoraa, eikä alueella ole selviä niemiä tai merenlahtia.

7 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 7 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 Alueelle muodostuu 23 omarantaista RA-tonttia. Ranta-alueen mitoitus on siis 4.9 lomaasuntoyksikköä rantaviivakilometriä kohden. Alueen mitoitusta voidaan siis pitää varsin alhaisena ja kohtuullisena, kun Suomessa keskiarvo on 6.9. Rakentamisesta vapaan rannan osuus on läntisellä alueella 56 % (1380 m) ja itäisellä alueella 70 % (1540 m) ja koko kaava-alueella 62 % (2920 m/4650 m). Yli 200 metrin vapaarantaosuuksia on yhteensä 1940 m (41 %). Kesällä 2005 lainvoiman saavassa rantayleiskaavassa on alueelle varattu 19 RA-tonttia. Alueen mitoitukseen kuuluu rantayleiskaavassa myöskin kaksi RM-korttelia, joissa kummassakin rakennusoikeutta on 600 m2. RM-korttelit eivät kuulu suunnittelualueeseen. Ranta-asemakaavalla on osoitettu siten neljä RA-tonttia enemmän kuin rantayleiskaavassa. Perusteluina rakennuspaikkamäärän vähäiseen lisäykseen ovat: 1. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on kirjattu Suomen perustuslakiin (731/1999). Ihmiset ja siten maanomistajat ovat yhdenvertaisia lain edessä (PeL 6 ) ja jokaisen omaisuus on turvattu. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että kaikille maanomistajille (emätiloille) annetaan yhtäläinen mahdollisuus rakentamiseen luonnonolosuhteet ja ympäristö huomioon ottaen. Tällöin tarkastellaan keskenään niitä alueen maanomistajia, joiden olosuhteet ovat samanlaiset. Samalla on otettava huomioon, kuinka paljon emätilat ovat aikaisemmin hyödyntäneet rakennusoikeuttaan (Rantojen maankäytön suunnittelu, ympäristöminiteriön julkaisu 2005 s.94). Suunnittelualue ei poikkea luonnonoloiltaan ja ympäristöltään lähialueiden muista ranta-alueista. Kyseinen asia on selvitetty jo rantayleiskaavan ympäristöselvityksissä ja myös ranta-asemakaavan luontoselvityksessä, joka on liitteenä 7. Suunnittelualueen mitoitus on jostain syystä ollut kuitenkin erityisen alhainen, noin 4 rp/km, kun esimerkiksi läheisellä Sandön niemellä on mitoitus osittain jopa lähellä 10 rp/km, vaikka maasto on aivan samanlaista. Kemiössä muutenkin mitoitus on rantayleiskaavassa lähemmäs Suomen keskiarvoa eli 7 rp/km. Seutukaavan loma-asumista koskeva mitoitusnormi läntisellä alueella on 3-5 lomaasuntoyksikköä rantaviivakilometriä kohden (lay/km) ja itäisellä alueella 5-10 lay/km. Näiden perusteella laskien läntisen osan rakennusoikeus on lay ja itäisen osan lay eli yhteensä lay. Tällä perusteella ranta-asemakaavan 23 lay:n määr on varsin kohtuullinen. Mikäli kartanokokonaisuuteen kuuluvan alueen rakentamattomuus on ollut pääsyynä suunnittelualueen alhaiseen mitoitukseen, ei yleiskaavan mitoituksessa ole tasapuolinen kohtelu toteutunut. Yksi peruste antaa jollekin tilalle vähemmän rakennusoikeutta on luonnonsuojelulliset tavoitteet, mutta silloinkin merkitsemättä jäänyt rakennusoikeus on kaavaan merkittävä ja korvattava maanomistajalle. Mikäli alueen alhainen mitoitusluku on perustunut todellisiin luonnonsuojelullisiin perusteisiin, perustuu suunnittelualueen alhainen mitoitus yleiskaavan ympäristöselvi-

8 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 8 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 tykseen. Seutukaavassa mm. itäiselle suunnittelualueelle annettiin mitoitusohjeeksi 5-10 rp/km ja läntiselle 3-5 rp/km eli yleiskaava poikkeaa seutukaavan mitoitusnormeista. Yleiskaavan luontoselvityksistä ei löydy mitään erityisiä arvoja suunnittelualueelle. Jos niitä olisi ollut, olisi alueella olemassa olevia suojelualueita enemmän. Yleiskaavan ympäristöselvitys koskee kaikkea Kemiön rantoja, siis yli 200 kilometrin verran rantaviivaa. Se ei ole niin tarkka, että sen perusteella voidaan perustella erilaisia mitoituslukuja eri alueiden kesken. Ja mikäli suojeluarvoja löytyisikin, olisi rantarakennuspaikat silti merkittävä kaavaan korvausmenettelyjen pohjaksi (vrt. KHO:n päätös). Nyt suunnittelualueelle on annettu muita vastaavanlaisia alueita alhaisempi mitoitus, eikä mitoituksen takia merkitsemättömiä rakennuspaikkoja ole merkitty kaavaan millään tapaa korvausmenettelyn pohjaksi. Yleiskaavan yli 200 kilometriä käsittävän luontoselvityksen laajuus ei ole riittävän tarkka perustelemaan suojelualueen perustamiseksi vaadittavia seikkoja. Ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä tarkempi luontoselvitys. Siinä osoitetaan, ettei alueella ole erityisiä suojeluarvoja ja että luonto-olot eivät poikkea vastaavanlaisista muista alueista, missä mitoitusluku on korkeampi, ei ole perusteltua vaatia suunnittelualueelta alhaisempaa mitoituslukua. Näin ollen erilainen mitoitusluku perustuu pelkästään alueen rakentamattomuuteen ja siten se on perustuslain tasavertaisuusperiaatteiden vastaista. 2. Tarkemmat selvitykset ja kaava Kun alueelle laaditaan ranta-asemakaava, on pohjakartan mittakaava tarkempi, tehtävät selvitykset (kuten luontoselvitys) tarkempi jne. Yleiskaava ohjaa periaatteiltaan asemakaavaa, mutta asemakaava syrjäyttää yleiskaavan juuri edellä mainituista syistä johtuen. Kun jokaisen tontin paikka on tarkasti tarkastettu maastossa, voidaan myös detaljikaavoituksessa muuttaa edellisen kaavan virheellisyyksiä ja se on monesti syy kaavan muuttamisen. Ympäristöministeriön julkaisemassa Rantojen maankäytön suunnittelu -oppaassa todetaan: Ranta-asemakaavaa voidaan käyttää myös rantayleiskaavan tarkistamiseen esimerkiksi rakennuspaikkojen sijoituksen osalta ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen sallimissa rajoissa myös mitoituksen vähäiseen tarkistamiseen. Vähäinen tarkistaminen on siis mahdollista ja oikeutettua, kun yleiskaava on mitoituksellisesti tehty oikein kantatilaperiaatteen mukaisesti tasapuolisesti eri maanomistajien välillä. Mikäli yleiskaavassa on mm. puutteellisten tai suppeiden luontoselvitysten perusteella virheellisyyksiä tai erilaisille mitoitusperusteille ei ole todellisia perusteita, pitää asemakaavan pystyä korjaamaan yleiskaavan virheet. Tässä ranta-asemakaavassa jokainen rakennuspaikka on tarkasti maastossa sovitettu ja yleiskaavaan mittakaavasta johtuneet likimääräisyydet tarkennettu. Luontoselvitys on tehty tarkasti biologin toimesta ja sen antamia ohjeita on noudatettu mahdollisimman pitkälle. Suomen keskiarvoinen mitoitus tarkoittaisi noin 35 omarantaisen tontin osoittamista tämän ranta-asemakaavan alueelle. Kaavalla on osoitettu 23 omarantaista tonttia, joka on varsin kohtuullinen määrä ja hyvin lähellä rantayleiskaavan rantatonttien määrää ja alle seutukaavan ohjeita kaava-alueelle jää pitkiäkin rantaosuuksia raken-

9 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 9 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 tamisesta vapaaksi. Ranta-asemakaava tulee olemaan mitoitukseltaan yksi alhaisimmista Suomessa. Seutukaavan ja maakuntakaavan mitoitus Voimassa olevan ranta-asemakaavan laadinnan aikaan voimassa olleen Seutukaavan loma-asumista koskeva mitoitusnormi läntisellä alueella on 3-5 lomaasuntoyksikköä rantaviivakilometriä kohden (lay/km) ja itäisellä alueella 5-10 lay/km. Nykyisin alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava. Jossa itäisempi ranta-asemakaavan muutosalue kuuluu loma-asutuksen mitoituksen osalta osa-alueeseen 1 (7-10 lay/km ja vapaaranta 40%) ja läntisempi osa osa-alueeseen 3 (3-5 lay/km vapaaranta 50%) Kaavan muutoksen mitoitus ja rakennusoikeus Kaavan muutoksen mitoitusnormi perustuu maakuntakaavan mitoitusnormeihin ja mitoitusrantaviivan mittaus perustuu voimassa olevan ranta-asemakaavan rantaviivan mittaukseen. Voimassa olevan kaavan alueella on 50 metrin murtoviivalla mitattua mitoitusrantaviivaa on yhteensä 4650 metriä, josta läntisellä osalla 2460 metriä ja itäisellä osalla 2190 metriä. Nyt kumottavalla kaavan osalla on mitoitusrantaviivaa 640 metriä. Näin ollen kaavan osittaisen kumoamisen jälkeen voimassa olevan kaavan alueella on mitoitusrantaviivaa yhteensä 4010 metriä, josta läntisellä osalla 1820 metriä ja itäisellä osalla 2190 metriä. Maakuntakaavan loma-asumisen mitoitusnormin mukaan läntisellä osalla on rantarakennusoikeutta kaavan osittaisen kumoamisen jälkeen 5,5 lay-9,1 lay ja itäisellä osalla 15,3 lay-21,9 lay. Näin ollen ko. alueen rantarakennusoikeus yhteensä on 20,8 lay- 31 lay. Voimassa olevassa kaavassa kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 23 lomaasunnon rakennuspaikkaa. Ranta-alueen mitoitus on siis 5,7 lay. Em. laskennan perusteella rakennuspaikkojen määrä voidaan pitää kaavan muutoksessa ennallaan kaavan osittaisesta kumoamisesta huolimatta. 4. RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA SEN PERUSTELUT 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus hyväksytty Westankärrin ranta-asemakaava on kumottu kiinteistön alueelta. Tälle alueelle ollaan aloittamassa asemakaavan laatimista. Ko. alue liitetään kaavallisesti vieressä ja voimassa olevaan Westanparkin asemakaavaan. Ranta-asemakaavan muutoksella osoitetaan kaavan maksimaalinen rakennusoikeuden hyödyntäminen kaavan länsiosassa. Muutettavan kaavan mukaisista rakennuspaikoista on siirretty viisi rakennuspaikka kaava-alueen itäosasta kaava-alueen länsiosaan. Kaava-alueen itäosaan jäävien muutettavan kaavan mukaisia rakennuspaikkoja on tarkistettu ulottuvuuden ja sijainnin osalta rakentamisen, käytön ja rannan laadun kannalta katsottuna hyville paikoille.

10 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 10 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 Ranta-asemakaavalla on tarkasti suunniteltu kunkin rakennuspaikan rakennusalat olemassa olevat rakennukset huomioiden sekä rakennusteknisin, ympäristön säilyttämisen kannalta ja maisemallisin perustein parhaisiin maaston kohtiin. Suojelualueet on osoitettu muutettavan kaavan mukaisesti. 4.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistettujen tavoitteiden toteuttamista tulee edistää maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaavalla ei sen suppeudesta johtuen ole valtakunnallista merkitystä. Rakentamisalueiden tuntumaan on jätetty riittävästi vapaa-alueita luonnonperintöä ja virkistyskäyttöä varten. 4.4 Kaavan suhde maakuntakaavoitukseen ja rantaosayleiskaavaan Ympäristöministeriön vahvistamassa maakunta kaavassa itäisempi osa rantaasemakaava muutos alueesta kuuluu osa-alueeseen 1, jonka loma-asutuksen mitoitusnormi on 7-10 loma-asuntoyksikköä/kilometri ja vapaan rannan osuus 40%. Läntisempi osa kaavan muutoksesta kuuluu maakuntakaavan osa-alueeseen 3, jossa mitoitus on 3-5 loma-asunto yksikköä/kilometri vapaan rannan osuus 50%. Ranta-asemakaavan muutos tarkentaa rantaosayleiskaavaa ja sen osoittamaa alueen maankäyttöä. 4.5 Kaavan suhde muihin kaavoihin Ranta-asemakaavan muutoksella sekä osittaisella kumoamisella mahdollistetaan Westan Parkin asemakaavan laajennus sekä muutostyöt. Muuten asemakaavamuutoksella ei ole vaikutuksia muihin kaavoihin. 4.6 Maankäyttö Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialueena (RA) on osoitettu yhteensä 12 rakennuspaikkaa. Kullekin tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon, yhden vierasmajan, yhden erillisen saunan sekä asumiseen liittyviä varastotiloja. Suurin sallittu rakennusten määrä tontilla on kuusi. Loma-asunto saa olla enintään 1½ kerroksinen, muut rakennukset yksikerroksisia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala tontilla saa olla yhteensä enintään 240 m2. Rakennettaessa sauna ja vierasmaja erillisenä, on kummankin enimmäiskerrosala 25 m2. Vierasmaja on sijoitettava selvästi loma-asunnon pihapiiriin. Erillisen saunan lisäksi voi myös loma-asunnossa olla sauna. RA-rakennuspaikkojen yhteispinta-ala on hehtaaria, joka on 9,3 % kaava-alueen pinta-alasta.

11 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 11 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 Yleiset määräykset Tonttijako on ohjeellinen. Ellei toisin ole määrätty, rakennusten tulee saunarakennuksia lukuun ottamatta olla vähintään 30 metriä etäisyydellä meren keskivedenkorkeuden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Saunarakennus saa olla vähintään 10 metrin päässä meren keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Kaikkien rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään 1.5 metriä meren ylävesirajaa korkeammalla. Julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennusten vesikatteen pinnat eivät saa olla valoa heijastavia. Julkisivujen ja kattojen värisävyinä tulee käyttää luontoon ja ympäristöön sopivia murrettuja värisävyjä. Suositeltava väri julkisivuissa on tumman vihreä ja katoilla musta. Ellei toisin määrätä tulee rakennusten olla vähintään 5 metrin päässä naapureiden rajoista. Tonttien rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisessa, huolitetussa kunnossa. Rakennuksien ja rannan väliin tulee jättää riittävä suojapuusto. Puita ei saa rakennuskortteleiden rannan läheisyydessä tarpeettomasti kaataa eikä kasvillisuutta tarpeettomasti hävittää. Kaava-alueella olevat tervalepät tulee säilyttää. Rakennusten tulee muodostaa ehjä ja havaittava yhtenäinen pihapiiri. Tontit on ennen rakennusluvan myöntämistä lohkottava tai merkittävä paaluilla maastoon hyväksytystä kaavakartasta laskettujen koordinaattien mukaisesti. RA-tonttien ja rantasaunojen jätevesien käsittely on hoidettava ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kompostoitava jäte voidaan kompostoida kiinteistöllä. Muu jäte on kuljetettava osoitettuun jätekeräykseen Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalueena (M) on osoitettu vapaaksi jäävät rannan ja kaava-alueen osat, joilla on oikeus rakentaa maa- ja metsätaloutta sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia. Maa- ja metsätalousalueena (M-1) on osoitettu ne vapaaksi jäävät rannan ja kaavaalueen osat, joilla ei ole rakennus oikeutta vaan rakennusoikeus on siirretty näiltä osin RA-kortteleihin. Maa- ja metsätalousaluetta on yhteensä 95,21 hehtaaria, joka on 85,7 % kaavan pintaalasta Suojelualueet Suojelualueena (S) on osoitettu muutettavan kaavan mukaiset alueet kaava-alueen itäosassa. Muutettavaan kaavaan alueet on osoitettu rantaosayleiskaavan perusteella. Istutettujen saarnien alue on osoitettu suojelualueena. Suojelualuetta on yhteensä 4,89 ha, joka on 4,4 % kaavan pinta-alasta.

12 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 12 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN Liikenne Venevalkama-alueita (LV) on osoitettu kaksi kappaletta muutettavan kaavan LV-1 alueiden mukaisiin aluevarauksin ja kaavamääräyksin. Läntiselle suunnittelualueelle kuljetaan Mjösundin kylän kautta tai Neljän tammen tien kautta. Itäiselle palstalle on kulkuyhteys Westankärrin kartanon kohdalta Mjösundin tieltä. Kaavassa tieyhteydet rakennuspaikoille on esitetty ohjeellisina. Tieyhteydet on osoitettu olemassa olevien teiden, muutettavan kaavan ja kiinteistötoimituksella perustettujen tieoikeuksien perusteella Palvelut Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Päivittäistavarakaupan tarjoamat palvelut sijaitsevat Mjösundin kylässä. Muuten alue tukeutuu Kemiönsaaren keskustan palveluihin Yhdyskuntatekninen huolto RA-tonttien ja rantasaunojen jätevesien käsittely on hoidettava ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kompostoitava jäte voidaan kompostoida kiinteistöllä. Muu jäte on kuljetettava osoitettuun jätekeräykseen. 4.7 Toteuttaminen Lomarakennuspaikoille rakentamien tapahtuu maanomistajan aikataulun mukaisesti. 5. ARVIO RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSISTA 5.1 Ympäristövaikutukset Kaavan muutos kokonaisuudessaan ei aiheuta merkittäviä muutoksia alueen maankäyttöön verrattuna muutettavan kaavan tilanteeseen. Rakennuspaikkojen määrä ei lisäänny verrattuna muutettavaan kaavaan. Rakennuspaikat keskittyvät kaava-alueen länsiosaan. Länsiosaan siirretyt rakennuspaikat on osoitettu olemassa olevien rakennuspaikkojen läheisyyteen. Näin ollen ne eivät riko yhtenäistä vapaata ranta-aluetta. Rakennuspaikkojen ja alojen osoittamisessa sekä rakennuspaikkaa koskevissa kaavamääräyksissä on huomioitu maasto, maaperä, luonto ja maisema niin, että rakennukset sijoittuvat rakennuspaikalle luonto- ja maisema-arvoja heikentämättä. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on huomioitu naapurikiinteistöjen rakennuspaikat. Näin ollen kaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön rakennettuun ympäristöön. Kaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, mutta rantojen tervaleppälehdot sekä avokalliot ovat Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kaavamääräysten mukaan kaava-alueella olevat tervalepät tulee säilyttää. Alueella on myös joitain avokallioita, jotka ovat säilyttämisen arvoisia.

13 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 13 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 2014 Kun tarkastellaan tehtyä luontoselvitystä ja sen tuloksia, voidaan sanoa, että alueen arvokkaimmat kohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kolmen tontin kohdalla korttelissa 6 on rannalla tervaleppiä, mutta ne eivät estä rakentamista, vaan antavat hyvän ja arvokkaan suojan merituulia vastaan. Kunnan rakennusvalvonnan tuleekin valvoa, että rannan tervaleppiä ei saa rakentamisen yhteydessä kaataa. Tervaleppiä on vain aivan rannassa ja korttelin takaosassa on avohakkuualue. Kun kyseisessä korttelissa on olemassa oleva kesämökkisauna, valmis tie ja tontit tulevat sijoittautumaan suojaisaan merenlahteen, on kyseiseen paikkaan osoitettu kyseiset kolme tonttia. 5.2 Vaikutukset lähialueisiin Kaavan muutoksella ei ole olennaisia vaikutuksia verrattuna nykytilanteeseen. 5.3 Vaikutukset vesialueisiin Muutettavan kaavan tilanteeseen nähden kaavan muutoksella ei ole vaikutuksia vesialueisiin. Kaavan toteutumisella ei voida katsoa olevan haitallista vesialueille, kun rakentamisessa ja alueen käytössä noudatetaan kaava- sekä jätevesimääräyksiä ja ympäristöviranomaisen ohjeita. 5.4 Taloudelliset vaikutukset Kaavan aluevarauksien toteuttaminen lisää rakennussektorin työpaikkoja lähialueella. Rakennuspaikkojen käyttöönoton myötä kunnan alueen palvelujen kysyntä lisääntyy jonkin verran. Muutettavan kaavan tilanteeseen nähden kaavan muutoksella ei ole vaikutuksia 5.5 Vaikutukset liikenteeseen Muutettavan kaavan tilanteeseen nähden kaavan muutoksella ei ole vaikutuksia liikenteeseen. Kaavan toteutumisen myötä liikenne lisääntyy jonkin verran, mutta sillä ei ole ympäristöllisesti merkittäviä vaikutuksia. Ympäröivän saariston ja merialueen kokonaisrakentamistilanne ja alueen laajuus huomioiden liikenteellinen vaikutus on vähäinen. 5.4 Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia. 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 7.1 Aloitus - Työneuvottelu maanomistajan (Forss), Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (Kaipiainen), kunnan (Lindeberg) ja kaavan laatijan (Hautala) kesken järjestettiin kesällä kaavan laadinta aloitettiin syksyllä Luonnosvaihe - osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos valmistui maanomistaja hyväksyi luonnoksen. 2014

14 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 14 WESTANKÄRRIN RANTA-ASEMAKAAVA MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN kunnan tekninen lautakunta päättää kaavan vireille tulosta - kuulutus kaavan vireille tulosta julkaistaan kunnan ilmoitustaululla. Samalla asetetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtäville - ns. laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) hoidetaan asettamalla kaavaluonnos nähtäville - lausuntopyynnöt lautakunnilta ja viranomaisilta 7.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus valmistui tekninen lautakunta päättää asettaa kaavan virallisesti nähtäville - tarvittavat lausuntopyynnöt lautakunnilta ja viranomaisilta - kaavaehdotus nähtävillä - kaavan laatijan vastineet lausuntoihin ja kannanottoihin - tekninen lautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen ja esittää kunnanhallitukselle ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä 7.4 Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan muutoksen ja osittaisen kumoamisen hyväksymistä ( ) - kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan muutoksen ja osittaisen kumoamisen ( ) Turku, AIRIX Ympäristö Oy Petri Hautala maanmittausinsinööri Niko-Petteri Salo maanmittausinsinööriopiskelija AMK LIITTEET: Liite 1: Omistusoikeusselvitys Liite 2: Luontoselvitys Liite 3: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 4: Seurantalomake (lisätään ehdotusvaiheessa)

15 Kiinteistöjen yhteystietoja: Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä sekä YTJ:stä Tila , Mellangård Omistus (tietolähde:väestötietojärjestelmä) Omistaja: Nimi: Osoite: Forss, Anne-Caroline Johanna Mjösundsvägen 726b bst. 2, MJÖSUND Omistusperusteet: Omistusosuus: 1/1 Lainhuuto: Tila , Westankärr Omistaja: Nimi: Osoite: Forss, Anne-Caroline Johanna Mjösundsvägen 726b bst. 2, MJÖSUND Omistusperusteet: Omistusosuus: 1/1 Lainhuuto: Tila , Porto West Omistaja: Nimi: Porto West Ab, Osoite: Mjösundsvägen KIMITO Omistusperusteet: Omistusosuus: 1/1 Lainhuuto:

16 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Suomen Luontotieto Oy 13/2005

17 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Sisällys 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue Tulokset Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus

18 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 1. Johdanto Kemiön kunta tilasi keväällä 2005 Suomen Luontotieto Oy:ltä Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoselvityksen. Inventointialueelta (karttaliite 1 ja 2) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat kohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Alueelta etsittiin myös uhanalaista lajistoa putkilokasvien, kääpäsienien sekä puiden runkojen ja kallioseinämien epifyyttilajien ryhmistä. Muista uhanalaisista lajeista kiinnitettiin erityishuomiota liito-oravaan, koska Kemiön saarella on tiheä liito-oravakanta. 2. Aineisto ja menetelmät Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Taustaselvityksen yhteydessä käytiin läpi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen arkisto sekä Turun yliopiston kasvimuseon arkistotietoja uhanalaisen putkilokasvilajiston osalta. Alueelta ei ole julkaistua uhanalaistietoa eikä kohteelta ole tehty systemaattista luontoselvitystä. Liito-oravaselvitys tehtiin alueella huhtikuussa Alueelta ei tehty vakiomenetelmiin perustuvaa pesimälinnustoselvitystä, mutta EU:n Lintudirektiivin liitteen I lajien (79/409/ETY) ja kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi 2001) mainittujen lintulajien esiintyminen selvitettiin kasvillisuusselvityksen yhteydessä. Taustaselvityksen jälkeen alueella tehtiin kaksi maastoinventointia kesäkuussa 2005 (7.6. ja 13.6.). Tällöin alue kuljettiin jalkaisin läpi. 3

19 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 3. Tutkimusalue Tutkimusalue sijaitsee Kemiön saaren pohjoisosissa Mjösundin kylän läheisyydessä. Kaava-alue on kaksiosainen. Läntisempi alue sijaitsee Mjösundin kylän eteläpuolella ja itäisempi alue Mjösundin kylän itäpuolella Kemiön saaren pohjoispuolisen salmen rannalla. Kummatkin kohteet ovat metsäisiä ja pääosin rakentamattomia ranta-alueita. Alueen kaikki metsät ovat talouskäytössä eikä vanhaa metsää alueella esiinny kallioiden lakialueita lukuun ottamatta. Itäisempään kaava-alueeseen kuuluu myös Helgebodavikenin merenlahti ja laidunnetut rantaniityt. Täällä kaava-alueeseen kuuluu myös viljeltyä peltoa. Kasvimaantieteellisesti kaava-alue kuuluu hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, jota myös tammivyöhykkeeksi kutsutaan. Kemiön saaren pohjoisosissa jalopuumetsiä on kuitenkin niukasti ja kallioperä koostuu happamista kivilajeista toisin kuin saaren eteläpäässä, jossa kallioperässä on emäksisiä kivilajeja ja kalkkivaikutus näkyy kasvilajistossa. 4

20 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 4. Tulokset 4.1 Pohjoisranta (Helgebodavikenin) kaava-alue Pohjoisrannalle sijoittuva kaava-alue jaettiin metsätyyppien ja pinnanmuotojen sekä maankäytön perusteella yhteensä 14 lohkoon, joista tehtiin kasvillisuuden yleiskuvaus. Yleiskuvauksessa selvitettiin kohteen metsätyyppi, putkilokasvillisuuden valtalajisto sekä mahdollinen harvinaisempi tai vaateliaampi lajisto. Lohkojen metsänkäsittelytoimenpiteet kuvattiin ja kohteiden luonnontilaisuus arvioitiin. Lohko 1 Kohde on kuuselle istutettua hyvin reheväkasvuista entistä niitynpohjaa. Taimikko on noin 10 metriä korkeaa. Kuusten joukossa kasvaa myös tervaleppää (Alnus glutinosa) ja rauduskoivua (Betula pendula). Aluskasvillisuuden valtalajisto muodostuu koiranputkesta(anthriscus sylvestris), sananjalasta (Pteridium aquilinum), vadelmasta (Rubus idaeus) ja metsäkortteesta (Equisetum sylvaticum). Vaateliaampaan lajistoon kuuluu hiirenporras (Athyrium filix-femina) ja jänönsalaatti (Mycelis muralis). Lohkoon rajautuvalla länsirinteellä kasvaa valkolehdokkia (Platanthera bifolia). Lohko 2 Metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö (lehto) Vankkapuustoinen, kuusivaltainen rinne, jossa metsätyyppi on oravanmarjatyypin tuoretta kangasta. Rinteen alaosassa lahden pohjukassa on pienialainen tervaleppälehto. Lehdon aluskasvillisuuden valtalajisto muodostuu vadelmasta, koiranputkesta ja nokkosesta (Urtica dioica). Muusta lajistosta mainittakoon metsäorvokki (Viola riviniana), punaherukka (Ribes rubrum), tesmayrtti (Adoxa moschatellina) ja jänönsalaatti. Valtalajistoon kuuluu myös käenkaali (Oxalis acetosella). Tervalepikon ja ruovikon väliin jää n. 5 metriä leveä mesiangervovyöhyke (Filipendula ulmaria). Hieman vaateliaampaan lajistoon kuuluu lehtovirmajuuri (Valeriana sambucifolia). Lohko 3 Hyvin karu, metsälauhaa (Deschampsia flexuosa) kasvava rantakallio. Ketolajeina kasvaa metsälauhan lisäksi ainoastaan ahosuolaheinä (Rumex acetosella) ja kallioimarre (Polypodium vulgare). Kallion reunoilla kasvaa jonkin verran katajaa (Juniperus communis). 5

21 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Lohko 4 Tuoretta mustikkatyypin kangasta. Putkilokasvistolajistoltaan hyvin niukkalajinen alue. Puusto muodostuu kuusesta (Picea abies) ja männystä (Pinus sylvestris). Lehtipuita on niukasti. Tuulenkaadot on poistettu alueelta ja alueen puustoa on harvennettu. Lohko 5 Metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö Pienialainen, lahdenpohjukkaan kehittynyt tervaleppälehto. Putkilokasvilajisto on melko runsas ja lajisto on hieman keskimääräistä vaateliaampaa. Aluskasvillisuuden valtalajisto muodostuu hiirenportaasta, nokkosesta, koiranputkesta ja nurmilauhasta (Deschampsia cespitosa). Muusta lajistosta mainittakoon lehtopalsami (Impatiens noli-tangere), lehtovirmajuuri, suo-ohdake (Cirsium palustre), oravanmarja (Maianthemum bifolium), rentukka (Caltha palustris), terttu-alpi (Lysimachia thyrsiflora), metsäorvokki, tesma (Milium effusum) ja punakoiso (Solanum dulcamera). Kohteella on jonkin verran lahoavaa lehtipuuta, mutta ei kolopuita. Lohko 6 Kuusta kasvava varjoisa rinne, jossa metsätyyppi on lehtomaista kangasta. Puustoa harvennettu ja lahopuut poistettu. Aluskasvillisuuden valtalajisto muodostuu oravanmarjasta, metsämaitikasta (Melampyrum sylvaticum), ja käenkaalista. Rinteessä kasvaa myös jonkin verran lehtonurmikkaa, jänönsalaattia ja Kemiössä vähälukuista tähtitalvikkia (Moneses uniflora). Lohko 7 Rantaan rajautuva laaja lohko, joka koostuu useasta kalliohuipusta ja niiden välisistä, kuusta kasvavista notkelmista. Kasvilajistoltaan kalliot ovat hyvin niukkoja. Valtalajistona kasvavat ovat metsälauha ja ahosuolaheinä. Notkelmissa kallioiden välissä kasvaa jonkin verran katajaa, mutta yhtenäisiä katajakasvustoja ei alueella ole. Lohko 8 Havupuuvaltaista nuorta talousmetsää. Lehtipuuta on lohkon alueella niukasti, vain jonkin verran rauduskoivua. Rannassa kasvaa tervaleppää. Metsätyyppi on mustikkatyypin tuoretta kangasta. Valtalajistona mustikka (Vaccinium myrtillus) ja sananjalka. Muutamin paikoin rinteiden alaosissa on pieniä metsäimarrekasvustoja (Gymnocarpium dryopteris). Lohkon metsät ovat kokonaan harvennettuja eikä lahopuuta ole alueella. Lohkon sisällä rantaan viettäviä avokalliolaikkuja, joiden putkilokasvilajisto on tavanomaista. Kallioiden välissä kasvaa jonkin verran katajaa. Lohko 9 Kohteella on hyvin pienialainen tervaleppälehto. Aivan rantaviivan tuntumassa kasvaa kookas, pitkäoksainen ja näyttävä rauduskoivu. Aluskasvillisuus kuten edellä; ei vaateliaampaa lajistoa. 6

22 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Lohko 10 Korkea avokallio, joka ulottuu rikkonaisena rantaan asti. Kallion luontoarvot ovat vähäiset mutta näköalapaikkana kalliolla on merkitystä. Lohko 11 Huvilalle johtavan tien varressa on tervaleppälehto, jossa tervalepän lisäksi kasvaa ilmeisesti istutusperäisiä saarnia (Fraxinus excelsior). Aluskasvillisuus on hyvin rehevää ja pensaskerros on hyvin kehittynyttä. Pensaskerrokseen kuuluu runsaasti saarnentaimia, vadelmaa ja punaherukkaa. Valtalajisto koostuu nokkosesta, sananjalasta, vadelmasta, koiranputkesta ja nurmilauhasta. Alueella kasvaa jonkin verran kulttuurilajistoa; keltamo (Chelidonium majus), syyläjuuri (Scrophularia nodosa), piharatamo (Plantago major) ja kyläkellukka (Geum urbanum). Muusta lajistosta mainittakoon jänönsalaatti. Pesimälinnustoon kuuluu mustapääkerttu. Alueella on jonkin verran lahopuita ja tikankoloja. Lohkolla kasvaa noin 25 mitat täyttävää saarnea (rungon halkaisija yli 7 cm rinnankorkeudelta), mutta kohteen saarnet ovat mitä ilmeisimmin viljelyperäisiä, joten kohde ei täytä Luonnonsuojelulain luontotyyppikriteerejä suojeltavasta luontaisesti syntyneestä jalopuulehto luontotyypistä. Lohko 12 Tien ja rannan väliin jäävä harvennettu sekametsälohko. Puusto on melko kookasta. Aluskasvillisuus on lähinnä mustikkatyypin kangasta. Paikoin aluskasvillisuutena on runsaasti metsäkortetta. Muusta lajistosta mainittakoon valkovuokko (Anemone nemorosa), metsärvokki ja nuokkuhelmikkä (Melica nutans). Tien toisella puolella hakkuuaukea, joka muuttuu itään päin mentäessä mäntytaimikoksi ja sen jälkeen kuusitaimikoksi. Tien varressa kasvaa orjanruusua (Rosa dumalis) ja matalanurmikkaa (Poa subcaerulea). Lohkon metsärajan ja ruovikon väliin jää kapea rantaluhta, jossa kasvaa kurjenmiekkaa (Iris pseudacorus). Lohko 13 Metsälaidun, josta osa on istutustaimikkoa. Rannan puolella osa laitumesta on tervaleppälehtoa. Tien toisella puolella on tiheä istutuskuusikko, jonka reunalla kasvaa yksittäinen tammi. Laitumen itäreunan kallion reunalla kasvaa kaksi komeaa mäntyä. Kallion reunan putkilokasvilajistoon kuuluu myös kissankäpälä (Antennaria dioica), mäkitervakko (Lychnis viscaria) ja huopakeltano (Pilosella officinarum). Lohko 14 Lajistollisesti edustava kallioketo, jossa kasvaa muutama kookas pylväskataja. Kalliokedon putkilokasvilajisto on runsas ja kohteella esiintyy mm. ketoneilikka (Dianthus deltoides), mäkitervakko, kurjenkello (Campanula patula), tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum), keltamaksaruoho (Sedum acre), piennarmatara (Galium x pomeranicum), hirssisara (Carex panicea), särmäkuisma ( Hypericum maculatum), pukinjuuri (Pimpinella saxifraga), mäkikaura (Avenula pubescens), ahdekaunokki (Centaurea jacea) ja kissankello (Campanula rotundifolia). Osa ketoalueesta on metsitetty ja kohteella on tiheä kuusitaimikko. Kohteella on perinnemaisema-arvoja ja alueen arvoa lisää laidunnus. 7

23 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 4.2 Länsiranta Länsirannan kaava-alueelta ei tehty koko aluetta käsittävää lohkokohtaista kasvillisuusselvitystä. Suurin osa kaava-alueesta on niukkalajista, hiekkapohjaista männikköä. Alueella on runsaasti taimikoita ja useita laajoja avohakkuukohteita. Alueen vallitseva metsätyyppi on kuiva puolukkatyypin kangas ja alueen kalliot ovat karuja eikä kohteella esiinny kallioketoja. Alueen merkittävimmät luontokohteet ovat rantojen tervaleppälehtoja, mutta niitäkin on niukasti. Vanhaa metsää ei kaava-alueella esiinny ja kaikki metsät ovat rantaviivan puustoa lukuun ottamatta talouskäytössä. Kohde 1 Tervaleppälehto Metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö Vankkapuustoinen, osin rinteessä sijaitseva tervaleppälehto, jossa puusto koostuu kookkaista tervalepistä, rauduskoivuista ja kuusista. Lehdon poikki laskee rinnettä pitkin noro, jonka vuoksi tervaleppää kasvaa myös varsinaisella rinnealueella. Rantaviivan maaperä on hiekansekaista, mutta varsinaista hiekkarantaa ei kohteella esiinny, eikä hiekkarantojen putkilokasvilajistoa kasva kohteella. Alueella on jonkin verran lahoavaa tervaleppää ja useita tikankoloja. Aluskasvillisuus on tyypillistä tervaleppälehdon lajistoa. Putkilokasvilajistoon kuuluu mm. hiirenporras, metsänalvejuuri, tesmayrtti, valkovuokko, sudenmarja, mesiangervo, nokkonen, tesma, lehtonurmikka ja koiranvehnä. Kohde rajautuu rannanpuolelta tiheään viljelyperäiseen kuusikkoon. Lehdon pesimälinnustoon kuuluu kansallisessa uhanalaisselvityksessä (Rassi 2001) vaarantuneeksi (VU) luokiteltu pikkutikka (Dendrocopos minor) ja mustapääkerttu (Sylvia atrricapilla). Mereen laskevan noron suulle muodostuu talvisin komeita paannejäämuodostelmia. Kohde 2 Tervaleppälehto Metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö Pienialainen avohakkuualueeseen rajautuva tervaleppälehto, jonka keskellä kulkee noro. Lahdenpohjukkaan muodostunut tervaleppälehto ei enää ole luonnontilainen, sillä kohdetta on harvennettu ja osa alueesta on kokonaan hävinnyt hakkuissa. Lehto on tyypillistä puna-ailakkityypin kosteapohjaista lehtoa, vaikka punaailakkia kohteella kasvaakin niukasti. Aluskasvillisuudessa on lisääntyneen valon määrän johdosta runsaasti pioneerilajistoa ja varjoa vaativa lajisto on taantunut. Lehtolajeista mainittakoon valkovuokko, sudenmarja, lehtoarho, lehtonurmikka ja koiranvehnä. Kohteella on jonkin verran lahopuuta ja muutama kolopuu. Kohde 3 Näköalakallio Korkea, useasta tasanteesta muodostunut kallioalue, jonka laelta on edustava näkynä läntiselle merialueelle. Kallion alaosat kasvavat mäntyä ja ainoastaan lakiosa on puuton. Kallion putkilokasvilajistoon kuuluu kalliohatikka (Spergula morisonii) ja keto-orvokki (Viola tricolor), mutta kallioketoja ei kohteella esiinny. Kohteen arvo perustuu maisemallisiin tekijöihin. 8

24 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 4.3 Liito-orava Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym.2001) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 % (mm Hanski 1998). Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana Käytetyt menetelmät Liito-oravainventointi suoritettiin jätöshavainnointia käyttäen ja lisäksi kaava-alueelta etsittiin sopivia kolopuita, joissa liito-oravat pesivät ja joita ne käyttävät päivälepopaikkoinaan. Inventointi suoritettiin huhtikuussa Tällöin alueella oli varjopaikoissa vielä lunta, eikä kasvillisuus haitannut havainnointia. Liito-oravaesiintymien etsintä on helpointa ja samalla tarkinta kevättalvella, jolloin reviirillään oleskelevien liito-oravien jätökset kertyvät sulavan lumen pinnalle helposti havaittaviksi jätöskasoiksi. Keski- ja loppukesän umpeutuneen kasvillisuuden keskeltä jätösten löytyminen saattaa olla erittäin hankalaa. Lisäksi jätökset hajoavat kesällä varsin nopeasti ja liito-oravat liikkuvat talveen verrattuna laajemmalla alueella. Tutkimusalue kuljettiin systemaattisesti läpi ja kaikkien suurimpien lehtipuiden (erityisesti haapojen) tyvet tarkastettiin jätösten löytämiseksi. Myös kolopuiden ja suurimpien kuusten tyvet tarkastettiin systemaattisesti Tulokset Alueella ei ole, rantojen tervaleppälehtoja lukuun ottamatta, lehtipuuvaltaisia varttuneita metsiä tai vanhaa sekametsää. Liito-oravalle sopivaa elinympäristöä on alueella erittäin vähän, eikä mitään merkkejä lajin esiintymisestä inventoinneissa tehty. Alueelta ei ole olemassa julkaistua tietoa liito-oravan esiintymisestä. Länsipuolen kaava-alueen metsät ovat suurimmaksi osaksi liian karuja lajin lisääntymisympäristöksi. Pohjoisrannan kaava-alueen metsät sopisivat metsätyyppinsä puolesta paremmin lajin pesimisympäristöksi, mutta lehtipuiden niukkuus, nuori puusto ja kolopuiden puute ovat syynä lajin puuttumiseen alueen eläimistöstä. Lähimmät tunnetut liito-oravaesiintymät sijaitsevat melko kaukana nyt inventoidusta kaava-alueesta (Kemiönsaaren sillan lähellä sijaitseva esiintymä lienee lajin lähin tunnettu esiintymä). 9

25 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 5. Yhteenveto Kaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä mutta rantojen tervaleppälehdot sekä avokalliot ovat Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei ole soita eikä myöskään Vesilain luvun 15a ja 17a tarkoittamia suojeltavia pienvesiä (luonnontilaisia puroja, lähteitä). Helgebodavikenin lahdenpohjukan laitumella ja Gubbhagenin kalliokedolla on perinnemaisema-arvoja ja alueen kasvilajistoon kuuluu perinnebiotooppien lajistoa kuten ketoneilikkaa. Alueella ei ole vanhaa metsää eikä varttunutta sekametsää. Liito-oravia ei alueella havaittu ja niiden esiintyminen alueella on todennäköisestikin vain tilapäistä, sillä lajille sopivaa lisääntymisympäristöä ei kaava-alueella ole. EU:n Lintudirektiivin liitteen I lintulajeista alueella pesii ainakin pyy ja palokärki ja todennäköisesti myös harmaapäätikka ja kangaskiuru. Muiden Lintudirektiivilajien pesiminen alueella on epätodennäköistä. Uhanalaista putkilokasvilajistoa, sammalia tai jäkäliä ei alueella kirjallisuustietojen perusteella esiinny, ja ainoa uhanalainen inventoinneissa löydetty putkilokasvilaji on silmälläpidettävien ryhmään luokiteltu ketoneilikka. Alueen kasvillisuustyyppien perusteella muiden uhanalaisten putkilokasvien esiintyminen alueella on epätodennäköistä. 10

26 Kemiön Vestankärrin rantakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Lähteet ja kirjallisuus Heikkinen, R., Husa, J Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Lehtomaa, Leena 2000:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. - Serioffset Liitteet karttaliite 11

27 Lohkokartta 1. Kemiö pohjoisranta

28 Lohkokartta 2. Kemiö pohjoisranta

29 KIMITOÖNS KOMMUN LIITE 3 WESTANKÄRR BY ÄNDRING OCH DELVIS ANNULERING AV STRANDDETALJPLAN FÖR WESTANKÄRR PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING 1. Område och planläggningsobjekt Planläggningsområdet är beläget i Mjösunds by i Kimitoöns kommun. Planläggningsområdet består av två delar (nedan benämnda östra och västra delen). Bild 1: Planläggningsområdets läge Planläggningsområdet består av följande fastigheter: Westankärr Porto West Mellangård 2. Planläggningens utgångspunkter 2.1 Planläggningssituation Landskapsplanläggning På området gäller en landskapsplan, som fastställts av miljöministeriet den I denna hör det östra stranddetaljplanändringsområdet med avseende på fritidsbostadsdimensionering till delområde 1 (7-10 fbe/km och fri strand 40%) och det östra till delområde 3 (3-5 fbe/km och fri strand 50%). Bild 2: Utdrag ur landskapsplan

30 Generalplanläggning Beredningen av Kimito stranddelgeneralplanändring har pågått under samma tid som beredningen av stranddetaljplanen, som nu ändras. Bägge nämnda planers dimensionering av strandbyggnadsrätten har baserats på, vid den tidsperioden, ikraftvarande regionplan. I den fastställda Åbolands landskapsplan har strandfritidsbosättningens dimensionering reviderats och därmed styrs stranddetaljplanändringen av denna. Bild 3: Utdrag ur Kimito stranddelgeneralplan. Detaljplanläggning Inom området gäller Westankärrs stranddetaljplan, som godkänts av Kimito kommunfullmäktige den I nämnda stranddetaljplan har inom det östra planläggningsområdet anvisats fyra RA-kvarter för fritidsbostäder (9 byggnadsplatser), naturskyddsområde, LV-kvarter samt jord- och skogsbruksområde (M, M-1) och inom det västra området har anvisats totalt 4 RA-kvarter (14 byggnadsplatser), LV-kvarter samt jord- och skogsbruksområde (M, M-1). Bild 4a: Västra delen av stranddetaljområdet som ändras

31 Bild 4b: Östra delen av stranddetaljområdet som ändras 2.2 Markägoförhållanden Fastighet Westankärr 1:162 och fastighet Mellangård 5:20 ägs av Anne-Caroline Forss. Fastighet Porto West 1:163 ägs av Porto West Ab. 2.3 Byggnadssituation På den östra planändringsdelen finns inga bebyggda byggnadsplatser. Av den västra delens byggnadsplatser är fyra bebyggda. Kvarteren, där dessa bebyggda byggnadsplatser finns, ingår inte i planändringen. 2.4 Basutredningar Grundkarta och en basutredning gällande områdets naturvärden har utarbetats i samband med att beredningen av planändringen inleddes. Nödvändiga revideringar och uppdateringar utförs i dessa. 3. Preliminära målsättningar Planändringens målsättning är att annullera ikraftvarande stranddetaljplan, som är belägen mellan ifrågavarande stranddetaljplans västra del och ikraftvarande Westanparks detaljplan. Annullering av nämnda områdes plan utförs för att det skall vara möjligt att utarbeta en detaljplan för området. Området ansluts planläggningsmässigt till nämnda Westanparks detaljplanområde. Förutom tidigare konstaterade delvisa annullering av stranddetaljplanen är stranddetaljplanändringens målsättning att flytta byggnadsplatser för fritidsbostäder från ändringsplanens östra planområde till det västra planområdet, där goda byggnadsplatser finns. Byggnadsplatserna som flyttas enligt ändringsplanen är belägna i en brant och bergig nordlig sluttning. I och med flyttning av byggnadsplatserna åstadkoms bättre placering med tanke på byggbarhet, användning och säkerhet. Den västliga stranden erbjuder även bättre tillgänglighet med båt.