KEMIÖNSAAREN KUNTA. Kemiön rantayleiskaavan muutos. Tila: Flisholmen Työ: E Turku,

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN KUNTA Kemiön rantayleiskaavan muutos Tila: Flisholmen Työ: E26579 Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu

2 KEMIÖNSAARI KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 0. JOHDANTO Rantaosayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä rantayleiskaavakarttaa. Alueelle on laadittu Kemiön rantayleiskaava, joka on hyväksytty Alueelle on laadittu Kemiön rantayleiskaavan muutos, joka on hyväksytty Rantayleiskaavan muutoksen (jäljempänä kaava) alue on Flisholmenin ja Käringholmenin saari sekä Gubbholmenin ja Handelsmanin saari. Kaava-alue sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Dragsfjärdistä luoteeseen. Kaava-alueen muutettavan kaavan mukaisista rakennuspaikoista osa siirretään rakennettavuuden ja käytön kannalta katsottuna parempaan paikkaan. Samalla saadaan rakennuspaikat sijoitettua sijainniltaan toisiinsa nähden paremmin. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti 1. PERUSTIEDOT 1.1 Maakuntakaavoitus (seutukaavoitus) Maakuntakaavoitus Ympäristöministeriö on vahvistanut Varsinais-Suomen maakuntakaavan ja määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

3 KEMIÖNSAARI KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS AIRIX Ympäristö Oy Maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalous- /retkeily /virkistysalueena (MRV). Maakuntakaavan osoittama rantarakentamisen mitoitusnormi alueella on 3-5 lay/km ja muuhun kuin loma-asutukseen osoitettavan rannan määrä 50%. Kuva 2: Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta 1.2 Yleiskaavoitus Kemiön rantayleiskaava on hyväksytty Kemiön rantayleiskaavan muutos on hyväksytty Yleiskaavassa ja yleiskaavan muutoksessa kaavaalueelle on osoitettu lomaasunnon rakennuspaikkoja (RA) yhteensä 18 kappaletta. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M-1) sekä maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kuva 3: Ote muutettavasta rantayleiskaavasta

4 KEMIÖNSAARI AIRIX Ympäristö Oy 4 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Asemakaavoitus (rakennuskaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. 1.4 Ranta-asemakaavoitus (rantakaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu ranta-asemakaavaa. 1.5 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Se korvasi Kemiön kunnan hyväksytyn rakennusjärjestyksen. Rakennuspaikan tulee sijainniltaan, muodoltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään olla tarkoitukseen sopiva. Sen tulee olla pinta-alaltaan vähintään 3000 m², itsenäinen kiinteistö joka on muodostettu ennen kuin tämä rakennusjärjestys on saanut lainvoiman, joka on pienempi kuin 3000 m2, mutta kuitenkin vähintään 2000 m2, voidaan hyväksyä rakennuspaikaksi jos se muuten täyttää tässä rakennusjärjestyksessä rakennuspaikalle asetetut ehdot. Vahvistetussa kaavassa vaatimus rakennuspaikan koosta voi olla tästä poikkeava. Rakennuspaikka joka on tarkoitettu muuhun kuin asumiseen, on sijainniltaan, muodoltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään sovelluttava tarkoitukseensa. Rakennuspaikan vähimmäiskokoa koskee asuinrakennusta koskevat määräykset. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämä pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Loma-asumiseen tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden lomarakennuksen, vierasmajan 25 m2, saunan 25 m2 ja talousrakennuksia, kokonaisrakennusoikeus on 240 k-m2. Kerrosluku ja kerrosala lasketaan ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asemakaavaalueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennus tulee sijoittaa siten, että se ei riko rannan luonnollista ääriviivaa ja siten että jätevesien käsittely voidaan ratkaista. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maasto tulee säilyttää luonnonmukaisessa tilassa. Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla yleensä vähintään 30 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 2,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee yleensä olla vähintään 10 metriä, ei kuitenkaan lähempänä kuin että saunan jätevedet voidaan hyväksytyllä tavalla johtaa ja käsitellä. Katettu terassi saa olla, 1/3 rakennuksen kerrosalasta, rakennuksissa jotka ovat alle 60 m2 katettu terassi saa olla 20 m2. Venevajan rakentaminen on sallittua yksittäisissä tapauksissa, kun se on elinkeinon tai ammatinharjoittamisen vuoksi perusteltua ja pysyvän asunnon yhteyteen olemassa olevalle kyläalueelle ja

5 KEMIÖNSAARI AIRIX Ympäristö Oy 5 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 jossa perinteisesti on sijainnut venevajoja. Rakentaminen on myös sallittua silloin kun muita erityisiä syitä on olemassa. 1.6 Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja. 1.7 Päätökset ja suunnitelmat Kaavamuutos lähti liikkeelle kaava-alueen maanomistajan edustajan aloitteesta alustavilla keskusteluilla kunnan edustajan kanssa. 1.8 Pohjakartta Yleiskaavan pohjakarttana on Maanmittauslaitoksen numeerinen maastokartta mittakaavassa 1: TIF-muodossa kartastokoordinaattijärjestelmässä (KKJ). Maastokartta on täydennetty numeerisella kiinteistörajakartalla (NKRK) eli aineistolla, joka sisältää kiinteistörajat ja -tunnukset. 1.9 Kantakiinteistöt, kiinteistöjako ja maanomistus Rantayleiskaavan kantakiinteistövuosi on Kaavan muutos tehdään nykyinen kiinteistöjako huomioiden. Kaavan muutos koskee kiinteistöä Flisholmen Kiinteistön omistaa Oy Insulanova Ab. 2. PERUSSELVITYKSET 2.1 Luontoselvitys Tärkeimmät luonnonsuojelualueet ja kohteet on selvitetty Varsinais-Suomen maakuntakaavassa. Tämän lisäksi rantayleiskaavan muutos perustuu kaavan muutoksen laadinnan alussa kaava-alueella tehtyyn luontoarvojen perusselvitykseen. Em. selvitys on tehty syksyllä Liite 2: Luontoarvojen perusselvitys 3. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Alueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja. 4. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 4.1 Kokonaisrakenne ja maankäyttö Kiinteistön muutettavan kaavan rakennuspaikoista yksi on rakennettu. Rakennettu rakennuspaikka sijaitsee Flisholmenin saaren eteläosassa. 4.2 Palvelut Kaava-alue tukeutuu Kemiön ja Dragsfjärdin palveluihin. 4.3 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutosalueella ei ole varsinaista vesi- ja viemäriverkkoa. Kiinteistön jätevesien käsittely on hoidettava ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. 4.4 Liikenne Kaava-alue sijaitsee saarissa, joissa ei ole tiestöä ja joihon ei kulje yhteysalusta.

6 KEMIÖNSAARI AIRIX Ympäristö Oy 6 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNONYMPÄRISTÖ Luontoarvojen perusselvityksessä todetaan luonnonympäristöstä seuraavaa. Käringholmen Käringsholmenin saari on metsäinen saari, jossa ei ole asutusta. Avokallioita on saarella niukasti ja suurin osa saaren alueesta on niukalla moreenipohjalla kasvavaa männikköä. Saaren keskiosat on avohakattu noin 10 vuotta sitten ja nyt alueella kasvaa nuori mäntytaimikko. Saaren rantaosat ja saaren itäpää ovat jääneet hakkuiden ulkopuolelle ja saaren rantaa kiertää varttuneesta männyistä ja paikoin myös tervalepistä ja rauduskoivuista muodostunut kapea vyöhyke. Saaren itäosassa on pieni, tervaleppää kasvava kosteikko, joka inventointiajankohtana oli kuitenkin melko kuiva. Putkilokasvilajistoltaan kohde on tavanomainen, eikä vaateliaampaa lajistoa löytynyt alueelta. Saaren länsipäässä on umpeutumassa oleva muutaman aarin kokoinen niittylaikku, jonka reunaojat ovat vielä näkyvissä. Entisellä niityllä kasvaa hyvin rehevä sananjalkakasvusto. Saarella on jonkin verran lahopuuta ja rannan tervaslepissä myös muutamia kolopuita. Saaren pohjoisrannan kallion laelta löytyi huuhkajan vanha oksennuspallo. Saarella on muutamia merikotkan pesäpuuksi sopivia vankkaoksaisia mäntyjä, mutta merikotkan tai muiden pysyvän pesän rakentavien petolintujen pesiä ei saarelta löytynyt. Saarella ei ole luontoarvoiltaan merkittäviä erityiskohteita. Flisholmen Flisholmenin saari on metsäinen saari, jonka eteläosassa on veneseuralle vuokrattu satamapaikka saunoineen. Alueella on useampi rakennus kuin maastokartta osoittaa. Saaren eteläosan satama aluetta ja rakennusten ympäristöä on hoidettu pihapiirinä ja mäntyvaltainen kalliomaasto on paikoin melko kulunut erityisesti polkujen varsilta. Saaren keskiosissa on ollut hakkuita ja saaren länsipäässä ja keskiosassa on mäntytaimikoita sekä harvennettua keski-ikäistä männikköä. Koko saarella ja erityisesti kallioiden reunamilla kasvaa katajaa ja alueella on myös muutamia näyttäviä pylväskatajia. Saaren rannoilla ja kalliolla puusto on vanhempaa ja alueella on muutamia suurikokoisia ja ilmeisen vanhoja mäntyjä. Alueella on useita kallioita, mutta laajat avokalliot puuttuvat alueelta. Osassa kallioita on pienialaisia kallioketoja joiden lajistoon kuuluu mm. isomaksaruoho, keto-orvokki ja haurasloikko. Saaren eteläpäässä on satamalahti, jonka pohjukassa on ruovikkoalue. Laguunin pohjukan itäpuolella on rinteeseen sijoittuva vanha kuusikko, jossa on jonkin verran lahopuuta. Tällä alueella ei ole tehty harvennushakkuita. Flisholmenin saarella on pieni metsäkaurispopulaatio, joka inventointiajankohtana käsitti viisi yksilöä. 6. TAVOITTEET 6.1 Mitoitus ja yksityiskohtaiset tavoitteet Rantayleiskaavan muutoksen vapaa-ajan asutuksen mitoitusperusteet Rantayleiskaavan muutoksen mitoitus perustuu voimassa olevan rantayleiskaavan mitoitukseen. Rakennuspaikkojen määrää ei muuteta verrattuna muutettavaan kaavaan. Koko rantayleiskaava-alue jakautuu kuuteen eri mitoitusalueeseen: A, B, B1, C, C1 ja D. Kaikilla mereen tai järviin rajoittuvilla palstoilla lukuun ottamatta alle 4 ha suuruisia saaria käytetään seuraavia mitoitusnormeja:

7 KEMIÖNSAARI AIRIX Ympäristö Oy 7 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 Mitoitusalue A Mitoitusalue B Mitoitusalue B1 Mitoitusalue C Mitoitusalue C1 Mitoitusalue D mitoitusnormi: 7 lay /km mitoitusnormi: 7 lay /km mitoitusnormi: 5 lay /km mitoitusnormi: 5 lay /km mitoitusnormi: 3 lay /km mitoitusnormi: 2 lay /km Erityiset mitoitusperusteet alle 4 ha suuruisilla saarilla (mitoitusalueessa lisätunnus 2) Alle 4 ha suuruisilla saarilla käytetään saaren pinta-alaan perustuvaa mitoitusnormia: 0 ha - 1 ha -> 0 lay /saari 1 ha - 2 ha -> 1 lay /saari, paljaat saaret 0 lay /saari 2 ha - 4 ha -> 2 lay /saari, paljaat saaret 0 lay /saari Rakennusoikeus jaetaan saarella olevien palstojen kesken muunnetun rantaviivan suhteessa. Pinta-ala määritellään todellisen rantaviivan perusteella, rajatapauksissa vaikuttaa tilarajojen perusteella saatava palstan pinta-ala. Erityiset mitoitusperusteet rantaan rajoittumattomilla palstoilla (mitoitusalueessa lisätunnus 4. Rantaan ulottumattomien tilojen mitoitus tapahtuu harkinnanvaraisesti. Rakennusoikeutta määriteltäessä kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: - kantatilan käyttämä rakennusoikeus - lähialueiden rakentamistilanne - tilan pinta-ala - luonnonolosuhteet ja maisema. Kantatiloilla on kuitenkin aina vähintään 1 lay (mitoitusalueessa lisätunnus 6 => A6 ja B6 jne) Tavoitteet Osa muutettavan kaavan rakennuspaikoista siirretään rakentamisen kannalta katsottuna sekä sijoittelultaan toisiinsa nähden parempaan paikkaan. Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan niin, että rakennuspaikkojen rakennettavuus sekä maisemalliset ja vapaan rannan yhtenäisyys tulee huomioitua mahdollisimman hyvin. Luontoarvot huomioidaan kaavan laadinnan alussa tehdyn luontoarvojen perusselvityksen ja aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella. 7. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA SEN PERUSTELUT 7.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavan muutos perustuu Kemiön rantayleiskaavan mitoitukseen ja mitoitusperusteisiin. Osa muutettavan kaavan rakennuspaikoista on siirretty rakentamisen kannalta katsottuna sekä sijoittelultaan toisiinsa nähden parempaan paikkaan. Rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan niin, että rakennuspaikkojen rakennettavuus sekä

8 KEMIÖNSAARI AIRIX Ympäristö Oy 8 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 maisemalliset ja vapaan rannan yhtenäisyys tulee huomioitua mahdollisimman hyvin. Käringholmenissa on muutettavan kaavan mukainen yksi rakennuspaikka siirretty saaren itäosaan ja muutettavan kaavan RA aluetta on tarkistettu niin, että ko. alueen rakennuspaikat saadaan muodostettua ja rakennuttua käytön kannalta katsottuna paremmin. Samalla rakennuspaikkojen sijoittelu naapurisaaren rakennuspaikkoihin ja toisiinsa nähden paranee. Flisholmenin saaren muutettavan kaavan mukaisia rakennuspaikkoja on siirretty ja RA alueita tarkistettu niin, että ko. alueen rakennuspaikat saadaan muodostettua ja rakennuttua käytön kannalta katsottuna paremmin. Rakennuspaikat on sijoitettu rakentamisen, asumisen, maastonmuotojen, rannanmuodon ja kiinteistönmuodostamisen sekä rakennuspaikkojen keskinäisen sijainnin kannalta katsottuna parempiin paikkoihin verrattuna muutettavaan kaavaan. Rakennuspaikkojen ulkopuolisten alueiden aluevarausmerkinnät osoitetaan muutettavan kaavan ja luontoarvojen perusselvityksen perusteella. Kaava-alueen saarilla ei ole Luonnonsuojelulain tai Vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai kohteita. Flisholmenin suo ja lehtokuvio täyttävät Metsälain 10 mukaiset kriteerit erityisen arvokkaasta elinympäristöstä. Ko. alueiden luontoarvot on huomioitu kaavassa. 7.2 Maanomistus Kaavan muutos ei vaikuta naapurikiinteistöjen rakennuspaikkojen viihtyvyyteen tai maisemaan. Rakennuspaikan siirtäminen on tehty niin, että kaava-alueen rakennuspaikat säilyvät samalla maanomistusyksiköllä, kiinteistöllä ja palstalla. 7.3 Kokonaismitoitus Maakuntakaavan osoittama rantarakentamisen mitoitusnormi alueella on 3-5 lay/km ja muuhun kuin loma-asutukseen osoitettavan rannan määrä 50%. 7.4 Maankäyttö Kemiön rantayleiskaavassa kaava-alue kuuluu seutukaavan mukaiseen osaalueeseen 6 ja mitoitusalueeseen C1. Mitoitusnormi mitoitusalueella on 3 lay/km. Em. mitoitusta ei muuteta kaavamuutoksella Loma-asuntoalueet Loma-asutusta varten on kaavassa osoitettu RA-merkinnällä 17 rakentamatonta rakennuspaikkaa ja yksi rakennettu rakennuspaikka. Rakennuspaikat on sijoitettu rakentamisen, asumisen, maastonmuotojen, rannanmuodon ja kiinteistönmuodostamisen sekä rakennuspaikkojen keskinäisen sijainnin kannalta katsottuna parempiin paikkoihin verrattuna muutettavaan kaavaan.

9 KEMIÖNSAARI AIRIX Ympäristö Oy 9 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 Rakennuspaikkoja osoitettaessa on otettu mahdollisimman hyvin vapaan rannan yhtenäisyys Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M-1 ja MY) Maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M-1) on osoitettu alueet, jolle saa rakentaa maa- ja metsätalouteen tai kalastuselinkeinoa palvelevia rakennuksia hajaasutusrakentamisoikeuden puitteissa. Maa- ja metsätalousvaltaisena, erityisiä ympäristöarvoja sisältävänä alueena (M- Y) on osoitettu alue, joille ei saa rakentaa uudisrakennuksia tai ilman lupaa suorittaa maisemaa ja luonnonarvoja muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. 7.5 Alueelle kulkeminen Rantaosayleiskaava-alueen rakennuspaikoille kuljetaan rakennuspaikkakohtaisten venevalkamien kautta. 7.6 Palvelut Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Loma-asutuksen tarvitsemat palvelut ovat Kemiössä ja Dragsfjärdissä. 7.7 Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueen kiinteistöjen jätevesien käsittely hoidetaan ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kiinteän jätteen osalta noudatetaan Kemiönsaaren kunnan jätehuoltomääräyksiä jätteen keräyksestä, lajittelusta, säilyttämisestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja käsittelystä. 7.8 Luonnonympäristö Kaavan muutos perustuu aiemmin tehtyihin selvityksiin sekä kaavan muutoksen laadinnan alussa tehtyyn luontoarvojen perusselvitykseen. Luontoselvityksen perusteella Metsälain 10 mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt Flisholmenin suo ja lehtokuvio on osoitettu luo merkinnälla, jolle on annettu kaavamääräys: Alue on Metsälain 10 mukainen erityisen arvokas elinympäristö. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia metsätaloustoimia, joilla vaarannetaan kohteen suojeluarvojen säilyminen. Vierasmaja on sijoitettava selvästi loma-asunnon pihapiiriin. Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti maisemaan ja niiden tulee sopeutua olemassa olevien rakennusten rakennustapaan ja -tyyliin. 7.9 Toteuttaminen Alueen rakentaminen jatkuu rantayleiskaavan muutoksen saatua lainvoiman maanomistajan omalla aikataululla. 8. ARVIO RANTAOSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSISTA 8.1. Ympäristövaikutukset Rakennuspaikkojen määrä ei lisäänny.

10 KEMIÖNSAARI AIRIX Ympäristö Oy 10 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 Kaava-alueen rakennuspaikat on sijoitettu rakentamisen, asumisen, maastonmuotojen, rannanmuodon ja kiinteistönmuodostamisen sekä rakennuspaikkojen keskinäisen sijainnin kannalta katsottuna parempiin paikkoihin verrattuna muutettavaan kaavaan. Käringholmenin rakennuspaikkojen sijainnit eteläisen lähisaaren naapurikiinteistöjen rakennuspaikkoihin ei oleellisesti muutu Rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan niin, että rakennuspaikkojen rakennettavuus sekä maisemalliset ja vapaan rannan yhtenäisyys tulee huomioitua mahdollisimman hyvin. Rakennukset voidaan sijoittaa rakennuspaikalle niin, että maisemassa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Kaavan muutoksella ei ole vaikutuksia vesistöön. Rakennuspaikkojen määrä alueella pysyy samana verrattuna muutettavaan kaavaan eikä rakennuspaikan rakennusoikeus muutu. Jätevesien käsittelyssä on noudatettava ympäristöviranomaisen ohjeita. Kaavalla on osoitettu kaava-alueella todetut Metsälain mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt. Näin ollen kaavan muutos tarkentaa muutettavan kaavan tilannetta. 8.2 Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia. 9. SUUNNITTELUVAIHEET 9.1. Luonnosvaihe - maanomistaja hyväksyi alustavan luonnoksen joulukuussa MRL 66 ja 77 :ien mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin ELY-keskuksen (Kaipiainen) ja kunnan (Lindeberg) sekä kaavan laatijan (Hautala) kesken - kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuivat kunnan tekninen lautakunta päätti kaavan vireille tulosta kuulutus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnan ilmoitustaululla Samalla asetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtäville - ns. laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) hoidettiin asettamalla kaavaluonnos nähtäville väliseksi ajaksi Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.2 Ehdotusvaihe - tekninen lautakunta päätti asettaa kaavan virallisesti nähtäville tarvittavat lausuntopyynnöt lautakunnilta ja viranomaisilta - kaavaehdotus oli nähtävillä tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti esittää kunnanhallitukselle ranta-asemakaavan hyväksymistä Hyväksyminen - Kemiönsaaren kunnanhallitus hyväksyi rantaosayleiskaavan muutoksen..2014,

11 KEMIÖNSAARI AIRIX Ympäristö Oy 11 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi rantaosayleiskaavan muutoksen..2014, Turussa, AIRIX Ympäristö Oy Petri Hautala maanmittausinsinööri LIITTEET: Liite 1 : Liite 2 : Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoarvojen perusselvitys

12 KIMITOÖNS KOMMUN KIMITO STRANDGENERALPLAN ÄNDRING AV STRANDGENERALPLAN PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING Strandgeneralplanändringen utformas enligt MBL 42 som en rättsverkande generalplan. 1 Område och planläggningsobjekt Området som strandgeneralplanändringen berör (nedan benämnd plan) utgörs av öarna Flisholmen och Käringholmen samt Gubbholmen och Handelsman. Planläggningsområdet är beläget ca 9 kilometer nordväst om Dragsfjärd. Bild 1: Planläggningsområdets läge 2 Planläggningens utgångspunkter 2.1 Planläggningssituation Landskapsplanläggning Miljöministeriet har fastställt landskapsplanen för Egentliga Finland den och på basen av markanvändnings- och byggnadslagens 201 fastslagit att, landskapsplanen träder i kraft före denna erhållit laga kraft. I landskapsplanen har planläggningsområdet anvisats som jord- och skogsbruks- /frilufts- /rekreationsområde (MRV). Landskapsplanens anvisade dimensioneringsnorm för strandbebyggande på området är 3-5 fbe/km och andelen strand, som bör anvisas till annat bruk än fritidsbosättning 50 %.

13 Bild 2: Utdrag ur landskapsplan Generalplanläggning Kimito strandgeneralplan godkändes den Kimito strandgeneralplans ändring godkändes den I generalplanen och generalplanändringen har för planläggningsområdet anvisats totalt 18 st byggnadsplatser för fritidsbostäder (RA). Områden utom de bebyggda områdena har anvisats som jord- och skogsbruksområden (M-1) samt jord- och skogsbruksområden, med speciella miljövärden (MY). Bild 3: Strandgeneralplan som ändras

14 Detaljplanläggning (tidigare byggnadsplanläggning) Planläggningsområdet har inte detaljplanlagts. Stranddetaljplanläggning (tidigare strandplanläggning) Planläggningsområdet har inte stranddetaljplanlagts. 2.2 Markägoförhållanden Planändringen berör fastighet Fastigheten ägs av Oy Insulanova Ab. 2.3 Byggnadssituation På Flisholmen finns en byggd fritidsbostad på en byggnadsplats enligt planen som ändras. 2.4 Genomförda basutredningar De viktigaste naturskyddsområdena och objekten är utredda i Egentliga Finlands landskapsplan. Förutom detta baseras strandgeneralplanändringen på utredningar genomförda vid beredningen av planen som ändras och vid planändringsberedningen, under hösten 2013, genomförd basutredning gällande områdets naturvärden. 2.5 Dimensionering av byggnadsrätten på strandområden Dimensionering av byggnadsrätter har utförts i samband med beredning av den tidigare strandgeneralplanen. I och med planändringen ändras placeringen av byggnadsplatserna. Antalet byggnadsplatser ändras inte. 3 Preliminära målsättningar 4 Alternativ En del av byggnadsplatserna i ursprungsplanen flyttas till bättre platser med avseende på byggbarhet och placering i förhållande till varandra. Vid byggnadsplatsernas placering eftersträvas att byggnadsplatsernas byggbarhet och landskapets och den fria strandandelens enhetlighet beaktas i möjligast stor utsträckning. Olika utkastsalternativ utarbetas inte på grund av planläggningsområdets ringa storlek. Byggnadsplatsernas placering granskas i samband med utkastsberedningen i samspråk med markägaren, kommunens representanter och planläggningskonsulten. 5 Konsekvensbedömning 6 Delaktiga I samband med planberedningen utvärderas planens - ekonomiska konsekvenser - trafikmässiga konsekvenser - miljökonsekvenser (natur, landskap, markgrund, vattendrag) På basen av preliminär granskning utgörs delaktiga av Markägare och invånare - planläggningsområdets markägare - närområdens markägare

15 Kommunens förvaltning - Bygg- och miljötillsynsnämnden - tekniska nämnden Myndigheter - Egentliga Finlands närings-, trafik- och miljöcentral (områdesanvändning, naturskydd) - Egentliga Finlands förbund (landskapsplanläggning) Förteckningen över delaktiga kompletteras vid behov. 7 Arbetsskeden, deltagande och växelverkan Utkastsskede - markägaren godkände det preliminära utkastet i december myndighetssammanträde enligt MBL 66 och 77 hölls den mellan representanter för ELY-centralen (Kaipiainen) och kommunen (Lindeberg) samt planläggningskonsulten (Hautala) - planutkast och program för deltagande och bedömning färdigställdes den kommunens tekniska nämnd tog beslut om att anhängiggöra planen den kungörelse om planens anhängiggörelse publicerades på kommunens anslagstavla den I samband med detta ställdes programmet för deltagande och bedömning samt planutkastet ut till allmänhetens påseende. - det s.k. beredningsskedets hörande (MBL 62 ) genomfördes i och med att planutkastet ställdes ut till allmänhetens påseende under tidsperioden Förslagsskede - tekniska nämnden beslöt ställa ut planförslaget till allmänhetens påseende - erforderliga utlåtande inbegärdes från nämnder och myndigheter - planförslaget var utställt under tidsperioden tekniska nämnden godkände planförslaget och beslöt förorda strandgeneralplanens godkännande för kommunstyrelsen den Godkännande - Kimitoöns kommunstyrelse godkände strandgeneralplanändringen den..2014, - Kimitoöns kommunfullmäktige godkände strandgeneralplanändringen den..2014, 8 Tilläggsuppgifter Tilläggsuppgifter gällande beredningen av strandgeneralplanen ges av Kimitoöns kommun Åke Lindeberg telefon (02) fax (02) e-post ake.lindeberg@kimitoon.fi adress Vretavägen 19, KIMITO

16 Planläggningskonsult: - AIRIX Miljö Ab Lantmäteriingenjör Petri Hautala telefon fax e-post petri.hautala@airix.fi adress PB 669 (Nylandsgatan 19 A) Åbo Åbo den AIRIX Miljö Ab Petri Hautala lantmäteriingenjör

17 KEMIÖNSAAREN KUNTA KEMIÖN RANTAYLEISKAAVA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Rantayleiskaavan muutos laaditaan MRL 42 :n mukaiseksi oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. 1 Alue ja suunnittelun kohde Rantayleiskaavan muutoksen (jäljempänä kaava) alue on Flisholmenin ja Käringholmenin saari sekä Gubbholmenin ja Handelsmanin saari. Kaava-alue sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Dragsfjärdistä luoteeseen. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti 2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Ympäristöministeriö on vahvistanut Varsinais-Suomen maakuntakaavan ja määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalous- /retkeily /virkistysalueena (MRV). Maakuntakaavan osoittama rantarakentamisen mitoitusnormi alueella on 3-5 lay/km ja muuhun kuin loma-asutukseen osoitettavan rannan määrä 50%.

18 Kuva 2: Ote maakuntakaavasta Yleiskaavoitus Kemiön rantayleiskaava on hyväksytty Kemiön rantayleiskaavan muutos on hyväksytty Yleiskaavassa ja yleiskaavan muutoksessa kaava-alueelle on osoitettu loma-asunnon rakennuspaikkoja (RA) yhteensä 18 kappaletta. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M-1) sekä maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kuva 3: Muutettava rantayleiskaava

19 Asemakaavoitus (aiemmin rakennuskaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Ranta-asemakaavoitus (aiemmin rantakaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu ranta-asemakaavaa. 2.2 Maanomistus Kaavan muutos koskee kiinteistöä Kiinteistön omistaa Oy Insulanova Ab. 2.3 Rakentamistilanne Flisholmenin saaressa on yksi rakennettu loma-asunto muutettavan kaavan mukaisella rakennuspaikalla. 2.4 Tehdyt perusselvitykset Tärkeimmät luonnonsuojelualueet ja kohteet on selvitetty Varsinais-Suomen maakuntakaavassa. Tämän lisäksi rantayleiskaavan muutos perustuu muutettavan kaavan laadinnan aikana tehtyihin selvityksiin ja kaavan muutoksen laadinnan aikana tehtyyn luontoarvojen perusselvitykseen, joka tehtiin syksyllä Rakennusoikeuden mitoittaminen ranta-alueilla Rakennusoikeuden mitoittaminen on tehty aiemmalla rantayleiskaavalla. Kaavan muutoksella muutetaan aiemman kaavan rakennuspaikkojen sijoittelua. Rakennuspaikkojen määrä ei muutu. 3 Alustavat tavoitteet Osa muutettavan kaavan rakennuspaikoista siirretään rakentamisen kannalta katsottuna sekä sijoittelultaan toisiinsa nähden parempaan paikkaan. Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan niin, että rakennuspaikkojen rakennettavuus sekä maisemalliset ja vapaan rannan yhtenäisyys tulee huomioitua mahdollisimman hyvin. 4 Laadittavat vaihtoehdot Erilaisia luonnosvaihtoehtoja ei laadita kaava-alueen suppeudesta johtuen. Rakennuspaikkojen sijoittelua tarkastellaan luonnosta laadittaessa maanomistajan ja kunnan edustajan sekä kaavan laatijan kesken. 5 Arvioitavat vaikutukset 6 Osalliset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat - taloudelliset vaikutukset - liikenteelliset vaikutukset - ympäristövaikutukset (luonto, maisema, maaperä, vesialueet) Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat Maanomistajat ja asukkaat - kaavoitettavan alueen maanomistajat - lähialueiden maanomistajat

20 Kunnan hallintokunnat - rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta - tekninen lautakunta Viranomaiset - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (alueiden käyttö, luonnonsuojelu) - Varsinais-Suomen liitto (maakuntakaavoitus) Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. 7 Työvaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Luonnosvaihe - maanomistaja hyväksyi alustavan luonnoksen joulukuussa MRL 66 ja 77 :ien mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin ELYkeskuksen (Kaipiainen) ja kunnan (Lindeberg) sekä kaavan laatijan (Hautala) kesken - kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuivat kunnan tekninen lautakunta päätti kaavan vireille tulosta kuulutus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnan ilmoitustaululla Samalla asetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtäville - ns. laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) hoidettiin asettamalla kaavaluonnos nähtäville väliseksi ajaksi Ehdotusvaihe - tekninen lautakunta päätti asettaa kaavan virallisesti nähtäville - tarvittavat lausuntopyynnöt lautakunnilta ja viranomaisilta - kaavaehdotus oli nähtävillä tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti esittää kunnanhallitukselle rantayleiskaavan muutoksen hyväksymistä Hyväksyminen - Kemiönsaaren kunnanhallitus hyväksyi rantayleiskaavan muutoksen..2014, - Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi rantayleiskaavan muutoksen..2014, 8 Lisätiedot Lisätietoja rantayleiskaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat Kemiönsaaren kunta Åke Lindeberg puhelin (02) faksi (02) sähköposti ake.lindeberg@kimitoon.fi osoite Vretantie 19, KEMIÖ Kaavan laativa konsultti: - AIRIX Ympäristö Oy Maanmittausinsinööri Petri Hautala puhelin faksi sähköposti petri.hautala@airix.fi osoite PL 669 (Uudenmaankatu 19 A) 20701Turku

21 Turussa AIRIX Ympäristö Oy Petri Hautala maanmittausinsinööri