HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE 8 Vakituisen henkilöstön ikäjakauma toimialoittain

Transkriptio

1 H e n k i l ö s t ö t i l i n p ä ä t ö s J a l a s j ä r v e n k u n t a

2 L SSÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 HENKLÖSTÖMÄÄRÄ 4 Vakituisen henkilöstön määrä timialittain Kk henkilöstön määrä Kunnassa työllistämistuella töissä lleet HENKLÖSTÖN KÄRAKENNE 8 Vakituisen henkilöstön ikäjakauma timialittain POSSAOLOT 10 Vakituisen henkilöstön pissalt Vakituisen henkilöstön sairauspissalt Vakituisen henkilöstön sairauslmat kk henkilöstöä khti 14 Vakituisen henkilöstön sairauspissalt 13 päivää 16 ELÄKÖTYMNEN 17 Palveluksesta eläkkeelle jääneet Eläkkeelle jääneiden keskiikä Vanhuuseläkeiän täyttävät vuteen 2017 mennessä 20 HENKLÖSTÖTULOSLASKELMA 21 Vudet Henkilöstökulut tarkemmin 23 TYÖTERVEYSHUOLTO 24 Työterveyshulln timinta vunna TYKYTOMNTA 26 Tykytiminta 27 YHTESTOMNTA 28 Yhteistiminta 29

3 HENKLÖSTÖTLNPÄÄTÖS 2008 Jalasjärven kuntarganisaatin kahdeksas henkilöstötilinpäätös n valmistunut. Henkilöstötilinpäätös n laadittu timintavuden 2008 tilinpäätöskertmuksen yhteyteen niin, että henkilöstöresursseja ja taludellisia resursseja vidaan tarkastella rinnakkain sana kuluneen kalenterivuden timintaa. Henkilöstötilinpäätöksen tarkituksena n antaa tietja henkilöstövimavarjen määrästä ja rakenteesta sekä niiden muutksesta. Henkilöstötilinpäätöksen lähtökhtana n aina rganisaatin timintaajatus, visi ja strateginen tilanne. Kunnan jht käyttää henkilöstötilinpäätöksen tietja suunnittelun ja jhtamisen apuna. Tietjen analysinti n tärkeää, sillä jtkut epäkhdat saattavat nusta esille tilastjen ja histrian tarkastelun avulla. Kunnan työnantajana n tärkeää tuntea palveluksessaan levan henkilöstön ammattitait, rakenne, työpans, saaminen, työhyvinvinti ja saamisen kehittämistarpeet. Näin vidaan turvata myös tulevaisuudessa kehittyminen ja taskkaat kunnalliset palvelut. Henkilöstövimavarjen tuntemisen lisäksi n ennakitava myös muutkset työvimantarpeessa ja kilpailu saavasta työvimasta. Muutkset palvelujen kysynnässä kuten väestön ikärakenteen muuts, vaikuttavat myös tarvittavaan saamiseen. Henkilöstötilinpäätöksen tarkituksena n tuda esille ihmisten ja heistä mudstuvan rganisaatin eli tässä Jalasjärven kunnan vimavarat, niiden tila ja kehittyminen. Jalasjärven kuntastrategian 2008 saaminen ja uudistuminen jhtamisnäkökulman tärkeimpänä tavitteena n pitää hulta työntekijöiden saamisesta ja ammattitaidsta sekä kyvystä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Tähän tavitteeseen strategiana vat kulutus ja palkitseminen, kehitys ja tulevaisuuskeskustelut ja hukuttelevan työnantajaimagn ylläpitäminen. Kunnan eri työyhteisöissä käydään kehityskeskusteluja, jilla tavitellaan saamisen varmistamista, kartitetaan tulevaisuuden saamistarpeita ja mahdllisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Kunnan menestykseen ja sen kautta hyvään tulkseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka saavaa, mtivitunutta ja työkykyistä palveluksessa leva henkilöstö n. Hyvä jhtaminen ja esimiestyö tuttaa timivan työyhteisön ja hyvän tulksen. JKperuspalveluliikelaitskuntayhtymäyhteistyön periaatepäätös hyväksyttiin tukkuussa 2007 lmajen, Kurikan ja Jalasjärven kunnanvaltuustissa. Vuden 2009 alussa timintansa alittanut liikelaitskuntayhtymä kkaa kaikkien kuntien terveys ja vanhuspalvelut. Vusi 2008 n llut JK ky:n alittamisvaiheen valmistelutyötä. Valmistelutyöhön n sallistunut henkilöstöä läpi kk kunnan rganisaatin valmistelun edetessä. Henkilöstöä n infrmitu eri valmisteluvaiheissa useissa infrmaatitilaisuuksissa sekä kuntien luttamusmiesten kanssa n pidetty useampia neuvtteluja. Kuntien ja JK ky:n kesken valmisteltiin henkilöstöspimus, jssa li mukana kaikki keskeiset saalueet, jtka tuli humiida henkilöstön siirtymisessä JK ky:n palvelukseen. Henkilöstön siirtymisessä nudatettiin liikkeen luvutus periaatetta. Jalasjärven kunnassa tteutettiin lppuvuden aikana rganisaatimuuts, jnka käynnistymiseen vaikutti JK ky:n timinnan alittaminen sekä kahden sastpäällikön irtisanutuminen. Muutksella pystyttiin reagimaan muuttuneeseen tilanteeseen ja rakenteiden muutksilla pystytään vaikuttamaan menestymiseen tulevaisuudessa. Uudistuksella turvattiin palveluiden sujuvuus muutksessa ja asiantuntemuksen säilyminen kunnassa vastuuttamalla ja jakamalla tehtäviä uudelleen. Näin salle henkilöstöä avautui mahdllisuus urallaan kehittymiseen. Uusi rganisaati käynnistyi vuden 2009 alusta. Jalasjärven kunnan vuden 2008 henkilöstötilinpäätös nudattelee edellisten vusien periaatteita. Tiedt vat peräisin kunnan ja JAKK:n henkilöstö ja talushallinnn järjestelmistä sekä työterveyshulln kelatilityksistä. 3

4 HENKLÖSTÖMÄÄRÄ Henkilöstön lukumäärällä tarkitetaan rganisaatin päätimisessa palvelussuhteessa levien kk ja saaikaisten henkilöiden lukumäärää. Henkilöstön määrä vidaan ilmittaa jk lukumääränä tai henkilötyövusina. Jalasjärven kunnan vakituiset työntekijät n tilastitu timialittain ja sukupulen mukaan. Lisäksi kk henkilöstöstä ja työllistämistuella töissä lleista n kerätty tietja. Tietja n yhdeksän vuden ajalta alkaen vudesta

5 Henkilöstömäärä VAKTUSEN HENKLÖSTÖN MÄÄRÄ TOMALOTTAN Vakituiset Timiala miehet naiset yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Palvelutiminnt Terveyspalvelut Ssiaalipalvelut Opetus ja vapaaaikapalvelut Tekniset palvelut Kunta yhteensä JAKK Yhteensä Vakituisen henkilökunnan määrä lisääntyi 29 henkilöllä edellisvuteen nähden. Kasvu selittyy kknaisuudessaan JAKK:n vakituisen työntekijämäärän lisääntymisellä 39 henkilöllä vuden 2007 lpun tilanteeseen verrattuna. Vastaavasti kunnan mien timintjen henkilöstö väheni 10 henkilöllä, ainastaan ssiaalipalveluissa li lisäystä yhdellä henkilöllä. Teknisten palveluiden henkilöstön vähentyminen jhtui eläkkeelle siirtymisistä. Naisten suus vakituisista työntekijöistä n selvästi suurempi kuin miesten; naisia 66 % ja miehiä 34 %. Selvä naisenemmyys näkyy erityisesti terveystimen ja ssiaalitimen palveluissa. Perinteisesti miehiä n llut töissä enemmän teknisillä alilla kuten teknisissä palveluissa ja JAKK:ssa. Vuden 2009 alusta henkilöstö pienenee JK ky:ään siirtymisen vuksi. Terveyspalvelut siirtyy kknaisuudessa, ssiaalipalveluista siirtyy 48 henkilöä, sekä palvelutiminnista 1 henkilö. Siirtyvän vakituisen henkilökunnan määrä n yhteensä 152. VAKTUNEN HENKLÖSTÖ 2008 naiset 66 % Vakituisia työntekijöitä li vuden 2008 lpussa 720. miehet 34 % 5

6 Henkilöstömäärä HENKLÖSTÖN MÄÄRÄ * Kunta Jakk 2008 % Kunta Jakk 2007 % Vakituiset % % Sijaiset ja määräaikaiset % % Palkkatuella levat % % Ei vakituiset yhteensä Yhteensä % % *Vudesta 2007 alkaen määräaikaisissa n mukana kansalaispistn tuntipettajat Henkilöstön määrä Vakituiset EE Ei vakituiset r r teeee ttt:± 8EE 8EE mm mm ~ ~ Henkilöstön määrä lisääntyi kuluneen vuden aikana. Kk henkilökunnan määrä kasvi viime vunna 5,8 % edelliseen vuteen verrattuna. Prsentuaalisesti vakituisen henkilöstön suus pieneni yhdellä prsentilla kk henkilöstöstä. Kunnan missa timinnissa sijaisten ja määräaikaisten määrä lisääntyi 22 henkilöllä eli 9 prsenttiyksiköllä. JAKK:ssa heidän määränsä pysyi lähes ennallaan. Palkkatuella levia n n. 2 % kk henkilöstöstä. Vakituisia työntekijöitä li 69 % ja määräaikaisia 31 % (ml. palkkatuella levat) kk henkilöstöstä. Sijaisista ja määräaikaisista suurin sa työskenteli sivistystimessa (113 henkilöä) ja ssiaalipalveluissa (54 henkilöä). JAKK:ssa heistä työskenteli 46 henkilöä ja terveystimen palveluksessa 52 henkilöä. Vuden lpussa palvelutiminnissa työskenteli 30 henkilöä määräaikaisissa työsuhteissa, pääsin maataluslmituksessa. Vakituiset 69 % Henkilöstön määrä 2008 Palkkatuella levat 2 % Sijaiset ja määräaikaiset 29 % Henkilöstön määrä li vuden 2008 lpussa yhteensä 1045, jsta JAKK:ssa

7 Henkilöstömäärä KUNNASSA PALKKATUELLA TÖSSÄ OLLEET T Sukupuli Kunta Jakk 2008 % 2007 % Naiset % % C 1 "1 Miehet % 4 15 % Yhteensä l = Palkkatuella palkataan kunnassa töihin vusittain henkilöä. Palkkatuella töissä lleiden määrä palautui tavanmaiselle taslle edellisen vuden ntkahduksen jälkeen.vunna 2008 palkkatuella työskenteli 5 henkilöä enemmän kuin vutta aikaisemmin. Naisten suus li 74 % vunna 2008 palkkatuella työskennelleistä. Tämä vidaan suraan suhteuttaa siihen tsiasiaan, että kuntien henkilöstö n j perinteisesti naisvaltaista. Suurin sa palkkatuella työskentelevistä henkilöistä timi ssiaalipalveluiden avhulln ja päivähidn sekä sivistystimen tehtävissä. Heistä ssiaalitimi työllisti 8 henkilöä ja petus/vapaaaikatimi 7 henkilöä. Teknisissä palveluissa työllistyi 6 ja terveystimessa 5 henkilöä. Tilastssa vat mukana vain tilastvuden aikana alkaneet palkkatukeen ikeutetut palvelussuhteet. PALKKATUELLA TYÖLLSTETTYJEN MÄÄRÄ VUOSTTAN Naisia Miehiä 2003 D 2004 E D 2006 rn 2007 D 2008 Palkkatuella työskentelee kunnassa vusittain nin 36 henkilöä 7

8 HENKLÖSTÖN KÄRAKENNE Henkilöstön ikärakenne kert, minkä ikäistä henkilöstöä rganisaatissa työskentelee. kärakenne tilastidaan yleensä lukitteluvälein. ästä vidaan tehdä helpsti prsenttilaskelmia, esimerkiksi keskiikä. Tässä vakituisen henkilöstön ikärakennetta n tarkasteltu timialittain ja lukitteluvälinä n käytetty kymmentä vutta. Lisäksi n laskettu kk vakituisen henkilöstön keskiikä. Tiedt n kerätty vuden 2008 lpun tilanteesta. 8

9 Henkilöstön ikärakenne VAKTUSEN HENKLÖSTÖN KÄJAKAUMA TOMALOTTAN Yhteensä Timialat lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Palvelutiminnt 3 3 % % % % 10 9 % % Terveyspalvelut 3 3 % % % % % % Ssiaalipalvelut 6 5 % % % % % % Opetus ja vapaaaika 5 5 % % % % 3 3 % % Tekniset palvelut 1 2 % 4 10 % 7 17 % % 6 14 % 42 6 % Kunta yhteensä 18 4 % % % % 45 9 % % JAKK % % % % 10 4 % % Yhteensä 44 6 % % % % 55 8 % % % % % % 47 7 % % Kunnan vakituisesta henkilöstöstä suurin sa (34 %) kuuluu 4049 vutiaiden ikäryhmään. Tiseksi suurin ikäryhmä n 5059 vutiaat eli 33 %. Henkilöstön ikärakenteessa vidaan humata pieniä muutksia vuteen 2007 verrattuna vutiaiden ikäryhmä n kasvanut 12 henkilöllä; kunnan miin timinnihin sekä JAKK:n palvelukseen n rekrytitu mlempiin 6 nurimpaan ikälukkaan kuuluvaa henkilöä. Yli 50vutiaiden suus n pysynyt ennallaan. 75 % henkilöstöstä n täyttänyt 40 vutta ja 41 % n viettänyt 50vutispäiväänsä vuden 2008 lppuun mennessä. Teknisten palveluiden työntekijät vat merkittävästi muita vanhempia, heidän keskiikä n 51,6 vutta. Selvästi nurinta henkilöstö n JAKK:ssa. Opetus ja vapaaaikatimessa työskentelee tiseksi nurinta henkilöstöä (keskiikä 45,5 v). Yli 60 vutiaita n töissä 55 hlöä eli 8 % vakituisista. Kunnan vakituisen henkilöstön keskiikä n 48 vutta. Vunna 2006 keskiikä li 46,81 ja vunna 2007 se li 47,6 vutta. Edelliseen vuteen verrattuna keskiiän nusuvauhti n hidastunut. Keskiikä, jssa JAKK mukana, n 46,2 vutta. JAKK:n työntekijöiden keskiikä n 42,6 vutta, vunna 2007 se li 43,53 vutta. Vunna 2006 JAKK:n keskiikä li 43,10 vutta. Vakituisen henkilöstön ikäjakauma v rl33f 1 fr f rr c f rmr Suurin ikäryhmä vakituisista n 52 vutiaat (26 hlöä). 9

10 POSSAOLOT Pissalt sisältävät vusilmat, sairauspissalt ml. tapaturmat, lapsen syntymään ja hitn liittyvät pissalt, palkalliset ja palkattmat vapaat, lmautukset jne. Pissalt kerätään kalenterivusittain. Tässä n tarkasteltu ainastaan vakituisen henkilöstön pissalja. Niitä n tarkasteltu timialakhtaisesti, päivinä ja henkilömäärinä. 10

11 Pissalt VAKTUSEN HENKLÖSTÖN POSSAOLOT 2008 Palkattmat Äitiys/ Muut 2008 Vusilma Sairauslma vapaat hitvapaa pissalt YHTEENSÄ Timialat hlö tpv hlö kpv hlö kpv hlö kpv hlö kpv hlö kpv Palvelutiminnt ,4 % 25,5 % 12,1 % 14,0 % 15,6 % Terveys ,9 % 29,2 % 11,7 % 16,6 % 4,7 % Ssiaali ,7 % 30,8 % 11,3 % 15,3 % 5,9 % Opetus ja vapaa aika (ei sis. pettajien vusilmia) 19,4 % 18,5 % 39,5 % 22,7 % 0,0 % Tekniikka ,3 % 35,4 % 9,7 % 10,68 % 12,0 % Kunta yhteensä ,0 % 27,9 % 14,6 % 15,6 % 8,3 % JAKK ,6 % 19,1 % 12,3 % 12,4 % 1,6 % YHTEENSÄ % suus 38,9 % 25,8 % 14,0 % 14,9 % 6,8 % % suus 40 % 23 % 13 % 14 % 9 % hlö = pissalleiden henkilöiden lukumäärää kpv = kalenteripäivää tpv =työpäivää Taulukssa n eriteltyinä vuden 2008 pissalt ja vertailutiedt esitetty vuden 2007 pissalista summataslla. Luvut vat kknaismääriä eikä pissaljen pituuksia henkilöä khti le eritelty. Taulukka luettaessa n humiitava, että vusilmat mudstavat isn san kaikista pissalista. Vusilmapäivissä n mukana pelkästään vusilmaikeuspäivät, muiden pissaljen salta n mukana kalenteripäivät. Palkattmat vapaat sisältävät palkattman vurtteluvapaan (15 hlöä, 1878 kpv), kuntutuksen (18 hlö, 280kpv), yksityisasiat (146, 3133) sekä tisen viran hidt (11 hlöä,1688 kpv). Äitiyslma/hitvapaa sis. äitiys/isyyslmat (37 hlöä, 3657 kpv) lisäksi hitvapaat (19, 3439) ja tilapäiset hitvapaat (lapsi alle 10vutta (74, 291)). Muut pissalt sis. työtapaturmat (17, 645), lmarahavapaat (14, 323), pintvapaat (9, 1544), määräaik. kuntutustuet (4 845) HENKLÖSTÖN POSSAOLOT TOMALOTTAN Tekniikka 6 % JAKK 24 % Opetus ja vapaa aika 8 % Ssiaali 21 % Palvelutiminnt 23 % Terveys 18 % Suurin pissaljen aiheuttaja n sairaus, 43 % kaikista pissalista, kun vusilmia ei humiida. 11

12 Pissalt Oikealla n kuvi, jssa n vakituisen henkilöstön kaikkien pissaljen jakauma pissaln syyn mukaan eriteltyinä. Alla n timialakhtaiset pissalt samanlaisina kuviina. Kuvista vidaan tdeta timialakhtaiset ert verrattuna kk henkilöstön keskiarvn. Esimerkiksi JAKK:n vusilmien suus n keskiarva suurempi eli kaikkien muiden pissaljen suus n pienempi. Tekniikan sairauspissalt vat 35 % kaikista pissalista, kun vastaava luku kk kunnassa n 26%. Keskiarva suuremmat sairaspissalt n myös ssiaali ja terveystimessa. Muiden timialjen sairauspissalt vat keskiarva pienemmät. Opetustimen kuvi n vääristynyt sen vuksi, kska pettajilla ei le vusilmaikeuspäiviä. Tämän vuksi vusilmien %suus n humattavasti pienempi, ja siksi muiden pissaljen suus vaikuttaa suuremmalta. VAKTUSEN HENKLÖSTÖN POSSAOLOPÄVEN JAKAUMA Äitiys/ hitvapaa 15 % Palkattmat vapaat 14 % Muut pissalt 7 % Sairausl ma 26 % Vusilma 38 % HALLNTO Äitiys/ hitvapaa 14 % Palkattmat vapaat 12 % Muut pissalt 15 % Vusilma 34 % Sairauslma 25 % TERVEYS Äitiys/ hitvapaa 17 % Palkattmat vapaat 12 % Muut pissalt 5 % Vusi lma 37 % Sairauslma 29 % SOSAAL Äitiys/ hitvapaa 15 % Palkattmat vapaat 11 % Muut pissalt 6 % Vusilma 37 % Sairauslma 31 % OPETUS JA VAPAAAKA Äitiys/ hitvapaa 23 % Palkattmat vapaat 40 % Vusilma 19 % Sairauslma 18 % Muut pissalt 0 % TEKNKKA Äitiys/ hitvapaa 11 % Palkattmat vapaat 10 % Muut pissalt 12 % Vusilma 32 % Sairauslma 35 % JAKK Palkattmat vapaat 12 % Sairauslma 19 % Äitiys/ hitvapaa 12 % Muut pissalt 2 % Vusilma 55 % 12

13 Pissalt ~ Timialat VAKTUSEN HENKLÖSTÖN SARAUSLOMAT VUOSNA pissa hlö Vusi kk hlöstö kpv kpv kpv kpv kpv kpv Palvelutiminnt Terveyspalvelut Ssiaalipalvelut Opetus ja vapaaaikapalvelut Tekniset palvelut Kunta yhteensä JAKK Yhteensä Sairauspäivien määrä n nussut 1336 ######### päivällä verrattuna vuteen Myöskin ######### suhteutettuna vakituisen henkilöstön ######### lukumäärään sairauspissalt ######### vat lisääntyneet. ######### Yksittäisten ######### henkilöiden pitkät pissalt vaikuttavat timialakhtaisten pissalpäivien kehitykseen. Pitkät sairauslmat jhtavat usein työkyvyttömyyseläkkeelle tai määräaikaiselle kuntutustuelle. Reilu neljässa kunnan vakituisesta henkilökunnasta eli 193 henkilöä ei le llut päivääkään pissa sairauden takia kuluneen vuden aikana. Ei päivääkään pissa sairauden takia (JAKK mukana v.2006 lähtien) Tekniikka 11,7 % Opetus ja vapaaaika 5,9 % 2000 Sairauspissaljen jakauma timialittain 2008 JAKK 17,6 % Ssiaali 25,1 % Palvelu 22,3 % Terveys 20,3 % Palvelu Terveys Ssiaali Opetus ja vapaa Teknikka Aikuiskulutus E E D Vunna 2008 kunnan henkilöstöstä 73 % li jnkin pituisella sairauslmalla. 13

14 Pissalt VAKTUSEN HENKLÖSTÖN SARAUSLOMAT VUOSNA kpv / henkilö Timialat Vusi 2008 Vusi kk 1 1 kk hlöstö kpv kpv/ hlö hlöstö kpv kpv/ hlö kpv/ hlö kpv/ hlö Palvelutiminnt , ,9 23,5 20,3 Terveyspalvelut , ,6 23,8 24,4 Ssiaalipalvelut , ,0 22,4 23,8 Opetus ja vapaaaikapalvelut , ,5 12,5 18,2 Tekniset palvelut , ,6 20,0 17,6 Kunta yhteensä , ,7 20,7 21,4 JAKK , ,7 6,9 11,7 Yhteensä , ,6 17,5 19,5 kpv=kalenteripäivä Sairauspissalt kalenteripäivää/hlö 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0.~ f c.~djj ~ f < ='r"" c.~ c = = < =m Palvelu Terveys Ssiaali Opetus ja vapaaaika f,... =m!t Em Tekniikka ~ JAKK EE 2004 D 2005 D fl c Vakituisen henkilöstön sairauslmissa kaksi edellistä vutta jatkunut sairauspissaljen lasku n kääntynyt nusuun. Vunna 2008 sairauspissalt vat kasvaneet eniten palvelutiminnissa. Kasvua n tapahtunut myös terveystimessa ja JAKK:ssa. Palvelutiminnissa pissalpäiviä kertyi 24,5 kalenteripäivää vakituista työntekijää khden. Vastaava luku li ssiaalipalveluissa 24,9. Eniten sairauspissalja li kuitenkin teknisissä palveluissa; 26,6 päivää. Vuden 2008 sairauspissalt vat lisääntyneet edellisestä vudesta. Eniten vähennystä sairauspissalissa n tapahtunut teknisissä palveluissa (2 päivää/vakituinen työntekijä). Opetus ja vapaaaikapalveluissa sairauspissalt livat kaikkein pienimmät kunnan timialista. 14

15 Pissalt VAKTUSEN HENKLÖSTÖN SARAUSLOMAT VUOSNA KOKO HENKLÖSTÖÄ KOHT Sairauspissalt vat lisääntyneet vunna 2008 palvelutiminnissa (453 kpv) ja JAKK:ssa (900 kpv). Kasvua n llut myös terveyspalveluissa (190 kpv). Ssiaalipalveluissa sairauspissaljen määrä n pysynyt lähes ennallaan (+46 kpv). Pientä vähennystä sairauspissalissa n tapahtunut petus ja vapaaaikapalveluissa; 29 kpv. Eniten vähennystä n tapahtunut teknisissä palveluissa (224 kpv). SARAUSPOSSAOLOJEN JAKAUMA KOKO HENKLÖSTÖÄ KOHT TOMALOTTAN 2008 Tekniikka 22 % JAKK 8 % Palvelu 20 % Kaavista vidaan nähdä sairauspissalt timialittain jaettuna. Timialittain keskimääräiset pissalt n suhteutettu kk vakituisen henkilöstön sairauspissaljen määrään. Opetus ja vapaaaika 7 % Ssiaali 22 % Terveys 21 % Vähiten sairauspissalja kk vakituiseen henkilöstöön suhteutettuna li petus ja vapaa aikapalveluissa sekä JAKK:ssa. Eniten niitä li ssiaali ja teknisissä palveluissa. Alla levasta kaavista vidaan nähdä tarkastelujaksn suurimmat sairauspissalt lleen vunna Jkaista vakituista työntekijää khden 19,5 kpv. Vunna 2008 pissalt sairauden vuksi lisääntyivät 17,8 kalenteripäivään. Vastaavat luvut livat vunna ,6 kpv; ,5 kpv; vunna 2004 se li 17,4 kpv, vunna ,3 kpv; vunna ,5 kpv sekä vunna 2001 luku li 18,5 kpv. 20 SARAUSPOSSAOLOT Kalenteripäivää / hlö B r f f r Vunna 2008 kunnan vakituisen henkilöstön sairauslmat livat 17,8 kpv/hlö 15

16 Pissalt VAKTUSEN HENKLÖSTÖN SARAUSLOMAT KESTOLTAAN 13 PÄVÄÄ Timialat 2008 pissa hlö 2008 kk hlöstö 2008 kpv 2008 pv/hlö 2007 kpv 2007 pv/hlö 2006 pv/hlö Palvelutiminnt , ,1 1,1 Terveyspalvelut , ,6 1,9 Ssiaalipalvelut , ,0 1,2 Opetus ja vapaaaikapalvelut , ,3 1,9 Tekniset palvelut ,1 88 1,9 0,9 Kunta yhteensä , ,5 1,5 JAKK , ,5 1,4 Yhteensä , ,5 1,4 13 päivää 10 % SARAUSLOMAPÄVÄT YHTEENSÄ pitkät sairauslmat 90 % Kunnan peruspalvelutiminnissa maksettiin vunna 2008 sairausajan palkkja eura, jka n 3,7 % kk palkkasummasta. Vunna 2007 maksettiin eura sairauspissaljen jhdsta palkkaa, jka li 3,3 % kk palkkasummasta. JAKK:ssa maksettiin sairausajan palkkaa eura ja se n 1,9 % kk JAKK:n palkkasummasta. Sairauspissaln kustannuksissa ei le tettu humin sitä seikkaa, että mnessa tapauksessa tulee lisäksi vielä sijaiskustannukset eikä summassa näy pettajien sairausaikjen ajalta maksetut ylituntipalkkit. Viereisestä kaavista vidaan nähdä, että 13 päivän pituiset sairauspissalt vat 10 % kaikista sairauspissalista. Kaikista sairauspissalista li näin 90 % yli 3 päivän pissalja. Lyhyet sairauslmat vat lisääntyneet humattavasti edellisiin vusiin verrattuna. Lyhyet sairaslmat vat lisääntyneet eniten petus ja vapaaaikapalveluissa sekä ssiaalipalveluissa. Edellisenä vutena lyhyitä sairauslmia li 8 % kaikista sairauslmista. Vunna 2008 vakituisesta henkilöstöstä 54 % li 13 päivän sairauslmalla. 16

17 ELÄKÖTYMNEN Eläköityminen kert, paljnk henkilöstöä jää ja n jäämässä eläkkeelle. Eläkkeiden seurannalla pystytään tarkastelemaan paljnk tarvitaan krvaavaa henkilöstörekrytintia. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisiän tavitetas tulisi lla lähellä nrmaalia eläkeikää. Eläkkeelle jäämistä n tarkasteltu eri eläkelajien mukaisesti 6 vuden tiedilla. Lisäksi laskettiin eläkkeelle siirtyneiden keskiikä vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneissä. Ohessa n myös arvi vanhuuseläkeiän saavuttavista vuteen 2017 saakka. 17

18 Eläköityminen PALVELUKSESTA ELÄKKEELLE SRTYNEET Eläkelaji lkunta Jakk 2008l Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke 0 Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Kuntutustuki Yksilöllinen varhaiseläke 0 1 Työttömyyseläke 0 Eläkeelle siirtyneet Osaaikaeläke Kaikki yhteensä Kkaikaiselle eläkkeelle jääminen n lisääntynyt vusittain. Vuden 2008 aikana eläkkeelle siirtyneiden määrä kaksinkertaistui edelliseen vuteen verrattuna. Vuden 1999 jälkeen saaikaeläkkeelle n jäänyt j 41 työntekijää. Vunna 2008 vanhuuseläkkeelle siirtyi 16 henkilöä. Määrä li kaikkien aikjen suurin. Vunna 2008 Jalasjärven kunnasta jäi kkaikaiselle eläkkeelle 27 henkilöä. Eri mutisille eläkkeille siirtyneiden suus kk kunnan vakituisesta henkilökunnasta li 5,6 %. Eläkkeelle jääneiden määrä c c 10 Kkaikaeläkkeelle siirtyneet EE Kaikki eläkkeet yhteensä Osaaikaeläkkeelle siirtymisestä n tullut jälleen susittua. Vunna 2008 k. eläkkeelle siirtyi 6 henkilöä.vusina 2004 ja 2005 saaikaeläkkeelle siirtyvien määrä li alhainen saaikaeläkeehtjen jnkin asteisen hunntumisen vuksi. Jssain määrin aikaisemmin saaikaeläkkeelle siirtyneitä henkilöitä n palannut takaisin kkaikatyöhön. 18

19 Eläköityminen ELÄKKEELLE SRTYNEDEN KESKKÄ * Eläkelaji Kunta Jakk L 2006 L 2005 L Vanhuus Työkyvyttömyys Kaikkien keskiikä *jakk mukana luvuissa vudesta 2007 alkaen Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskiikä nusi klmella vudella verrattuna vuteen Nusu jhtui lähinnä siitä, että eläkkeelle siirtyneissä ei juurikaan llut mukana alempaan ammatilliseen eläkeikään ikeutettuja henkilöitä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keskiikä laski edelliseen vuteen verrattuna yhdellä vudella ja li nyt 56 vutta. Kuntien eläkevakuutuksen tekemien eläkepäätösten mukaan eläkkeelle siirtyi 6 % enemmän edelliseen vuteen verrattuna ja määrä li enemmän kuin kskaan aikaisemmin. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin Sumessa keskimäärin 63 vuden ikäisenä ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keskiikä li 57,2 vutta. Kaikkien eläkkeiden keskiikä li Kevan tekemissä päätöksissä 58,7 vutta. Vunna 2008 eläkkeelle jääneiden keskiikä li 61 vutta. Eläkkeelle siirtyneiden keskiikä Vanhuus Työkyvyttömyys Kaikki 2003 EE 2004 D 2005 D

20 r Eläköityminen VANHUUSELÄKEÄN TÄYTTÄVÄT VUOTEEN 2017 MENNESSÄ "' Timialat Yhteensä J Palvelutiminnt , Terveyspalvelut Ssiaalipalvelut Opetus ja vapaaaikapalvelut Tekniset palvelut Kunta yhteensä = JAKK Kaikki yhteensä =J [ Taulukssa n arviitu eläkkeelle siirtymisvudet sekä Kuntien eläkevakuutuksen että Valtiknttrin salta. Vuden 2005 alusta n tullut vimaan eläkeuudistus, jnka vuksi palkansaaja vi siirtyä vanhuuseläkkeelle valitsemanaan ajankhtana ikävusien välillä. Eläkeuudistuksen tarkituksena n eläkkeelle VANHUUSELÄKEÄN TÄYTTÄVÄT VUOTEEN 2017 siirtymisiän myöhentäminen 23 vudella. Työssä jatkamista yli henkilökhtaisen 25 eläkeiän kannustetaan suuremmalla eläkekarttumalla, ja muutama työntekijä n 20 käyttänytkin j tätä mahdllisuutta. Palvelu Vanhuuseläkeiän täyttävien työntekijöiden Terveys 15 määrä lisääntyy vusi vudelta seuraavan 9 Ssiaali vuden aikana. Eläkkeelle tulee siirtymään Opetus ja vapaaaika % vakituisesta henkilöstöstä tarkastelujaksn Tekniikka aikana. Eniten eläkeiän saavuttavia n 5 ssiaalipalveluissa, Aikuiskulutus jssa 37 (30 % Opettajat 0 vakituisista) työntekijää saavuttaa eläkeiän vuteen 2017 mennessä ja samana ajanjaksna kk kunnasta jää eläkkeelle 142 henkilöä ELÄKEÄN TÄYTTÄVÄT TOMALOTTAN Tekniset palvelut 12 % Opetus ja vapaaaikapalvelut 17 % JAKK 8 % Palvelutiminnt 15 % Terveyspalvelut 21 % 0 Vusittain vanhuuseläkeiän saavuttaa keskimäärin 16 henkilöä. Ssiaalipalvelut 27 % 20

21 HENKLÖSTÖ TULOSLASKELMA Henkilöstötulslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön khdistuvat kulut. Henkilöstökuluja vat mm. palkat, palkkit ja henkilöstösivukulut (eläkekulut ja muut kulut). Tarkituksena n antaa tieta siitä miten tehkkaasti henkilöstömenja käytetään. Henkilöstökulut n lajiteltu palkkihin ja palkkiihin, eläkekuluihin ja muihin henkilöstösivukuluihin. Tietja n usean vuden ajalta ja vusien 2005, 2006, 2007 ja 2008, jiden ment n eritelty tarkemmin. 21

22 Henkilöstötulslaskelma HENKLÖSTÖTULOSLASKELMA ~~ Palkat ja Palkkit Muuts% Palkat ja palkkit , Peruspalvelutiminnan palkat ja palkkit , Kkuspalkkit 116 0, Vakituiset kuukausipalkat , Tilapäiset palkat , Kuluhenkilöstö (työsuht) , Erilliskrvaukset , Sijaiset , Tuntipalkat 759 3, Palkkit 1 0, Opetus, vakituiset , Sekalaiset palkat, palkkit 35 Taludenhitajan vusipalkka 2 0, Luntisedut 90 15, Työllistettävien palkat 318 7, Jakstetut palkat 44 Henk.krvaukset 327 8, JAKK:n palkat ja palkkit , Opettajien palkat (JAKK) , Opettajien suunnittelupalkat (JAKK) 96 87, Muut palkat (JAKK) , Laskennall.lma (JAKK) , Luttamusmiespalkki (JAKK) 2 100, Kkuspalkki (JAKK) 5 25, Sair.vak.ja tapaturmakr (JAKK) 81 32, Eläkekulut , Kvtelmaksut , Kvtelmaksut (JAKK) , Velmaksut 637 3, Muut työeläkemaksut Muut henkilöstösivukulut , Stumaksut (JAKK) , Ssiaaliturvamaksu 717 0, Henk.vakuutusmaksut (JAKK) , Työttömyysvakuutusmaksu 543 3, Muut ssiaalivak.maksut 164 2, Jakstettujen lmap.sivukulut 13 Yhteensä , Muuts% 11,22 % 6,89 % 4,04 % 8,14 % Kk kunnan henkilöstöment kasvivat vunna 2008 yli 11 %. Palkkjen ja palkkiiden suus henkilöstömenista n n. 77 %, eläkemenjen 17 % ja muiden henkilöstökulujen 6 %. JAKK:n suus henkilöstömenista n 33 %. Vunna 2008 henkilöstökulujen suus kunnan käyttötaluden menista li 42 % 22

23 Henkilöstötulslaskelma HENKLÖSTÖKULUT TARKEMMN HENKLÖSTÖKULUT ""'1,... 1,... 1 f f 1 1 f f 1 1 f f Henkilöstökulut vat kasvaneet vusittain, vunna 2008 kasvu lisääntyi edellisen vuden kasvuun verrattuna. Prsentuaalisesti henkilöstökulut vat kasvaneet vuteen 2007 verrattuna yli 11 %. Kahdesta seuraavasta tauluksta nähdään henkilöstökulujen kasvu kunnan peruspalvelutiminnan sekä JAKK:n palkissa ja palkkiissa. Kk henkilöstön määrä n kasvanut vajaalla 6 % vudesta 2007 vuteen PERUSPALVELUTOMNNAN PALKAT JA PALKKOT r Peruspalvelutiminnan palkat ja palkkit ilman sivukulujen vaikutusta vat nusseet edellisestä vudesta 5 %. Vudesta 2006 vuteen 2007 nusua palkkakustannuksissa li 1,5 % peruspalvelutiminnan salta ja sitä aikaisempana vutena kasvua li 1 %. Kasvua selittää saltaan virka ja työehtspimuksiin valtakunnallisesti svitut suurehkt etupaintteiset krtusprsentit. Henkilöstömäärä kuitenkin pysyi lähes ennallaan edelliseen vuteen verrattuna JAKK:N PALKAT JA PALKKOT ,..., JAKK:n palkat ja palkkit vat nusseet vudesta 2007 vuteen 2008 yli 28 %. Edellisenä vutena kasvua li 19 %. Vudesta 2004 vuteen 2006 kasvua n llut mlempina vusina 22 %. Vudesta 2004 vuteen 2008 JAKK:n vakituisen henkilökunnan määrä n yli 2,5kertaistunut. Myös JAKK:n palkkjen isn kasvuun vaikuttaa spimuskrtukset sekä timinnan laajentuminen.

24 TYÖTERVEYSHUOLTO Organisaatin velvllisuus n järjestää työntekijöilleen ennalta ehkäisevää työterveyshulta. Se sisältää yleensä työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja terveyden vaarista tiedttamisen. Lisäksi vidaan järjestää sairaanhita ja erikislääkäripalveluja Jalasjärven kunta tarjaa työntekijöilleen sairaanhitpalveluja. Tässä n taulukitu työntekijöihin sekä työympäristöön ja työyhteisöön liittyvä timinta. Lisäksi n ilmitettu työterveyshulln kustannukset. 24

25 1, L. "" Lääkärit ,25 Terveydenhitajat ,1 Fysiterapeutit ,5 46,3 Työterveyshult TYÖTERVEYSHUOLLON TOMNTA VUONNA 2008 (krvauslukat ja ) Terveydenhulln ammattihenkilöt Asiantuntijat Tutkimukset Vimavarat 1; Terveystarkastukset (kpl) Käynnit vastaantlla (kpl) Erikislääkärit 33 Psyklgi Muut asiantuntijat 1 1 Tutkimukset (kpl) lk lk J, Labratri Radilgia Työterveyshult Jalasjärven kunnan henkilöstölle tarjavat työterveydenhulln palveluita Jalasjärven terveyskeskuksen lisäksi Seinäjen seudun terveyskuntayhtymä, Tullinkulman työterveys (JAKK, Tampere), Jyväskylän Seudun Työterveys (JAKK, Jyväskylä), Terveystal Turku (JAKK, Turku), Vaasan aluetyöterveys (JAKK, Vaasa), Oulun työterveys (JAKK, Oulu), Terveystal Vantaanprtti (JAKK, Vantaa), Kallaveden työterveys (JAKK, Kupi) sekä Salpakankaan terveysasema (JAKK, Hllla). Jalasjärven kunta n järjestänyt vudesta 2001 alkaen työntekijöilleen yleislääkäritasisen sairaanhidn ja siihen liittyvät labratrissa tehtävät perustutkimukset ja röntgentutkimukset. Sairaanhitspimuksen piirissä n vakituinen henkilöstö ja pitkäaikaiset sijaiset. Työterveyshulln kustannukset livat 233,46 / työntekijä, jsta Kela krvaa 125,31 / työntekijä. Työntekijään khdistunut timinta "" ~ lk (60%) lk (50%) Kunta , ,98 Jakk r=: Yhteensä , , , ,19 YHTEENSÄ ,78 1 Kelakrvaus 60% r+: 20806, ,99 Kelakrvaus 50% r 16262, ,11 L 1 Työpaikkaselvitykset (t) Kela krvaus 50% ja 60% yht ,65 Työympäristöön ja työyhteisöön khdistunut timinta Tietjen antaminen ja hjaus (t) Työterveyshulln kustannukset livat vunna 2008 yhteensä ,78 eura. Kustannukset jakautuivat krvauslukittain seuraavasti: Työterveyshulln kustannuksista saadaan työnantajan kelakrvauksia vudelta 2008 yhteensä ,65. J 25

26 TYKYTOMNTA Työkykyä ylläpidetään yleisesti henkilöstön virkistys ja harrastustiminnalla. Työyhteisökyselyt vat yleistyneet rganisaatiiden henkilöstön hyvinvinnin kartittamisen välineinä. Kyselyllä vidaan selvittää mm. työn sisältöä, rganisintia, työlsuhteita sekä työilmapiiriä kskevia kysymyksiä. Jalasjärven työyhteisökysely tteutettiin marraskuussa Tässä n selvitetty vuden 2008 tykytimintaa. 26

27 Tykytiminta TYKYTOMNTA Jalasjärven kunnan henkilökunnan virkistystimintaan li vunna 2008 varattu yhteensä eurn määräraha. Tästä eura li JAKK:n budjetissa ja eura emkunnan budjetissa. Määrärahan käyttämisestä ja khdentamisesta työkykyä ylläpitävään timintaan päättää a. timintayksikön henkilöstöneuvst. Lisäksi kunnan henkilöstölle n maksettu ilmainen kuntsalikäyttö Kskueella ja kuplalla sekä Jalasjärven uimahallin ilmainen käyttö. JAKK:n henkilöstöä n kannustettu käyttämään eri paikkakuntien uimahalleja, kuntsaleja sekä liikuntasaleja. Näiden määrärahjen lisäksi n järjestetty yhteisiä kuntilutempauksia ja illanviettja sekä kunnassa että JAKK:ssa. Eri sastt ja työyhteisöt vat vuden aikana järjestäneet mia tyky ja virkistystilaisuuksia, jiden tavitteena n llut k. työyhteisön timivuuden parantaminen. Aktiiviset työyhteisöt vat järjestäneet erilaisia tapahtumia yhdessä. Työnhjausta n llut erityisesti terveystimen ja ssiaalitimen palveluissa. Ohessa n kuvi, jka kuvaa työkykytimintaa (tykytetra). Työntekijä Työ ja työlt Työyhteisö ja rganisaati Ammatillinen saaminen 27

28 YHTESTOMNTA Jalasjärven kunnan yhteistimintaspimus allekirjitettiin tammikuussa Yhteistimintamenettelyn tarkituksena n kunnallisen palvelututannn tulksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdllisuuksia maa työtään ja työyhteisöään kskevien päätösten valmisteluun. Jalasjärven kunnan ensimmäinen yhteistimintaspimus allekirjitettiin

29 Yhteistiminta YHTESTOMNTA Jalasjärven kunnan ensimmäinen yhteistimintaspimus allekirjitettiin Yhteistyöryhmään valittiin 14 jäsentä. Kuntatyönantajaa vat ryhmässä edustaneet kunnanjhtaja Esk Kalevi Juntunen, kunnanvaltuustn 2. varapuheenjhtaja Reij Asunmaa, kunnanhallituksen 1. varapuheenjhtaja Taist Petäys, kunnanhallituksen 2. varapuheenjhtaja Martti Alkula sekä talusjhtaja Eija Heikkilä irtisanutumiseensa asti. Sen jälkeen ryhmässä timi palkkakirjanpitäjä Leila Kivula. Työntekijäjärjestöjen edustajina vat yhteistyöryhmässä lleet seuraavat henkilöt: Sul Kupusjärvi KTN:stä, Paula Ktirinta ja Mark Kattelus, JUKO:sta, Jhanna Vaissal ja AnnaLiisa Römpötti JYTY:stä, Sakari Männistö ja MarjaLeena Kytölä JHL:stä ja Lea Vaininpää TNJ:stä. Maun Syngelmä n llut yhteistyöryhmässä työsujelutimikunnan edustajana. Yhteistyöryhmän puheenjhtajana n timinut Sul Kupusjärvi ja varapuheenjhtajana Esk Kalevi Juntunen ja sihteerinä Eija Heikkilä ja lppuvuden kkuksien salta Leila Kivula. Yhteistyöryhmä kkntui vuden aikana 8 kertaa. Timintavunna käsiteltiin mnia asiita. Erityisesti Parashankkeen mukanaan tuma JKterveyspalvelujen sekä vanhuspalvelujen yhteistyö lmajen ja Kurikan (ml. Jurva) kanssa li esillä jkaisessa kkuksessa. Kuntaan valmisteltiin uusi päihdehulthjelma. Henkilökuntaneuvstssa virkistystiminnan parissa vat timineet Lea Vaininpää (kknkutsuja), Ulla Krpi, Seija Rant, Pipsa Saarteinen ja Reij Asunmaa. Henkilökuntaneuvst päättää ns. virkistysmäärärahan käytöstä. 29

30