Kirkkonummen kunta. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2018

Transkriptio

1 Kirkknummen kunta Henkilöstö- ja kulutussuunnitelma 2018 Yhteistimintaryhmä Henkilöstöjast

2 1. Jhdant Kirkknummen kunnan strategiaprsessin uudistaminen n llut käynnissä uuden valtuustkauden alussa. Elinvimaisen, ketterän ja hyvän asuinympäristön takaavassa kunnassa keskeisessä asemassa n kuntapalveluja tuttava henkilöstö. Työelämän muutkset kskettavat myös kuntasektria; j pitkään valmistelua ste- ja maakuntauudistusta päätettiin kesällä 2017 siirtää vudelle eteenpäin. Tämän hetkisen tiedn mukaan maakuntahallint alittaa Edessä n histrian suurin rakenteellinen muuts, jka vaikuttaa lennaisesti myös kunnan henkilöstömäärään ja rakenteeseen. Henkilöstö- ja kulutussuunnittelun avulla pyritään vaikuttamaan strategisten tavitteiden saavuttamiseen sekä varautumaan muutstilanteisiin. Vunna 2018 lisäämme aiempaan nähden kunnan maa yleiskulutusta, jka n suunnattu kk henkilöstölle. Timialat vastaavat jatkssakin man erityisalansa kulutuksen järjestämisestä. 2. Kunnan henkilöstön rakenne, määrä ja arvi kehittymisestä Kirkknummen kunnan palveluksessa li 2306 henkeä Määrä n pysynyt samalla taslla j pidempään. Merkittäviä muutksia henkilöstömäärässä ei le dtettavissa vunna Vakituiset Määräaikaiset Henkilöstömäärä yhteensä Henkilöstömäärä vakituiset/ määräaikaiset Knsernihallint /16 Sivistys- ja vapaaaikapalvelut /414 Kuntatekniikka /27 Perusturva /151 Yhteensä /608 Määräaikaiset työntekijät Määräaikaisia työntekijöitä li lkakuun 2017 lpussa 593. Vastaava luku vuden 2016 lpussa li 608 henkeä.

3 Olennaista muutsta määräaikaisten lukumäärässä ei le aiempaan verrattuna tapahtunut. Vakituisen henkilöstön määrä n hieman kasvanut vuden 2016 lpusta lkakuun 2017 lppuun mennessä Sukupulen mukainen jakauma Kunta-alan henkilöstö n naisvaltaista; Kirkknummen henkilöstöstä naisia li vuden 2017 lpussa 84% ja tilanteessa 85,9%. 64 vutta täyttävien määrä ja suus henkilökunnasta Knsernihallint Peruspalvelut Sivistys- ja vapaaaikapalvelut Kuntatekniikka Yhteensä Vanhuuseläkeiän täyttävien määrä tulee kasvamaan lähivusina. Tarkkaa ennustetta vanhuuseläkkeelle jäävistä ei le annettavissa, kska kuntasektrilla n edelleen käytössä alempia eläkeikiä ja tisaalta työntekijä/viranhaltija vi itse päättää eläkkeelle siirtymisen ajankhdan 63 ja 68 vuden väliltä. Vunna 2016 Kirkknummen kunnan palveluksesta siirtyi vanhuuseläkkeelle 40 henkeä keski-iän llessa 63,35 vutta. Ajalla Kirkknummen kunnan palveluksesta siirtyi vanhuuseläkkeelle 47 henkeä keski-iän llessa 63,28 vutta. 3. Periaatteet erilaisten työsuhdemutjen käytöstä Kirkknummen kunnassa n käytössä hje erilaisten työsuhdemutjen käytöstä. Ohje perustuu työspimuslakiin ja lakiin kunnallisesta viranhaltijasta. Pääsääntönä edellä mainittujen lakien perusteella n vakituinen palvelussuhde vakituiseen timintaan. Sijaisuuksia käytetään, kun henkilöstö käyttää lakeihin spimuksiin tai muihin perustuvia ikeuksiin esimerkiksi perhevapaiden suhteen. Määräaikaisuuden peruste n laista jhtuva määräys, jssa tdetaan, että tistaiseksi vimassa leva palvelussuhde n pääsääntö ja siitä pikkeuksena n määräaikaisuus. Js määräaikaisuuden perustetta ei kirjata työspimukseen tai virkamääräykseen,

4 työntekijän katstaan vakinaistuneen k. palvelussuhteen alusta sillä tuntimäärällä, jka hänellä li k. työspimuksessa tai virkamääräyksessä. Määräaikainen spimus vidaan tehdä enintään viideksi vudeksi. Lain mukaan 5 vutta ja sen ylittävä määräaikaisuus n sama kuin henkilö lisi tettu pysyvään palvelussuhteeseen. Lain mukaiset määräaikaisuuden perusteet: Työntekijän ma pyyntö Sijaisuus Määrätyn tehtävän tai tehtäväkknaisuuden tekeminen Työn kausiluntisuus Harjittelu Avinna levaan virkaan kuuluvien tehtävien hidn järjestäminen Määräajaksi ttamisesta n erikseen säädetty laissa tai asetuksessa Muu peruste, jka pitää yksilöidä, esim. rganisaatimuuts tietyn ajan Js mikään edellä mainituista perusteita ei täyty, sillin ei le lain mukaista määräaikaisuuden perustetta ja k. palvelussuhde n siis vimassa ja täytettävä tistaiseksi. Määräaikaista palvelussuhdetta työnantaja ei vi irtisana ilman irtisanmispykälää, jta ei le kunnan spimusphjassa. Kirkknummen kunta nudattaa Kunnallisen työmarkkinalaitksen hjeita perhevapaista. Justavista työaikajärjestelmistä Kirkknummen kunnassa n käytössä liukuva työaika KVTES:n liitteen 15 mukaisesti. 4. Osatyökykyisten, ikääntyneiden ja työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpisuuden edistäminen Kirkknummella Kirkknummen kunnan Aktiivisen tuen malli tettiin käyttöön tukkuussa Malliin tehtiin päivityksiä keväällä Olennaisia muutksia timintamalliin ei kuitenkaan le tarpeen tehdä, kska malli n jalkautunut käyttöön hyvin. Aktiivisen tuen mallissa tudaan nyt esiin päivämäärärajat, jllin esimiehen, työntekijän tai työterveyshulln tulee timia. Sairauspissalseurantaa n tehstettu ja työterveyshult seuraa aiempaa tiiviimmin työkykyriskissä levien työntekijöiden tilannetta. Oikea-aikaisella aktiivisen tuen timintatavalla selvitetään mahdllinen tukitimien tarve sekä edesautetaan sairauspissaln jälkeistä työhön paluuta.

5 Työkykyneuvtteluiden määrä n kasvanut Aktiivisen tuen mallin käyttööntn jälkeen. Ajalla pidettiin kaikkiaan 95 työkykyneuvttelua. Jkaiseen työkykyneuvtteluun sallistuu henkilöstöyksikön edustaja, jka tekee työkykyneuvttelusta muistin. Tätä kautta satyökykyisten mahdllisesta uudelleensijitustarpeesta saadaan tiet mahdllisimman varhaisessa vaiheessa ja uudelleensijitusmahdllisuuksia vidaan kartittaa timialalla tai kk kunnan taslla aiempaa tehkkaammin. Työeläkevakuuttaja Keva n myöntänyt ajalla satyökyvyttömyyseläkkeen määräaikaisena tai tistaiseksi jatkuvana päätöksenä 12:lle kunnan palveluksessa levalle henkilölle. Samalla ajalla Keva n myöntänyt työkkeilun 10:lle kunnan palveluksessa levalle henkilölle. Työkkeilut vat tapahtuneet kunnan missa työpisteissä. Lisäksi n myönnetty ammatillisen kuntutuksen ennakkpäätöksiä mm. uudelleenkulutukseen. Osa-aikaeläke eläkemutna pistui vuden 2017 alussa. Tilalle n tullut sittain varhennettu vanhuuseläke. Aiemmin myönnetyt sa-aikaeläkkeet jatkuvat vanhuuseläkkeelle jääntiin saakka, ellei työssäln kriteereissä tapahdu muutksia. 5. Kulutussuunnitelma 2018 Kulutussuunnitelmaa rakennettaessa n humiitu kk kunnan strategiset tavitteet, timialjen erityistavitteet sekä timinnan painpistealueet. Kulutuksella edistetään saamisen kehittämistä, varautumista muutksiin ja työurien pidentymistä sekä parannetaan tuttavuutta ja kilpailukykyä. Kehityskeskusteluissa käydään läpi yksilötaslla, mitä kulutusta kukin Kirkknummen kunnan palveluksessa leva tarvitsee saavuttaakseen henkilökhtaiset tavitteensa. Tavitteena n, että jkainen Kirkknummen kunnan palveluksessa leva henkilö sallistuu kulutukseen vähintään klmen työpäivän ajan vunna Henkilöstöyksikkö vastaa kunnan yleiskulutusten järjestämisestä. Timialat vastaavat man timialansa erityiskulutuksen järjestämisestä. Yleiskulutusten aihealueet vunna 2018 IT-kulutus Hallintkulutus Juridinen kulutus Hankintakulutus Työyhteisötaitjen kulutus Viestintäkulutus Ensiapukulutus Kielikulutus Turvallisuuskulutus Muutstilanteiden kulutus liittyen erityisesti ste- ja maakuntauudistukseen

6 Kunnan käytänteiden kulutus (mm. arkistinti, tietsuja, henkilöstöasiat) Esimieskulutus Jhdn ja jhtryhmien kulutus Perusturvapalveluiden timiala Perusturvan timiala järjestää kulutusta henkilöstölleen mm. seuraavista aihealueista: Lääkehidn kulutukset (mm. Lve, MiniLOP) Ptilasturvallisuuskulutus Hätäensiapu Hitkulutus (mm. palliativiinen hit, haavanhit, kivunhit) Rktuskulutus Maahanmuutt-/ ktutuskulutus Päihdekulutus Aptti LEAN Titania Lape-hankkeeseen liittyvä kulutus Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen timiala Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen timiala järjestää kulutusta henkilölleen mm. seuraavista aihealueista: Lakeihin ja asetuksiin perustuvat, lakisääteiset täydennys- ja erikistumiskulutukset Varhaiskasvatuksen kulutukset Uudet ppimisympäristöt Digitalisaatin edistäminen, TVT Opettajien ainekhtaiset taidt Kuntatekniikan timiala Kuntatekniikan timiala järjestää kulutusta henkilöstölleen mm. seuraavista aihealueista: Ajankhtaiset ammatilliset kulutukset liittyen mm. alan lainsäädäntöön, spimuskäytäntöihin, urakkahankintihin ja hjelmistihin Puhtaus- ja rukapalvelujen ammatilliset kulutukset Rakennusten kunnssapitn ja investinteihin liittyvät ammatillisen kulutukset Tieturva 1 ja 2 kulutukset Tulityökrttikulutukset Työturvallisuuskrttikulutukset Hygieniapassit 6. Seuranta Vuden 2017 alussa tettiin Kirkknummen kunnassa käyttöön yhtenäinen kehityskeskustelulmake ja samalla määritettiin yhtenäinen aikataulu kehityskeskustelujen käymiselle. Kehityskeskustelujen käyntiprsentti n nussut vuden 2017 aikana, mutta edelleenkään se ei le 100%. Vuden 2018 tavitteena n, että jkaisen tistaiseksi vimassa

7 levassa palvelussuhteessa tai vähintään kuuden kuukauden sijaisuudessa levan kanssa käydään kehityskeskustelu välisenä aikana. Kehityskeskusteluissa kartitetaan kulutustarpeita ja saatua tieta käytetään hyväksi seuraavan vuden kulutussuunnitelmaa laadittaessa. Vakanssien lukumäärän kehitys vudelle 2018 n käsitelty valtuustn hyväksyessä vuden 2018 talusarvin.