Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2014

Transkriptio

1 2015 Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2014 PeoDno

2 1 / 37 Sisällys 1. REHTORIN KATSAUS VUOTEEN VUODEN ETAPIT TAPAHTUMIA MATKAN VARRELTA HENKILÖSTÖVOIMAVARAT KOULUTUS JA KEHITTYMINEN TULO- JA LÄHTÖVAIHTUVUUS TYÖHYVINVOINTI...25 TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖTURVALLISUUS ILON AIHEITA TYÖN ULKOPUOLELTA...36 Taulukko 1. Vakituisen henkilöstön ikärakenne ( )... 8 Taulukko 2. Määräaikaisen henkilöstön ikärakenne ( ) Taulukko 3. Henkilöstön koulutustasoindeksi Taulukko 4. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Taulukko 5. Henkilöstön tulovaihtuvuus Taulukko 6. Sairaustapausten kesto Taulukko 7. Sairauspäivät/henkilötyövuosi Taulukko 8. Työterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Taulukko 9. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät Kaavio 1. Henkilötyövuosien kehitys Kaavio 2. Henkilöstön määrä sukupuolittain Kaavio 3. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys Kaavio 4. Työterveyspalveluiden kustannukset Kannen kuva: Henkilökunnan Kantri-pikkujouluissa musisoivat vanhempi opettaja Ismo Kärkkäinen ja opettaja Pertti Miettinen.

3 2 / Rehtorin katsaus vuoteen 2014 EHTIKÖ KUKAAN HAVAITA TAPAHTUNUTTA? Vuosi 2014 alkoi. Vuosi 2014 päättyi. Vuosi vierähti niin vilkkaasti, että en malta olla kysymättä, ehtikö kukaan havaita tapahtunutta? Onneksi vuoden vaihtuessa työlistalla ovat toimintakertomus ja henkilöstötilinpäätös, joista voi muistin tueksi tarkistaa ja varmistaa tapahtumia ja niitä kuuluisia vaarallisia tilanteitakin. Suosittelen molempia lukupaketteja. Vuonna 2014 elettiin oikeaa hankkeiden ja selvitysten teemavuotta joka rehellisyyden nimissä jatkuu seuraavallekin vuosiluvulle. Työn alla oli ja vireille tuli koko joukko isoja kokonaisuuksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia tulevaisuuteen ja opistolaisten toimiin. Samaan aikaan ennakoitavuus heikkeni, talouden tummareunaiset pilvet jumittuivat entistä tiukemmin näköpiiriin, maailmalta kuului huolestuttavia uutisia mihin tämä maailma onkaan menossa, näin arvelen monen ainakin hiljaa itsekseen huokaisseen. Huolen ja epävarmuuden lisääntyminen oli selkeästi aistittavissa Hulkontien rakennusten käytävillä ja kahvipöydissä. Tunnelmanlatistajille ei ole kuitenkaan annettu periksi, vaan elämä on jatkunut, niin työssä kuin työn ulkopuolella. Ilon aiheita on etsitty ja löydetty molemmista. Positiivisista asioista haluan nostaa esille erityisesti työtyytyväisyyskyselyn tulokset, jotka osaltaan kertovat mm. siitä, että valittu avoin tiedotuslinja ja panostukset esimiestyöhön ovat kantaneet hyvää hedelmää. Koko vuoden ajan jatkunut JET-koulutus on heijastanut vaikutuksiaan arkiseen aherrukseen. Kaikki muutokset eivät luonnollisestikaan ole istuneet kaikkien tulkintahorisonttiin kitkattomasti, mutta silti muutosten välttämättömyys on oivallettu vaikka toisinaan olemmekin joutuneet sukeltautumaan syvälle epämukavuusalueelle. Kannustavaa on se, että useimmat meistä ovat sisäistäneet ajattelumallin, ettemme antaudu ajopuun lailla muutoksen aalloille heiteltäväksi, vaan haluamme pitää itse tiukasti kiinni peräsimestä antamatta perämiehen pestiä talon ulkopuolelle. Niihin asioihin, joihin voimme edes yrittää vaikuttaa, sen teemme. Henkilöstötilinpäätöksen kansilehdellä on otsikko Ihmiset toiminnan takana. Ja juuri siitä on kysymys. Ilman ihmisiä ei ole toimintaa, ilman ihmisiä opisto ei pyöri, ilman ihmisiä mitään ei tapahdu. Kiitos teille kaikille, hyvät ihmiset, vuodesta 2014! Lentokonepalosimulaattori vihkiäistilaisuus järjestettiin Pelastusopiston harjoitusalueella Pelastusopiston ja Finavian koulutusyhteistyö sai ilmoo siippiin alle, kun Firebird vihittiin virallisesti käyttöön. Kuvassa Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen ja Finavian turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen. Mervi Parviainen rehtori

4 3 / 37 Vuoden etapit tapahtumia matkan varrelta Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Kevätlukukauden avajaistilaisuus uusille opiskelijoille 7.1. Ravintola Tulikukon kokki Lauri Laulainen voitti suurtalouskokki-sarjassa Propalkinnon. Henkilökunnan Pilates-alkeiskurssi käynnistyi. Kriisinhallintakeskuksen vuosijuhla CAF-päätöstilaisuus Suomen Terveystalo voitti kilpailutuksen työterveyshuollosta. Toimintakertomus ja henkilöstötilinpäätös 2013 ilmestyivät. Sosiaalinen media ja älypuhelinsovellukset kansalaisten avuksi hätätilanteissa -hankkeen loppuraportti julkaistiin. Pelastustoimen taskutilasto julkaistiin. Huhtikuu Mediavalmennus henkilökunnalle Palokuolematilastot julkaistiin. Toukokuu Kesäkuu Valtakunnallinen 8-luokkalaisten Nou Hätä! -kisa Pelastusopistolla 8.5. (järjestäjänä SPEK). Lentokonepalosimulaattorin vihkiäistilaisuus harjoitusalueella Pelastajaopiskelijoiden onnettomuus- ja pelastustilanteiden loppuharjoitus harjoitusalueella Valmistujaistilaisuus Yhteensä 105 tutkinto-opiskelijaa valmistui. Henkilökunnan pesäpalloturnaus Puijon stadionilla. Pelastusopiston verkkosivuilla käynnin raja rikki tälle vuodelle. CMC:n vuosijuhlassa palkittiin vuoden työntekijä Tapio Räsänen. Palkinnon luovutti Kriisinhallintakeskuksen johtaja Jukka Tuononen (oik.). Kuva: J-P Korpi-Vartiainen. Kriisinhallintakeskuksen seitsemättä toimintavuotta juhlittiin Vuosijuhlassa tervehdyksen esittivät sisäministeriön pelastusosaston kansainvälisten asioiden johtaja Tiina Peltola-Lampi, ulkoasiainministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Mikko Kinnunen sekä Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen. Lisäksi kuultiin kansainvälisen pelastustoiminnan tehtävistä kotiutuneen asiantuntijan Kim Asunnan tervehdys ja kuulumisia kentältä.

5 4 / 37 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Akkujen latausta. Vain pieni määrä henkilökuntaa paikalla. Syksy käynnistyi opetuksen kehittämisviikolla. Opiskelijoiden uusittu intranet (Petra) julkaistiin. Syyslukukauden avajaiset Henkilökunnan kuntopiiri starttasi Alkusammutus- ja hätäensiapukoulutukset järjestettiin henkilökunnalle elosyyskuussa. Rehtori asetti hankkeen Pelastusopiston strategisen suunnittelun tueksi. Hanke käynnistyi Tyhy-retki Muuruveden Kivennapaan Avoimet ovet la Lokakuu VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn vastausaika Henkilökunnalle kysely toiveista koskien työhyvinvointitoimintaa. Marraskuu Johtoryhmässä käsiteltiin esitys Pelastusopiston Facebook-sivun käyttöönotosta. Sivu päätettiin ottaa käyttöön alkaen. Markkinoinnin esitemateriaalia päivitettiin. Joulukuu Henkilökunnan uusittu intranet (Petra) julkaistiin. Valmistujaistilaisuus Yhteensä 100 valmistuvaa opiskelijaa. Avoimissa ovissa piipahti myös pelastushelikopteri Finnhems60. Pelastusopiston avoimet ovet järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna tapahtumaan saapui parituhatta vierasta. Järjestelyistä huolehtivat opiskelijat osana opintojaan. Samalla he saavat kokemusta turvallisuusviestinnästä ja suuren yleisötapahtuman turvallisesta organisoinnista.

6 5 / Henkilöstövoimavarat HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET Siviilikriisinhallintatehtävissä ulkomailla toiminut henkilöstösuunnittelija Anna Matikka palasi työhönsä Kriisinhallintakeskukselle syksyllä Anna oli siviilikriisinhallintatehtävissä yhteensä kolmen EU-mission palveluksessa juhannuksesta 2010 elokuun puoliväliin Alla Annan kokemuksia missiolta. Kesällä 2011 Anna palkittiin siviilikriisinhallintapalvelusmitalilla EUPOL COPPS -mission mitaliparaatissa Ramallahissa. Ensimmäisen vuoden työskentelin Lähi-idässä EUPOL COPPS -missiossa henkilöstösuunnittelijana ja vt. henkilöstöpäällikkönä. Kolme seuraavaa vuotta palveluspaikkani oli Belgia, missä toimin kahden mission, ensin EUPOL Afghanistan ja myöhemmin EUBAM Libyan Brysselin tukielementissä (Brussels Support Element) henkilöstöhallinnon yhteyshenkilönä ja neuvonantotehtävissä. Lyhenteet, ks. alaviite 1 1 Pelastusopiston henkilöstömäärä oli 127, joista Pelastusopistossa 106 ja Kriisinhallintakeskuksessa 21 henkeä. Henkilötyövuosia toteutui 129, joista Pelastusopistossa 105 ja Kriisinhallintakeskuksessa 24. Korkeakouluharjoittelijoita vuoden aikana oli seitsemän (Kriisinhallintakeskuksessa viisi, tietohallinnossa yksi sekä tutkimus- ja kehittämisyksikössä yksi). Henkilötyövuosissa sekä henkilöstömäärissä pysyttiin tulossopimuksen asettamissa rajoissa. 1 EUPOL COPPS -missio (European Union Police Mission in the Palestinian Territories) EUPOL Afghanistan (European Union Police Mission in Afghanistan) EUBAM Libya (European Union Border Assistance Mission in Libya)

7 6 / 37 Kaavio 1. Henkilötyövuosien kehitys. Pelastusopiston henkilötyövuoden hinta vuonna 2014 oli , joka nousi 1,3 % edellisvuodesta. Valtionhallinnossa keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli (nousua edellisvuodesta 1,5%). Vuonna 2014 osa-aikaisia työntekijöitä oli yhteensä kuusi, joista yksi henkilö tukipalveluissa, yksi tutkimus- ja kehittämispalveluissa sekä neljä oli opetushenkilöstöä. Pelastusopisto on miesvaltainen organisaatio. Varsinkin pelastustoiminnan opetuksessa vaaditaan vahvaa pelastustoimen osaamista, mikä käytännössä tarkoittaa pelastusalan tutkinnon suorittamista ja käytännön kokemusta pelastusalan tehtävistä. Naisten osuus Pelastusopiston henkilöstöstä on pysynyt vertailuvuosien aikana samalla tasolla.

8 7 / 37 Kaavio 2. Henkilöstön määrä sukupuolittain. Vuonna 2014 vakinaisen henkilöstön määrä säilyi lähes ennallaan, mutta määräaikaisten määrä laski selvästi. Tämä johtui pääasiassa siitä, ettei kaikkien vakituisessa virkasuhteessa olevien henkilöiden virkavapaan ajaksi otettu sijaista ja projektihenkilöstöä oli aikaisempaa vähemmän. Myös muutama määräaikaisessa virkasuhteessa ollut työntekijä vakinaistettiin oli projekteissa tai tutkimustehtävissä kaikkiaan kuusi määräaikaista ja viisi vakituista työntekijää. Palkattomalla virkavapaalla oli yhteensä seitsemän henkilöä, joista viisi siviilikriisinhallintatehtävissä. Määräaikaisuudet on alla olevassa kaaviossa jaoteltu kahteen ryhmään sen perusteella, ovatko määräaikaisuudet viran tai virkasuhteen sijaisuuksia vai virkamieslain mukaisella perusteella perustettuja määräaikaisuuksia, esim. tietyn ajankohdan kestävä projekti.

9 8 / 37 Kaavio 3. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys. Pelastusopiston henkilöstön keski-ikä oli 47,6 vuotta, joka on yli valtion ja sisäasiainhallinnon hallinnonalan keski-iän. Positiivisena asiana voidaan kuitenkin pitää sitä, että tältä osin pelastusopistolaiset ovat osallistuneet kansalliseen työurien pidentämisen kampanjaan erinomaisesti; Pelastusopistossa työskenteli 2014 yhteensä kuusi työntekijää, jotka olivat saavuttaneet jo laskennallisen eläköitymisiän. Pelastusopiston henkilöstöstä 39 % oli vuotiaita. Taulukko 1. Vakituisen henkilöstön ikärakenne ( ). Vakituinen henkilöstö Koulutus- Tutkimus Hallinto- Cmc &opisk.pal. & kehitt. &tukipal. Ikä (v) Yht Yht

10 9 / 37 Taulukko 2. Määräaikaisen henkilöstön ikärakenne ( ). Määräaikainen henkilöstö Koulutus- Tutkimus Hallinto- Cmc &opisk.p & kehitt. &tukipal. Ikä (v) al. Yht Yht Pelastusopistolla on tapana juhlistaa henkilökunnan 50- ja 60 -vuotispäiviä yhteisten kahvihetkien merkeissä. Vuonna 2014 ei juhlittu 60-vuotispäiviä, mutta 50 vuoden rajapyykin ylitti kaksi pelastusopistolaista. Ensihoito- ja pelastustoimintaopetusyksikön vanhempi opettaja Timo Suomisen 50-vuotispäiviä juhlittiin kahvitilaisuudella Puheita piti useampikintimon työkaveri. Suomisen Timon 50-vuotispäiviä juhlittiin lokakuussa. Timoa onnittelemassa rehtori Mervi Parviainen.

11 10 / 37 Hallinto- ja henkilöstöpalveluiden henkilöstösihteeri Eira Valta-Karhusen 50-vuotiskahveja juotiin Tunteikkaassa tilaisuudessa esimiehen onnittelulaulu toi kyyneleet Eiran silmäkulmaan. Eira Valta-Karhuselle (oik.) syntymäpäivälaulua laulamassa esimies Pia Viklund (vas.). Pelastusopisto haluaa tukea eri-ikäisiä ja eri sukupuolta olevia työntekijöitä yhdenvertaisesti heidän eri työ- ja elämäntilanteissaan. Tähän liittyy mm. pyrkimys työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen mahdollisuuksien mukaan, perhearvojen kunnioittaminen mm. isyysvapaiden kautta sekä yleinen yhdenvertaisuutta korostava johtamisperiaate.

12 11 / 37 PALVELUSVUODET JA KUNNIAMERKIT Vuonna 2014 palkittiin jälleen kunniamerkein ja palvelusvuosilahjoin niitä pelastusopistolaisia, jotka ovat omalla työllään saavuttaneet arvostusta Pelastusopiston ja sidosryhmien silmissä. Perusteluissa mainitaan mm. tuloksellinen toiminta, laaja sidosryhmien luottamus sekä korkea palveluasenne. Palkitsemiseen ovat vaikuttaneet myös hyvä kehittämisote sekä aktiivisuus soveltaa uusia, joskus haasteellisiakin asioita etujoukoissa. Kevätlukukauden valmistujaisjuhlassa juhlittiin kunniamerkein palkittuja. Kuvasta puuttuu Matti Honkanen. Vuonna 2014 vastaanottivat presidentti Niinistön myöntämät kunniamerkit: vanhempi opettaja Kai Helveranta sekä yliopettaja Matti Honkanen (Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi), koulutussihteeri Eeva Stephens (Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali) sekä Kirsi Haapalainen (valtion ansiomerkki 30 vuoden palvelusta). 10 ja 20 palvelusvuottaan juhlineet palkittiin joulukuun valmistujaisjuhlassa. Pyöreitä palvelusvuosia saavuttivat: Birgitta Ahtonen, Petri Leppinen, Raija Honkanen, Harri Minkkinen (ei paikalla), Hannu Ripatti, Raimo Savola, Petri Tikkanen ja Salla Tikkanen (10 palvelusvuotta saavuttaneet) sekä Pekka Heiskanen ja Vesa Siivonen (20 palvelusvuotta saavuttaneet).

13 12 / 37 Jani Jämsä vastaanotti kunniatittelin joulukuun valmistujaisjuhlassa. Pelastusopiston oppilasyhdistys valitsee vuosittain "henkilökunnan suosituimman". Päällystöopetusyksikön vanhempi opettaja Jani Jämsä on vastaanottanut tittelin vuosina 2009, 2010, 2012, 2013 ja Jani pitää voittoa yhä suurimpana tunnustuksena, jonka opettaja voi työssään saada. ISS Palveluiden kuukauden Omppu-palkinnon nappasi lokakuussa Pelastusopiston ISS-siistijä Minna Koljonen. Minnasta olivat antaneet positiivista palautetta ISS:lle mm. hallintojohtaja Pia Viklund ja yliopettaja Raija Honkanen. ISS:n asiakaskeskeisyyttä ja yrityksen arvoja korostavan Omppu-palkinnon saaja Minna Koljonen palkittiin ipad:llä. Minnan toimintatapaa opistolla kuvaavat seuraavat lauseet. Hän on niitä työntekijöitä, joiden tekemään työhön voi olla iloisin mielin tyytyväinen. Hän siivoaa huoneemme niin, että täällä tuntuukin puhtaalta. Hän on iloinen ja reipas, juttelee mukavista asioista. Hänen ansiostaan syyslukukauden avajaiset saatiin toteutettua niin, ettei kukaan huomannut, mitä pari tuntia ennen tilaisuutta oli tapahtunut.

14 13 / 37 Varautumiskoulutusyksikön päällikkö, yliopettaja Jussi Korhonen (kuvassa rivissä viides oikealta) palkittiin merkittävällä tunnustuspalkinnolla. Varautumisopetusyksikön päällikkö, yliopettaja Jussi Korhonen palkittiin Maanpuolustuskurssiyhdistyksen hallinnoiman Päiviö Hetemäen - rahaston tunnustuspalkinnolla. Palkinto annetaan mm. kokonaisturvallisuuden eri aloilla suoritetusta ansiokasta kehitystyöstä sekä puolustusvalmiuden edistämiseksi tapahtuvasta tutkimuksesta, kasvatuksesta ja muusta toiminnasta.

15 14 / Koulutus ja kehittyminen Ammatillisen osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat Pelastusopiston tehtävät ja strategiset tavoitteet, niihin liittyvät osaamistarpeet sekä työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet Pelastusopiston palveluksessa. Pelastusopisto tukee henkilöstön osaamisen kehittämistä. Opettajilla oli vuonna 2014 mahdollisuus käyttää itsensä kehittämiseen 100 tuntia. Myös muulla henkilöstöllä oli mahdollisuus kehittää itseään kehityskeskustelussa sovitulla tavalla osallistumalla erilaisiin tutkintoihin, koulutuksiin, seminaareihin tai tutustumalla esimerkiksi muiden organisaatioiden tapaan tehdä työtä. Kouluttautumisen seurantaan otettiin syksyllä 2014 käyttöön Kieku-tietojärjestelmässä uusi poissaololaji ammatillisen osaamisen kehittäminen. Vuonna 2014 Pelastusopistolla otettiin käyttöön koulutussuunnittelumalli, jossa jokainen yksikkö laatii henkilökuntaansa koskevan koulutussuunnitelman seuraavalle vuodelle ja toimittaa sen hallinto- ja henkilöstöpalvelut -yksikköön marraskuun loppuun mennessä. Suunnitelmiin pohjautuen kootaan työmarkkinakeskusjärjestöjen mallin mukainen Pelastusopiston henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Dokumentti laaditaan vuosittain. Pelastusopiston esimiehille järjestettiin esimiesinfot lokakuussa Aiheita olivat mm. edellä mainittu Kiekun uusi poissaololaji ja sen käyttö, uusi koulutussuunnittelumalli sekä kehityskeskustelut. Ryhmäkehityskeskusteluja pilotoitiin ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja ne otettiin laajamittaisesti organisaatiossa käyttöön vuonna Ryhmäkehityskeskustelujen sisältöä kehitetään edelleen. Lisäksi esimies-alais -kehityskeskusteluissa käytettävää lomaketta selkiytettiin edelliseltä kehityskeskustelukierrokselta kerätyn palautteen perusteella. Pedagogiset opinnot on suorittanut yhteensä 42 opettajaa (71 % vakituisista opettajista), vuonna 2014 pedagogiset opinnot sai päätökseen viisi opettajaa. Pedagogiset opinnot saivat vuonna 2014 päätökseen: Johanna Franzen, Matti Hurula, Ari Mustonen, Hannu Ripatti ja Sami Soininen. Onnittelut kaikille valmistuneille! Pedagogiset opinnot suorittaneiden yhteiskuvaan ehtivät kuvaushetkellä opettajat Ari Mustonen ja Sami Soininen.

16 15 / 37 Kimmo Oravainen koki vuorottelu- ja opintovapaan käytön erinomaiseksi keinoksi opiskella aikuisiällä. Teknisten palvelujen kalustonhuoltaja Kimmo Oravainen suoritti vuorottelu- ja opintovapaan aikana pienkonemekaanikon ammattitutkinnon. Tutkinnon myötä myös tehtävänkuvaus muuttui. Kokemukset opiskelusta ovat pelkästään positiiviset, tiivistää Kimmo. Aikuisopiskelijat ovat motivoituneita tekemään työtä tutkintonsa eteen. Kriisinhallintakeskuksen kehittämispäällikkö Päivi Kuosmanen väitteli filosofian tohtoriksi helmikuussa Kehittämispäällikkö Päivi Kuosmanen, Kriisinhallintakeskus Elokuussa 2013 aloitettiin organisaation kehittäminen CAF-itsearviointimallin avulla (julkisen sektorin laadunarvioinnin työkalu). Pelastusopiston henkilöstöstä muodostetun arviointiryhmän raportti valmistui tammikuussa 2014.

17 16 / 37 CAF-työryhmän raportin julkistamistilaisuudessa oli henkilökunnan lisäksi läsnä vieraita ministeriöstä. Sisäministeriön puheenvuoron käyttivät kansliapäällikkö Päivi Nerg sekä pelastusylijohtaja Esko Koskinen. Kansliapäällikkö Päivi Nerg CAF-raportin julkistamistilaisuudessa. Pelastusopiston henkilökunnalle räätälöityyn Johtamisen erikoisammattitutkintoon (JET) osallistuu 17 pelastusopistolaista. Koulutus käynnistyi elokuussa 2013, päättyen helmikuussa Mukana on sekä esimiehiä että eri toimintojen vastuuasiantuntijoita. JET-tutkinto toteutetaan oppisopimuskoulutuksena ja sen rahoittaa Pohjois-Savon oppisopimuskeskus. Talousasioiden syövereissä tekninen päällikkö Antti Rissanen, erikoistutkija Kari Junttila ja varautumisopetusyksikön päällikkö Jussi Korhonen. Vuonna 2014 JETopintoihin kuului yhteensä neljä kahden päivän lähijaksoa. Tammikuun Jet-lähijaksolla aiheena oli talouden johtaminen. Talousasioiden lisäksi vuoden aikana opiskeltiin prosessien kehittämistä, henkilöstön vuorovaikutusjohtamista sekä työhyvinvoinnin johtamista. Pelastusopistolla järjestetään vuosittain oman väen voimin hätäensiapu- sekä alkusammutuskoulutusta henkilökunnalle. Koulutuksiin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta suotavaa vähintään kolmen vuoden välein (ei koske Pelastusopiston tutkinnon suorittaneita). Yksiköt myös suunnittelevat ja järjestävät itsenäisesti omaa koulutusta substanssiasioistaan, mistä esimerkkinä Ensihoito- ja pelastustoimintaopetusyksikön ATV-koulutuspäivä (mönkijäkoulutus).

18 17 / 37 Ryhmä starttaamassa mönkijä eli ATV-koulutukseen. Ensihoito- ja pelastustoimintaopetusyksikkö vietti yhdistettyä tyhy- ja koulutuspäivää Tahkolla marraskuussa. Koulutuksen aiheena oli ATV-koulutus (mönkijä). Kouluttajina toimivat Tahkosafarin kouluttaja sekä Pelastusopiston omat kouluttajat Pekka Heiskanen ja Raine Luukkonen. Yle Savon toimittaja Keijo Salokangas antoi paljon hyviä käytännön vinkkejä haastattelutilanteisiin. Henkilöstöinfossa järjestettiin koko organisaatiolle mediavalmennus, jonka tavoitteena oli jakaa oppia yhteistyöstä median kanssa, erityisesti haastattelutilanteisiin. Kouluttajina toimivat Yle Savon toimittaja Keijo Salokangas sekä Sanomalehti Karjalaisen uutistoimittaja Timo Riistaniemi. Englannin kielitaidon kohentamiseksi järjestettiin henkilökunnan toiveesta kielikylpyä. Pelastusopiston oma kielten opettaja, yliopettaja Birgitta Ahtonen organisoi preppauskurssin, jossa hyödynnettiin mm. Pelastusopiston englanninkielisiä esittelymateriaaleja. Kylvyssä keskityttiin Pelastusopiston toiminnan esittelyssä tarvittavan englanninkielen kartuttamiseen. Työergonomiaan kiinnitettiin huomiota helmikuun henkilöstöinfossa, jossa Suomen Terveystalon työfysioterapeutti Petri Juvonen puhui hyvästä työpiste-ergonomiasta. Istuma-asennon lisäksi Petri korosti tauotuksen merkitystä. Lisäksi työfysioterapeutti järjesti kaksi taukojumppavalmennusta Pelastusopiston työntekijöille.

19 18 / 37 Elokuussa ennen opetuksen käynnistymistä järjestettiin kehittämisviikko, jonka ensimmäinen päivä on pakollinen koko henkilökunnalle. Päivien aikana käytiin läpi mm. talousnäkymiä, opettajatuntikehysten supistamista, ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin muutosta ja muita koulutuksen kehittämisen näkymiä. Puheenvuoron käyttivät rehtorin lisäksi talouspäällikkö sekä koulutusjohtaja. Muut viikon aiheet olivat tarkemmin pienemmille kohderyhmille räätälöityjä. Tutkimus- ja kehittämispalvelut -yksikkö järjesti keväällä 2014 tutkimushautomon kolme kertaa. Huhtikuussa Jyväskylän yliopiston Vilma Luoma-aho esitteli ajankohtaisia tutkimusaiheita sosiaaliseen mediaan liittyen. Toukokuussa Kriisinhallintakeskuksen Päivi Kuosmanen esitteli viranomaisten hakeutumista kansainvälisiin tehtäviin sekä kotiutumista käsitellyttä SISKOT-hanketta. Kesäkuun tutkijahautomo järjestettiin valtakunnallisen tutkijatapaamisen yhteydessä. THL:n Tarja Ojala esitteli STEP-hanketta. Hankkeen aihe oli Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa. Pelastusopiston koulutuspanostus vuonna 2014 oli 2,6 työpäivää/henkilötyövuosi. Tässä luvussa eivät ole mukana koko vuoden osalta kehittämistoimintaan liittyvät koulutukselliset työpäivät, joihin lasketaan mm. elokuun ensimmäisen viikon opetuksen kehittämisviikko, CAF-arviointiin käytetty työaika sekä muut työyhteisön kehittämiseen liittyvät työpäivät. Pelastusopistossa otettiin käyttöön lokakuussa 2014 Kiekuun tullut poissaololaji Ammatillisen osaamisen kehittäminen, jota koko henkilöstö on ohjeistettu käyttämään tuosta ajankohdasta lähtien kaikissa sisäisissä ja ulkoisissa koulutustapahtumissa. Koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin 995 /henkilötyövuosi, joka on 24 % vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2014 ylemmän korkeakouluasteen (7) tutkinto oli 36 henkilöllä eli 28 %:lla koko henkilöstöstä ja tohtorin tai lisensiaatti (8) tutkinto oli seitsemällä henkilöllä eli 6 %:lla koko henkilöstöstä. Pelastusopiston koulutustasoindeksi oli 5,5. Naisten koulutustasoindeksi oli 5,9 ja miesten 5,4. Koska Pelastusopiston henkilöstömäärä on suhteellisen pieni, aiheuttavat tässäkin mittarissa muutaman henkilön muutokset vuositasolla heilahteluita. Taulukko 3. Henkilöstön koulutustasoindeksi. Vuosi Koulutustasoindeksi 5,45 5,46 5,53 5,63 5,50 Koulutustasoindeksi, opetushenkilöstö 5,49 5,44 5,38 5,49 5,39 Koulutustasoindeksi, muu henkilöstö 5,37 5,48 5,71 5,78 5,70 Koulutusasteen koulutustasoindeksit: Perusaste 1,5 Keskiaste 3,5 Alin korkea-aste 5 Alempi korkeakouluaste 6 Ylempi korkeakouluaste 7 Tutkijakoulutus 8

20 19 / 37 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMAA VALMIUSHARJOITUSTEN JÄRJESTÄMISEEN Alueellisten valmiusharjoitusten suunnittelu käynnistyy vuosia ennen varsinaista harjoitusta. Pelastusopiston varautumisopetusyksikkö tekee vuosittain aluehallintovirastoille koulutustarvekyselyn, jonka pohjalta suunnitellaan seuraavien 3-4 vuoden harjoituksia eteenpäin. Yhden pelastustoimen alueen tai maakunnan alueella järjestetään valmiusharjoitus keskimäärin kolmen vuoden välein. Pelastusopisto järjestää 4-5 valmiusharjoitusta vuodessa. Harjoitusten varsinainen suunnittelu alkaa noin vuotta ennen h-hetkeä. Aluehallintovirasto vastaa aluehallintovirastoista annetun lain mukaan harjoitusten järjestämisestä ja johtaa järjestelyjä, käytännön suunnittelu toteutetaan hyvässä yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Valmiusharjoitusten roolitus vaihtelee aluehallintoviraston tarpeiden mukaan. Suunnittelua varten perustetaan ohjausryhmä. Yleensä dokumentoinnin, kuten ohjeet, laatii Pelastusopisto, joka myös laatii harjoituksen tilannekuvaukset eli suunnittelee aiheet ja miten harjoitellaan. Viimeksi toteutettujen valmiusharjoitusten aiheita ovat olleet mm. kyberturvallisuus sekä myrskyteema. Kyberturvallisuusteemaan liittyvissä harjoituksissa harjoitusten yhteydessä on järjestetty seminaari, jossa aihetta on käsitelty asiantuntijaluentojen avulla. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan POKA2014 -valmiusharjoituksen järjestelyissä oli Pelastusopistolta henkilökuntaa mukana varautumisopetusyksikön lisäksi tutkimus- ja kehittämispalveluista, hätäkeskusopetuksesta sekä ensihoito- ja pelastustoimintaopetuksesta. Varsinaiset osallistujat tulivat laajalta alueelta Pohjois-Karjalaa. Joukossa oli julkisen hallinnon, kuten Joensuun kaupungin, alueen muiden kaupunkien ja kuntien, sairaanhoitopiirin, pelastuslaitoksen ja aluehallintoviraston lisäksi yksityisiä tahoja niiltä osin kuin kunnat ovat antaneet palveluidensa hoidon yksityiselle palveluntuottajalle. Harjoitusten jälkeen Pelastusopisto huolehtii vielä jälkihoidosta eli palautekyselyistä ja niiden analysoinnista yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa sekä kirjoittaa harjoitusraportin. Omalla väellä järjestetään vielä loppupalaveri, jossa käydään havainnot läpi ja mietitään kehittämistarpeet seuraavia harjoituksia varten. POKA2014 valmiusharjoituksessa varautumisopetusyksikön päällikkö Jussi Korhonen. Pohjois-Karjalan alueellisten viranomaisten valmiusharjoitus järjestettiin marraskuussa teemalla kyberturvallisuus. Harjoituksia suunnitellaan aluehallintovirastojen kanssa 3-4 vuotta eteenpäin, kertoo varautumisopetusyksikön päällikkö Jussi Korhonen. Avi vastaa järjestelyistä ja johtaa harjoituksia, Pelastusopisto toimii tiiviisti yhteistyökumppanina.

21 20 / 37 PEDAGOGISTA YHTEISTYÖTÄ YLI VIRASTO- JA YKSIKKÖRAJOJEN Erikoistutkija Esko Kaukonen ja yliopettaja Vesa Siivonen toteuttivat tutkimustoiminnan perusteiden opintojakson vuonna 2014 kokeellisena tutkimuksena, josta he kertovat seuraavaa. Palopäällystön tutkinto-ohjelman opinnäytetyöopintoihin kuuluu tutkimustoiminnan perusteiden (2 op) opintojakso, jonka suoritettuaan opiskelijalla tulisi olla käsitteellisiä välineitä tieteelliseen tutkimustoimintaan liittyvien oletusten ja menetelmällisten ratkaisujen tekemiseen sekä näkemyksen muodostamiseen tieteellisen tutkimustoiminnan luonteesta ja päämääristä. Opiskelijat ovat kokeneet opintojakson liian teoreettisena. Opettajan kannalta on tuntunut vaikealta keksiä sopivaa tapaa lisätä opintojaksoon käytännönläheisyyttä. Vuosina muutamalla ensihoito- ja pelastustoimintaopetuksen sekä tutkimus- ja kehittämispalvelujen henkilöllä oli mahdollisuus tutustua kadettien Kokeellisen tutkimuksen kurssiin Maanpuolustuskorkeakoululla. Everstiluutnantti Jari Sormunen toteutti kurssin todella innostavasti. Hän oli myös valmis jakamaan tietoa ja kokemuksiaan kanssamme. Totesimme, että vastaavan tyyppinen opintojakso soveltuisi hyvin myös meidän toimialamme koulutukseen. Kokeellisessa tutkimuksessa ilmiöiden vaikutuksia tutkitaan kontrolloidusti tutkimusta varten luodussa ympäristössä luotettavien tutkimustulosten saamiseksi. Kokeellisesta tutkimuksesta tulevat mieleen lähinnä laboratoriokokeet. Laboratoriokokeissa tutkija pystyy havainnoimaan ilmiöiden vaikutuksia kontrolloimalla kaikkia ilmiöön niihin tekijöitä. Monet ilmiöt ovat kuitenkin sellaisia, että ne eivät mahdu laboratorioon tai sellaisia, että ne esiintyvät todellisessa elämässä erilaisina kuin laboratorio-oloissa. Siksi tarvitaan myös kenttäkokeita. Kenttäkokeissa ei kontrolloida kaikkia asiaan kuuluvia muuttujia, mutta tutkijan on tiedostettava, mitä tämä merkitsee tutkimuksen ulkoiselle ja sisäiselle luotettavuudelle. Päähuomio kiinnitetään siihen, miten hyvin ja huolellisesti tutkimus on suoritettu olosuhteista huolimatta. Tutkimustoiminnan perusteiden opetusta ajatellen kenttäkokeissa on se hyvä puoli, että tarvitaan sekä määrällistä (kvantitatiivista) että laadullista (kvalitatiivista) näkökulmaa ja arviointia, koska kontrolloimattomia tai puutteellisesti kontrolloituja tekijöitä saattaa olla paljon. Oli periaatteessa selvää, että kenttäkokeisiin perustuva kokeellinen tutkimus soveltuisi hyvin palopäällystön tutkinto-ohjelman tutkimustoiminnan perusteiden opintojakson (2 op) sisällöksi. Nyt oli vielä käytännön ongelma. Tarvittiin sekä tutkimusmenetelmiin että pelastustekniikkaan liittyvää osaamista. Tämä ratkesi hyvällä yhteisymmärryksellä ensihoito- ja pelastustoimintaopetusyksikön kanssa, kun yksikön esimies Ismo Huttu irrotti Vesa Siivosen avustamaan opintojakson toteutuksessa AmkN12:lle. Opintojakson sisältönä olivat kenttäkokeen suunnittelu ja toteutus, tutkimustulosten määrällinen ja laadullinen analyysi sekä tutkimustulosten raportointi. Kenttäkokeiden aiheet tällä kerralla liittyivät kaikki hengityksensuojaimen kasvo-osan pukemiseen vertailevana tutkimuksena eri muunnelmia. Opiskelijaryhmissä toteutetut täsmälliset aiheet olivat: 1. Koukkukiinnitys vs. remmikiinnitys (paloasun hupulla) 2. Paloasun hupulla vs. ilman paloasun huppua 3. Pimeässä vs. valoisassa (koukkumaskilla, paloasun hupulla) 4. Hengitysventtiili irti vs. hengitysventtiili kiinni (paloasun hupulla)

22 21 / 37 Kenttäkokeet toteutettiin opiskelijoiden ryhmätyönä, mutta jokaisen opiskelijan piti henkilökohtaisesti palauttaa tutkimusraportti, koska lähiopiskelutunteja ei ollut varattu raportin kirjoittamiseen. Opiskelijat kuitenkin käytännössä tekivät myös raportoinnin osalta yhteistyötä. Opettajan kannalta toteutus kenttäkokeina tarjosi mahdollisuuden kytkeä määrällisiin ja laadullisiin tutkimusmenetelmiin liittyvät vaikeasti opittavat asiat käytännön tutkimushavaintoihin. Kenttäkokeet käynnissä. Kokeita seuraavat taustalla erikoistutkija Esko Kaukonen ja hallintojohtaja Pia Viklund. Kuva: Vesa Siivonen. Kenttäkokeiden toteutus näytti soveltuvan hyvin paloinsinööri (AMK) - opiskelijoille, koska he voivat hyödyntää erinomaisia orgaanisointitaitojaan ja pelastustekniikkaosaamistaan. Tuloksista oli myös käytännön hyötyä arvioitaessa tarvetta opettaa kasvo-osan eri kiinnitystekniikoita sekä varustehankintojen tarvetta.

23 22 / Tulo- ja lähtövaihtuvuus Organisaation kehittymisen ja uudistumisen kannalta on tärkeää, että organisaatiossa on sopivassa suhteessa kokemusta ja historiatietoa sekä uusi ajatuksia ja tuulahduksia. Heikki Nupposen eläkekahveja juotiin Ruusua ojentamassa rehtori Mervi Parviainen. Pelastustoimessa laajaa arvostusta nauttiva asiantuntija, päällystöopetusyksikön vanhempi opettaja Heikki Nupponen jäi eläkkeelle Pitkän uran alalla tehnyt Heikki on työkavereiden mukaan kävelevä tietosanakirja sekä työkaverina aina valmis auttamaan muita. Heikki oli mukana mm. pelastustoimen kansallisen säädöstön laatimisessa sekä tekemässä ohjeita ja oppaita. Juha Väänänen aloitti pelastajien opettajana lokakuun lopussa Juha kertoo, että hienointa on ollut huomata oppilaiden oppivan uusia asioita sekä osaavan soveltaa niitä eri tavalla. Juha Väänäsen vapaa-aika kuluu lasten kanssa touhuillessa, urheillessa ja lomareisuilla lämmöstä nauttiessa. Vuonna 2014 rekrytoitiin yhteensä viisi henkilöä (Pelastusopistolle kaksi ja Kriisinhallintakeskukselle kolme henkilöä). Näitä viittä avoinna ollutta paikkaa haki yhteensä 147 henkilöä, täten valituksi tuli 3 % hakijoista. Hakijamäärä tarkoittaa noin 30 hakijaa/avoin tehtävä. Tätä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä lukuna; hakijajoukossa on ollut pääsääntöisesti riittävästi nk. hyviä ja potentiaalisia hakijoita, joista olemme voineet valita sopivimman. Tämä kertoo myös siitä, että esimiehet ovat onnistuneet hakuilmoituksien ja -kriteerien laadinnassa, koska nk. ei lainkaan -soveltuvia tai muuten epäkelpoja

24 23 / 37 hakijoita ei juurikaan ollut. Optimaalisena hakijoita/haku -mittarina pidetään keskimäärin hakijaa/haku. Rekrytoiduista neljä oli organisaation ulkopuolisia henkilöitä, yksi rekrytointi oli organisaation sisäinen. Pelastusopiston rekrytoidut olivat molemmat alle 30-vuotiaita. Kriisinhallintakeskukselle rekrytoiduista kaksi oli hieman alle 40-vuotiasta, yksi vähän alle 50-vuotias. Pelastusopiston lähtövaihtuvuus oli erittäin pieni, ainoastaan 2,17 %. Pelastusopistolle tultiin kaikilta sektoreilta (valtio, kunta, yksityinen). Alla olevassa tulovaihtuvuus-taulukossa määräaikaiseen virkasuhteeseen tulijoiden tulosuuntaa ei kuitenkaan näy tästä näkökulmasta, vaan kaikki määräaikaiset raportoidaan tulosuunnan osalta kohtaan määräaikaiset. Minnan mielestä Pelastusopiston henkilökuntaedut ovat hyvät. Hän käy kuntopiirissä ja hieronnassa sekä pyrkii hyödyntämään myös viikkoliikuntaa. Minna Koivisto-Pitkänen aloitti vuoden 2014 alkupuolella hankinta- ja logistiikkasuunnittelijana. Tähän mennessä hauskin kokemus on ollut se, kun hän toisella työviikollaan osallistui sammutusasujen testaustilaisuuteen ja pääsi kirjoittamaan pöytäkirjaa Parviaisen Jukan ja Kinnusen Akin mieliinpainuvien ja suorien kommenttien perusteella. Minna tuli Pelastusopistolle Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Eevan vapaa-aika kuluu pääasiassa Manu-koiran kanssa puuhaillen. Lisäksi hän pitää valokuvauksesta ja luonnossa liikkumisesta. Eeva Korpelainen aloitti CMC:ssä henkilöstöassistentin tehtävässä lokakuussa Tätä ennen hän työskenteli projekti- ja kehittämisyksikössä. Tähän mennessä mukavin muisto on siitä, kun hän teki kartoitusta asiakirjojen turvaluokittelusta ja sai siitä hyvää palautetta sisäministeriöstä.

25 24 / 37 Taulukko 4. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma. Poistuman syy lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Vaihtuvuus (uusi työnantaja) 1 4 2,86 8 5,56 5 3,62 2 1,44 3 2,17 Valtion sisällä ,98 2 1,98 1 0,99 0 0,00 0 0,00 Kunta ,98 2 1,98 2 1,98 2 1,98 3 2,97 Yksityinen sektori yms ,00 4 3,96 2 1,98 0 0,00 0 0,00 Eläkkeelle siirtyneet yht ,71 3 2,08 1 0,72 1 0,72 1 0,72 Vanhuuseläke ,99 2 1,98 1 0,99 1 0,99 1 0,99 Työkyvyttömyyseläke ,00 1 0,99 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Yksilöllinen varhaiseläke ,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Muu eläke ,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Kuollut 3 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Määräaikaikaisuus , , , , ,11 Muu syy (ml. tuntematon) 5 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 2 1,44 Palkaton loma/virkavapaus , , ,42 5 3,62 2 1,44 Poistuma yht. ( ) 19 13, , ,22 8 5,76 8 5,80 Luonnollinen poistuma (1+2+3) 5 3, ,64 6 4,35 3 2,16 4 2,90 Henkilökierrossa muualla 2 1,43 2 I30 2 1,39 0 0,00 0 0,00 Henkilölukumäärä edellisen vuoden lopussa Taulukko 5. Henkilöstön tulovaihtuvuus. Tulosyy lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Toinen työnantaja 1 2 1,43 9 6, ,25 3 2,16 0 0,00 Valtion toinen virasto Kunta Yksityinen sektori yms Siirtynyt eläkkeeltä Palannut palkattomalta virkavapaalta tms ,00 2 1,39 3 2,17 1 0,72 1 0,72 Määräaikaisuus Työtön, opiskelija Tuntematon tulosyy 6 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Tulo yht. ( ) 18 12, , , ,23 7 5,07 Varsinainen tulovaihtuvuus ( ) 10 7, , , ,07 6 4,35 Henkilökierrossa muualta 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Henkilölukumäärä edellisen vuoden lopussa

26 25 / Työhyvinvointi Pelastusopistolla työhyvinvointia halutaan edistää yksilön ja yhteisön näkökulmista tarjoten vaihtoehtoja sekä fyysisen että henkisen työkyvyn edistämiseen sekä työn ja perheen "yhdistämiseen". Pelastusopisto panosti työtyytyväisyyden edistämiseen 540 /henkilötyövuosi, joka oli enemmän kuin valtiolla keskimäärin (212 /htv). Työkunnon edistämiseen käytettiin 184 /htv sen ollessa valtiolla keskimäärin 118 /htv. Suurimman kuluerän työhyvinvointikustannuksissa muodostavat liikunta- ja kulttuurisetelit, pikkujoulut, kuntopiiri, hieroja, yhteisölliset virkistystapahtumat sekä työhyvinvoinnin edistämiseen käytetty työaika. Pelastusopisto osallistui toista kertaa yritysten, työyhteisöjen, yhdistysten tai minkä tahansa joukkueiden väliseen Kilometrikisaan. Kilometrikisa on leikkimielinen kisa, jossa osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ylös ja kartuttavat oman joukkueen kilometrisaldoa.

27 26 / 37 Tutkimus- ja kehittämispalvelut tyhy-pyöräretkellä Puutossalmen lossilla. Tulomatkalla nautittiin lounas Koivumäen Kartanolla. Kilometrikisaan osallistuneen 17 pyöräilijän joukkueemme polki touko syyskuun välisenä aikana huikeat ,6 km. Pelastusopiston joukkue sijoittui Kilometrikisan piensarjassa sijalle 922, kun osallistujia oli sarjassa kaikkiaan Pyöräilypäiviä joukkueelle kertyi yhteensä 607. Joukkue säästi kisan aikana kaikkiaan 865 litraa bensaa ja hiilidioksidipäästöjä kg. Ergolabrassa apuvälineitä voi testata ennen hankintaa. Kuva: Suomen Terveystalon Työpiste toimivaksi -esitteestä. Pelastusopistolla yksi työhuone on varustettu ns. ergolabraksi, jossa henkilökunta voi testata harkinnassa olevien apuvälineiden toimivuutta. Työergonomiaa tukevien välineiden hankintatarve käsitellään tapauskohtaisesti työfysioterapeutin suositusten perusteella, kertoo turvallisuuskoordinaattori ja työsuojelupäällikkö Petri Tikkanen.

28 27 / 37 Mutteriajo lähdössä liikkeelle. Keli oli mitä parhain. Pelastusopistolla muinoin toiminutta Mutteri-jaosta heräteltiin henkiin toukokuisella moottoripyöräajelulla. Matkaan lähti kymmenkunta motoristia. Matkalla poikettiin mpmuseossa ja Milli-baarissa kahvilla. Kotiin ajettiin Puutossalmen lossin kautta. Lenkille kertyi matkaa noin 100 km, kertoo Pertti Miettinen. Digijärjestelmäkameran käytön peruskurssi järjestettiin henkilökunnalle huhtikuussa. Kurssin vetäjä oli paikallisen kameraseuran puheenjohtaja Jukka-Pekka Korpi- Vartiainen. Kurssilla saatiin kattavasti tietoa digijärkkärin säädöistä sekä tuhti sähköinen tietopaketti. Kamerakurssilaisia harjoittelemassa kameran säätöjen käyttöä. Pelastusopisto tarjoaa henkilökunnan lapsille mahdollisuuden laadukkaaseen työelämään tutustumisjaksoon (TET-jakso), jossa he voivat tutustua monipuolisesti eri yksiköiden toimintoihin. Vuonna 2014 apunamme oli kolme "tettiläistä".

29 28 / 37 Eino Jämsän 8-luokan TET-jakso tammikuussa oli viikon mittainen. Vapaa-ajalla musiikki vie miestä. 8-luokkalainen Eino Jämsä oli TET-jaksolla Pelastusopistolla jo toista kertaa. Edellisestä kahden päivän TET-jaksosta jäi paljon asioita opiston toiminnasta auki. Lisäksi olin jo tässä vaiheessa fanaattisen kiinnostunut pelastusalasta. Tällä kerralla osallistuin mm. alipäällystökurssin kokeiden palautukseen, pelastajaoppilaiden oppituntiin ja demopolttosessioon, Eino kertoo. Joonatan Ketola ehti TET-jaksollaan olla mm. keskusvarastolla, purkamassa uusia turvasaappaita pakkauksistaan. Tettiläisille pyritään tarjoamaan monipuolisia kokemuksia ja työtehtäviä, jotta heille muodostuisi hyvä kokonaisnäkemys työelämästä ja Pelastusopistosta. Joonatan Ketola oli TETjaksolla Pelastusopistolla marraskuussa. Erittäin reipas ja ahkera kaveri, tekee mitä pyydetään, kehui keskusvaraston väki. Henkisen työhyvinvoinnin panostusten lisäksi Pelastusopistolla kannustetaan fyysisen kunnon ylläpitoon ja kehittämiseen. Työnantaja tarjoaa hyvät puitteet omaehtoiselle liikunnalle; henkilökunnan käytettävissä ovat liikuntasalin lisäksi kuntosali ja kuntohuone. Vuoden 2014 keväällä järjestettiin Pilates-alkeiskurssi, joka houkutteli erityisesti naispuolista henkilökuntaa. Syksyllä toteutettiin henkilökunnalle jo aiemmin tutuksi tullut viikottainen kuntopiiri, jonne uskaltautui muutama mieskin mukaan. Tiistai- ja torstai-iltojen sählyvuoro sen sijaan sai miehet hyvin liikkeelle.

30 29 / 37 Toukokuussa hallinto- ja tukipalvelut suuntasivat yhteiselle virkistyspäivälle Rantasalmen Järvisydämeen. Ns. korkeanpaikan leirin ohjelmaan kuului monenlaista kisailua kirveenheitosta palikkatestiin sekä tietenkin hyvää ruokaa. Ensin testattiin sahan kokoomistaidot, sitten käyttötaidot. Kuva: Kari Kumpulainen. Tyhy-päivä käynnistyi yhteisellä info- ja koulutustilaisuudella. Syyskuussa koko talon tyhypäivänä suunnattiin linjaauton nokka kohti Muuruveden Kivennapaa. Rehtorin ajankohtaiskatsauksen jälkeen kuultiin asiaa turvallisuudesta ja turvattomuudesta, äänessä turvallisuuskoordinaattori Petri Tikkanen. Iltapäivällä laitettiin jalalla koreaksi päivätanssien merkeissä, osa reippaili luontopolulla. Joka kuukauden viimeisenä tiistaina kokoontui henkilökunnan lukupiiri. Työnantaja on vuosittain tukenut lukupiirin toimintaa pienellä summalla, jolla on hankittu lukupiiriläisten yhteisesti sopimia kirjoja. Lukupiiri myös mainostaa hankittuja kirjoja, joita lainataan mielellään muullekin henkilökunnalle.

31 30 / 37 Toista kertaa järjestetty henkilökunnan pesisturnaus oli menestys, jonka jatkumista toivottiin monella suulla. Turnaus ajoittui toukokuun viimeiselle viikolle, jolloin opetus Pelastusopistolla oli jo päättynyt ja opettajilla oli mahdollisuus irtautua töistään. Lyöntivuorossa vanhempi opettaja Pertti Laitinen. Kuva: Salla Tikkanen. Vuonna 2014 oli tarjolla tilaisuuksia myös kulttuuririentoihin. Syksyllä Pelastusopisto jakoi henkilökunnalle lippuja, joilla pääsi koeyleisöksi Kuopion kaupunginteatterin kenraaliharjoitukseen Kaikki Kivestä -näytelmään. Lippuja arvottiin yhteensä 40 kappaletta, kaikki arvontaan osallistuneet saivat liput. Heinäkuussa arvottiin 25 pääkatsomon lippupakettia Kuopiossa järjestettyihin Kalevan kisoihin. Pelastusopiston junanryöstön esiintyjäkaartia. Henkilökunnan pikkujoulua vietettiin kantri-hengessä. Peräniemen Kasinolla järjestetyissä riennoissa nähtiin riemukkaita, oman talon voimin toteutettuja esityksiä. Meitä viihdyttivät mm. Annie The MestariOpettaja, yksikkörajat ylittävä murhenäytelmä viimeisistä opettajista sekä junanryöstö. Loppuillasta bändi tanssitti meitä country-musiikin tahtiin.

32 31 / 37 Mörriganes laittoi lasten ja isompienkin hippulat vinkumaan. Pelastusopiston perhepikkujoulussa kävi suihke, kun ohjelmassa oli joulupukin vierailun lisäksi Mörriganes, Halavatun Papoista koottu lastenmusiikkia paukuttava kokoonpano. Mukana olivat Lätäkköukko, Baiemanix ja Hihamies. Illan päätti Paloautoralli, jossa päästiin vauhdikkaiden paloautojen kyytiin. Syksyllä toteutettiin jo tutuksi tullut VMBaro-työtyytyväisyyskysely, jonka vastausaika oli YTTS-ryhmä (yhteistoiminta ja työsuojelu) sekä johtoryhmä käsittelivät tulokset kokouksissaan marraskuussa. Koko organisaation voimin tuloksia käsiteltiin henkilöstöinfossa, jossa keskustelua vetivät luottamusmiehet Kari Kovakoski sekä varaluottamusmies Timo Suominen. VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn tulos (keskiarvoihin sisältyvät Pelastusopiston kyselypohjaan lisäämien omien lisäkysymysten arvot): 2014: 3,43 (ilman omia lisäkysymyksiä valtionhallinnossa vertailukelpoinen luku on 3,5) 2013: 3,4 2011: 3,3 2009: 3,6

33 32 / 37 Työterveyshuolto ja työturvallisuus TYÖTERVEYSHUOLTO Pelastusopiston kannalta yksi keskeisimmistä strategisista yhteistyökumppaneista on Suomen Terveystalo, jonka kanssa työterveyshuolto on järjestetty. Työterveyshuollon painopistealueita ovat työergonomia, altistumistutkimukset ja altistumisen ennaltaehkäisy. Kaikki sairauspoissaolot pysyivät suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Työterveyshuollon kautta annetut sairauspoissaolot laskivat ollen 4,7 päivää/henkilötyövuosi, joka on merkittävästi vähemmän kuin valtiolla (8,7 päivää) ja sisäministeriön hallinnonalalla (10,3 päivää). Vastaanottokäyntien määrät pysyivät lähes edellisvuoden tasolla ollen 464. Näistä 99 oli lakisääteisiä tai muita terveystarkastuksia. Sairauspoissaoloista valtaosa tulee edelleen tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Näiden lukumäärä kuitenkin pieneni edellisvuodesta ollen 188 päivää (2013:306 päivää). Muut sairaudet -ryhmä oli seuraavaksi suurin (240 päivää), tähän luokkaan kuuluvat mm. vakavat neurologiset ja/tai kasvainperäiset sairauspoissaolot. Nämä ovat yleensä myös sellaisia sairauksia, joihin työnantajalla ei ole kovinkaan suurta mahdollisuutta vaikuttaa ennaltaehkäisevin toimenpitein. Taulukko 6. Sairaustapausten kesto. Sairauden kesto (pv) lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , ,69 6 4, , ,35 0 0,00 1 0,55 3 2,00 0 0, ,00 0 0,00 4 2,20 0 0,00 0 0,00 yli ,00 1 0,79 0 0,00 1 0,67 0 0,00 Yht Taulukko 7. Sairauspäivät/henkilötyövuosi. Vuosi Henkilö- Henki- Poissaolo- Sairauspäiviä (työpäiviä) työ- löiden tapauksia Pv/ vuosia lkm lkm Pv/ Pv/ henkilö- Lkm tapaus henkilötyövuosi , ,10 6,40 6, , ,65 6,17 6, , ,96 9,12 9, , ,37 6,92 7, , ,93 4,92 4,86

34 33 / 37 Työterveyshuollon kustannukset nousivat edellisvuodesta. Kokonaiskustannukset olivat 743 / työntekijä, mutta tähän lukuun lasketaan myös mm. tuntiopettajille toteutetut tehostetut biomonitoroinnit sekä työterveyshuollon koulutustapahtumat. Tahti-järjestelmässä oleva valtion vertailukelpoinen kustannus oli 585 /työntekijä (valtiolla keskimäärin 452 /työntekijä). Muilta osin kustannusten lievä nousu johtui pääosin tehostetuista biomonitorointitutkimuksista, koko Pelastusopiston kattavasta työpaikkaselvityksestä sekä 2014 järjestetystä Aslak-valmennuksesta, johon osallistui kahdeksan pelastusopistolaista. On katsottu, että nämä panostukset ovat erittäin hyviä investointeja tulevaisuuteen. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset olivat 52 % työterveyshuollon kokonaiskustannuksista. Tämä on erinomainen suuntaus. Sairauspoissaolot työterveyshuollon raportoinnissa olivat vähentyneet yli 100 päivää. Tämä tarkoittaa noin :n säästöä (EK:n laskentaperiaatteiden mukaisesti). Vuoden vaihteessa työterveyshuollon näkökulmasta oli tunnistettu kaksi tapausta, jossa henkilöllä on ilmeinen työkykyriski. Seitsemällä henkilöllä oli yli 30 päivää sairauspoissaoloja viimeksi kuluneiden 365 päivän aikana. Kaikkien osalta yhteistoimintasuunnitelman mukaiset työkykyneuvottelut ja/tai toimet oli aloitettu. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteet ja yhteistoiminta toteutuivat. Taulukko 8. Työterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset. Vuosi Käyntikerrat Kustannukset kpl/ / / kpl henkilötyövuosi käyntikerta henkilötyövuosi , , , Kaavio 4. Työterveyspalveluiden kustannukset.

35 34 / 37 TYÖTURVALLISUUS Pelastusopiston turvallisuusasiat keskitettiin aloittaneelle turvallisuuskoordinaattorille. Turvallisuuskoordinaattori pitää turvallisuuteen liittyvien asioiden langat käsissään, koordinoi näihin asioihin liittyvää tiedotusta ja kehittämistoimintaa sekä toimii samalla Pelastusopiston työsuojelupäällikkönä. Työpaikkaselvitys Työterveyshuolto toteutti työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kuuluvan työpaikkaselvityksen Pelastusopiston Hulkontien kiinteistössä keväällä Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa työpaikan fyysinen työympäristö sekä keskeiset vaaratekijät. Työterveyshuollon edustajina mukana olivat työterveyslääkärit Juhana Aura ja Marika Pesonen, työterveyshoitaja Heini Huovinen ja työfysioterapeutti Tommi Pulkkinen. Tarkastus koostui työtekijöiden esitietolomakkeista, työympäristön havainnoinnista sekä henkilöstön haastatteluista. Tarkastuksessa nousi esille lähinnä joitakin siivoamiseen liittyviä kehittämiskohteita, joista on käyty keskustelua palvelutuottajan kanssa. Papereista aiheutuvan pölyn määrää seurataan edelleen. Biomonitorointi Työterveyshuolto raportoi biomonitoroinnin tuloksista suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 ei ilmennyt sellaisia altistumisia, jotka olisivat olleet yli toimenpiderajojen käynnistettiin myös tiiviimpää yhteistyötä harjoitusalueella sekä pesulassa toimivien yhteistyökumppanien kanssa, koska myös nämä allihankkijoina toimivat kumppanimme altistuvat savulle ja sen vuoksi on erittäin tärkeää, että biomonitorointiasioiden ja ennen kaikkea suojautumisen ja testaamisen liittyvien toimintaohjeiden ja tapojen osalta toimimme yhteisillä toimintamalleilla. Tapaturmat Vuonna 2014 kirjattiin yhteensä 20 tapaturmaa, joista kuusi tapahtui henkilökunnalle ja neljätoista opiskelijoille. Tapaturmien määrä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna ja tapaturmien syinä olivat erilaiset yksittäiset tapahtumat (liukastumiset, venähdykset, palovammat jne.), joiden perusteella ei ole ollut tarvetta muuttaa toimintaohjeita. Kaikki vaaratilanteet ja tapaturmat käsitellään erikseen ja tarvittavat toimenpiteet uusien ehkäisemiseksi tehdään mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen. Yhteinen työpaikka Pelastusopistolla toimii oman henkilökunnan lisäksi myös toimintaamme kiinteästi ja tilapäisesti liittyviä yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita. Yhteistyötahojen kanssa toimimme työsuojeluasioissa ns. päällikkövirastona eli käytännössä pyrimme sovittamaan opistolla vallitsevan turvallisuuskulttuurin kaikkien toimijoiden toimintaan alueellamme. Turvallisuus on osa kaikkea toimintaa ja se on meidän jokaisen yhteinen asia.