Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2013"

Transkriptio

1 2014 Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2013 PeoDno/2014/173

2 1 / 31 Sisällys 1. REHTORIN KATSAUS VUOTEEN VUODEN ETAPIT - MIKÄ NÄKYI JA KUULUI HENKILÖSTÖVOIMAVARAT KOULUTUS JA KEHITTYMINEN TULO- JA LÄHTÖVAIHTUVUUS TYÖHYVINVOINTI TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖTURVALLISUUS ILON AIHEITA TYÖN ULKOPUOLELTA Taulukko 1. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö ( )... 5 Taulukko 2. Henkilöstön ikärakenne ( )... 8 Taulukko 3. Henkilöstön koulutustasoindeksi Taulukko 4. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Taulukko 5. Henkilöstön tulovaihtuvuus Taulukko 6. Sairaustapausten kesto Taulukko 7. Sairauspäivät/henkilötyövuosi Taulukko 8. Työterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Taulukko 9. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät Kaavio 1. Henkilötyövuosien kehitys... 6 Kaavio 2. Henkilöstön määrä sukupuolittain... 6 Kaavio 3. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys... 7 Kaavio 4. Henkilöstön koulutusrakenne ( ) Kaavio 5. Työterveyspalveluiden kustannukset Kannen kuva: Henkilökunnan eräretken menuun kuului suussa sulava loimulohi, joka tietysti valmistettiin paikan päällä. Kokkina opettaja Pertti Miettinen.

3 2 / Rehtorin katsaus vuoteen 2013 AIHETTA ILOON JA HUOLEEN Lähtökohtaisesti - ja virkaehtosopimuksen mukaan - vietämme työhön liittyvissä askareissa päivittäin seitsemän tuntia viisitoista minuuttia. Vaikka nukkuakin pitää ja perhettä elää ja vielä jotakin harrastustakin ylläpitää sielun ja ruumin virvoittamiseksi, lohkaisee työ itse kunkin ajasta merkittävän osan. Eikä välttämättä aina onnistu aivojen paketointi siten, että työasiat ihan oikeasti jäisivät työpaikalle, vaan ne seuraavat tahtomattammekin työpaikan tontilta mukanamme. Joillekin työasioiden seuraaminen vapaa-ajalle on kauhistus, joillekin taas se saattaa olla jopa mieluisaa. Me pelastusopistolaiset olemme erilaisia tässäkin suhteessa. Vuosi 2013 on tuottanut aivan varmasti työn iloa ja onnistumisen kokemuksia. Isoja haasteita on kohdattu, osa selätetty ja osan kanssa opittu ja totuttu elämään - on tehty se, mikä on voitu. Omaa työtä on tarkasteltu kriittisesti ja on etsitty uusia tapoja toimia. Tähän meitä on kirittänyt ulkoisesta toimintaympäristöstä kumpuava paine, ennen kaikkea heikentynyt taloudellinen tilanne. Huolta erityisesti opettajien keskuudessa ovat herättäneet säästötarpeet ja -velvoitteet, jotka käytännössä tarkoittavat lähiopetuksen supistamista, harjoituskertojen vähentämistä - siis totutusta laatutasosta poikkeamista. Huolta ei ole omiaan ollut vähentämään tieto siitä, että tämä on todennäköisesti vasta alkua. Talouden kohenemisesta ei juurikaan ole riemuun yllyttäviä merkkejä. Kaiken huolen ja epävarmuuden keskellä Pelastusopistossa halutaan pitää huolta henkilöstön jaksamisesta ja yhteishengen luomisesta. Rehtorilla ja muulla johdolla on luonnollisesti vastuu näyttää suuntaa ja toimia esimerkillisesti, kuitenkaan ei pidä vähätellä jokaisen työyhteisömme jäsenen omaa panosta koko yhteisön työhyvinvoinnin, jaksamisen ja yleisen mielialan luomisessa ja ylläpitämisessä. Henkilöstö valitsi opistolaisten keskuudesta ensimmäisen kerran "Hyvän fiiliksen tuojan", mikä mielestäni selkeästi ilmentää jokaisen vastuuta. Kun luen vuoden 2013 henkilöstötilinpäätöstä, tunnen ylpeyttä ja kiitollisuutta. Vuoden etapit paljastavat, että meillä on paljon perinteistä, totuttua, tuttua ja turvallista, joka osaltaan kantaa siinä, mikä on uutta, ennen kokematonta, pelottavaakin. Nuoruus on vika, joka korjaantuu meissä kaikissa - vuonna 2013 vietettiin ennätysmäärä 50- ja 60-vuotissyntymäpäiviä. Vielä ollaan kuitenkin keski-iässä alle valtion keski-iän. Osaamisen kehittämistä on tuettu vahvasti, taloustilanteen kiristymisestä huolimatta. Tätä tunnutaan arvostettavan henkilökunnan keskuudessa. Oma ilonaiheensa on JETkoulutus, joka alkoi elokuussa, ja jossa ahertaa 17 opistolaista. Pelastusopistolla on paljon riskialtista toimintaa, joka on pysynyt hallinnassa tiukan turvallisuusotteen ansiosta. Tämä ote ei voi missään olosuhteissa herpaantua, vaan meidän tulee elää sen mukaisesti kuin opetamme - turvallisuus on yhteinen asiamme. Itse miellän turvallisuuden käsitteenä laajana, se on paitsi konkreettista turvallisuutta esimerkiksi työturvallisuuden näkökulmasta, se on myös turvallisuuden ja hyvinvoinnin tunnetta, iloineen ja huolineen. Mervi Parviainen rehtori

4 3 / Vuoden etapit - mikä näkyi ja kuului Tapahtumia vuoden 2013 varrelta. Tammikuu Kevätlukukauden avajaistilaisuus uusille opiskelijoille Sukellusaltaan korjaus käynnistyi. Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Kuopiolaisella peruskoululla tapahtunut koulu-uhkaus pelästytti myös Pelastusopistolla. Henkilökunnalle järjestetiin turvallisuusinfot auditoriossa helmikuun lopulla. Pelastajatutkinnon auditointitilaisuus Toimintakertomus ja henkilöstötilinpäätös 2012 ilmestyivät. Merkittävä koulutusyhteistyösopimus suomalaisia lentokenttiä isännöivän Finavia Oyj:n kanssa toteutui. Sähköisen oppilaitosverkon suunnittelu käynnistyi yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Työyhteisötaidot ja osaaminen -kysely henkilökunnalle. Kriisinhallintakeskus järjesti kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaatioharjoituksen Pelastusopistolla Valtakunnallinen 8-luokkalaisten turvallisuustaitokisa Nou Hätä! Pelastusopiston kampuksella ja harjoitusalueella (järjestäjänä SPEK). Henkilöstölehti nro 1/2013 ilmestyi sähköisenä julkaisuna Tutkinto-opiskelijoiden laajamittainen loppuharjoitus harjoitusalueella kruunasi sekä opiskelijoiden että opettajien kevätlukukauden uurastuksen. Valmistujaistilaisuus Yhteensä 107 tutkinto-opiskelijaa valmistui. B-rakennuksen lasitiilitornin korjaus käynnistyi. Räddningsmannakurs 78:n uunituoreet pelastajat lausumassa pelastajan valaa (Räddarens ed). Pelastusopistolta valmistui toukokuun valmistujaisjuhlassa vuosien tauon jälkeen ruotsinkielinen pelastajakurssi, yhteensä 17 henkilöä. Kurssi järjestettiin osittain Pietarsaaressa, Vaasassa sekä Kuopiossa. Edellinen ruotsinkielinen kurssi valmistui vuonna 2006.

5 4 / 31 Heinäkuu Pelastusopiston uudistetut verkkosivut julkaistiin 1.7. Keskeinen energiansäästöön liittyvä saneerauskohde oli B-rakennuksen maalämpö/maakylmäratkaisun käyttöönotto heinä/elokuussa. Elokuu Syyslukukauden käynnisti opetuksen kehittämisviikko, johon osallistui koko henkilökunta. Jyrki Pennanen sisäministeriöstä oli paikan päällä esittelemässä CAF-itsearviointia, mikä käynnisti laadunarviointiprosessin. Alkusammutus- ja hätäensiapukoulutukset järjestettiin henkilökunnalle elosyyskuussa. Uusi lentokonepalosimulaattori saapui harjoitusalueelle. Pelastusopistolle räätälöity Johtamisen erikoisammattitutkinto Jet käynnistyi, mukana yhteensä 17 esimiestä ja asiantuntijaa. Syyskuu Lokakuu Henkilökunnan eräretkellä reippailtiin Älänteen Natura-alueella kauniissa syyssäässä. VMBaro-työtyytyväisyyskysely ja esimiesbarometri toteutettiin. Pelastusopiston puhelinnumerot muuttuivat 0295-alkuisiksi alkaen. Monipalosimulaattorille myönnettiin EAKR-hankerahoitusta Pohjois-Savon liitolta. Kriisinhallintakeskuksen FRF-varaston siirto Helsingistä Pelastusopistolle käynnistyi. Marraskuu Sähköinen henkilöstölehti nro 2/2013 ilmestyi laajana sidosryhmänumerona Lehden julkaisu päättyi tähän numeroon. Joulukuu Valmistujaistilaisuus Yhteensä 89 valmistuvaa opiskelijaa uunista ulos. Rakovalkean äärellä kelpasi istahtaa kaikessa rauhassa. Syyskuussa suuntasimme koko talon voimin kohti Älänteen Natura aluetta. Ohjelmassa oli mm. rakovalkean tekoa sekä patikointia mukavassa kangasmetsässä. Joukkuekisassa arvuuteltiin puulajeja ja ilmansuuntia, osa pääsi testamaan myös jousiammuntaa.

6 5 / Henkilöstövoimavarat HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET Tarttuvat eläintaudit -tiimin kanssa virkistäytymispäivillä. Heini äärimmäisenä vasemmalla. Kriisinhallintakeskukselle koulutussuunnittelijan työhön palannut Heini Utunen pitää ulkomaan työkokemustaan valtavana hyötynä nykyisiin tehtäviinsä. Heini työskenteli YK:n maatalous- ja ruokajärjestö FAO:n ohjelmavastaavana Vietnamin Hanoissa loppuvuodesta 2009 alkaen, pääasiassa ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin liittyvissä tehtävissä. Pelastusopiston henkilöstömäärä oli 138, joista Pelastusopistossa 110 ja Kriisinhallintakeskuksessa 29 henkeä. Henkilöstötyövuosia toteutui 134, joista Pelastusopistossa 104 ja Kriisinhallintakeskuksessa 30. Korkeakouluharjoittelijoita oli tarkasteluhetkellä 10 ja henkilötyövuosia kertyi heidän osaltaan 3. Sekä henkilöstötyövuosissa että henkilöstömäärissä pysyttiin tulossopimuksen asettamissa rajoissa. Taulukko 1. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö ( ) Vuosi Kokoaikainen henkilökunta Osa-aikainen henkilökunta Muu Muu Opetus henkilöstö %- Yht. muutos %- osuus Opetus henkilöstö %- Yht. muutos %- osuus Kaikki yht ,94 97, ,00 2, ,00 94, ,00 5, ,68 94, ,50 5, ,05 97, ,86 2, ,22 95, ,00 4,35 138

7 6 / 31 Kaavio 1. Henkilötyövuosien kehitys Pelastusopisto on miesvaltainen organisaatio. Varsinkin pelastustoiminnan opetuksessa vaaditaan vahvaa pelastustoimen osaamista, joka käytännössä tarkoittaa pelastusalan tutkinnon suorittamista ja käytännön kokemusta pelastusalan tehtävistä. Naisten osuus Pelastusopiston henkilöstöstä on pysynyt vertailuvuosien aikana samalla tasolla. Kaavio 2. Henkilöstön määrä sukupuolittain

8 7 / 31 Pelastusopiston henkilöstötyövuoden hinta oli , joka nousi 3 % edellisvuodesta. Valtionhallinnossa keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli Pelastusopiston henkilöstöstä palkattomalla virkavapaalla oli yhteensä 10 henkilöä, joista 6 siviilikriisinhallintatehtävissä. Projekteissa tai tutkimustehtävissä oli kaikkiaan 14 määräaikaista ja 6 vakituista työntekijää. Korkeakouluharjoittelijoita laskenta-ajankohtana oli 10. Vakinaisen henkilöstön määrä on hieman lisääntynyt edellisvuodesta. Kriisinhallintakeskuksessa vakinaistettiin kaksi määräaikaista virkasuhdetta. Muutoin vakinaisten määrän lisääntyminen johtui virkavapailla olleiden vakinaisten työntekijöiden paluusta. Kaavio 3. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys Pelastusopiston henkilöstön keski-ikä oli 45 vuotta, joka on alle valtion keskiarvon (46,1), mutta yli sisäministeriön hallinnonalan (43). Pelastusopiston henkilöstöstä 34 % on vuotiaita. Pelastusopisto pystyi rekrytoimaan 2013 aikana tasaisesti eri ikäryhmissä olevia henkilöitä myös niihin yksiköihin, joissa on tärkeää huomioida ikäryhmätasapaino henkilöstösuunnittelun näkökulmasta. Opetuspuolella on kuitenkin jatkossa syytä tarkastella mahdollisuuksia lisätä alle 35-vuotiaiden rekrytointia, kuitenkin huomioiden hyvän hallinnon ja Pelastusopiston rekrytointipolitiikan asettamat raamit.

9 8 / 31 Taulukko 2. Henkilöstön ikärakenne ( ) Vakituinen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Kaikki yht. %- Muu Muu Muu jakauma Ikä (v) Opetus henkilöstö Yht. Opetus henkilöstö Yht. Opetus henkilöstö ikä- Yht. luokittain ,45 % ,04 % ,16 % ,06 % ,29 % ,00 % Yht ,00 % Pelastusopistolle on tärkeää, että organisaatio pystyy tukemaan eri- ikäisiä ja eri sukupuolta olevia työntekijöitä yhdenvertaisesti heidän eri työ- ja elämäntilanteissaan. Tähän liittyy mm. pyrkimys työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen mahdollisuuksien mukaan, perhearvojen kunnioittaminen mm. isyysvapaiden kautta sekä yleinen yhdenvertaisuutta korostava johtamisperiaate. Strömin Markun 60-vuotispäiviä juhlittiin elokuussa. Markkua onnittelemassa rehtori Mervi Parviainen. Pelastusopistolla on tapana juhlistaa henkilökunnan 50- ja 60 -vuotispäiviä yhteisten kahvien merkeissä. Kuusikymppisten kastiin ehti ensimmäisenä varautumisyksikön vanhempi opettaja Markku Ström, kuvassa. Vuonna vuotispäiviään vietti myös päällystöopetusyksikön opettaja Kari Koivistoinen.

10 9 / 31 Rehtori Mervi Parviainen sai yksilöllisiä 50-vuotishuomionosoituksia. Amican käsityötaituri Ansa oli virkannut pinkin "virkahatun". 50-vuoden rajapyykin ylitti 11 pelastusopistolaista: Ari Kivari, Ismo Kärkkäinen, Timo Laatikainen, Timo Loponen, Mervi Parviainen, Birgitta Ahtonen, Matti Honkanen, Jukka Elo, Pekka Kortelainen, Kyösti Survo ja Vesa Siivonen. Kuvassa rehtorimme ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen lahjoittama sammutusasu, jonka koko oli mitoitettu huomioiden iän mukanaan tuoma savusukelluskelvottomuus.

11 10 / 31 PALVELUSVUODET JA KUNNIAMERKIT Vuonna 2013 palkittiin kunniamerkein ja palvelusvuosilahjoin niitä pelastusopistolaisia, jotka ovat omalla työllään saavuttaneet arvostusta Pelastusopiston ja sidosryhmien silmissä. Perusteluissa mainitaan mm. tuloksellinen toiminta, laaja sidosryhmien luottamus sekä korkea palveluasenne. Palkitsemiseen ovat vaikuttaneet myös hyvä kehittämisote sekä aktiivisuus soveltaa uusia, joskus haasteellisiakin asioita etujoukoissa. Kevätlukukauden valmistujaisjuhlassa juhlittiin opiskelijoiden lisäksi henkilökuntaa. Toukokuun valmistujaisjuhlassa jaettiin henkilökunnalle presidentti Sauli Niinistön myöntämät kunniamerkit. Kuvassa vasemmalta Tapani Saarela ja Markku Liukkonen (Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi) sekä Eira Valta- Karhunen (Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali). 10 ja 20 palvelusvuottaan juhlineet palkittiin joulukuun valmistujaisjuhlassa. Kerran vuodessa juhlitaan pyöreitä palvelusvuosia saavuttaneita. Kuvassa vasemmalta Kari Kumpulainen, Esa Kokko, Mauri Kurvinen ja Kyösti Survo (10 palvelusvuotta) sekä Timo Väisänen, Airi Turtiainen ja Arja Eskelinen (20 palvelusvuotta). Kuvasta puuttuu myös 20 palvelusvuottaan juhlinut Harri Honkanen.

12 11 / 31 Janin motto: Hommat hoidetaan jämäkästi ja asiallisesti, mutta pelisilmällä ja pilke silmäkulmassa. Pelastusopiston oppilaskunta valitsee aina vuoden päätteeksi "henkilökunnan suosituimman". Päällystöopetusyksikön vanhempi opettaja Jani Jämsä on saanut tämän kunnian jo vuosina 2009, 2010, 2012 ja Tämä on mielestäni suurin tunnustus, jonka opettaja voi tässä talossa saada. Arvostan sitä todella korkealle, kertoo Jani. Jukka opastamassa eräretkeläisiä joukkuekisaa varten (vasemmalla). Hymyssä suin, kuten aina. Taustalla luottamusmiehet Pertti Miettinen ja Kari Kovakoski. Vuonna 2013 valittiin ensimmäisen kerran henkilökunnan kesken "Hyvän fiiliksen tuoja". Valituksi tuli ensihoito- ja pelastustoimintaopetuksesta opettaja Jukka Parviainen. Perusteluissa mainittiin mm., että Jukka on peruspositiivinen persoona, ei levitä huhuja vaan ottaa selvää ja on reilu ja rehellinen työkaveri.

13 12 / Koulutus ja kehittyminen Yksi keskeinen oppilaitoksen kehittymisen avain on sen elinikäisen oppimisen oivaltanut henkilöstö. Pelastusopisto tukee henkilöstön osaamisen kehittämistä vahvasti. Opettajilla on mahdollisuus käyttää itsensä kehittämiseen 100 tuntia vuodessa. Myös muulla henkilöstöllä on mahdollisuus kehittää itseään kehityskeskustelussa sovitulla tavalla osallistumalla erilaisiin tutkintoihin, koulutuksiin, seminaareihin tai tutustumalla esimerkiksi muiden organisaatioiden tapaan tehdä työtä. Opettajien Lundberg (vas.) ja Kokko (oik.) yhteinen Amkopinnäytetyö antoi tietoa ensihoidon opetuksen kehittämiseen. Ensihoito- ja pelastustoimintayksikön opettajat Esa Kokko ja Jarkko Lundberg saivat pitkän uurastuksen jälkeen valmiiksi Savonia Amk:ssa Ensihoitajan tutkinnon opinnot. Opinnäytteemme oli tilaustyö, joka tehtii Pohjois- Savon ensihoitokeskukselle ja KYS sydäntoimenpidekeskukselle. Työmme käsitteli sydäninfarktipotilaiden hoitoketjuja. Elokuussa aloitettiin organisaation kehittäminen yhteisen CAF-itsearviointimallin avulla. CAF on kehitetty julkisen sektorin organisaatioille laadunarvioinnin työkaluksi. Pelastusopiston henkilöstöstä muodostetussa arviointiryhmässä työskenteli yhdeksän henkilöä. Vetäjinä toimivat yliopettaja Matti Hurula ja suunnittelija Johanna Kinnunen. Arvioitavat alueet toimintatapojen osalta olivat: johtajuus, strategia ja toiminnan suunnittelu, henkilöstö, kumppanuudet & resurssit sekä prosessit. Tulosten osalta arvioitavat alueet olivat: asiakas- ja kansalaistulokset, henkilöstötulokset, yhteiskuntavastuutulokset sekä keskeiset suorituskykytulokset. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2014.

14 13 / 31 CAF-arviointiryhmä (vas): Johanna Kinnunen, Markku Liukkonen, Airi Turtiainen, Pertti Laitinen, Sirkku Jänis- Korhonen, Esko Kaukonen, Markku Ström ja Matti Hurula. Kuvasta puuttuu Ville-Veikko PItkänen. CAF-arviointiryhmän tavoitteena oli mm. itsearvioinnissa löydettyjen vahvuuksien tiedostaminen sekä toiminnan kehittäminen löydettyjen kehittämiskohteiden kautta. Lisäksi työnä oli Pelastusopiston toiminnan kokonaisvaltainen kuvaaminen virastotasolla. Tavoitteena on saada CAF:sta pysyvä työkalu toiminnan kehittämiseen. Pekka Lindholmille opinnot antoivat varmuutta opettajana toimimiseen sekä perustietoa oppimisesta ja opettamisesta. Ensihoito- ja pelastustoimintaopetuksen vanhempi opettaja Pekka Lindholm sai pedagogiset opinnot Jyväskylän Amk:ssa päätökseen toukokuussa. Pelastusopisto tuki opiskelua antamalla työaikaa opintoihin ns. oman ammatillisen kehittymisen tunneista sekä mahdollisti virkamatkan koulun ensimmäisiin kontaktipäiviin Jyväskylässä, kertoo Pekka.

15 14 / 31 Petri Tikkanen on muokannut urapolkuaan haluamaansa suuntaan määrätietoisella kouluttautumisella. Petri Tikkanen suoritti vuonna 2013 Laurea AMK:n oppilaitosturvallisuuden erikoistumisopinnot sekä JAMK:n ammatilliset opettajaopinnot, jotka molemmat yhdessä järjestyspäällikön tehtävien hoitamisessa saadun kokemuksen kanssa edesauttoivat siirtymistä uuteen turvallisuuskoordinaattorin tehtävään alkaen. Vuonna 2013 otettiin käyttöön opettajien urasuunnittelumalli, jota työstettiin yhdessä opetusyksiköiden päälliköiden sekä yhteistoiminta- ja työsuojeluryhmän kanssa. Urasuunnittelumalli oli mukana kehityskeskustelukierroksella ja sen tavoitteena on auttaa esimiestä ja opettajaa miettimään tulevaisuuden kehittämispolkuja sekä niihin vaadittavia osaamisen kehittämistarpeita. Pelastusopistolla alkoi elokuussa 2013 Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET), johon osallistuu 17 pelastusopistolaista. Mukana on sekä esimiehiä että eri toimintojen vastuuasiantuntijoita. Koulutuksen tavoitteena on paitsi kehittää osallistujien johtamisvalmiuksia myös parantaa yhtenäistä käsitystä Pelastusopiston toimintaperiaatteista ja pelisäännöistä sekä sitouttaa osallistujia yhteisiin toimintamalleihin. Osana Jetiä toteutetaan 17 kehittämishanketta, joista mm. kolme liittyy osaamisen hallintaan. JET- tutkinto toteutetaan oppisopimuskoulutuksena ja sen rahoittaa Pohjois- Savon oppisopimuskeskus. Pelastusopiston koulutuspanostus oli 3,8 työpäivää/henkilötyövuosi. Tässä luvussa eivät ole mukana kehittämistoimintaan liittyvät työpäivät, joihin lasketaan mm. elokuun ensimmäisen viikon opetuksen kehittämisviikko, CAF-arviointiin käytetty työaika sekä muut työyhteisön kehittämiseen liittyvät työpäivät. Koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin 1325,60 /henkilötyövuosi, joka on 357 enemmän kuin edellisvuonna. Valtiolla koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin keskimäärin 1208 /htv. Pelastusopiston koulutustasoindeksi on jatkanut edelleen hiljaista nousua, ja tasoa voidaan pitää jo tällä hetkellä erittäin hyvänä; indeksi oli 5,63 (valtion koulutustasoindeksi 5,2).

16 15 / 31 Taulukko 3. Henkilöstön koulutustasoindeksi Vuosi Koulutustasoindeksi 5,46 5,45 5,46 5,53 5,63 Koulutustasoindeksi, opetushenkilöstö 5,47 5,49 5,44 5,38 5,49 Koulutustasoindeksi, muu henkilöstö 5,45 5,37 5,48 5,71 5,78 Koulutusasteen koulutustasoindeksit: Perusaste 1,5 Keskiaste 3,5 Alin korkea-aste 5 Alempi korkeakouluaste 6 Ylempi korkeakouluaste 7 Tutkijakoulutus 8 Kaavio 4. Henkilöstön koulutusrakenne ( ) Viikolla 31 järjestettiin koko henkilöstön kehittämispäivät. Päivien aikana käytiin läpi mm. työyhteisötaitoja sekä tasa-arvokyselyn tuloksia, koulutuksen kehittämisen näkymiä, viranomaisyhteistyökentän muuttumista sekä monimuotopedagogiikkaa. Lisäksi Sisäministeriöstä Jyrki Pennanen kävi pitämässä CAF-arvioinnin yleisesittelyn. Elokuussa 22 henkilöä osallistui Hausin Pelastusopistolle räätälöimään Toiminnan suunnittelu ja prosessien kehittäminen -koulutukseen, jonka tavoitteena oli parantaa osallistujien tietämystä valtiolla meneillä olevista kehittämishankkeista ja kehittää osallistujien prosessien kehittämisosaamista.

17 16 / 31 Esimiehille tehtiin johtamisen osaamiskartoitus osana kehityskeskustelua. Esimiesbarometrin ja johtamisen osaamiskartoituksen pohjalta laadittiin kaikille esimiehille kehittymissuunnitelmat. Esimiesbarometri ja johtamisen osaamiskartoitus toteutetaan kolmen vuoden välein. Johtamisen osaamiskartoitus sisälsi sekä valtion yhteisiä esimiesosaamisia että Pelastusopiston esimiesten itse määrittelemiä esimiehen osaamisvaatimuksia. Työyhteisötaidot-kyselyn tulos. Ulomman kehän tulos on arvio jokaisen omista työyhteisötaidoista, sisemmässä kehässä näkyvät muulle työyhteisölle annetut arvosanat. Työyhteisötaidot ja osaaminen -henkilöstökysely herätteli keskustelua aiheesta keväällä, aiheen käsittelyä jatkettiin infotilaisuudella syksyn kehittämisviikolla sekä yksikköpalavereissa. Työyhteisötaidoista keskustellaan jatkossa kehityskeskusteluissa vuosittain.

18 17 / Tulo- ja lähtövaihtuvuus Organisaation kehittymisen ja uudistumisen kannalta on tärkeää, että organisaatiossa on sopivassa suhteessa kokemusta ja historiatietoa sekä uusi ajatuksia ja tuulahduksia. Vuoden 2013 aikana vietettiin yhdet eläkekahvit, kun teknisenä päällikkönä pitkään työskennellyt Antti Silvennoinen nousi arvostettuun eläkeläiskaartiin. Silvennoisen Antin eläkepäivät kuluvat aktiivisissa merkeissä urheilun ja lastenlasten parissa. Pelastusopiston pitkäaikaisen teknisen päällikön Antti Silvennoisen eläkekahveja naatiskeltiin kesällä. Antti on tehnyt pitkän työrupeaman Pelastusopistolla ja hänen aikanaan mm. harjoitusalueen olosuhteet ovat kehittyneet huimasti. Antti on ollut hyvin pidetty työkaveri sekä arvostettu yhteistyökumppani myös ulkoisille sidosryhmille. Antti jakoi myös esimerkillisesti hiljaista tietoaan "toiselle Antille" ennen poisjääntiään. Tiina-Riikka Nymanin kotoa löytyy Maine Coon -rotuisia kissoja, joista kuvassa Pr Ameliinan El Tigre eli "Lenni". Tiina-Riikka Nyman kävi jo aiemmin hätäkeskuspäivystäjän työnsä ohella Pelastusopistolla tuntiopettajana. Kun sopiva tilaisuus tuli, hän siirtyi opistolle ma. opettajaksi. Suurin osa opetuksestani tapahtuu hätäkeskussimulaattorissa. Olen myös perehtymässä sosiaalitoimen tehtävänkäsittelyyn, jota alan jatkossa opettaa, kertoo Tiina- Riikka. Vuoden aikana Pelastusopistossa toteutettiin kaikkiaan 14 rekrytointia. Pelastusopiston lähtövaihtuvuus oli erittäin pieni, ainoastaan 2,16 %. Suurin osa avoimista tehtävistä oli pääasiassa sijaisuuksiin perustuvia määräaikaisia virkasuhteita. Korkeakouluharjoittelijoita rekrytointiin 10 henkeä. Uusia vakituisia työntekijöitä rekrytoitiin ainoastaan julkiselta sektorilta, mutta

19 18 / 31 määräaikaisten rekrytoitujen työntekijöiden joukossa on myös erittäin laajan yksityisen sektorin kokemuksen omaavia asiantuntijoita. Päivi Kuosmanen aloitti työt Kriisinhallintakeskuksella 1.5. Kriisinhallintakeskuksen kehittämispäällikkö (ent. tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori) FT Päivi Kuosmanen palasi kotiseuduilleen Kuopioon Saksasta tutkimustehtävistä ja Lähi-idän instituutin tutkijakoordinaattorin toimesta. Aiempaa kokemusta on ulkoasiainministeriön tehtävistä. Koen kriisinhallintaan liittyvät tutkimus-, kehittämis- ja projektitehtävät tärkeinä ja mielekkäinä, sanoo Päivi uudesta työstään. Tutkimusryhmän työstämät hankkeet on esitelty Pelastusopiston verkkosivuilla, Tutkimus- ja kehittämishankkeet -osiossa. Tutkimus- ja kehittämispalvelut -yksikössä käynnistyi useita hankkeita, joiden myötä remmiin saatiin mahtavia tyyppejä (ma.). Kuvassa vasemmalta Jari Soininen ja Matti Sipilä (Varanto), Juhani Silvennoinen (Voti), Hanna Honkavuo (Crisma), Laura Hokkanen (somehankkeet), Juho Voutila (Varanto) sekä Jani Bergström (Selko).

20 19 / 31 Teemu Pietilä (vas.) kouluttamassa vietnamilaisia palomiehiä. Vietnamissa perheen kanssa hoitovapaalla ollut opettaja Teemu Pietilä ehti kerätä kokemusta myös paikallisten palomiesten kouluttamisesta. Aktiivisena miehenä Teemu järjesti kolme laajempaa koulutussessiota vietnamilaisille valiopalomiehille sammutus-, raivaus- ja nostolava-autojen ympärille. Tulkin välityksellä tapahtunut koulutus oli unohtumaton kokemus, kertoo Teemu. Taulukko 4. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Poistuman syy lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Vaihtuvuus (uusi työnantaja) 1 2 1,98 4 2,86 8 5,56 5 3,62 2 1,44 Valtion sisällä ,99 2 1,98 2 1,98 1 0,99 0 0,00 Kunta ,00 2 1,98 2 1,98 2 1,98 2 1,98 Yksityinen sektori yms ,99 0 0,00 4 3,96 2 1,98 0 0,00 Eläkkeelle siirtyneet yht ,98 1 0,71 3 2,08 1 0,72 1 0,72 Vanhuuseläke ,99 1 0,99 2 1,98 1 0,99 1 0,99 Työkyvyttömyyseläke ,00 0 0,00 1 0,99 0 0,00 0 0,00 Yksilöllinen varhaiseläke ,99 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Muu eläke ,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Kuollut 3 1 0,99 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Määräaikaikaisuus , , , , ,04 Muu syy (ml. tuntematon) 5 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Palkaton loma/virkavapaus , , , ,42 5 3,62 Poistuma yht. ( ) 25 19, , , ,22 8 5,76 Luonnollinen poistuma (1+2+3) 5 3,85 5 3, ,64 6 4,35 3 2,16 Henkilökierrossa muualla 2 1,54 2 1,43 2 I30 2 1,39 0 0,00 Henkilölukumäärä edellisen vuoden lopussa

21 20 / 31 Taulukko 5. Henkilöstön tulovaihtuvuus Tulosyy lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Toinen työnantaja 1 4 3,08 2 1,43 9 6, ,25 3 2,16 Valtion toinen virasto Kunta Yksityinen sektori yms Siirtynyt eläkkeeltä Palannut palkattomalta virkavapaalta tms ,15 7 5,00 2 1,39 3 2,17 1 0,72 Määräaikaisuus Työtön, opiskelija Tuntematon tulosyy 6 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Tulo yht. ( ) 27 20, , , , ,23 Varsinainen tulovaihtuvuus ( ) 18 13, , , , ,07 Henkilökierrossa muualta 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Henkilölukumäärä edellisen vuoden lopussa

22 21 / Työhyvinvointi Pelastusopistolla työhyvinvointia halutaan edistää yksilön ja yhteisön näkökulmista tarjoten vaihtoehtoja sekä fyysisen että henkisen työkyvyn edistämiseen sekä työn ja perheen "yhdistämiseen". Pelastusopisto panosti työtyytyväisyyden edistämiseen 342 /henkilötyövuosi, joka oli hieman enemmän kuin valtiolla keskimäärin (222 /htv). Työkunnon edistämiseen käytettiin 229 /htv sen ollessa valtiolla keskimäärin 119 /htv. Työkunnon edistämisen luvussa ei kuitenkaan ole huomioitu opettajien työkunnon edistämiseen liittyvän työajan osuutta, koska sen laskeminen opettajien kokonaistyöajan puitteissa ei ole nykyisessä raportointijärjestelmässä mahdollista. Suurimman kuluerän työhyvinvointikustannuksissa muodostavat liikunta- ja kulttuurisetelit, pikkujoulut, kuntopiiri, hieroja sekä työhyvinvoinnin edistämiseen käytetty työaika. Kulttuuriseteleitä oli henkilökunnalle tarjolla maksimissaan 30 kpl/hlö, joista jäi maksettavaksi 50 % omavastuuosuus. Seteleiden käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen, niitä lunasti vuonna 2013 yli puolet henkilökunnasta.

23 22 / 31 Petosen paloasemalla työskentelevä Antti Turunen on myös pelastusopistolaisten luottohieroja. Pelastusopistolla käy parin viikon välein hieroja, jonka palveluja (30 min/krt) henkilökunta voi käyttää työaikana. Työnantaja tukee toimintaa siten, että kävijälle jää maksettavaksi 8 euron omavastuuosuus. Ihmistä ei ole tehty istumatyötä varten. Näyttöpäätetyötä tekevien tulisi muistaa välillä tauottaa työtään ja venytellä, muistuttaa Antti Turunen. Pelastusopisto tarjoaa henkilökunnan lapsille mahdollisuuden laadukkaaseen työelämään tutustumisjaksoon (TET-jakso), jossa he voivat tutustua monipuolisesti eri yksiköiden toimintoihin. Vuonna 2013 apunamme oli neljä ahkeraa "tettiläistä". Joona Miettinen vietti 9. lk TET-jakson Pelastusopistolla. 9-luokkalaiset Joona Miettinen ja Patrik Söderholm olivat TETjaksolla Pelastusopistolla vk Viikko eteni ennalta laaditun lukujärjestyksen mukaan. Tutustuimme mm. pelastajien ajoharjoitteluun, seurasimme häkesimulaatioharjoitusta, vietimme päivän korjaamolla ja seurasimme myös uusien opiskelijoiden valintatilaisuutta.

24 23 / 31 Eino Jämsä oli tyytyväinen TET-jaksoonsa Pelastusopistolla. Vapaa-ajalla käsissä pysyy sähkökitara. Eino Jämsä oli 7. lk TETjaksolla Pelastusopistolla Tein monipuolisia työtehtäviä, tunti per paikka. Lisäksi osallistuin Palotarkastuksen peruskurssin oppituntiin ja pelastajaoppilaiden kokeen palautukseen. TET:ssä sain hyvän mielikuvan työelämästä. Mielenkiintoisia asioita jäi kokematta, ja ajatuksissa on tulla uudestaan, Eino kertoo. Henkisen työhyvinvoinnin lisäksi Pelastusopistolla kannustetaan fyysisen kunnon ylläpitoon ja kehittämiseen. Työnantaja tarjoaa erinomaiset puitteet omaehtoiselle toiminnalle; henkilökunnan käytettävissä ovat liikuntasalin lisäksi kuntosali ja kuntohuone. Vuonna 2012 käynnistynyt kuntopiiri kokoontui viikottain myös vuonna Syksyllä käynnistyi lisäksi henkilökunnan kuntokampanja, joka kesti 3 kk. Rankka urheilu vaatii veronsa. Urheilevan äidin kaverina ollut tsemppaaja ottaa lukua kesken suorituksen. Syksyn kuntokampanja houkutteli koko henkilökuntaa liikunnan ilojen äärelle. Joka kuukausi arvottiin useita tuotepalkintoja niiden kesken, joilla oli kuntokorteissaan riittävä määrä "suoritteita", esimerkiksi hyötyliikuntaa, pyöräilyä tai kuntosalia. Palkinnot saatiin lahjoituksina paikallisilta liikunta-alan toimijoilta.

25 24 / 31 Työn ulkopuolinen yhteinen tekeminen yhdistää yli yksikkörajojen. Henkilökunnalla on oma sählyvuoro tiistaisin klo 16 liikuntasalissa. Pelaajat ovat pääasiassa miehiä, mutta naisiakin on joskus ollut mukana. Aktiivisuus on kasvanut ja väkeä käy pelivuorolla hyvin, parhaimmillaan jopa 16 pelaajaa. Pelaajia riittää vaihtopenkillekin asti. Pelataan tosissaan, mutta ei oteta vakavasti, kommentoivat pelaajat savolaiseen tyyliin. Joka tiistai kokoontui henkilökunnan lukupiiri. Työnantaja on vuosittain tukenut lukupiirin toimintaa pienellä summalla, jolla on hankittu lukupiiriläisten yhteisesti sopimia kirjoja. Lukupiiri myös mainostaa hankittuja kirjoja, joita lainataan mielellään muullekin henkilökunnalle. Syyskuussa toteutettiin vuoden tyhy -toiminnan kohokohtana henkilökunnan eräretki Älänteen Natura alueelle (ks. kuva luvun 1.1 lopussa). Koko päivän retkelle osallistui yhteensä 66 henkilöä. Retken suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat pelastustoiminnan opettajat apujoukkoineen. Retki oli kaikin puolin onnistunut, sää suosi ja loimulohi maistui liikunnan päälle. Iltapäivälle retkiläisille oli varattu ruokailu- ja saunomismahdollisuus paikalliselta matkailuyrittäjältä. Tekniset palvelut -yksikkö järjesti elokuussa virkistyspäivän veneilyn merkeissä. Käytössä oli Pelastusopiston kaksi venettä, joilla kierreltiin pitkin Kallavettä Kuopion ja Vehmersalmen maisemissa. Aika-ajoin jalkauduttiin Kallaveden saariin tauolle ja makkaranpaistoon, kertoo yksikönpäällikkö Antti Rissanen.

26 25 / 31 Tässä loihditaan herkullista kastiketta, jota osa vielä "salaa" nuoleskeli kulhoista ruokailun jälkeen. Kuva: Petri Tikkanen Marraskuussa joukko pelastusopistolaisia kokoontui ravintola Tulikukon keittiöön ruoka-ateljee -iltaan. Menu oli herkullinen: kampasimpukoista paistettuja ahvenia, inkivääri-suklaaparfait ja chilillä maustettu hedelmäsalaatti. Master chefinä toimi tottakai ikioma kokkimme Lauri Ihalainen. Illan odotetuin hetki oli tietysti joulupukin vierailu lahjoineen. Pelastusopiston perhepikkujoulu on säilyttänyt paikkansa perheellisten työntekijöiden joulunalusohjelmassa vuodesta toiseen. Tervetulleita ovat puolison ja lasten lisäksi lastenlapset. Tänä vuonna ohjelmassa oli Rautavaaran nuorisosirkuslaisten esitys sekä sirkuskoulua osallistujille, joulupukin vierailua unohtamatta. Syyshämärän jo laskeutuessa Puijon pesäpallostadionille kokoontui 10 innokasta pelastusopistolaista verestämään joko vanhoja pesäpallomuistojaan tai kokeilemaan uutta lajia. Päällystöopetusyksikön vanhempi opettaja Heikki Nupponen toimi itseoikeutetusti pelinjohtajana ja mukana oli myös entisiä huippupelaajia kuten Heikin joukkueessa aikoinaan lukkaroinut Jani Bergström. Tapahtuma tullaan uusimaan aivan varmasti 2014, sen verran porukalla jäi räpsäkäsi vipattamaan. Vuonna 2013 toteutettiin jo tutuksi tullut VMBaro-työtyytyväisyysbarometri sekä ensimmäisen kerran VMesimiesbarometri. Barometrin tulokset julkaistiin koko talolle lokakuussa. Tämän jälkeen järjestettiin marraskuussa koko henkilökunnalle yhteinen paneelikeskustelutilaisuus. Paneelin puheenjohtajina toimivat luottamusmiehet, henkilökunnan kysymyksiin vastasivat rehtori Mervi Parviainen, hallintojohtaja Pia Viklund sekä tutkimusjohtaja Esa Kokki. Keskustelu oli vilkasta ja tilaisuuden jälkeen saatu palaute positiivista.

27 26 / 31 Esimiesbarometrista saatu esimiesten yhteenlaskettu tulos julkaistiin koko henkilökunnalle lokakuussa. Työtyytyväisyysbarometrin (VMBaro) keskiarvo oli valtion keskiarvon tasolla (3,4). Esimieskohtaiset tulokset toimitettiin vain kyseiselle esimiehelle sekä hänen esimiehelleen, jotka hyödynsivät tuloksia myöhemmin kehityskeskusteluissa. Tulos, työtyytyväisyysbarometri (ka): 2013: 3,4 (valtion ka 3,4) 2011: 3,3 2009: 3,6 Tulos, esimiesbarometri (ka): 2013: 3, Työterveyshuolto ja työturvallisuus TYÖTERVEYSHUOLTO Pelastusopiston kannalta yksi keskeisimmistä strategisista yhteistyökumppaneista on Suomen Terveystalo, jonka kanssa työterveyshuolto on järjestetty. Vuonna 2013 työterveyshuollon painopistealueita olivat työergonomia, altistumistutkimukset ja altistumisen ennaltaehkäisy sekä Aslak-kurssin toteuttaminen. Pelastusopiston sairauspoissaolopäivät/henkilötyövuosi laskivat 9,43:sta 7,12 päivään. Työterveyshuollon kautta raportoitava sairauspoissaoloprosentti oli 1,7 % (2012: 2,05%) ja poissaolopäiviä/henkilö oli 4,25 (2012: 5,3pv/hlö). Pisimmät sairauspoissaolot aiheutuivat tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvistä, leikkausta vaativista tapahtumista. Toiseksi suurin ryhmä olivat infektiot. Vastaanottokäyntejä oli 462, joista 65 % liittyi tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Seuraavaksi eniten työterveyshuollon palveluja käytettiin terveystarkastuksiin. Pelastusopiston Aslak-kuntoutusryhmä allasjumpalla. Kuva: Petri Tikkanen Aslak-ryhmäläiset ovat jakaneet kursseilla saatua oppia myös työpaikalla, kukin omissa yksiköissään. Hallinnon yksikössä keskusteltiin lähijakson jälkeen hyvän unen merkityksestä. Päällystöopetusyksikössä pohdittiin omien liikuntatottumusten uudellenarviointia ja liikunnan merkitystä muutoinkin.

28 27 / 31 Taulukko 6. Sairaustapausten kesto Sairauden kesto (pv) lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,69 6 4, ,00 2 1,35 0 0,00 1 0,55 3 2, ,58 0 0,00 0 0,00 4 2,20 0 0,00 yli ,00 0 0,00 1 0,79 0 0,00 1 0,67 Yht Kaikki sairauspoissaolot (työterveyshuollon kautta myönnetyt sekä esimiehen luvalla olleet) laskivat edellisvuodesta. Merkittävää on, että vaikka pientä nousua oli yli 61 päivää kestävissä poissaoloissa, laskua oli yhden päivän kestävissä poissaoloissa lähes 10 prosenttiyksikköä. Taulukko 7. Sairauspäivät/henkilötyövuosi Vuosi Henkilö- Henki- Poissaolo- Sairauspäiviä (työpäiviä) työ- löiden tapauksia Pv/ vuosia lkm lkm Pv/ Pv/ henkilö- Lkm tapaus henkilö työvuosi , ,67 6,93 7, , ,10 6,40 6, , ,65 6,17 6, , ,96 9,12 9, , ,37 6,92 7,12 Työterveyshuollon kustannukset laskivat noin 10 %. Positiivista laskussa oli se, että sairaanhoidonkulut laskivat yhteensä 11 % ja ensimmäistä kertaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kulut olivat sairaanhoidon kuluja suuremmat. Tämä on erittäin hyvä suunta ja tavoitteena on työterveyshuollon kanssa ylläpitää nyt saavutettua trendiä. Työterveyshuollon kustannukset olivat 592 /henkilötyövuosi valtion vastaavan luvun ollessa 438 /henkilötyövuosi. Pelastusopiston toimintaympäristö poikkeaa kuitenkin "normaalista" virastoympäristöstä mm. siinä, että altistumiseen liittyvät biomonitoroinnit ja niihin liittyvä ennaltaehkäisevä työ vaatii perustyöterveyshuollosta poikkeavia toimintoja. Biomonitorointeja toteutettiin 14 kpl, joista toimenpiderajan ylittäviä tapauksia ei ollut kuin kahdella tupakoitsijalla. Toimenpiderajojen ylittyessä työterveyshuolto ja esimies ryhtyvät aina erityistoimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi sekä altistumisen seuraamiseksi. Altistumistutkimuksessa on tiivisti mukana myös Työterveyslaitos. Pelastusopisto osallistui myös Työterveyslaitoksen keinosavututkimukseen, jossa tutkitaan keinosavun mahdollisia terveysvaikutuksia. Tutkimus jatkuu 2014.

29 28 / 31 Taulukko 8. Työterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Vuosi Käyntikerrat Kustannukset kpl/ / / kpl henkilötyövuosi käyntikerta henkilötyövuosi , , , Kaavio 5. Työterveyspalveluiden kustannukset TYÖTURVALLISUUS Pelastusopiston vahva panostus työturvallisuuteen näkyy mm. siinä, ettei Pelastusopistolla ollut yhtään varsinaisista työtapaturmista johtuvaa sairauspoissaolopäivää; työtapaturmiksi luokiteltavia sairauspoissaoloja syntyi ainoastaan henkilöstön virkistyspäivien yhteydessä sattuneissa tapaturmissa. Pelastusopistolle raportoitiin viisi vaaratilanneilmoitusta. Kaikki vaaratilanteet sattuivat harjoitusalueella. Kaikki vaaratilanneilmoitukset käsiteltiin ja niiden perusteella ryhdyttiin tarvittaviin toimenpiteisiin.

2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7

2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7 '.. 'o- P II.ASl'VSOPISl'O 1 Sisällys 1. KATSAUS VUOTEEN 2011 2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7 5. MATKAKUSTANNUKSET

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... Henkilöstötilinpäätös 2009 1 KATSAUS VUOTEEN 2009... 2 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 2. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ... 5 3. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE... 6 4. HENKILÖSTÖKOULUTUS

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2012

Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2012 2013 Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2012 PeoDno/2013/152 1 / 31 Sisällys 1. REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2012... 2 1.1. VUODEN ETAPIT - MIKÄ NÄKYI JA KUULUI... 3 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2014

Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2014 2015 Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2014 PeoDno-2015-119 1 / 37 Sisällys 1. REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2014... 2 VUODEN ETAPIT TAPAHTUMIA MATKAN VARRELTA... 3 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT...

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 Pelastusopiston ja Karelia-Amk:n hanke & YAMK-opinnäytetyö YAMK / Teknologiaosaamisen johtaminen Karelia-Ammattikorkeakoulu Jani Jämsä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12

;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12 ;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12 Miettinen Heikki 9 Seppälä Janne 9 Tikkanen Toivo 9

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma YAMK / Teknologiaosaamisen johtaminen Karelia-Ammattikorkeakoulu Jani Jämsä TUTKIMUSONGELMAT: -

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 21 Henkilöstöraportin tarkoitus Ihmiset ovat palvelutuotantomme keskeisin voimavara. Henkilöstöön liittyvien muutostrendien seuraaminen on taas yksi keskeinen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle.

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Ilpo Lehtonen Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Pilotin päättymisen jälkeen tuotetussa raportissa on kuvattu mallintamisen toteutuminen sekä ehdotettu

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Siirtyminen eläkkeelle...

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa. Esimieskoulutukset 2015-2016

Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa. Esimieskoulutukset 2015-2016 Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa Esimieskoulutukset 2015-2016 Taustaa Pelastustoimen henkilöjohtamisen koulutusohjelmat toteutettiin 2010 2012 Tuolloin nousi esiin tarve lähiesimieskoulutuksille

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Vaaka-hankkeen tulosseminaari 4.2.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Vaaka-hankkeen tulosseminaari 4.2.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Työturvallisuus työssäoppimisessa ammatillisessa koulutuksessa Vaaka-hankkeen tulosseminaari 4.2.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Miksi työkykyjohtaminen ylipäätään on entistä tärkeämpää? Eläkeikä nousee - työurat pitenevät Muutokset

Lisätiedot

monien makujen maustaja

monien makujen maustaja monien makujen maustaja Maustaja Oy Elintarvikkeiden sopimusvalmistuskumppani 70 työntekijää Liikevaihto v. 2013 n. 16,0 milj. euroa Vienti noin 23 % liikevaihdosta Tuotanto ja toimistotilat, 6600 neliömetriä,

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit Rapor'pake*t Rapor'pake*t 4 raporttipakettia työhyvinvoinnin seuraamiseen ja mittaamiseen henkilöstön tunnuslukujen analysoimisen hälytysraportit tukemaan päivittäistä johtamista tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot