Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2013"

Transkriptio

1 2014 Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2013 PeoDno/2014/173

2 1 / 31 Sisällys 1. REHTORIN KATSAUS VUOTEEN VUODEN ETAPIT - MIKÄ NÄKYI JA KUULUI HENKILÖSTÖVOIMAVARAT KOULUTUS JA KEHITTYMINEN TULO- JA LÄHTÖVAIHTUVUUS TYÖHYVINVOINTI TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖTURVALLISUUS ILON AIHEITA TYÖN ULKOPUOLELTA Taulukko 1. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö ( )... 5 Taulukko 2. Henkilöstön ikärakenne ( )... 8 Taulukko 3. Henkilöstön koulutustasoindeksi Taulukko 4. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Taulukko 5. Henkilöstön tulovaihtuvuus Taulukko 6. Sairaustapausten kesto Taulukko 7. Sairauspäivät/henkilötyövuosi Taulukko 8. Työterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Taulukko 9. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät Kaavio 1. Henkilötyövuosien kehitys... 6 Kaavio 2. Henkilöstön määrä sukupuolittain... 6 Kaavio 3. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys... 7 Kaavio 4. Henkilöstön koulutusrakenne ( ) Kaavio 5. Työterveyspalveluiden kustannukset Kannen kuva: Henkilökunnan eräretken menuun kuului suussa sulava loimulohi, joka tietysti valmistettiin paikan päällä. Kokkina opettaja Pertti Miettinen.

3 2 / Rehtorin katsaus vuoteen 2013 AIHETTA ILOON JA HUOLEEN Lähtökohtaisesti - ja virkaehtosopimuksen mukaan - vietämme työhön liittyvissä askareissa päivittäin seitsemän tuntia viisitoista minuuttia. Vaikka nukkuakin pitää ja perhettä elää ja vielä jotakin harrastustakin ylläpitää sielun ja ruumin virvoittamiseksi, lohkaisee työ itse kunkin ajasta merkittävän osan. Eikä välttämättä aina onnistu aivojen paketointi siten, että työasiat ihan oikeasti jäisivät työpaikalle, vaan ne seuraavat tahtomattammekin työpaikan tontilta mukanamme. Joillekin työasioiden seuraaminen vapaa-ajalle on kauhistus, joillekin taas se saattaa olla jopa mieluisaa. Me pelastusopistolaiset olemme erilaisia tässäkin suhteessa. Vuosi 2013 on tuottanut aivan varmasti työn iloa ja onnistumisen kokemuksia. Isoja haasteita on kohdattu, osa selätetty ja osan kanssa opittu ja totuttu elämään - on tehty se, mikä on voitu. Omaa työtä on tarkasteltu kriittisesti ja on etsitty uusia tapoja toimia. Tähän meitä on kirittänyt ulkoisesta toimintaympäristöstä kumpuava paine, ennen kaikkea heikentynyt taloudellinen tilanne. Huolta erityisesti opettajien keskuudessa ovat herättäneet säästötarpeet ja -velvoitteet, jotka käytännössä tarkoittavat lähiopetuksen supistamista, harjoituskertojen vähentämistä - siis totutusta laatutasosta poikkeamista. Huolta ei ole omiaan ollut vähentämään tieto siitä, että tämä on todennäköisesti vasta alkua. Talouden kohenemisesta ei juurikaan ole riemuun yllyttäviä merkkejä. Kaiken huolen ja epävarmuuden keskellä Pelastusopistossa halutaan pitää huolta henkilöstön jaksamisesta ja yhteishengen luomisesta. Rehtorilla ja muulla johdolla on luonnollisesti vastuu näyttää suuntaa ja toimia esimerkillisesti, kuitenkaan ei pidä vähätellä jokaisen työyhteisömme jäsenen omaa panosta koko yhteisön työhyvinvoinnin, jaksamisen ja yleisen mielialan luomisessa ja ylläpitämisessä. Henkilöstö valitsi opistolaisten keskuudesta ensimmäisen kerran "Hyvän fiiliksen tuojan", mikä mielestäni selkeästi ilmentää jokaisen vastuuta. Kun luen vuoden 2013 henkilöstötilinpäätöstä, tunnen ylpeyttä ja kiitollisuutta. Vuoden etapit paljastavat, että meillä on paljon perinteistä, totuttua, tuttua ja turvallista, joka osaltaan kantaa siinä, mikä on uutta, ennen kokematonta, pelottavaakin. Nuoruus on vika, joka korjaantuu meissä kaikissa - vuonna 2013 vietettiin ennätysmäärä 50- ja 60-vuotissyntymäpäiviä. Vielä ollaan kuitenkin keski-iässä alle valtion keski-iän. Osaamisen kehittämistä on tuettu vahvasti, taloustilanteen kiristymisestä huolimatta. Tätä tunnutaan arvostettavan henkilökunnan keskuudessa. Oma ilonaiheensa on JETkoulutus, joka alkoi elokuussa, ja jossa ahertaa 17 opistolaista. Pelastusopistolla on paljon riskialtista toimintaa, joka on pysynyt hallinnassa tiukan turvallisuusotteen ansiosta. Tämä ote ei voi missään olosuhteissa herpaantua, vaan meidän tulee elää sen mukaisesti kuin opetamme - turvallisuus on yhteinen asiamme. Itse miellän turvallisuuden käsitteenä laajana, se on paitsi konkreettista turvallisuutta esimerkiksi työturvallisuuden näkökulmasta, se on myös turvallisuuden ja hyvinvoinnin tunnetta, iloineen ja huolineen. Mervi Parviainen rehtori

4 3 / Vuoden etapit - mikä näkyi ja kuului Tapahtumia vuoden 2013 varrelta. Tammikuu Kevätlukukauden avajaistilaisuus uusille opiskelijoille Sukellusaltaan korjaus käynnistyi. Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Kuopiolaisella peruskoululla tapahtunut koulu-uhkaus pelästytti myös Pelastusopistolla. Henkilökunnalle järjestetiin turvallisuusinfot auditoriossa helmikuun lopulla. Pelastajatutkinnon auditointitilaisuus Toimintakertomus ja henkilöstötilinpäätös 2012 ilmestyivät. Merkittävä koulutusyhteistyösopimus suomalaisia lentokenttiä isännöivän Finavia Oyj:n kanssa toteutui. Sähköisen oppilaitosverkon suunnittelu käynnistyi yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Työyhteisötaidot ja osaaminen -kysely henkilökunnalle. Kriisinhallintakeskus järjesti kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaatioharjoituksen Pelastusopistolla Valtakunnallinen 8-luokkalaisten turvallisuustaitokisa Nou Hätä! Pelastusopiston kampuksella ja harjoitusalueella (järjestäjänä SPEK). Henkilöstölehti nro 1/2013 ilmestyi sähköisenä julkaisuna Tutkinto-opiskelijoiden laajamittainen loppuharjoitus harjoitusalueella kruunasi sekä opiskelijoiden että opettajien kevätlukukauden uurastuksen. Valmistujaistilaisuus Yhteensä 107 tutkinto-opiskelijaa valmistui. B-rakennuksen lasitiilitornin korjaus käynnistyi. Räddningsmannakurs 78:n uunituoreet pelastajat lausumassa pelastajan valaa (Räddarens ed). Pelastusopistolta valmistui toukokuun valmistujaisjuhlassa vuosien tauon jälkeen ruotsinkielinen pelastajakurssi, yhteensä 17 henkilöä. Kurssi järjestettiin osittain Pietarsaaressa, Vaasassa sekä Kuopiossa. Edellinen ruotsinkielinen kurssi valmistui vuonna 2006.

5 4 / 31 Heinäkuu Pelastusopiston uudistetut verkkosivut julkaistiin 1.7. Keskeinen energiansäästöön liittyvä saneerauskohde oli B-rakennuksen maalämpö/maakylmäratkaisun käyttöönotto heinä/elokuussa. Elokuu Syyslukukauden käynnisti opetuksen kehittämisviikko, johon osallistui koko henkilökunta. Jyrki Pennanen sisäministeriöstä oli paikan päällä esittelemässä CAF-itsearviointia, mikä käynnisti laadunarviointiprosessin. Alkusammutus- ja hätäensiapukoulutukset järjestettiin henkilökunnalle elosyyskuussa. Uusi lentokonepalosimulaattori saapui harjoitusalueelle. Pelastusopistolle räätälöity Johtamisen erikoisammattitutkinto Jet käynnistyi, mukana yhteensä 17 esimiestä ja asiantuntijaa. Syyskuu Lokakuu Henkilökunnan eräretkellä reippailtiin Älänteen Natura-alueella kauniissa syyssäässä. VMBaro-työtyytyväisyyskysely ja esimiesbarometri toteutettiin. Pelastusopiston puhelinnumerot muuttuivat 0295-alkuisiksi alkaen. Monipalosimulaattorille myönnettiin EAKR-hankerahoitusta Pohjois-Savon liitolta. Kriisinhallintakeskuksen FRF-varaston siirto Helsingistä Pelastusopistolle käynnistyi. Marraskuu Sähköinen henkilöstölehti nro 2/2013 ilmestyi laajana sidosryhmänumerona Lehden julkaisu päättyi tähän numeroon. Joulukuu Valmistujaistilaisuus Yhteensä 89 valmistuvaa opiskelijaa uunista ulos. Rakovalkean äärellä kelpasi istahtaa kaikessa rauhassa. Syyskuussa suuntasimme koko talon voimin kohti Älänteen Natura aluetta. Ohjelmassa oli mm. rakovalkean tekoa sekä patikointia mukavassa kangasmetsässä. Joukkuekisassa arvuuteltiin puulajeja ja ilmansuuntia, osa pääsi testamaan myös jousiammuntaa.

6 5 / Henkilöstövoimavarat HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET Tarttuvat eläintaudit -tiimin kanssa virkistäytymispäivillä. Heini äärimmäisenä vasemmalla. Kriisinhallintakeskukselle koulutussuunnittelijan työhön palannut Heini Utunen pitää ulkomaan työkokemustaan valtavana hyötynä nykyisiin tehtäviinsä. Heini työskenteli YK:n maatalous- ja ruokajärjestö FAO:n ohjelmavastaavana Vietnamin Hanoissa loppuvuodesta 2009 alkaen, pääasiassa ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin liittyvissä tehtävissä. Pelastusopiston henkilöstömäärä oli 138, joista Pelastusopistossa 110 ja Kriisinhallintakeskuksessa 29 henkeä. Henkilöstötyövuosia toteutui 134, joista Pelastusopistossa 104 ja Kriisinhallintakeskuksessa 30. Korkeakouluharjoittelijoita oli tarkasteluhetkellä 10 ja henkilötyövuosia kertyi heidän osaltaan 3. Sekä henkilöstötyövuosissa että henkilöstömäärissä pysyttiin tulossopimuksen asettamissa rajoissa. Taulukko 1. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö ( ) Vuosi Kokoaikainen henkilökunta Osa-aikainen henkilökunta Muu Muu Opetus henkilöstö %- Yht. muutos %- osuus Opetus henkilöstö %- Yht. muutos %- osuus Kaikki yht ,94 97, ,00 2, ,00 94, ,00 5, ,68 94, ,50 5, ,05 97, ,86 2, ,22 95, ,00 4,35 138

7 6 / 31 Kaavio 1. Henkilötyövuosien kehitys Pelastusopisto on miesvaltainen organisaatio. Varsinkin pelastustoiminnan opetuksessa vaaditaan vahvaa pelastustoimen osaamista, joka käytännössä tarkoittaa pelastusalan tutkinnon suorittamista ja käytännön kokemusta pelastusalan tehtävistä. Naisten osuus Pelastusopiston henkilöstöstä on pysynyt vertailuvuosien aikana samalla tasolla. Kaavio 2. Henkilöstön määrä sukupuolittain

8 7 / 31 Pelastusopiston henkilöstötyövuoden hinta oli , joka nousi 3 % edellisvuodesta. Valtionhallinnossa keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli Pelastusopiston henkilöstöstä palkattomalla virkavapaalla oli yhteensä 10 henkilöä, joista 6 siviilikriisinhallintatehtävissä. Projekteissa tai tutkimustehtävissä oli kaikkiaan 14 määräaikaista ja 6 vakituista työntekijää. Korkeakouluharjoittelijoita laskenta-ajankohtana oli 10. Vakinaisen henkilöstön määrä on hieman lisääntynyt edellisvuodesta. Kriisinhallintakeskuksessa vakinaistettiin kaksi määräaikaista virkasuhdetta. Muutoin vakinaisten määrän lisääntyminen johtui virkavapailla olleiden vakinaisten työntekijöiden paluusta. Kaavio 3. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys Pelastusopiston henkilöstön keski-ikä oli 45 vuotta, joka on alle valtion keskiarvon (46,1), mutta yli sisäministeriön hallinnonalan (43). Pelastusopiston henkilöstöstä 34 % on vuotiaita. Pelastusopisto pystyi rekrytoimaan 2013 aikana tasaisesti eri ikäryhmissä olevia henkilöitä myös niihin yksiköihin, joissa on tärkeää huomioida ikäryhmätasapaino henkilöstösuunnittelun näkökulmasta. Opetuspuolella on kuitenkin jatkossa syytä tarkastella mahdollisuuksia lisätä alle 35-vuotiaiden rekrytointia, kuitenkin huomioiden hyvän hallinnon ja Pelastusopiston rekrytointipolitiikan asettamat raamit.

9 8 / 31 Taulukko 2. Henkilöstön ikärakenne ( ) Vakituinen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Kaikki yht. %- Muu Muu Muu jakauma Ikä (v) Opetus henkilöstö Yht. Opetus henkilöstö Yht. Opetus henkilöstö ikä- Yht. luokittain ,45 % ,04 % ,16 % ,06 % ,29 % ,00 % Yht ,00 % Pelastusopistolle on tärkeää, että organisaatio pystyy tukemaan eri- ikäisiä ja eri sukupuolta olevia työntekijöitä yhdenvertaisesti heidän eri työ- ja elämäntilanteissaan. Tähän liittyy mm. pyrkimys työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen mahdollisuuksien mukaan, perhearvojen kunnioittaminen mm. isyysvapaiden kautta sekä yleinen yhdenvertaisuutta korostava johtamisperiaate. Strömin Markun 60-vuotispäiviä juhlittiin elokuussa. Markkua onnittelemassa rehtori Mervi Parviainen. Pelastusopistolla on tapana juhlistaa henkilökunnan 50- ja 60 -vuotispäiviä yhteisten kahvien merkeissä. Kuusikymppisten kastiin ehti ensimmäisenä varautumisyksikön vanhempi opettaja Markku Ström, kuvassa. Vuonna vuotispäiviään vietti myös päällystöopetusyksikön opettaja Kari Koivistoinen.

10 9 / 31 Rehtori Mervi Parviainen sai yksilöllisiä 50-vuotishuomionosoituksia. Amican käsityötaituri Ansa oli virkannut pinkin "virkahatun". 50-vuoden rajapyykin ylitti 11 pelastusopistolaista: Ari Kivari, Ismo Kärkkäinen, Timo Laatikainen, Timo Loponen, Mervi Parviainen, Birgitta Ahtonen, Matti Honkanen, Jukka Elo, Pekka Kortelainen, Kyösti Survo ja Vesa Siivonen. Kuvassa rehtorimme ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen lahjoittama sammutusasu, jonka koko oli mitoitettu huomioiden iän mukanaan tuoma savusukelluskelvottomuus.

11 10 / 31 PALVELUSVUODET JA KUNNIAMERKIT Vuonna 2013 palkittiin kunniamerkein ja palvelusvuosilahjoin niitä pelastusopistolaisia, jotka ovat omalla työllään saavuttaneet arvostusta Pelastusopiston ja sidosryhmien silmissä. Perusteluissa mainitaan mm. tuloksellinen toiminta, laaja sidosryhmien luottamus sekä korkea palveluasenne. Palkitsemiseen ovat vaikuttaneet myös hyvä kehittämisote sekä aktiivisuus soveltaa uusia, joskus haasteellisiakin asioita etujoukoissa. Kevätlukukauden valmistujaisjuhlassa juhlittiin opiskelijoiden lisäksi henkilökuntaa. Toukokuun valmistujaisjuhlassa jaettiin henkilökunnalle presidentti Sauli Niinistön myöntämät kunniamerkit. Kuvassa vasemmalta Tapani Saarela ja Markku Liukkonen (Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi) sekä Eira Valta- Karhunen (Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali). 10 ja 20 palvelusvuottaan juhlineet palkittiin joulukuun valmistujaisjuhlassa. Kerran vuodessa juhlitaan pyöreitä palvelusvuosia saavuttaneita. Kuvassa vasemmalta Kari Kumpulainen, Esa Kokko, Mauri Kurvinen ja Kyösti Survo (10 palvelusvuotta) sekä Timo Väisänen, Airi Turtiainen ja Arja Eskelinen (20 palvelusvuotta). Kuvasta puuttuu myös 20 palvelusvuottaan juhlinut Harri Honkanen.

12 11 / 31 Janin motto: Hommat hoidetaan jämäkästi ja asiallisesti, mutta pelisilmällä ja pilke silmäkulmassa. Pelastusopiston oppilaskunta valitsee aina vuoden päätteeksi "henkilökunnan suosituimman". Päällystöopetusyksikön vanhempi opettaja Jani Jämsä on saanut tämän kunnian jo vuosina 2009, 2010, 2012 ja Tämä on mielestäni suurin tunnustus, jonka opettaja voi tässä talossa saada. Arvostan sitä todella korkealle, kertoo Jani. Jukka opastamassa eräretkeläisiä joukkuekisaa varten (vasemmalla). Hymyssä suin, kuten aina. Taustalla luottamusmiehet Pertti Miettinen ja Kari Kovakoski. Vuonna 2013 valittiin ensimmäisen kerran henkilökunnan kesken "Hyvän fiiliksen tuoja". Valituksi tuli ensihoito- ja pelastustoimintaopetuksesta opettaja Jukka Parviainen. Perusteluissa mainittiin mm., että Jukka on peruspositiivinen persoona, ei levitä huhuja vaan ottaa selvää ja on reilu ja rehellinen työkaveri.

13 12 / Koulutus ja kehittyminen Yksi keskeinen oppilaitoksen kehittymisen avain on sen elinikäisen oppimisen oivaltanut henkilöstö. Pelastusopisto tukee henkilöstön osaamisen kehittämistä vahvasti. Opettajilla on mahdollisuus käyttää itsensä kehittämiseen 100 tuntia vuodessa. Myös muulla henkilöstöllä on mahdollisuus kehittää itseään kehityskeskustelussa sovitulla tavalla osallistumalla erilaisiin tutkintoihin, koulutuksiin, seminaareihin tai tutustumalla esimerkiksi muiden organisaatioiden tapaan tehdä työtä. Opettajien Lundberg (vas.) ja Kokko (oik.) yhteinen Amkopinnäytetyö antoi tietoa ensihoidon opetuksen kehittämiseen. Ensihoito- ja pelastustoimintayksikön opettajat Esa Kokko ja Jarkko Lundberg saivat pitkän uurastuksen jälkeen valmiiksi Savonia Amk:ssa Ensihoitajan tutkinnon opinnot. Opinnäytteemme oli tilaustyö, joka tehtii Pohjois- Savon ensihoitokeskukselle ja KYS sydäntoimenpidekeskukselle. Työmme käsitteli sydäninfarktipotilaiden hoitoketjuja. Elokuussa aloitettiin organisaation kehittäminen yhteisen CAF-itsearviointimallin avulla. CAF on kehitetty julkisen sektorin organisaatioille laadunarvioinnin työkaluksi. Pelastusopiston henkilöstöstä muodostetussa arviointiryhmässä työskenteli yhdeksän henkilöä. Vetäjinä toimivat yliopettaja Matti Hurula ja suunnittelija Johanna Kinnunen. Arvioitavat alueet toimintatapojen osalta olivat: johtajuus, strategia ja toiminnan suunnittelu, henkilöstö, kumppanuudet & resurssit sekä prosessit. Tulosten osalta arvioitavat alueet olivat: asiakas- ja kansalaistulokset, henkilöstötulokset, yhteiskuntavastuutulokset sekä keskeiset suorituskykytulokset. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2014.

14 13 / 31 CAF-arviointiryhmä (vas): Johanna Kinnunen, Markku Liukkonen, Airi Turtiainen, Pertti Laitinen, Sirkku Jänis- Korhonen, Esko Kaukonen, Markku Ström ja Matti Hurula. Kuvasta puuttuu Ville-Veikko PItkänen. CAF-arviointiryhmän tavoitteena oli mm. itsearvioinnissa löydettyjen vahvuuksien tiedostaminen sekä toiminnan kehittäminen löydettyjen kehittämiskohteiden kautta. Lisäksi työnä oli Pelastusopiston toiminnan kokonaisvaltainen kuvaaminen virastotasolla. Tavoitteena on saada CAF:sta pysyvä työkalu toiminnan kehittämiseen. Pekka Lindholmille opinnot antoivat varmuutta opettajana toimimiseen sekä perustietoa oppimisesta ja opettamisesta. Ensihoito- ja pelastustoimintaopetuksen vanhempi opettaja Pekka Lindholm sai pedagogiset opinnot Jyväskylän Amk:ssa päätökseen toukokuussa. Pelastusopisto tuki opiskelua antamalla työaikaa opintoihin ns. oman ammatillisen kehittymisen tunneista sekä mahdollisti virkamatkan koulun ensimmäisiin kontaktipäiviin Jyväskylässä, kertoo Pekka.

15 14 / 31 Petri Tikkanen on muokannut urapolkuaan haluamaansa suuntaan määrätietoisella kouluttautumisella. Petri Tikkanen suoritti vuonna 2013 Laurea AMK:n oppilaitosturvallisuuden erikoistumisopinnot sekä JAMK:n ammatilliset opettajaopinnot, jotka molemmat yhdessä järjestyspäällikön tehtävien hoitamisessa saadun kokemuksen kanssa edesauttoivat siirtymistä uuteen turvallisuuskoordinaattorin tehtävään alkaen. Vuonna 2013 otettiin käyttöön opettajien urasuunnittelumalli, jota työstettiin yhdessä opetusyksiköiden päälliköiden sekä yhteistoiminta- ja työsuojeluryhmän kanssa. Urasuunnittelumalli oli mukana kehityskeskustelukierroksella ja sen tavoitteena on auttaa esimiestä ja opettajaa miettimään tulevaisuuden kehittämispolkuja sekä niihin vaadittavia osaamisen kehittämistarpeita. Pelastusopistolla alkoi elokuussa 2013 Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET), johon osallistuu 17 pelastusopistolaista. Mukana on sekä esimiehiä että eri toimintojen vastuuasiantuntijoita. Koulutuksen tavoitteena on paitsi kehittää osallistujien johtamisvalmiuksia myös parantaa yhtenäistä käsitystä Pelastusopiston toimintaperiaatteista ja pelisäännöistä sekä sitouttaa osallistujia yhteisiin toimintamalleihin. Osana Jetiä toteutetaan 17 kehittämishanketta, joista mm. kolme liittyy osaamisen hallintaan. JET- tutkinto toteutetaan oppisopimuskoulutuksena ja sen rahoittaa Pohjois- Savon oppisopimuskeskus. Pelastusopiston koulutuspanostus oli 3,8 työpäivää/henkilötyövuosi. Tässä luvussa eivät ole mukana kehittämistoimintaan liittyvät työpäivät, joihin lasketaan mm. elokuun ensimmäisen viikon opetuksen kehittämisviikko, CAF-arviointiin käytetty työaika sekä muut työyhteisön kehittämiseen liittyvät työpäivät. Koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin 1325,60 /henkilötyövuosi, joka on 357 enemmän kuin edellisvuonna. Valtiolla koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin keskimäärin 1208 /htv. Pelastusopiston koulutustasoindeksi on jatkanut edelleen hiljaista nousua, ja tasoa voidaan pitää jo tällä hetkellä erittäin hyvänä; indeksi oli 5,63 (valtion koulutustasoindeksi 5,2).

16 15 / 31 Taulukko 3. Henkilöstön koulutustasoindeksi Vuosi Koulutustasoindeksi 5,46 5,45 5,46 5,53 5,63 Koulutustasoindeksi, opetushenkilöstö 5,47 5,49 5,44 5,38 5,49 Koulutustasoindeksi, muu henkilöstö 5,45 5,37 5,48 5,71 5,78 Koulutusasteen koulutustasoindeksit: Perusaste 1,5 Keskiaste 3,5 Alin korkea-aste 5 Alempi korkeakouluaste 6 Ylempi korkeakouluaste 7 Tutkijakoulutus 8 Kaavio 4. Henkilöstön koulutusrakenne ( ) Viikolla 31 järjestettiin koko henkilöstön kehittämispäivät. Päivien aikana käytiin läpi mm. työyhteisötaitoja sekä tasa-arvokyselyn tuloksia, koulutuksen kehittämisen näkymiä, viranomaisyhteistyökentän muuttumista sekä monimuotopedagogiikkaa. Lisäksi Sisäministeriöstä Jyrki Pennanen kävi pitämässä CAF-arvioinnin yleisesittelyn. Elokuussa 22 henkilöä osallistui Hausin Pelastusopistolle räätälöimään Toiminnan suunnittelu ja prosessien kehittäminen -koulutukseen, jonka tavoitteena oli parantaa osallistujien tietämystä valtiolla meneillä olevista kehittämishankkeista ja kehittää osallistujien prosessien kehittämisosaamista.

17 16 / 31 Esimiehille tehtiin johtamisen osaamiskartoitus osana kehityskeskustelua. Esimiesbarometrin ja johtamisen osaamiskartoituksen pohjalta laadittiin kaikille esimiehille kehittymissuunnitelmat. Esimiesbarometri ja johtamisen osaamiskartoitus toteutetaan kolmen vuoden välein. Johtamisen osaamiskartoitus sisälsi sekä valtion yhteisiä esimiesosaamisia että Pelastusopiston esimiesten itse määrittelemiä esimiehen osaamisvaatimuksia. Työyhteisötaidot-kyselyn tulos. Ulomman kehän tulos on arvio jokaisen omista työyhteisötaidoista, sisemmässä kehässä näkyvät muulle työyhteisölle annetut arvosanat. Työyhteisötaidot ja osaaminen -henkilöstökysely herätteli keskustelua aiheesta keväällä, aiheen käsittelyä jatkettiin infotilaisuudella syksyn kehittämisviikolla sekä yksikköpalavereissa. Työyhteisötaidoista keskustellaan jatkossa kehityskeskusteluissa vuosittain.

18 17 / Tulo- ja lähtövaihtuvuus Organisaation kehittymisen ja uudistumisen kannalta on tärkeää, että organisaatiossa on sopivassa suhteessa kokemusta ja historiatietoa sekä uusi ajatuksia ja tuulahduksia. Vuoden 2013 aikana vietettiin yhdet eläkekahvit, kun teknisenä päällikkönä pitkään työskennellyt Antti Silvennoinen nousi arvostettuun eläkeläiskaartiin. Silvennoisen Antin eläkepäivät kuluvat aktiivisissa merkeissä urheilun ja lastenlasten parissa. Pelastusopiston pitkäaikaisen teknisen päällikön Antti Silvennoisen eläkekahveja naatiskeltiin kesällä. Antti on tehnyt pitkän työrupeaman Pelastusopistolla ja hänen aikanaan mm. harjoitusalueen olosuhteet ovat kehittyneet huimasti. Antti on ollut hyvin pidetty työkaveri sekä arvostettu yhteistyökumppani myös ulkoisille sidosryhmille. Antti jakoi myös esimerkillisesti hiljaista tietoaan "toiselle Antille" ennen poisjääntiään. Tiina-Riikka Nymanin kotoa löytyy Maine Coon -rotuisia kissoja, joista kuvassa Pr Ameliinan El Tigre eli "Lenni". Tiina-Riikka Nyman kävi jo aiemmin hätäkeskuspäivystäjän työnsä ohella Pelastusopistolla tuntiopettajana. Kun sopiva tilaisuus tuli, hän siirtyi opistolle ma. opettajaksi. Suurin osa opetuksestani tapahtuu hätäkeskussimulaattorissa. Olen myös perehtymässä sosiaalitoimen tehtävänkäsittelyyn, jota alan jatkossa opettaa, kertoo Tiina- Riikka. Vuoden aikana Pelastusopistossa toteutettiin kaikkiaan 14 rekrytointia. Pelastusopiston lähtövaihtuvuus oli erittäin pieni, ainoastaan 2,16 %. Suurin osa avoimista tehtävistä oli pääasiassa sijaisuuksiin perustuvia määräaikaisia virkasuhteita. Korkeakouluharjoittelijoita rekrytointiin 10 henkeä. Uusia vakituisia työntekijöitä rekrytoitiin ainoastaan julkiselta sektorilta, mutta

19 18 / 31 määräaikaisten rekrytoitujen työntekijöiden joukossa on myös erittäin laajan yksityisen sektorin kokemuksen omaavia asiantuntijoita. Päivi Kuosmanen aloitti työt Kriisinhallintakeskuksella 1.5. Kriisinhallintakeskuksen kehittämispäällikkö (ent. tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori) FT Päivi Kuosmanen palasi kotiseuduilleen Kuopioon Saksasta tutkimustehtävistä ja Lähi-idän instituutin tutkijakoordinaattorin toimesta. Aiempaa kokemusta on ulkoasiainministeriön tehtävistä. Koen kriisinhallintaan liittyvät tutkimus-, kehittämis- ja projektitehtävät tärkeinä ja mielekkäinä, sanoo Päivi uudesta työstään. Tutkimusryhmän työstämät hankkeet on esitelty Pelastusopiston verkkosivuilla, Tutkimus- ja kehittämishankkeet -osiossa. Tutkimus- ja kehittämispalvelut -yksikössä käynnistyi useita hankkeita, joiden myötä remmiin saatiin mahtavia tyyppejä (ma.). Kuvassa vasemmalta Jari Soininen ja Matti Sipilä (Varanto), Juhani Silvennoinen (Voti), Hanna Honkavuo (Crisma), Laura Hokkanen (somehankkeet), Juho Voutila (Varanto) sekä Jani Bergström (Selko).

20 19 / 31 Teemu Pietilä (vas.) kouluttamassa vietnamilaisia palomiehiä. Vietnamissa perheen kanssa hoitovapaalla ollut opettaja Teemu Pietilä ehti kerätä kokemusta myös paikallisten palomiesten kouluttamisesta. Aktiivisena miehenä Teemu järjesti kolme laajempaa koulutussessiota vietnamilaisille valiopalomiehille sammutus-, raivaus- ja nostolava-autojen ympärille. Tulkin välityksellä tapahtunut koulutus oli unohtumaton kokemus, kertoo Teemu. Taulukko 4. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Poistuman syy lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Vaihtuvuus (uusi työnantaja) 1 2 1,98 4 2,86 8 5,56 5 3,62 2 1,44 Valtion sisällä ,99 2 1,98 2 1,98 1 0,99 0 0,00 Kunta ,00 2 1,98 2 1,98 2 1,98 2 1,98 Yksityinen sektori yms ,99 0 0,00 4 3,96 2 1,98 0 0,00 Eläkkeelle siirtyneet yht ,98 1 0,71 3 2,08 1 0,72 1 0,72 Vanhuuseläke ,99 1 0,99 2 1,98 1 0,99 1 0,99 Työkyvyttömyyseläke ,00 0 0,00 1 0,99 0 0,00 0 0,00 Yksilöllinen varhaiseläke ,99 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Muu eläke ,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Kuollut 3 1 0,99 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Määräaikaikaisuus , , , , ,04 Muu syy (ml. tuntematon) 5 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Palkaton loma/virkavapaus , , , ,42 5 3,62 Poistuma yht. ( ) 25 19, , , ,22 8 5,76 Luonnollinen poistuma (1+2+3) 5 3,85 5 3, ,64 6 4,35 3 2,16 Henkilökierrossa muualla 2 1,54 2 1,43 2 I30 2 1,39 0 0,00 Henkilölukumäärä edellisen vuoden lopussa

21 20 / 31 Taulukko 5. Henkilöstön tulovaihtuvuus Tulosyy lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Toinen työnantaja 1 4 3,08 2 1,43 9 6, ,25 3 2,16 Valtion toinen virasto Kunta Yksityinen sektori yms Siirtynyt eläkkeeltä Palannut palkattomalta virkavapaalta tms ,15 7 5,00 2 1,39 3 2,17 1 0,72 Määräaikaisuus Työtön, opiskelija Tuntematon tulosyy 6 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Tulo yht. ( ) 27 20, , , , ,23 Varsinainen tulovaihtuvuus ( ) 18 13, , , , ,07 Henkilökierrossa muualta 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Henkilölukumäärä edellisen vuoden lopussa

22 21 / Työhyvinvointi Pelastusopistolla työhyvinvointia halutaan edistää yksilön ja yhteisön näkökulmista tarjoten vaihtoehtoja sekä fyysisen että henkisen työkyvyn edistämiseen sekä työn ja perheen "yhdistämiseen". Pelastusopisto panosti työtyytyväisyyden edistämiseen 342 /henkilötyövuosi, joka oli hieman enemmän kuin valtiolla keskimäärin (222 /htv). Työkunnon edistämiseen käytettiin 229 /htv sen ollessa valtiolla keskimäärin 119 /htv. Työkunnon edistämisen luvussa ei kuitenkaan ole huomioitu opettajien työkunnon edistämiseen liittyvän työajan osuutta, koska sen laskeminen opettajien kokonaistyöajan puitteissa ei ole nykyisessä raportointijärjestelmässä mahdollista. Suurimman kuluerän työhyvinvointikustannuksissa muodostavat liikunta- ja kulttuurisetelit, pikkujoulut, kuntopiiri, hieroja sekä työhyvinvoinnin edistämiseen käytetty työaika. Kulttuuriseteleitä oli henkilökunnalle tarjolla maksimissaan 30 kpl/hlö, joista jäi maksettavaksi 50 % omavastuuosuus. Seteleiden käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen, niitä lunasti vuonna 2013 yli puolet henkilökunnasta.

23 22 / 31 Petosen paloasemalla työskentelevä Antti Turunen on myös pelastusopistolaisten luottohieroja. Pelastusopistolla käy parin viikon välein hieroja, jonka palveluja (30 min/krt) henkilökunta voi käyttää työaikana. Työnantaja tukee toimintaa siten, että kävijälle jää maksettavaksi 8 euron omavastuuosuus. Ihmistä ei ole tehty istumatyötä varten. Näyttöpäätetyötä tekevien tulisi muistaa välillä tauottaa työtään ja venytellä, muistuttaa Antti Turunen. Pelastusopisto tarjoaa henkilökunnan lapsille mahdollisuuden laadukkaaseen työelämään tutustumisjaksoon (TET-jakso), jossa he voivat tutustua monipuolisesti eri yksiköiden toimintoihin. Vuonna 2013 apunamme oli neljä ahkeraa "tettiläistä". Joona Miettinen vietti 9. lk TET-jakson Pelastusopistolla. 9-luokkalaiset Joona Miettinen ja Patrik Söderholm olivat TETjaksolla Pelastusopistolla vk Viikko eteni ennalta laaditun lukujärjestyksen mukaan. Tutustuimme mm. pelastajien ajoharjoitteluun, seurasimme häkesimulaatioharjoitusta, vietimme päivän korjaamolla ja seurasimme myös uusien opiskelijoiden valintatilaisuutta.

24 23 / 31 Eino Jämsä oli tyytyväinen TET-jaksoonsa Pelastusopistolla. Vapaa-ajalla käsissä pysyy sähkökitara. Eino Jämsä oli 7. lk TETjaksolla Pelastusopistolla Tein monipuolisia työtehtäviä, tunti per paikka. Lisäksi osallistuin Palotarkastuksen peruskurssin oppituntiin ja pelastajaoppilaiden kokeen palautukseen. TET:ssä sain hyvän mielikuvan työelämästä. Mielenkiintoisia asioita jäi kokematta, ja ajatuksissa on tulla uudestaan, Eino kertoo. Henkisen työhyvinvoinnin lisäksi Pelastusopistolla kannustetaan fyysisen kunnon ylläpitoon ja kehittämiseen. Työnantaja tarjoaa erinomaiset puitteet omaehtoiselle toiminnalle; henkilökunnan käytettävissä ovat liikuntasalin lisäksi kuntosali ja kuntohuone. Vuonna 2012 käynnistynyt kuntopiiri kokoontui viikottain myös vuonna Syksyllä käynnistyi lisäksi henkilökunnan kuntokampanja, joka kesti 3 kk. Rankka urheilu vaatii veronsa. Urheilevan äidin kaverina ollut tsemppaaja ottaa lukua kesken suorituksen. Syksyn kuntokampanja houkutteli koko henkilökuntaa liikunnan ilojen äärelle. Joka kuukausi arvottiin useita tuotepalkintoja niiden kesken, joilla oli kuntokorteissaan riittävä määrä "suoritteita", esimerkiksi hyötyliikuntaa, pyöräilyä tai kuntosalia. Palkinnot saatiin lahjoituksina paikallisilta liikunta-alan toimijoilta.

25 24 / 31 Työn ulkopuolinen yhteinen tekeminen yhdistää yli yksikkörajojen. Henkilökunnalla on oma sählyvuoro tiistaisin klo 16 liikuntasalissa. Pelaajat ovat pääasiassa miehiä, mutta naisiakin on joskus ollut mukana. Aktiivisuus on kasvanut ja väkeä käy pelivuorolla hyvin, parhaimmillaan jopa 16 pelaajaa. Pelaajia riittää vaihtopenkillekin asti. Pelataan tosissaan, mutta ei oteta vakavasti, kommentoivat pelaajat savolaiseen tyyliin. Joka tiistai kokoontui henkilökunnan lukupiiri. Työnantaja on vuosittain tukenut lukupiirin toimintaa pienellä summalla, jolla on hankittu lukupiiriläisten yhteisesti sopimia kirjoja. Lukupiiri myös mainostaa hankittuja kirjoja, joita lainataan mielellään muullekin henkilökunnalle. Syyskuussa toteutettiin vuoden tyhy -toiminnan kohokohtana henkilökunnan eräretki Älänteen Natura alueelle (ks. kuva luvun 1.1 lopussa). Koko päivän retkelle osallistui yhteensä 66 henkilöä. Retken suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat pelastustoiminnan opettajat apujoukkoineen. Retki oli kaikin puolin onnistunut, sää suosi ja loimulohi maistui liikunnan päälle. Iltapäivälle retkiläisille oli varattu ruokailu- ja saunomismahdollisuus paikalliselta matkailuyrittäjältä. Tekniset palvelut -yksikkö järjesti elokuussa virkistyspäivän veneilyn merkeissä. Käytössä oli Pelastusopiston kaksi venettä, joilla kierreltiin pitkin Kallavettä Kuopion ja Vehmersalmen maisemissa. Aika-ajoin jalkauduttiin Kallaveden saariin tauolle ja makkaranpaistoon, kertoo yksikönpäällikkö Antti Rissanen.

26 25 / 31 Tässä loihditaan herkullista kastiketta, jota osa vielä "salaa" nuoleskeli kulhoista ruokailun jälkeen. Kuva: Petri Tikkanen Marraskuussa joukko pelastusopistolaisia kokoontui ravintola Tulikukon keittiöön ruoka-ateljee -iltaan. Menu oli herkullinen: kampasimpukoista paistettuja ahvenia, inkivääri-suklaaparfait ja chilillä maustettu hedelmäsalaatti. Master chefinä toimi tottakai ikioma kokkimme Lauri Ihalainen. Illan odotetuin hetki oli tietysti joulupukin vierailu lahjoineen. Pelastusopiston perhepikkujoulu on säilyttänyt paikkansa perheellisten työntekijöiden joulunalusohjelmassa vuodesta toiseen. Tervetulleita ovat puolison ja lasten lisäksi lastenlapset. Tänä vuonna ohjelmassa oli Rautavaaran nuorisosirkuslaisten esitys sekä sirkuskoulua osallistujille, joulupukin vierailua unohtamatta. Syyshämärän jo laskeutuessa Puijon pesäpallostadionille kokoontui 10 innokasta pelastusopistolaista verestämään joko vanhoja pesäpallomuistojaan tai kokeilemaan uutta lajia. Päällystöopetusyksikön vanhempi opettaja Heikki Nupponen toimi itseoikeutetusti pelinjohtajana ja mukana oli myös entisiä huippupelaajia kuten Heikin joukkueessa aikoinaan lukkaroinut Jani Bergström. Tapahtuma tullaan uusimaan aivan varmasti 2014, sen verran porukalla jäi räpsäkäsi vipattamaan. Vuonna 2013 toteutettiin jo tutuksi tullut VMBaro-työtyytyväisyysbarometri sekä ensimmäisen kerran VMesimiesbarometri. Barometrin tulokset julkaistiin koko talolle lokakuussa. Tämän jälkeen järjestettiin marraskuussa koko henkilökunnalle yhteinen paneelikeskustelutilaisuus. Paneelin puheenjohtajina toimivat luottamusmiehet, henkilökunnan kysymyksiin vastasivat rehtori Mervi Parviainen, hallintojohtaja Pia Viklund sekä tutkimusjohtaja Esa Kokki. Keskustelu oli vilkasta ja tilaisuuden jälkeen saatu palaute positiivista.

27 26 / 31 Esimiesbarometrista saatu esimiesten yhteenlaskettu tulos julkaistiin koko henkilökunnalle lokakuussa. Työtyytyväisyysbarometrin (VMBaro) keskiarvo oli valtion keskiarvon tasolla (3,4). Esimieskohtaiset tulokset toimitettiin vain kyseiselle esimiehelle sekä hänen esimiehelleen, jotka hyödynsivät tuloksia myöhemmin kehityskeskusteluissa. Tulos, työtyytyväisyysbarometri (ka): 2013: 3,4 (valtion ka 3,4) 2011: 3,3 2009: 3,6 Tulos, esimiesbarometri (ka): 2013: 3, Työterveyshuolto ja työturvallisuus TYÖTERVEYSHUOLTO Pelastusopiston kannalta yksi keskeisimmistä strategisista yhteistyökumppaneista on Suomen Terveystalo, jonka kanssa työterveyshuolto on järjestetty. Vuonna 2013 työterveyshuollon painopistealueita olivat työergonomia, altistumistutkimukset ja altistumisen ennaltaehkäisy sekä Aslak-kurssin toteuttaminen. Pelastusopiston sairauspoissaolopäivät/henkilötyövuosi laskivat 9,43:sta 7,12 päivään. Työterveyshuollon kautta raportoitava sairauspoissaoloprosentti oli 1,7 % (2012: 2,05%) ja poissaolopäiviä/henkilö oli 4,25 (2012: 5,3pv/hlö). Pisimmät sairauspoissaolot aiheutuivat tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvistä, leikkausta vaativista tapahtumista. Toiseksi suurin ryhmä olivat infektiot. Vastaanottokäyntejä oli 462, joista 65 % liittyi tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Seuraavaksi eniten työterveyshuollon palveluja käytettiin terveystarkastuksiin. Pelastusopiston Aslak-kuntoutusryhmä allasjumpalla. Kuva: Petri Tikkanen Aslak-ryhmäläiset ovat jakaneet kursseilla saatua oppia myös työpaikalla, kukin omissa yksiköissään. Hallinnon yksikössä keskusteltiin lähijakson jälkeen hyvän unen merkityksestä. Päällystöopetusyksikössä pohdittiin omien liikuntatottumusten uudellenarviointia ja liikunnan merkitystä muutoinkin.

28 27 / 31 Taulukko 6. Sairaustapausten kesto Sairauden kesto (pv) lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,69 6 4, ,00 2 1,35 0 0,00 1 0,55 3 2, ,58 0 0,00 0 0,00 4 2,20 0 0,00 yli ,00 0 0,00 1 0,79 0 0,00 1 0,67 Yht Kaikki sairauspoissaolot (työterveyshuollon kautta myönnetyt sekä esimiehen luvalla olleet) laskivat edellisvuodesta. Merkittävää on, että vaikka pientä nousua oli yli 61 päivää kestävissä poissaoloissa, laskua oli yhden päivän kestävissä poissaoloissa lähes 10 prosenttiyksikköä. Taulukko 7. Sairauspäivät/henkilötyövuosi Vuosi Henkilö- Henki- Poissaolo- Sairauspäiviä (työpäiviä) työ- löiden tapauksia Pv/ vuosia lkm lkm Pv/ Pv/ henkilö- Lkm tapaus henkilö työvuosi , ,67 6,93 7, , ,10 6,40 6, , ,65 6,17 6, , ,96 9,12 9, , ,37 6,92 7,12 Työterveyshuollon kustannukset laskivat noin 10 %. Positiivista laskussa oli se, että sairaanhoidonkulut laskivat yhteensä 11 % ja ensimmäistä kertaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kulut olivat sairaanhoidon kuluja suuremmat. Tämä on erittäin hyvä suunta ja tavoitteena on työterveyshuollon kanssa ylläpitää nyt saavutettua trendiä. Työterveyshuollon kustannukset olivat 592 /henkilötyövuosi valtion vastaavan luvun ollessa 438 /henkilötyövuosi. Pelastusopiston toimintaympäristö poikkeaa kuitenkin "normaalista" virastoympäristöstä mm. siinä, että altistumiseen liittyvät biomonitoroinnit ja niihin liittyvä ennaltaehkäisevä työ vaatii perustyöterveyshuollosta poikkeavia toimintoja. Biomonitorointeja toteutettiin 14 kpl, joista toimenpiderajan ylittäviä tapauksia ei ollut kuin kahdella tupakoitsijalla. Toimenpiderajojen ylittyessä työterveyshuolto ja esimies ryhtyvät aina erityistoimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi sekä altistumisen seuraamiseksi. Altistumistutkimuksessa on tiivisti mukana myös Työterveyslaitos. Pelastusopisto osallistui myös Työterveyslaitoksen keinosavututkimukseen, jossa tutkitaan keinosavun mahdollisia terveysvaikutuksia. Tutkimus jatkuu 2014.

29 28 / 31 Taulukko 8. Työterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Vuosi Käyntikerrat Kustannukset kpl/ / / kpl henkilötyövuosi käyntikerta henkilötyövuosi , , , Kaavio 5. Työterveyspalveluiden kustannukset TYÖTURVALLISUUS Pelastusopiston vahva panostus työturvallisuuteen näkyy mm. siinä, ettei Pelastusopistolla ollut yhtään varsinaisista työtapaturmista johtuvaa sairauspoissaolopäivää; työtapaturmiksi luokiteltavia sairauspoissaoloja syntyi ainoastaan henkilöstön virkistyspäivien yhteydessä sattuneissa tapaturmissa. Pelastusopistolle raportoitiin viisi vaaratilanneilmoitusta. Kaikki vaaratilanteet sattuivat harjoitusalueella. Kaikki vaaratilanneilmoitukset käsiteltiin ja niiden perusteella ryhdyttiin tarvittaviin toimenpiteisiin.

Dnro 57/8.4.2/

Dnro 57/8.4.2/ Henkilöstötilinpäätös 2008 1 1. KATSAUS VUOTEEN 2008...2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ...6 4. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE...8 5. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE...10

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016 Tuntiopettajien työhyvinvointi 2016 Kysely syyskuussa 2016 10. Työmotivaationi on 11. Työssäni tapahtuu muutoksia 12. Koen viikoittaisen työmääräni kokonaisuudessaan (mukaan lukien muut työtehtävät) 13.

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille Insinöörikoulutuksen ja tietojenkäsittelyn tärkeät päivät 2013 2014 heinäkuu elokuu 26 29 syyskuuta Elokuu 2013 27 30 28 31 elokuu 291 302 313 syyskuu 14 25 36 47 58 69 10 7 11 8 12 9 10 13 11 14 12 15

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Päivitetty 20.09./Teimola Sari Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Päivitetty 22.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 22.12./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 27.01.2016/Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma YAMK / Teknologiaosaamisen johtaminen Karelia-Ammattikorkeakoulu Jani Jämsä TUTKIMUSONGELMAT: -

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 21 Henkilöstöraportin tarkoitus Ihmiset ovat palvelutuotantomme keskeisin voimavara. Henkilöstöön liittyvien muutostrendien seuraaminen on taas yksi keskeinen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 26.1.2017/Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Päivitetty 25.08./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 20.12./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2016 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Pelastustaitokampanja Nou Hätä! alkaa taas vuodenvaihteessa. Varaa nyt aikaa 8. luokkalaisten turvallisuusopetukseen.

Pelastustaitokampanja Nou Hätä! alkaa taas vuodenvaihteessa. Varaa nyt aikaa 8. luokkalaisten turvallisuusopetukseen. Pelastustaitokampanja Nou Hätä! 2011 alkaa taas vuodenvaihteessa. Varaa nyt aikaa 8. luokkalaisten turvallisuusopetukseen. Oppilaat leikkivät tulella usein siksi, ettei ole muutakaan tekemistä. Monikaan

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 27.05./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 24.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta en ELY-keskuksessa Päivitetty 23.12./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Siirtyminen eläkkeelle...

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Päivitetty 26.07./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot