ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 40/2013/1 Dnro PSAVI/324/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 40/2013/1 Dnro PSAVI/324/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Raakunsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ranua Turveruukki Oy Teknologiantie Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTA JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta... 5 Yleiskuva toiminnasta... 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Lähteen tarkkailu, lähdealueen maastotarkastus sekä pohjavesipurkauman tukkiminen ja lähteen tilan ennallistaminen Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Kalasto ja kalastus Pöly, melu ja liikenne Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan vastine Hakemuksen täydennyksen johdosta toimitettu lausunto Katselmus A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Lähdealueen pohjavedenkorkeuden palauttaminen ja lähteen tilan ennallistaminen Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... 46

3 Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS Turveruukki Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Raakunsuon tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Ranuan kunnassa. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 65,4 hehtaaria. LUVAN HAKEMISEN PERUSTA JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilann e Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 7/01/1 myöntänyt Haarahiltuset Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan vesilain mukaisen luvan Ranuan kunnassa sijaitsevan Raakunsuon kuntoonpanoon turvetuotantoa varten sekä turvetuotantoon ja turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Simojokeen. Turvetuotantoalueen kokonaispinta-ala on 88 hehtaaria, mikä sisältää tuotantoalueen, auma-alueet ja pintavalutuskentät. Vesien johtamiskohdan alapuolisen Simojoen vesialueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon ehkäisemiseksi luvan haltija on määrätty istuttamaan vuosittain Simojokeen vähintään harjuksen 1-vuotiasta poikasta sekä vähintään 300 taimenen tai lohen 2- vuotiasta poikasta. Ennalta arvioiden hankkeesta ei ole katsottu aiheutuvan muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Päätöksen mukaan luvan haltijan on tehtävä vuoden 2010 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle ympäristölupaa koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Toimintaa koskevan luvan myöntämisen jälkeen Raakunsuon turvetuotanto ja luvan haltijuus on siirtynyt hakijalle. Raakunsuon turvetuotantoalue sijaitsee luvan hakijan omistamalla maalla. Sopimukset vesien johtamisesta ja teiden käytöstä maanomistajien kanssa on tehty ennen edellisen luvan hakemista. Rovaniemen maakuntakaavassa Raakunsuon turvetuotantoalueelle ei ole kaavamerkintää. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä

5 5 Toiminta Yleiskuva toiminnasta Raakunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 13 kilometriä kuntakeskuksesta koilliseen. Tuotantoalue muodostuu yhdeksästä tuotantolohkosta, joiden tuotantoala on 63,9 hehtaaria, sekä kolmesta aumaalueesta, joiden yhteisala on 1,5 hehtaaria. Auma-alueita ei tuoteta. Tuotannosta poistunutta alaa on noin 2,8 hehtaaria. Hakemukseen ei sisälly uutta tuotantopinta-alaa. Koko eristysojien rajaama alue on noin 86 hehtaaria. Raakunsuo on kuntoonpantu turvetuotantoon vuosina Tuotanto alueella on aloitettu vuonna Tuotantopinta-alan arvioidaan olevan noin 60 hehtaaria vuonna 2015 ja noin 45 hehtaaria vuonna Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2030 saakka, minkä jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen. Raakunsuolla tuotetaan jyrsinturvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 turvetta. Tuotantoalueella käytetään kokoojavaunumenetelmää sekä vähäisessä määrin imuvaunumenetelmää. Molempien menetelmien päävaiheet jyrsinturvetuotannossa ovat turpeen irrottaminen suon pinnasta, kuivaus, keräily ja varastointi aumoihin. Polttoturve toimitetaan ensisijaisesti Kemin ja Rovaniemen seudun voimalaitoksille. Raakunsuolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Niiden määrä on alle tonnia vuodessa. Ne toimitetaan pelkkänä puupolttoaineena tai mahdollisesti turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille, samoin kuin tuotannon yhteydessä kertyneet kannot ja liekopuut. Lupakauden aikana aluetta ei ole käytetty puupolttoaineiden käsittelyyn tai varastointiin. Tuotannosta poistuneiden alueiden kosteusolosuhteet määräävät alueen jälkikäyttömuodon, joka voi märällä alueilla olla esimerkiksi uudelleen soistaminen tai kuivalla alueella metsittäminen. Lupakauden aikana tuotannosta poistuvien alueiden vedet tullaan jälkikäyttömuodosta riippumatta johtamaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta vesistöön. Tuotannosta poistuneet alueet siirretään jälkikäyttöön mahdollisimman nopeasti. Tällöin alueelta poistetaan tuotantoon liittyneet vesienkäsittelyrakenteet. Hankkeen vuosittaiset välittömät työllisyysvaikutukset ovat noin neljä ja välilliset noin kuusi henkilötyövuotta. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesien käsittely Raakunsuon tuotantoalueen vedet johdetaan Simojokeen ympärivuotisesti kahden pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on noin 5,4 hehtaaria, joka on noin 22,5 % kentän 24 hehtaarin valuma-alueesta. Pintavalutuskentälle 1 vedet johdetaan painovoimaisesti 13,3 hehtaarin tuotantoalalta (lohkot 8 ja 9). Pintavalutuskentän 2 pinta-ala on noin 7,3 hehtaaria, joka on noin 11,8 % kentän 62 hehtaarin valuma-alueesta. Pintavalutuskentälle 2 vedet johdetaan tuotantoajan ulkopuolella painovoimaisesti ja tuotantoaikana pumppaamalla 50,6 hehtaarin tuotantoalalta (lohkot 1 7). Pumppaamo sijaitsee laskeutusaltaan alapuolella. Pintavalu-

6 tuskenttien 1 ja 2 välissä on kenttien yhteinen keräilyoja, johon johdetaan myös eristysojilla tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä. Tuotantolohkojen sarkaojien alapäissä on lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Päisteputkiin asennetut lietteenpidättimet padottavat vettä sarkaojiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista. Tuotantoalueen ulkopuolisten vesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty tuotantoaluetta kiertävillä eristysojilla, joiden vesiä johdetaan Simojokeen, Sääskiojaan ja Sääskijärveen. Tuotantoalueen pohjoisosassa sijaitsee Kivilampi, jonka kautta johdetaan tuotantolohkon 8 kokoojaojan vesiä pintavalutuskentälle 1. Pintavalutuskentän 2 yläpuolinen ja tuotantoalueen ainoa laskeutusallas puhdistetaan viimeistään tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä lietettä. Sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan lietteestä tarpeen mukaan tuotantokauden aikana. Hakemuksen mukaan Simojoen tulviminen tuotantoalueelle ei ole mahdollista, koska tuotantoalueen kokoojaojien pohjat ovat yli kaksi metriä korkeammalla kuin Simojoen tulvakorkeus. Luvassa nro 7/01/1 on määrätty rakennettavaksi tulvapenkka estämään Sääskiojan tulvimista tuotantolohkolle 9 ja pintavalutuskentälle johtavaan laskuojaan. Tulvapenkka on rakennettu tuotantolohkon 9 kokoojaojan pohjoispuolelle. Hakija on korottanut tulvapenkkaa vuosina 2004 ja Hakemukseen täydennyksenä toimitetun, päivitetyn tuotantosuunnitelmakartan mukaan hakija on suunnitellut uuden reunaojan kaivamisen tuotantoalalle lohkon 8 eteläosaan sekä lohkon 4 etelälaidan reunimmaisen saran jättämistä pois tuotannosta ja sen sarkaojan muuttamista reunaojaksi. Lisäksi lohkon 8 itälaidalla sijaitseva pohjoiseteläsuuntainen sarka on suunniteltu jätettäväksi pois tuotannosta, minkä seurauksena saran sarkaoja muuttuu reunaojaksi. Lohkon 8 pohjoispuolella sijaitseva kaakkois-luodesuuntainen sarka ei ole ollut hakijalla tuotannossa, ja alueella kasvaa puiden taimia. Lohkon 1 länsilaidan reunimmainen sarka ei ole ollut useaan vuoteen tuotannossa ja on toiminut kulkusarkana pumppaamolle. Kyseisen saran sarkaoja on toiminut siten reunaojana. Lohkon 3 itälaidan reunimmaisin sarka on jätetty pois tuotannosta ja sen sarkaoja toimii reunaojana. Lisäksi lohkon 7 itälaidalla on kaivettu tuotantoalalle uutta reunaojaa tuotantosuunnitelmakartan mukaisesti. Katselmuksella on todettu, ettei auma-alueen 2 ja tuotantolohkon 7 välissä sijaitse päivitetyn tuotantosuunnitelmakartan mukaista eristysojaa, vaan ainoastaan reunaoja, jonka vedet johdetaan pintavalutuskentälle. Raakunsuon tukikohdan pohjoispuolella on lähde, joka on erotettu tuotantoalueesta 1,05 hehtaarin suoja-alueella. Lähteestä purkautuva vesi sekä auma-alueen 1 reunaojan vedet johtuvat lohkon 2 reunaojan ja lohkon 1 länsipuolella sijaitsevan eristysojan kautta Simojokeen. Lisäksi lähteen suoja-alueen ja auma-alueen 1 välisessä auma-alueen reunaojassa on pohjavesipurkauma, jonka vesi johtuu edellä kuvatulla tavalla. Lohkon 2 eteläpuolella ei ole erillistä eristysojaa, vaan lohkon reunaoja toimii myös eristysojana. Hakija on todennut, että mikäli lohkon 2, lähdealueen ja auma-alueen 1 reunaojan vedet johdettaisiin pintavalutuskentälle 2, jouduttaisiin kaivamaan uusi reunaoja lohkon 1 reunaojasta auma-alueen 1 ojaan. Hakijan mukaan lähteen lähistöllä ei tulisi tehdä lisäkaivuja, vaan lohkon 2 reunaojan vedet tulisi johtaa edelleenkin nykyistä reittiä pitkin Simojokeen. Auma-alueelta 1 ojiin mahdollisesti kulkeutuva pöly on pienempi haitta kuin edellä mainitusta vesien johtamiseen liittyvästä uudesta kaivus- 6

7 ta aiheutuva. Hakija on ehdottanut, että päivitetyssä tuotantosuunnitelmakartassa merkitty lietetasku 1 kaivetaan normaalia suuremmaksi ja siihen asennetaan pintapuomi. Allas tyhjennetään lietteestä syksyllä tuotannon päättymisen jälkeen samaan aikaan kuin tuotantoalueen laskeutusallas. Hakijan mukaan lähteen vesien johtaminen pintavalutuskentälle 2 aiheuttaisi myös pumppukoon kasvattamisen ja heikentäisi mahdollisesti pintavalutuskentän toimintaa. Talviaikana pintavalutukseen johdettava lähteen vesi tulvisi lohkolle 1, ellei sen johtamiseksi tehtäisi erillisiä ojitusjärjestelyjä. Auma-alueen 1 reunaojassa olevaa pohjavesipurkaumaa on yritetty tukkia turpeella ja kivillä alkuvuonna Tukkimisella ei pystytty estämään veden purkautumista, vaan vuoto alkoi uudelleen vanhan vuotokohdan vierestä. Lähteen luonnontilaisuuden turvaamiseksi hakija on esittänyt, että lähteen vaikutusalueella ei muuteta ojitusta eikä tuotannon aikana ryhdytä kaivutoimenpiteisiin. Tukikohdan pohjoispuolella sijaitseva lähde on yksi lähellä sijaitsevan Sapilasvaaran pohjavesialueen pohjavesipurkaumista. Ennen turvetuotantoa lähteestä vesi on virrannut uomassa noin 500 metrin matkan nykyisin tuotannossa olevan alueen kautta Simojokeen. Hakijan mukaan tuotannon päätyttyä vesi voi virrata Simojokeen alkuperäistä reittiä. Veden laadun tarkkailu Raakunsuon tuotantoalueelta lähteneen veden laatua on tarkkailtu kesällä 2003 ja Raakunsuolta lähtevän veden laatua on verrattu Lapin alueen pintavalutuskentällisiltä tuotantosoilta lähtevän veden laatuun vuosina Raakunsuolta lähtevän veden laatu on ollut kiintoaineen ja kokonaistypen osalta vertailuaineiston keskimääräistä vettä vastaavaa. Keskimääräiset ammoniumtyppi-, kokonaisfosfori- ja rautapitoisuudet ovat olleet selvästi alhaisempia kuin vertailuaineiston turvetuotantoalueilla keskimäärin. Ainoastaan orgaanisen aineen määrää kuvaava kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) on Lapin alueen turvetuotantosoilta lähtevän veden keskimääräistä pitoisuutta korkeampi. Raakunsuolta lähtevän veden laatu sekä keskivaluma tuotantokaudella (kesä-syyskuu) vuosina 2003 ja 2009 sekä Lapin alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräinen vedenlaatu ja keskivaluma tuotantokaudella vuosina Raakunsuo 2003 Raakunsuo 2009 Raakunsuo keskiarvo Lapin alue Mq l/s km 2 10,4 7,3 8,9 12,7 ph - 6,1 - - COD Mn mg/l kok. P µg/l kok. N µg/l NH 4 -N µg/l Fe µg/l kiintoaine mg/l 5,0 3,3 4,2 4,5 7

8 8 Päästöt vesistöön Kun verrataan Raakunsuon vuosien 2003 ja 2009 keskimääräisiä ominaiskuormituksia Lapin pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräiseen ominaiskuormitukseen vuosina , Raakunsuon kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) keskimääräiset ominaiskuormitukset ovat hyvin lähellä Lapin tarkkailusoiden keskiarvoa. Kiintoaineen, ravinteiden ja raudan osalta Raakunsuon keskimääräiset ominaiskuormitukset ovat Lapin tarkkailusoiden keskimääräistä ominaiskuormitusta selvästi alhaisempia. Raakunsuon keskimääräiset ominaiskuormitukset vuosina 2004 ja 2007 sekä Lapin pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset vuosina ominaispäästöt g/ha vrk COD Mn kiintoaine kok.n NH 4 kok.p PO 4 Fe vuosi 2003 brutto ,9 9,9 0,9 0,22 0,02 10 netto 0 5,0 0 vuosi 2009 brutto ,8 0,1 0,14 0,04 11 netto 2,5 2,7 0,02 keskiarvo brutto ,9 0,5 0,18 0,03 11 netto 1,3 3,9 0,01 Lappi brutto ,1 0,57 0,3 23 netto 0,2 8,1 0,33 Raakunsuolla pintavalutuskentän tehoa on tarkkailtu vuonna 2003 ottamalla vesinäytteet sekä kentän ylä- että alapuolelta jokaisella tarkkailukerralla. Pintavalutuskentän toimivuutta eri kuormitteille on arvioitu tarkkailukertojen keskimääräisten pitoisuuksien erolla kentän ylä- ja alapuolella eli poistumana (%). Raakunsuon pintavalutuskentän avulla saatiin pienennettyä parhaiten valumaveden ravinteiden pitoisuuksia. Pintavalutuskenttä poisti vedestä hyvin myös kiintoainetta ja raudan pitoisuuksia. Raakunsuon pintavalutuskentän teho vuonna 2003 kiintoaine kok.n NH 4 kok.p PO 4 Fe COD Mn % % % % % % % Raakunsuon vuosien 2003 ja 2009 tuotantokausien kuormitukset on laskettu suon omien tarkkailutulosten perusteella saaduilla ominaiskuormitusluvuilla. Vuosien 2003 ja 2009 keskimääräinen tuotantokauden kuormitus Raakunsuolla on ollut edellisessä lupahakemuksessa arvioitua kuormitusta pienempi kaikkien kuormitteiden osalta.

9 Raakunsuon tuotantokauden ja kesän ylivaluman aikaiset päästöt vuosina 2003 ja 2009 sekä edellisessä lupahakemuksessa arvioidut päästöt Brutto Netto COD Mn kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n vuosi 2003 kesä kg/vrk 23 4,1 0,02 0, ,4 ylivaluma kg/vrk ,40 6,2 vuosi 2009 kesä kg/vrk 17 1,0 0,01 0,4 0,2 0,001 0,2 keskiarvo kesä kg/vrk 20 2,5 0,01 0,7 0,09 0 0,3 ylivaluma kg/vrk ,40 6,2 arviot päästöistä kesä kg/vrk 3,3 0,03 0,8 ylivaluma kg/vrk 22,7 0,10 2,7 Raakunsuon tuotantoalueen tulevat päästöt on laskettu 68 hehtaarin pintaalalle. Laskelmat on tehty huomioiden, että koko alueelta valumavedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Tulevien päästöjen arviointiin on käytetty kesäajalle Raakunsuon vuosien 2003 ja 2009 keskimääräisiä ominaispäästöjä ja muille vuodenajoille Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa olleiden pintavalutuskenttien ominaispäästöjen keskiarvoja vuosilta Arvio Raakunsuon (68 ha) tulevista päästöistä Brutto Netto kiintoaine kg/vrk kok.p kg/vrk kok.n kg/vrk kiintoaine kg/vrk kok.p kg/vrk kok.n kg/vrk talvi 3,2 0,02 0,8 2,1 0,01 0,3 kevät 14 0,08 27,7 8,8 0,03 1,1 kesä 2,1 0,01 0,5 0,1 0,00 0,3 syksy 3,5 0,03 2,4 16 0,02 1,5 kg/v Hakijan turvetuotanto Simojoen vesistöalueella Hakijan hallintaan kuuluvista turvetuotantoalueista Simojoen vesistöalueella sijaitsevat Raakunsuon lisäksi Kilvenaapa, Torosuo ja Latva-aapa. Tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmänä on painovoimalla toimiva pintavalutuskenttä. Vuonna 2010 edellä mainittujen tuotantoalueiden kokonaispinta-ala oli 362,2 hehtaaria, joka tulee pienenemään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Hakijan turvetuotantosoiden tuotantopinta-alan (ha) kehitys tuotantoalueittain Simojoen vesistöalueella vuodesta 2010 vuoteen 2020 v v Kilvenaapa Raakunsuo Torosuo Latva-aapa 125 (kuntoonpanossa) 125 yhteensä

10 10 Hakijan turvetuotantoalueiden päästöennuste vuodelle 2020 on laskettu perustuen tuotantoalojen poistumiin vuoteen 2020 mennessä sekä vuoden 2009 kuormitustuloksiin Kilvenaavan, Raakunsuon ja Torosuon kohdalla ja vuoden 2010 kuormitustuloksiin Latva-aavan kohdalla. Tuotannosta poistuneen alueen päästöjen on arvioinnissa oletettu olevan 50 % aktiivisessa tuotannossa olevan alueen päästöistä. Kiintoaineen osalta kokonaisnettokuormitus tulee arvion mukaan pienenemään noin 15 %, kokonaisfosforin osalta noin 14 % ja kokonaistypen osalta noin 10 % vuoteen 2020 mennessä. Ennuste hakijan turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukselle Simojoen vesistöalueella on laskeva, mikä johtuu tuotantoalueiden kokonaistuotantoalan pienentymisestä sekä kuntoonpanossa olevien alueiden siirtymisestä tuotantovaiheeseen. Hakijan turvetuotantoalueiden vuosittaiset nettopäästöt Simojoen vesistöalueella vuosina 2009 ja 2010 kiintoaine kg/v kokonaisfosfori kg/v kokonaistyppi kg/v Kilvenaapa ,5 350 Raakunsuo 900 6,5 200 Torosuo Latva-aapa yhteensä Ennuste hakijan turvetuotantoalueiden nettopäästöistä Simojoen vesistöalueella vuonna 2020 kiintoaine kg/v kokonaisfosfori kg/v kokonaistyppi kg/v Kilvenaapa Raakunsuo 750 5,5 170 Torosuo ,5 370 Latva-aapa yhteensä Hakijan turvetuotantoalueiden aiheuttaman kuormituksen vaikutusta vesistöön on tutkittu vesistötarkkailulla. Tarkkailua on tehty ennen kuntoonpanotöiden aloittamista (taustatarkkailu), kuntoonpanovaiheessa sekä tuotantovaiheessa. Tarkkailutulosten perusteella tuotantoalueiden alapuolisen vesistön vedenlaatu ei ole merkittävästi muuttunut kuntoonpanotöiden tai tuotannon alettua tuotantosoilla. Lähteen tarkkailu, lähdealueen maastotarkastus sekä pohjavesipurkauman tukkiminen ja lähteen tilan ennallistaminen Lähteen tarkkailu Tukikohdan pohjoispuolella sijaitsee lähde, josta purkautuu vettä tuotantolohkon 2 reunaojaan. Hakija on määrätty luvassa nro 7/01/1 tarkkailemaan lähteen vedenkorkeutta ja antoisuutta. Lähteen alapuoliseen noroon on asennettu Thompsonin mittapato ja lähteen läheisyyteen pohjavedenkorkeuden havaintoputki. Mittapadon tarkkailutulokset ovat olleet seuraavat:

11 (ennakkotarkkailu): 2 8 cm 2000 (ennakkotarkkailu): 5 13 cm 2001 (kuntoonpanovaiheen tarkkailu): 1 12,5 cm 2002 (tuotantovaiheen tarkkailu): 2,5 10 cm 2004 (tuotantovaiheen tarkkailu): 4 10 cm 2005 (tuotantovaiheen tarkkailu): 6 9 cm 2006 (tuotantovaiheen tarkkailu): 0 10 cm (vähäsateinen kesä) 2007 (tuotantovaiheen tarkkailu): ei virtaamaa 2008 (tuotantovaiheen tarkkailu): 2 7 cm 2009 (tuotantovaiheen tarkkailu): 0 11 cm 2010 (tuotantovaiheen tarkkailu): ei virtaamaa 2011 (tuotantovaiheen tarkkailu): 0 8,5 cm 2012 (tuotantovaiheen tarkkailu): 0 6 cm Veden virtaama mittapadolla on ollut suurinta kevättulvien aikana ja pienintä keskikesällä. Vuoden 2006 jälkeen keskikesän virtaamia ei ole todettu mittapadolla. Korkein mitattu vedenkorkeus on 13 senttimetriä, mikä vastaa virtaamaa 8,4 l/s (725 m 3 /pv). Lähdealueen maastotarkastus Hakija on tehnyt lähdealueella maastotarkastuksen Tarkastuksella lähteen vedenpinta oli 18 senttimetriä mittapadon v-aukon alapuolella. Lisäksi lähteen vedenpinta ja mittapadon jälkeinen vedenpinta olivat samassa tasossa. Mittapadon koko (noin 70 cm x 70 cm) oli todettu liian matalaksi, sillä vesi kulkeutui patolevyn alta. Lähteen vesi purkautui mittapadon jälkeen noroa pitkin tuotantolohkon 2 reunaojaan. Lisäksi lähdealueen vettä purkautui auma-alueen 1 reunaojassa sijaitsevasta pohjavesipurkaumasta tuotantolohkon 2 reunaojaan. Purkautuvan pohjaveden määrä oli arviolta noin 8 10 l/s. Hakijan mukaan mittapato on pidättänyt lähteen vettä muutamana vuotena tuotannon alkuaikana ja viimeisten vuosien aikana vain tulvavedet ovat ylittäneet padon. Vuodesta 2006 lähtien lähde ei ole ollut vedenpinnan korkeuden ja laajuuden osalta luonnontilainen. Lähteen nykyinen vedenpinta on noin 30 senttimetriä luonnontilaisen kauden pinnan alapuolella. Lähdealueen vedenpinnan alentuminen on aiheutunut pääasiassa pohjaveden purkautumisesta auma-alueen 1 reunaojaan. Lähdealueen turve on noin 30 senttimetrin syvyydeltä pohjaan saakka hyvin maatunutta (H5 7). Turpeen paksuus Pekkalantien läheisyydessä on noin 0,5 metriä, lähdealueen pohjavedenkorkeuden havaintoputken 1 kohdalla 2 metriä ja lähdealueen suon puoleisella alkuperäistasolla yli 3 metriä. Lähdealueen läheisyydessä turvetta on ollut nykyisellä tuotantoalueella yli 4 metriä. Lähdealueella mineraalimaan ja kivennäismaan rajapinta viettää noin 3 metriä maantieltä tuotantoalueelle. Maastotarkastuksella maaperästä oli otettu näyte lähteen itäpuolelta 0,6 metriä paksun turvekerroksen alta. Näytteen kivennäismaa oli ollut hiekkamoreenia. Tarkastuksella ei ollut saatu otettua näytteitä lähdealueelta paksumman turvekerroksen alta, mutta hakijan arvion mukaan kyseisen alueen maaperä on myös hiekkamoreenia. Hiekkamoreeni on hyvin vettä läpäisevää maa-ainesta ja siten lähteen sijainnille on luonnollinen selitys. Maastotarkastuksella hakija oli selvittänyt myös lähdealueen pohjavedenkorkeuksia, jotka on esitetty hakemukseen toimitetussa täydennyksessä. Tarkastuksella lähdealueelle asetettiin kolme uutta pohjavedenkorkeuden havaintoputkea yhden aikaisemman lisäksi.

12 12 Pohjavesipurkauman tukkiminen ja lähteen tilan ennallistaminen Auma-alueen 1:n reunaojassa olevaa pohjavesipurkaumaa on yritetty tukkia vuonna Hakijan arvion mukaan tukkimiseen käytetty maa-aines ei ole tarkoitukseen sopivaa ja tukkimista ei ole tehty riittävästi. Lähdealueella pohjaveden pinnan nostamiseksi ja lähteen tilan ennallistamiseksi hakija on esittänyt reunaojan kokonaan täyttämistä tiiviillä vettä läpäisemättömällä maa-aineksella esimerkiksi savella. Hakemuksen täydennyksenä esitetyn suunnitelman mukaan reunaoja täytetään maanpinnan tasoon saakka ojaan aikaisemmin tehdystä tukoksesta tuotantolohkon 2 reunaojaan saakka eli noin 27 metrin matkalta. Tukkiminen tehdään mahdollisimman pian ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lisäksi lähteen tarkkailuun liittyvä mittapatolevy korvataan nykyistä isommalla patolevyllä (1,2 m x 3 m), jonka v-aukko laitetaan nykyisen patolevyn aukon tasolle. Nykyinen mittapato on liian matala, eikä siltä ole mahdollista mitata virtaamaa. Auma-alueelle kaivetaan myös uusi, aiempaa matalampi reunaoja, joka sijoittuu noin kahdeksan metrin etäisyydelle tukittavasta reunaojasta auma-alueen puolelle. Hakijalle toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ovat euroa. Hakija tulee tarkkailemaan suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutusta ja ryhtyy uusiin toimenpiteisiin, mikäli lähdealueen pohjaveden pinta edelleen laskee. Hakijan mukaan lähdealueen pohjaveden pinta on palautettavissa viimeistään tuotannon loputtua alkuperäiselle tasolle. Esitetyn suunnitelman mukaisilla toimenpiteillä pyritään ylläpitämään lähteen vesipinnalla oleva ala. Pöly, melu ja liikenne Raakunsuon turvetuotantoalueen pöly- ja melupäästöjä ei ole mitattu. Lapin ympäristökeskukseen on tehty ilmoitus kesällä 2006 ilmenneestä pölyhaitasta Sääskijärven rannalla. Ilmoituksessa oli esitetty huoli Raakunsuon turvetuotantoalueen vaikutuksista Sääskijärveen. Raakunsuon lähialueelta ei ole tullut muita valituksia pölystä tai melusta. Hakijan mukaan Raakunsuon tuotannosta aiheutuvien pölyhaittojen vähentämiseksi tuotantomenetelmä on vaihdettu pääosin mekaaniseen kokoojavaunumenetelmään. Imuvaunun käytössä otetaan huomioon tuulen suunta siten, että mahdollinen pöly ei kulkeudu Sääskijärven suuntaan. Raakunsuolla työmaaliikenne on tuotantoaikana pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän kuljettajiensa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Työmaan vetokalustona käytetään kahta pyörätraktoria ja aumauskoneena tela-alustaista puskutraktoria. Henkilö- tai pakettiautoliikenteen määrä on keskimäärin 1 4 autoa vuorokaudessa. Satunnaista liikennettä aiheuttavat myös yksittäiset tuotanto- ja kuormauskaluston siirrot sekä hakijan henkilöstön työmaakäynnit. Raakunsuolla tuotettu turve on mahdollista toimittaa käyttäjille ympärivuotisesti. Turpeen toimituksen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan toimitusohjelman mukaisesti ja toimitus ajoittuu yleensä kahteen jaksoon. Turpeen toimituksessa täysperävaunuliikenteen määrä on yhdistelmäkuormaa vuorokaudessa. Mikäli turvetta ajetaan yhtäjaksoisesti, toimitusjakso kestää noin 6 10 vuorokautta.

13 Varastointi ja jätteet Raakunsuon auma-alueiden 2 ja 3 lastauspaikkojen kohdille on tehty levennykset Kelukkavaarantiehen lokakuussa Hakijan mukaan liikenne auma-alueiden ohi paranee levennysten myötä. Tuotantoalueen auma-alue 1 sijaitsee Pekkalantien varressa tuotantoalueen eteläosassa, ja auma-alueet 2 ja 3 sijaitsevat Kelukkavaarantien varressa tuotantoalueen pohjoisosassa. Auma-alue 1 sijaitsee lyhimmillään noin 330 metrin etäisyydellä Simojoesta ja noin 360 metrin etäisyydellä Simojoen varrella sijaitsevasta loma-asunnosta. Auma-alueet 2 ja 3 sijaitsevat lyhimmillään noin metrin etäisyydellä Sääskijärvestä. Auma-alue 2 sijaitsee lyhimmillään noin 600 metrin ja auma-alue 3 noin 220 metrin etäisyydellä Sääskijärven rannalla sijaitsevista loma-asunnoista. Auma-alueiden 1 3 ja edellä mainittujen vesistöjen välillä sijaitsevat puustoiset alueet eivät ole hakijan hallinnassa. Hakijan mukaan auma-alueelle 3 ei ole olemassa vaihtoehtoista sijoituspaikkaa ilman kantavan tien rakentamista ja tien rakentamiskustannukset olisivat kohtuuttomat, kun otetaan huomioon tuotettava turvemäärä ja tuotantoaika. Auma-alueelle 3 turve tuotetaan lohkoilta 8 (10,3 ha) ja 9 (3 ha). Seuraavan lupakauden aikana lohkon 8 pinta-ala arvioidaan vähentyvän puolella ja lohko 9 poistuu tuotannosta. Auma-alueen 2 läheinen kangasmaasto ei ole hakijan omistuksessa ja siten hakijalla ei ole oikeutta sen käyttämiseen auma-alueena. Puuperäisten polttoaineiden käsittelyn ja varastoinnin hakijan on suunnitellut tehtäväksi etupäässä auma-alueen 1 yhteydessä. Kyseinen toiminta on satunnaista ja tapahtuu lähinnä silloin, jos lähialueilta hankitaan energiapuuta. Energiapuiden mahdollinen haketus ja/tai murskaus ajoittuu yleensä talviaikaan. Raakunsuolla ei varastoida seka- tai biojätteitä, jäteöljyjä eikä öljyisiä jätteitä. Jätteet varastoidaan ja käsitellään turvetuotannon urakoitsijan tiloissa. Jätteiden lajittelu ja jäteasioiden tyhjennys tehdään Ranuan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa turvetuotannon urakoitsija. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän jäteöljyjä enintään 80 litraa, kiinteää öljyjätettä enintään 5 kiloa ja sekajätettä enintään 5 kiloa. Tuotannon aikana koneissa käytetään kevytpolttoöljyä. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin litraa. Polttoaineet on varastoitu paloja pelastusviranomaisten vuosittain tarkistamiin säiliöihin. Polttoainesäiliöt on sijoitettu työmaan tukikohtaan. Polttoaineen varastopaikka on sorastettu ja sijoitettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Tukikohdassa varastoitavien voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Hakemussuunnitelmaan (s. 23) sisällytetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan turvetuotannossa syntyy pintamaita m 3, kantoja ja muuta puuainesta 1 m 3, kiviä 3 m 3, kivennäismaita 600 m 3 ja laskeutusaltaiden lietteitä 48 m 3. Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maarakennusmateriaalina ja puuaines energiana, joten niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaan lietteet maisemoidaan ympäristöön sopivalla tavalla. Tuotantoalueella ei ole kaivannaisjätteen jätealuetta. 13

14 14 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan Raakunsuon vesienkäsittelyrakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Raakunsuo on ollut tuotannossa vuodesta 2002 alkaen. Toiminnan pääasialliset vaikutukset kasvillisuuteen ja linnustoon ovat jo havaittavissa. Tuotantoalueen alapuolisten vesien eliöstöön syntyy edelleen lieviä heikentäviä vaikutuksia toiminnan jatkuessa ja todennäköisesti vielä toiminnan loputtuakin. Asutus ja maankäyttö Lähin vakituinen asutus sijaitsee Sääskijärven rannalla noin 900 metrin etäisyydellä Raakunsuon turvetuotantoalueelta koilliseen. Tuotantoalueen pohjoispuolella Sääskijärven etelä-lounaisrannalla sijaitsee karttatarkastelun mukaan enintään noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta kuusi loma-asuntoa, joista lähin sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen eteläpuolella Simojoen varrella sijaitsee lomaasunto noin 150 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Raakunsuon turvetuotanto ei aiheuta vaikutuksia maankäyttöön, koska uusia alueita ei oteta tuotantoon. Tuotannon jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön esimerkiksi metsätalouteen, jolloin maisemassa tapahtuu muutos. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Raakunsuon tuotantoalueen vedet johdetaan Simojokeen, joka on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla ja Natura verkostoon sisällytetty alue (FI ). Simojoen niihin luontoarvoihin, joiden perusteella se on sisällytetty sanottuun verkostoon, ei arvioida olevan vaikutuksia. Arvio perustuu siihen, että Raakunsuon tuotantoalueelta Simojokeen tuleva kuormitus on vähäistä. Raakunsuon tuotantoalueen kaakkoispuolella noin 300 metrin etäisyydellä sijaitsee Sapilasvaaran ( ) III-luokan pohjavesialue. Raakunsuon turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutusta pohjaveteen ja sen käyttöön. Vesistö Raakunsuo sijaitsee Simojoen vesistöalueen (64) Simojoen yläosan alueella (64.04). Raakunsuon valuma-alue jakaantuu Toljan-Auralammen alueen (64.041) ja Sääskijoen valuma-alueen (64.044) välille. Simojoen valuma-alue on noin km 2 ja sen järvisyys on 5,7 %. Simojoki saa alkunsa vesistöalueen suurimmasta järvestä Simojärvestä, joka sijaitsee noin 25 kilometriä Raakunsuolta ylävirtaan. Simojärvestä Perämereen virtaavalla Simojoella on pituutta 193 kilometriä. Simojoki virtaa noin kilometriä Simojärvestä Toljanjärven, Saarijärven, Saukkojärven ja Portimojärven läpi. Järvet ovat matalia ja suvantomaisia. Tulva-aikana Si-

15 mojoella muodostuu tavallisesti jääpatoja, jotka lisäävät vedenkorkeuden paikallista vaihtelua. Raakunsuon tuotantolohko 1 sijaitsee lyhimmillään noin 135 metrin etäisyydellä tuotantoalueen etelä-lounaispuolella sijaitsevasta Simojoesta ja tuotantolohko 9 lyhimmillään noin 75 metrin etäisyydellä tuotantoalueen luoteispuolella sijaitsevasta Sääskiojasta. Tuotantoalueen pohjoiskoillispuolella sijaitsee Sääskijärvi, josta pohjoisosan tuotantolohko 8 sijaitsee lyhimmillään noin 170 metrin etäisyydellä ja koillisosan tuotantolohko 7 lyhimmillään noin 225 metrin etäisyydellä. Tuotantoalueen pohjoisosassa Kivilampi sijaitsee noin 20 metrin etäisyydellä tuotantolohkosta 8. Kivilampi sijaitsee hakijan omistamalla alueella. Aluehallintoviraston katselmuksessa havaittiin, että tehtyjen ojitusten vaikutuksesta Kivilammen vedenkorkeus on laskenut huomattavasti lammen luontaisesta vedenkorkeudesta. Vuonna 2009 Simojoen vesistöalueen turvetuotannon kokonaispinta-ala oli hehtaaria, josta kuntoonpanovaiheessa oli 255 hehtaaria ja tuotannossa hehtaaria. Valmistelematonta alaa oli yhteensä 125 hehtaaria ja tuotantokunnossa 190 hehtaaria. Tuotannosta poistettua alaa oli 56 hehtaaria. Raakunsuon turvetuotantoalueen lisäksi Toljan-Auralammen alueella ja Sääskijoen valuma-alueella ei ole muuta turvetuotantoa. Toljan-Auralammen alueen maankäyttö koostuu pääosin metsistä sekä avoimista kankaista ja kalliomaista (67 %). Kosteikkoja ja avoimia soita alueella on lähes 30 %. Maatalouden osuus maankäytöstä on vähäinen (1 %). Turvetuotannon osuus koko valuma-alueen pinta-alasta on 0,5 %. Sääskijoen valuma-alueen maankäyttö koostuu pääosin metsistä sekä avoimista kankaista ja kalliomaista (69 %). Kosteikkoja ja avoimia soita alueella on 26 %. Maatalouden osuus maankäytöstä on vähäinen (0,1 %). Turvetuotannon osuus koko valuma-alueen pinta-alasta on 0,02 %. Raakunsuon tuotantoalueelta johdettavien vesien purkureitin virtaamia on arvioitu Simojoen Hosionkosken vuosien valumatietojen perusteella. Virtaamat (m 3 /s) Raakunsuon kohdalla (F = 886 km 2 ) ja Toljanjärven yläpuolella (F = km 2 ) ovat seuraat: MQ keskivirtaama MNQ keskialivirtaama 15 MHQ keskiylivirtaama Raakunsuo kohdalla koko vuosi ,7 kesä-syyskuu 13,2 4,9 44,5 Toljanjärven yp koko vuosi 11,5 3,3 35,1 kesä-syyskuu 10,9 4,0 36,6 Vedenlaatu Kemijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan Simojoen ekologinen tila on erinomainen. Simojoen alueella vedet ovat luonnostaan hyvin humuspitoisia ja tummia. Koko vesienhoitoaluetta koskevana ravinne- ja kiintoainekuormituksen tavoitteena on enintään nykytason suuruinen kuormitus siellä, missä vallitsee vesien erinomainen tai hyvä ekologinen tila, eikä tila ole vaarassa heikentyä ravinnekuormituksen seurauksena. Näissä vesissä yleensä riittävät nykykäytännön mukaiset toimenpiteet. Erityistä huomiota kuormituksen hallintaan on kiinnitettävä sellaisilla alueilla, joilla on runsaasti vesistöjä kuormittavaa toimintaa tai joilla se on perusteltua vesistön suo-

16 jeluarvojen turvaamiseksi. Simojoki on tällainen Kemijoen vesienhoitoalueen osa-alue. Raakunsuon turvetuotantoalueen vesien vaikutustarkkailua alapuolisessa vesistössä on suoritettu kahdelta pisteeltä vuosina 2004, 2008 ja Ylempi näytteenottopiste (Simoj.1) sijaitsee noin kaksi kilometriä Raakunsuon turvetuotantoalueelta johdettavien vesien purkupisteen yläpuolella ja alempi näytteenottopiste (Simoj. RS3) noin 600 metriä purkupisteen alapuolella. Tarkkailun mukaan vesi oli karua ja laadultaan erinomaista. Keskimäärin kokonaistyppipitoisuus oli hieman korkeampi turvetuotantoalueen alapuolisella pisteellä kuin yläpuolisella. Rautapitoisuus ja väriluku olivat myös tällä pisteellä korkeammat. Pitoisuuserot pisteiden välillä eivät kuitenkaan olleet merkittäviä ja muiden muuttujien osalta erot olivat vielä pienempiä. Ajoittain osa pitoisuuksista oli yläpuolisella pisteellä korkeampia kuin alapuolisella pisteellä. Huhtikuussa 2008 ja erityisesti huhtikuussa 2009 kokonaistyppipitoisuus kohosi tarkkailupisteillä. Samaan aikaan sähkönjohtavuus kohosi ja ph laski, mikä ilmeisesti aiheutui happamista sulamisvesistä. Vaikutukset vesistöön Raakunsuon turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemislaskelmalla, jossa vesistöön johdettava kuormitus suhteutetaan vesistön virtaamaan. Laskelmassa valuma-alueen koko ratkaisee vaikutusten voimakkuuden. Raakunsuon turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia tarkastellaan arvioitujen bruttokuormitusten perusteella tuotantokauden (kesä-syyskuu) ja kesän ylivaluman aikaan. Laskelma on teoreettinen eikä vastaanottavissa vesistöissä ole huomioitu tapahtuvaa aineiden muuntumista ja sedimentoitumista, joten arvio on yliarvio. Esimerkiksi typen yhdisteiden suhteen vesistöissä tapahtuvan typen vapautumiseen ilmakehään johtavat prosessit ovat jäättömänä aikana tehokkaita ja poistanevat suuren osan ylimääräisestä typestä vesistöissä. Laskennallisen arvion perusteella Raakunsuon turvetuotantoalueelta johdetut vedet eivät vaikuta Simojoen veden laatuun. Näin ollen Raakunsuon tuotannon jatkamisen ei arvioida vaikeuttavan vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamista. Laskennallinen arvio Raakunsuon turvetuotantoalueelta johdettujen vesien aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä alapuolisissa vesistöissä COD Mn mg/l kiintoaine mg/l kok.n µg/l kok.p µg/l Raakunsuo tuotanto 0,02 0,003 0,69 0,01 F = 886 km 2 ylivaluma 0,07 0,055 1,96 0,13 Toljanjärvi tuotanto 0,02 0,002 0,57 0,01 F = km 2 ylivaluma 0,06 0,045 1,61 0,10 Kalasto ja kalastus Simojoen koskialueita on kunnostettu uiton jäljiltä kalatalouden tarpeita varten. Koskista suurin osa ja luonnontilaisen lohen menestymisen kannalta tärkeimmät alueet sijaitsevat joen ala- ja keskijuoksulla. Lisäksi Simojoki edustaa Suomen Natura verkostossa edustamaan luontodirektiivin luontotyypeistä Fennoskandian luonnontilaisia jokivesistöjä. Luontodirektiivin liitteen II lajeista on Simojoen osalta mainittu merilohi ja nahkiainen. 16

17 Raakunsuon turvetuotantoalueen vaikutuksia alapuolisen Simojoen ja Toljanjärven kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtu vuodesta 2001 alkaen. Velvoitetarkkailu on määrätty voimassa olevassa päätöksessä nro 7/01/1. Tarkkailu on koostunut vuosittaisesta kalastuskirjanpidosta, kolmen vuoden välein vakioidulle kohdejoukolle tehtävästä kalastustiedustelusta (toteutettu vuosina 2001, 2004, 2007 ja 2009) sekä kalastustiedusteluvuonna tehtävistä sähkökalastuksista kahdella koealalla. Tarkkailun tuloksista on laadittu neljä raporttia. Raakunsuon alapuolisella Simojoella ja Toljanjärvellä vuosittain kalastavia talouksia on noin 30, joiden kalastus kohdistuu enemmän Toljanjärveen kuin Simojokeen. Tärkeimmät saalislajit ovat hauki, ahven ja särki. Lohensukuisten kalojen määrä alueen kokonaissaaliissa on ollut muutaman prosentin luokkaa. Talouksien keskimääräinen saalis on ollut kg. Raakunsuon alapuolisen Simojoen ja Toljanjärven kokonaissaaliin lajisuhteissa ei ole tapahtunut 1990-luvun puolivälistä lähtien merkittäviä muutoksia. Tuolloin vähäiset harjus- ja taimensaaliit ovat kuitenkin edelleen vähentyneet ja harjusta voidaan pitää nykyään satunnaisena saalislajina. Merkittävimpiä tarkkailualueen kalastukselle aiheutuvia haittoja ovat pyydysten limoittuminen sekä kasvillisuuden lisääntyminen. Pyydysten likaantuminen on ollut ajoittain hyvinkin nopeaa. Kalojen makuhaitoista on Raakunsuon alapuoliselta Simojoelta ja Toljanjärveltä raportoitu vain harvoin. Makuhaittoja on esiintynyt vain lämpimän veden aikana. Kirjanpitokalastaja ei ole havainnut makuhaittoja ollenkaan. Sähkökalastusten ja kirjanpitokalastuksen tulosten mukaan Raakunsuon alapuolisen Simojoen kalasto on lajistoltaan pysynyt vuosien välisellä tarkkailujaksolla varsin samanlaisena. Harjuksen luontainen lisääntyminen Raakunsuon alapuolisilla niva-alueilla on sähkökalastusten perusteella ollut samalla tasolla kuin muuallakin Portimojärven yläpuolisen Simojoen virta-alueilla. Harjuksen luontainen lisääntyminen Portimojärven ja Simojärven välisellä jokiosuudella on melko vähäistä. Vuoden 2009 kalastustiedustelun joissakin vastauksissa harjuksen on todettu kadonneen. Osa Sääskijärvellä kalastaneista talouksista on raportoinut jonkinasteisista turvepölyhaitoista ja pölyhavaintojen määrä on kasvanut tiedusteluvuosittain. Sääskijärven osalta raportoituihin pölyhaittoihin tulee suhtautua varauksella, sillä alueella voi esiintyä joinakin vuosina myös järvivesiä värjäävää ja veden pinnalla jopa lauttoina esiintyvää suopursuruostetta. Lapin ELY-keskukseen ( asti ympäristökeskus) on tullut yksi ilmoitus turvetuotannon aikaisista pölyhaitoista Sääskijärvellä. Istutusvelvoite Voimassa olevassa luvassa nro 7/01/1 luvan haltijalle on määrätty istutusvelvoite. Hakija on laatinut vuonna 2006 istutussuunnitelman vuosille Suunnitelman laadinnassa on kuultu Toljan kalastuskunnan esimiestä sekä Simojoen kalastusalueen isännöitsijää. Ohjelman mukaisesti taimenen velvoiteistutuksia on tehty keväällä ja harjuksia on istutettu syksyllä. Vuosittaisten istutusmäärien pienen koon vuoksi istutukset on tehty vuodesta 2006 lähtien joka toinen vuosi seuraavasti: v ei istutusta v taimenen 2-vuotiasta poikasta ja kpl 1-kes harjusta v ei istutuksia v taimenen 2-vuotiasta poikasta ja kpl 1-kes harjusta v taimenen 2-vuotiasta poikasta ja kpl 1-kes harjusta 17

18 v taimenen 2-vuotiasta poikasta ja kpl 1-kes harjusta v taimenen 2-vuotiasta poikasta ja kpl 1-kes harjusta Istutuspaikkoja on tarkastettu edellisestä istutussuunnitelmakaudesta ( ). Pääasiallinen istutuspaikka on Toljanjärven alapuolella Simojoessa sijaitseva Toljankoski. Kun kalanpoikasia on istutettu joka toinen vuosi, niitä on levitetty veneillä laajemmalle alueelle. Vuodesta 2001 lähtien tehdyt harjuksen istutukset eivät välttämättä ole vahvistaneet harjuskantaa ainakaan Toljanjärven ja Raakunsuon välisellä Simojoella. Ainoat mahdolliset harjuksen poikastuotantoalueet ovat noin 400 metrin pitkässä Toljankoskessa sekä Raakunsuon ja Toljanjärven välisellä jokialueella, jossa on nivamaisia virta-alueita. Hakijan mukaan kalataloudelliset kompensaatiot eivät välttämättä ole järkeviä tai kappaleen harjuksen istutusmäärillä, mikäli istutukset eivät tuota haluttua tulosta. Toljankoskenkin alapuolisella Simojoella joki on luonteeltaan järvimäistä eikä harjuksen vaatimia koski- tai niva-alueita esiinny. Järvissä ja suvantoalueilla haukikannat ovat tiheät ja predaatio näin ollen todennäköisesti suurta. Myös taimenen istutusten kalataloudellinen tuotto voi olla olematon. Simojoen yläosa ei välttämättä tarjoa 2-vuotiaille taimenenpoikasille oikeanlaista koskiympäristöä. Lisäksi vaellusreitillä alavirtaan on runsaasti järviä ja jokilaajentumia, joissa haukipredaatio saattaa olla hyvin suuri. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Raakunsuon alapuolisessa Simojoessa ja Toljanjärvessä lisääntyvä kalasto koostuu veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki. Näiden kalojen kantoihin Raakunsuon kuormituksella ei liene merkittävää vaikutusta. Kevätkutuisista kalalajeista veden laadun suhteen vaateliain on harjus. Sähkökalastusten perusteella harjuksen lisääntymisen tiedetään olevan Portimojärven ja Simojärven välisellä alueella melko vähäistä eikä tiheitä kantoja ole muodostunut. Simojoen yläosalla pyyntivahva rapukanta ulottuu pitkän matkaa Portimojärven alapuolelle, joten rapukantaan Raakunsuon kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Raakunsuon turvetuotantoalueen aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi osaltaan lisätä vesistössä esiintyviä erilaisia kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyviä haittoja kuten veden tummuutta, pyydysten likaantumista, vesikasvien runsastumista ja pohjan liettymistä. Raakunsuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida kuitenkaan täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalouden ja asutuksen vaikutuksista. Kalataloustarkkailun tulosten perusteella Raakunsuon turvetuotanto ei ole merkittävästi heikentänyt alapuolisen vesistön kalaston ja kalastuksen tilaa. Tuotannon jatkuessa nykyisenlaisena vaikutusten voidaan arvioida pysyvän kohtuullisella tasolla. Pöly, melu ja liikenne Raakunsuon turvetuotannosta mahdollisesti aiheutuvien pölyhaittojen estämiseksi pölyäviä tuotantotoimia ei tehdä alle 400 metrin etäisyydellä (lohkolla 9 ja lohkon 8 pohjoisosassa) asutuksesta tuulen suunnan ollessa asutukseen päin ja tuulennopeuden ylittäessä 5 m/s. 18

19 Raakunsuon kuljetus- tai työmaaliikenteestä sekä puuperäisten polttoaineiden käsittelystä ja varastoinnista ei arvioida aiheutuvan haittavaikutuksia ympäristöön. 19 Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Raakunsuon turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen pelastussuunnitelma. Siinä esitetään muun muassa ajo-ohjeet työmaalle, työmaan sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto, viestiyhteydet sekä avustavat työmaat hätätilanteessa. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Paloviranomaiset tarkastavat tuotantoalueen paloturvallisuuden vuosittain tuotantokauden alussa. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaan vioittunut pintapuomi ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan viipymättä. Laskeutusallas tyhjennetään lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai aina tarvittaessa. Polttoainesäiliöt on sijoitettu riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on vuodon tukkiminen sekä öljyn pääsyn estäminen ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi hakijan ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Hakijalla on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO mukaiset vaatimukset. Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Raakunsuon käyttötarkkailuun kuuluvat käyttöpäiväkirjan pito, vesienkäsittelyrakenteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Käyttötarkkailu on apuna myös erilaisten häiriötilanteiden selvittämisessä. Päästötarkkailu tehdään pintavalutuskenttien 1 ja 2 alapuolella sijaitsevalta mittapadolta 1. Raakunsuon päästötarkkailu on esitetty tehtäväksi vuosina 2013 ja Päästötarkkailuvuosina tarkkaillaan myös pintavalutuskenttien puhdistustehoa. Vesistötarkkailu on esitetty tehtäväksi samoina vuosina kun tehdään Raakunsuon päästötarkkailua. Vesistötarkkailussa näytteitä otetaan tarkkailuvuotena yhteensä neljä kertaa. Ensimmäinen näyte otetaan huhtikuussa sekä kolme näytettä kesä-, heinä- ja elokuussa. Vesistönäytteistä analysoidaan jokaisella näytteenottokerralla lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, ph, sameus, kiintoaine, väri, COD Mn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, NH 4 -N, PO 4 -P, Fe ja NO 2+3 -N. Vesistötarkkailupisteet sijaitsevat pintavalutuskenttien alapuolisen laskuojan ja Simojoen yhtymäkohdan ylä- ja alapuolella Simojoessa.

20 20 Raakunsuon vesistötarkkailupisteet havaintopiste koordinaatit sijainti Simojoki maantien 942 silta Simojoki RS metriä kenttien alapuolella Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalasto- ja kalastustarkkailua on esitetty jatkettavaksi Lapin Vesitutkimus Oy:n laatiman tarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Lapin TE-keskus (nykyisin Lapin ELY-keskus/kalatalous) on hyväksynyt ohjelman Tarkkailu sisältää vuosittaisen kalastuskirjanpidon (1 3 henkilöä), vakioidulle kohdejoukolle tehtävän kalastustiedustelun vuosina 2013, 2016 ja 2019 sekä sähkökoekalastuksen kahdella koealalla vuosina 2013, 2016 ja Hakija on esittänyt, ettei kirjanpitokalastusta enää tehdä. Biologiseksi tarkkailuksi on esitetty habitaattiseurannan tekemistä sähkökalastusten yhteydessä. Habitaattitarkkailuun kuuluu sähkökoekalastuskohteiden kohdekuvaus, joka sisältää vesisyvyyden, pintavirran nopeuden, pohjan laadun, kasvilajien ja makrolevien esiintymisen arvioimisen peittävyysprosentein, kuvauksen pohjan limoittuneisuudesta sekä pohjalle ja kasveille kertyneen sakkauman määrä arvioimisen. Raakunsuon tukikohdan läheisyydessä sijaitsevan lähteen tarkkailua esitetään jatkettavaksi hakijan laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Lapin ELY-keskus on hyväksynyt ohjelman Ohjelman mukaan Raakunsuon lähdettä tarkkaillaan lukemalla mittapadon v-aukosta purkautuva veden määrä (cm) kaksi kertaa kuukaudessa tuotantoaikana (toukosyyskuu). Lukemat kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Lukemisen tekee alueen urakoitsija. Alueen mahdollisen kuivumisen jälkeen (virtaama v-aukolla 0 cm) luetaan pohjavedenkorkeus havaintoputkesta kaksi kertaa kuukaudessa. Pöly- ja melutarkkailuksi on esitetty Raakunsuon turvetuotannosta vastaavan henkilön yhteystietojen toimittamista alle yhden kilometrin etäisyydellä tuotantoalueelta sijaitsevien kiinteistöjen edustajille mahdollisten pöly- ja meluhaittojen ilmoittamiseksi. Turvetuotannosta kiinteistöille aiheutuvista pöly- ja meluhaitoista tulisi ilmoittaa välittömästi yhdyshenkilöille. Tällöin hakija voi tarkastaa heti esimerkiksi pölylaskeuman ja todentaa, missä tuotantovaiheessa ja tuulitilanteessa (nopeus, suunta) haitta on esiintynyt. Hakija on arvioinut Raakunsuon kuormituksen vesistö- sekä kalasto- ja kalastusvaikutukset sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Hakija on kuitenkin katsonut, että päästöjen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haittavaikutukset edellyttävät kompensaatiotoimia. Hakijan mukaan kalasto- ja kalastushaittojen kompensoitumista on vaikeaa saavuttaa istutuksilla ja siten toimintaa koskevassa lupapäätöksessä nro 7/01/1 määrätty istutusvelvoite tulisi korvata uudella lupakaudella vuosittain maksettavalla kalatalousmaksulla. Hakija on esittänyt 200 euron vuotuisen kalatalousmaksun määräämistä käytettäväksi haittojen ehkäisyyn.

21 21 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty selvityksillä lähteen suoja-alueen ja auma-alueen 1 välisessä reunaojassa ilmenneen pohjavesivuodon tukkimisesta ja lähteen säilyttämisestä luonnontilaisena, tuotantoalueesta enintään noin 500 metrin etäisyydellä olevasta asutuksesta, uudella lupakaudella Raakunsuon tuotannosta poistuvista alueista ja niiden jälkihoidosta sekä hakijan muista tuotantoalueista Simojoen vesistöalueella ja näiden päästöjen kehityksestä vuoteen 2020 mennessä. Hakemusta on täydennetty selvityksillä auma-alueiden 2 ja 3 vaihtoehtoisista sijaintipaikoista, puuperäisten polttoaineiden käsittelystä ja varastoinnista, tuotantoalueen ja Sääskiojan välissä olevasta tulvapenkereestä, Simojoen mahdollisesta tulvariskistä tuotantoalueelle, tuotantoalueen paloturvallisuudesta sekä suunnitelmalla Raakunsuon pöly- ja melutarkkailuksi. Hakemusta on täydennetty selvityksellä reuna- ja eristysojista ja päivätyllä tuotantosuunnitelmakartalla. Hakemusta on täydennetty selvityksellä tuotantoalueen eteläosaan rajoittuvan kiinteistön lomaasunnon sijainnista ja käytöstä sekä päivätyllä tuotantosuunnitelmakartalla, jossa on ehdotus yhden eristysojan vesien uudelleen johtamisesta. Hakemusta on täydennetty selvityksellä tukikohdan lähellä sijaitsevan lähteen luonnontilaisuudesta ja tarkkailusta, tiedoilla lähdealueen maaperästä ja pohjavedenkorkeuksista, Raakunsuon ojitus- ja tiesuunnitelmalla vuodelta 1998, suunnitelmalla pohjavesipurkauman tukkimisesta ja lähteen ennallistamisesta sekä päivätyllä/tarkastetulla Raakunsuon lähteikön ennallistamisen suunnitelmakartalla. Täydennykset on tarpeellisilta osin sisällytetty edellä olevaan kertoelmaosaan. Täydennyksenä toimitetusta tuotantosuunnitelmakartasta (päivätty ) aluehallintovirasto on lähettänyt kappaleet hakemusasiakirjoihin liitettäväksi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Ranuan kunnalle sekä kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa sekä Ranuan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus), Ranuan kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Raakunsuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan kahden ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän kautta Simojokeen, joka on Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa nimetty Ylä- Simojoeksi. Pintavalutuskenttien 1 ja 2 pinta-alat ovat riittävät, kun niitä verrataan kenttien valuma-alueiden pinta-alaan. Ylä-Simojoen ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi, joka on myös joelle määritelty tavoitetila.

22 Tuotantoalueelta vesistöön kohdistuvat ravinne-, rauta- ja kiintoainepäästöt ovat olleet toiminnan aikana suhteellisen alhaisia, eivätkä ne juuri vaikututa Ylä-Simojoen vedenlaatuun. Raakunsuon tuotantoalueen pinta-ala tai toiminnan volyymi eivät muutu uudella lupakaudella. ELY-keskus on täten katsonut, ettei toiminta uhkaa Ylä-Simojoelle vesienhoitosuunnitelmassa asetettuja tilatavoitteita tai Simojoen suojeluarvoja. Turvetuotantoalueen vesienkäsittely tulee toteuttaa parasta saatavilla olevaa tekniikkaa käyttäen siten, että vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tarkkaillaan ja ylläpidetään. Lapin ELY-keskus ( asti ympäristökeskus) on tehnyt vuosina 2001, 2002, 2006 ja 2010 tarkastukset Raakunsuon tuotantoalueella. Tarkastuksissa on todettu, että työmaapäiväkirjaa on täytetty asiallisesti ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidossa ei ole ollut merkittävää huomauttamista. ELY-keskukselle ei ole tehty valituksia Raakunsuon turvetuotannon toiminnasta lukuun ottamatta kesällä 2006 ilmennyttä pölyhaittaa, joka oli todettu tuotantoalueesta koilliseen sijaitsevalla Sääskijärven rannalla. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalous Kalatalousviranomainen ei ole pitänyt suositeltavana, että alkuperäisenä lohijokena arvokkaan Simojoen vesistöalueella ylläpidetään laajamittaista turvetuotantoa tilanteessa, jossa vesistön arvokalakantojen ja jokiravun elinmahdollisuudet ovat jo entuudestaan heikentyneet joen valumaalueella harjoitetun muun maankäytön, kuten metsäojitusten ja peltoviljelyn seurauksena. Kalatalousviranomaisen mukaan turvetuotannon aiheuttama, ominaiskuormitukseltaan metsäojitusta suurempi, kuormitushaitta on kalaston kannalta pysyväluonteinen, usean sukupolven yli ajoittuva elinympäristössä tapahtuva muutos, johon sopeutumiseen kalastolla on usein heikot luontaiset edellytykset. Vaikka yksittäisen turvesuon aiheuttama lisä vesistökuormitukseen näyttää laskennallisesti vähäiseltä ja koko tuotannon kuormitukseen suhteutettuna pieneltä, voi sen merkitys vesiluonnon kantokyvyn kannalta olla ratkaiseva. On vaarana, että vähäinenkin lisäys maankäytön myötä luontaista kuormitusta korkeammaksi kohonneeseen kokonaiskuormitukseen johtaa kantokyvyn ylittymiseen ja siten aiheuttaa vain hitaasti palautuvia tai jopa palautumattomia muutoksia vesiluonnossa ja kalastossa, mikä edelleen heikentää Simojoen kalataloudellista arvoa. Mikäli Raakunsuon turvetuotantoalueelle myönnetään ympäristölupa, luvan saajalle on määrättävä ympäristölupaan sisällytettynä velvoite tarkkailla Raakunsuon turvetuotantoalueen vaikutuksia alapuolisen Simojoen ja Toljanjärven kalastoon ja kalastukseen. Kyseinen tarkkailu tulee toteuttaa vuosittaisella kalastuskirjanpidolla, kolmen vuoden välein tehtävillä kalastustiedusteluilla sekä kalastustiedusteluvuosina tehtävillä sähkökoekalastuksilla kahdella koealalla Simojoessa ja koeverkkokalastuksilla 24 verkkovuorokautta NORDIC-yleiskatsausverkoja käyttämällä Toljanjärvessä. Tarvittaessa Lapin ELY-keskus voi tarkentaa kalataloustarkkailuohjelmaa. Lisäksi luvan saajalle on määrättävä vuotuinen 682 euron kalatalousmaksu. Kalatalousmaksu tulee käyttää arvokalojen ja jokiravun elinympäristöjen ja lisääntymisalueiden hoito- ja kunnostustoimenpiteisiin Raakunsuon turvetuotannon vaikutusalueella Simojoessa. Kalatalousmaksu tai osa siitä voidaan käyttää myös edellä mainittua aluetta koskevan kalataloudellisen käyttösuunnitelman laadintaan. Maksua tai osaa siitä voidaan käyttää myös istutusvelvoitteeseen Lapin ELY-keskuksen ja luvan haltijan sopimalla tavalla sekä alueen osakaskuntia kuullen. Luvan haltijalle määrättävät 22

23 vuosittaiset kalatalousmaksut voidaan yhdistää alueen muihin velvoitteisiin ja maksuja voidaan kerryttää yhteen enintään viideltä vuodelta kerrallaan. Kalatalousmaksun lisäksi luvan haltija on määrättävä maksamaan kertakorvauksena euroa kalatalousmaksun käytön suunnittelusta aiheutuvia kustannuksia. Vaihtoehtoisesti luvan haltijan on määrättävä itse laatimaan ja esittämään Lapin ELY-keskuksen vahvistettavaksi yksityiskohtainen suunnitelma kalatalousmaksun käytöstä ja toimeenpanosta sekä mahdollisesta yhdistämisestä alueen muihin kalatalousmaksuihin. Suunnitelma on esitettävä päätöksen lainvoimaiseksi tulovuotena. Raakunsuon turvetuotantoalueen vaikutusalueella tehdyn kalastustiedustelun mukaan kalastusta alueella eniten haittaavat tekijät ovat pyydysten limoittuminen ja ajoittain hyvin nopea likaantuminen sekä kasvillisuuden lisääntyminen. Myös veden tummuuden kerrotaan lisääntyneen tuotantoalueen alapuolisessa Simojoessa. Lisäksi arvokalasaaliit ovat vähentyneet 1990-luvun puolivälin tilanteesta ja joen luontaiseen kalastoon kuuluvasta harjuksesta on istutuksista huolimatta tullut satunnainen saalislaji. Kalastustiedustelun tulosten perusteella on ilmeistä, että Raakunsuon turvetuotantoalueen ravinne- ja kiintoainekuormitus osaltaan lisää kalastukseen ja kalastoon liittyviä haittoja, kuten veden tummuutta, pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä. Lisääntymisalueiden liettyminen heikentää etenkin arvokalojen elinmahdollisuuksia, sillä vesistön pohjalla oleva mäti tai vastakuoriutuneet pienpoikaset voivat tukehtua pohjalle liettyvän kiintoaineen alle. Tehtyjen sähkökoekalastusten perusteella kevätkutuista harjusta esiintyy Raakunsuon alapuolisessa Simojoessa. Näin ollen on vaarana, että turvetuotantoalueelta laskettavat kevätaikaiset, talven ja kesän kuormitusta suuremmat ja luonnonkuormituksen lisäksi tulevat, lyhyessä ajassa purkautuvat kiintoainepäästöt haittaavat harjuksen lisääntymistä Raakunsuon alapuolisessa Simojoessa. Myös syksyn muuta vuotta suurempi ja lyhyessä ajassa purkautuva kiintoainekuormitus saattaa haitata syyskutuisten kalojen lisääntymistä Raakunsuon alapuolisessa Simojoessa. Tämän vuoksi luvan saajalle tulee määrätä tarkkailuvelvoite sekä kalatalousmaksu, jolla toiminnasta aiheutuvaa haittaa Raakunsuon turvetuotannon vaikutusalueen kalakannalle ja kalastukselle voidaan ehkäistä. Kalatalousviranomainen on katsonut, että Simojoen pääuomaan suoraan kohdistuvaan kalataloudelliseen haittaan nähden kalatalousmaksun kohtuullinen suuruus on 10 euroa hehtaarilta. Maksu on suoritettava luvan hakijan ilmoittaman tuotantoalueen ja auma-alueiden yhteenlasketun pintaalan mukaan (68,2 ha). Luvan hakijan esittämä kalatalousmaksu on haittaan nähden liian pieni. Kalatalousmaksusta aiheutuu viranomaiselle euron kustannus kalatalousasiantuntijan työnä tehdystä maksun käytön suunnittelusta. Luvan haltija tulee tämän vuoksi velvoittaa korvaamaan suunnittelusta aiheutuvat kustannukset tai vaihtoehtoisesti itse laatimaan suunnitelma maksun käytöstä. Pelkän kalatalousmaksun määrääminen ilman luvan haltijalle asetettua, edellä mainittua velvoitetta johtaa siihen, että vastuu toimenpiteiden suunnittelusta siirretään haitan aiheuttajalta viranomaiselle. Tällöin haitan aiheuttajalle kuuluvat kustannukset tulevat kohtuuttomasti valtion maksettaviksi. Voimassa olevaa kalataloustarkkailua on täydennettävä koeverkkokalastuksilla, jotta edellisissä tiedusteluissa esille tullutta pyydysten limoittumista ja nopeaa likaantumista ja niiden voimakkuutta voidaan järjestelmällisesti seurata ja jotta Toljanjärven kalastorakennetta ja voimassaolevan istutusvelvoitteen heikkoon tulokseen ilmeisesti vaikuttavaa hauki- tai muuta pre- 23

24 3. Ranuan kunta daatiota voidaan tarkemmin arvioida haittojen aikaisempaa tarkoituksenmukaisemman kompensaation perustaksi. Raakunsuon turvetuotantoalueen kalastolle ja kalastukselle aiheuttama haitta on perusteltua korvata kalatalousmaksuna, koska tuotantoalueen alapuolisen Simojoen nykyisen tilan ja voimassaolevan istutusvelvoitteen mukaisesti tehtyjen harjus- ja taimenistutusten ilmeisen heikon tuottavuuden perusteella ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa voimassa olevaa istutusvelvoitetta tai määrätä muuta suoraa istutusvelvoitetta tietylle kalalajille. Lisäksi Simojoen alkuperäisten harjus- ja lohikalakantojen geenimuotojen suojeleminen edellyttää pidättäytymistä istuttamasta muiden vesistöjen kantaa olevia istukkaita Simojokeen. Kalatalousviranomainen on katsonut, että turvetuotannon aiheuttamien kalataloudellisten haittojen korvaamisessa tarkoituksenmukaisinta on velvoitehoidon suuntaaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi siirtämällä painopiste istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttamiseen ja ylläpitämiseen elinympäristöön kohdistuvien hoito- ja kunnostustoimenpiteiden avulla. Tämä toteutuu, kun kalatalousmaksu voidaan käyttää osana Raakunsuon turvetuotannon vaikutusalueella Simojoessa tehtävien kalataloudellisten selvitysten ja kalataloudellista tilaa parantavien hankkeiden, kuten liettymien poistamisen, lisääntymisalueiden puhdistamisen ja kutusorakoiden ja poikaskivikoiden kunnostamisen tai rakentamisen ynnä muuta rahoitusta, tai kun maksua voidaan käyttää myös vastinrahana esimerkiksi kalataloutta edistävissä kunnostushankkeissa haettaessa ulkopuolista rahoitusta, tai kun maksua voidaan käyttää tarvittaessa myös kalojen tai jokirapujen istuttamiseen, ja maksun käytöstä kuullaan vesialueen omistajia. Kalatalousmaksun yhdistäminen alueen muihin velvoitteisiin ja kerryttäminen yhteen usealta vuodelta on perusteltua siitä syystä, että ympäristöön kohdistuva hoito- ja kunnostustoimenpide on usein laajamittainen ja siten kertakustannukseltaan esimerkiksi yhtä vuosittaista kalanistutusta korkeampi sekä vaikutukseltaan pitkäaikainen, joten sen suorittaminen ei ole tarpeellista joka vuosi. Lisäksi maksun käyttösuunnitelma on perusteltua laatia riittävän pitkäksi ajaksi, jotta siinä voidaan ottaa huomioon muun muassa arvokalojen luonnollinen lisääntymiskierto ja sen onnistumisen seuranta. Ranuan kunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 4. Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta on Ranuan kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että hakemuksen mukaan lähin pysyvä asutus sijaitsee 900 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Karttatarkastelun perusteella lähimmät rakennetut kohteet sijaitsevat kuitenkin Sääskijärven rannalla huomattavasti lähempänä tuotantoaluetta (lähimmillään alle 200 metriä). Ympäristölautakunta on todennut, että Raakunsuon turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, ettei siitä aiheudu melun, pölyn tai tärinän vuoksi terveyshaittaa asuttuihin tai kesäkäytössä oleviin kiinteistöihin. Lupapäätöksen määräyksissä tulee huomioida edellä mainittujen haittojen ja siten mahdollisten terveyshaittojen ennaltaehkäisy. Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta 24

25 25 Muistutukset 5. Simojoen kalastusalue Kalastusalue on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan aiheuttamansa haitan, vahingon ja muut edunmenetykset vahingon kärsijöille, parantamaan turvetuotantoalueelta johdettavien vesien käsittelymenetelmiä ja estämään kiintoainesten joutumisen vesistöön myös rankkasade- ja tulva-aikoina. Lisäksi kalastusalue on vaatinut, että hakijalle määrätään istutusvelvoite, jossa huomioidaan myös vesialueen omistajatahon valvontakustannukset. Vaatimusten perusteluissa kalastusalue on todennut, että Simojoen pääuomassa on vuosina toteutettu laajamittainen koskikunnostusprojekti, jossa kunnostettiin lohen ja taimenen poikastuotanto- ja lisääntymisalueita yhteensä 155 hehtaarin alalta. Kunnostuksen seurauksena muun muassa merilohen luonnollinen lisääntyminen saatiin kansainvälisen Itämeren kalastuskomission Salmon Action Plan -suojeluohjelman (SAP) mukaiselle tasolle. Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman (päivitetty v. 2010) kohdassa Lohi on kirjoitettu seuraavasti: valtion kalanviljelyn piiriin (RKTL) kuuluvilla elvytysistutuksilla pyritään nostamaan joen poikastuotanto SAP-tavoitetasolle, joka on vähintään puolet joen arvioidusta alkuperäisestä poikastuotantopotentiaalista. Tavoitetason mukaisesti Simojoelta tulee lähteä noin vaelluspoikasta vuodessa. Viime vuosina tavoitetaso on pääsääntöisesti saavutettu ja istutuksista on pidättäydytty. Perämereen laskevien jokien istutusten tuloksellisuus ei ole ollut erityisen hyvä, vaan istutuksilla on lähinnä pystytty estämään lohikannan häviäminen. Simojoki on koskiensuojelulailla ja Natura-alueena suojeltuna rakentamattomana jokivesistönä kalataloudellisesti merkittävä jokikalastuskohde ennen kaikkea alkuperäisten vaelluskalakantojen vuoksi. Myös harjuskanta on vahvistunut koskikunnostusprojektin seurauksena. Rapukannan tilanne on tällä hetkellä heikko, mikä johtuu muun muassa jokiuoman liettymisestä. Kannan elpyminen voi kestää vuotta. Viime vuonna lohikalojen nousu merestä taantui merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kalastusalueen mukaan tilanne on erittäin huolestuttava, joten Simojoessa on vältettävä edellä mainittujen syiden vuoksi kaikkea sen tilaa heikentävää toimintaa lohi- ja rapukantojen säilymisen varmistamiseksi. Kemijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan Simojoen ekologinen tila on erinomainen. Tilaa heikentää kuitenkin erityisesti veden korkea fosfori- ja humuspitoisuus. Vesienhoitosuunnitelmassa on tavoitteena säilyttää Simojoen tila erinomaisena. Kalastusalue on katsonut, että hanke tulisi heikentämään Simojoen tilaa, joten se on vesienhoidon tavoitteen vastainen. Hakemuksen mukaan hankkeen ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Kalastusalueen mukaan käytäntö on kuitenkin osoittanut, että turvetuotantoalueiden haittavaikutukset ovat toiminnan jatkuessa lähes poikkeuksetta osoittautuneet merkittäviksi. Toimivan pintavalutuskentän käyttö sulan maan aikana vähentää haittoja, mutta kevättulva huuhtoo laskeutusaltaista tehokkaasti kiintoaineen ja ravinteet vesistöön. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen lisää humusta Pohjois- Suomen vesistöissä. Tutkimuksen mukaan Simojoen vesistöalueella humuksen eli orgaanisen aineksen huuhtoutuminen lisääntyi 1990-luvulla noin 40 % verrattuna 1980-lukuun. Kalastusalueen mukaan vesistön vedenlaatu on jo tällä hetkellä heikohko, ja siten on tärkeää, ettei sitä enää lisäkuormituksella huononneta.

26 Kalastusalue on katsonut, että hakemuksen mukainen toiminta vaarantaa Simojoen sopivuuden lohikalojen poikastuotantoon ja mitätöi vesistöön jo tehdyt kalataloudelliset kunnostukset. Myös muu kalastukseen liittyvä virkistyskäyttö on vaarassa vähentyä, mikä osaltaan vähentää vesistön kalataloudellista arvoa. Kalastusalue on vaatinut, että hakijan on arvioitava aiheuttamansa kalatalousmenetykset ja esitettävä niiden perusteella korvaukset Simojoen vesialueiden omistajille tuotantoalueen vesien purkukohdasta Perämereen saakka sekä selvitettävä vesialueiden omistajat tai niiden edustajat edellä mainitulta vahinkoalueelta. Korvausvaatimukselle kalastusalueella ei ole erillistä valtuutusta haitankärsijöiksi esitetyiltä vesialueiden omistajilta. Kalastusalueen korvausvaatimus perustuu vedenlaadun huonontamiseen, kalojen ja rapujen lisääntymis- ja elinpaikkojen liettymiseen sekä jokiuoman haitalliseen mataloitumiseen. Kalastusalueen mukaan Raakunsuon toiminnasta aiheutuu haittaa Perämereen saakka muun muassa veteen liuenneen humuksen seurauksena. Vähäinenkin liettyminen aiheuttaa kutu- ja suojapaikkojen häviämisiä joessa. Lopputuloksena on rapujen ja kalojen kasvutappiota, lisääntymis- ja elinalueiden tuhoutumista, jotka olisivat tuotantoalueelta johdettavien vesien puhdistustoimenpitein estettävissä. Kalataloudellisena yleiskorvausvaatimuksena kalastusalue on vaatinut, että hakija korvaa kalataloudelle aiheuttamansa haitan maksamalla kalatalousmaksua 725 euroa vuodessa Lapin ELY-keskukselle. Vaaditussa kalatalousmaksussa on huomioitu hehtaarin vesialue (Sääskijärven laskupuronsuun ja Perämeren välinen Simojoen vesialue), vuosittainen kalatuotanto 25 kiloa hehtaarilta, kalan keskihinta 10 euroa kilolta (kalan keskihintaa nostaa jokeen nousevat merilohi ja meritaimen), haitta-aste 0,25 % (Raakunsuon osuus), pyyntikustannukset (kalan hinnasta 30 %) sekä luvanmyyntitulojen vähentyminen 200 eurolla (Raakunsuon osuus). Kalatalousmaksun suuruus tulee tarkistaa viiden vuoden välein. Mikäli Simojoen jokin osakaskunta tai muu vesialueen omistaja esittää muistutuksen tai vaatimuksen, niin kalastusalueen vaatimus on sen vesialueen osalta toissijainen. Kalastusalueen mukaan turvetuotantoalueelta johdettavat humuspitoiset vedet (päästöt) huonontavat koko sen alapuolisen Simojoen vedenlaatua ja siten heikentävät kalojen elinoloja Perämereen saakka. Kalastusalueen mukaan tuotantoalueen pienehkö koko ei ole peruste haitta- ja vahinkoarvioiden tekemättä jättämiselle. Nykyiset tarkkailumenetelmät eivät käytännössä ole osoittautuneet riittäviksi esimerkiksi kiintoainesten kulkeutumisten mittaamiseen. Jokiuoman palauttaminen turvetuotantoalueen käytön loputtua nykytilan tasoiseksi on erittäin kallista. Hintaan vaikuttavat muun muassa suunnittelukustannukset, ympäristölupamaksut, rannanomistajille maksettavat haittakorvaukset ja suurimpana monivaiheiset vesirakennustyöt erikoiskoneilla ja -laitteilla. Erikoiskoneita ovat muun muassa puhdistustyöhön sopivat imuruoppauskalustot ja -laitteina suojapuomit. Kalastusalue on vaatinut, että hakijalle määrätään riittävät päästö-, vesistöja kalataloustarkkailut toiminnasta aiheutuvien vahinkojen toteamiseksi. Hakijan tulee lisäksi tehdä säännölliset uoman sedimentoitumisseurannat Simojoessa tuotantoalueen vesien purkukohdan ylä- ja alapuolella. Vesistöön tulevan kiintoaineksen määräksi on hakemuksessa ilmoitettu kiloa vuodessa. Kalastusalueen mukaan vesistöön tulevan kiintoaineksen määrä tulee tarkistaa sedimenttikeräimien tai muun luotettavan mittaustavan avulla, koska silmämääräisten havaintojen mukaan tuotantoalueiden alapuoliset suvannot ovat huomattavasti liettyneet ja mataloituneet turvetuotannon alkamisen jälkeen. 26

27 27 6. XX, Veneheitto Muistuttaja on vaatinut, että Raakunsuon turvetuotanto ensisijaisesti lopetetaan, tuotantoalueella suoritetaan jälkihoitotyöt, Simojoen kutunivat kunnostetaan tuotantoalueen alapuolisella lähialueella ja uusi kalasto istutetaan tuhotun tilalle. Turvetuotannon lopettamista puoltaa tuotantoalueen pienuus ja matalaturpeisuus. Lisäksi hankkeen taloudellinen merkitys on vähäinen. Muistuttajan mukaan tuotantoalueelta kulkeutuu toisinaan turvepölyä Simojokeen ja tuotantoalue on liian lähellä Simojokea. Lisäksi muistuttaja on todennut, että pintavalutuskentälle 2 johdettavasta vedestä kaikki ei kulkeudu kentän alapuolisen mittapadon kautta, vaan osa vedestä kulkeutuu kentän eteläpuolella sijaitsevan metsäojan kautta Simojokeen ja nämä vedet jäävät tarkkailumittauksen ulkopuolelle. Muistuttajan mukaan tuotantoalueen alapuolisen Simojoen kalastus ja kalasto vähentyivät huomattavasti noin 5 10 vuotta ennen Raakunsuon turvetuotantoalueen edellistä lupakäsittelyä, kun kyseinen suo ojitettiin ja Kivilammen pintaa laskettiin 1 2 metriä. Vedet johdettiin auratun metsäalueen kautta Simojokeen ilman maanomistajien lupaa. Toimenpiteen johdosta nivojen kutusoraikot liettyivät, vesistö rehevöityi ja joen saaret suurenivat. Tuotantoalueen alapuolisen joen nivat olivat ennen parhaita harrien kalastuspaikkoja. Simojoen erään uhanalaisen lajin lisääntyminen ei ole onnistunut, koska lohen ja taimenen poikaset tuhoutuvat metsäojitusten ja turvetuotannon mangaani- ja rautapäästöjen takia. Katselmuksella muistuttaja on vaatinut, että luvan saajan tulee jatkaa voimassa olevassa luvassa vaadittuja velvoiteistutuksia. Lisäksi muistuttaja on vaatinut tuotantolohkon 9 luoteispuolella sijaitsevan tulvapenkan leventämistä Sääskiojaan yhteydessä olevan ojan kohdalla. 7. XX, Mäntyrinne Muistuttaja on vaatinut, että luvan saajalle tulee määrätä kalojen istutusvelvoite. Istutuksia tulee tehdä niin kauan kuin Raakunsuolla tuotetaan turvetta. Muistuttaja on myös vaatinut auma-alueen siirtämistä kauemmaksi tiestä. Turpeen lastaaminen täysperävaunuihin estää muuta liikennettä auma-alueen viereisellä Kelukkavaarantiellä, ja auma-alueen siirto vähentäisi pölyongelmia Sääskijärveen. Muistuttaja on todennut, että hakemuksesta ei käy selville millaisesta toiminnasta on kyse puuperäisten polttoaineiden käsittelyssä ja minne toiminta sijoittuu tuotantoalueella. Muistuttajan mukaan tuotantoalueen vedet virtaavat tulva-aikana myös Sääskijärveen, tuotantoalueen ja Sääskiojan välissä ei ole tulvapengertä ja tuotantoalueella ei käytetä lietteenpidättimiä. Muistuttajan mukaan Sääskijärven vedenlaatu on huonontunut. Järven vesi mutaista ja varsinkin keväällä se haisee. Lisäksi järven kalakanta on muuttunut ja siian kalasaaliit ovat lähes kokonaan loppuneet. 8. XX, Sarakangas Muistuttaja on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä Raakunsuon turvetuotantoalueelle. Muistuttajan kesämökki sijaitsee Simojoen rannalla noin kolme kilometriä Raakunsuolta alavirtaan. Muistuttajan mukaan Simojoen kasvillisuus ja mökkirannan pohjan orgaaninen aines on lisääntynyt vuodesta 2001 alkaen. Lisääntyvän kasvillisuuden seurauksena ranta kasvaa umpeen ja koko joki rehevöityy. Joessa ei voi kasvillisuuden takia uida

28 eikä kalastaa. Joesta otettu saunavesi haisee turpeelle ja siinä on humusta. Aamuisin joessa on havaittavissa isoja ruskeita vaahtopaakkuja koko joen leveydeltä. Muistuttajan mukaan hakemuksessa esitetty laskennallinen arvio Raakunsuolta aiheutuvista bruttopäästöistä on alimitoitettu. Todellisuudessa päästöt ovat monikertaiset. 9. XX ja XX, Nestorinmäki Muistuttajat ovat vaatineet tutkittavaksi Raakunsuon turvetuotannon vaikutukset Sääskijärven vedenlaatuun. Muistuttajien mukaan järven vedenlaatu on huonontunut ja vesi on selvästi ruskeampaa kuin ennen. Vedenlaadun muutos näkyy erityisesti turvetuotannon puoleisilla matalilla rannoilla rehevöitymisenä. Lastauspöly kulkeutuu tuulen mukana järveen auma-alueelta 3, jolta on lähes esteetön näkymä järvelle. Lisäksi on epäselvää, missä määrin tuotantoalueen eristysoja aiheuttaa orgaanista kuormitusta järveen. Muistuttajat ovat vaatineet pölytarkkailun suorittamista, koska turvetuotannon välittömässä läheisyydessä (alle 500 metrin etäisyydellä) on kuusi kesämökkiä, joita käytetään pääasiallisesti juuri turvetuotannon ja lastauksen aikaan. Lisäksi muistuttajat ovat vaatineet Raakunsuon tuotantoon liittyvien tarkkailujen tekemistä kaikkina vuodenaikoina koko tuotantokauden ajan. Muistuttajien mukaan viime vuosina auma-alueilla 2 ja 3 turpeen lastaaminen on aiheuttanut haittaa ja estettä muulle liikenteelle, koska lastaustoiminta on levinnyt tielle asti. Muistuttajat ovat vaatineet aumojen ja lastauksen siirtämistä kauemmaksi tiestä. Tällöin lastaus ei häiritse muuta liikennettä eikä lastauksesta pölyävä turve leviä tielle. Auma-alueen 3 siirto kauemmaksi tiestä vähentäisi myös tuulen mukana kulkevan pölyn määrää Sääskijärveen. Muistuttajien mukaan auma-alueiden siirto on mahdollista, koska auma-alueilla lähellä on kantavaa kangasaluetta. Muistuttajat ovat vaatineet tehtäväksi auma-alueiden 2 ja 3 väliselle Kelukkavaarantielle muutama riittävän leveä sivuuttamispaikka liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Muistuttajat ovat myös vaatineet, ettei puuperäistä polttoainetta varastoida ja käsitellä Kelukkavaarantien varrella olevilla auma-alueilla 2 ja 3, koska kyseinen toiminta lisäisi liikenne- ja meluhaittoja nykyisestä. Lisäksi muistuttajat ovat vaatineet myös huomioimaan tuotantoalueen paloturvallisuudessa tuotantoalueen pohjoispuolella olevat kesämökit. Muistuttajien mukaan orgaanisen aineksen huuhtoutumisen estämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta Sääskijärvi ja Simojoki säilyvät hyvässä kunnossa. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan orgaanista ainesta huuhtoutuu entistä enemmän Pohjois-Suomen vesistöihin ilmaston lämmetessä. Muistuttajat ovat vaatineet, että jälkikäyttösuunnitelman laadinnassa huomioidaan ajankohtaisin tieto liittyen vesistöä ja muuta luontoa kuormittaviin asioihin. 10. XX, Kangas Muistuttaja on todennut, että voimassa oleva lupa eikä hakemus ota huomioon Simojoen erästä uhanalaista lajia. Muistuttajan mukaan Raakunsuon turvetuotannon päästöillä on ollut vaikutuksensa lajin tuhoutumiseen. Muistuttaja on vaatinut, että lajin kanta palautetaan Simojoessa sille tasolle, mikä kannalla on ollut ennen tuotantoalueen perustamista. Muistuttajan mukaan turvetuotantoalueen ja Simojoen välissä ei ole mitään suojaavia rakenteita tai pengerryksiä. Tuotantoalueelta huuhtoutuvien ai- 28

29 nesten seurauksena joki rehevöityy ja jokeen on muodostunut tai on muodostumassa uusia saarekkeita tai saaria. Tuotantoalueen ja Simojoen väliin on rakennettava riittävä pengerrys tulvahaittojen ehkäisemiseksi. Muistuttaja on vastustanut luvassa vaadittavan istutusvelvoitteen korvaamista kalatalousmaksulla. Istutusvelvoitteellakaan ei ole pystytty korvaamaan lohenpoikasten häiriintynyttä mahdollisuutta selviytyä täysikasvuiseksi eikä tilannetta pystytä parantamaan korvaamalla istutukset kalatalousmaksulla. Muistuttajan mukaan päästö- ja vaikutustarkkailu tulee ajoittaa tulvaaikoihin, jolloin kuormitus vesistöön on kaikkein suurinta. Otettaessa vesinäytteitä kesän kuivina aikoina ei saada selville oikeita päästöarvoja. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyn puutteet aiheuttavat haittavaikutuksia Simojoen suojeluarvoille. Muistuttaja on vaatinut, että hakija selvittää, kuinka Raakunsuon turvetuotannosta aiheutuvat pölyhaitat estetään. Lisäksi pintavalutuskenttien asianmukaisesta toimivuudesta täytyy saada tietoa. 11. XX, Sääskijärvi Muistuttaja on ainoa vakituinen asukas Sääskijärven rannalla. Muistuttaja on vaatinut, että järven veden tulee pysyä mahdollisimman puhtaana ja järveen tuotantoalueelta vettä johtava oja varustetaan laskeutusaltaalla. Muistuttaja on todennut, että tuulen suunta on pääosin etelästä eli tuotantoalueelta Sääskijärven suuntaan. Tuotantoalueelta leviää turvepölyä Sääskijärveen eikä tuotannossa huomioida pölyämisestä aiheutuvia haittoja. Katselmuksella muistuttaja on vaatinut, että Sääskijärven vedenlaadun seuranta tulee olla osa Raakunsuon vaikutustarkkailua. 12. XX, Peltola Muistuttajan mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana Simojoen veden laatu on turvetuotannon alapuolisella jokiosuudella huonontunut ja joki on rehevöitynyt. Kalastuksessa käytettävät verkot ja katiskat likaantuvat nopeasti. Veden väri on muuttunut myös tummemmaksi. Ajoittain joessa virtaa vaaleita vaahtopalloja, joissa näkyy ruskeaa ainesta, joka on todennäköisesti turvetta. Muistuttaja on lisäksi todennut, että Raakunsuon pintavalutuskentät eivät ehkä toimi asianmukaisesti kaikkina vuodenaikoina. 29 Hakijan vastine Hakija on , ja toimittanut aluehallintovirastoon vastineensa lausunnoista ja muistutuksista. 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakija on todennut, että hakemuksessa esitetty vesienkäsittelytekniikka (ympärivuotinen pintavalutus) edustaa BAT -tekniikkaa.

30 30 2. Lapin ELY-keskus, kalatalous Hakija on todennut, että hakemusasiakirjoissa on esitetty kalataloudellinen tarkkailuohjelma. Ohjelmassa on esitetty vuosittaista kalastuskirjanpitoa (1 3 henkilöä), kalastustiedusteluja vuosina 2013, 2016 ja 2019 sekä sähkökalastusta kahdella koealalla vuosina 2013, 2016 ja Tarkkailua tekevän konsultin mukaan kirjanpitokalastuksen jatkaminen ei ole enää tarpeellista, koska Raakunsuon ja Toljanjärven välisellä alueella ei ole enää kuin satunnaista kalastusta. Alueella oli yksi kirjanpitokalastaja vuoteen 2010 saakka, mutta hän lopetti kirjanpidon terveydellisiin syihin vedoten. Kalataloustarkkailusta vastaava konsultti on ilmoittanut, ettei alueelle löydy enää kirjanpitokalastajia. Ongelma on ilmennyt muillakin alueilla, sillä paikalliset asukkaat eivät enää kalasta perinteisillä katiskoilla ja verkoilla. Hakija on esittänyt, ettei kirjanpitokalastusta enää tehdä. Hakija on katsonut, että Lapin ELY-keskuksen vaatimilla kalastustiedusteluilla, sähkökoekalastuksilla ja koeverkkokalastuksilla saadaan tarvittava tieto Raakunsuon kalataloudellisista vaikutuksista. Hakija on esittänyt tarkkailutuloksiin perustuen 200 euron vuotuista kalatalousmaksua. Lapin ELY-keskuksen vaatima 682 euron vuotuinen maksu on noin 3,5-kertainen esitettyyn nähden ja on yleisestikin ottaen korkea. Hakijan mukaan vaatimus tulee hylätä. Lapin ELY-keskus on muistutuksessaan nostanut Raakunsuon vaikutuksen jokeen ja sen kalakantaan kohtuuttoman suureksi. Raakunsuon pinta-ala Simojoen valuma-alueesta on erittäin pieni ja vaikutukset ovat sen mukaiset. Hakija on todennut, että vaatimus euron korvauksesta kalatalousmaksun käytön suunnittelusta tulee hylätä. Hakijan mukaan kalatalousmaksut kerääntyvät eri tahoilta ELY-keskuksille. Tällä tavoin keräytyvien varojen käyttö on voitu koordinoida ELY-keskuksien taholta järkevästi. Mikäli jokaisen yksittäisen pienen maksun osalta tehdään oma käyttösuunnitelma, pirstoutuu käytettävä rahamäärä ja myös tehtävät toimet, mikä ei johda toivottuun kalataloudelliseen edun saavuttamiseen. Tähänastinen käytäntö, jossa ELY-keskus on koordinoinut kalatalousmaksujen käyttöä, on ollut kaikkien osapuolten kannalta toimiva käytäntö. Hakija ei tiedä, millä perusteella se voitaisiin velvoittaa sovittamaan yhteen koko Simojoen alueen kalataloudelliset velvoitteet. Velvoitteiden yhteensovittaminen lienee lähtökohtaisesti kalataloudellista etua valvovan viranomaisen tehtävä. 4. Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta Hakija on todennut, että lausunnon huomautus lähimmän asutun rakennuksen sijaitsemisesta alle 200 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta on oikea. Tuotantoalueen ja kyseisen rakennuksen välinen maasto on metsää, mikä vähentää merkittävästi tuotannon aiheuttamia haittoja. Tuotannosta mahdollisesti aiheutuvien pölyhaittojen ehkäisemiseksi hakija rajoittaa pölyäviä tuotantotoimia alle 400 metrin etäisyydellä asutuksesta tuulen suunnan ollessa asutukseen päin ja tuulennopeuden ylittäessä 5 m/s. Mahdollisten pöly- ja meluhaittojen ilmoittamiseksi ja todentamiseksi hakija toimittaa alle yhden kilometrin etäisyydellä tuotantoalueelta sijaitsevien kiinteistöjen edustajille turvetuotannosta vastaavan henkilön yhteystiedot. Mikäli asukkaat havaitsevat kiinteistöllään turvetuotannosta aiheutuvaa pöly- tai meluhaittaa, siitä pyydetään ilmoittamaan välittömästi yhteyshenkilölle.

31 31 5. Simojoen kalastusalue Hakija on todennut, että kalataloudellinen haitta on voimassa olevan luvan mukaisesti kompensoitu kalanistutuksilla. Raakunsuon tuotantoalueen koko ja tarkkailutulokset huomioiden on erittäin epätodennäköistä, että Simojoen lohikalojen lisääntymiseen negatiivisesti vaikuttavat tekijät johtuisivat Raakunsuon toiminnasta. Ongelmana lienee lähtökohtaisesti jokeen kudulle nousevien emokalojen vähäinen määrä, mihin vaikuttaa merivaelluksen aikana tapahtuva liikakalastus. Hakijan mukaan tuotantoalueen vaikutuksia ei voi havaita Simojoessa Raakunsuon lähialueellakaan. Siten väitettä, että Raakunsuon kuormitusvaikutusten ulottumisesta Perämereen asti, on vaikea ymmärtää. Lisäksi vaatimus sedimentoitumistutkimuksista tulee tarpeettomana hylätä. Vaatimus kalataloudellisen haitan hyvittämisestä 725 euron kalatalousmaksulla tulee perusteettomana ja perustelemattomana hylätä. Korvausvaatimuksen lähtökohtana on ollut se, että tuotantoalue huonontaa Simojoen vedenlaatua Perämereen saakka. Hakemuksessa esitetyn laskennallisen arvion perusteella Raakunsuon tuotantoalueelta johdettavat vedet eivät vaikuta Simojoen vedenlaatuun. Korvauksen laskennassa käytettyihin parametreihin (vuotuinen kalatuotanto, keskihinta, haitta-aste, lupamyyntitulojen väheneminen) hakija ei ota kantaa, sillä parametrien lukuja ei ole perusteltu. Hakija on myös todennut, että kalastusalue ei ole oikeutettu esittämään korvausvaatimuksia asiassa, koska kalastusalueella ei ole valtakirjoja vesialueiden omistajilta. Hakija on todennut, että hakemuksessa esitetty vuotuinen 200 euron kalatalousmaksu on riittävä, kun otetaan huomioon Raakunsuon alapuolisen Simojoen poikastuotantoalueiden vähäinen määrä. Esitys 200 euron kalatalousmaksusta perustuu tehtyihin tarkkailuihin ja istutuksiin sekä istutusalueen tarkasteluun. Vastineen täydennyksessä hakija on todennut, että mikäli vesialueen omistajat eivät ole valtuuttaneet kalastusaluetta esittämään niiden puolesta vaatimuksia, niin vaatimukset on tältä osin hylättävä. 6. XX Hakija on todennut, että muistuttajan vaatimukset toiminnan lopettamisesta ja jälkitöiden tekemisestä tulee perusteettomana hylätä. Hakija on viitannut vastineenaan hakemusasiakirjoissa lausumaansa. Tuotantoalueelta tulevat vedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuksen kautta, minkä katsotaan nykyään olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Alueelta lähtevien vesien laatua ja määrää tarkkaillaan. Tämän lisäksi hakija tarkkailee alapuolisen veden laatua sekä kalastoa. Tarkkailussa ei ole havaittu Raakunsuon tuotantoalueen vaikuttaneen joen veden laatuun tai sen eliöstöön. Simojoen erään uhanalaisen lajin tarkkailua ei ole luvassa määrätty hakijalle. Tuotantoalueen vesiä ei johdeta muistuttajan esittämään metsäojaan, eikä sen vesimäärän mittaus ole hakijan tehtävä. Hakijan mukaan tuotantoalueen vesiä ei johdeta muistuttajan esittämiin metsäojiin. Katselmuksella hakijan edustaja on todennut, että tuotantolohkon 9 luoteispuolella sijaitsevaa tulvapengertä on mahdollista leventää Sääskiojaan yhteydessä ojan kohdalla.

32 32 7. XX Hakija on todennut, että puuperäisten polttoaineiden käsittely tarkoittaa käytännössä metsästä hankittavien energiapuiden ja mahdollisesti kantojen varastointia kuivausta varten lähinnä auma-alueen 1 yhteydessä. Energiapuut haketetaan tai murskataan ja toimitetaan käyttöpaikoille täysperävaunurekoilla. Puuperäisten polttoaineiden varastointi ja käsittely suolla on satunnaista ja tapahtuu, jos lähialueilla hankitaan energiapuuta. Energiapuiden mahdollinen haketus ja/tai murskaus ajoittuu yleensä talviaikaan. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan pöly- tai meluhaittaa lähimmille kiinteistöille. Muistuttajan mainitsema tulvapenger on määrätty rakennettavaksi toimintaa koskevassa lupapäätöksessä nro 7/01/1. Penger on tehty estämään Sääskiojan tulviminen tuotantoalueelle. Hakija on korottanut pengertä vuosina 2004 ja Hakijan mukaan tuotantoalueella on luvan mukaisesti lietteenpidättimet sarkaojissa, mikä on muun muassa todettu Lapin ELYkeskuksen suorittamassa tarkastuksen pöytäkirjassa. Hakija on todennut, ettei tuotantoalueen vesiä johdeta Sääskijärveen. Lohkon 7 itäpuolella sijaitsevalla eristysojalla johdetaan tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä Sääskijärveen. Muistuttajan mainitsema liikennehaitta Kelukkavaarantiellä on poistunut, sillä auma-alueiden 2 ja 3 kohdalle on tehty levennykset lokakuussa Hakijan mukaan hakemuksessa on perustellusti esitetty kalaistutusvelvoitteen poistamista ja kalataloudellisen kompensaation tekemistä kalatalousmaksulla. 8. XX Hakija on todennut, että hakemuksessa esitetyn laskennallisen arvion perusteella Raakunsuon tuotantoalueelta johdettavat vedet eivät vaikuta Simojoen vedenlaatuun. Koska vaikutuksia ei voi havaita Simojoessa välittömästi tuotantosuon vesien purkupaikan alapuolella, ei niitä voi esiintyä kolme kilometriä päässä alavirrassa muistuttajan tilan kohdalla. Simojoen vesistöalueella suurin maankäyttömuoto on metsätalous, joka myös aiheuttaa kuormitusta vesistöön. 9. XX ja XX Pölytarkkailua koskevan vaatimuksen osalta hakija on viitannut Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta lausumaansa. Aumaalueiden 2 ja 3 viereisen Kelukkavaarantien liikennehaittoihin ja puupolttoaineiden käsittelyyn ja varastointiin tuotantoalueella liittyvien vaatimusten osalta hakija on viitannut Pasi Vuorenmaan muistutuksesta lausumaansa. Hakija on todennut, ettei eristysojiin johdeta tuotantoalueen vesiä. Hakemuksessa on esitetty Raakunsuon tarkkailusuunnitelma. Hakija on todennut tuotantoalueen paloturvallisuudesta, että Raakunsuolla on sisäasianministeriön määräämän Ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta mukainen pelastussuunnitelma sekä tarvittava sammutuskalusto. Lisäksi paloviranomaiset tarkastavat tuotantoalueen paloturvallisuuden vuosittain tuotantokauden alussa.

33 XX Hakija on todennut, että turvetuotantoalueen ja Simojoen välissä on vesienkäsittelyrakenteina laskeutusallas ja pintavalutuskentät. Kaikki tuotantoalueen vedet johdetaan pintavalutuskenttien kautta. Hakemuksessa on perustellusti esitetty kalaistutusvelvoitteen poistamista ja kalataloudellisen kompensaation tekemistä kalatalousmaksulla. Hakemuksessa on esitetty ehdotus Raakunsuon tarkkailusuunnitelmaksi. 11. XX Hakija on todennut, että muistuttaja todennäköisesti tarkoittaa Sääskijärveen laskevaa eristysojaa. Eristysojan kautta ei johdeta tuotantoalueen vesiä eikä hakijan toiminta-aikana tuotantoalueen vesiä ole johdettu Sääskijärveen. Tuotantoalueelta mahdollisesti järveen levinneestä pölystä on tehty yksi valitus vuonna Tuolloin oli tuotantoaikana poikkeuksellisen pitkä ja kuiva ajanjakso, minkä seurauksena järveen joutui lähialueelta pölyä. Tilanne oli luultavasti hyvin poikkeuksellinen, sillä pölyhaitoista ei ole tehty valituksia vuoden 2006 jälkeen. 12. XX Muistuttajan näkemyksiin Simojoen vedenlaadun kehityksestä ja pintavalutuskenttien toimivuudesta hakija on viitannut hakemusasiakirjoissa sekä vastineessa lausunnoista ja muista muistutuksista lausumaansa. Hakemuksen täydennyksen johdosta toimitettu lausunto Aluehallintovirasto on pyytänyt Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa hakijan vastineen ja hakemuksen täydennyksen johdosta. 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lapin ELY-keskuksella ei ole ollut huomauttamista pohjavesipurkauman tukkimis- ja lähteen ennallistamissuunnitelman suhteen. Lisäksi ELYkeskuksella ei ole ollut lisää lausuttavaa lupahakemuksesta, siihen esitetyistä lausunnoista ja muistutuksista sekä hakijan niihin laatimasta vastineesta. Katselmus Aluehallintovirasto on toimittanut asiassa katselmuksen. Katselmuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Turveruukki Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Raakunsuon turvetuotantoon Ranuan kunnassa Simo-

34 joen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 65,4 hehtaaria. Tuotantoalaan ei sisälly uutta aluetta. Tuotannosta poistettua alaa on noin 2,8 hehtaaria. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään vuotuinen kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Lisäksi luvan haltijalla on oikeus varastoida ja käsitellä tuotantoalueella puuperäisiä polttoaineita enintään tonnia vuodessa. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 34 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Simojokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemukseen toimitetun täydennyksen liitteenä olevan päivitetyn piirustuksen "Tuotantosuunnitelma" MK 1:5 000 mukaisesti laskeutusaltaan ja kahden pintavalutuskentän kautta vesistöön sillä poikkeuksella, että tuotantolohkon 2 reunaojan vesi, joka johtuu lohkon 1 länsipuolella sijaitsevaan eristysojaan, saadaan ympärivuotisesti johtaa lietetaskun 1 kautta vesistöön. Lietetasku 1 on laajennettava laskeutusaltaaksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tuotantolohkon 2 reunaojan varrella, missä reunaojan vesi johtuu lietetaskun 1 kautta, turpeen kulkeutumista ojaan tulee estää riittävän leveällä kasvittuneella suojavyöhykkeellä. Tuotantolohkolla 2 ojia ei saa syventää tai kaivaa uusia ojia. Auma-alueelle 1 saadaan kaivaa uusi matala reunaoja lupamääräyksen 5 mukaisesti. Muu kaivu auma-alueella 1 ei ole sallittua. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa ja lietetaskussa 1 on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Lietetaskun 1 mitoituksesta ja sen riittävyydestä tulee antaa selvitys Lapin ELY-keskukselle kuukausi ennen rakentamistoimiin ryhtymistä. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

35 Tuotantolohkon 9 ja Sääskiojan välisen tulvapenkereen on oltava rakenteeltaan asianmukainen ja riittävän korkea estämään tulvavesien pääsy tuotantoalueelle. Pengertä on levennettävä Sääskiojaan yhteydessä olevan ojan kohdalla. Pintavalutuskentän 2 ja sen eteläpuolella Simojokeen laskevan metsäojan välille on rakennettava pengerrys, jolla estetään kentälle johdettujen vesien kulkeutuminen metsäojaan. Luvan haltijan tulee esittää suunnitelmat tulvapenkereen kunnostamisesta ja pintavalutuskentän 2 eteläpuolelle sijoittuvan penkereen rakentamisesta Lapin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Pengerrystyöt tulee toteuttaa kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Pintavalutuskentillä ei saa liikkua koneilla. Mahdolliset oikovirtaukset on tukittava välittömästi, ja on huolehdittava veden tasaisesta leviämisestä kentälle. Tässä lupamääräyksessä määrättyjen toimenpiteiden toteuttamisajankohtaan voidaan tehdä muutoksia Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista tai teknisen toteutuksen kannalta välttämätöntä. 3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan haltijan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusallas, lietetasku 1, sarkaojat ja sarkaojien sekä eristysojien lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 35 Lähdealueen pohjavedenkorkeuden palauttaminen ja lähteen tilan ennallistaminen 5. Pohjavedenkorkeuden palauttaminen tulee toteuttaa täyttämällä lähdealueeseen rajoittuva auma-alueen 1 reunaoja tuotantolohkon 2 reunaojasta vuonna 2007 täytettyyn kohtaan saakka. Täyttö on tehtävä maanpinnan tasoon saakka tarkoitukseen soveltuvalla tiiviillä, vettä heikosti läpäisevällä maa-aineksella. Täytetyn reunaojan eteläpuolelle vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle saadaan kaivaa uusi reunaoja, joka on täytettyä reunaojaa merkittävästi matalampi. Lähteestä purkautuvan vesimäärän tarkkailua varten rakennettu mittapato on korvattava uudella mittapadolla, jonka mitat tulee olla vähintään 1,2 metriä x 3 metriä. Patolevyä vaihdettaessa v-aukon korkeus tulee säilyä samalla tasolla. Reunaojan täyttäminen ja uuden mittapatolevyn asentaminen tulee toteuttaa kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvan haltijan tulee tarkkailla tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta lähteen vedenkorkeuteen ja tilaan ja pohjaveden purkautumiseen sekä toimittaa tarkkailua koskeva selvitys Lapin ELY-keskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteiden toteuttamisesta. Mikäli tarkkailu osoit-

36 taa, että lähteen tilassa ei ole tapahtunut oleellista parantumista luonnontilaisen kaltaiseksi, luvan haltijan tulee selvityksen yhteydessä esittää lisätoimenpiteistä aikatauluineen uusi suunnitelma Lapin ELY-keskukselle hyväksyttäväksi. Lisätoimenpiteiden vaikutuksia on tarkkailtava ja niistä on raportoitava ELY-keskukselle. Luvan haltijan on kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta saatettava asia erillisellä hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi, mikäli ELY-keskus ei katso lisätoimenpiteitä riittäviksi tai lähteen tila ei ole palautunut luonnontilaa vastaavaksi. 36 Päästöt ilmaan ja melu 6. Tuotanto sekä turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Auma-alueelle 3 ei saa aumata turvetta tuotantokauden 2013 jälkeen. Raakunsuon tuotantoalueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Raakunsuon alueella tulee pölyävät tuotantotoimet keskeyttää aina tuulen nopeuden ylittäessä 8 m/s. Turpeen noston pölyävät työvaiheet sekä turpeen kuormaus, aumaus ja lastaus on keskeytettävä, kun tuuli käy alle 400 metrin etäisyydellä sijaitseviin loma- tai asuinrakennuksiin päin. Tuotantolohkoilla ei saa tehdä kunnostus- ja tuotantotoimia 400 metriä lähempänä loma- tai asuinrakennuksia klo Lupamääräyksessä 7 tarkoitettu puupolttoaineiden varastointi ja käsittely on tehtävä niin, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta meluhaittaa. Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Ranuan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan haltijan on noudatettava hakemussuunnitelman sivulla 23 esitettyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. Puupolttoaineet on varastoitava ja käsiteltävä pääsääntöisesti aumaalueen 1 yhteydessä.

37 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. 37 Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 9. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeuksellisten tilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn parantamiseksi sekä pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi tai kehottaa luvan haltijaa toimittamaan hakemuksen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. 12. Luvan haltijan on vuosina tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan sekä kalastoon ja kalastukseen sekä tukikohdan lähellä sijaitsevaan lähteeseen hakemuksen liitteen 6 kohdissa ehdotetulla tavalla siten tarkennettuna, että vuosittainen kalastuskirjanpito ei ole tarpeen. Tarkkailun järjestämisessä on otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Lapin ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen edellä mainitun ajanjakson päättymistä. Vesistö- ja biologisen tarkkailun sekä kalasto- ja kalastustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Lapin ELY-keskukselle, Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Simojoen kalastusalueelle. Vesistötarkkailun raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Lapin ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden tulokset. Lähdetarkkailun vuosiraportit on toimitettava Lapin ELY-keskukselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

38 Pölyn ja melun vaikutuksia asutukseen on tarkkailtava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vaikutustarkkailuun voidaan tehdä muutoksia Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 38 Kunnossapitovelvoite 13. Luvan haltijan on osallistuttava pintavalutuskenttien alapuolisen laskuojan sekä sen ja Simojoen yhtymäkohdan lähivesialueen kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 14. Luvan haltijan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 650 euroa kalatalousmaksua Lapin ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon ehkäisemiseksi. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia ja muita vesialueen omistajia. Kalatalousmaksua ei tarvitse maksaa päätöksen lainvoimaiseksi tulovuotena, mikäli luvan haltija on toteuttanut tai toteuttaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 7/01/1 lupamääräyksen 4 mukaisen istutusvelvoitteen. Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen 15. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan haltija sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta vähintään kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin, kunnes alueet on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai ne ovat kasvittuneet. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tuotannosta poistettujen alueiden vesienjohtamisessa voidaan tehdä muutoksia ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. 17. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lapin ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Alueelle saadaan jättää jälkikäyttöä ja vesienkäsittelyä tukevia raken-

39 teita, kuten esimerkiksi päisteputkia. Poltto- ja voiteluaineiden sekä jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistaa, että maaperä on öljyhiilivedyistä puhdas. Vesienkäsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua sekä vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapitoa on jatkettava kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin, kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön tai se on kasvittunut. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. 18. Lapin ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan haltijalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. 39 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä yhteenveto vuosittaisista päiväkirjakoosteista, selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingon kärsijällä oikeus vaatia korvausta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella.

40 40 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen Raakunsuon turvetuotanto täyttää ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Turvetuotantoa on ennen tätä päätöstä harjoitettu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämällä vesilain mukaisella luvalla. Raakunsuolla turvetuotanto on aloitettu vuonna 2002 ja tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2030 saakka. Raakunsuon turvetuotantoalueelta johdettavat vedet käsitellään laskeutusaltaassa ja ympärivuotisesti kahdella pintavalutuskentällä. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on noin 22,5 % kentän valuma-alueesta ja kentän 2 noin 11,8 %, mitkä ylittävät huomattavasti turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston 3,8 %:n suosituksen. Vesien käsittelyn voidaan katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Turvetuotantoalueelta Simojokeen johdettavat vedet eivät ennalta arvioiden aiheuta niin merkittäviä vaikutuksia, että luvanmyöntämisedellytykset eivät tältä osin täyttyisi. Turvetuotantoalueen läheisyydessä on vesistöä ja loma-asuntoja. Lupamääräyksissä olevin rajoituksin pölyn leviämistä voidaan vähentää niin, ettei siitä ennalta arvioiden aiheudu merkittää haittaa vesistöön tai sen virkistys- ja kalastuskäytölle eikä terveyshaittaa. Meluhaittoja ehkäistään toimintarajoituksilla. Raakunsuon turvetuotantoalueen toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon määräämällä käytettäväksi Raakunsuon turvetuotantoalueen olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa vesien käsittelyssä. Aluehallintovirasto katsoo, että luvan mukainen toiminta ei ole esteenä vesienhoitosuunnitelman mukaisten tilatavoitteiden saavuttamiselle Simojoen vesistössä. Kun otetaan huomioon Raakunsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään turvetuotantoalueen valumavedet puhdistettavaksi, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4.

41 Tuotantolohkon 2 reunaojaan purkautuu tukikohdan pohjoispuolelta sijaitsevalta lähdealueelta pohjavettä. Reunaojan vedet johtuvat tuotantolohkon 1 länsipuolella sijaitsevan eristysojan ja sen lietetaskujen kautta Simojokeen. Ojitusta ei ole tarpeen muuttaa niin, että reunaojan vedet käsiteltäisiin pintavalutuskentällä, koska reunaojan vedestä suurin osa on pohjavettä. Reunaojan varrelle määrätyllä riittävän leveällä kasvittuneella suojavyöhykkeellä ehkäistään turpeen joutumista ojaan tuotantotoimien ja runsaiden sateiden aikana. Kasvittuminen on varmistettava tarvittaessa kylvämällä. Ennen vesistöön johtamista reunaojan vesi on tarpeen käsitellä laskeutusaltaaksi laajennettavassa lietetaskussa 1, koska reunaojaan todennäköisesti kertyy turvetta. Selvityksen toimittaminen laajennetun lietetaskun mitoituksesta Lapin ELY-keskukselle on tarpeen hyvän puhdistustehon saavuttamiseksi sekä valvonnallisista syistä. Tuotantolohkon 2 eteläpuolella sijaitseva oja on sekä reuna- että eristysoja. Erillistä reunaojaa ei ole tarpeen kaivaa lohkon 1 reunaojasta lohkon 2 ja auma-alueen 1 väliseen ojaan, koska uusi oja edesauttaa uusien pohjavesipurkaumien syntymistä. Pohjavesipurkaumien ehkäisemiseksi ja lähteen tilan suojelemiseksi on annettu kielto muuttaa ojitusta tai ryhtyä kaivutoimenpiteisiin tuotantolohkolla 2. Auma-alueelle 1 on mahdollista kaivaa matala reunaoja auma-alueen kuivatuksen varmistamiseksi. Tuotantoalueen ja Sääskiojan välinen tulvapenger on määrätty rakenteeltaan sellaiseksi, että Sääskioja ei tulvi tuotantoalueelle ja pintavalutuskentälle 1 johtavaan kokoojaojaan. Pintavalutuskentän 2 eteläpuolella sijaitsee metsäoja, jonka kautta kentälle johdettuja vesiä voi kulkeutua Simojokeen. Sen estämiseksi luvan haltija on velvoitettu rakentamaan pengerrys kentän ja metsäojan väliin. Tuotantoalueen ulkopuolisten vesien poisjohtamista pintavalutuskenttien 1 ja 2 välisestä keräilyojasta ei ole tarpeen tehdä, sillä uusien ojien kaivusta aiheutuisi lisäkuormitusta Simojokeen. Päästötarkkailutulosten mukaan pintavalutuskenttien voidaan arvioida toimivan hyvin, vaikkakin mittapadon kautta johtuvat tuotantoalueen ulkopuoliset vedet aiheuttavat epätarkkuutta tarkkailutuloksiin. Lähdealueen pohjavedenkorkeuden nostamiseksi ja lähteen tilan ennallistamiseksi luonnontilaa vastaavaksi on annettu lupamääräyksen 5 mukaiset velvoitteet. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella tukikohta-alueen pohjoispuolella on lähde, jonka vedet ennen turvetuotantoalueen kuntoonpanoa ovat virranneet avouoman kautta länteen ja edelleen Simojokeen. Kuntoonpanovaiheessa lähteelle on jätetty noin 1,5 hehtaarin suoja-alue. Aluehallintoviraston arvion mukaan auma-alueen 1 reunaojan ja mahdollisesti myös tuotantolohkon 2 reunaojan kaivu kivennäismaahan saakka on alentanut lähdealueen pohjavedenkorkeutta ja aikaansaanut sen, että pohjavesi purkautuu reunaojaan hyvin vettä johtavan mineraalimaa-aineksen kautta aiheuttaen lähteen vedenkorkeuden alenemisen. Reunaojaa on tukittu luvan haltijan toimesta, mutta pohjavesiä purkautuu nykyisin varsin runsaasti tukitun ojaosuuden alapuolelle. Turvetuotantoalueen kuivatustoimenpiteistä on aiheutunut vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n vastaisesti lähteen luonnontilan muuttuminen. Näin ollen luvan haltija on velvoitettu tilanteen ennallistamista tarkoittaviin toimenpiteisiin. Lupamääräys 6 on annettu pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Lyhimmillään tuotantoalueelta on Sääskijärven rannalla sijaitsevaan loma-asuntoon noin 120 metriä ja Simojoen rannalla sijaitsevaan loma-asuntoon noin 150 metriä. 41

42 Auma-alueen 3 käyttö on tarpeen lopettaa, koska turvepölystä voi aiheutua kohtuutonta viihtyvyyshaittaa auma-aluetta lähellä sijaitsevilla lomakiinteistöillä. Lyhimmillään auma-alue sijaitsee noin 220 metrin etäisyydellä Sääskijärven rannalla sijaitsevasta loma-asunnosta. Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriö- tai poikkeuksellisissa tilanteissa voi aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä. Määräykset 9 ja 10 on annettu päästöjen ja haittojen ehkäisemiseksi. Vahinkojen rajoittaminen sekä ajallisesti että määrällisesti edellyttää ympäristövahinkojen torjuntaan tarkoitettua kalustoa ja toimintasuunnitelmaa. Tiedottamisen sekä ympäristöhaittojen vähentämistoimien ohjaamisen ja valvonnan vuoksi ympäristönsuojelun valvontaviranomaisten on saatava tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista viivytyksettä. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn tehostamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrätessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien haittojen laajuus. Kalatalousmaksu korvaa istutusvelvoitteen, koska Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselta saatujen tietojen perusteella toimintaa koskevassa ympäristölupaviraston lupapäätöksessä nro 7/01/1 määrätyillä vuosittaisilla istutuksilla on saavutettu ilmeisen heikko tulos. Aluehallintoviraston arvion mukaan tällä päätöksellä määrätty kalatalousmaksun suuruus vastaa istutusvelvoitteen istukkaista sekä niiden istutuksesta aiheutuneita kustannuksia. Turvetuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Toiminnasta porojen liikkumiselle aiheutuvien haittojen estämiseksi on annettu lupamääräys 15. Lupamääräykset ovat tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi, roskaantumisen ehkäisemiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Oikeus jättää alueen jälkikäyttöä ja vesienkäsittelyä tukevia rakenteita tuotantoalueelle on katsottu tarpeelliseksi määrätä tässä päätöksessä. Lapin ELY-keskukselle valvovana viranomaisena on annettu oikeus tarkentaviin määräyksiin toiminnan lopettamisen ja jälkihoidon osalta tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoidon ohjaamista ja valvontaa varten. 42

43 43 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 2. Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen vaatimus euron kertakorvauksesta kalatalousmaksun käytön suunnittelusta ja hallinnoinnista viranomaiselle aiheutuviin kustannuksiin on hylätty. Vesilain (264/1961) 2 luvun 22 :n kalatalousmaksua koskevat säännökset eivät mahdollista kalatalousmaksun käytön suunnittelusta ja hallinnoinnista viranomaiselle aiheutuvine kustannusten määräämistä luvan haltijan maksettavaksi. Muut vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 4. Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 5. Simojoen kalastusalueen vaatimus kalastolle ja kalastukselle aiheutuneiden haittojen arvioimiseksi ja korvaamiseksi vesialueiden omistajille jätetään tutkimatta, koska kalastusalue ei ole vesialueen omistaja eikä kalastusalue ole esittänyt muistutuksessa kirjallista valtuutusta vesialueiden omistajilta. Kalastusalueen vaatimus istutusvelvoitteesta hylätään. Aluehallintovirasto toteaa, että Raakunsuon tuotannosta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvaa haittaa on perusteltua ehkäistä istutusvelvoitteen sijaan kalatalousmaksulla, koska toimintaa koskevassa lupapäätöksessä nro 7/01/1 määrätyillä vuosittaisilla istutuksilla on ollut ilmeisen heikko tulos. Kalastusalueen vaatimus sedimenttitutkimuksen tekemisestä hylätään. Aluehallintovirasto on määrännyt lupamääräyksessä 13 luvan haltijan osallistumaan laskuojan sekä sen ja Simojoen yhtymäkohdan lähivesialueen kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu Raakunsuon turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 6. XX on vaatinut Raakunsuon turvetuotannon lopettamista ja jälkihoitotöiden tekemistä alueella. Aluehallintovirasto hylkää vaatimukset ja toteaa, että toiminnan jatkamisen ja ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa ympäristöluparatkaisun perusteluissa ilmenevästi. Vaatimuksiin tuotantoalueen alapuolisen vesistön kutunivojen kunnostuksesta ja uuden kalaston istutuksesta aluehallintovirasto toteaa, että lupamääräyksessä 14 luvan haltijan maksettavaksi määrättyä vuosittaista kalatalousmaksua voidaan käyttää kalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttamiseen ja ylläpitämiseen elinympäristöön kohdistuvien hoito- ja kunnostustoimenpiteiden avulla. Maksua voidaan käyttää tarvittaessa myös istutuksiin. Huomautukseen erään Simojoen uhanalaisen lajin huomioitta jättämisestä aluehallintovirasto viittaa jäljempänä muistutuksen 10 johdosta lausuttuun. Muistuttaja on vaatinut istutusvelvoitteen säilyttämistä. Aluehallintovirasto viittaa asiassa edellä Simojoen kalastusalueen vaatimuksista vastattuun. Tulvapengertä koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä 2 ilmenevästi. Samassa lupamääräyksessä on annettu määräys rakentaa pengerrys pintavalutuskentän 2 ja sen eteläpuolella sijaitsevan metsäojan väliin. 7. XX on vaatinut auma-alueen siirtämistä kauemmaksi Kelukkavaarantiestä. Lupamääräyksessä 6 on määrätty, että auma-alueelle 3 ei saa aumata turvetta tuotantokauden 2013 jälkeen. Muistuttaja on vaatinut istutusvel-

44 voitteen säilyttämistä. Aluehallintovirasto viittaa asiassa edellä Simojoen kalastusalueen vaatimuksista vastattuun. 8. XX on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Aluehallintovirasto toteaa, että luvan myöntämisen edellytykset ovat ympäristöluparatkaisun perusteluissa ilmenevästi olemassa. 9. XX ja XX ovat vaatineet tutkittavaksi Raakunsuon turvetuotannon vaikutukset Sääskijärven vedenlaatuun. Muistuttajat eivät ole esittäneet asiassa korvaus- tai toimenpidevaatimuksia. Aluehallintovirasto toteaa, että tuotanto on voinut vaikuttaa Sääskijärven vedenlaatuun, mutta nykyisessä tilanteessa ja tämän lupapäätöksen mukaisesti toimittaessa vaikutuksia ei ennalta arvioiden enää aiheudu. Lisäksi aluehallintovirasto toteaa, että tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa tuotantoalueen vedet johdetaan pintavalutuskenttien kautta Simojokeen, tuotantoalueelta mahdollisesti aiheutuvia pölyhaittoja Sääskijärveen ehkäistään päätöksen lupamääräyksellä 6 ja eristysojasta Sääskijärveen mahdollisesti aiheutuvaa kuormitusta ehkäistään lupamääräyksien 2 ja 4 mukaisesti. Pölytarkkailun toteuttamista koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä 12 ja päätöksen liitteestä 3 ilmenevästi. Vaatimukseen tuotantoalueen tarkkailun suorittamisesta kaikkina vuodenaikoina aluehallintovirasto toteaa, että päätöksen lupamääräyksessä 11 ja liitteessä 3 annetut määräykset antavat riittävällä tarkkuudella tietoa tuotannosta ja siitä aiheutuvista päästöistä Raakunsuon olosuhteissa. Vaikutustarkkailu tehdään tämän päätöksen mukaisesti. Muistuttajat ovat vaatineet auma-alueiden 2 ja 3 siirtämistä kauemmaksi Kelukkavaarantiestä. Aluehallintovirasto hylkää vaatimuksen aumaalueiden siirrosta auma-alueen 2 osalta, mutta auma-alueelle 3 ei saa aumata turvetta tuotantokauden 2013 jälkeen. Vaatimukseen riittävän leveistä sivuuttamispaikoista auma-alueiden 2 ja 3 kohdalla Kelukkavaarantiellä aluehallintovirasto toteaa, että hakija on tehnyt liikenteen kulun parantamiseksi auma-alueiden kohdalle levennykset lokakuussa Vaatimukseen puupolttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn aluehallintovirasto toteaa, että puupolttoaineiden mahdollinen varastointi ja käsittely tulevat tapahtumaan hakemuksen mukaan lähinnä auma-alueella 1 ja energiapuiden mahdollinen haketus ja/tai murskaus ajoittuu yleensä talviaikaan. Aluehallintovirasto arvioi, ettei mahdollisesta puupolttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä tuotantoalueella tule aiheutumaan kohtuutonta pöly- tai meluhaittaa lähimmille kiinteistöille. Vaatimukseen jälkikäyttösuunnitelmasta aluehallintovirasto toteaa, että aluehallintovirasto ei voi ympäristösuojelulain säännösten nojalla määrätä jälkikäyttösuunnitelmasta ja jälkikäytöstä, vaan alueen uudesta maankäytöstä päättää maanomistaja sen jälkeen, kun ympäristösuojelulain 90 :n mukainen toiminnan harjoittajan vastuu alueen jälkihoidosta ja tarkkailusta päättyy. 10. XX on vaatinut, että luvan haltija määrätään palauttamaan erään uhanalaisen lajin kanta Simojoessa sille tasolle, mikä kannalla on ollut ennen tuotantoalueen perustamista. Aluehallintovirasto hylkää vaatimuksen, koska asiassa saadun selvityksen mukaan tuotantoalueelta johdettavien vesien välittömällä vaikutusalueella Simojoessa ei esiinny muistuttajan tar- 44

45 koittamaa uhanlaista lajia eikä hanke uhkaa muitakaan Simo-joen suojeluarvoja. Vaatimus pengerryksen toteuttamisesta Simojoen ja tuotantoalueen väliin hylätään, koska asiassa saadun selvityksen mukaan Simojoki ei tulvi tuotantoalueelle. Käyttötarkkailussa luvan haltija on velvoitettu havainnoimaan Simojoen ylimmistä tulvaveden korkeuksista. Vaatimukseen päästö- ja vaikutustarkkailun toteuttamista tulva-aikoina aluehallintovirasto toteaa, että päätöksen lupamääräyksessä 11 ja liitteessä 3 annetut määräykset antavat Raakunsuon olosuhteissa riittävällä tarkkuudella tietoa tuotannosta aiheutuvista päästöistä. Päästötarkkailuvuosina vesinäytteet otetaan pintavalutuskenttien alapuoliselta mittapadolta kahden viikon välein. Muistuttaja on myös vastustanut istutusvelvoitteen korvaamista kalatalousmaksulla. Aluehallintovirasto viittaa tämän vaatimuksen osalta edellä Simojoen kalastusalueen vaatimuksista lausuttuun, josta ilmenevin perustein istutusvelvoite muutetaan kalatalousmaksuksi. 11. XX on vaatinut Sääskijärven veden pysymistä mahdollisimman puhtaana ja laskeutusaltaan rakentamista ojaan, jossa tuotantoalueen vesiä johdetaan Sääskijärveen. Aluehallintovirasto toteaa, että päätöksen lupamääräyksessä 6 on annettu velvoitteita Raakunsuon tuotannosta mahdollisesti aiheutuvien pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Vaatimus laskeutusaltaan rakentamisesta hylätään, koska Raakunsuon tuotanto-alueen vesiä ei johdeta Sääskijärveen. Tuotantoalueen suunnasta Sääskijärveen johdetaan eristysojalla tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä. Lupamääräyksen 4 mukaisesti luvan haltijan on pidettävä myös kyseinen eristysoja kunnossa ja ojan lietesyvennys on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Raakunsuon vaikutustarkkailuun kuuluvaa vesistötarkkailua ei ole tarpeen tehdä Sääskijärvestä, koska järveen ei johdeta tuotantoalueen vesiä. Lisäksi aluehallintovirasto arvioi tuotantoalueelta Sääskijärveen aiheutuvat pölypäästöt vähäisiksi tulevassa tilanteessa. Tuotantoalueelta mahdollisesti aiheutuvia pölyhaittoja ehkäistään päätöksen lupamääräyksellä KORVATTAVA PÄÄTÖS Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 7/01/1. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Siihen saakka on noudatettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamaa päätöstä nro 7/01/1 lupamääräyksineen. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.

46 46 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 2 momentti, 90 1 momentti ja 103 a Jätelaki (646/2011) momentti Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Vesilaki (587/2011) 19 luku 3 1 momentti Vesilaki (246/61) 2 luku 22 1 ja 3 momentti Eräistä naapuruussuhteista annettu laki 17 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 9 868,50 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Oikeusohjeet Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä muun muassa hakemusten täydennysten ja katselmuksen vuoksi on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Näin ollen käsittelymaksu on 9 868,50 euroa. Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina (1572/2011) 7

47 47 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jorma Rantakangas Valtteri Niskanen Tapio Orjasniemi Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Jorma Rantakangas ja ympäristölakimies Valtteri Niskanen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tapio Orjasniemi. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai TO/am Liitteet Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Kartta Liite 3. Tarkkailuohjelma Päätös Hakija Tiedoksi Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Ranuan kunta Ranuan kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Ranuan kunta / Terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

48 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

49 Liite 2 1