ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 105/12/1 Dnro PSAVI/325/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 105/12/1 Dnro PSAVI/325/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Takasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 31/01/1 lupamääräysten tarkistaminen, Pudasjärvi Turveruukki Oy Teknologiantie Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset... 3 Alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta ja toiminnan päästöt ympäristöön... 4 Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset... 4 Päästöt vesistöön... 5 Pöly ja melu ja liikenne... 7 Varastointi ja jätteet... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 8 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 8 Tuotantoalueen nykytila... 8 Asutus ja maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 8 Vesistö... 9 Kalasto ja kalastus Pöly ja melu Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahingot Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutus Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Korvaukset OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Lupamääräysten perustelut Korvausten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU... 24

3 3 HAKEMUS Pohjois-Suomen aluevirastoon saapunut hakemus koskee Pudasjärven kaupungin Hetejärven kylässä sijaitsevan Takasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Takasuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 31/01/1 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla antamaan määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli vuoden 2010 loppuun mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan nro 31/01/1 Takasuon noin 124 hehtaarin suuruisen tuotannossa olleen turvetuotantoalueen vesien johtamiseen metsäojan kautta Kongasjärveen ja edelleen Kongasojan kautta Tuulijärveen sekä kyseisen alueen käyttämiseen turpeen tuotantoon ja käsittelyyn. Ympäristölupavirasto on hylännyt hakemuksen Takasuon 25,5 hehtaarin suuruista laajennusosaa koskevalta osalta. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 02/117/3 osittain muuttanut ympäristölupaviraston antamaa päätöstä. Hallinto-oikeus on kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen siltä osin kuin hakemus on hylätty 25,5 hehtaarin suuruista laajennusosaa koskevalta osalta ja myöntänyt kyseiselle alueelle ympäristöluvan turpeen tuotantoon ja käsittelyyn. Lisäksi hallinto-oikeus on määrännyt, että luvan saajan on rakennettava Takasuon noin 124 hehtaarin suuruiselta tuotannossa olevalta alueelta johdettavien vesien säännöstelemiseksi kolme virtaamansäätöpatoa, joiden rakennussuunnitelmille on saatava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyntä. Laajennusosalta johdettavien vesien säännöstelemiseksi luvan saajan on rakennettava vähintään yksi virtaamansäätöpato Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttämällä tavalla. Lisäksi Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut korvauksen määräystä 1 koskien kalastuksen tuoton alenemista kuulumaan seuraavasti: Luvan saajan on suoritettava Takasuolta johdettavien vesien vaikutusalueella vuosien aiheutuvasta kalastuksen tuoton alenemisesta kertakorvauksena Pudasjärven osakaskunnalle 1010 euroa sekä Metsähallitukselle 101 euroa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamaan lupapäätökseen sisältyy seuraava määräys: Luvan saajan on, mikäli aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turpeennostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2010 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupaviras-

4 tolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tuotantomäärästä tuotantokausittain, yhteenveto tarkkailutuloksista, selvitys toiminnan vaikutuksista vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, rapukantaan, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Hakemuksessa on myös esitettävä käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedot. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat turvetuotantoalueelta tulevan ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen, selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksessa määrätyt selvitykset. Hakemuksessa on esitetty Takasuon turvetuotantoalueen maanomistajat. Hakija on tehnyt sopimukset vesien johtamisesta ja teiden käytöstä maanomistajien kanssa ennen ympäristöluvan hakemista. 4 Alueen kaavoitustilanne Alueen kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Pudasjärven kaupunki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava alueeseen. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa Takasuon turvetuotantoalue on merkitty tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Takasuon luoteispuolelle on merkitty luonnon monikäyttöalue. Kyseisellä merkinnällä tarkoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Takasuolta noin 400 metriä luoteeseen sijaitsee Kongasjärven luonnonsuojelualue ja noin kolme kilometriä koilliseen sijaitsee Luhtarämiä ja Haaposuo-Korpisuon Natura-alue. Takasuon eteläpuolella, noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta, sijaitsee Olvassuon Natura-alue sekä luonnon monikäyttöalue. Lisäksi Takasuon lounaispuolella sijaitsee kaksi arvokkaaksi harjualueeksi osoitettua aluetta. Toiminta ja toiminnan päästöt ympäristöön Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Takasuo sijaitsee Pudasjärven kaupungin Hetejärven kylässä yhdeksän kilometriä Pudasjärven keskustasta etelään. Koko alueen eristysojan rajaama alue on 178 ha ja alueen tuotantokelpoinen pinta-ala 122 ha. Turvetuotantoalue muodostuu yhdeksästä lohkosta. Alueella on neljä auma-aluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 3,5 hehtaaria. Takasuon turvetuotantoalueen kuntoonpanotyöt on suoritettu vuosina Tuotanto alueella on aloitettu vuonna Tuotantopintaalan arvioidaan 105 ha vuonna 2015 olevan, 80 ha vuonna 2020 ja tuotannon arvioidaan loppuvan vuonna Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta vuosittain noin MWh ja tuotettu polttoturve toimitetaan pääasiassa Oulun alueen voimalaitoksille. Tuotantomenetelmänä alueella käytetään ns. Haku menetelmää. Takasuolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Niiden määrä on alle tonnia vuodessa. Ne toimitetaan pelkkänä puupolttoaineena tai mahdollisesti turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksil-

5 Päästöt vesistöön le, samoin kuin tuotannon yhteydessä kertyneet kannot ja liekopuut. Lupakauden aikana Takasuolla on varastoitu energiapuuta yhteensä noin 300 tonnia. Takasuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan virtaamasäätöpatojen ja laskeutusaltaiden kautta laskuojaa pitkin Kongasjärveen. Hakijan mukaan Kongasjärveen rajautuva ojittamaton, luonnontilainen suo toimii kosteikkoalueena. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alaosiin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Sarka- ja kokoojaojakaltevuudet ovat alle 1,5 promillea, millä myös edistetään lietteen laskeutumista tuotantoalueen ojastoon. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutusaltaat puhdistetaan viimeistään tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä lietettä. Sarkaoja-altaat puhdistetaan lietteestä tarpeen mukaan tuotantokauden aikana. Lupakauden aikana Takasuolla on tehty lohkoilla 1 ja 3 8 massansiirtoja. Massansiirtoalueista noin kolmannes on kasvittunut. Vuonna 2010 altaiden alapuolista laskuojaa on syvennetty vesien johtamisen parantamiseksi. Takasuolta poistuu tuotannosta seuraavien noin viiden vuoden aikana alueita lohkoilta 3,5, 6 ja 7. Hakija on esittänyt, että vesienkäsittelyä voidaan lisäksi tehostaa alueella rakentamalla tuotannosta poisjääville massansiirtoalueille kasvillisuuskenttäkosteikot, joiden yhteispinta-ala tulisi olemaan 3,6 hehtaaria. Kasvillisuuskosteikoista 1,3 hehtaarin ala sijoittuisi lohkolle 5 ja 2,3 hehtaarin ala lohkolle 7. Tavoitteena on ottaa suunnitellut kaksi kasvillisuuskosteikkoa käyttöön vuosina 2014 ja Hakija sen sijaan arvioi, että tuotannosta poistuneiden tai poistuvien alueiden käyttäminen talvi- ja tulvavesien pidättämiseen ei ole teknis-taloudellisesti kannattavaa ja altaiden kaivaminen kivennäismaahan sekä pengerrysten rakentaminen aiheuttaisi ainakin tilapäisesti merkittävää kuormituksen lisääntymistä. Takasuon tuotantoalueelta lähteneen veden laatua on tarkkailtu tuotantovaiheessa vuosina 2006 ja Takasuolta lähtevän veden laatua on verrattu Pohjois-Pohjanmaan laskeutusaltaallisilta tuotantosoilta lähtevän veden laatuun vuosina Takasuolta lähtevän veden keskimääräiset kokonaisfosfori- ja rautapitoisuudet ovat alhaisempia kuin Pohjois-Pohjanmaan laskeutusaltaallisilla turvetuotantoalueilla keskimäärin. Kiintoaineen, ammoniumtypen ja kokonaistypen pitoisuudet ovat kuitenkin korkeampia kuin Pohjois- Pohjanmaalla keskimäärin. 5

6 Takasuon turvetuotantoalueen keskivaluma ja valumaveden laatu tuotantokaudella vuosina 2006 ja 2010 sekä Pohjois-Pohjanmaan alueen laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden keskivaluma ja keskimääräinen vedenlaatu tuotantokaudella vuosina : 6 Mq Takasuo 2006 Takasuo 2010 Pohjois-Pohjanmaan alue l/s 27,2-11,7 km 2 COD Mn mg/l kok. P µg/l kok. N µg/l NH 4 -N µg/l Fe µg/l kiintoaine mg/l Takasuon turvetuotantoalueen päästöjen arviointiin on käytetty kesäajalle vuosien 2006 ja 2010 keskimääräisiä ominaispäästöjä ja muille vuodenajoille Pohjois-Pohjanmaan laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden ominaispäästöjen keskiarvoja vuosilta Takasuon turvetuotantoalueen ominaispäästöt tuotantokaudella vuosina 2006 ja 2010 sekä keskimääräinen tuotantokauden ominaispäästö Pohjois-Pohjanmaan laskeutusaltaallisiilla soilla vuosina : Ominaispäästöt g/ha vrk COD Mn kiintoaine kok.n NH 4 kok.p PO 4 Fe vuosi 2006 brutto ,12 0, netto ,69 vuosi 2010 brutto ,20 0,05 12 netto ,13 keskiarvo brutto ,5 0,66 0,27 63 netto ,41 Pohjois-Pohjanmaa vuodet brutto ,2 0,72 0,27 61 netto ,50 Kokonaistypen ja kiintoaineen keskimääräiset päästöt ovat olleet tuotantovaiheessa arvioitua suuremmat, mutta fosforipäästöt lähes arvioidulla tasolla. Arvion mukaan Takasuolta vastaisuudessa tulevat bruttopäästöt ovat 73 kg/v fosforia, kg/v typpeä ja kg/v kiintoainetta. Keskimääräiset vuotuiset nettopäästöt ovat noin 57 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Päästöt on laskettu pinta-alalle 146 hehtaaria, mistä tuotantoala on 122 hehtaaria, tuotannosta poistunut kasvittumaton alue 20,1 hehtaaria ja auma-alueet 3,5 hehtaaria.

7 7 Pöly ja melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Takasuon turvetuotantoalueen pöly- ja melupäästöjä ei ole mitattu. Hakijan ilmoituksen mukaan Takasuon alueelta ei ole tullut valituksia pölystä tai melusta. Takasuon turvetuotantoalueelle on kaksi tieyhteyttä Ruottisenharjuntieltä. Kantavan työmaatiestön kokonaispituus on noin 2,5 kilometriä. Työmaatiet on varustettu lukittavalla puomilla asiattomien työmaalla liikkumisen estämiseksi. Työmaan sisäiseen liikenteeseen käytetään turveteitä, päisteputkitettuja sarkojen päitä ja ajosarkoja, jotka mahdollistavat työkoneliikenteen saroilta ja lohkoilta toiselle. Tuotantoaikana työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän kuljettajiensa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Työmaan vetokalustona käytetään 3 4 pyörätraktoria ja aumauskoneena tela-alustaista puskutraktoria tai rinnekonetta. Henkilö- tai pakettiautoliikenteen määrä on keskimäärin 4 5 autoa vuorokaudessa. Satunnaista liikennettä aiheuttavat myös yksittäiset tuotanto- ja kuormauskaluston siirrot sekä hakijan henkilöstön työmaakäynnit. Takasuolla tuotettu turve on mahdollista toimittaa käyttäjille ympärivuotisesti pahimpia kelirikkiaikoja lukuun ottamatta. Jyrsinpolttoturve toimitetaan ensisijaisesti Oulun alueella sijaitseville voimalaitoksille. Toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on kuormaa vuorokaudessa. Mikäli turve ajetaan yhtäjaksoisesti, toimitusjakso kestää noin kaksi viikkoa. Tuotannon aikana koneissa käytetään kevytpolttoöljyä. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin litraa. Polttoaineet on varastoitu säiliöihin, jotka pelastusviranomainen vuosittain tarkastaa. Polttoainesäiliöt on sijoitettu työmaan tukikohtaan. Polttoaineen varastopaikka on sorastettu ja sijoitettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Tukikohdassa varastoitavien voiteluöljyjen määrät on keskimäärin 150 kg tuotantokaudessa. Takasuon urakoitsijalla on erillinen suoalueen ulkopuolella sijaitseva koneiden huolto- ja kunnossapitopaikka, joten merkittävä osa huoltamotoiminnassa syntyvistä jätteistä on varastoitu ja toimitettu asianmukaisesti käsittelyyn sitä kautta. Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteasioiden tyhjennys tehdään Pudasjärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen toimittamisesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin, kaatopaikalle tai ongelmajätteen käsittelyyn vastaa Takasuon turvetuotannon urakoitsija. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän enintään jäteöljyjä 200 kg, kiinteää öljyjätettä 10 kg, jäähdytinnesteitä 15 kg, akkuja ja paristoja 1 kg, sekajätettä 50 kg, metallia 5 kg ja jätemuovia 4 kg sekä renkaita 5 kg. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Hakemussuunnitelmaan sisällytetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan turvetuotannossa syntyy pintamaita m 3, kantoja ja muuta puuainesta 375 m 3, kiviä 13 m 3, ki-

8 vennäismaita m 3 ja laskeutusaltaiden lietteitä 100 m 3. Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maarakennusmateriaalina ja puuaines energiakäytössä, joten niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet maisemoidaan ympäristöön sopivalla tavalla. Tuotantoalueella ei ole kaivannaisjätteen jätealuetta. 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan Takasuolla nykyisin käytössä olevilla vesienkäsittelyrakenteilla mukaan lukien virtaamasäätöpadot, laskeutusaltaat ja vesien johtaminen kosteikkoalueille toteutetaan BAT-periaatta. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Takasuo on ollut tuotannossa vuodesta 1992 alkaen. Toiminnan pääasialliset vaikutukset kasvillisuuteen ja linnustoon ovat jo näkyvissä nykyisellään. Tuotantoalueen alapuolisten vesien eliöstölle aiheutuu edelleen vähäisiä haittavaikutuksia toiminnan jatkuessa ja todennäköisesti vielä toiminnan loputtuakin. Asutus ja maankäyttö Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat Takasuon turvetuotantoalueen pohjoispuolella noin 200 metrin päässä tuotantoalueesta. Kongasjärven etelärannat eivät ole asuttuja. Kongasojan alue on pääosin metsiä sekä avoimia kankaita ja kallioita. Kosteikkoja ja avoimia suoalueita alueen pinta-alasta on noin 30 %. Hakijan arvioin mukaan Takasuon turvetuotanto ei aiheuta uusia vaikutuksia maankäyttöön, koska uusia alueita ei oteta tuotantoon. Tuotannon jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön, esimerkiksi metsätalousmaaksi, jolloin maisemassa tapahtuu muutos. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Takasuon turvetuotantoaluetta lähimmät suojelualueet ovat noin 100 metrin etäisyydellä sijaitseva Olvassuo ja noin 500 metrin etäisyydellä oleva Kongasjärvi. Molemmat alueet kuuluvat Natura verkostoon. Takasuon aiemman lupakäsittelyn yhteydessä tehtyjen selvitysten perustella hankkeesta ei aiheudu todennäköisesti heikentäviä vaikutuksia näiden suojelualueiden suojelun perusteena oleviin suojelutasoihin. Tuotantoalueen laajuus tulee olemaan tulevaisuudessa pienempi kuin vuonna 2002, minkä vuoksi turvetuotannolla ei katsota olevan heikentäviä vaikutuksia kyseisiin Natura-alueisiin. Takasuon tuotantoalue sijoittuu eteläreunasta osittain Kiviharjun III-luokan pohjavesialueelle. Tuotantoalueesta noin 200 metriä lounaaseen sijaitsee Pieni Marikaisvaaran I-luokan pohjavesialue. Lisäksi turvetuotantoalueen koillispuolella sijaitsee Kongasvaaran III-luokan pohjavesialue. Hakijan arvion mukaan toiminnan ei katsota vaikuttavan pohjaveteen tai sen käyttöön.

9 Yksityisen kaivon kuivumisesta ja pilaantumisesta on oltu yhteydessä toiminnanharjoittajaan. Kiinteistö sijaitsee noin 200 metrin päässä Takasuon turvetuotantoalueesta. Asiaa on selvitetty kunnallisen ympäristötoimen toimesta ja todettu, että asia ei aiheuta kiinteistönomistajan ja asiasta muualta saatujen tietojen perusteella toimenpiteitä. 9 Vesistö Takasuo sijaitsee Iijoen alaosan vesistöalueella (61.1) Tuulijärven valumaalueeseen (61.15) kuuluvalla Kongasjoen valuma-alueella (61.155), joka koostuu pääosin ojitetuista suoalueista. Kongasjoen vesistöalueen pintaala on noin 63 km 2. Takasuon tuotantoalueen vedet johdetaan virtaamansäätöpatojen ja laskeutusaltaiden kautta kosteikkoalueelle, joka sijaitsee Kongasjärven kaakkoisosassa Marikaisperässä noin 10 kilometriä Pudasjärven kuntakeskuksesta etelään. Kosteikkoalueena toimii ojittamaton, luonnontilainen suo, joka rajautuu Kongasjärveen. Kongasjärvestä vedet laskevat Kongasojaa pitkin noin kolme kilometriä Tuulijärveen ja siitä edelleen Tuulisalmen kautta Pudasjärveen ja Iijokeen. Virtaamat (m 3 /s) Takasuon kuivatusvesien purkureitiltä Kongasjärven luusuasta (F = 36,1 km 2 ) on arvioitu Iijoen Kurenaluksen vuosien Iijoen Kurenaluksen virtaama-aseman tietojen perusteella. MQ keskivirtaama MNQ keskialivirtaama MHQ keskiylivirtaama koko vuosi 0,43 0,19 0,87 joulu maaliskuu 0,31 0,19 0,50 kesä syyskuu 0,43 0,18 0,91 Vedenlaatu ja vaikutukset vesistöön Vuosien veden laadun perusteella ympäristöhallinnon tekemän vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Iijoen pääuoma on luokiteltu hyväksi. Sen sijaan Tuulijärven vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi ja Kongasjärven välttäväksi. Ekologisen luokituksen mukaan Iijoen tila on Pudasjärven kohdalla hyvä. Tuulijärven tai Kongasjärven ekologista tilaa ei ole arvioitu. Takasuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutustarkkailua alapuolisessa vesistössä on tehty yhdeltä pisteeltä (Kongasjärvi) vuosina Tarkkailujaksolla Kongasojan vesi on ollut hyvin rautapitoista ja tämän seurauksena Kongasjärvi on ollut erittäin tummavetinen. Humuspitoisuudet ovat olleet normaalilla humuspitoisten sisävesien tasolla. Kesäajan rautapitoisuudet ovat olleet 1990-luvulla korkeammat kuin 2000-luvulla. Väriluku ja humus- ja rautapitoisuudet ovat 1990-luvulla olleet korkeimmillaan talvikuukausina kerrostuneisuuden aikaan. Kongasjärvi on ollut happipitoisuuksien perusteella talvikerrostuneisuuden vallitessa lähes hapeton pinnasta pohjaan, mikä on kohottanut yleisesti pitoisuuksia. Hapettomuuden on arvioitu johtuvan järven rehevyydestä, kun voimakas hajotustoiminta on kuluttanut järven happivarat jään alla. Klorofyllipitoisuus on keskimäärin ilmentänyt 1990-luvulla rehevyyttä ja luvulla lievää rehevyyttä. Kiintoainepitoisuudet ja sameusluvut ovat olleet pääosin keskimäärin alhaisia kohoten välillä kuitenkin melko korkeiksikin. Sähkönjohtavuus on ollut normaalia sisävesien luokkaa ja veden ph hie-

10 man happaman puolella. Kongasjärven ravinnepitoisuuksissa on ollut havaittavissa 1990-luvulla talvikerrostuneisuuden aikana selvästi korkeampia pitoisuuksia kuin muutoin vuoden aikana. Typpipitoisuudet ovat olleet kesäaikaan 1990-luvulla hieman korkeammat kuin 2000-luvulla, kun taas fosforin osalta tilanne on ollut päinvastainen. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet kesäaikaan ovat olleet melko alhaiset, mutta talviaikaan ammoniumtyppeä on ollut runsaasti. Mineraaliravinnetarkastelun perusteella Kongasjärvi on ollut typpirajoitteinen. Takasuon turvetuotannon jatkumisen ei arvioida vaikuttavan heikentävästi vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamiseen. 10 Kalasto ja kalastus Hakijalla on ollut velvoite tarkkailla Takasuon turvetuotantoalueen vaikutuksia alapuolisen Kongasjärven ja Kongasojan kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailua toteutettiin vuonna 2009 kalastustiedusteluna. Kalastustiedustelun mukaan selvitysalueen kotitalouksista kalasti vuonna 2009 yhteensä 26 % talouksista, joista Kongasjärvellä kalasti 14 ja Kongasojalla 8 taloutta. Kalastus rajoittui touko syyskuuhun ja painottui alkukesän hauen pyyntiin. Pyydyksinä käytettiin pääosin katiskaa ja heittovapaa. Kokonaissaalis on ollut noin 320 kiloa, josta haukea on ollut 65 %, ahventa 25 % ja särkeä 10 %. Saalis on saatu puoliksi Kongasjärvestä ja puoliksi Kongasojasta. Kongasjärvi on matala ja kasvillisuudeltaan runsas lampi, jossa kalastus on tyypillistä pienimuotoista, kevääseen painottuvaa kalastusta. Kalastusselvityksen mukaan kasvillisuuden lisääntyminen myöhemmin kesällä käytännössä estää kalastuksen. Suurin osa vastaajista piti kalastusta eniten haittaavina tekijöinä vesikasvien runsautta ja vesistön liettymistä. Yli puolet vastaajista valitti veden heikkoa laatua ja pyydysten likaantumista ja noin kolmannes kalojen makuvirheitä ja turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta. Tosin suurin osa vastaajista kalasti vain keväällä kylmän veden aikaan. Koska vesistö on hyvin matala, korostuvat makuvirheet kesällä lämpimän veden aikaan pyydystetyissä kaloissa. Takasuon alapuolisen Kongasjärven ja Kongasojan kalasto koostuu veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista (hauki, ahven ja särki), joiden kantoihin ja lisääntymiseen alueen turvetuotannolla ei liene vaikutusta. Takasuon turvetuotantoalueen aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi osaltaan lisätä vesistöissä runsaana esiintyviä ja lähinnä vesistön mataluudesta johtuvia kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyviä haittoja, kuten veden tummuus, pyydysten likaantuminen, vesikasvien runsastuminen ja pohjan liettyminen. Pöly ja melu Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 200 metrin päässä Takasuon turvetuotantoalueen pohjoisreunasta. Turvetuotannosta voi aiheutua ajoittaista pölyämistä lähimmälle asutukselle. Toiminnan ja kuljetusten suunnittelulla voidaan minimoida tuotantoalueen ympäristössä aiheutuvat pöly- ja meluvaikutukset. Hakijan arvion mukaan pölyhaittoja vähentää myös asutuksen ja tuotantoalueen välissä sijaitseva metsäalue. Lisäksi pölyävät tuotantotoimet keskeytetään, kun tuulen suunta on tuotantoalueelta 200 metrin päässä sijaitsevalle lähimmälle kiinteistölle päin. Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan sitä voisi

11 verrata maatalouden harjoittamisesta aiheutuvaan meluun. Meluhaittaa ennaltaehkäistään välttämällä koneiden liikkumista kiinteistöjen läheisyydessä ilta- ja yöaikaan. Takasuon tuotantoalueen kuljetus- tai työmaaliikenteestä ei arvioida aiheutuvan haittaa. 11 Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Takasuon turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen pelastussuunnitelma. Siinä esitetään muun muassa ajo-ohjeet työmaalle, työmaan sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto, viestiyhteydet sekä avustavat työmaat hätätilanteessa. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnoin jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin, kun altaan lietetila on täynnä. Polttoainesäiliöt on sijoitettu riittävän kauas avo-ojista sijaitsevalle sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on vuodon tukkiminen sekä öljyn pääsyn estäminen ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi hakijan ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Hakijalla on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO mukaiset vaatimukset. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemukseen on liitetty esitys Takasuon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Takasuon käyttö-, kuormitus-, vesistö-, kalasto- ja kalastustarkkailu sekä biologinen tarkkailu esitetään tehtäväksi vuosille laaditun Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija ei ole pitänyt pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena. Tarkkailuohjelmat uusitaan vuodesta 2013 alkaen. Tällöin otetaan myös Takasuon tuotantoalueen tarkkailutarve huomioon.

12 12 Vahingot Hakija on arvioinut, että Takasuon turvetuotannolla ei ole merkittäviä vesistövaikutuksia purkuvesistöön, kun otetaan huomioon bruttokuormitus ja kosteikkoalueella tapahtuva typpireduktio. Takasuon ei voida katsoa vaikuttavan Kongasjärven tai Tuulijärven veden laatuun tai käyttökelpoisuuteen, joten korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa turvetuotannosta aiheutuvien vaikutusten perusteella ei todennäköisesti aiheudu, eikä korvauksia katsota näin tarpeellisiksi. Hakija on arvioinut Takasuon turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Nykyisen luvan yhteydessä määrättiin maksettavaksi vuosilta kertakorvaus Pudasjärven osakaskunnalle ja Metsähallitukselle Takasuolta johdettavien vesien aiheuttamasta kalastuksen tuoton alenemisesta. Hakija esittää, että elinkustannusindeksin muutoksen mukaan tarkistettu (vuonna 2002 pisteluku 1563 ja 1764 lokakuussa 2010) kalatalousmaksu (oikeastaan korvaus) olisi vuosille Pudasjärven osakaskunnalle euroa ja Metsähallitukselle 114 euroa. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen. Vesienkäsittelyä jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan ELYkeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa. Osa Takasuon tuotantoalueesta voi siirtyä haettavan lupakauden aikana jälkihoito- tai jälkikäyttövaiheeseen. Todennäköisin jälkikäyttömuoto alueella on maa- tai metsätalouskäyttö. Jälkikäyttöön siirtyvien alueiden kuivatusvesien johtamiseen mahdollisesti tehtävät muutokset hakija ehdottaa hyväksyttäväksi ennen toteuttamista ELY-keskuksella. Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Takasuon käyttö-, kuormitus-, vesistö-, kalasto- ja kalastustarkkailu sekä biologinen tarkkailu esitetään tehtäväksi vuosille laaditun Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija esittää, että kalatalousmaksu (oikeastaan korvaus) olisi vuosille Pudasjärven osakaskunnalle 1140 euroa ja Metsähallitukselle 114 euroa.

13 13 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty selvityksellä mahdollisuudesta tehostaa vesienkäsittelyä hyödyntämällä tuotannosta poistettua ja lähivuosina poistettavaa tuotantoalaa kasvillisuuskenttänä. Lisäksi hakija on antanut selvityksen mahdollisuudesta hyödyntää poistettuja alueita talvi- ja tulvavesien pidättämiseen ja vesien johtamiseen. Täydennykset on tarpeellisilta osin sisällytetty edellä olevaan kertoelmaosaan. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Pudasjärven kaupungin virallisella ilmoitustaululla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Pudasjärven kaupunginkansliassa. Hakemusasiakirjoihin on voinut tutustua myös aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pudasjärven kaupungilta sekä kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä kalatalousviranomaiselta Kainuun elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksesta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus toteaa lausunnossa, että Takasuon päästötarkkailussa laskeutusaltaiden jälkeen otetuissa näytteissä on ollut keskimääräistä korkeammat kiintoaine- ja fosforipitoisuudet. Vuonna 2006 virtaama on ollut muita tarkkailukohteita selvästi suurempi. Kesä 2006 oli vähäsateinen, joten Takasuon suuret virtaamat voivat viitata pohjavesipurkaumiin. Vuonna 2010 virtaamia ei ole pystytty mittaamaan. ELY-keskus toteaa, että aikaisempaa arviota tuotantokauden päästöistä on verrattu lupakaudella tarkkailun perusteella laskettuun arvioon. Kokonaistypen ja kiintoaineen keskimääräiset päästöt ovat olleet arvioitua suuremmat ja fosforipäästöt arvioidulla tasolla. ELY-keskus huomauttaa, että humuskuormitus on edellisessä hakemuksessa arvioitu nettona, mutta nyt bruttona, joten arvot eivät ole vertailukelpoisia. ELY-keskus huomauttaa, että Takasuon turvetuotantoalueella on ollut ja on jatkossa rehevöittävä vaikutus lähinnä Kongasjärveen. Hakemuksessa veden laadun kehitystä esittävät kuvat jäävät ELY-keskuksen mielestä epäselviksi. Näyttää kuitenkin siltä, että Kongasjärven veden laatu on pysynyt kesäisin suunnilleen samalla tasolla 1990-luvulta alkaen. ELY-keskus toteaa, että toiminnasta ei ole tullut valituksia, vaikka asutusta on lähellä. Lupakauden aikana on tehty kolme maastotarkastusta, joilla on huomautettu mm. lietteenpidättimien puutumisesta. Kosteikolle johtava laskuojaa on ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla jatkettu vuonna 2010, jolloin katsottiin, ettei toimenpide aiheuta haitallisia vaikutuksia Olvassuon Natura-alueelle.

14 ELY-keskus huomauttaa, että Kiviharjun pohjavesialueelle on tehty luokituksen muutos vuonna 2005 ja se kuuluu nykyisin luokkaan III. Luokkaan III kuuluva pohjavesialue on niin kutsuttu muu pohjavesialue, jonka hyödyntämiskelpoisuuden arviointi edellyttää jatkoselvityksiä. Alueen veden antoisuudeksi on esitetty m 3 vuorokaudessa. Kongasvaaran ja Kiviharjun pohjavesialueet ovat antikliinisia eli ympäröiville suoalueille pohjavettä purkavia muodostumia. Varsinaista pohjavesitarkkailua ei vaadita, mutta pohjavesialuerajauksen sisällä (ulompi raja) ojia ei saa kaivaa kivennäismaahan saakka, koska se saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa pohjavettä alkaa purkautua luontaista enemmän harjusta ympäröiville alueille, jolloin pohjaveden pinta saattaa muuttua. ELYkeskus esittääkin, että ulomman rajauksen sisällä olevat tuotantoalueet olisi hyvä saada pois tuotannosta mahdollisimman pian Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Kainuun ELYkeskus) Kainuun ELY-keskus on kalatalousviranomaisena todennut, että Kongasjärvi on matala ja vesikasvillisuus on runsasta. Talviaikana koko vesimassa on vähähappinen tai hapeton. Kongasjärvellä on merkitystä paikallisena kalastuskohteena ja siellä kalastetaan eteenkin alkukesällä ennen vesien lämpenemistä. Kalastusta kuitenkin haittaavat vesikasvien runsastuminen, liettyminen ja pyydysten likaantuminen ja Takasuon kuormitus vahvistaa osaltaan haittoja. Aiheutuvan kalataloudellisen haitan kompensoiminen kalatalousmaksulla toteutettavin, esimerkiksi kalanistutuksin, ei Kongasjärven huonon tilan vuoksi ole mahdollista. Tämän vuoksi haitta on edelleen perusteltua määrätä korvattavaksi vesialueen omistajille. Tarkkailu voidaan toteuttaa esityksen mukaisesti. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2020 loppuun mennessä. Muistutus 3. Iijoen vesistön kalastusalue Iijoen vesistön kalastusalue esittää kalatalousmaksun suuruudeksi 5 euroa hehtaarille vuodessa eli 122 hehtaarille 610 euroa vuodessa. Kalatalousmaksun suuruuden tulee olla sellainen, että kyseisellä summalla voidaan korjata kalataloudelle aiheutuvia haittoja. Kalastusalue toteaa, että kyseessä olevien vesistöjen tila on saatu korjaavien toimenpiteiden avulla hieman parantumaan ja toimia halutaan jatkaa. Hakijan vastine Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon vastineensa lausunnoista ja muistutuksesta. 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hakija toteaa pohjavesivaikutusten osalta, että lähistöllä asuvien asukkaiden taholta ei ole tullut huomautuksia tai valituksia kaivojen veden puutteesta kuluneen lupakauden aikana. Vaikka Takasuon tuotantoalue sijaitsee Kongasvaaran ja Kiviharjun pohjavesialueiden läheisyydessä, ei tuo-

15 tannon harjoittamisen aikana ole havaittu pohjavesipurkautumia näiden pohjavesialueiden läheisyyteen kaivetuissa eristys- tai reunaojissa. Urakoitsijan mukaan Takasuon turvetuotantoalueen lohkon 6 keskellä ja reunassa on ollut havaittavissa pohjavettä. Tämä ei kuitenkaan sanottavasti ole häirinnyt tuotantoa. Hakija toteaa, että koska turvetuotantoalue ulottuu hiukan pohjavesimuodostumien ulomman rajan sisäpuolelle, rajoitetaan näillä kohdin kaivamista niin, että ojat eivät ulotu mineraalimaahan saakka Kainuun ELY-keskus Hakijalla ei ole huomautettavaa Kainuun ELY-keskuksen vaatimuksista. 3. Iijoen kalastusalue Hakija esittää, että kalastusalueen vaatimus kalatalousmaksun korotuksesta 5 euroon hehtaarille vuodessa tulee perusteettomana hylätä. Hakija toteaa, että on esittänyt perustellusti hakemuksessa Pudasjärven osakaskunnalle kalatalousmaksuksi vuosille euroa ja metsähallitukselle 114 euroa. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Takasuon turvetuotantoalueelle myönnetyn, toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 31/01/1 lupamääräykset sellaisena kuin ne ovat Vaasan hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä muutettu. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 122 ha. Lisäksi luvan haltijalla on oikeus varastoida turvetuotantoalueen aumaalueiden yhteydessä puuperäisiä polttoaineita enintään tonnia vuodessa. Vesialueen kalastuksen tuoton menetyksestä määrätään korvaukset. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaisesti toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Tuotantoalueen vedet hakemuksen toimitetun täydennyksen liitteenä olevan piirroksen Takasuo. Tuotantosuunnitelma ja vesiensuojelurakenteet. Kartan päivitys MK noin 1: mukaisesti on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kongasjärveen ja käsiteltävä sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja kahden sulan maan aikana käytössä olevan kasvillisuus-

16 Pohjavesialueet Päästöt ilmaan ja melu kentän avulla sekä hakemussuunnitelmasta ja sen täydennyksestä muutoin ilmenevällä tavalla. Lohkolle 5 on tuotannosta pois jäävälle, noin 1,3 hehtaarin alueelle rakennettava kasvillisuuskenttä niin, että se on käytössä vuonna 2015 ennen kevätsulantaa ja lohkolle 7 tuotannosta pois jäävälle, noin 2,3 hehtaarin alueelle kasvillisuuskenttä niin, että se on käytössä vuonna 2016 ennen kevätsulantaa. Vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojissa on oltava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 2. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 4. Turvetuotantoalueella, joka sijoittuu Kiviharjun pohjavesimuodostuman ulomman rajan sisäpuolelle, ei ojia saa kaivaa kivennäismaahan saakka. Pohjavesien mahdolliset purkautumispaikat tuotantoalueella tulee suojata syöpymisen ehkäisemiseksi. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Lohkoilla 1 ja 4 tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty alle 500 metrin päässä asutuksesta, kun tuuli käy asuinrakennuksiin päin. 16

17 Varastointi ja jätteet Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Pudasjärven kaupungin alueella olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä (nykyisin uuden jätelain mukaan vaarallinen jäte ) toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan haltijan on noudatettava hakemussuunnitelman sivulla 24 esitettyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. Puupolttoaineiden varastointi ja käsittely on tehtävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön roskaantumista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 17

18 18 Tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailua on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Vesistö- ja pohjaeläintarkkailussa sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailussa voidaan vuoden 2012 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelman voimassaolon päättymistä. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vaikutustarkkailun vuosiraportit, joiden laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden tulokset, on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELYkeskuksille, Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Iijoen vesistön kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kalasto- ja kalastustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kunnossapitovelvoitteet 13. Luvan haltijan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan haltijan on tarvittaessa osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa mahdollisten liettymien poistamiseen Kongasjärvestä. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.

19 Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan haltijalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 19 Korvaukset Luvan haltijan on suoritettava Takasuolta johdettavien vesien vaikutusalueella aiheutuvasta kalastuksen tuoton alenemisesta korvauksena vuosittain Pudasjärven kylän osakaskunnalle 120 euroa ja Metsähallitukselle 20 euroa. Ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa erääntyneet (eräpäivä 1.1.) vuotuiskorvaukset on maksettava kolmenkymmenen päivän kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista (eräpäivä). Korvauksille on maksettava 6 %:n vuotuinen korko korvattavan vuoden alusta eräpäivään saakka. Tämän päätöksen lainvoimaiskeksi tulon jälkeen erääntyvät korvaukset on maksettava kunkin korvattavan vuoden tammikuun loppuun mennessä (eräpäivä) niin kauan kuin asiasta toisin määrätään. Eräpäivän jälkeen suorittamatta olevalle korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa, jonka määrä on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Kyseessä on Takasuon turvetuotantoalueen toiminnalle Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ja Vaasan hallinto-oikeuden osittain muuttaman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisasia. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu mainituissa päätöksissä. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen Takasuon turvetuotanto täyttää ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

20 Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan Takasuon olosuhteissa. Turvetuotannon jatkaminen Takasuon tuotantoalueella ei vaaranna Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista tavoitetta säilyttää tai saavuttaa Iijoen alaosan vesistössä hyvä ekologinen tila. Toiminnan jatkaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Olvassuon ja Kongasjärven Natura alueella sijaitsevien suojelualueiden suojelun perusteena olevia luontotyyppejä. Vesialueen kalastuksen tuoton alenemisesta on määrätty maksettavaksi korvaus. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai poistettu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat nykyään turvetuotantoalueiden toiminnalle myönnettyjen ympäristölupapäätösten linjauksia. Lisäksi tähän lupamääräysten tarkistamista koskevaan päätökseen on selkeyden vuoksi sisällytetty myös sellaiset aiemman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. 20 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 3. Sulan maan aikainen kasvillisuuskenttäkäsittely on alapuolisen vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen Takasuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Rajoitettaessa kaivamista luokitellun pohjavesialueen uloimman rajan sisäpuolella lupamääräyksen 4 mukaisesti, vältetään pohjaveden purkautumista pohjavesimuodostelmasta. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5 ja melun osalta lupamääräys 6. Lähin asutus on noin 200 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja muun muassa määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Jätteisiin liittyvä terminologia on osaksi muuttunut uuden jätelain (646/2011) tullessa voimaan Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estä-