ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 34/12/1 Dnro PSAVI/341/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 34/12/1 Dnro PSAVI/341/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Joutennevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan lopettamiseen liittyvän ympäristöluvan nro 66/07/2 lupamääräyksen muuttaminen, Siikalatva HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 6 Pöly, melu ja liikenne... 7 Varastointi ja jätteet... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 8 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 8 Tuotantoalueen nykytila... 8 Asutus ja maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 8 Vesistö... 8 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutus Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Ympäristöluvan nro 66/07/2 lupamääräyksen 4 muuttaminen Lupamääräykset Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoite Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 23

3 3 HAKEMUS Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut ympäristölupaa Siikalatvan kunnassa sijaitsevan Joutennevan 8,1 ha:n suuruisen alueen turvetuotannon jatkamiseen siirtolevitysmenetelmällä siten, että tuotanto päättyy vuoden 2015 loppuun mennessä. Siirtolevitystä varten tarvittavat alueet (27,7 ha) mukaan lukien turvetuotantotoimintaa varten tarvittava alue on yhteensä 35,8 ha. Lisäksi haetaan toiminnan lopettamiseen liittyvän ympäristöluvan nro 66/07/2 lupamääräyksen 4 muuttamista kuulumaan seuraavasti: Päästötarkkailu tehdään tehostetusti vuonna Vuonna 2016 päästötarkkailu tehdään jälkihoitovaiheen tarkkailuna siten, että päästötarkkailua tehdään kerran kuukaudessa , jolloin näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Vesistötarkkailua tehdään vuosina 2012 ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 41/03/2 mukaan lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun saakka. Luvan saajan on, mikäli aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2010 jälkeen, toimitettava vuoden 2010 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle uuden luvan saamista koskeva hakemus. Mikäli uutta lupaa haetaan, on tämä lupa voimassa siihen saakka, kunnes uuteen hakemukseen annettu päätös on saanut lainvoiman. Koska Joutennevan turvetuotantotoiminta jatkuu aiemmin arvioidusta poiketen vielä viisi vuotta eli vuoden 2015 loppuun, haetaan edellä määrätyn mukaisesti uutta ympäristölupaa ja toiminnan lopettamista koskevan lupamääräyksen 4 muuttamista. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 41/03/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Piippolan kunnassa sijaitsevan Joutennevan turvetuotantoon ja turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Käärmeojan kautta Lamujokeen. Tuotantoala on noin 108 ha. Kalasto- ja kalastus- sekä rapuvahinkojen ehkäisemiseksi on määrätty

4 140 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei ole katsottu aiheutuvan muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Luvassa on määrätty, että toiminnanharjoittajan on esitettävä ympäristölupavirastolle toiminnan lopettamista koskeva suunnitelma viimeistään mennessä. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 23/04/2 määrännyt maksettavaksi päätöksen liitteessä 2 esitetyt kalastajakohtaiset vuotuiskorvaukset. Päätös koski ympäristölupaviraston päätöksessä nro 33/00/2 selvitettäväksi määrättyjen, turvetuotantoalueiden vesien johtamisesta vuodesta 1996 lähtien Siikajoen suualueen ja edustan merialueen kalastukselle ja nahkiaisen pyynnille aiheutuneiden kalastajakohtaisten vahinkojen korvaamista. Korvaukset nahkiaisten pyynnin vaikeutumisesta ja korvaus pyydysten likaantumisesta merialueella on määrätty ajalta sekä korvaus taimensaaliin vähenemisestä ajalta Joutennevan osuus korvauksista oli 5,3 %. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 05/0313/3 valitukset enemmälti hyläten täydentänyt ympäristölupaviraston päätöstä nro 23/04/2 siten, että kalastajakohtaiset vuotuiskorvaukset on maksettava ympäristölupaviraston päätöksessä korvatuiksi määrättyjen ajanjaksojen ja jälkeenkin päätöksessä erikseen mainituille kalastajille ympäristölupaviraston päätöksessä määrätyn viimeisen korvattavan vuoden vuotuiskorvauksen mukaisesti siihen saakka kunnes asianomaisia turvetuotantoalueita koskevat uudet ympäristöluvat on annettu. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 66/07/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Piippolan kunnassa sijaitsevan Joutennevan turvetuotantoalueen lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelu- ja jälkihoitotoimien toteuttamiseen. Päätöksen muutettavaksi haettu lupamääräys 4 kuuluu seuraavasti: Jälkihoitovaiheen aikana luvan saajan on edelleen pidettävä käyttöpäiväkirjaa ja merkittävä siihen kaikki tällöin tehdyt toimenpiteet. Päästötarkkailu on tehtävä tehostetusti vuonna 2008 ympäristölupaviraston päätöksessä nro 41/03/2 vahvistetun voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2009 päästötarkkailu on tehtävä tehostetusta tarkkailusta poiketen jälkihoitovaiheen tarkkailuna siten, että päästötarkkailua tehdään kerran kuukaudessa , jolloin näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Vesistötarkkailu on tehtävä vuosina 2008 ja 2009 ympäristölupaviraston päätöksessä nro 41/03/2 vahvistetun voimassa olevan ohjelman mukaisesti. Joutennevan hankealue on kokonaan vuokrattua aluetta. Siikalatvan kunta kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä ja se on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä. Maakuntakaavan pohjakarttaan Joutenneva on merkitty tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Maakuntakaavassa ei ole muulla tavoin merkitty minkään turvetuotantoalueen maankäyttöä. Joutennevan alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. 4

5 5 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Joutenneva sijaitsee Siikalatvan kunnassa Piippolan taajamasta noin 10 km kaakkoon Lamun kylässä Kortteisen tekojärven ja Lamujoen vesistöalueilla. Turvetuotantoalue muodostuu lohkojen 1, 2 ja 4 auma-alueista (8,1 ha) ja lohkojen 2 ja 4 turvetuotannosta poistuneista alueista (27,7 ha). Auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tuotannosta poistuneita alueita käytetään siirtolevitys-/kuivatusalueina. Tuotantoalueen pinta-ala on aumaalueet ja siirtolevitysalueet mukaan lukien yhteensä 35,8 ha. Hakemukseen ei sisälly uutta tuotantopinta-alaa. Joutennevan turvetuotantotoiminta on alkanut vuonna Alkuperäisestä tuotantopinta-alasta (141,8 ha auma-alueet mukaan lukien) on poistunut tuotantokauden 2010 loppuun mennessä 131,8 ha. Tuotannosta poistuneet alueet ovat suurimmaksi osaksi jälkihoitovaiheessa eikä niitä ole luovutettu takaisin maanomistajille. Suurin osa alueista on poistunut tuotannosta vuoden 2006 tuotantokauden jälkeen, joten ne ovat toistaiseksi niukasti kasvittuneita. Ennen vuotta 2002 tuotannosta poistuneita alueita on 33,6 ha, jotka ovat hyvin kasvittuneita. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2015 saakka, minkä jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen. Joutennevan tuotantopinta-ala koostuu enää pääosin auma-alueista (10 ha), joiden turvevahvuus on yli metri. Tällaisen turvevahvuuden tuottaminen tiivistyneillä auma-alueilla kestää noin 10 vuotta. Jotta turve saataisiin tuotettua mahdollisimman nopeasti loppuun, on tarkoituksena kokeilla uudenlaista tuotantotekniikkaa, josta käytetään nimitystä siirtolevitysmenetelmä. Kokeilun tavoitteena on kehittää uusia tuotantomenetelmiä erityisesti pienille ja muuten hankalasti hyödynnettäville tuotantoalueille. Siirtolevitysmenetelmän avulla pyritään tehostamaan vuosituotantomäärää sekä lyhentämään jäljellä olevaa tuotantoaikaa. Arvioiden mukaan siirtolevitysmenetelmän avulla saadaan tuotantoaika pienenemään 10 vuodesta viiteen vuoteen. Siirtolevitysmenetelmässä auma-alueiden turveraaka-aine nostetaan kaivinkoneella ja siirretään joko levitysvaunulla tai peräkärryllä tehokkaasti kuivatetulle tuotantokentälle. Levityksen jälkeen turvetta kuivatetaan aurinkoenergian avulla sitä tavanomaiseen tapaan käännellen. Käyttökosteuteen kuivanut turve kerätään vaunukalustolla aumoihin. Siirtolevitysmenetelmä vaatii alueen, jonka peruskuivatus on kunnossa ja mahdollisimman lähellä kaivualueita (auma-alueita). Tämän vuoksi siirtolevitysalueeksi kunnostetaan lohkojen 2 ja 4 tuotannosta poistuneet alueet. Auma-alueilla ja kuivatusalueella oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Siirtolevitysmenetelmän rinnalla käytetään myös normaalia jyrsinpolttoturpeen tuotantomenetelmää, joka on Joutennevalla mekaaninen kokoojavaunu. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3. Joutennevalla tuotettu energiaturve toimitetaan pääasiassa Haapaveden voimalaitokseen. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johde-

6 taan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Seuraavasta maankäytöstä päättävät maanomistajat. Jälkihoitotoimien vahvistamista on haettu koko Joutennevan alueelle jo vuonna 2006 ja ne on vahvistettu ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 66/07/2. Jälkihoitotoimet tehdään päätöksen ja tässä lupahakemuksessa esitettyjen muutosten mukaisesti. 6 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Joutennevan vedet johdetaan laskuojalla reittiä Käärmeoja Lamujoki Kortteinen Lamujoki. Vedet laskevat Käärmeojassa noin 2,5 km ennen laskua Lamujokeen. Vesienkäsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja pintapuomeilla varustetut kuusi laskeutusallasta. Uusi vesienjohtamissuunnitelma Lohkon 1 auma-alueen reunaan kaivetaan uusi kokoojaoja, jonka avulla auma-alueen vedet johdetaan eritasoliittymällä laskeutusaltaalle 3. Lohkojen 2 ja 4 vedet johdetaan myös laskeutusaltaalle 3. Vesienjohtamisenmuutoksella saadaan hallittua paremmin tuotantoon jäävien alueiden vesienkäsittelyä. Samalla saadaan erotettua pääosin tuotannosta poistettujen alueiden vedet tuotantoon jäävien alueiden vesien käsittelystä. Vesienjohtamisen muutoksen jälkeen voidaan laskeutusaltaiden 1 ja 2 sekä 4 6 kunnossapito lopettaa kahden vuoden jälkeen tuotannon päättymisen jälkeen tai aikaisemmin, mikäli alueet ovat siirtyneet seuraavaan maankäyttöön. Tämän jälkeen tarpeettomat rakenteet poistetaan. Hakija on katsonut, että Joutennevalla olevat vesienkäsittelyrakenteet ovat jäljellä oleva tuotantoaika ja tuotantopinta-ala huomioon ottaen riittävät. Olosuhteiden vuoksi alueelle ei ole mahdollista järjestää esimerkiksi pintavalutusta tai virtaamansäätöä. Joutennevan turvetuotantoalueen päästöjä vesistöön on tarkkailtu vuosina 2008 ja 2009 kesäaikana. Joutennevan päästöt kesäaikana ovat olleet seuraavat: Netto Kiintoaine g/ha/vrk Fosfori g/ha/vrk Typpi g/ha/vrk vuosi ,92 18 vuosi ,75 10 arvio edellisessä lupahakemuksessa 6 kg/vrk 50 g/vrk 1,1 kg/vrk Joutennevan nettovesistöpäästöjen arvioidaan jatkossa olevan noin kg/v kiintoainetta, 12 kg/v kokonaisfosforia ja 327 kg/v kokonaistyppeä. Muu kuormitus Vuonna 2009 Siikajoen vesistöalueella oli turvetuotannossa ha, kuntoonpanossa 681 ha ja tuotannosta oli poistunut 778 ha. Kesäaikana pin-

7 tavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä noin 58 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Joutennevan yläpuolelle Lamujokeen johdetaan vain osa Konnunsuon vesistä (11,7 ha). Lamujoen alueelle johdetaan vesiä lisäksi Kortenevalta, Kurenluijannevalta, osalta Piipsannevaa ja Kivinevaa sekä Jyletnevalta. Vapo Oy:n turvetuotantoalueilta on poistunut tuotantoalaa Lamujoen valuma-alueella noin 434 ha. Vesistömallijärjestelmän mukaan Lamujoen valuma-alueelle tuleva kiintoainekuormitus on t/v, typpikuormitus 289 t/v ja fosforikuormitus 21 t/v. 7 Pöly, melu ja liikenne Joutennevan turvetuotantoalueen pöly- ja melupäästöjä ei ole mitattu. Joutennevan lähellä ei ole asutusta eikä alueelta ole tullut pöly- tai meluvalituksia. Jatkossa siirtolevitysmenetelmää käytettäessä pölypäästöt ovat merkittävästi pienemmät. Oletettavasti myös käännön ja keruun pölyäminen on vähäisempää, koska tuotteen raekoko on suurempi. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Energiaturve toimitetaan asiakkaille tuotantokauden aikana tai lämmityskaudella loka huhtikuussa keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittain toimitetaan noin 166 rekkakuormallista. Toimitus tapahtuu turvetietä pitkin seututielle nro ja edelleen pohjoiseen kohti Piippolaa. Varastointi ja jätteet Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Voiteluöljyjä käytetään vuodessa noin 100 litraa sekä muita voiteluaineita noin 20 kg. Varastoaumat suojataan tarvittaessa tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin kg. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 100 litraa, kiinteää öljyjätettä noin 20 kg, kuivajätettä noin 500 litraa, aumamuovia kg ja rautaromua 70 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta nro 379/2008. Kannot ja muu puuaines käytetään energia-

8 na. Kivet, kivennäismaat ja lasketusaltaiden lietteet hyödynnetään muun muassa maan- ja vesirakennusmateriaalina ja maisemoinnissa. 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan alueella toteutetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Joutenneva on tuotannossa oleva turvesuo. Asutus ja maankäyttö Joutennevan läheisyydessä tai suolle johtavan tien varressa ei sijaitse asutusta. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 950 metriä. Tuotantoalueen eteläpuolella on asutusta noin metrin etäisyydellä. Kuljetusreitillä lähin asutus sijaitsee tien nro 8000 varressa Uutelan kylän kohdalla noin 4 km turvetien risteyskohdasta pohjoiseen. Joutennevan lähiympäristö on lähinnä metsämaata sekä ojitettua suota. Lähimmät viljelykset ovat noin kilometrin etäisyydellä Joutennevan etelä- ja itäpuolilla. Käärmeojan valuma-alue on lähinnä metsää ja ojitettua suota eikä ojan varrella ole asutusta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Joutennevan läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähin suojelukohde on noin kilometrin etäisyydellä tuotantoalueelta länteen sijaitseva Pellikaisennevan Natura-alue. Joutennevaa lähin luokiteltu pohjavesialue noin 4,3 km tuotantoalueen lounaispuolella sijaitseva Marjaharjun II-luokan pohjavesialue. Vesistö Joutennevan turvetuotantoalue sijaitsee Siikajoen vesistöalueen Lamujoen valuma-alueella (57.06), tarkemmin Kortteisen valuma-alueella (57.063). Käärmeojan valuma-alue on 9 km 2 sen yhtyessä Lamujokeen. Kortteisen valuma-alue Kortteisen tekojärven padolla on 979 km 2. Lamujoen vedet ja Uljuan altaalta tulevat Siikajoen vedet yhtyvät Jylhänrannalla. Joutennevan turvetuotantoalueen pinta-ala (35,8 ha) on 4 % Käärmeojan valuma-alueen pinta-alasta. Käärmeojan virtaamat vuosina on laskettu Jylhänrannan valumien perusteella seuraavasti:

9 9 Jylhänranta Käärmeoja l/s km 2 l/s Mq 8,9 80 Hq 106, Nq 0,8 7,4 Mq (kesä syys) 6,6 60 Hq (kesä syys) 24,5 223 Nq (kesä syys) 1,4 12,8 Kortteisen vesistöalueen pinta-ala on 180 km 2 ja järvisyys 6,2 %. Yläpuoliset valuma-alueet ( ja ) mukaan lukien valuma-alueen koko Kortteisen alueen alarajalla Kortteisen tekojärven luusuassa on 366 km 2, josta hankealue on 0,1 %. Lamujoen virtaamat Kortenevan laskuojan kohdalla ja Kortteisen tekojärven luusuassa ovat olleet seuraavat: Valuma-alue F km 2 MNQ m 3 /s MQ m 3 /s MHQ m 3 /s Lamujoki laskuojan kohdalla 118 0,15 1,02 10 Kortteisen tekojärven luusua 366 0,46 3,15 32 Vedenlaatu Käärmeojasta on vedenlaatutietoja vuosilta 1982, 2008 ja Ojan yläosan veden ravinnepitoisuuksissa on suurta vuosittaista vaihtelua, eikä siinä ole havaittavissa mitään selvää trendiä. Kiintoaineen määrä on ollut selvästi vähäisempi kuin vuonna Käärmeojan alaosasta on vedenlaatutietoja vuosilta 2008 ja Vuonna 2009 ravinnepitoisuudet ovat olleet suurempia kuin vuonna Kiintoainepitoisuus on ollut 2 21 mg/l. Veden ph on ollut vuonna ,8 6,4 ja vuonna ,0 7,1. Kortteisen tekojärven ja Lamujoen vedenlaadusta on tietoja 1970-luvulta lähtien. Kortteisen tekojärven vesi on ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää ja runsashumuksista. Lamujoen vesi on ruskeaa ja ravinnepitoisuuksien perusteella runsasravinteista. Lamujoella havaintopisteen Piippola kk ravinnepitoisuuksissa ja väriluvussa on lievä nouseva suuntaus, mutta ph:ssa ja sähköjohtavuudessa ei ole havaittavissa muutosta. Jylhänrannan näytepisteessä lähinnä vain kiintoaineen ja väriluvun osalta on havaittavissa nouseva suuntaus. Ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleet vuosittain ollen 2000-luvun puolivälissä korkeimmalla tasolla. Vaikutukset vesistöön Vuositasolla keskimääräisesti arvioituna Joutennevan vesien aiheuttama nettopitoisuuslisäys Käärmeojan alaosalla on 3 µg/l fosforia, 76 µg/l typpeä ja 1 mg/l kiintoainetta. Lamujoessa virtaama on huomattavasti suurempi kuin Käärmeojassa ja vesien aiheuttama vedenlaadun muutos on hyvin vähäinen. Joutennevan pinta-alan nopean pienenemisen ja tuotannon päättymisen myötä turvetuotannon vaikutukset Käärmeojaan ja Lamujoen yläosalle vähenevät lähivuosina.

10 Verrattaessa laskennallisia pitoisuusmuutoksia vesistön veden ainepitoisuuksiin, niiden havaitaan pääasiassa olevan suhteellisen pieniä, eivätkä ne juurikaan muuta vesistön rehevyystasoa. Joutennevan vesien kokonaisvaikutukset ovat selkeimmin nähtävissä Käärmeojassa, missä vaikutukset ovat kohtalaiset. Hankealueen vedet eivät normaalissa tuotantovaiheessa muuta merkittävästi purkureitin tilaa. Vaikutukset vesistöön jäävät vähäisiksi Käärmeojaa lukuun ottamatta. Käärmeojalla ei ole virkistyskäyttöarvoa. Lamujoella vesistön virkistyskäyttöä haittaa lähinnä rehevöityminen, jota Joutennevankin aiheuttama kuormitus osaltaan ylläpitää. Joutennevan osuus tästä haitasta on hyvin pieni, eikä se aiheuta Lamujoen rantatiloille korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa, mikä on myös todettu katselmustoimituksessa valmistellussa ympäristölupaviraston päätöksessä. Omalta osaltaan turvetuotannon päästöt vaikuttavat Siikajoen vesistöalueen veden tummuuteen ja rehevyyteen, mutta kaikkiaan valuma-alueelta tulevalla muulla huuhtoumalla on suurempi vaikutus vesistön rehevyystasoon. Lisäksi tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta huolehditaan niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön. Hakija katsoo ottaen huomioon Joutennevan jäljellä oleva tuotantopinta-ala (8,1 ha sekä levitysala 27,7 ha) ja viiden vuoden tuotantoaika vesienkäsittelyrakenteiden olevan riittävät. 10 Kalasto ja kalastus sekä vaikutukset niihin Lamujokeen on tehty kalaistutuksia 2000-luvulla vuosittain. Jokeen on istutettu kirjolohta, järvitaimenta ja purotaimenta luvun loppupuolella on istutettu lisäksi rapua ja puronieriää. Joutennevan ravinne- ja kiintoainekuormituksella ei arvioida olevan vaikutuksia kirjoloheen. Taimenen lisääntymiseen kiintoaineen lisääntyminen voi vaikuttaa. Lisäksi veden samentuminen voi heikentää sen elinkelpoisuutta. Joutennevan ravinne- ja kiintoainekuormitus on kuitenkin vähäistä eikä sen vaikutuksia voida selvästi erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä. Ympäristöriskit Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesienkäsittelyrakenteita ja antavat ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan valvovalle viranomai-

11 selle. Hätätilanteissa noudatetaan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. 11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Joutennevan käyttö-, päästö- ja vesistövaikutustarkkailu on toteutettu Siikajoen alueen turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen sekä pohjaeläimiin on tarkkailtu osana Siikajoen yhteistarkkailua. Voimassa olevat tarkkailuohjelmat on hakemuksen liitteinä. Jatkossa Joutenneva on mukana uusittavissa tarkkailuohjelmissa. Hakija on esittänyt, että tuotannon päättymiseen saakka noudatetaan turvetuotannon aikaista käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Jälkihoitovaiheen aikana vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta tarkkaillaan silmämääräisesti ja huolehditaan rakenteiden kunnosta kaksi vuotta tuotannon lopettamisen jälkeen. Joutennevan turvetuotannon arvioidaan kestävän vielä viisi vuotta. Tehostettua päästötarkkailua esitetään tehtävän lupakauden aikana yhtenä vuotena. Jälkihoitovaiheen päästötarkkailu tehdään vuonna 2016 kerran kuukaudessa Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Vahinkoja estävät toimenpiteet Hakija on arvioinut Joutennevan kuormituksen vesistö- sekä kalasto- ja kalastusvaikutukset sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Voimassa olevan ympäristöluvan nro 41/03/2 kalatalousmaksua koskevan lupamääräyksen mukaan luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 140 euron suuruinen kalatalousmaksu, joka on käytettävä Lamujoen rapuja kalakantojen sekä Siikajoen kalakantojen hoitoon. Tuotannon lopettamiseen liittyvä ympäristöluvan nro 66/07/2 mukaan kahdelta turvetuotannon päättymistä seuraavalta vuodelta on maksettava kalatalousmaksua 140 euroa vuodessa. Hakija on esittänyt, että 140 euron suuruista kalatalousmaksua suoritetaan myös vuosilta 2016 ja 2017, jotka ovat kaksi toiminnan päättymistä seuraavaa vuotta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Hakemusta on täydennetty asianosaistiedoilla ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla.

12 12 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Siikalatvan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Siikajokilaaksolehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) kalatalouden ryhmältä, Siikalatvan kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Joutennevalle on myönnetty määräaikainen lupa vuoden 2010 loppuun ja alueen jälkihoitotoimet on vahvistettu erillisellä päätöksellä. Tuotannon arveltiin päättyvän siihen mennessä. Sittemmin on sopivien tuotantoalojen puutteessa havaittu, että vanhojen tuotantoalueiden auma-alueilla on jäljellä tuotantokelpoista turvetta sellainen määrä, että se kannattaisi tuottaa loppuun. Hakemuksessa arvellaan, että aumaalueet saadaan tuotettua viidessä vuodessa, kun kokeillaan uudenlaista tuotantotekniikkaa (siirtolevitysmenetelmä). Siirtolevitysaluetta varten tarvitaan 27,7 ha tuotannosta poistunutta aluetta lohkoilla 2 ja 4, jolle aumaalueilta nostettu turve siirretään kuivumaan. Vedet johdetaan reittiä laskuoja Käärmeoja Lamujoki Kortteisen valumaalueella. Samalla valuma-alueella ei ole muita turvetuotantoalueita, mutta Lamujoen vesistöalueella on useita turvetuotantoalueita, jotka on esitetty hakemuksessa. Lisäksi Lamujoen vesistöalueella on vireillä uusien turvetuotantoalueiden lupahakemuksia. Vedet johdetaan tällä hetkellä kuuden laskeutusaltaan kautta. Nyt on tarkoitus erottaa jo tuotannosta poistuneet alueet tuotantoon jäävistä alueista ojituksella. Käyttöön jää edelleen allas kolme. Jälkihoitopäätöksen mukaan laskeutusaltaiden kunnossapito voidaan lopettaa, kun ELY-keskus on todennut alueet kasvipeitteisiksi, kuitenkin kahden vuoden ajan tuotannon päättymisen jälkeen tai kunnes alueet on siirretty pysyvästi uuteen maankäyttöön. Joutennevan tuotanto on päättynyt pääosin vuonna 2006, mutta alueet ovat silti vasta vain niukasti kasvittuneet. Tämä tarkoittaa sitä, että kahden vuoden altaiden kunnossapitoaika on ollut liian lyhyt. Joutennevalta lähtevän veden laatua on tarkkailtu vuosina 2008 ja 2009 (ei vuonna 2007, kuten hakemuksessa on mainittu). Vuoden 2009 tulokset kuvasivat jälkihoitovaiheen tilannetta. Vedenlaatu ei muuttunut merkittävästi vuodesta 2008 vuoteen Veden määrää ei ole mitattu. Joutennevalta mitattuja vedenlaatutuloksia ei ole hyödynnetty tulevien päästöjen arvioinnissa. Aiemmassa lupahakemuksessa tehty arvio Joutennevan kesäaikaisesta kuormituksesta oli kiintoaineen osalta yliarvio, kokonaisfosforin osalta aliarvio, mutta kokonaistypen osalta arvio ja toteuma olivat samat. Sen sijaan vuosikuormituksen arvio oli moninkertaisesti alakanttiin toteutumaan (vuosi 2008) nähden. ELY-keskus on todennut, että Joutennevan toiminnasta ei ole tullut valituksia. Joutennevalla on tehty tarkastukset viimeksi vuonna 2005 ja 2009.

13 Tarkastuksilla ei todettu erityisiä puutteita vesien käsittelyssä. Päiväkirjakoosteiden mukaan laskeutusaltaat on puhdistettu vuosittain. Hakija on esittänyt, että tarkkailumääräyksiä voidaan muuttaa niin, että päästötarkkailu tehdään vuonna 2012 ja vuonna 2016 tehdään jälkihoitovaiheen tarkkailua. Vesistötarkkailua esitetään tehtäväksi molempina vuosina. ELY-keskus on katsonut, että auma-alueiden tuotantoa Joutennevalla voidaan jatkaa viisi vuotta hakemuksen mukaisesti. On järkevää tuottaa avatun alueen kaikki turvevarat loppuun. Tarkkailumääräystä voidaan muuttaa esityksen mukaisesti. Kaikkien laskeutusaltaiden kunnossapitoa on jatkettava, kunnes tuotannosta poistuneet alueet ovat kasvittuneet tai alueet siirtyneet pysyvästi uuteen käyttöön. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalous ELY-keskus on todennut, että lupa voidaan myöntää määräaikaisena vuoden 2015 loppuun saakka. Kalataloudelliset tarkkailu- ja maksuvelvoitteet (140 /v) on pidettävä voimassa vuoden 2017 loppuun saakka. 3. Ympäristöpalvelut Helmi, Siikalatvan kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristöpalvelut Helmi on todennut, että koska Lamujokeen laskee usean turvetuotantoalueen vedet ja Lamujoki on todettu reheväksi, tulee lupamääräyksin huolehtia siitä, että Lamujoen vedenlaatu ei entisestään heikenny Joutennevan turvetuotannon jatkumisen vuoksi. Lupamääräyksin tulee huolehtia siitä, että alapuolisten vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormitus ei lisäänny eikä muukaan virkistyskäyttö heikenny nykyisestään ja edellyttänyt, että valuma-aluekohtainen vesistökuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Luvassa tulee edellyttää parhaan käytettävissä olevan tekniikan selvittämistä ja soveltamista vesien ympärivuotisessa käsittelyssä. Hakemuksessa ei ole pohdittu erilaisia käsittelymenetelmiä. Lupamääräyksissä tulee edellyttää tehokkaampien vesienkäsittelymenetelmien käyttöön ottamista, mikäli tarkkailutulosten perusteella vesien puhdistus ei ole riittävää. Lupamääräyksin ja tarkkailuvelvoittein tulee huolehtia alapuolisen vesistöalueen tilan, eliöstön ja vedenlaadun riittävän monipuolisesta tarkkailusta. Vesien käsittelyllä tulee estää myös raskasmetallien pääsy vesistöön. 4. Siikalatvan kunta, kunnanhallitus Siikalatvan kunta on ilmoittanut, ettei se vastusta tuotannon jatkamista Joutennevalla. Kunta on kiinnittänyt erityistä huomiota vesienkäsittelyn toimivuuteen. 13 Muistutus 5. Piippolan osakaskunnan hoitokunta Osakaskunta on vastustanut turvetuotannon jatkamista Joutennevalla. Osakaskunta on katsonut, että Joutennevan turvetuotantoalue sijaitsee liian lähellä Lamujokea ja pilaa Lamujoen ja Siikajoen veden kala- ja rapukantoineen.

14 Osakaskunta on todennut, että se ei vastusta turpeen nostoa, vaan riittämättömiä vesienkäsittelymenetelmiä. Vuosikymmenien aikana puhdistusmenelmät eivät ole kehittyneet riittävästi. Osakaskunta on kunnostanut noin kilometrin pituisen koskiosuuden Lamujoessa istutetuille lohikaloille kutukelpoiseksi. Oletuksena on ollut, että turvetuotannon loppuessa joki alkaisi puhdistua. Osakaskunta on istuttanut Lamujokeen vuodesta 1992 lähtien taimenen poikasia keskimäärin tuhannella eurolla vuodessa. Lisäksi kalastusalue on suorittanut velvoiteistutuksia. Osakaskunta on huomauttanut, että luonnonvaroja käyttöön otettaessa pitää muistaa, ettei toiminnalla tuhota muita luonnonvaroja ja -arvoja. Siikajoen vesistöalueella on turvetuotantopinta-alaa yli hehtaaria, joten kuormitus on jo maksimissaan. Nyt haetuilla luvilla voi olla arvaamattomat ja pitkäaikaiset seuraukset. Suomen ja EU:n tavoitteena on vesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Lainsäädännön mukaan pintavesien tulee saavuttaa hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Lupapäätöksessä tulee ottaa huomioon vesienhoitosuunnitelmat. 14 Hakijan vastine Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon vastineensa. Hakija on vastineessa esittänyt lausunnoista ja muistutuksesta seuraavaa: 3. Ympäristöpalvelut Helmi, Siikalatvan kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomainen Hakija on todennut, että ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon mukaan hakemuksesta ei käynyt ilmi erilaisten vesienkäsittelyvaihtoehtojen pohdintaa tai selvitystä. Hakemuksen kohdassa Kuivatusvesien johtaminen ja käsittely, suunnitelma on todettu, että Joutennevalla olevat vesienkäsittelyrakenteet ovat tuotantoaika ja tuotantopinta-ala huomioon ottaen riittävät. Hankealueen olosuhteista johtuen alueelle ei ole mahdollista järjestää esimerkiksi pintavalutusta tai virtaamansäätöä. Joutennevan tuotantoalueella on tarkoitus kokeilla uudenlaista tuotantotekniikkaa, josta käytetään nimitystä siirtolevitysmenetelmä. Sen avulla pyritään lisäämään vuosituotantomäärää ja lyhentämään jäljellä olevaa tuotantoaikaa. Arvioiden mukaan siirtolevitysmenetelmän avulla saadaan tuotantoaika lyhenemään 10 vuodesta 5 vuoteen. Joutennevan hakemuksen mukainen tuotantopinta-ala on 8,1 ha ja siirtolevitysmenetelmän alueet mukaan lukien kokonaispinta-ala on yhteensä 35,8 ha. Hakija on selvittänyt, suunnitellut ja pääosin jo rakentanut Joutennevalle teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoiset vesienkäsittelyrakenteet ottaen huomioon jäljellä olevan tuotantopinta-alan ja tuotantoalan sekä muun hakemuksessa esitetyn. 5. Piippolan osakaskunnan hoitokunta Joutenneva on vanha tuotantoalue ja tuotannosta on poistunut noin 131,8 ha. Tarkoituksena on jatkaa tuotantoa 8,1 ha:n suuruisella tuotantoalalla. Siirtolevitysmenetelmän alueet mukaan lukien hakemuksen mukainen kokonaispinta-ala on yhteensä 35,8 ha. On järkevää tuottaa avatut tuotantoalueet loppuun.

15 Hakija on viitannut soveltuvin osin edellä kohdassa 3 lausumaansa. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan tavoitteena on saavuttaa Lamujoen hyvä tila vuoteen Turvetuotannon osalta vesienhoitosuunnitelmassa on todettu, että ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaan käytännön periaatteen (BEP) soveltamista. Turvetuotantoalueilla BAT määritellään tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuotantoalueen erityisolosuhteet sekä jäljellä oleva käyttöikä. Turvetuotannon osalta lisätoimenpiteenä on esitetty sijainninohjausta, valuma-alueittaista suunnittelua, elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioon ottavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä sekä tuotannosta vapautuvien alueiden jälkikäytön suunnittelua. Turvetuotannon lisätoimenpiteet ratkaistaan tapauskohtaisesti ympäristölupapäätöksissä. Hakijan mukaan Joutennevan tuotannon jatkamisessa on otettu huomioon Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelma ja sen tilatavoitteet. Joutennevan turvetuotannon vesistökuormitus Lamujokeen on hyvin pieni, mikä on laskennallisesti esitetty ympäristölupahakemuksessa. Vaikutuksia ei voida selvästi erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä. Joutennevan tuotantopinta-ala on jo pienentynyt merkittävästi ja sen myötä myös vaikutukset pintavesiin tulevat entisestään pienenemään. Hakija on katsonut, että toiminta ei aiheuta sanottavaa kalataloudellista haittaa eikä luvan myöntämisen esteenä pidettäviä haitallisia vaikutuksia. Piippolan osakaskunnan esitys evätä tuotannon jatkuminen Joutennevalla on aiheeton. 15 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Joutennevan turvetuotantoon Siikalatvan kunnassa Kortteisen tekojärven ja Lamujoen vesistöalueilla hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala siirtolevitysalueet mukaan lukien on 35,8 ha. Kalasto- ja kalastus- sekä rapuvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Ympäristöluvan nro 66/07/2 lupamääräyksen 4 muuttaminen Aluehallintovirasto muuttaa myönnetyn ympäristöluvan nro 66/07/2 lupamääräystä 4 jäljempää lupamääräysten kohdasta Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito ilmenevästi.

16 16 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti tämän päätöksen lupamääräysten mukaisten vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien kautta Käärmeojaan. 2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 5 olevan piirustuksen "Piippola, Joutenneva. Työmaakartta, suunnitelma (tuotantoalueen pinta-ala 35,8 ha)" MK 1: mukaisesti sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaan 3 avulla laskuojaan sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Uuden kokoojaojan ja siirtolevitysalueen valmistumisesta sekä vesienjohtamisen muutoksesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle sekä Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ennen uuden vesienjohtamisreitin käyttöön ottamista Joutennevan vedet saadaan käsitellä hakemuksen liitteenä 5 olevan piirustuksen Joutenneva, Piippola ( ). PKL (tuotantoalueen pinta-ala 10,0 ha) MK 1: mukaisesti sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden kautta laskuojiin. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotannosta poistettaville alueille on jätettävä vähintään 20 cm:n paksuinen turvekerros. Sarkaojia, lietesyvennyksiä ja laskeutusaltaita ei saa kaivaa kivennäismaahan niin, että siinä johdettava vesi kaivun seurauksena happamoituu. Mikäli luvan haltija voi tutkimustuloksin osoittaa, ettei tuotantoalue sijaitse happamalla pohjamaalla, voi luvan haltija hakea aluehallintovirastolta tämän lupamääräyksen muuttamista.

17 17 Päästöt ilmaan ja melu 6. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja laitteita. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen täydennyksenä toimitettua päivättyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Joutennevan vesistötarkkailua tehdään vuosina 2012 ja 2016.

18 Vuodesta 2012 alkaen vesistö- ja pohjaeläintarkkailu on tehtävä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla ja vuodesta 2013 alkaen kalaston ja kalastuksen tarkkailu Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kalaston ja kalastuksen sekä pohjaeläinten tarkkailussa voidaan vuoden 2012 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Siikajoen yhteistarkkailuohjelman osaa II: Kalataloustarkkailuohjelma ja osaa III: Pohjaeläintarkkailuohjelma. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava vesistötarkkailun ja pohjaeläinten tarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalasto- ja kalastustarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle, Kainuun ELY-keskukselle, Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Siikajoen kalastusalueelle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden tulokset. Kalasto- ja kalastustarkkailun tulokset on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Siikajoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Vesistö- ja pohjaeläintarkkailuohjelmiin voidaan tehdä muutoksia Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalasto- ja kalastustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 18 Kunnossapitovelvoite 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan sekä sen ja Käärmeojan yhtymäkohdan alapuolisen osan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on maksettava kalatalousmaksua Kainuun ELYkeskukselle vuosittain tammikuun aikana 140 euroa vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueella kalastolle, kalastukselle ja rapukannalle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Kalatalousmaksua on maksettava toiminnan lopettamista koskevan voimassa olevan ympäristöluvan nro 66/07/2 lupamääräyksessä 5 määrätyn mukaisesti vielä kahdelta toiminnan päättymisen jälkeiseltä vuodelta. Ensimmäinen tällä päätöksellä tarkistettu kalatalousmaksu on suoritettava tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavana vuonna. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa edeltävältä ajalta kalatalousmaksu on makset-

19 tava ympäristölupaviraston päätöksen nro 41/03/2 mukaisesti. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. 19 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Toiminnan lopettamisen ja jälkihoidon osalta noudatetaan voimassa olevan ympäristöluvan nro 66/07/2 määräyksiä lukuun ottamatta lupamääräystä 4, joka muutetaan kuulumaan seuraavasti: Jälkihoitovaiheen aikana luvan saajan on edelleen pidettävä käyttöpäiväkirjaa ja merkittävä siihen kaikki tällöin tehdyt toimenpiteet. Päästötarkkailu tehdään tehostetusti vuonna Vuonna 2016 päästötarkkailu tehdään jälkihoitovaiheen tarkkailuna siten, että päästötarkkailua tehdään kerran kuukaudessa , jolloin näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Vesistötarkkailua tehdään vuosina 2012 ja OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Joutennevan turvetuotantoalue on pitkään tuotannossa ollut alue. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Vedet käsitellään sarkaojarakentein ja laskeutusaltain. Vesien käsittelyä ei ole ollut mahdollista tehostaa virtaamansäädöllä tai pintavalutuksella. Joutennevan tuotantoalueen olosuhteet, tuotantopintaalan vähäisyys ja jäljellä oleva tuotantoaika huomioon ottaen vesien käsittely täyttää Joutennevan turvetuotantoalueen olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Kun otetaan huomioon Joutennevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Ottaen huomioon Lamujoen ja Siikajoen vesistöjen kokonaiskuormitus Joutennevan turvetuotantoalueen vesillä ei ole merkittävää vaikutusta kokonaiskuormitukseen ja lupamääräysten mukainen toiminta on Oulujoen

20 Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaista. 20 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään turvetuotantoalueen valumavedet puhdistettaviksi, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Mikäli turvetuotantoalue sijaitsee happamalla pohjamaalla on toimintaa harjoitettava niin, että kaivua ei uloteta happamaan pohjamaahan saakka. Happamuuden ja metallien huuhtoutumista alapuoliseen vesistöön pyritään ehkäisemään lupamääräyksellä 5. Lupamääräys 6 on annettu pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Koska lähistöllä ei ole häiriintyviä kohteita, määräyksiä melutason ohjearvojen noudattamisesta tai tuotannon rajoittamisesta esimerkiksi epäedullisten tuuliolosuhteiden aikana ei katsota tarpeelliseksi antaa. Määräykset 7 8 on annettu jätteiden ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen määrätä polttoaineiden ja öljyjen varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Häiriö- tai poikkeustilanteissa voi aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä. Määräykset 9 ja 10 on annettu päästöjen ja haittojen ehkäisemiseksi. Vahinkojen rajoittaminen sekä ajallisesti että määrällisesti edellyttää ympäristövahinkojen torjuntaan tarkoitettua kalustoa ja toimintasuunnitelmaa. Tiedottamisen sekä ympäristöhaittojen vähentämistoimien ohjaamisen ja valvonnan vuoksi ympäristönsuojelun valvontaviranomaisten on saatava tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista viivytyksettä. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn tehostamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Joutennevan vesistötarkkailua tehdään luvan saajan esityksen mukaisesti vuosina 2012 ja Valvontaviranomainen on hyväksynyt luvan saajan esityksen. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen, jotta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat liettymät poistetaan. Lupamääräys 14 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.

21 Joutennevan turvetuotannon lopettamisesta ja jälkihoidosta on määrätty voimassa olevassa ympäristöluvassa nro 66/07/2 eikä niistä ole enää tarpeen määrätä tässä luvassa. Lupamääräyksessä 15 ympäristöluvan nro 66/07/2 lupamääräys on muutettu luvan saajan esityksen mukaisesti. Valvontaviranomainen on hyväksynyt luvan saajan esityksen. 21 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja tarkkailuliitteestä ilmenevästi. 5. Piippolan osakaskunnan hoitokunnan muistutuksessa on vastustettu turvetuotannon jatkamista Joutennevalla. Tältä osin aluehallintovirasto toteaa, että luvanmyöntämisen edellytykset täyttyvät pääasiaratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevästi. Varsinaista tuotantopinta-alaa on jäljellä 8,1 ha. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon määräämällä käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa vesien käsittelyssä. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa ei ole esitetty lisätoimenpiteitä olemassa oleville turvetuotantoalueille. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. KORVATTAVA PÄÄTÖS Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 41/03/2. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätöksen nro 41/03/2 lupamääräyksiä. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.

22 22 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 2 ja 3 momentti, 55 1 momentti, 90 1 momentti ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen mukaan turvetuotantoaluetta (tuotantoala alle 30 ha) koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Mikko Keränen Anna-Maria Juntunen Päätöksen on tehnyt ympäristöneuvos Mikko Keränen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anna-Maria Juntunen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai A-MJ/am Liitteet 1. Valitusosoitus 2. Kartta 3. Tarkkailusuunnitelma Päätös Tiedoksi Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Siikalatvan kunta Siikalatvan kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Siikalatvan kunta / Terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

24 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 Liite 2