Paikallisalkuiset epilepsiat
|
|
- Lotta Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Epilepsiaoireyhtymien evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Paikallisalkuiset epilepsiat Liisa Metsähonkala HUS
2 Paikallisalkuisen epilepsian evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Epidemiologiaa Geneettiset paikallisalkuiset epilepsiat Paikallisalkuinen epilepsia, jossa rakenteellinen etiologia kohtausennuste ja kognitiivinen ennuste Vaikea paikallisalkuinen epilepsia on progressiivinen sairaus
3 Paikallisalkuisten epilepsioiden ilmaantuvuus iän myötä (Rochester study, Zarelli et al 1999) insidenssi /v/ ,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 15v idiop sympt crypt total paikallisalkuiset ikä (alle 1v, 1-4, , yli 15 v 10v välein)
4 Lapsuusiän paikallisalkuisten epilepsioiden jakauma ja pitkäaikaisennuste (30v seuranta) 5v remissio 100% 45% 62% tot 245 tot 150 Sillanpää et al 1999
5 Paikallisalkuisten epilepsioiden evoluutio ja ennuste riippuvat epilepsian etiologiasta Geneettinen - itsestään rajoittuvat epilepsiat (entinen hyvänlaatuinen, idiopaattinen) - muut Tuntematon - uudet geenit ja geenikombinaatiot ja uudet kuvantamismenetelmät pienentävät tätä ryhmää Rakenteellinen/metabolinen - useimmat aikaisemmat symptomaattiset epilepsiat - prenataaliset vauriot - perinataaliset vauriot - postnataaliset vauriot (eri etiologiat) - kehityshäiriöt (erityyppiset) - kasvaimet
6 Geneettiset paikallisalkuiset epilepsiat lapsilla Epilepsiaoireyhtymä Alkuikä Kohtaustyyppi Ennuste Imeväisiän paikallisalkuiset geneettiset epilepsiat (BFNS, BFNIS, BFIS, BNFIS, BIMSE -20kk, Infektioiden laukaisemat kohtausryöpyt, hypomotorinen, silmien deviaatio voi yleistyä 100% remissio HUOM! PRRT geenin mutaatio episodinen ataksia, hemipleginen migreeni paroks dystonia Rolandinen epilepsia 4-10v, km 7v Kasvojen alueen, joskus leviävät, usein yölliset, klooniset kohtaukset, kuolastus,, puhevaikeus Alle 5 % todennäköisyys saada aikuisiässä yksittäinen toklo kohtaus (Blom et al 1982, Callenbach et al 2010) Varhaisalkuinen okkipitaalinen epilepsia (Panayiotopoulos) 3-6v, km 4.5v Autonomiset oireet, pahoinvointi, oksentelu, kalpeus tajunnan aleneminen, silmien deviaatio yleistyminen 100% remissio (Hirano et al 2009) Myöhäisalkuinen okkipitaalinen epilepsia (Gastaut) 3-16v, huippu 8v Yksinkertaiset, tiheät visuaaliset kohtauksetpäänsärky 50-60% kohtauksettomaksi 2-4 vuoden kuluessa
7 Rolandinen epilepsia ja kognitiivinen ja sosiaalinen ennuste epilepsian alussa ja sen aikana: ÄO normaali mutta oppimisvaikeuksia (sekä kielellisellä että ei-kielellisellä alueella muistissa ja tarkkaavuudessa) korrelaatio piikityksen määrään? seurannassa ongelmat häviävät (D Alessandro et al 1995) 42 rolandista epilepsiaa sairastavaa seurattiin 30 vuotta (joukossa epätyypillisiä potilaita) (Camfield ja Camfield 2014) aikuisiän sosiaalinen selviytyminen (koulutus, työttömyys, psyykkinen sairastaminen, sosiaaliset suhteet) oli selvästi parempi kuin muilla lapsuusiässä epilepsiaan sairastuneilla, joilla normaali kognitio tutkimuksessa ei ollut terveitä verrokkeja mutta tilastollisesti ei eroa yleiseen väestöön
8 Geneettinen paikallisalkuinen epilepsia epileptinen enkefalopatia geneettinen paikallisalkuinen lapsuusiän epilepsia voi evoloitua CSWS-oireyhtymäksi (alle 1%, Panayitopoulos 2007)
9 Harvinaiset geneettiset paikallisalkuiset epilepsiat autosomaalinen dominantti yöllinen frontaalilohkoepilepsia (CHRNA, CHRNB, KCNT1) familiaarinen temporaalilohkoepilepsia (mesiaalinen ja lateraalinen (LGI1)) autosomaalinen paikallisalkuinen epilepsia, jossa vaihtelevat fokukset (DEPDC5) epilepsiatyyppi geeni/geenimutaatio karbamatsepiini tehokkain lääke alkuikä vaihtelee suuresti, osa vaikeahoitoisia, 40-50v iässä kohtaukset vähenevät/loppuvat
10 Harvinaiset geneettiset paikallisalkuiset epilepsiat Picard et al 2000
11 Millaisia rakenteellisia taustatekijöitä epilepsialle on ja miten lapset ja aikuiset eroavat niiden suhteen? Lapset Berg et al 2009 Aikuiset Hakami et al lasta, joiden epilepsia alkoi , 518:lla analysoitavissa oleva MRI 16%:lla epilepsian kannalta relevantti MRI löydös 3%:lla niistä joilla idiopaattinen epilepsiaoireyhtymä 22%:lla niistä joilla eiidiopaattinen epilepsiaoireyhtymä First Seizure Clinic 993 potilasta, joista MRI 77%:lla potentiaalinen epileptogeeninen leesio 28%:lla, joilla epilepsiakohtaus 53%:lla niistä, joilla paikallisalkuinen kohtaus
12 %-osuus löydöksistä LAPSET kaikki epilepsiat tuumorit malformaatiot hankittu muita hyvänlaatuiset pahanlaatuiset hypotalamus hamartoma FCD muut malformaatiot heterotopiat tuberoosiskleroosi diffuusi atrofia paikallinen atrofia/vaurio PVL MTS degeneratiiviset muutokset jne cavernoma Berg et al 2009
13 35 %-osuus löydöksistä 30 AIKUISET 25 kaikki epilepsiat tuumorit malformaatiot hankittu muita meningeoma glioma muut FCD muut malformaatiot heterotopiat tuberoosiskleroosi poststroke posttraumaattinen epäspesifit MTS AVM cavernomat Hakami et al 2013
14 Lapsuusiässä alkaneen paikallisalkuisen epilepsian kohtausennuste on melko huono - edelleen Etiologia osuus Kohtaukseton (yli 5v) seurannan lopussa Alle 5v remissio, kokeiltu yli 2 lääkettä Ei koskaan yli 1 vuoden kohtauksettomuutta Sillanpää 1999, remissiossa Paikallisalkuinen itsestäänrajoittuva Paikallisalkuinen komplisoitu(mri + tai st + tai kehitysongelma) Paikallisalkuinen komplisoitumaton (MRI-, status-, ei kehitysong) 14% 96% % 54% 17.7% 10.6% 35% 77% 11.7% 1.7% 100% 45% 62% (Berg et al 2015, uusi epilepsia dg , 560 lasta seurattiin v)
15 Paikallisalkuisen epilepsian evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Kohtausoireiden muutokset iän myötä osalla kohtaukset säilyvät identtisinä lapsuudesta aikuisuuteen muutokset voivat selittyä aivojen normaalilla kypsymisellä tai epilepsian vaikutuksilla alle 4-vuotiailla ohimolohkokohtaukset motorisempia ja motoriset oireet ovat yksinkertaisempia ( toonisia, myoklonisia tai epileptisiä spasmeja), yli 4 vuotiailla kompleksit motoriset oireet (automatismit ja tajunnan hämärtyminen) (Fogarasi et al 2002) imeväisiässä kohtaukset voivat olla symmetrisiä fokaalisesta alusta huolimatta (esim spasmit) lääkitykseen reagoiva infantiilispasmioireyhtymä paikallisalkuinen epilepsia kouluiässä temporaalisesti leviävissä epilepsioissa: auraoireita jo pitkään ennen ensimmäistä tajunnanhämärtymiskohtausta kohtauksien pidentyminen, tajunnantason hämärtymisen aste ja postiktaalinen sekavuus voimakkaammat ajan myötä
16 Lapsuusiässä alkava paikallisalkuinen epilepsia voi evoloitua epileptiseksi enkefalopatiaksia paikallisalkuinen epilepsia infantiilispasmioireyhtymä (malformaatiot, stroke) paikallisalkuinen epilepsia CSWS (perinataalinen stroke, polymicrogyria, thalamusvaurio) paikallisalkuinen epilepsia Lennox-Gastautin epilepsia (malformaatiot)
17 Etiologian vaikutus kohtausennusteeseen epilepsiakirurgia-aineistot lapset 1) malformaatiot, joista FCD yli 50% 2) hyvänlaatuiset kasvaimet 3) atrofia ja perinataalinen stroke 4) HCS 5) TSC aikuiset 1) HCS 2) kasvaimet 3) malformaatiot (Blümcke 2009)
18 Etiologia ja kohtausennuste Fokaalinen kortikaalinen dysplasia (FCD) merkittävä hoitoresistentin paikallisalkuisen epilepsian syy merkittävä unknown ryhmän etiologia: MRI sensitiivisyys vaihtelee 65-98% noin 50% MRI-negatiivisista epilepsiakirurgiapotilaista löytyy FCD PAD:ssä nykyluokittelu: FCD1a -1c FCD2a- 2b FCD3a-d (FCD assosioituu toiseen, pääasialliseen leesioon)
19 Sulkuksen pohjan FCD2b FCD2a parietaalisesti FCD1a temporo-okkipitaalisesti
20 Fokaalinen kortikaalinen dysplasia epilepsia voi alkaa missä iässä tahansa, mutta tyypillisimmin ensimmäisten ikävuosien aikana hoitoresistentti 70-90%:lla (Lortie et al 2002, Semah et al 1998, Dhamija et al 2011) osalla remissiot ja relapsit aaltoilevat 31%:lla FCD-lapsipotilaista evoloituu epileptinen enkefalopatia (myös infantiilispasmioireyhtymä) (Klos et al 2002)
21 Kognitiivinen ennuste paikallisalkuista epilepsiaa sairastavien kognitioon vaikuttavat: epilepsian taustasyyn itsenäinen vaikutus epilepsiaan sairastumisikä epileptisen fokuksen paikka epilepsia sinänsä (epileptinen enkefalopatia, epileptogeneesi, muut mekanismit) sekä lapsilla että aikuisilla jo epilepsian alussa kognitiivisia häiriöitä lapsilla laaja-alaiset kognitiiviset ongelmat yleisempi kuin aikuisilla kognitiivinen taso oli normaali 87%:lla kryptogeeniseen ja 46%:lla symptomaattiseen paikallisalkuiseen epilepsiaan sairastuneista (symptomaattisista 33%:lla keskivaikea tai vaikea MR) (10 vuoden seuranta (Berg et al 2008)
22 Epileptisen fokuksen paikka ja puoli vaikuttavat kognitiivisten ongelmien laatuun Temporaalilohkoepilepsia - episodinen muisti - kielellinen oppiminen (dom TLE) - spatiaalinen muisti, kasvojen tunnistus ( nondom TLE) Frontaalilohkoepilepsia - laaja lohko erilaiset funktiot - keskittyminen, toiminnanohjaus, impulssikontrolli - motorinen suunnittelu ja koordinaatio - lateralisaatio - muistihäiriöitä vähemmän kuin TLE:ssa - lapsilla myös paljon hyperaktiivisuutta ja käytösongelmia - lapsilla laaja-alaisia ongelmia (57%:lla ÄO alle 80 preop tutkimuksissa) - (Cormack et al 2007, Elger et al 2004, Jambaque 2013) - lapsilla laaja-alaisia ongelmia yli puolella - ( Prevost et al 2006, Nolan et al 2004, Braakman et al 2011)
23 Epileptinen häiriö sinänsä ja erityisesti varhaisessa kehitysiässä vaikuttaa kognitioon hoitoresistenttiä epilepsiaa sairastavien lasten ÄO laskee jo muutamien vuosien aikana (Bjornaes et al 2001) epilepsian varhainen alku on kognitiivisten ongelmien riskitekijä sekä symptomaattisessa että kryptogeenisessa paikallisalkuisessa epilepsiassa, temporaalilohkoepilepsiassa ja frontaalilohkoepilepsiassa (Cormack et al 2007, Berg et al 2008, Braakman et al 2011) epilepsian varhainen alku ja pidempi kesto liittyvät huonompaan muistisuoriutumiseen sekä aikuisilla että lapsilla (Engel et al 2004, Nolan et al 2004) aikuisilla TLE-sairastavilla muistifunktion heikentymisen lisäksi osalla hidas kognitiivinen heikentyminen ajan kuluessa (Hermann et al 2007)
24 Kognitiivinen outcome muistin ja kielellisen oppimisen heikentymisen mekanismi kielellinen oppiminen Temporaalilohkoepilepsia Helmstaedter ja Elger 2009
25 Paikallisalkuiset epilepsiat evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen kohtauskuvan evoluutio kognitiivinen heikentyminen akuutti epileptinen enkefalopatia hidas krooninen heikentyminen vaikea paikallisalkuinen epilepsia on progressiivinen sairaus, progressio ei ole vain paikallinen
26 Paikallisalkuisen epilepsian evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Epilepsiakirurgian ennuste huononee epilepsian keston myötä Elsharkawy et al 2008: Ekstratemporaaliepilepsia 5v Simasathien et al 2013: Frontaalilohko epilepsia Ohimolohkoepilepsia. Janszky et al 2005
Kurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia
Kurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa 24.3. 2018 Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia LIISA METSÄHONKALA, LASTENNEUROLOGI Epilepsia sairautena epilepsia ei ole yksi sairaus vaan monta erilaista
LisätiedotLasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset
Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet
LisätiedotLapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät. Henna Jonsson HYKS LNS
Lapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät Henna Jonsson HYKS LNS 10.2.2014 Määritelmistä Epilepsiaoireyhtymä? Tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa, lisätutkimusten tarpeen sekä ennusteen arvioinnissa,
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotEpilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT
Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown
LisätiedotYleistä epilepsiasta. Marja Nylén
Yleistä epilepsiasta Marja Nylén 11.4.2019 Esityksen sisältö Minkälainen sairaus epilepsia on? Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia 1) Psyykkiset liitännäisoireet 2) Tiedonkäsittelyn eli kognition ongelmat
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna
Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
LisätiedotEPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN
EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotEpilepsia Rettin oireyhtymässä
Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?
Lisätiedotakuutti symptomaattinen kohtaus
SULAT-vuosikokous 28.1.2016 Tuire Lähdesmäki LT, Lastentautien ja lastenneurologian el Kliininen opettaja, Lastenneurologia Lasten ja nuorten klinikka, TYKS tuiolla@utu.fi KOURISTAVA LAPSI Epileptinen
LisätiedotEpilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotEEG ja Epilepsia. Usko Huuskonen KNF-lab/OYS
EEG ja Epilepsia Usko Huuskonen KNF-lab/OYS MITÄ EEG ON Aivokuoren sähköistä toimintaa Aivoissa on 100 miljardia hermosolua Näillä 1000-10000 yhteyttä toisiin soluihin = hermoverkko Hermoverkon lepotoimintaa
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotKun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus
Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotEMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA
EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA Lauri Martikkala Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä
LisätiedotKohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä
Katsaus KAI ERIKSSON, JUKKA PELTOLA JA REETTA KÄLVIÄINEN Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Epilepsia on etiologialtaan, alkamisiältään, ilmiasultaan ja ennusteeltaan erittäin
LisätiedotKai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1
Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri
LisätiedotSUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA
SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA Sini Vanhanen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo
Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus
LisätiedotNeurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012
Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012 Anna-Elina Lehesjoki, LKT Professori, tutkimusjohtaja Neurotieteen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Lääketieteellisen genetiikan
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotMikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS
Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014 Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä on epileptinen kohtaus? Ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta
LisätiedotEpilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3 6- vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen
Epilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3 6- vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Pro gradu -tutkielma Kati Hagström Tammikuu 2006
LisätiedotLASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA
LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Riikka Laitinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotEpilepsia. ajokyky. epilepsialiitto
Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset)
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotEpilepsian hoito mitä uutta
Epilepsian hoito mitä uutta Ritva Paetau lastenneurologi 26.4.2018 Esityksen sisältö: 1) Epilepsia 2) Vaikea epilepsia 3) Harvinaisepilepsiat 4) Epilepsian lääkehoito 5) Epilepsian muut hoitomahdollisuudet
LisätiedotEpilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy
Mitä muuta tarvitaan kuin lääkehoitoa ja miksi? Epilepsiaa sairastavan toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy
LisätiedotEpilepsia Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS
Epilepsia 2016-2017 Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS Tavoi&eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat par6aaliset kohtaustyypit. Osaa tunnistaa pitki&yneen epilep6sen
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotAktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS
Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS Kohtaus Miksi aktivaatioita? EEG Kohtaus Kohtaus Taustatoiminnan arvioiminen Normaalien ja epileptiformisten
LisätiedotKUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA
KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä
LisätiedotLapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää
Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia 3. uudistettu painos, 2013 Kirjoittajat Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri
LisätiedotEpilepsian syistä. Epilepsian syitä. Epilepsia ja sen esiintyvyys. Epilepsia ei periydy-vai periytyykö?
Epilepsian syistä Epilepsia ei periydy-vai periytyykö? Johanna Uusimaa dos, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri OYS, lasten ja nuorten klinikka Finlandia-talo 11.9.2009 Epileptinen kohtaus
LisätiedotEpileptiset kohtaukset
Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotFertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia?
Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS 15.10.2014 Valproaatin käytön rajoituksia naisilla ja tytöillä
LisätiedotTyöikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto
Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
Lisätiedot26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31
26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta
LisätiedotEPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta
EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotValproaatinsikiöaikaiset vaikutukset
Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset Suomen Epilepsiaseuran koulutustilaisuus 19.3.2015 Mari Videman, lastenneurologian el, Konsultaatioepilepsiavastaanotto, LNS Valproaatti Rakenteeltaan yksinkertainen
LisätiedotNarkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä
Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö
LisätiedotOikea diagnoosi-hyvän hoidon edellytys. Maria Arvio Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä
Oikea diagnoosi-hyvän hoidon edellytys Maria Arvio Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Oikea diagnoosi Epilepsiadiagnoosin ohella Kehitysvamman etiologinen diagnoosi Liitännäisvammojen, -sairauksien
LisätiedotEpilepsia ja lapsen kognitiivinen kehitys
Tieteessä katsaus Kati Rantanen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi TAYS, lastentautien vastuualue Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, psykologian opetus- ja tutkimusklinikka Kai Eriksson
LisätiedotEpilepsia ja koulu. Virva Leinonen ja Jukka Rautio
Epilepsia ja koulu Virva Leinonen ja Jukka Rautio Mitä on oppiminen? Mitkä seikat vaikuttavat oppimiseen? Virallista uutta: v. 2016 opetussuunnitelman monialaiset oppimiskokonaisuudet. Epilepsia, oppiminen
LisätiedotEpilepsialääkkeiden farmakologiaa
Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen laitos, farmakologia Epileptisten kohtausten ja oireyhtymien jakoa (prevalenssi Suomessa noin 1%, 50000 potilasta)
LisätiedotToiminta- kertomus 2015. Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö)
Toiminta- kertomus 2015 Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö) Sisällysluettelo Taustatietoa epilepsiasta... 1 Lasten epilepsiayksikkö...
LisätiedotFOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI
FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING
LisätiedotLASTEN EPILEPSIOIDEN LÄÄKEVASTEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
LASTEN EPILEPSIOIDEN LÄÄKEVASTEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Saara Koivusalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lastenneurologia Marraskuu 2015 Tampereen yliopisto
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat partiaaliset kohtaustyypit Osaa aloittaa epileptisen kohtauksen hoidon Tuntee epilepsian lääkehoidon
LisätiedotVARHAIN EPILEPSIAAN SAIRASTUNEIDEN LASTEN KÄYTTÄYTYMISEN ONGELMAT KOULUIÄSSÄ
VARHAIN EPILEPSIAAN SAIRASTUNEIDEN LASTEN KÄYTTÄYTYMISEN ONGELMAT KOULUIÄSSÄ Eeva Kettunen Psykologian Pro gradu -tutkielma Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Huhtikuu 2015
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotRintasyövän perinnöllisyys
Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotEpilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)
Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotEpilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus
Kehitysvammaisuus Eija Gaily Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Epilepsian lääkehoito aloitetaan epilepsiatyyppiin tai -oireyhtymään sopivalla ensisijaislääkkeellä. Kehitysvammaisuuden etiologia
LisätiedotVARHAIN EPILEPSIAAN SAIRASTUNEIDEN LASTEN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY NUORUUDESSA SEURANTATUTKIMUS
VARHAIN EPILEPSIAAN SAIRASTUNEIDEN LASTEN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY NUORUUDESSA SEURANTATUTKIMUS Marianne Mäenpää Psykologian Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Kati Rantanen Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotLASTEN STATUS EPILEPTICUS KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA
LASTEN STATUS EPILEPTICUS KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA 1997 2006 Aino Jyrkilä Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotKOIRIEN EPILEPSIA. mmyo Hanna Bragge
KOIRIEN EPILEPSIA mmyo Hanna Bragge 2005 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. EPILEPSIAN MÄÄRITELMÄ JA ERI MUODOT... 3 2.1 EPILEPSIATYYPIT JA NIIDEN TAUSTATEKIJÄT... 5 2.1.1 Idiopaattinen epilepsia... 6 2.1.2
LisätiedotEpilepsian vaikutus lapsen kehitykseen
Epilepsian vaikutus lapsen kehitykseen Kati Rantanen neuropsykologian erikoispsykologi, PsT kati.rantanen@tuni.fi 30.3.2019 Epilepsia ja kehitys Kehityksen osa-alueita Tiedollinen, kognitiivinen kehitys
Lisätiedot3T-MAGNEETTIKUVANTAMISEN TUOMA LISÄHYÖTY EPILEPSIADIAGNOSTIIKASSA
3T-MAGNEETTIKUVANTAMISEN TUOMA LISÄHYÖTY EPILEPSIADIAGNOSTIIKASSA Janne Piilonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kuvantamiskeskus
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät. Virpi Tarkiainen
Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät Virpi Tarkiainen Toimintalinjaukset vuoteen 2020 Vahvistaa epilepsiayhteisöä. Edistää arkiselviytymistä sekä hoidon ja tukipalveluiden saatavuutta. Kansantajuistaa
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotAikuinen ja epilepsia
Aikuinen ja epilepsia Reetta Kälviäinen 1 2 Aikuinen ja epilepsia 7. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reetta Kälviäinen, professori, neurologian erikoislääkäri Julkaisija: Epilepsialiitto Oppaan julkaisemista
LisätiedotEPILEPSIA OSANA ERITYISKOULUN OPPILAIDEN ARKEA Opas Marjatta-koulun arkeen
EPILEPSIA OSANA ERITYISKOULUN OPPILAIDEN ARKEA Opas Marjatta-koulun arkeen Mari Jokela Opinnäytetyö, syksy 2015 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Jokela,
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotSPECT/PET -kuvantaminen: keskeiset kliiniset sovellukset neurologian näkökulmasta
SPECT/PET -kuvantaminen: keskeiset kliiniset sovellukset neurologian näkökulmasta Jukka Kemppainen, dos Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Valtakunnallinen PET-keskus TYKS Diagnostisten PET tutkimusten
LisätiedotEPILEPSIA. Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille
EPILEPSIA Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille Teresa Korkala - Vaasan ammattikorkeakoulu 2014 Vaasan keskussairaala - Lastenneurologian yksikkö Sisällysluettelo: Johdanto...
LisätiedotToiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito
Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion
LisätiedotKoHti. tulevaisuutta. valoisaa.
KoHti valoisaa tulevaisuutta www.g1dfoundation.org Mitä tarkoittaa GLut1 Ds? Glukoositransportterihäiriö (GLut1-vaje, GLut1- puutosoireyhtymä, De Vivon tauti, Glut1-Ds) on geneettinen oireyhtymä, joka
LisätiedotAIKUISTUVAN NUOREN OHJAUS AIKUISTUVAN NUOREN OHJAUS. Näkökulmia siirtymävaiheeseen. Transitiovaihe. Nuoruusikä?
AIKUISTUVAN NUOREN OHJAUS 10.2. 2014 Biomedicum AIKUISTUVAN NUOREN OHJAUS teoriaa käytäntöä Liisa Metsähonkala Milla Kuronen 2/14/2014 1 Transitiovaihe siirtyminen lastentaudeilta aikuispuolen hoitoon
LisätiedotVaikea epilepsia ja toimintakyky
Vaikea epilepsia ja toimintakyky Riikka Sipilä Reetta Kälviäinen 1 Epilepsiaa sairastavan toimintakyky ja palveluiden tarve Johdanto Sisällys Johdanto 2 Mitä epilepsia ja vaikea epilepsia ovat? 3 Riittävä
LisätiedotAikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS
Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotHuono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?
Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten
LisätiedotEPILEPSIAA SAIRASTAVAN LAPSEN KOHTAAMINEN PERHEPÄIVÄHODOSSA
Kati Kähkönen EPILEPSIAA SAIRASTAVAN LAPSEN KOHTAAMINEN PERHEPÄIVÄHODOSSA Ohjaustapahtuma Oulun yksityiset päivähoitajat ry:lle EPILEPSIAA SAIRASTAVAN LAPSEN KOHTAAMINEN PERHEPÄIVÄHOI- DOSSA Ohjaustapahtuma
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
Lisätiedot