Epilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus
|
|
- Tiina Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kehitysvammaisuus Eija Gaily Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Epilepsian lääkehoito aloitetaan epilepsiatyyppiin tai -oireyhtymään sopivalla ensisijaislääkkeellä. Kehitysvammaisuuden etiologia voi ohjata lääkkeen valintaa. Ellei ensimmäinen lääke auta, yleensä kannattaa kokeilla ainakin yhtä muuta lääkettä yksinään. Eri mekanismeilla vaikuttavien lääkkeiden yhtäaikainen käyttö saattaa tuoda apua erityisesti epileptisissä enkefalopatioissa ja muissa epilepsioissa, joissa esiintyy useita kohtaustyyppejä. Jos lääkkeet eivät näytä vähentävän kohtauksia, on syytä varmistaa, että kohtaukset todella ovat epileptisiä ja että syndroomadiagnoosi on oikea. Kehitysvammaisia epilepsiapotilaita hoidettaessa pitää ottaa herkästi huomioon se mahdollisuus, että isot lääkeannokset ja monilääkehoito aiheuttavat vaikeasti tulkittavia haittavaikutuksia ja pahentavat kohtauksia. Leikkaus voi tuottaa hyviä tuloksia vaikeaoireisessa ja lääkeresistentissä epilepsiassa oikein valituilla kehitysvammaisillakin potilailla. Pitkittyneiden epileptisten kohtausten hoidossa noudatetaan Käypä hoito -suositusta. Syvästi kehitysvammaisten ja vaikeasti monivammaisten potilaiden epileptiset sarjakohtaukset eivät kuitenkaan kuulu tehohoidon piiiriin. Epilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla on noin 6 % ja vaikeammin kehitysvammaisilla %. Esiintyvyys suurenee vamman vaikeusasteen myötä (Lhatoo ja Sander 2001). Lääkeresistenttiä epilepsiaa sairastavista yli puolet on kehitysvammaisia. Epilepsian syynä on yleensä sama aivojen vaurio tai kehityshäiriö kuin kehitysvammaisuudenkin. Tavallisin epilepsiatyyppi on kehitysvammaisilla symptomaattinen partiaalinen epilepsia (Sillanpää ym. 1999), jossa kohtaukset ovat paikallisalkuisia tai toissijaisesti yleistyviä. Epileptisiä enkefalopatioita (Dulac 2001), joissa aivosähkötoiminnan häiriö on kehitysvammaisuuden syy tai sen astetta pahentava tekijä, on muutama prosentti kaikista epilepsioista. Kehitysvammaisilla niiden suhteellinen osuus on huomattavasti suurempi. Tavallisimpia epileptisiä enkefalopatioita ovat infantiilispasmioireyhtymä, Lennox Gastaut n oireyhtymä ja unenaikainen sähköinen status epilepticus eli CSWS oireyhtymä. Infantiilispasmioireyhtymän alkamiseen ensimmäisen ikävuoden aikana liittyy lähes aina kehityksen pysähtyminen tai taantuminen (Gaily ja Granström 1995). Kohtaukset ovat epileptisten spasmien sarjoja. Lennox Gastaut n oireyhtymään kuuluvat monentyyppiset kohtaukset, erityisesti tooniset ja poissaolokohtaukset, sekä kehityksen hidastuminen (Eriksson ym. 2005). Kohtaukset alkavat yleensä leikki iässä ja ovat erittäin hoitoresistenttejä aikuisikään saakka. CSWS oireyhtymän alkaessa keskimäärin viisivuotiaana lapsen motoriset ja kognitiiviset taidot heikkenevät ja aiempien motoristen kohtausten rinnalle ilmaantuu poissaolokohtauksia (Gaily ja Granström 1995). Unenaikaisessa EEG:ssä todetaan jatkuva molemminpuolinen purkaustoiminta. Kohtaustilanne rauhoit Duodecim 2006;122:
2 tuu yleensä murrosiässä, mutta vähintään lievä kehitysvammaisuus jää usein pysyväksi. Epilepsian ilmenemismuoto voi muuntua iän mukana, esimerkiksi hoitoresistentistä infantiilispasmioireyhtymästä tulee Lennox Gastaut n tyyppinen epilepsia, tai partiaalista epilepsiaa voi seurata CSWS oireyhtymä. Mikä lääke valitaan? Kuten kaikilla potilailla epilepsian hoidon tulee kehitysvammaisillakin aina perustua epilepsiatyypin tai oireyhtymän mahdollisimman tarkkaan diagnoosiin (Eriksson ym. 2005). Tutkimustiedon ja kokemuksen perusteella partiaalisen epilepsian ensisijaislääkkeinä käytetään yleensä karbamatsepiinia tai okskarbatsepiinia, joiden vaihtoehtona lapsilla on valproaatti (Gaily ja Eriksson 2006). Epileptisten enkefalopatioiden ensisijaislääke on valproaatti (Gaily ja Eriksson 2006), poikkeuksena ainoastaan infantiilispasmioireyhtymä, jossa hoito aloitetaan vigabatriinilla tai kortikotropiinilla. Jos ensin aloitettu lääkitys ei tehoa tai aiheuttaa haittavaikutuksia, kannattaa yrittää ainakin yhtä muuta monoterapiaa (Brodie ja Kwan 2002). Ensisijaislääkkeiden lisäksi monoterapiaan soveltuvat esimerkiksi lamotrigiini ja topiramaatti (Arvio ja Sillanpää 2005). Fenobarbitaali ja fenytoiini ovat myös tehokkaita, mutta niitä pyritään välttämään runsaiden haittavaikutusten vuoksi (Alvarez ym. 1998). Vigabatriinia ei pidä käyttää näkökenttävaikutusten (Kälviäinen ym. 1999) vuoksi infantiilispasmioireyhtymää lukuun ottamatta kuin vain erittäin vaikeissa tilanteissa. Kahden tai joskus kolmenkin lääkkeen yhdistäminen voi tuoda apua kohtauksiin, erityisesti epileptisissä enkefalopatioissa ja muissa epilepsioissa, joissa esiintyy useita kohtaustyyppejä. Monilääkehoidossa pyritään yhdistämään eri mekanismeilla vaikuttavia lääkkeitä (Ylinen 2001) ja välttämään haitallisia yhteisvaikutuksia (Keränen ja Peltola 1996). Käytännössä hyviksi todettuja ovat esimerkiksi natriumkanavan salpaajien ja laajakirjoisten lääkkeiden yhdistelmät, kuten okskarbatsepiini tai lamotrigiini yhdistettynä valproaattiin (Ylinen 2001). Entä kun kohtauksia esiintyy lääkehoidosta huolimatta? Diagnoosin varmistus. Elleivät lääkkeet näytä vähentävän kohtauksia, on syytä varmistaa, että kohtaukset todella ovat epileptisiä ja että syndroomadiagnoosi on oikea. Epävarmojen kohtauksellisten oireiden laatu kannattaa selvittää video EEG tutkimuksella. Erityisesti tarkkaavuushäiriöön tai sedatiiviseen lääkitykseen liittyvät»poissaolot» ja vaikeasti kehitysvammaisten ei epileptiset dystoniset liikkeet sekä kipuun liittyvä jäykistely saattavat aiheuttaa diagnostisia ongelmia. Epilepsiaoireyhtymään sopimaton lääke voi lisätä kohtauksia tai aiheuttaa uusien kohtaustyyppien ilmaantumista (Eriksson ym. 2005). Monilääkehoidon mahdollisuudet ja vaarat. Lääkehoidosta huolimatta noin neljäsosalla lievästi ja yli puolella vaikeammin kehitysvammaisista epilepsiapotilaista esiintyy kohtauksia vähintään viikoittain (Steffenburg ym. 1998). Suuri kohtaustaajuus johtaa yleensä monilääkehoitoon ja voi nostaa kynnystä kerran aloitetun lääkityksen purkamiselle, koska lääkityksen keventämisen saatetaan pelätä huonontavan tilannetta entisestään. Kolmen lääkkeen yhtäaikainen käyttö on joskus aiheellista, mutta neljän epilepsialääkkeen yhdistäminen ei yleensä hyödytä potilasta (Ylinen 2001, Brodie ja Kwan 2002). Kehitysvammaisia epilepsiapotilaita hoidettaessa pitää aina ottaa huomioon se mahdollisuus, että lääkitys voi vaikeuttaa oireita. Sekä tarpeettoman isot lääkeannokset että monilääkehoito lisäävät haittavaikutuksia ja voivat pahentaa kohtauksia (Perucca ja Kwan 2005). Haittavaikutukset saattavat muistuttaa kehitysvammaisilla muutenkin esiintyviä oireita, kuten käytös tai unihäiriöitä (Alvarez ym. 1998), mikä voi viivästyttää haittavaikutusten havaitsemista. Kohtauksettomuuden saavuttaminen ei usean lääkkeen kokeilun jälkeen yleensä enää ole mahdollista (Brodie ja Kwan 2002). Silloin tavoitteena on kokonaistilanteen optimointi: hyvä yleisvointi ja tyydyttävä kohtaustasapaino. Tämän saavuttamiseksi on lääkekokeilujen jälkeen usein viisasta palata yksi tai kaksilääkehoitoon niillä epilepsiaoireyhtymään sopivilla lääkkeillä, joita potilas on parhaiten sietänyt E. Gaily
3 Epilepsian leikkaushoito. Vaikka vaikeaan ja syvään kehitysvammaisuuteen liittyvä aivojen laaja alainen poikkeavuus heikentää epilepsian kirurgisen hoidon mahdollisuuksia, leikkaushoidolla voidaan etenkin lievään ja keskiasteiseen kehitysvammaisuuteen liittyvässä vaikeassa epilepsiassa saada hyviä tuloksia oikein valituilla potilailla. Leikkaushoidon mahdollisuudet tulisi arvioida kaikissa tapauksissa, joissa potilas on optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta tapaturmavaarassa tai hänellä esiintyy muuta merkittävää haittaa aiheuttavia kohtauksia. Aivokudoksen poistoleikkaus voi parhaassa tapauksessa parantaa epilepsian, jos kohtauksia aiheuttava alue voidaan leikkausta edeltävissä tutkimuksissa paikantaa yhteen tai useampaan aivolohkoon samassa aivopuoliskossa (Granström ym. 2000, Partanen ym. 2000, Wheless 2004). Jos toisessa aivopuoliskossa on laaja alainen vaurio, potilaalla on vaikean epilepsian lisäksi toispuoleinen halvaus ja toinen aivopuolisko on rakenteeltaan normaali, saadaan noin kaksi kolmasosaa potilaista kohtauksettomiksi aivopuoliskon anatomisella (hemisfärektomia) tai toiminnallisella (hemisfärotomia) poistolla (Granström ym. 2000, Pulsifer ym. 2004). Laajakaan aivokudoksen poisto ei oikein valituilla potilailla heikennä kognitiivista suoriutumista (Pulsifer ym. 2004). Epileptisissä enkefalopatioissa leikkaus pitäisi tehdä mahdollisimman varhain pysyvän kehitysvammaisuuden estämiseksi tai vamman asteen lieventämiseksi. Aivokurkiaisen halkaisu voi lievittää merkitsevästi kohtauksia potilailla, joilla esiintyy lääkehoidosta huolimatta runsaasti tapaturmavaaraa aiheuttavia yleistyneitä toonisia kohtauksia tai epätyypillisiä poissaolokohtauksia (Gaily ym. 1999). Muut hoitomahdollisuudet. Ketoosin suotuisat vaikutukset epileptisiin kohtauksiin on tunnettu kauan. Ketogeeninen ruokavalio tarjoaa hoitomahdollisuuden lapsuusiän lääkeresistentissä epilepsiassa, erityisesti epileptisissä enkefalopatioissa (Wheless 2004). Periaatteena on energian saaminen pääasiassa rasvasta samalla, kun hiilihydraattien määrää huomattavasti rajoitetaan. Valkuaista annetaan ravitsemussuositusten mukainen määrä. Näin potilas saadaan ketoosiin, jonka astetta seurataan päivittäin virtsasta tehdyillä pikatesteillä. Ruokavalion noudattaminen on vaativaa, ja sen onnistumiseksi tarvitaan tiivis yhteys vanhempien ja asiantuntevan työryhmän ensisijassa ravintoterapeutin ja sairaanhoitajan tai lääkärin välillä. Tavallisimmat ongelmat ruokavalion noudattamisessa ovat huono ruokahalu ja ummetus. Kohtausten määrä vähenee keskimäärin noin puoleen niillä potilailla, jotka sietävät dieettiä. Parhaimmillaan lapsi voi tulla jopa kohtauksettomaksi ja epilepsialääkkeiden määrää voidaan vähentää. Vagusstimulaattorihoitoa voidaan harkita katastrofaalista epilepsiaa sairastaville (Wheless 2004), jotka epilepsiakirurgiatyöryhmän arvion mukaan eivät sovellu leikkaushoitoon. Satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa kohtaukset ovat vähentyneet 50 % tai enemmän enintään kolmasosalla potilaista kolmen kuukauden aikana, mutta pitemmissä avoimissa seurantatutkimuksissa on saatu parempia tuloksia. Status epilepticus. Pitkittyneen epileptisen kohtauksen hoidosta on julkaistu Käypä hoito suositus (2005). Pitkittyneiden kohtausten ensiapu on rektaalinen tai suonensisäinen bentsodiatsepiini. Toisen bentsodiatsepiiniannoksen jälkeen aloitetaan suonensisäinen lääkitys fosfenytoiinilla tai fenobarbitaalilla; kumpaakin lääkettä voi y d i n a s i a t Epilepsian hoidon tulee aina perustua epilepsiatyypin tai oireyhtymän diagnoosiin. Hoidon tavoitteena ei ole yksinomaan kohtauksettomuus vaan mahdollisimman hyvä kokonaistilanne. Raskas monilääkehoito voi heikentää potilaan elämänlaatua. Leikkaushoidosta saattaa olla apua myös kehitysvammaisten vaikeassa epilepsiassa. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? 1919
4 daan antaa myös lihakseen, ellei suoniyhteyttä saada. Konvulsiivisen statuksen kolmannen vaiheen hoitona ovat anesteetit sairaalassa, jossa voidaan seurata verenkiertoa ja antaa tarvittaessa ventilaattorihoitoa. Poikkeuksena tästä ovat syvästi kehitysvammaisten ja vaikeasti monivammaisten potilaiden epileptiset statukset, jotka eivät kuulu tehohoidon piiriin (Lönnqvist tässä numerossa). Partiaalisessa status epilepticuksessa palliatiivinen resektio on joskus ainoa keino päästä tehohoidosta (Alexopoulos ym. 2005). Poissaolokohtauksina tai myoklonioina ilmenevissä statuksissa (esimerkiksi Lennox potilaan pitkittynyt poissaolostatus) ei fosfenytoiini yleensä auta vaan bentsodiatsepiinien jälkeen toisen linjan hoitona on suonensisäinen valproaattilääkitys ja peruslääkityksen tehostaminen. Etiologialla voi olla merkitystä statuksen hoidon valinnassa. Oma potilas Potilas on normaaliraskaudesta hyväkuntoisena alateitse syntynyt poika, jonka syntymämitat olivat g, 52 cm ja 35 cm. Hän oli ensimmäiset elinkuukautensa terve ja kehittyi normaalisti. Neljän kuukauden iästä alkoi esiintyä velttous uneliaisuuskohtauksia, joita pakaroiden peseminen provosoi. Nykinäoireisia epileptisiä kohtauksia ilmaantui seitsemän kuukauden iässä, jolloin aloitettiin valproaattilääkitys. Magneettikuvassa todettiin aivokuoren kehityshäiriötä molemmin puolin päälakilohkon alueella, enemmän oikealla. Kohtaukset jatkuivat lääkehoidoista huolimatta, ja vähitellen kehittyi vasemmanpuoleinen hemipareesi. Runsaan vuoden iässä päädyttiin tekemään palliatiivinen oikean frontoparietaalialueen resektio neljä kuukautta kestäneen, täysin lääkeresistentin partiaalisen status epilepticuksen vuoksi. Epileptiset kohtaukset jatkuivat leikkauksen jälkeenkin, mutta statuksia ei enää ollut. Viisivuotiaana potilas oli vaikeasti kehitysvammainen ja painoi 20 kg. Hänellä esiintyi 30 sekunnin kestoisia oikeanpuoleisia toonis kloonisia kohtauksia keskimäärin kymmenen vuorokaudessa ja lisäksi päivittäin lievempiä kohtauksia, joiden oireina olivat poissaolo ja kasvojen punehtuminen. Lisävaivana oli erittäin vaikea ummetus. Potilas oli jatkuvasti väsynyt ja ärtynyt ja vaikutti tuskaiselta. Lääkityksenä olivat valproaatti 600 mg, topiramaatti 175 mg, lamotrigiini 50 mg ja vigabatriini mg vuorokaudessa. Valproaatin pitoisuus oli 517 μmol/l ja lamotrigiinin 23 µmol/l. Emäsylimäärä oli 7,7 mmol/l. Neloislääkitystä lähdettiin purkamaan vähentämällä ensin topiramaattiannosta kahden viikon aikana määrään 100 mg/vrk. Sen jälkeen vähennettiin vigabatriiniannosta 250 mg kahden viikon välein. Kahden kuukauden kuluttua äiti kertoi, että potilas oli virkeämpi ja kohtausten määrä ennallaan, mutta uutena kohtaustyyppinä oli ilmaantunut pitkittyneitä vasemmanpuoleisia nykinöitä, joihin oli kahdesti annettu diatsepaamiperäruiske. Lääkityksen vähentäminen lopetettiin ja lamotrigiiniannosta suurennettiin määrään 75 mg/vrk. Kuuden viikon kuluttua tilanne oli ennallaan. Topiramaatin annosta pienennettiin jälleen 25 mg viikon välein. Kolmen kuukauden kuluttua lääkityksenä olivat valproaatti 600 mg, lamotrigiini 75 mg ja vigabatriini mg/vrk. Kohtaukset olivat vähentyneet (1 6/vrk) ja potilas oli virkeämpi, mutta ummetus vaivasi edelleen. Vigabatriiniannoksen pienentämistä jatkettiin ja lamotrigiinin annosta suurennettiin määrään 87,5 mg/vrk. Kahden kuukauden kuluttua vigabatriinilääkityksen loputtua potilas oli virkeä ja hyväntuulinen, vatsa toimi hyvin ilman ulostuslääkkeitä ja peräruiskeita, lyhyitä kohtauksia oli 1 6/vrk, eikä diatsepaamiperäruiskeita ollut tarvittu. Yhdeksän kuukauden aikana oli päästy neloislääkityksestä kahden lääkkeen yhdistelmään. Samanaikaisesti potilaan yleisvointi oli kohentunut huomattavasti, ja myös kohtaukset olivat vähentyneet. Nykyään kahdeksan vuoden iässä kohtauksia esiintyy viikoittain mutta ei joka päivä, ensiapulääkkeitä ei ole tarvittu pitkään aikaan, ja yleisvointi on hyvä. Lääkityksenä on edelleen valproaatin (800 mg/vrk) ja lamotrigiinin (125 mg/vrk) yhdistelmä. Etiologian merkitys lääkehoidon valinnassa Kehitysvammaisuuden etiologian määrittäminen on tärkeää kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelussa (Wilska 1996), ja se voi ohjata myös epilepsialääkkeen valintaa. Tuberoosiskleroosiin liittyvässä infantiilispasmioireyhtymässä on saatu hyviä tuloksia vigabatriinilääkityksellä (Chiron ym. 1997). Prader Willin oireyhtymässä topiramaatin on kuvattu vähentävän itseä vahingoittavaa käytöstä (Shapira ym. 2004). Pohjoisen epilepsiassa klonatsepaami ja valproaatti ovat tehokkaimmat lääkkeet (Hirvasniemi ym. 1994). Muissa neuronaalisissa lipofuskinooseissa myös lamotrigiini on havaittu hyödylliseksi (Åberg ym. 2000). AGU taudissa karbamatsepiini tehoaa kohtauksiin yleensä hyvin (Arvio ym. 1993). Balttilaisessa myoklonusepilepsiassa voi laajakirjoisista lääkkeistä, erityisesti valproaatista ja bentsodiatsepiineista, olla hyötyä, mutta fenytoiini, karbamatsepiini, okskarbatsepiini, gabapentiini, vigabatriini ja tiagabiini saattavat pahentaa oireita (Eriksson ym. 2005). Angelmanin oireyhtymään liittyvässä epilepsiassa käytetään laajakirjoisia lääkkeitä. IOSCA taudissa 1920 E. Gaily
5 (infantile onset spinocerebellar ataxia) okskarbatsepiini on yleensä paras lääke (Tuula Lönnqvist, suullinen tiedonanto). Pitkittyneitä kohtauksia ja status epilepticusta hoidettaessa pitää muistaa, että neuronaalista seroidilipofuskinoosia sairastaville ja IOSCA potilaille ei saa antaa fosfenytoiinia. Ensin mainittuja auttavat parhaiten bentsodiatsepiinit (erityi sesti klonatsepaami) ja valproaatti. IOSCA potilaille ei saa antaa myöskään barbituraatteja tai valproaattia vaan ainoastaan midatsolaamia tai muita bentsodiatsepiineja (Tuula Lönnqvist, suullinen tiedonanto). Balttilaista myoklonusepilepsiaa sairastaville potilaille ei anneta fosfenytoiinia, mutta barbituraatteja voidaan antaa. Kirjallisuutta Alexopoulos A, Lachhwani DK, Gupta A, ym. Resective surgery to treat refractory status epilepticus in children with focal epileptogenesis. Neurology 2005;64: Alvarez N, Besag F, Iivanainen M. Use of antiepileptic drugs in the treatment of epilepsy in people with intellectual disability. J Intellect Disabil Res 1998;42 Suppl 1:1 15. Arvio M, Oksanen V, Autio S, Gaily E, Sainio K. Epilepsy in aspartylglucosaminuria: a common disorder. Acta Neurol Scand 1993;87: Arvio M, Sillanpää M. Topiramate in long-term treatment of epilepsy in the intellectually disabled. J Intellect Disabil Res 2005;49: Brodie MJ, Kwan P. Staged approach to epilepsy management. Neurology 2002;58 Suppl 5: S2 S8. Chiron C, Dumas C, Jambaque, Mumford J, Dulac O. Randomized trial comparing vigabatrin and hydrocortisone in infantile spasms due to tuberous sclerosis. Epilepsy Res 1997;26: Dulac O. Epileptic encephalopathy. Epilepsia 2001;42 Suppl 3:23 6. Eriksson K, Peltola J, Kälviäinen R. Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä. Duodecim 2005;121: Gaily E, Eriksson K. Lasten epilepsia. Kirjassa: Kunnamo I, päätoim. Lääkärin käsikirja Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2006, s Gaily E, Esko L, Blomstedt G, ym. Aivokurkiaisen halkaisu lapsuus ja nuoruusiän vaikean epilepsian hoidossa. Duodecim 1999;115: Gaily E, Granström ML. Varhaislapsuuden epilepsiat. Suom Lääkäril 1995; 50: Granström ML, Gaily E, Herrgård E. Kannattaako lasten epilepsiakirurgia? Duodecim 2000;116: Hirvasniemi A, Lang H, Lehesjoki AE, Leisti J. Northern epilepsy syndrome: an inherited childhood onset epilepsy with associated mental deterioration. J Med Genet 1994;31: Keränen T, Peltola J. Epilepsialääkkeiden yhteisvaikutukset. Suom Lääkäril 1996;51: Kälviäinen R, Nousiainen I, Mäntyjärvi M, ym. Vigabatrin, a gabaergic antiepileptic drug, causes concentric visual field defects. Neurology 1999;53: Lhatoo SD, Sander JWAS. The epidemiology of epilepsy and learning disability. Epilepsia 2001;42 Suppl 1:6 9. Partanen J, Partanen K, Ylinen A, Mervaala E, Herrgård E, Vapalahti M. Epilepsiapesäkkeen paikannus. Duodecim 2000;116: Perucca E, Kwan P. Overtreatment in epilepsy. CNS Drugs 2005;19: Pitkittynyt epileptinen kohtaus [online]. Käypä hoito suositus. Suomen Lastenneurologinen Yhdistys Ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys Ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2005 [päivitetty ]. Pulsifer MB, Brandt J, Salorio CF, Vining EP, Carson BS, Freeman JM. The cognitive outcome of hemispherectomy in 71 children. Epilepsia 2004;45: Shapira NA, Lessig MC, Lewis MH, Goodman WK, Driscoll DJ. Effects of topiramate in adults with Prader-Willi syndrome. Am J Ment Retard 2004;109: Sillanpää M, Jalava M, Shinnar S. Epilepsy syndromes in patients with childhood-onset seizures in Finland. Pediatr Neurol 1999;21: Steffenburg U, Hedström A, Lindroth A, Wiklund LM, Hagberg G, Kyllerman M. Intractable epilepsy in a population-based series of mentally retarded children. Epilepsia 1998;39: Wheless JW. Nonpharmacologic treatment of catastrophic epilepsies of childhood. Epilepsia 2004;45 Suppl 5: Wilska M. Kehitysvammaisuuden syyt on tärkeää selvittää. Suom Lääkäril 1996;51: Ylinen A. Vaikean epilepsian hoito. Suom Lääkäril 2001;56: Åberg LE, Backman M, Kirveskari E, Santavuori P. Epilepsy and antiepileptic drug therapy in juvenile neuronal ceroid lipofuscinosis. Epilepsia 2000;41: Eija Gaily, dosentti eija.gaily@hus.fi HYKS:n lasten ja nuorten sairaala PL 280, HUS Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? 1921
Epilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotEpilepsia Rettin oireyhtymässä
Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset)
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotLasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset
Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotEpilepsian hoito mitä uutta
Epilepsian hoito mitä uutta Ritva Paetau lastenneurologi 26.4.2018 Esityksen sisältö: 1) Epilepsia 2) Vaikea epilepsia 3) Harvinaisepilepsiat 4) Epilepsian lääkehoito 5) Epilepsian muut hoitomahdollisuudet
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO
Aivoverenkiertohäiriöt ja Epilepsia Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Terminologiaa Akuutit symptomaattiset epileptiset kohtaukset Viikon kuluessa
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen
LisätiedotFertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia?
Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS 15.10.2014 Valproaatin käytön rajoituksia naisilla ja tytöillä
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotKohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä
Katsaus KAI ERIKSSON, JUKKA PELTOLA JA REETTA KÄLVIÄINEN Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Epilepsia on etiologialtaan, alkamisiältään, ilmiasultaan ja ennusteeltaan erittäin
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna
Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus
LisätiedotEpilepsialääkkeiden farmakologiaa
Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen laitos, farmakologia Epileptisten kohtausten ja oireyhtymien jakoa (prevalenssi Suomessa noin 1%, 50000 potilasta)
LisätiedotToiminta- kertomus 2015. Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö)
Toiminta- kertomus 2015 Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö) Sisällysluettelo Taustatietoa epilepsiasta... 1 Lasten epilepsiayksikkö...
LisätiedotYleistä epilepsiasta. Marja Nylén
Yleistä epilepsiasta Marja Nylén 11.4.2019 Esityksen sisältö Minkälainen sairaus epilepsia on? Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia 1) Psyykkiset liitännäisoireet 2) Tiedonkäsittelyn eli kognition ongelmat
LisätiedotEpilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä
Epilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus 20.3.2015 Helsinki Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion Pharma Oy,
LisätiedotAivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisu lasten ja nuorten vaikean epilepsian hoidossa
tieteessä Eija Gaily lastenneurologian dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Lasten ja nuorten sairaala eija.gaily@hus.fi Hanna Hellén LL, sisätautien erikoistuva lääkäri HUS, Porvoon sairaala Liisa Metsähonkala
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown
LisätiedotEpilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit ja kliininen käyttö
Tapani Keränen ja Irma Holopainen EPILEPSIA Epilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit ja kliininen käyttö Epilepsia käsittää monimuotoisen ryhmän oireyhtymiä, joiden yhteisenä nimittäjänä ovat epileptiset
LisätiedotTunnistatko infantiilispasmit? Nopea hoidon aloitus voi parantaa ennustetta
Tieteessä kättä pidempää Susanna Leivonen LL, lastenneurologiaan erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava HYKS, lasten ja nuorten sairaala, lastenneurologia TY, lastenpsykiatrian tutkimuskeskus susanna.leivonen@hus.fi
LisätiedotKai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1
Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri
Lisätiedotakuutti symptomaattinen kohtaus
SULAT-vuosikokous 28.1.2016 Tuire Lähdesmäki LT, Lastentautien ja lastenneurologian el Kliininen opettaja, Lastenneurologia Lasten ja nuorten klinikka, TYKS tuiolla@utu.fi KOURISTAVA LAPSI Epileptinen
LisätiedotMIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015
MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele
LisätiedotLapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät. Henna Jonsson HYKS LNS
Lapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät Henna Jonsson HYKS LNS 10.2.2014 Määritelmistä Epilepsiaoireyhtymä? Tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa, lisätutkimusten tarpeen sekä ennusteen arvioinnissa,
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotMikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS
Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014 Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä on epileptinen kohtaus? Ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta
LisätiedotKurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia
Kurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa 24.3. 2018 Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia LIISA METSÄHONKALA, LASTENNEUROLOGI Epilepsia sairautena epilepsia ei ole yksi sairaus vaan monta erilaista
LisätiedotAivokurkiaisen halkaisu lapsuus- ja nuoruusiän vaikean epilepsian hoidossa
Alkuperäistutkimus Aivokurkiaisen halkaisu lapsuus- ja nuoruusiän vaikean epilepsian hoidossa Eija Gaily, Laura Esko, Göran Blomstedt, Elisa Kantola-Sorsa, Elina Liukkonen, Ritva Paetau ja Marja-Liisa
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Epileptinen kohtaus (pitkittynyt) Päivitetty
LisätiedotEpilepsiaa sairastavien lasten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt
Matti Sillanpää ja Elina Jokiranta-Olkoniemi Epilepsiaa sairastavien lasten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Epilepsiaa sairastavista lapsista noin puolella esiintyy mielenterveyden tai käyttäytymisen
LisätiedotEpileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) Päivitetty 30.5.2016
LisätiedotRaskauden ajan seuranta. Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015
Raskauden ajan seuranta Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015 Sidonnaisuudet päätyönantaja: HUS asiantuntijapalkkio: Eisai, Epilepsialiitto luentopalkkio: UCB, Fennomedical, Orion koulutuskulut: UCB,
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotEPILEPSIA OSANA ERITYISKOULUN OPPILAIDEN ARKEA Opas Marjatta-koulun arkeen
EPILEPSIA OSANA ERITYISKOULUN OPPILAIDEN ARKEA Opas Marjatta-koulun arkeen Mari Jokela Opinnäytetyö, syksy 2015 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Jokela,
LisätiedotLamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Lamictal 30.12.2015, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on vakava sairaus, jossa esiintyy
LisätiedotUnverricht-Lundborgin tauti (EPM1)
Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1) Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS Unverricht-Lundborg-tauti Kuvattu Unverricht v. 1891 Eestissä ja Lundborg v. 1903 Ruotsissa Progressiivinen myoklonusepilepsia
LisätiedotEpilepsia Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS
Epilepsia 2016-2017 Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS Tavoi&eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat par6aaliset kohtaustyypit. Osaa tunnistaa pitki&yneen epilep6sen
LisätiedotKun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus
Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä
LisätiedotEpilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)
Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
LisätiedotKUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA
KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä
LisätiedotKannabidioli epilepsian hoidossa
Tieteessä katsaus Eeva-Liisa Metsähonkala dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri Tarja Linnankivi dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri HYKS Lasten ja nuorten sairaudet Kannabidioli epilepsian
LisätiedotEPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN
EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
LisätiedotToimintakertomus 2016 LASTEN EPILEPSIA. Satu Koivusalo, Hanna Hassinen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala, Eija Gaily (vastuuhenkilö)
Toimintakertomus 2016 LASTEN EPILEPSIA Satu Koivusalo, Hanna Hassinen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala, Eija Gaily (vastuuhenkilö) Sisällys Taustatietoa epilepsiasta 3 Lasten epilepsiaosasto L11,
LisätiedotEpilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3 6- vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen
Epilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3 6- vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Pro gradu -tutkielma Kati Hagström Tammikuu 2006
LisätiedotEPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta
EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on
LisätiedotToimintakertomus 2016 LASTEN EPILEPSIA. Satu Koivusalo, Hanna Hassinen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala, Eija Gaily (vastuuhenkilö)
Toimintakertomus 2016 LASTEN EPILEPSIA Satu Koivusalo, Hanna Hassinen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala, Eija Gaily (vastuuhenkilö) Sisällys Taustatietoa epilepsiasta Taustatietoa epilepsiasta 3 Lasten
LisätiedotLapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää
Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia 3. uudistettu painos, 2013 Kirjoittajat Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri
LisätiedotAikuinen ja epilepsia
Aikuinen ja epilepsia Reetta Kälviäinen 1 2 Aikuinen ja epilepsia 7. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reetta Kälviäinen, professori, neurologian erikoislääkäri Julkaisija: Epilepsialiitto Oppaan julkaisemista
LisätiedotMihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää?
Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää? Tuula Lönnqvist Lastenneurologian dosentti HYKS LNS Neurologian toimiala / Lastenneurologian konsultaatioyksikkö Seminaari:
LisätiedotEpilepsialääkkeet. 27. Epilepsialääkkeet
27. Epilepsialääkkeet Epilepsialääkkeet Epilepsia on aivoperäinen kohtauksittain esiintyvä oire, joka liittyy aivosolujen epänormaaliin purkaustoimintaan ja johon liittyy usein EEG-muutoksia. Kohtauksen
LisätiedotSanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE
Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2013 OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Kuusi, Sanni
LisätiedotAktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS
Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS Kohtaus Miksi aktivaatioita? EEG Kohtaus Kohtaus Taustatoiminnan arvioiminen Normaalien ja epileptiformisten
LisätiedotSUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA
SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA Sini Vanhanen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotEpilepsia ja lapsen kognitiivinen kehitys
Tieteessä katsaus Kati Rantanen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi TAYS, lastentautien vastuualue Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, psykologian opetus- ja tutkimusklinikka Kai Eriksson
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo
Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus
LisätiedotPitkittynyt epileptinen kohtaus
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä DUODECIM 2005;121(12):1342 52 Ajanmukainen suositusteksti näytönastekatsauksineen ja
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
Lisätiedot26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31
26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta
LisätiedotEPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA
EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA Andrea Blomqvist & Elviira Kinnunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Verkko-opetuksen
LisätiedotEMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA
EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA Lauri Martikkala Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä
LisätiedotADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)
ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO) Yleistä - ADHD:n lääkehoitoa on tutkittu paljon ja näyttö lääkehoidon tehosta on vahva - lääkkeiden vaikutus perustuu ADHD:ssa
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotEpilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT
Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotMyyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky
Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen
LisätiedotPaikallisalkuiset epilepsiat
Epilepsiaoireyhtymien evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Paikallisalkuiset epilepsiat Liisa Metsähonkala HUS Paikallisalkuisen epilepsian evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Epidemiologiaa Geneettiset paikallisalkuiset
LisätiedotOpas epilepsian hoidosta
Opas epilepsian hoidosta 21/12/2011 Epilepsia- työryhmä HYKS Neurologian klinikka Epilepsialääkkeet ja käytetyt lyhenteet yleistyneet kohtaukset valproaatti (VPA) topiramaatti (TPM) levetirasetaami (LEV)
LisätiedotNainen ja epilepsia. Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys. Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1
Nainen ja epilepsia Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1 2 Nainen ja epilepsia Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys Salla Lamusuo LL, neurologian
LisätiedotEpilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy
Mitä muuta tarvitaan kuin lääkehoitoa ja miksi? Epilepsiaa sairastavan toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy
LisätiedotFenytoiini on edelleen eräs käytetyimmistä epilepsialääkkeistä.
TAPAUSSELOSTUS Fenytoiini-intoksikaation aiheuttama pikkuaivovaurio Veijo Pulliainen, Matti Jokelainen, Christine Hedman ja Osmo Pammo Epilepsiapotilaalle kehittyi 15 kuukauden kuluttua fenytoiinilääkityksen
Lisätiedottavoitteet linjattu Aloite epilepsiatutkimuksen tavoitteiksi Euroopassa on tehty Vuoden 2008 alussa kansainvälisen epilepsialiigan
Epilepsiatutkimuksen tavoitteet linjattu Asla Pitkänen, Kuopion yliopisto, A.I.Virtanen Instituutti, KUVAT: Hannu MIettinen Epilepsiatutkimus Euroopassa alirahoitettua - eikö epilepsiatutkijan ja potilaan
LisätiedotEPILEPSIAN HOITOTASAPAINO RASKAUSAIKANA
Greetta Heikkinen & Mari Rahkola EPILEPSIAN HOITOTASAPAINO RASKAUSAIKANA Kirjallisuuskatsaus EPILEPSIAN HOITOTASAPAINO RASKAUSAIKANA Kirjallisuuskatsaus Greetta Heikkinen & Mari Rahkola Opinnäytetyö Kevät
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotLAPSEMME EPILEPSIA OPAS PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE
Henri Sopanen Tommi Utriainen LAPSEMME EPILEPSIA OPAS PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE Opinnäytetyö Sairaanhoitaja AMK 2017 Tekijät Tutkinto Aika Henri Sopanen, Tommi Utriainen Sairaanhoitaja AMK Marraskuu
LisätiedotAikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS
Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex
LisätiedotKolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia
Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon
LisätiedotHanna Ansakorpi LT, erikoislääkäri Kliininen opettaja OYS, Neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia
Anni Karppinen LL, erikoislääkäri OYS, Anestesia ja tehohoito anni.karppinen[a]ppshp.fi Hanna Ansakorpi LT, erikoislääkäri Kliininen opettaja OYS, Neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia Janne Liisanantti
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN AJOKYVYN ARVIOINTI. Maria Arvio, LKT, kehitysvammalääketieteen professori, lastenneurologian erikoislääkäri
KEHITYSVAMMAISEN AJOKYVYN ARVIOINTI Maria Arvio, LKT, kehitysvammalääketieteen professori, lastenneurologian erikoislääkäri EI SIDONNAISUUKSIA DIAGNOSTISET KRITEERIT Henkilön ÄO< 70 standardoiduissa älykkyystesteissä
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotYksi Lamictal 25 mg purutabletti / dispergoituva tabletti sisältää 25 mg lamotrigiinia
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lamictal 2 mg purutabletti / dispergoituva tabletti Lamictal 5 mg purutabletti / dispergoituva tabletti Lamictal 25 mg purutabletti / dispergoituva tabletti Lamictal 50 mg purutabletti
LisätiedotAlkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito
Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä
LisätiedotEEG ja Epilepsia. Usko Huuskonen KNF-lab/OYS
EEG ja Epilepsia Usko Huuskonen KNF-lab/OYS MITÄ EEG ON Aivokuoren sähköistä toimintaa Aivoissa on 100 miljardia hermosolua Näillä 1000-10000 yhteyttä toisiin soluihin = hermoverkko Hermoverkon lepotoimintaa
LisätiedotAttentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa
Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti
LisätiedotVagushermon stimulointihoito-opas
Vagushermon stimulointihoito-opas Lapsille ja erityistarpeisille potilaille, jotka sairastavat lääkeresistenttiä epilepsiaa EN_VNS_KIDS.indd 1 20/06/2016 09:10 EN_VNS_KIDS.indd 2 20/06/2016 09:10 Tämän
LisätiedotJenni Malviniemi ja Iida Uutela. Lapsen epilepsia - opas vanhemmille
Jenni Malviniemi ja Iida Uutela Lapsen epilepsia - opas vanhemmille Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Sosiaali -ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Syksy 2015 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala
LisätiedotVagushermon stimulointihoito: Johdanto potilaille. Potilaan kansio
Vagushermon stimulointihoito: Johdanto potilaille Potilaan kansio Kenelle hoitoa voidaan antaa? Ihmisillä, jotka eivät reagoi riittävästi epilepsialääkkeisiin, katsotaan olevan vaikeahoitoinen epilepsia.
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotEpilepsia. ajokyky. epilepsialiitto
Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan
LisätiedotKuumekouristusten diagnostiikka, hoito ja ehkäisy
KATSAUS Heikki Rantala ja Matti Uhari Kuumekouristusten diagnostiikka, hoito ja ehkäisy Kuumekouristukset ovat kuumeen yhteydessä ilmeneviä tajuttomuus-kouristuskohtauksia. Ne muistuttavat epileptistä
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
Lisätiedot