Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Transkriptio

1 Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen

2 Hoitoketjut Viimeisin muutos Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Johdanto: Epilepsiat ovat joukko yleisiä aivosairauksia, joille yhteistä on taipumus toistuviin epileptisiin kohtauksiin. Epilepsiaan voi sairastua missä iässä tahansa ja sairauteen voi kohtausten lisäksi liittyä muita neurologisia, kognitiivisia ja psyykkisiä sairauksia ja oireita, jotka voivat merkittävällä tavalla vaikuttaa potilaan toimintakykyyn. Epilepsiaan sairastuminen voi vaikuttaa sosiaaliseen toimintakykyyn sekä työkykyyn. Epilepsia vaikuttaa aina moottoriajoneuvon kuljettamisoikeuteen. Vastuuhenkilöt: El Hanna Ansakorpi ja Ayl Vesa Karttunen (diagnostiikka ja hoito, OYS, neurologian klinikka) Oh Leena Järvimäki (hoitotyö, OYS, neurologian klinikka)

3 Terveyskeskus (PTH); työterveyshuolto; yksityissektori Tehtävät Mahdollisen epilepsian tunnistaminen Alkuvaiheen perustutkimusten ohjelmoiminen (ei-päivystykselliset tilanteet) Potilaan lähettäminen esh:n epilepsiaepäilyssä (päivystys- tai kiireellinen lähete) Ajokiellon asettaminen ja tarvittaessa sairauslomatodistuksen laatiminen Lääkehoidolla kohtauksettoman tai lääkehoidolla vakiintuneessa tilanteessa olevan potilaan jatkoseuranta Liitännäissairauksien tunnistaminen ja tarvittava hoito Päihteiden käyttäjän aivoperäisten kohtausoireiden hoidon tarpeen arviointi Erikoissairaanhoidon (ESH) konsultoiminen erityistilanteissa Nämä ovat realistisia tavoitteita PTH:n osalta

4 Mahdollisen epilepsian tunnistaminen: Aivoperäiseksi sopiva kohtausoire, ks. Käypä Hoito suositus; Epilepsiat (aikuiset) Elämän ensimmäinen aivoperäiseksi sopiva kohtausoire tutkitaan, vaikka kyseessä olisi altisteinen kohtausoire

5 Alkuvaiheen perustutkimukset: Anamneesi: Mahdollisimman tarkka kohtauskuva sekä potilaalta että silminnäkijöiltä: Mahdolliset ennakkotuntemukset, jälkisekavuus, eriteinkontinenssi, kieleen pureminen ja altistavat tekijät Muut sairaudet ja käytössä oleva lääkitys Tavoitteena on erottaa epileptinen kohtaus muista tajunnanhäiriöistä, tavallisimmin pyörtymisestä, joka tyypillisenä ei vaadi neurologisia jatkoselvittelyjä. Neurologinen ja yleisstatus EKG, verenpaine Laboratoriokokeet: pvk, nta, pmst, gluk, ca (CK (akuuttivaihe), CDT ja u-huumeseula harkinnanvaraisesti)

6 Potilaan lähettäminen ESH:n: Päivystyslähetteen ehdottamat aiheet ovat Komplisoitunut kohtaus Toistuvat kohtaukset eikä aiempaa epilepsiadiagnoosia Kaksi tai useampia kohtauksia saman päivän aikana Kohtauksesta toipuminen ei ole täydellistä Aiemmin diagnosoitu epilepsia ja akuutisti muuttunut taudin kulku Uusi poikkeava neurologinen statuslöydös Epäily akuutista aivosairaudesta Pitkittynyt epileptinen kohtaus, ks. Käypä Hoito suositus; Epileptinen kohtaus (pitkittynyt)

7 Muissa tilanteissa riittää yleensä kiireellinen lähete neurologian poliklinikalle Seuranta kohtauksen jälkeen 6h terveydenhuollon yksikössä, tämän jälkeen tarvittaessa edelleen pidempään tai luotettavan aikuisen toimesta kotona Potilaalle ohjeet mahdollisen rabdomyolyysin oireiden varalta, jos kyseessä yleistynyt kohtaus Varoitetaan toiminnoista, joihin liittyy onnettomuusriski kohtauksen uusiessa (esim. alkoholin käyttö, yksin uiminen, kiipeily korkeilla paikoilla)

8 Ajokiellon asettaminen ja tarvittaessa sairausloma- todistuksen laatiminen: Ensimmäisen kohtausoireen saaneelle potilaalle asetetaan autolla ajokielto (suullinen ajokielto, toistaiseksi), kirjataan se sairauskertomukseen ja otetaan kantaa mahdolliseen sairausloman tarpeeseen Jos hoidolla aiemmin kohtaukseton potilas tulee vastaanotolle kertoen uusiutuneesta kohtauksesta, asetetaan määräaikainen ajokielto, ja kirjataan se sairauskertomukseen, kunnes neurologi arvioi tilanteen ja ottaa kantaa lääkitykseen. Kannanotto sairausloman tarpeeseen voi olla tarpeen

9 Jos kyseessä on selvän altisteen aiheuttama kohtaus (esim. lääkkeen käyttämättä jättäminen useamman vuorokauden ajan, päihteiden käyttö), ajokielto on määräaikainen 12kk eikä neurologin kannanottoa tarvita

10 Lääkehoidolla kohtauksettoman tai lääkehoidolla vakiintuneessa tilanteessa olevan potilaan jatkoseuranta: Kun potilas on ollut seurannassa kohtaukseton vuoden ajan, siirretään jatkoseuranta PTH:n Jos kohtaukset pysyvät poissa, seuranta vuosittain PTH:ssa ei ole kutsujärjestelmää. Potilaan on huolehdittava itse kontrollien toteutumisesta Oletus että kohtauksia saavat ovat yhteydessä asemille tai päivystykseen Kun ESH:ssa on tehty tarvittavat tutkimukset ja arvioitu potilasta hyödyttävien hoitomuotojen vaste, voidaan potilaan seuranta siirtää PTH:n, vaikka kohtauksia esiintyisikin Epikriisissä yksilölliset seurantaohjeet

11 PTH:n vuosittaisten seurantakäyntien sisältö Kysytään mahdolliset kohtausoireet ja mahdolliset lääkehaitat Rutiininomaiset verikoeseurannat tarpeettomia Lääkeainepitoisuutta seurataan fenytoiinin osalta säännöllisesti (kerran vuodessa) ja aina lääkemuutoksiin liittyen karbamatsepiinin osalta, jos annosmuutoksia tai pitoisuuteen vaikuttavia muita lääkkeitä aloitetaan/lopetetaan jos epäillään ettei potilas käytä lääkettä, kannattaa lääkeainepitoisuus määrittää Mahdollisten liitännäissairauksien tunnistaminen (ks. alla) Sinänsä suoraviivaista ja olettaisi toteutuvan mikäli potilas huolehtii seurannastaan Reseptien uusinta Suun kautta otettavia bentsodiatsepiineja ei määrätä kohtausoireiden hoitoon Ensiapulääke (esim. Stesolid-rektioli) voidaan kirjoittaa kohtauksettomallekin potilaalle esim. lomamatkaa varten (tilanteet, joissa ensiavun saaminen voi pitkittyä) Reseptien uusinta on normaalia PTH toimintaa Toivoisimme monesti potilaalta jotain palautetta sairauden tilasta edes paperilla

12 Liitännäissairauksien tunnistaminen ja tarvittava hoito: Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisiä Vaikeahoitoisessa ohimolohkoepilepsiassa % Epilepsia ei ole este masennuslääkkeelle Myös muiden psykiatristen sairauksien esiintyvyys on epilepsiaa sairastavilla yleisempää kuin väestössä keskimäärin Epilepsiaan voi liittyä (eteneviä) kognitiivisia oireita Sydän- ja verisuonisairaudet Epilepsiaa sairastavilla yleisiä Etsi löydä hoida Sydän- ja verisuonisairauksien seulonta ja hoito on PTH:n ydinosaamista Muut Kohtauksiin liittyvät traumat Lääkityksiin liittyvät Osteoporoosi vanhoilla epilepsialääkkeillä

13 Päihteiden käyttäjän aivoperäisten kohtausoireiden hoidon tarpeen arviointi Ensimmäisen päihdevieroituskohtauksen jälkeen tehdään epilepsian perustutkimukset ESH:ssa Uusiutuvat vieroituskohtaukset hoidetaan PTH:ssa, ellei ole viitteitä uuteen aivoperäiseen vammaan/sairauteen Päihdeongelmaisen epilepsian hoidossa ei pääsääntöisesti voida käyttää epilepsialääkitystä mikäli päihdeongelma jatkuu Päihdeongelmaisen katkaisuhoidon jatkohoidoksi ei määrätä epilepsialääkettä Kannanotto ajokykyyn ja työkykyyn lähtökohtaisesti päihdeongelman pohjalta, mutta ajokykyyn vaikuttavat myös kohtausoireet, vaikka epilepsiadiagnoosia ei olisikaan

14 ESH:n konsultoiminen erityistilanteissa Kohtauksettomalla potilaalla kohtaukset uusivat ilman selkeää altistetta (esim. lääkityksen laiminlyönti useamman vuorokauden ajan, päihteiden käyttö) Altisteisessa kohtauksessa riittää altistavan tekijän välttäminen, eikä lääkemuutoksille yleensä ole perusteita Harkitaan lääkehoidon lopettamista Potilas harkitsee raskautta tai on jo raskaana, jolloin lähete 1. raskauskolmanneksen neuvolasta jälkeen myös äitiyspoliklinikalle Epäillään lääkehaittoja Epäillään epilepsian liitännäisoireiden etenemistä (esim. kognitiivinen häiriö)

15 Epilepsiaa sairastavan asema PTH:ssa Seurattavia ja hoidettavia riittää Verenpainelääkkeitä käyttää noin suomalaista Diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuusoikeus diabeetikolla v Jatkuvaa epilepsialääkitystä tarvitsee henkilöä ESH siirtää jatkuvasti tehtäviä PTH:oon usein ilman muutosta seurantaprosessissa seuranta ei kevene kustannukset säilyvät PTH:n resurssit eivät kuitenkaan lisäänny, päin vastoin niistä säästetään ESH:n ylittäessä budjettinsa joka vuosi

16 Epilepsia ja yleislääkäri Seuranta pääosin kliinistä jos ei oireita, asiat hyvin Sopii hyvin omaseurantaan Jatkossa ongelmattomat hoitajan seurantaan kuten kansansairauksissakin? Monisairaalla epilepsian seuranta muiden sairauksien seurantojen ohessa