Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna"

Transkriptio

1 Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA

2

3 Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta tai synkronoidusta hermosolujen sähköisestä toiminnasta laajuudeltaan vaihtelevalla aivoalueella. Epileptic seizure is a transient occurrence of signs and/ or symptoms due to abnormal excessive or syncronous neuronal activity in the brain (Fisher ym. 2005)

4 Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen sairaus, jossa aivoilla on pitkäkestoinen poikkeava taipumus synnyttää epileptisiä kohtauksia ja jossa henkilöllä saattaa olla myös neurologisia, kognitiivisia, psyykkisiä tai sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia seurauksena sairaudestaan. Epilepsy is a disorder of the brain characterized by an enduring predisposition to generate epileptic seizures and by the neurobiologic, cognitive, psychological, and social consequences of this condition (Fisher ym. 2005)

5 Epilepsia Kohtaukset Neurologiset Kognitiiviset, Psyykkiset, Sosiaaliset toimintakyvyn ongelmat Akuutti vs. pitkäaikainen alttius

6 Mitä tarvitaan epilepsiadiagnoosiin? Epilepsia on tähän asti määritelty taipumukseksi saada toistuvasti epileptisiä kohtauksia ilman poikkeuksellisia altistavia tekijöitä. Diagnoosi on tehty useimmiten vasta henkilön saatua vähintään kaksi kohtausta, sillä on ajateltu, että vasta toistuvat kohtaukset todistaisivat epilepsian. Lisäksi epilepsian hoidossa on keskitetty lähinnä kohtauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn, ja kohtauksettomuuden saavuttamisen jälkeen on usein ajateltu epilepsian parantuneen. Nyt: Epilepsiadiagnoosin tekeminen edellyttää, että henkilö on saanut vähintään yhden epileptisen kohtauksen ja aivoissa todetaan pitkäaikainen kohtauksille altistava tekijä: rakenteellinen aivojen poikkeavuus tai aivosähkötoiminnan muutos, joka sopii kyseiseen kohtausoireeseen. Toisaalta taipumus voidaan edelleen osoittaa toistuvilla spontaaneilla kohtauksilla. Alttiutta ei osoita kohtaus 1-2 vk sisällä akuutista aivovammasta tai yksittäinen kohtaus ilman aivojen rakenteellista tai EEG-poikkeavuutta.

7 Epilepsia ja aivot Poikkeava purkauksellinen aktiivisuus Häiriintynyt synaptinen plastisiteetti Kognitiiviset ongelmat Psykiatriset ongelmat Epileptogeneesi Epilepsia Brooks-Kayal, Epilepsia 2011; 52(Suppl.1)13-20

8 Epilepsia 2010;51(4):

9

10 Yleistyneet kohtaukset Kohtaukset alkavat ja leviävät nopeasti molemmin puolin hermoverkoissa, jotka voivat käsittää sekä aivojen kuorikerroksen että sen alaisia rakenteita Toonis-klooninen Poissaolo Klooninen Tooninen Atooninen Myokloninen Absence =poissaolo

11 Yleistyneet kohtaukset Pois jäävät termit: Grand mal, GM Petit mal, PM

12 Paikallisalkuiset kohtaukset Kohtaukset alkavat vain paikallisesti toisessa aivopuoliskossa hermoverkoissa, jotka voivat käsittää sekä aivojen kuorikerroksen että sen alaisia rakenteita. Rajoittunut tai laaja-alainen leviäminen Paikallisalkuinen kohtaus, jossa voi olla Esioire (Aura) Motorisia oireita Tajunta säilyy tai hämärtyy Tajunnanhämärtymiskohtaus Paikallisalkuinen yleistynyt tajuttomuuskouristuskohtaus

13 Paikallisalkuiset kohtaukset Pois jäävät termit: yksinkertainen paikallisalkuinen monimuotoinen paikallisalkuinen toissijaisesti yleistynyt Ei poissaolokohtaus-termiä kuvailemaan paikallisalkuisista kohtausta, varataan vain absence-kohtauksen suomennokseksi! Kohtausten tyypillisten piirteiden kuvaileva määrittely: Glossary of Ictal Semiology (Blume ym., 2001)

14 Luokitukseltaan tuntemattomat Luokitukseltaan tuntemattomat epileptiset kohtaukset, joissa ei ole riittävästi tietoa, jotta voitaisiin luokitella paikallisalkuiseksi tai yleistyneeksi kohtaukset Epileptiset spasmit Muut

15 Vaikeahoitoinen epilepsia Vaikeahoitoisesta epilepsiasta puhutaan, kun henkilöllä on epileptisiä kohtauksia tai muita epileptiseen oireyhtymään kuuluvia oireita asianmukaisesta hoidosta huolimatta ja oireet haittaavat hänen mahdollisuuksiaan viettää täysipainoista ja turvallista elämää.

16 Epilepsian vaste hoidolle 20% 55% 25% Vaikeahoitoinen Lääkehoidolle reagoiva Itsestään ohimenevä

17 Harvinaisepilepsia Yksittäinen vaikea epilepsiaoireyhtymä on ns. harvinaissairaus (engl. orphan disease) silloin, kun sen ilmaantuvuus on alle 5/ Euroopan Unionin lääkeviranomainen on hyväksynyt nimettyihin harvinaisepilepsioihin lääkkeitä erityisen lupamenettelyn kautta.

18 Epilepsian syiden uusi luokitus Geneettinen Rakenteellinen tai aineenvaihdunnallinen (Autoimmuunisairaus) Tuntematon Aikaisempia termejä idiopaattinen, kryptogeeninen ja symptomaattinen ei enää suositella käytettäväksi

19 Geneettinen Epilepsia aiheutuu tunnetusta tai oletetusta geneettisestä häiriöstä ja epileptiset kohtaukset ovat sairauden pääoire Tieto geneettisestä etiologiasta voidaan saada sukututkimusten tai molekyyligeneettisten tutkimusten perusteella Geneettinen etiologia ei poissulje ympäristötekijöiden merkitystä

20 Rakenteellinen / aineenvaihdunnallinen syy Voidaan tunnistaa rakenteellinen tai aineenvaihdunnallinen tila tai sairaus, johon tiedetään liittyvän suurentunut riski sairastua epilepsiaan Rakenteelliset syyt ovat usein hankittuja, kuten esim. aivoverenkiertohäiriöiden, vamman ja infektion jälkitila Muita tärkeitä aivojen kuorikerroksen kehityshäiriöt ja aivokasvaimet Osa rakenteellisista muutoksista voi myös olla etiologialtaan geneettisiä (kuten esim. tuberoosiskleroosi ja osa aivojen kuorikerroksen kehityshäiriöistä)

21 Tuntematon Epilepsian syy on arviointihetkellä tuntematon 1/3 kaikista epilepsioista Taustalla voi esim. olla toistaiseksi tunnistamaton geneettinen tai rakenteellinen syy, tai kyseessä voi olla jokin tähän saakka kokonaan tunnistamaton häiriö Epilepsian etiologiaa tulisi pyrkiä säännöllisin välein arvioimaan uudelleen

22 Epilepsiaoireyhtymä Kokonaisuus, jonka muodostavat kohtaustyyppi, kohtausten alkamisikä ja tutkimuslöydökset (esimerkiksi EEG). Tämä kokonaisuus on samaa oireyhtymää sairastavilla samanlainen epilepsian syystä riippumatta. Tunnistaminen auttaa suunnittelemaan potilaan asianmukaista hoitoa

23

24 Table 3. Electroclinical syndromes and other epilepsies arraged by age at onset Neonatal period = Vastasyntyneisyyskausi Benign familial neonatal epilepsy (BFNE) Vastasyntyneen hyvänlaatuinen suvuittain esiintyvä epilepsia Early myoclonic encephalopathy (EME) Varhainen myokloninen enkefalopatia Ohtahara syndrome Ohtaharan oireyhtymä Engel, 2006; Berg ym., 2010

25 Table 3. Electroclinical syndromes and other epilepsies arraged by age at onset Infancy = Imeväisikä Epilepsy of infancy with migrating focal seizures Imeväisiän epilepsia, paikkaa vaihtavat kohtaukset West syndrome Infantiilispasmioireyhtymä (Westin oireyhtymä) Myoclonic epilepsy in infancy (MEI) Imeväisiässä alkava myokloninen epilepsia Benign infantile epilepsy Imeväisiän hyvänlaatuinen epilepsia Benign familial infantile epilepsy Imeväisiän hyvänlaatuinen suvuittain esiintyvä epilepsia Dravet syndrome Imeväisiässä alkava vaikea myokloninen epilepsia (SMEI, Dravet o.) Myoclonic encephalopathy in nonprogressive disorders Myoklooninen enkefalopatia ei-etenevissä sairauksissa Engel, 2006; Berg ym., 2010

26 Infantiilispasmioireyhtymä Tyypillinen alkamisikä on kuusi kuukautta (2 12 kuukautta) Spasmisarjan aikana lapsi jäykistyy toistuvasti sekunnin ajaksi koukistus- tai ojennusasentoon Lisäoireena on usein kehityksen pysähtyminen tai taantuminen, joka voidaan huomata jo ennen kohtausoireita Taustalla rakenteellinen vaurio 70%:lla Spasmit pyritään lopettamaan lääkehoidoin ja tarvittaessa epilepsiakirurgisella leikkauksella Ne, joilla spasmit jatkuvat vielä yhden vuoden iässä, ovat seurannassa usein vaikeasti kehitysvammaisia ja sairastavat vaikeahoitoista epilepsiaa ( Lennox-Gastaut)

27 SMEI = imeväisiän vaikea myokloninen epilepsia Kohtaukset alkavat ensimmäisen ikävuoden aikana kuumeiden ja infektioiden yhteydessä tästä johtuen syyksi saatetaan yhdistää edeltävä rokotus, vaikka se on vain ollut aiheuttamassa kuumereaktion, joka puolestaan on altistanut ensimmäisen kohtauksen esille tuloon ennuste rokotettujen ja rokottamattomien lapsien välillä ei eroa Pitkittyneet status epilepticukset ovat tavallisia kuumeen yhteydessä. EEG on normaali ensimmäisten ikävuosien aikana. Etiologia on suurimmalla osalla potilaista natriumkanavageenin SCN1A:n virhe, joka voidaan tutkia verinäytteestä Kohtaukset ovat vaikeahoitoisia ja kehitys hidastuu kaikilla potilailla Osa potilaista aikuisia ennen kuin sairaus on nyt tunnistettu Diagnoosi vaikuttaa lääkehoidon valintaa ja ennusteen ymmärtämiseen

28 Table 3. Electroclinical syndromes and other epilepsies arraged by age at onset Childhood = Lapsuusikä Febrile seizures plus (FS+) (can start in infancy) Epilepsia, johon liittyy kuumekouristuksia Panayiotopoulos syndrome Varhain alkava lapsuusiän takaraivolohkoepilepsia (Panayiotopouloksen oireyhtymä) Epilepsy with centrotemporal spikes (BECTS) Lapsuusiän hyvänlaatuinen epilepsia, jossa esiintyy keskitemporaalisia piikkejä Autosomal-dominant nocturnal frontal lobe epilepsy (ADNFLE) Autosomissa vallitsevasti periytyvä yöllinen otsalohkoepilepsia Late onset childhood occipital epilepsy (Gastaut type) Myöhään alkava lapsuusiän takaraivolohkoepilepsia (Gastaut n oireyhtymä) Engel, 2006; Berg ym., 2010

29 Table 3. Electroclinical syndromes and other epilepsies arraged by age at onset Childhood = Lapsuusikä jatkoa Epilepsies with myoclonic absences Epilepsiat, joissa myoklonisia poissaolokohtauksia Lennox-Gastaut syndrome Lennox-Gastaut n oireyhtymä Epileptic encephalopathy with continous spike-and-wave during sleep (CSWS) CSWS-oireyhtymä = Jatkuvan unenaikaisen purkauksen aiheuttama epileptinen enkefalopatia Landau-Kleffner syndrome (LKS) Landau-Kleffnerin oireyhtymä Childhood absence epilepsy (CAE) Lapsuusiän poissaoloepilepsia Engel, 2006; Berg ym., 2010

30 Poissaoloepilepsia (absence) Lyhyet, tiheät, äkillisesti alkavat ja loppuvat, 4-20 sekuntia kestävät poissaolokohtaukset Kohtauksiin liittyvät yleistyvät piikkihidasaaltopurkaukset EEG:ssä Normaali MRI, normaali kehitys Lapsuusiän poissaoloepilepsiassa alkamisikä 4-10-vuotta, normaali neurologinen kehitys, hyvä vaste lääkkeelle, jopa 90% voi jatkossa lopettaa lääkityksen Nuoruusiän poissaoloepilepsiassa alkamisikä vuotta, poissaolokohtausten lisäksi myös tajuttomuuskouristuskohtauksia ja joillakin myoklonisia kohtauksia, hyvä vaste lääkkeelle, mutta lääkitystä joudutaan jatkamaan aikuisena

31 Alkamisikä 2 8 vuotta. Hoidolle huonosti reagoinut infantiilispasmioireyhtymä saattaa edeltää Kohtaustyypit tooniset kohtaukset atooniset kohtaukset epätyypilliset poissaolokohtaukset EEG:ssä hitaita (alle 3 Hz) piikkihidasaaltopurkauksia ja hidastunut taustatoiminta Kehitys taantuu Lennox Gastaut

32 Table 3. Electroclinical syndromes and other epilepsies arraged by age at onset Adolescence-Adult Juvenile absence epilepsy (JAE) Nuoruusiän poissaoloepilepsia Juvenile myoclonic epilepsy (JME) Nuoruusiän myokloninen epilepsia Epilepsy with generalized tonic-clonic seizures alone Epilepsia, jossa on vain yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia Progressive myoclonus epilepsies (PME) Etenevät myokloniset epilepsiat Autosomal dominant epilepsy with auditory features (ADEAF) Autosomissa vallitsevasti periytyvä ohimolohkoepilepsia, jossa kuulo-oireita Other familial temporal lobe epilepsies Muut suvuttaiset ohimolohkoepilepsiat

33 Nuoruusiän myoklonusepilepsia Yleinen, n. 10% epilepsioista Alkamisikä vuotta Kaikilla (100%:lla) myokloniset lihasnykäykset, tajunta säilyy normaalina Lähes kaikilla (90%:lla) tajuttomuuskouristuskohtaukset Osalla (30%:lla) poissaolokohtaukset Normaali MRI, normaali kehitys Hyvä vaste oikein valitulle lääkitykselle; paikallisalkuisen epilepsian lääkkeet saattavat pahentaa oireita Lääkitystä tarvitaan läpi työiän

34 EPM1 Unverricht Lundborgin tauti Suomalaiseen tautiperintöön kuuluva harvinainen peittyvästi periytyvä keskushermostosairaus» ärsykeherkkä lihasnykinä (myoklonia) raajoissa ja vartalolla» harvakseltaan tajuttomuuskouristuskohtauksia» oireiden alku 6 18-vuotiaana, elinikä tavanomainen. Vähitellen pahenevat liikunta-, puhumis- ja tasapaino-ongelmat, osalla pyörätuoliin saakka. Diagnoosin varmentaa kystatiini B (CSTB)-eli EPM1-geenin virheen osoittaminen verinäytteestä

35 Table 3. Electroclinical syndromes and other epilepsies arraged by age at onset Distinctive constillations Mesial temporal lobe epilepsy with hippocampal sclerosis (MTLE with HS) Hippokampusskleroosiin liittyvä mesiaalinen ohimolohkoepilepsia Rasmussen syndrome Rasmussenin oireyhtymä Gelastic seizures with hypothalamic hamartoma Hypothalamus hamartomaan liittyvät gelastiset kohtaukset Hemiconvulsion-hemiplegia-epilepsy Toispuolikouristus-toispuolihalvaus-epilepsia Epilepsies that do not fit into any of these diagnostic categories can be distinguished first on the bases of the presence of a known structural or metabolic condition (presumed cause) and then on the basis of the primary mode of seizure onset (generalised vs. focal) Engel, 2006; Berg ym., 2010

36 Ohimolohkoepilepsia Yleinen paikallisalkuisen epilepsian muoto Tavanomaista enemmän pitkittyneitä kuumekouristuksia lapsuusiässä Alkaa yleisimmin vuotiaana Usein kohtauksia ei saada lääkehoidolla hallintaan Monimuotoiset paikallisalkuiset kohtaukset tyypillisiä Osalla MRI:ssä rakenteellinen muutos ohimolohkossa (hipokampusskleroosi) Muistin ongelmia usein jo sairastumisvaiheessa Leikkaushoidolla 70% potilaista tulee kohtauksettomiksi pitkäaikaisseurannassa Hippokampusskleroosi

37 Syyn liittäminen diagnoosiin Paikallisalkuinen epilepsia, jossa myös yleistyneitä kohtauksia (ohimolohkoepilepsia, syy tuntematon) Paikallisalkuinen epilepsia (ohimolohkoepilepsia, syy hippokampusskleroosi) Tai:Mesiaalinen ohimolohkoepilepsia, etiologiana hippokampusskleroosi Paikallisalkuinen epilepsia (ohimolohkoepilepsia, syy gangliogliooma)

38 Epilepsiat Ohimolohkoepilepsia Otsalohkoepilepsia Päälaenlohkoepilepsia Takaraivolohkoepilepsia

39 Table 3. Electroclinical syndromes and other epilepsies arraged by age at onset Epilepsies attributed to and organized by structuralmetabolic causes Malfomations of cortical development (hemimegalencephaly, heterotopias) Neurocutaneous sundromes (tuberous sclerosis complex, Sturge-Weber, etc.) Tumor Infection Trauma Angioma Perinatal insult Stroke Etc. Engel, 2006; Berg ym., 2010

40 Aivojen kuorikerroksen kehityshäiriöt Voivat olla laajoja aiheuttaen sekä vaikean epilepsian että laaja-alaiset kehityshäiriöt jo varhain Voivat olla myös paikallisia ja aiheuttaa vain paikallisalkuisen epilepsian Kehittyvien kuvantamismenetelmien myötä esille aiemmin syyltään tuntemattomaksi jääneiden epilepsioiden syynä yhä useammin

41 Aivoverisuonten epämuodostuma Kavernooma Tihkuvuoto kudokseen aiheuttaa hemosideriinin kertymistä ja viereisen aivokudoksen vaurioitumista Erityisen herkkä aiheuttamaan epileptisiä kohtauksia KUH Radiology

42 Aivoverenkiertohäiriöt Akuutteja kohtauksia 5-20%:lle Epilepsia 2-4 % (mutta myös jopa 43% joissakin tutkimuksissa) Suomessa epilepsia kuntoutusta saaneista 17%:lle Aivoverenkiertohairiopotilaan riski sairastua epilepsiaan on 20 x ikätovereihin verrattuna Riskitekijät: Mitä vaikeampi Mitä laajempi Verenvuoto Akuutit kohtaukset Nuori ikä

43 WHO II-IV kasvaimet Neurokirurginen leikkaus Muut syöpätautien hoidot yksilöllisen suunnitelman mukaan Epilepsian hoito lääkkein Epilepsiakohtaukset usein merkki kasvaimen uusimisesta tai muutoksesta taudin kulussa, epilepsia saattaa jopa parantaa ennustetta, koska antaa merkkejä joihin puuttua aiemmin Astrocytoma gr.ii

44 Dysembryoplastinen neuro- epiteliaalinen tuumori (kehityksellinen matala-asteinen WHO I kasvain) Epilepsia lähes 100% Ei välttämättä muita oireita Jos ei reagoi lääkkeille, hoitona epilepsiakirurgia Lääkitystä voidaan joutua jatkamaan leikkauksen jälkeenkin

45 Aivoja rappeuttaviin tauteihin liittyy myös kohonnut epilepsiariski Epilepsia yleisempää kuin luultu; osaa epilepsiakohtauksista voidaan pitää dementian oireina Epilepsiakohtaukset voivat ilmetä myös myoklonisina kohtauksina Epilepsian hoito parantaa toimintakykyä Alzheimerin tauti

46 Miten epilepsia diagnosoidaan? 1. Kohtauskuvaus Oma kuvaus ja silminnäkijäkuvaus 2. Kohtaustyyppi tai tyypit Kohtauskuvaus ja EEG Paikalliisalkuinen vai yleistynyt 3. Epilepsiaoireyhtymä Alkamisikä, kohtaustyypit, EEG 4. Takana oleva syy tai aivojen sairaus Aivojen MRI, joskus geenitesti 5. Muut liitännäisoireet ja sairaudet, toimintakyky Neurologiset, kognitiiviset, psyykkiset ja sosiaaliset toimintakyvyn ongelmat Vaikutukset koulunkäyntiin ja työkykyyn, ajokykyyn

47 Millainen epilepsia minulla on? 1. Kohtauskuvaus Outo olo, tajunta hämärtyy, puuhailua 1-2 min 2. Kohtaustyyppi tai tyypit Paikallisalkuinen tajunnanhämärtymiskohtaus 3. Epilepsiaoireyhtymä Ohimolohkoepilepsia 4. Takana oleva syy tai aivojen sairaus Ohimolohkon hyvänlaatuinen, kehityksellinen kasvain 5. Muut liitännäisoireet ja sairaudet Lieviä muistivaikeuksia, työkykyinen puutarhurin työhönsä Ryhmä 1 ajokielto 1 vuosi kohtauksetonta aikaa 6. Hoito Trileptal-aloitus erillisen ohjeen mukaan Jos ensimmäisillä lääkkeillä ei saavuteta kohtauksettomuutta, ohjaus epilepsiakirurgisiin selvittelyihin

48 Termejä, joita ei enää käytetä Epileptikko (sen sijaan epilepsiaa sairastava) Epilepsiaa poteva (sen sijaan epilepsiaa sairastava) Kaatumatauti (jotkut suomentamisintoilijat ovat jälleen tuoneet tämän esille)

49 Epilepsia muutakin kuin kohtauksia Epilepsia on aivojen sairaus Epileptiset kohtaukset vain jäävuoren huippu Kohtauksien lisäksi hoitoa ja kuntoutusta tarvitaan epilepsian syyhyn ja toimintakyvyn ongelmiin

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown

Lisätiedot

EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN

EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan

Lisätiedot

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet

Lisätiedot

Yleistä epilepsiasta. Marja Nylén

Yleistä epilepsiasta. Marja Nylén Yleistä epilepsiasta Marja Nylén 11.4.2019 Esityksen sisältö Minkälainen sairaus epilepsia on? Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia 1) Psyykkiset liitännäisoireet 2) Tiedonkäsittelyn eli kognition ongelmat

Lisätiedot

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Lapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät. Henna Jonsson HYKS LNS

Lapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät. Henna Jonsson HYKS LNS Lapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät Henna Jonsson HYKS LNS 10.2.2014 Määritelmistä Epilepsiaoireyhtymä? Tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa, lisätutkimusten tarpeen sekä ennusteen arvioinnissa,

Lisätiedot

Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS

Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014 Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä on epileptinen kohtaus? Ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä

Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Katsaus KAI ERIKSSON, JUKKA PELTOLA JA REETTA KÄLVIÄINEN Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Epilepsia on etiologialtaan, alkamisiältään, ilmiasultaan ja ennusteeltaan erittäin

Lisätiedot

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan

Lisätiedot

Paikallisalkuiset epilepsiat

Paikallisalkuiset epilepsiat Epilepsiaoireyhtymien evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Paikallisalkuiset epilepsiat Liisa Metsähonkala HUS Paikallisalkuisen epilepsian evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Epidemiologiaa Geneettiset paikallisalkuiset

Lisätiedot

Epilepsia Rettin oireyhtymässä

Epilepsia Rettin oireyhtymässä Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?

Lisätiedot

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri

Lisätiedot

EEG ja Epilepsia. Usko Huuskonen KNF-lab/OYS

EEG ja Epilepsia. Usko Huuskonen KNF-lab/OYS EEG ja Epilepsia Usko Huuskonen KNF-lab/OYS MITÄ EEG ON Aivokuoren sähköistä toimintaa Aivoissa on 100 miljardia hermosolua Näillä 1000-10000 yhteyttä toisiin soluihin = hermoverkko Hermoverkon lepotoimintaa

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset)

Käypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Epilepsia ja työkyky. Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA

Epilepsia ja työkyky. Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen sairaus, jossa aivoilla on pitkäkestoinen poikkeava

Lisätiedot

Kurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia

Kurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia Kurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa 24.3. 2018 Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia LIISA METSÄHONKALA, LASTENNEUROLOGI Epilepsia sairautena epilepsia ei ole yksi sairaus vaan monta erilaista

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA

EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA Lauri Martikkala Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

akuutti symptomaattinen kohtaus

akuutti symptomaattinen kohtaus SULAT-vuosikokous 28.1.2016 Tuire Lähdesmäki LT, Lastentautien ja lastenneurologian el Kliininen opettaja, Lastenneurologia Lasten ja nuorten klinikka, TYKS tuiolla@utu.fi KOURISTAVA LAPSI Epileptinen

Lisätiedot

Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS

Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS Kohtaus Miksi aktivaatioita? EEG Kohtaus Kohtaus Taustatoiminnan arvioiminen Normaalien ja epileptiformisten

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA

SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA Sini Vanhanen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Epilepsia Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS

Epilepsia Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS Epilepsia 2016-2017 Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS Tavoi&eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat par6aaliset kohtaustyypit. Osaa tunnistaa pitki&yneen epilep6sen

Lisätiedot

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO

Aivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Aivoverenkiertohäiriöt ja Epilepsia Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Terminologiaa Akuutit symptomaattiset epileptiset kohtaukset Viikon kuluessa

Lisätiedot

Epilepsian hoito mitä uutta

Epilepsian hoito mitä uutta Epilepsian hoito mitä uutta Ritva Paetau lastenneurologi 26.4.2018 Esityksen sisältö: 1) Epilepsia 2) Vaikea epilepsia 3) Harvinaisepilepsiat 4) Epilepsian lääkehoito 5) Epilepsian muut hoitomahdollisuudet

Lisätiedot

Oikea diagnoosi-hyvän hoidon edellytys. Maria Arvio Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä

Oikea diagnoosi-hyvän hoidon edellytys. Maria Arvio Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Oikea diagnoosi-hyvän hoidon edellytys Maria Arvio Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Oikea diagnoosi Epilepsiadiagnoosin ohella Kehitysvamman etiologinen diagnoosi Liitännäisvammojen, -sairauksien

Lisätiedot

Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012

Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012 Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012 Anna-Elina Lehesjoki, LKT Professori, tutkimusjohtaja Neurotieteen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Lääketieteellisen genetiikan

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1)

Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1) Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1) Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS Unverricht-Lundborg-tauti Kuvattu Unverricht v. 1891 Eestissä ja Lundborg v. 1903 Ruotsissa Progressiivinen myoklonusepilepsia

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT

Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö)

Toiminta- kertomus 2015. Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö) Toiminta- kertomus 2015 Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö) Sisällysluettelo Taustatietoa epilepsiasta... 1 Lasten epilepsiayksikkö...

Lisätiedot

Epilepsian syistä. Epilepsian syitä. Epilepsia ja sen esiintyvyys. Epilepsia ei periydy-vai periytyykö?

Epilepsian syistä. Epilepsian syitä. Epilepsia ja sen esiintyvyys. Epilepsia ei periydy-vai periytyykö? Epilepsian syistä Epilepsia ei periydy-vai periytyykö? Johanna Uusimaa dos, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri OYS, lasten ja nuorten klinikka Finlandia-talo 11.9.2009 Epileptinen kohtaus

Lisätiedot

Epileptiset kohtaukset

Epileptiset kohtaukset Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset

Lisätiedot

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat partiaaliset kohtaustyypit Osaa aloittaa epileptisen kohtauksen hoidon Tuntee epilepsian lääkehoidon

Lisätiedot

Aikuinen ja epilepsia

Aikuinen ja epilepsia Aikuinen ja epilepsia Reetta Kälviäinen 1 2 Aikuinen ja epilepsia 7. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reetta Kälviäinen, professori, neurologian erikoislääkäri Julkaisija: Epilepsialiitto Oppaan julkaisemista

Lisätiedot

Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia

Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia 1 2 Ikääntynyt ja epilepsia 3. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reina Roivainen LT, neurologian erikoislääkäri Valokuvat: Kuntoutusylilääkäri Martti Solismaa

Lisätiedot

Epilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy

Epilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy Mitä muuta tarvitaan kuin lääkehoitoa ja miksi? Epilepsiaa sairastavan toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Epilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus

Epilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus Kehitysvammaisuus Eija Gaily Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Epilepsian lääkehoito aloitetaan epilepsiatyyppiin tai -oireyhtymään sopivalla ensisijaislääkkeellä. Kehitysvammaisuuden etiologia

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA

EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA Andrea Blomqvist & Elviira Kinnunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Verkko-opetuksen

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Epilepsian esiintyvyys on hieman alle 1 %

Epilepsian esiintyvyys on hieman alle 1 % Aivojen kuvantaminen Juhani Partanen, Kaarina Partanen, Aarne Ylinen, Esa Mervaala, Eila Herrgård ja Matti Vapalahti Epilepsiapesäke paikannetaan nykyisin usean kliinisen erikoisalan yhteistyönä. Tavoitteena

Lisätiedot

EPILEPSIA OSANA ERITYISKOULUN OPPILAIDEN ARKEA Opas Marjatta-koulun arkeen

EPILEPSIA OSANA ERITYISKOULUN OPPILAIDEN ARKEA Opas Marjatta-koulun arkeen EPILEPSIA OSANA ERITYISKOULUN OPPILAIDEN ARKEA Opas Marjatta-koulun arkeen Mari Jokela Opinnäytetyö, syksy 2015 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Jokela,

Lisätiedot

Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia?

Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS 15.10.2014 Valproaatin käytön rajoituksia naisilla ja tytöillä

Lisätiedot

Kannabidioli epilepsian hoidossa

Kannabidioli epilepsian hoidossa Tieteessä katsaus Eeva-Liisa Metsähonkala dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri Tarja Linnankivi dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri HYKS Lasten ja nuorten sairaudet Kannabidioli epilepsian

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Riikka Laitinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Epilepsia ja lapsen kognitiivinen kehitys

Epilepsia ja lapsen kognitiivinen kehitys Tieteessä katsaus Kati Rantanen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi TAYS, lastentautien vastuualue Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, psykologian opetus- ja tutkimusklinikka Kai Eriksson

Lisätiedot

Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE

Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2013 OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Kuusi, Sanni

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Kirjallisuuskatsaus ja kokeellinen osuus. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. Tekijä: Penita Pilve, ELK. Helsingin Yliopisto

Kirjallisuuskatsaus ja kokeellinen osuus. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. Tekijä: Penita Pilve, ELK. Helsingin Yliopisto Idiopaattinen epilepsia koirilla ja epilepsian kohtaustyyppien luokittelu sekä epilepsian tyypillinen kliininen kuva kolmella koirarodulla: pitkäkarvainen pyreneittenpaimenkoira, schipperke ja kääpiöpinseri

Lisätiedot

LASTEN STATUS EPILEPTICUS KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA

LASTEN STATUS EPILEPTICUS KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA LASTEN STATUS EPILEPTICUS KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA 1997 2006 Aino Jyrkilä Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen

Lisätiedot

Lapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää

Lapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia 3. uudistettu painos, 2013 Kirjoittajat Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri

Lisätiedot

Vaikea epilepsia ja toimintakyky

Vaikea epilepsia ja toimintakyky Vaikea epilepsia ja toimintakyky Riikka Sipilä Reetta Kälviäinen 1 Epilepsiaa sairastavan toimintakyky ja palveluiden tarve Johdanto Sisällys Johdanto 2 Mitä epilepsia ja vaikea epilepsia ovat? 3 Riittävä

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Epilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3 6- vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen

Epilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3 6- vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen Epilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3 6- vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Pro gradu -tutkielma Kati Hagström Tammikuu 2006

Lisätiedot

Hanna Ansakorpi LT, erikoislääkäri Kliininen opettaja OYS, Neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia

Hanna Ansakorpi LT, erikoislääkäri Kliininen opettaja OYS, Neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia Anni Karppinen LL, erikoislääkäri OYS, Anestesia ja tehohoito anni.karppinen[a]ppshp.fi Hanna Ansakorpi LT, erikoislääkäri Kliininen opettaja OYS, Neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia Janne Liisanantti

Lisätiedot

3T-MAGNEETTIKUVANTAMISEN TUOMA LISÄHYÖTY EPILEPSIADIAGNOSTIIKASSA

3T-MAGNEETTIKUVANTAMISEN TUOMA LISÄHYÖTY EPILEPSIADIAGNOSTIIKASSA 3T-MAGNEETTIKUVANTAMISEN TUOMA LISÄHYÖTY EPILEPSIADIAGNOSTIIKASSA Janne Piilonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kuvantamiskeskus

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen laitos, farmakologia Epileptisten kohtausten ja oireyhtymien jakoa (prevalenssi Suomessa noin 1%, 50000 potilasta)

Lisätiedot

KOIRIEN EPILEPSIA. mmyo Hanna Bragge

KOIRIEN EPILEPSIA. mmyo Hanna Bragge KOIRIEN EPILEPSIA mmyo Hanna Bragge 2005 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. EPILEPSIAN MÄÄRITELMÄ JA ERI MUODOT... 3 2.1 EPILEPSIATYYPIT JA NIIDEN TAUSTATEKIJÄT... 5 2.1.1 Idiopaattinen epilepsia... 6 2.1.2

Lisätiedot

Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)

Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) Päivitetty 30.5.2016

Lisätiedot

VAGUSHERMOSTIMULAATIO EPILEPSIAN HOIDOSSA

VAGUSHERMOSTIMULAATIO EPILEPSIAN HOIDOSSA VAGUSHERMOSTIMULAATIO EPILEPSIAN HOIDOSSA Vittaniemi, Henri Syventävien opintojen tutkielma Neurologian klinikka Oulun yliopisto Tammikuu 2014 Ansakorpi, Hanna Kliininen opettaja, LT OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen

Lisätiedot

EPITALKOOT 2016 LASTEN EPILEPSIAN KOHTAUSOIREIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

EPITALKOOT 2016 LASTEN EPILEPSIAN KOHTAUSOIREIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA EPITALKOOT 2016 LASTEN EPILEPSIAN KOHTAUSOIREIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Outi Saarenpää Heikkilä Lastenneurologi, TAYS Jarkko Kirjavainen Lastenneurologi, KYS Lapsilla paljon ei epileptisiä kohtauksellisia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät. Virpi Tarkiainen

Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät. Virpi Tarkiainen Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät Virpi Tarkiainen Toimintalinjaukset vuoteen 2020 Vahvistaa epilepsiayhteisöä. Edistää arkiselviytymistä sekä hoidon ja tukipalveluiden saatavuutta. Kansantajuistaa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä. Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS

Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä. Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS Sidonnaisuudet: kongressimatkoja/koulutuksia: UCB Pharma Oy, Genzyme Oy, Eisai AB tuella. tutkija kliinisissä

Lisätiedot

Vastasyntyneiden kohtausoireet

Vastasyntyneiden kohtausoireet KATSAUS Vesa Eskola, Ville Jäntti ja Kai Eriksson ovat yleisiä. Ne voivat olla neurologinen hätätilanne tai eiepileptinen, harmiton oire. Nykyisillä tutkimusmenetelmillä päästään yhä tarkempaan diagnostiikkaan.

Lisätiedot

Tavallista perhe-elämää töitä, opiskelua, epilepsiaa, eräretkiä

Tavallista perhe-elämää töitä, opiskelua, epilepsiaa, eräretkiä Tavallista perhe-elämää töitä, opiskelua, epilepsiaa, eräretkiä TEKSTI: Kerttu nissinen ja kaija lindström, Kuvat: hannu miettinen Kuopiolaiseen Nissinen-Jyrkisen perheeseen kuuluvat 22-vuotias Pia, 20-vuotias

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

Schipperkejen epilepsiatutkimuksen kuulumisia (Julkaistu Laivislehdessä 1/2015) Schipperkejen tyypillinen epilepsian kohtauskuva ja kliininen kuva

Schipperkejen epilepsiatutkimuksen kuulumisia (Julkaistu Laivislehdessä 1/2015) Schipperkejen tyypillinen epilepsian kohtauskuva ja kliininen kuva Schipperkejen epilepsiatutkimuksen kuulumisia (Julkaistu Laivislehdessä 1/2015) Teksti: Lotta Koskinen, tutkijatohtori, koiragenetiikan tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

EPILEPSIA. Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille

EPILEPSIA. Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille EPILEPSIA Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille Teresa Korkala - Vaasan ammattikorkeakoulu 2014 Vaasan keskussairaala - Lastenneurologian yksikkö Sisällysluettelo: Johdanto...

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot