Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus"

Transkriptio

1 Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus

2 Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown DBS surgery Patient 2: Seizures with violent behavior Parietal heterotopia DBS surgery Main character in sci-fi thriller 1972 First ANT-DBS in Tampere 2010

3 Sidonnaisuudet Sivutoimet Hallituksen puheenjohtaja, Tampere Epilepsy Center (lääketutkimukset, yksityisvastaanotto) Muut sidonnaisuudet Osallistuu/osallistunut kliinisiin lääketutkimuksiin (Eisai, Jazz Pharma, GlaxoSmithKline, Phizer, UCB-Pharma) Saanut tutkimusrahoitusta lääkealan yrityksiltä (Eisai, Medtronics, Phizer, UCB-Pharma) Toistuvia luentoja eri lääkealan yritysten koulutuksissa (Cyberonics, Eisai, Medtronics, Orion, Phizer, UCB-Pharma) Osallistunut kongressimatkoille lääkealan yritysten sponsoroimana (Eisai, Medtronics, UCB-Pharma) Osallistunut lääkealan yritysten asiantuntijapaneeleihin (Cyberonics, Eisai, Medtronics, UCB-pharma, Phizer)

4 Ilmaantuvuus / /vuosi Epilepsian ilmaantuvuus Ikä (vuosia)

5 Natural history of treated epilepsy?? Remission Seizurefree (64%) Not controlled (36%) Refractory?? Brodie & Kwan, Neurology 2002

6 Miten epilepsia diagnosoidaan? Kohtauskuvaus oma kuvaus ja silminnäkijäkuvaus Kohtaustyyppi tai tyypit kohtauskuvaus ja EEG Epilepsiaoireyhtymä alkamisikä, kohtaustyypit, EEG Takana oleva syy tai aivojen sairaus aivojen MRI, joskus geenitesti Muut liitännäisoireet ja -sairaudet neurologiset, kognitiiviset, psyykkiset ja sosiaaliset toimintakyvyn ongelmat

7 Oikean diagnoosin merkitys Väärän epilepsiadiagnoosin seuraukset ammatilliset seuraamukset ajoneuvon kuljettamisen estyminen sosiaaliset seuraukset tarpeettomat tutkimukset altistuu tarpeettomalle lääkitykselle potentiaalisesti hoidettava muu syy voi jäädä tunnistamatta

8 Oikean diagnoosin merkitys Jos epilepsiaa ei tunnisteta epilepsiaksi väärät tutkimukset leimaaminen psyykkiseksi häiriöksi (erityisesti frontaaliepileptiset kohtaukset) hoidettava syy voi jäädä tunnistamatta (esim. aivojen rakenteellinen poikkeavuus) ei saa tehokasta lääkehoitoa kohtauksen aiheuttamat vaarat

9 Yleisimpiä käytännön ongelmia puutteellinen kohtauskuvaus, luotetaan välilliseen silminnäkijän kertomukseen eikä haastatella itse silminnäkijää liian nopeat johtopäätökset jonkin kohtauksen yksittäisen piirteen perusteella esim. kouristaminen tai virtsan karkaaminen

10 Yleisimpiä käytännön ongelmia kohtauksellinen oire + EEG:n poikkeavuus = epilepsia synkopen erottaminen epileptisestä kohtauksesta poissaolokohtauksiin liittyvä käsitteellinen epäselvyys

11 MITÄ ON TAPAHTUNUT?

12 Kohtauskuvaus potilaalta tilanne kohtauksen hetkellä (ruumiin asento, uni vai valve..) altistavat tekijät (väsymys, alkoholi, valot, unideprivaatio) esiintymistapa (yksittäinen, ryvästymät, menses) prodromaalioireet kohtauksen alkuoireet kaatuminen tai loukkaaminen tajuttomuuden kesto inkontinenssi tai muu autonomisen syst. postiktaaliset oireet

13 Kohtauskuvaus silminnäkijältä kohtauksen prodromaalioireet (kasvojen väri, hengitysrytmi) kohtauksen alku (lateralisaatio, esioireet ennen tajunnanmenetystä) automatismit fokaaliset puutosoireet (dysfasia tai hemipareesi) kohtauksen aikana tai senjälkeen jälkisekavuus ja sen kesto muut kohtaustyypit (myokloniat, absenssit)

14 Jos kohtauksen luonteesta epävarmuutta pyritään selvittämään kohtauksen semiologia jäljittämällä silminnäkijät tutkimukset todennäköisyyksien perusteella seuranta vältä kokeeksi hoitoja

15 Yleistynyt kohtaus

16 Yleistyneet kohtaukset Kohtaukset alkavat ja leviävät nopeasti molemmin puolin hermoverkoissa, jotka voivat käsittää sekä aivojen kuorikerroksen että sen alaisia rakenteita toonis-klooninen tooninen klooninen poissaolo atooninen myoklooninen Pois jäävät termit: Grand mal, GM Petit mal, PM

17 Paikallisalkuinen kohtaus

18 Paikallisalkuiset kohtaukset Kohtaukset alkavat vain paikallisesti toisessa aivopuoliskossa hermoverkoissa, jotka voivat käsittää sekä aivojen kuorikerroksen että sen alaisia rakenteita. Rajoittunut tai laaja-alainen leviäminen Paikallisalkuinen kohtaus, jossa voi olla Esioire (Aura) Motorisia oireita Tajunta säilyy tai hämärtyy Tajunnanhämärtymiskohtaus Paikallisalkuinen yleistynyt tajuttomuuskouristuskohtaus

19 Paikallisalkuiset kohtaukset Pois jäävät termit: yksinkertainen paikallisalkuinen monimuotoinen paikallisalkuinen toissijaisesti yleistynyt Ei poissaolokohtaus-termiä kuvailemaan paikallisalkuisista kohtausta, varataan vain absencekohtauksen suomennokseksi!

20 Kohtausoireet riippuen häiriön sijainnista ja laajuudesta aivoissa tajunnan osittainen tai täydellinen hämärtyminen muistikatkos tajunta voi säilyä myös normaalina tahdosta riippumattomat motoriset oireet, kuten rytminen nykiminen, jäykistyminen, yksittäiset lihasnykäykset, lihasvelttous automatismit, esimerkiksi nieleskely, hypistely, stereotyyppinen liikehdintä aistielämykset (näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistimukset) tunneilmiöt (esimerkiksi pelko) toiminnan pysähtyminen, kuten kyvyttömyys puhua tai ylläpitää raajan asentoa lapsella epilepsian ensioireena voi olla myös kehityksen hidastuminen tai puheen taantuminen

21 Epilepsian syiden uusi luokitus Geneettinen Rakenteellinen tai aineenvaihdunnallinen Tuntematon Aikaisempia termejä idiopaattinen, kryptogeeninen ja symptomaattinen ei enää suositella käytettäväksi

22 Geneettinen Epilepsia aiheutuu tunnetusta tai oletetusta geneettisestä häiriöstä ja epileptiset kohtaukset ovat sairauden pääoire Tieto geneettisestä etiologiasta voidaan saada sukututkimusten tai molekyyligeneettisten tutkimusten perusteella Geneettinen etiologia ei poissulje ympäristötekijöiden merkitystä

23 Rakenteellinen / aineenvaihdunnallinen syy Voidaan tunnistaa rakenteellinen tai aineenvaihdunnallinen tila tai sairaus, johon tiedetään liittyvän suurentunut riski sairastua epilepsiaan Usein hankittuja, kuten esim. aivoverenkiertohäiriöiden, vamman ja infektion jälkitila Tärkeitä myös aivojen kuorikerroksen kehityshäiriöt ja aivokasvaimet

24 Aivoverisuonten epämuodostuma Kavernooma Tihkuvuoto kudokseen aiheuttaa hemosideriinin kertymistä ja viereisen aivokudoksen vaurioitumista Erityisen herkkä aiheuttamaan epileptisiä kohtauksia

25 Dysembryoplastinen neuroepiteliaalinen tuumori (kehityksellinen matala-asteinen WHO I kasvain) Epilepsia lähes 100% Ei välttämättä muita oireita Jos ei reagoi lääkkeille, hoitona epilepsiakirurgia Lääkitystä voidaan joutua jatkamaan leikkauksen jälkeenkin

26 Ohimolohkoepilepsia Yleinen paikallisalkuisen epilepsian muoto Usein kohtauksia ei saada lääkehoidolla hallintaan Osalla MRI:ssä rakenteellinen muutos ohimolohkossa (hipokampusskleroosi) Muistin ongelmia usein jo sairastumisvaiheessa Leikkaushoidolla 70% potilaista tulee kohtauksettomiksi pitkäaikaisseurannassa Hippokampusskleroosi

27 Tuntematon Epilepsian syy on arviointihetkellä tuntematon 1/3 kaikista epilepsioista Taustalla voi esim. olla toistaiseksi tunnistamaton geneettinen tai rakenteellinen syy, tai kyseessä voi olla jokin tähän saakka kokonaan tunnistamaton häiriö Epilepsian syytä tulisi pyrkiä säännöllisin välein arvioimaan uudelleen

28 Common Epilepsy Treatment Path Pharmacoresistance Surgery; Neurostimulation Polytherapy Seizure-freedom Seizurefreedom First monotherapy Alternative monotherapy Seizurefreedom

29

30 Epilepsiakirurgia: temporaaliepilepsia tai lesionaalinen ekstratemporaalinen epilepsia

31 Evolution of VNS Therapy VNS Pulse Launched: rd generation Incresed comfort Faster programming VNS Pulse Duo Launched: 2003 Same value with VNS Pulse for dual pin leads VNS Demipulse Launched: th generation Enhanced generator & Programing diagnostics Smallest & lightest generator VNS Demipulse Duo Launched: 2009 Same value with VNS Demipulse for dual pin leads VNS Aspire HC Launched: 2011 Higher capacity battery Extended performance for high stimulation settings

32 Syväaivostimulaatio DBS

33 Yhtenäinen puhumismalli ohjaa hoitoa ja hoidonohjausta Kun puhutaan kohtauksia on tärkeää että kaikki tietävät mistä puhutaan Eri hoitomuodoissa eri asiat tärkeitä Nykyisiä hoitoja ei käytetä riittävästi hyväksi, nimenomaan potilaan hyväksi Aktiivisuus!!! What is in the best interest of my patient

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen

Lisätiedot

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna

Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS

Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014 Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä on epileptinen kohtaus? Ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta

Lisätiedot

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan

Lisätiedot

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet

Lisätiedot

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex

Lisätiedot

Paikallisalkuiset epilepsiat

Paikallisalkuiset epilepsiat Epilepsiaoireyhtymien evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Paikallisalkuiset epilepsiat Liisa Metsähonkala HUS Paikallisalkuisen epilepsian evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Epidemiologiaa Geneettiset paikallisalkuiset

Lisätiedot

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen

Lisätiedot

Epilepsia Rettin oireyhtymässä

Epilepsia Rettin oireyhtymässä Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?

Lisätiedot

Vagushermon stimulointihoito: Johdanto potilaille. Potilaan kansio

Vagushermon stimulointihoito: Johdanto potilaille. Potilaan kansio Vagushermon stimulointihoito: Johdanto potilaille Potilaan kansio Kenelle hoitoa voidaan antaa? Ihmisillä, jotka eivät reagoi riittävästi epilepsialääkkeisiin, katsotaan olevan vaikeahoitoinen epilepsia.

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset)

Käypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Epilepsia ja työkyky. Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA

Epilepsia ja työkyky. Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen sairaus, jossa aivoilla on pitkäkestoinen poikkeava

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Epilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy

Epilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy Mitä muuta tarvitaan kuin lääkehoitoa ja miksi? Epilepsiaa sairastavan toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO

Aivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Aivoverenkiertohäiriöt ja Epilepsia Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Terminologiaa Akuutit symptomaattiset epileptiset kohtaukset Viikon kuluessa

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion

Lisätiedot

EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA

EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA Andrea Blomqvist & Elviira Kinnunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Verkko-opetuksen

Lisätiedot

EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA

EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA Lauri Martikkala Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä

Lisätiedot

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING

Lisätiedot

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri

Lisätiedot

Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä

Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Katsaus KAI ERIKSSON, JUKKA PELTOLA JA REETTA KÄLVIÄINEN Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Epilepsia on etiologialtaan, alkamisiältään, ilmiasultaan ja ennusteeltaan erittäin

Lisätiedot

Epileptiset kohtaukset

Epileptiset kohtaukset Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset

Lisätiedot

KOIRIEN EPILEPSIA. mmyo Hanna Bragge

KOIRIEN EPILEPSIA. mmyo Hanna Bragge KOIRIEN EPILEPSIA mmyo Hanna Bragge 2005 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. EPILEPSIAN MÄÄRITELMÄ JA ERI MUODOT... 3 2.1 EPILEPSIATYYPIT JA NIIDEN TAUSTATEKIJÄT... 5 2.1.1 Idiopaattinen epilepsia... 6 2.1.2

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö)

Toiminta- kertomus 2015. Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö) Toiminta- kertomus 2015 Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö) Sisällysluettelo Taustatietoa epilepsiasta... 1 Lasten epilepsiayksikkö...

Lisätiedot

Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia

Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia 1 2 Ikääntynyt ja epilepsia 3. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reina Roivainen LT, neurologian erikoislääkäri Valokuvat: Kuntoutusylilääkäri Martti Solismaa

Lisätiedot

Aikuinen ja epilepsia

Aikuinen ja epilepsia Aikuinen ja epilepsia Reetta Kälviäinen 1 2 Aikuinen ja epilepsia 7. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reetta Kälviäinen, professori, neurologian erikoislääkäri Julkaisija: Epilepsialiitto Oppaan julkaisemista

Lisätiedot

Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä. Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS

Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä. Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS Sidonnaisuudet: kongressimatkoja/koulutuksia: UCB Pharma Oy, Genzyme Oy, Eisai AB tuella. tutkija kliinisissä

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA

SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA Sini Vanhanen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Epilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus

Epilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus Kehitysvammaisuus Eija Gaily Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Epilepsian lääkehoito aloitetaan epilepsiatyyppiin tai -oireyhtymään sopivalla ensisijaislääkkeellä. Kehitysvammaisuuden etiologia

Lisätiedot

Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE

Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2013 OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Kuusi, Sanni

Lisätiedot

VAGUSHERMOSTIMULAATIO EPILEPSIAN HOIDOSSA

VAGUSHERMOSTIMULAATIO EPILEPSIAN HOIDOSSA VAGUSHERMOSTIMULAATIO EPILEPSIAN HOIDOSSA Vittaniemi, Henri Syventävien opintojen tutkielma Neurologian klinikka Oulun yliopisto Tammikuu 2014 Ansakorpi, Hanna Kliininen opettaja, LT OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen

Lisätiedot

LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Riikka Laitinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos

Lisätiedot

Lapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää

Lapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia 3. uudistettu painos, 2013 Kirjoittajat Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri

Lisätiedot

EPILEPSIA. Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille

EPILEPSIA. Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille EPILEPSIA Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille Teresa Korkala - Vaasan ammattikorkeakoulu 2014 Vaasan keskussairaala - Lastenneurologian yksikkö Sisällysluettelo: Johdanto...

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

akuutti symptomaattinen kohtaus

akuutti symptomaattinen kohtaus SULAT-vuosikokous 28.1.2016 Tuire Lähdesmäki LT, Lastentautien ja lastenneurologian el Kliininen opettaja, Lastenneurologia Lasten ja nuorten klinikka, TYKS tuiolla@utu.fi KOURISTAVA LAPSI Epileptinen

Lisätiedot

Epilepsia ja työkyky. Juhani Ruutiainen

Epilepsia ja työkyky. Juhani Ruutiainen Epilepsia ja työkyky Juhani Ruutiainen Sidonnaisuudet LKT, neurologian dosentti, TY Vastaava ylilääkäri, kuntoutusjohtaja, Suomen MSliitto ry Erikoislääkäri, Kelan kuntoutustutkimuskeskus 1984 2006, Kuntoutuskeskus

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Kirjallisuuskatsaus ja kokeellinen osuus. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. Tekijä: Penita Pilve, ELK. Helsingin Yliopisto

Kirjallisuuskatsaus ja kokeellinen osuus. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. Tekijä: Penita Pilve, ELK. Helsingin Yliopisto Idiopaattinen epilepsia koirilla ja epilepsian kohtaustyyppien luokittelu sekä epilepsian tyypillinen kliininen kuva kolmella koirarodulla: pitkäkarvainen pyreneittenpaimenkoira, schipperke ja kääpiöpinseri

Lisätiedot

EPILEPSIAN HOITOTASAPAINO RASKAUSAIKANA

EPILEPSIAN HOITOTASAPAINO RASKAUSAIKANA Greetta Heikkinen & Mari Rahkola EPILEPSIAN HOITOTASAPAINO RASKAUSAIKANA Kirjallisuuskatsaus EPILEPSIAN HOITOTASAPAINO RASKAUSAIKANA Kirjallisuuskatsaus Greetta Heikkinen & Mari Rahkola Opinnäytetyö Kevät

Lisätiedot

Tavallista perhe-elämää töitä, opiskelua, epilepsiaa, eräretkiä

Tavallista perhe-elämää töitä, opiskelua, epilepsiaa, eräretkiä Tavallista perhe-elämää töitä, opiskelua, epilepsiaa, eräretkiä TEKSTI: Kerttu nissinen ja kaija lindström, Kuvat: hannu miettinen Kuopiolaiseen Nissinen-Jyrkisen perheeseen kuuluvat 22-vuotias Pia, 20-vuotias

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Lapsen ja vanhemman sopeutuminen lapsen epilepsiaan

Lapsen ja vanhemman sopeutuminen lapsen epilepsiaan Lapsen ja vanhemman sopeutuminen lapsen epilepsiaan Tampereen yliopisto Psykologian laitos Pro gradu -tutkielma Heli Nummikoski Maaliskuu 2006 TAMPEREEN YLIOPISTO Psykologian laitos NUMMIKOSKI, HELI: Lapsen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

Epilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3 6- vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen

Epilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3 6- vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen Epilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3 6- vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Pro gradu -tutkielma Kati Hagström Tammikuu 2006

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

Uuden ajokorttidirektiivin muuttuneet terveysvaatimukset. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Uuden ajokorttidirektiivin muuttuneet terveysvaatimukset. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Uuden ajokorttidirektiivin muuttuneet terveysvaatimukset Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Keskeiset ajankohtaiset asiat Ajokorttidirektiivit 2006/126/EY ja sen

Lisätiedot

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Keskeiset ajankohtaiset asiat Ajokorttidirektiivit 2006/126/EY ja sen muuttamisesta annettu

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia?

Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS 15.10.2014 Valproaatin käytön rajoituksia naisilla ja tytöillä

Lisätiedot

Idiopaattinen epilepsia belgianpaimenkoirilla - tyypillinen kohtauskuva ja perinnöllisyys rotumuunnoksittain

Idiopaattinen epilepsia belgianpaimenkoirilla - tyypillinen kohtauskuva ja perinnöllisyys rotumuunnoksittain Idiopaattinen epilepsia belgianpaimenkoirilla - tyypillinen kohtauskuva ja perinnöllisyys rotumuunnoksittain Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Bilgin Ismail Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Opas epilepsian hoidosta

Opas epilepsian hoidosta Opas epilepsian hoidosta 21/12/2011 Epilepsia- työryhmä HYKS Neurologian klinikka Epilepsialääkkeet ja käytetyt lyhenteet yleistyneet kohtaukset valproaatti (VPA) topiramaatti (TPM) levetirasetaami (LEV)

Lisätiedot

3T-MAGNEETTIKUVANTAMISEN TUOMA LISÄHYÖTY EPILEPSIADIAGNOSTIIKASSA

3T-MAGNEETTIKUVANTAMISEN TUOMA LISÄHYÖTY EPILEPSIADIAGNOSTIIKASSA 3T-MAGNEETTIKUVANTAMISEN TUOMA LISÄHYÖTY EPILEPSIADIAGNOSTIIKASSA Janne Piilonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kuvantamiskeskus

Lisätiedot

Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012

Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012 Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012 Anna-Elina Lehesjoki, LKT Professori, tutkimusjohtaja Neurotieteen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Lääketieteellisen genetiikan

Lisätiedot

LASTEN EPILEPSIOIDEN LÄÄKEVASTEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LASTEN EPILEPSIOIDEN LÄÄKEVASTEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LASTEN EPILEPSIOIDEN LÄÄKEVASTEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Saara Koivusalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lastenneurologia Marraskuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Raskauden ajan seuranta. Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015

Raskauden ajan seuranta. Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015 Raskauden ajan seuranta Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015 Sidonnaisuudet päätyönantaja: HUS asiantuntijapalkkio: Eisai, Epilepsialiitto luentopalkkio: UCB, Fennomedical, Orion koulutuskulut: UCB,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS SAAPUMISPÄIVÄ HAEN omaishoidon tukena ensisijaisesti palkkiota VASTAANOTTAJA palveluseteleitä Muuta, mitä? HENKILÖTIEDOT Omaishoidettavan Henkilötunnus lapsen tiedot

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Vaikea epilepsia ja toimintakyky

Vaikea epilepsia ja toimintakyky Vaikea epilepsia ja toimintakyky Riikka Sipilä Reetta Kälviäinen 1 Epilepsiaa sairastavan toimintakyky ja palveluiden tarve Johdanto Sisällys Johdanto 2 Mitä epilepsia ja vaikea epilepsia ovat? 3 Riittävä

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)

Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) Päivitetty 30.5.2016

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

Koirien epilepsiakysely

Koirien epilepsiakysely 1 Koirien epilepsiakysely 1. Omistajan tiedot Omistajan nimi: Osoite: Puhelin: Sähköposti: 2. Koiran tiedot Kutsumanimi: Virallinen nimi: Rekisterinumero ja rotu: Kasvattajan nimi: Syntymäaika Koiran nykyinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

LAPSI, EPILEPSIA JA YHTEISÖ. Opas epilepsiaa sairastavan lapsen kanssa toimivalle yhteisölle

LAPSI, EPILEPSIA JA YHTEISÖ. Opas epilepsiaa sairastavan lapsen kanssa toimivalle yhteisölle LAPSI, EPILEPSIA JA YHTEISÖ Opas epilepsiaa sairastavan lapsen kanssa toimivalle yhteisölle Laura Hako Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

Epilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä

Epilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä Epilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus 20.3.2015 Helsinki Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion Pharma Oy,

Lisätiedot

VAGUSHERMON STIMULAATIOHOITO VAIKEAHOITOISEEN EPILEPSIAAN

VAGUSHERMON STIMULAATIOHOITO VAIKEAHOITOISEEN EPILEPSIAAN VAGUSHERMON STIMULAATIOHOITO VAIKEAHOITOISEEN EPILEPSIAAN JOHDANTO Tämä osa on tarkoitettu vagushermon stimulointihoitoa saaneille tai pian saaville potilaille sekä heidän perheilleen ja ystävilleen. Näillä

Lisätiedot

Vastasairastuneen epilepsiapotilaan ohjaus. Epilepsiahoitaja Merja Tikkanen neurologian poliklinikka KYS 17.2.2014

Vastasairastuneen epilepsiapotilaan ohjaus. Epilepsiahoitaja Merja Tikkanen neurologian poliklinikka KYS 17.2.2014 Vastasairastuneen epilepsiapotilaan ohjaus Epilepsiahoitaja Merja Tikkanen neurologian poliklinikka KYS 17.2.2014 Epilepsiaohjauksen haasteet aikuispuolen epilepsiapotilaat 15-90 v potilailla erilaiset

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Puheen kehityksen ongelmat

Puheen kehityksen ongelmat Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot