Oikea diagnoosi-hyvän hoidon edellytys. Maria Arvio Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä
|
|
- Timo-Pekka Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oikea diagnoosi-hyvän hoidon edellytys Maria Arvio Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä
2 Oikea diagnoosi Epilepsiadiagnoosin ohella Kehitysvamman etiologinen diagnoosi Liitännäisvammojen, -sairauksien oikeat diagnoosit
3 Mutkistavia tekijöitä Potilas ei useinkaan osaa kertoa tuntemuksistaan Potilaalla on sekä neurologisia että somaattisia liitännäissairauksia, jotka voivat oireilla kohtauksen omaisesti Ylidiagnostiikka epilepsian suhteen on yleistä, noin 5-10% Potilaat ovat usein monilääkittyjä
4 Mutkistavia tekijöitä Kehitysvamman ja kohtausten taustalla voi olla sama taustasyy, jolloin epilepsia on osa sairauden taudinkuvaa Kehitysvamman ja kohtausten taustalla on eri tekijät
5 Toisaalta Taitavat hoitajat onnistuvat melkein aina tekemään kaikkia vireystiloja rekisteröivän EEG:n Runsaasti kohtailevan iktaalinen EEG yleensä onnistuu Tavallinen kohtausvideointi kännykän avulla on suureksi avuksi Vamman etiologian selvittely onnistuu nykyisin aiempaa paremmin
6 Kannattaa muistaa, että vaikeahoitoinen epilepsia Voi hallita perheen elämää Työllistää 2-5 aikuista, myös hoitokodeissa tarvitaan lisäresursseja Onnistunut hoito turvaa henkilön itsenäisyyden ja oppimisen
7 Mikä on epilepsiaoireyhtymä? Samantyyppiset kohtaukset, yksi tai useampia kohtaustyyppejä Samantyyppinen EEG löydös Kohtaukset ovat alkaneet tietyssä iässä Taudinkulku on samantyyppinen, hyväennusteinen/ huonoennusteinen Suvuittain/ ei-suvuittain ilmeneminen Taudinkuva vaihtelee usein sukulaisten kesken Samat kohtauksia provosoivat tekijät
8 Mikä on kehitysvammaoireyhtymä? Samaa oireyhtymää sairastavilla kehitysvammaisilla henkilöillä on Samanlainen ulkoinen olemus Samankaltainen persoonallisuus Samat terveydelliset ongelmat Samanlainen kasvu ja fyysinen kehitys Samanlainen kehitysprofiili Sama elinikäennuste
9 Taustasyyt oireyhtymille Tietyn kehitysvammaoireyhtymän tausta on yleensä yksiselitteinen ja taudinkuva pysyvä. Down ei muutu fragile X:ksi! Samankaltaisen epilepsiaoireyhtymän taustalla voi olla perimän muutos, aivojen rakenteellinen poikkeama, kehitysvammaoireyhtymä tai aivoja affisioiva yleissairaus ja taudinkuva ja epilepsiaoireyhtymä voi aivojen kypsymisen myötä muuntua toiseksi.
10 Aikuiset vs lapset Aikuisiällä puhkeavat epilepsiat ovat useimmiten hankinnaisia Lasten epilepsioista suuri osa on geneettisiä tai taustaltaan tuntemattomia, eri ikäkausiin liittyviä oireyhtymiä, joista osa paranee aikuisuuteen mennessä, osa muuntuu toiseksi epilepsiaoireyhtymäksi Lapsilla vaikeahoitoinen epilepsia johtaa kehityksellisiin ongelmiin lähes aina Epilepsia on usein kehitysvamman osa/pääsyy
11 Kehitysvammaisen epilepsiadiagnoosi Tehdään yleensä lapsuudessa Tiettyyn kehitysvammaan liittyy usein tietyn tyyppinen epilepsia Toisaalta esim Down-henkilön epilepsia voi ilmetä moninaisin tavoin
12
13
14 Vuoden 2011 loppuun mennessä epilepsiadiagnoosilla kirjatut haettiin efficalta
15 272 lapselle,142 poikaa ja 130 tyttöä Vuoden 2012 lopulla heistä elossa oli 261 (96%) P-Hshp:n alueella oli vuoden 2011 lopulla vuotiasta lasta, heistä 0,8% :lla oli tai oli ollut epilepsiadiagnoosi
16 0v 84 1v 19 2v 24 3v 25 4v 15 5v 21 6v 21 7v 19 8v 11 9v 14 10v 7 11v 6 12v 4 13v 2
17 Generalized 69 Focal 110 Spasms 29 BOTH 5 Unknown 59 Reaktiivinen 11 Vauvan luokittelematon, pian lääke purettu 25
18 Vauvan hyvänlaatuinen epilepsia 27 (10 %) Geneettinen e, ei sovi elektrokl oy 11 (4 %) Gen kv+e oy 24 (9 %)
19 Ohtahara 2 West 26 (9,5%) Lennox 3 (1%) CSWS 9 (3%) Dravet 1 PME 2
20 Panayitopoulos 9 (3 %) Rolandinen 35 (13 %) CAE 41 (15%) Doose 9 (3 %) EFS+ 4 Gen? otsalohko epilepsia 5 JME 4 Heräämisepilepsia 1
21 Aivovaurioon/ aivojen kehityshäiriöön liittyvä, symptomaattinen 57 (21 %) MTS-liittyvä epilepsia 1 Rasmussen 1
22 Normaali 151(54 %) Neurologinen erityisvaik/ neuropsykiarinen oy 62 (23 %) Kehitysvamma 89 (33 %) Huom kehitysvammaisilla on myös hyväennusteisia epilepsioita kuten rolandinen ja CAE
23 Kortikaalinen dysgeneesi 26 Miller-dieker 2 Aicardin oy 1 Lissenkefalia 1 2 Tuberoosi skleroosi 6 Hankinnainen CP 36 INCL 4 PME 2 Sotos 1 Catch-22 1 Down 2 Fragile X 1 Neurofibromatoosi 1 1
24 Kehitysvammojen etiologiat
25 Etiologiset kehitysvammaryhmät Kaikkiin paitsi epäspesifiin kehitysvammaan liittyy kohonnut epilepsiariski Sekä kv että epilepsia ovat aivojen kuorikerroksen toiminnanhäiriöitä
26 Epileptinen enkefalopatia Tila, jossa epileptogeneesi on kehitysvamman syy tai sitä pahentava tekijä. Edustaa noin 8% kaikista kehitysvammoista EE:n tausta on geneettinen, hankinnainen tai monitekijäinen
27 Erotusdiagnostiikkaa Liikehäiriöt Maneerit ja stereotypiat Poikkeavat liikemallit liittyvät moniin cp-vammoihin (esim. dystoniset, spastiset ja ataktiset) ja moniin perinnöllisiin sairauksiin. Raivokohtaukset ilman tiettyä syytä ovat hämmentäviä ja todellinen ongelma monilla kehitysvammaisilla. EEG:n otto raivokohtauksen aikana ei onnistu. Aivoverenkiertohäiriöitä ilmenee myös kehitysvammaisilla.
28 Erotusdiagnostiikka Mahanesteen takaisin virtaus (gastroesofageaalinen refluksi, GER) on yleinen vaikeasti monivammaisella liikuntakyvyttömällä Migreenioireet Ummetukseen liittyvät vatsatuntemukset puhekyvyttömällä, syvästi kehitysvammaisella voivat muistuttaa poissaolokohtauksia. Kipu voi ilmetä kasvojen ilmein sekä jäykistelyin. Pseudokohtauksia ilmenee myös kehitysvammaisilla. Niiden avulla hän voi alitajuisesti ohjaata ympäristöään. Pseudokohtauksia nähdään usein nuorilla epilepsiaa sairastavalla Down-henkilöllä ja lievästi kehitysvammaisilla.
29 Erotusdiagnostiikka Kuumekouristukset sekä affektikohtaukset. Lääkkeiden ekstrapyramidaaliset sivuvaikutukset Katapleksiakohtaukset
30 Aikuisikäisiä potilaita, joilla on epileptinen enkefalopatia 18-,31- ja 50-vuotiaat Jeavons-naiset 19-vuotias GEFS+ nainen 19-vuotias nonprogressiiviseen enkefalopatiaan liittyvä myokloninen status epilepsia 21-vuotias Dravet-nainen 33- ja 43-vuotiaat Doose-miehet 55-vuotias CSWSS-mies
31 18-,31- ja 50-vuotiaat Jeavonsnaiset 18-vuotiaan äidillä Jeavons, sisarella kv+cae Erityisoppilas, huomattavia komplianssiongelmia sairaalan ja koulun kanssa 31-vuotias, hoitokotiasukki, psykiatrista ja somaattista problematiikkaa, obeesi, vihamielinen katse, ÄO 41, TPM+VPA+LEV+olantsapiini 50-vuotias, ÄO 69, avoliitossa, päiväkodissa tukityössä, psyykkisesti terve
32 19-vuotias GEFS+ nainen Opiskelee siivousalaa Vuosittain tajuttomuuskouristuskohtauksia VPA-monoterapia Seurustelee
33 19-vuotias GEFS+ nainen Lievä/keskivaikea kv SCN1A-geenissä sama mutaatio kuin äidillä, joka lapsuudessa sairasti epilepsiaa, mutta on käynyt lukion ja on työelämässä
34 21-vuotias Dravet-nainen VPA+stiripentoli+LV+klobatsaami+ Klonatepaami, Diacomit toi avun, ovat haluttomia yksinkertaistamaan lääkitystä Vaikeasti kehitysvammainen
35 33- ja 43-vuotiaat Doose-miehet Kummallakaan ei ole sukurasitetta 33-v, ÄO 69, asuu yksin, tukityössä kaupassa, äiti hoitaa raha-asiat, psykiatrista problematiikkaa, päihteiden käyttöä, risperidoni+vpa 43-v, ÄO 43, tukiasunto, päivätoimintakeskus, psykoottisia jaksoja, vihamielinen katse, TPM+VPA+LEV+Abilify
36
37 Harri s (born 1955) story At the age of 8 months the patient was diagnosed as having cerebral palsy and epilepsy. He learned to speak fluently and walk with the help of a walking stick. Worked as a singer
38 MRI Brain MRI showed an almost missing right hemisphere with slight cortex along the skull; also the left thalamus was destroyed.
39
40 1999 Yearly, the patient had once or twice facial jerks. EEG showed left parietal foci. AED: phenytoin and clonazepam.
41 2003- The patient was seizure-free; but he slept a lot and had become apathetic and walking difficulties were obvious. The patient could not live alone anymore.
42 2005- The patient was aggressive and restless and kept on changing posture continuously. EEG showed ESES. AED: topiramate and phenytoin.
43 2006 The patient had several dogseizures (panting like a dog and walking, tachykardia, sweating).
44 2009 Clobazam was started and soon after that all dementia, psychotic and motor symptoms disappeared.
45 10 Phase 1 Phase 2 Phase Intensity of discharges PHT + CLO PHT + TPM CLB + TPM Calendar years
46 2012 The patient is pleasant, seizure free and lives alone. EEG showed focal left parietal foci Asuu serkun kanssa Edelleen käy päivätoiminnassa ja on omatoiminen Ei enää muistanut nimeäni!
47 Conclusion ESES is worth keeping in mind for a patient with structural brain abnormality and showing psychotic behavior and global functional decline. Pulmana on, että aiempina vuosina aikuisikäisille ei tehty rutiinisti unieeg-tutkimuksia
48 19-vuotias nonprogressiiviseen enkefalopatiaan liittyvä myokloninen status epilepsia Angelmanin oy (leimautumismutaatio 2009, molekyylikaryotyyppi normaali) 2010 LEV+VPA+Insomin Pitkiä myoklonia-poissaoloja ad 24 tuntia, jolloin tulee katsekontaktiin, mutta ei hallitse kehoaan Kohtauslääke auttaa? viiveellä Silmien peittämistä (paita päälle tai pois) seuraa tärinäkohtaus (bilateraalinen aaltosarja EEGssä) Huono vaste laajakirjoisille AED:lle 2010 jälkeen en ole tavannut, stiripentoli?
49 N 30-vuotias nainen Sikiöaikaisen aivoverenvuodon jälkitila Vaikea kehitysvamma, aktiivi epilepsia, alaraajapainotteinen cp, virtsatieinfektiot Yölliset tajuttomuuskouristuskohtaukset ja päiväaikaiset pitkät poissaolokohtaukset ovat tyyppioireita 2010 alkaen taidot ovat heikenneet Monilääkitty (OXC+TPM+VPA) Olen epäillyt ESES-oireyhtymää ja pyrkinyt huonolla menestyksellä purkamaan OXC
50 N 30-vuotias nainen 2014 menetti liikuntakykynsä, infektioita, levottomuutta, paljon päivystyskäyntejä kohtausten vuoksi DNR Sitten tk-lääkäri keksi tehdä vatsan uä:n ja totesi sakkaa rakossa Urologi määräsi katetroinnit ja tila koheni välittömästi
51 J 39-vuotias nainen Infantiili autismi ja varhain ilmennyt epilepsia, vaikea-asteinen kehitysvamma, 2-suuntainen mielialahäiriö, lievä diplegia (?) Laitoshoitoon varhain III/2014 levoton, ei nuku, itsetuhoinen, taj-kouristuskohtauksia 1-2/kk, vastaanotolla pyöritti koko ajan päätään pahan näköisesti
52 J, 39-vuotias nainen Lääkitys: VPA+LEV+Ketipinor+Propral+Losatrix Lisäsin CLB lääkitykseen Lähete pään MRI, nukutuksen aikana potilas meni elvytyskuntoon ja kuvantaminen peruuntui Lähete ravitsemusterapeutille, aloitettiin maidoton ja vähä-sokerinen dieetti V/2014
53 J, 39-vuotias nainen VI/2014 potilas vain nukkuu, vähensin LEV ja Ketipinor annosta I/2015 potilas oli levollinen ja oli ollut kohtaukseton dieetin aloituksen jälkeen, nukkuu hyvin, häntä voi kävelyttää
54 S, ANFLE, synt 2001 Äidillä vaikeahoitoinen epilepsia, vagusstimulaattori, monilääkitys, kehitysvamma, äiti kuoli vuotiaana pavor nocturnus, toistetusti ambulatorinen, iktaalinen EEG oli normaali Isoisä videoi kohtauksia, leuat naksuivat, nieleskely kuulosti eitoiminnalliselta
55 S, ANFLE, synt CLB 2010 OXC aiheutti ihottuman, vaihdettiin CBZ 2012 lisättiin Vimpat 2013 LEV, ZNG, VPA, asetatsoamidi Kunnes 4/2013 statuksen jälkeen melatoniini 3mg 2015 CBZ+VPA+Diamox ja melatoniini 3mg, oireeton
56 J, tuberoosi skleroosi, synt kk:n iässä infantiili spasmit Hoidettu kirurgisesti, Atkinsin dieetin avulla, sekä lääkkeillä (lukuunottamatta felbamaattia?) 2014 uusin lääke Fycompa johti kahden annoksen jälkeen tehohoitoon
57 J, tuberoosi skleroosi, synt 2007 Autistinen, vaikea-asteinen kehitysvamma, unipulmat, kävelyvaikeudet liittyen lääkehoitoihin, onneton Äiti ehdotti Sativexia 8/2014 2/2015 lääkityksenä on Sativex kahdesti/vrk + Frisium 20mg/vrk Poika on iloinen ja tulee kontaktiin
58 J, tuberoosi skleroosi, synt 2007 Öisin on satunnaisia toonisia kohtauksia
59 Yleisperiaatteita 2 lääkettä auttaa paremmin kuin 4 lääkettä Epilepsian tyypittäminen on A ja O Hoidon tavoitteena on kiva elämä ilman lääkkeiden haittoja Ikääntyessä lääkkeiden haitat kasvavat?
60 Kun mikään ei auta Unihäiriö, infektiot ja antibioottihoidot, kivuliaisuus, limaisuus, aliravitsemus tai jopa ummetus voivat tilapäisesti huonontaa tilannetta. Turvattomuuden tunne potilaalla voi lisätä kohtauksia. Muutto tuetumpaan palvelukotiin voi auttaa tilanteessa.
61 Kun mikään ei auta Monivammaisen potilaan päiväohjelma saattaa olla liian raskas. Koulu- tai päivätoimintataksin aikataulu saattaa vaatia liian varhaisen potilaan herättämisen, ja tämä altistaa heräämisvaiheen kohtauksilla, ja yrityksistä huolimatta potilas ei onnistu nukahtamaan illalla riittävän aikaisin.
62 Kun mikään ei auta Lääkitys ei ole paras mahdollinen tai jopa tilannetta pahentava/väärä potilaan nykyisessä epilepsiatyypissä. EEG-tutkimuksen ja joskus myös magneettikuvauksen päivittäminen voi olla tarpeen. Potilas ei sairasta epilepsiaa ja kohtausten taustalla on muu elimellinen tai psyykkinen tekijä.
63 Toiminnalliset kohtaukset Lienevät yhtä yleisiä kuin valtaväestöllä (lievä-vaikea kv) Syvästi kehitysvammaisilla lienee eniten ylidiagnostiikkaa
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotLasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset
Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna
Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotEpilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotLapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät. Henna Jonsson HYKS LNS
Lapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät Henna Jonsson HYKS LNS 10.2.2014 Määritelmistä Epilepsiaoireyhtymä? Tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa, lisätutkimusten tarpeen sekä ennusteen arvioinnissa,
LisätiedotKurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia
Kurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa 24.3. 2018 Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia LIISA METSÄHONKALA, LASTENNEUROLOGI Epilepsia sairautena epilepsia ei ole yksi sairaus vaan monta erilaista
LisätiedotEpilepsia Rettin oireyhtymässä
Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN AJOKYVYN ARVIOINTI. Maria Arvio, LKT, kehitysvammalääketieteen professori, lastenneurologian erikoislääkäri
KEHITYSVAMMAISEN AJOKYVYN ARVIOINTI Maria Arvio, LKT, kehitysvammalääketieteen professori, lastenneurologian erikoislääkäri EI SIDONNAISUUKSIA DIAGNOSTISET KRITEERIT Henkilön ÄO< 70 standardoiduissa älykkyystesteissä
LisätiedotPaikallisalkuiset epilepsiat
Epilepsiaoireyhtymien evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Paikallisalkuiset epilepsiat Liisa Metsähonkala HUS Paikallisalkuisen epilepsian evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Epidemiologiaa Geneettiset paikallisalkuiset
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotMaria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri
RONNIN KYLÄLLÄ TEHDYSTÄ TUTKIMUKSEST A TYÖKALUJA ARJEN KEHITYSVAMMA TYÖHÖN Maria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri MIKSI TARVITAAN TUTKIMUSTA? 1. jotta ymmärrämme ihmisiä, joiden
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
LisätiedotMihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää?
Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää? Tuula Lönnqvist Lastenneurologian dosentti HYKS LNS Neurologian toimiala / Lastenneurologian konsultaatioyksikkö Seminaari:
LisätiedotValproaatinsikiöaikaiset vaikutukset
Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset Suomen Epilepsiaseuran koulutustilaisuus 19.3.2015 Mari Videman, lastenneurologian el, Konsultaatioepilepsiavastaanotto, LNS Valproaatti Rakenteeltaan yksinkertainen
LisätiedotMikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS
Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014 Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä on epileptinen kohtaus? Ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta
LisätiedotKUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA
KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä
LisätiedotAikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS
Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotFertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia?
Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS 15.10.2014 Valproaatin käytön rajoituksia naisilla ja tytöillä
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown
LisätiedotYleistä epilepsiasta. Marja Nylén
Yleistä epilepsiasta Marja Nylén 11.4.2019 Esityksen sisältö Minkälainen sairaus epilepsia on? Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia 1) Psyykkiset liitännäisoireet 2) Tiedonkäsittelyn eli kognition ongelmat
LisätiedotKun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus
Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä
Lisätiedotakuutti symptomaattinen kohtaus
SULAT-vuosikokous 28.1.2016 Tuire Lähdesmäki LT, Lastentautien ja lastenneurologian el Kliininen opettaja, Lastenneurologia Lasten ja nuorten klinikka, TYKS tuiolla@utu.fi KOURISTAVA LAPSI Epileptinen
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset)
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotKohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista
Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista 19.5.2017 Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus LL Harri Arikka Lastenneurologian erikoislääkäri vs. vastuualuejohtaja VSSHP Lasten ja nuorten
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotRaskauden ajan seuranta. Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015
Raskauden ajan seuranta Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015 Sidonnaisuudet päätyönantaja: HUS asiantuntijapalkkio: Eisai, Epilepsialiitto luentopalkkio: UCB, Fennomedical, Orion koulutuskulut: UCB,
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotAspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa
Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa Pirjo Laatikainen Neuropsykiatrinen valmentaja Aspergerin oireyhtymä Neurobiologinen keskushermoston
LisätiedotVuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat
Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät. Virpi Tarkiainen
Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät Virpi Tarkiainen Toimintalinjaukset vuoteen 2020 Vahvistaa epilepsiayhteisöä. Edistää arkiselviytymistä sekä hoidon ja tukipalveluiden saatavuutta. Kansantajuistaa
LisätiedotEPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta
EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on
LisätiedotEpilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus
Kehitysvammaisuus Eija Gaily Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Epilepsian lääkehoito aloitetaan epilepsiatyyppiin tai -oireyhtymään sopivalla ensisijaislääkkeellä. Kehitysvammaisuuden etiologia
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotEpilepsian hoito mitä uutta
Epilepsian hoito mitä uutta Ritva Paetau lastenneurologi 26.4.2018 Esityksen sisältö: 1) Epilepsia 2) Vaikea epilepsia 3) Harvinaisepilepsiat 4) Epilepsian lääkehoito 5) Epilepsian muut hoitomahdollisuudet
LisätiedotNiemann-Pick tyyppi C monenlaisia oireita ja löydöksiä. Aki Hietaharju, TAYS Kalastajatorppa
Niemann-Pick tyyppi C monenlaisia oireita ja löydöksiä Aki Hietaharju, TAYS Kalastajatorppa 31.10.2018 Niemann-Pick A, B ja C Periytyvät autosomeissa resessiivisesti Lysosomaalisia kertymäsairauksia A
LisätiedotEpilepsia Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS
Epilepsia 2016-2017 Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS Tavoi&eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat par6aaliset kohtaustyypit. Osaa tunnistaa pitki&yneen epilep6sen
LisätiedotKehitysvammainen terveyskeskuksen potilaana. Marja-Leena Hassinen
Kehitysvammainen terveyskeskuksen potilaana Marja-Leena Hassinen 22.1.2013 Potilas/asiakas/kohtaaminen Tk osaa kohdata erilaisia ihmisiä: -lapsia: rauhallisesti, vakaasti, lämpimästi- huoltaja vastaa hoidosta
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotEpilepsia. ajokyky. epilepsialiitto
Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan
LisätiedotAktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS
Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS Kohtaus Miksi aktivaatioita? EEG Kohtaus Kohtaus Taustatoiminnan arvioiminen Normaalien ja epileptiformisten
LisätiedotVuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti
Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotOpas epilepsian hoidosta
Opas epilepsian hoidosta 21/12/2011 Epilepsia- työryhmä HYKS Neurologian klinikka Epilepsialääkkeet ja käytetyt lyhenteet yleistyneet kohtaukset valproaatti (VPA) topiramaatti (TPM) levetirasetaami (LEV)
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo
Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotEEG ja Epilepsia. Usko Huuskonen KNF-lab/OYS
EEG ja Epilepsia Usko Huuskonen KNF-lab/OYS MITÄ EEG ON Aivokuoren sähköistä toimintaa Aivoissa on 100 miljardia hermosolua Näillä 1000-10000 yhteyttä toisiin soluihin = hermoverkko Hermoverkon lepotoimintaa
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
LisätiedotNeurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012
Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012 Anna-Elina Lehesjoki, LKT Professori, tutkimusjohtaja Neurotieteen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Lääketieteellisen genetiikan
LisätiedotKliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio
Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia
LisätiedotEPILEPSIA OSANA ERITYISKOULUN OPPILAIDEN ARKEA Opas Marjatta-koulun arkeen
EPILEPSIA OSANA ERITYISKOULUN OPPILAIDEN ARKEA Opas Marjatta-koulun arkeen Mari Jokela Opinnäytetyö, syksy 2015 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Jokela,
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotEPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN
EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotSUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA
SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA Sini Vanhanen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotToiminta- kertomus 2015. Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö)
Toiminta- kertomus 2015 Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö) Sisällysluettelo Taustatietoa epilepsiasta... 1 Lasten epilepsiayksikkö...
LisätiedotKai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1
Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri
LisätiedotAstman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa
Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika
LisätiedotKäyttäytymisanalyysi aggressioongelmallisen. suunnittelussa. mth Kai Fabrin EVA- yksikkö, Pitkäniemen sairaala, TAYS
Käyttäytymisanalyysi aggressioongelmallisen nuoren hoidon suunnittelussa mth Kai Fabrin EVA- yksikkö, Pitkäniemen sairaala, TAYS Käyttäytymisanalyysistä lyhyesti B. F. Skinner ja radikaali behaviorismi
LisätiedotKohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä
Katsaus KAI ERIKSSON, JUKKA PELTOLA JA REETTA KÄLVIÄINEN Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Epilepsia on etiologialtaan, alkamisiältään, ilmiasultaan ja ennusteeltaan erittäin
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotAttentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa
Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotVagushermon stimulointihoito-opas
Vagushermon stimulointihoito-opas Lapsille ja erityistarpeisille potilaille, jotka sairastavat lääkeresistenttiä epilepsiaa EN_VNS_KIDS.indd 1 20/06/2016 09:10 EN_VNS_KIDS.indd 2 20/06/2016 09:10 Tämän
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotEpilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)
Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotMyyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky
Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotErja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen
Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja
LisätiedotLÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA
LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO
Aivoverenkiertohäiriöt ja Epilepsia Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Terminologiaa Akuutit symptomaattiset epileptiset kohtaukset Viikon kuluessa
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotVanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana
Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto
LisätiedotJonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotEPILEPSIA. Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille
EPILEPSIA Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille Teresa Korkala - Vaasan ammattikorkeakoulu 2014 Vaasan keskussairaala - Lastenneurologian yksikkö Sisällysluettelo: Johdanto...
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotAmbulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)
Ambulatorinen suppea yöpolygrafia Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Sisällysluettelo Mitä tauteja suppealla yöpolygrafialla tutkitaan? Lyhyesti
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotEPILEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI
EPILEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOHTAUSLÄÄKKEEN ANNON OHJAUSVIDEO Joanna Lindroos Krista Marttila Tiia Mantere Opinnäytetyö syksy 2017 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)
LisätiedotEpilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy
Mitä muuta tarvitaan kuin lääkehoitoa ja miksi? Epilepsiaa sairastavan toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy
Lisätiedot