Epilepsia Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Epilepsia Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS"

Transkriptio

1 Epilepsia Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS

2 Tavoi&eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat par6aaliset kohtaustyypit. Osaa tunnistaa pitki&yneen epilep6sen kohtauksen kliiniset piirteet ja aloi&aa sen hoidon.

3 Tavoi&eet Epilepsian lääkehoidon periaa&eet. Epilepsian hoidon työnjako erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.

4 Mikä on epileptinen kohtaus?

5 Epilepsian määritelmiä Epilep6nen kohtaus = ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu liiallisesta ja synkronoidusta hermosolujen poikkeavasta sähköisestä toiminnasta laajuudeltaan vaihtelevalla aivoalueella. Epilepsia = sairaus jossa aivoilla on pitkäaikainen taipumus synny5ää epilep6siä kohtauksia ja jossa saa&aa olla myös neurologisia, kogni6ivisia, psyykkisiä tai sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia sairauteentsa lii&yen tai sen seurauksena. Kälviäinen et al: Epilepsia, DUODECIM, 2016

6 Epilepsian määritelmä 1. Ainakin kaksi al6steetonta kohtausta, jotka tapahtuvat yli 24 h välein. 1. Kuvauksen perusteella sopivat epilep6siksi. 2. Muut syyt (sydänperäiset) poissuljetut. 2. Ainakin yksi kohtaus ilman al6ste&a ja aivoissa tode&u pitkäaikainen al6stava tekijä (MRI, eeg). 3. Epilepsiaoireyhtymät. Kälviäinen et al: Epilepsia, DUODECIM,

7 Diagnoosi Kuvaus kohtauksesta mieluiten silminnäkijän kuvaus Aivojen kuvantaminen (TT tai MRI) EEG kohtausluokittelussa/ epilepsian tyypin tarkentamisessa erotusdiagnostiikassa, normaalius ei poissulje epilepsiaa

8 Epilepsian yleisyys 10 % väestöstä à epileptinen kohtaus Prevalenssi n. 1% väestöstä Suomessa :lla vaikeahoitoinen epilepsia Lapsia 5000 Jatkuva lääkitys Insidenssi aikuisväestössä n / Pyörtymisen prevalenssi yli 45 v. arvioitu 19% (Chen ym. Am J Med 2006) Pyörtymisen insidenssi ad 27% terveistä kyselytutkimuksessa (Brignole ym. 2001)

9 EPILEPSIOIDEN SYITÄ RAKENTEELLISIA Aivovamma Aivoverenkiertohäiriö Aivotulehdus Aivojen rappeutuminen Hippokampuskleroosi Aivokasvaimet Aivojen kehityshäiriöt Aivoverisuonten epämuodostumat GENEETTISIÄ Poissaoloepilepsiat Nuoruusiän myoklonusepilepsia Imeväisiässä alkava vaikea myoklonusepilepsia Neuronaaliset seroidilipofuskinoosit Unverricht-Lundborgin tauti Tuberoosiskleroosi

10 EPILEPSIAN SYYT SUOMESSA Epilepsian syy Kallovamman aiheu&ama aivovamma 10 Synnytyksen aikainen aivovaurio 10 Aivoverenkiertohäiriön jälki6la 6 Keskushermoston tulehduksen jälki6la 5 Aivokasvaimet 3 Muut aivosairaudet 5 Tuntematon syy 61 Yleisyys sataa po6lasta kohden Duodecim terveyskirjasto, 2015: Epilepsia aikuisella

11 EROTUSDIAGNOSTIIKKA Synkopee Kardiologiset syyt TIA Toiminnalliset

12 Synkopee h&ps:// Lyhytkestoinen, rii&ämä&ömästä verenkierrosta johtuva tajunnanmenetys. Vasovagaalinen sydänperäinen Nopea alku (presynkope) Nopea toipuminen.

13 Epilepsian luokittelu Paikallisalkuinen (fokaalinen) epilepsia 60% yleisin aikuisilla, haitallisempi aivoille voi aiheuttaa hermosolujen tuhoa, voi liittyä huomattavat ja etenevät kognitiiviset haitat aivojen paikallinen vaurio à hermosolujen poikkeva ärtyvyys à epilepsia Yleistynyt (talamokortikaalinen) epilepsia 40% alkaa tavallisesti lapsuudessa tai nuoruudessa normaalin hermoverkoston hermosolujen poikkeava ärtyvyys ei hermosolujen vaurioitumista eikä kognitiivisia haittoja

14 Paikallisalkuiset (partial onset) 1. YKSINKERTAISET (simple partial) 1. motorisia oireita. - raajakouristelu, ääntely/puheen pysähtyminen, katseen/pään/vartalon asento. 2. aistioireita. - näkö- tai kuuloaistimus, huimaus, haju, maku. 3. autonomisia oireita. - vatsatuntemukset, sydämentykytys, hikoilu, syljen eritys, punastuminen. 4. psyykkisiä oireita. - muistihäiriö, ennen koetun tunne, pelko, ahdistus, harhat, ymmärryksen häiriö.

15 Paikallisalkuiset (partial onset) h&ps:// h&ps://youtu.be/n20bxtc0rao

16 Paikallisalkuinen kohtaus Yleistyvä paikallisalkuinen kohtaus

17 Primaaris6 yleistyvät (primary generalised) Tajunnan menetys ilman ennakkovaroitusta Suoraan yleistynyt toonis- klooniset Taju&omuuskouristus- kohtaus Tooniset, klooniset, atoniset myokloniat Kouristus 30 s - 2 min Kieleen pureminen Virtsan tai ulosteen inkon6nenssi Pos6ktaalinen sekavuus ja jälkiväsymys (15 min- 30 min- tunteja)

18 Primaaris6 yleistyvät Poissaolokohtaukset (absence) Lapsuusiän poissaoloepilepsia Nuoruusiän poissaoloepilepsia filmi poikki sekunteja

19 Primaaris6 yleistyvät Nuoruusiän myoklonusepilepsia Aamuiset myokloniset nykinät à 3 v à Yleistyvät toonis- klooniset kohtaukset (80-95 %) Usein aamulla herätessä tai yöllä Voivat alkaa myoklonisilla nykinöillä Poissaolokohtauksia % v alkamisikä EEG diagnos6nen

20 Lisää videoita h&ps://youtu.be/obbg1bft26q h&ps://

21 Ensikouristaja päivystyksessä Kohtauskuvaus, muista kirjata yksityiskohtaises6! Laboratoriotes6t, ns kouristajan tutkimukset: Pvkt, ALAT, crp, NTP, Ca- ion, gluk EKG Pään kuvantaminen Seuranta 6 h Ajokielto, ja lähete jatkotutkimuksiin (paitsi jos )

22 Status epilep6cus > 5 minuuna kestävä epilep6nen kohtausà hoida kuin uhkaava status epilep6cus. Jos kestää yli 30 min, komplikaa6oriski lisääntyy Varhaisella hoidolla voidaan estää Epilep6nen kohtaus, jonka sammutus pe&ää.

23 Lääkityksen indikaatiot Aloitetaan välittömästi diagnoosin jälkeen, kun kohtauksen uusiutumisriski on ilmeinen: 1-2 vuoden aikana on ollut kaksi tai useampia epileptisiä kohtauksia ilman selkeitä altistavia tekijöitä symptomaattinen epilepsiaoire aivoinfarktin, aivovamman, dementian, tuumori jne nuoruusiän/juveniili myoklonusepilepsia, (JME, NME, Janz) anamneesi ja EEG-löydös

24 Lääkehoidon periaabeet Yhdellä lääkkeellä vähitellen annosta nostaen. Pyritään yksinkertaiseen lääkehoitoon Epilepsian lääkehoidossa niukka näyttö polyterapiasta/ lääkeyhdistelmistä hyötymisestä

25 1978 fenobarbitaali fenytoiini etosuksimidi karbamatsepiini valproaatti bentsodiatsepiinit 2008 vigabatriini lamotrigiini okskarbatsepiini gabapentiini topiramaatti tiagabiini levetirasetaami pregabaliini tsonisamidi rufinamidi lakosamidi 2015 eflikarbatsepiini re6gabiini perampaneeli

26 Lääkkeen valinta epilepsiassa potilas epilepsia lääkkeet ikä sukupuoli Raskaussuunnitelmat muut perussairaudet motivaatio lääkehoitoon lääkityshistoria henkilökohtaiset näkemykset uusi diagnoosi kohtaustyypit oireyhtymä vaikeusaste teho vaikutusmekanismi haittavaikutukset käyttömuodot farmakokinetiikka yhteisvaikutukset käyttöaiheet aloitusnopeus hinta

27 yleistynyt epilepsia paikallinen epilepsia Valproaatti (VPA) Lamotrigiini (LTG) Levetirasetaami (LEV) Topiramaatti (TPM) Poissaolokohtaukset: etosuksimidi Okskarbatsepiini (OXC) Karbamatsepiini (CBZ) Levetirasetaami Lamotrigiini valproaan Lisälääke: Klobatsaami (CLB) ja tsonisamidi (ZON) topiramaan Gabapen6ini (GBP) tsonisamidi Lisälääke: eslikarbatsepiini, GBP, CLB, lakosamidi, LTG, LEV, perampaneeli, pregabaliini, 6agabiini ja TPM, ZON

28 Epilepsialääkkeet on rajattu geneerisen substituution ulkopuolelle lääkkeiden biologisen samanarvoisuuden arviossa sallittu % vaihteluväli hyötyosuudessa ja imeytymisvaiheen nopeudessa äkillinen muutos -> status epilepticus-riski

29 Epilepsialääkkeiden keskushermostoon kohdistuvia haiboja Keränen, Holopainen. Duodecim, 2009.

30 Lääkkeiden haitat, esimerkkejä karbamatsepiini: maksaentsyymit : hepatiitti harvinainen kliinisesti merkityksetön nousu yleinen ( %, Pellock, 1987) verenkuvamuutokset: agranulosytoosi 1.4/10 6, aplastinen anemia 5/10 6 kliinisesti merkityksetön neutropenia ja leukopenia yleinen (10-20%)

31 Lääkkeiden haitat, esimerkkejä Valproaatti: vakavan maksareaktion riski lapsilla alle 2 v + polyfarmasia 1/500; (Dreifuss ym., 1987;1989); aikuisilla, monoterapia 1/ selittäjänä? POLG-mitokondriomutaatio Okskarpatsepiini Hyponatremia

32 Yhteisvaikutukset Tarkistus Pharmaca/Sfinx: Verenpainelääkkeet Warfariini HIV-lääkkeet E-pillerit Psyykenlääkkeet levetirasetaami, gabapentiini, pregabaliini uusista melko ongelmattomia, samoin topiramaatti pienillä annoksilla

33 Kohtauksille altistavat lääkkeet? yleensä voidaan käyttää tai suhteutetaan käyttöindikaatioon esim. antidepressiivit, ei vanhoja trisyklisiä depressiohoitoannoksilla, SSRI-lääkkeillä vaikutus suurella osalla potilaista ilm. kohtauksilta suojaava jos lääkkeen käyttösyy vahva, esim. neurolepteistä klotsapiini tarvittaessa aloitetaan/ tehostetaan epilepsialääkitystä

34 Lääkehoidon vaste 70% tulevat kohtauksettomiksi monoterapialla. 30% tarvitsevat kaksi tai useamman lääkkeen. Jos muutamalla lääkekokeilulla ei kohtauksettomuutta, mieti muita hoitoja. 16% vaikeahoitoisia epilepsioita. Yli kolmesta yhtaikaisesta lääkkeestä harvoin hyötyä. mieti muita hoitoja.

35 Vaikeahoitoinen epilepsia = krooninen epilepsia, refraktorinen epilepsia Epilepsian syy ei välttämättä kerro = kohtauksia edelleen lääkehoidosta (n. 2 lääkettä kokeiltu) huolimatta. Epilepsia määritellään vaikeahoitoiseksi, vaikka kohtauksia tulisi vain unesta tai niihin ei liittyisi tajunnanhäiriötä.

36 Status EpilepEcus (Käypä hoito)

37

38 Epilepsiakirurgia Epileptogeenisen alueen kirurginen poisto tai eristäminen kohtauslähtöalue on tarkas6 paikanne&avissa: Paras näy&ö leikkaushoidosta: Temporaalilohkoepilepsia+ mesiaalinen temporaaliskleroosi: teini- iässä alkavat tajunnanhämärtymisoireiset kohtaukset, joidenkin vuosien remissio lääkehoidolla, si&en lääkeresistenn 6lanne

39 VAGUS-HERMOSTIMULAATIO (VNS) vagus vaeltaja hermo autonomisen hermoston osa laajat hermotusyhteydet: vatsa, suolisto, keuhkot, perna, sydän, maksa, munuaiset, kurkunpää

40 VAGUS-HERMOSTIMULAATIO (VNS) ns. pallia6ivinen hoito: Kohtaukset ê, hyöty n. 50%:llla etuna lääkkeistä poikkeavat haitat: kurkunpään ärsytysoireet toimenpideriskit vähäiset generaa&orin pariston vaihto n. 5-7 vuoden välein

41 ajokyky 1. epileptiformisen kohtauksen à Henkilöajoneuvon ajokielto (ryhmä 1) à 3 kk 6 kk Raskaan kaluston kuljetuskielto ja ammattimaisen henkilöliikenteen kuljetuskielto (ryhmä 2)à 5 v. Ei koske pyörtymistä. Krapulapäivä kohtausaltisteena ei lyhennä ajokieltoa. Toistunut kohtaus tai epilepsiadiagnoosi 1. kohtauksen ja dg:tä tukevan muun tutkimusnäytön perusteella: 1 vuoden ajokielto (ryhmä 1) eli vuoden kohtaukseton aika ennen ajoluvan myöntämistä.

42 ...ajokyky Lääkepurun yhteydessä kohtaus à 3 kk lääkityksen entiselle tasolle palautuksen jälkeen. Lääkepurkuun eteneminen ei vaadi ajokieltoa. Muista ajoluvan arviossa: Muut sairaudet ja niiden vaikutus ajokykyyn. Ilmoitus Trafi:in aina jos ajokielto yli 6 kk!

43 Epilepsian hoitoketju Suomessa I taso II taso Perusterveydenhuolto oma lääkäri, erityisneuvola hoidolla kohtauksettomat potilaat Erikoissairaanhoito, keskussairaalat Diagnostiikka Ensikohtaus päivystykseen Lääkityksen aloitus ja seuranta, kuntoutustoimet, lääkityksen lopetus Vaikeahoitoiset epilepsiat kohtauksettomat potilaat, joilla raskauden suunnittelu ja seuranta

44 EPILEPSIAN HOITOKETJU SUOMESSA III taso Erikoissairaanhoito - yliopistosairaalat; video-eeg, neuroradiologia vaikea epilepsia epilepsiaan erikoistunut moniammatillinen työryhmä IV taso Epilepsiaan erikoistunut keskus - KYS ja HYKS; invasiivisen diagnostiikka (kallonsisäiset rekisteröinnit) epilepsiakirurgia vaikean epilepsia Kohtausrelapsi pitkän oireettoman vaiheen jälkeen on aihe uuteen neurologin konsultaatioon.

45 Ennusteesta Epilepsia tulkitaan parantuneeksi, kun henkilö on ohi&anut kyseisen oireyhtymän esiintymisiän tai kun on ollut ilman kohtauksia > 10 vuo&a kun on ollut ilman lääkitystä > 5 vuo&a. Yli puolessa lapsuusiällä alkaneista epilepsioista lääkitys voidaan purkaa pitkän (3-5 v) kohtaukse&oman jakson jälkeen. ILAE

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen

Lisätiedot

EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN

EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset)

Käypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä

Lisätiedot

Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia?

Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS 15.10.2014 Valproaatin käytön rajoituksia naisilla ja tytöillä

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen laitos, farmakologia Epileptisten kohtausten ja oireyhtymien jakoa (prevalenssi Suomessa noin 1%, 50000 potilasta)

Lisätiedot

Epilepsia Rettin oireyhtymässä

Epilepsia Rettin oireyhtymässä Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?

Lisätiedot

Epilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä

Epilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä Epilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus 20.3.2015 Helsinki Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion Pharma Oy,

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO

Aivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Aivoverenkiertohäiriöt ja Epilepsia Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Terminologiaa Akuutit symptomaattiset epileptiset kohtaukset Viikon kuluessa

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat partiaaliset kohtaustyypit Osaa aloittaa epileptisen kohtauksen hoidon Tuntee epilepsian lääkehoidon

Lisätiedot

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

Opas epilepsian hoidosta

Opas epilepsian hoidosta Opas epilepsian hoidosta 21/12/2011 Epilepsia- työryhmä HYKS Neurologian klinikka Epilepsialääkkeet ja käytetyt lyhenteet yleistyneet kohtaukset valproaatti (VPA) topiramaatti (TPM) levetirasetaami (LEV)

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia

Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia 1 2 Ikääntynyt ja epilepsia 3. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reina Roivainen LT, neurologian erikoislääkäri Valokuvat: Kuntoutusylilääkäri Martti Solismaa

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna

Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Raskauden ajan seuranta. Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015

Raskauden ajan seuranta. Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015 Raskauden ajan seuranta Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015 Sidonnaisuudet päätyönantaja: HUS asiantuntijapalkkio: Eisai, Epilepsialiitto luentopalkkio: UCB, Fennomedical, Orion koulutuskulut: UCB,

Lisätiedot

Aikuinen ja epilepsia

Aikuinen ja epilepsia Aikuinen ja epilepsia Reetta Kälviäinen 1 2 Aikuinen ja epilepsia 7. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reetta Kälviäinen, professori, neurologian erikoislääkäri Julkaisija: Epilepsialiitto Oppaan julkaisemista

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1)

Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1) Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1) Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS Unverricht-Lundborg-tauti Kuvattu Unverricht v. 1891 Eestissä ja Lundborg v. 1903 Ruotsissa Progressiivinen myoklonusepilepsia

Lisätiedot

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito

Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito Helena Jäntti Lääkäriyksikön vastuulääkäri KYS 9.4.2017 1 Tajuton potilas Anne-Mari Kantanen, LL, Neurologian erikoislääkäri. Akuuttineurologi, KYS Neurokeskus

Lisätiedot

akuutti symptomaattinen kohtaus

akuutti symptomaattinen kohtaus SULAT-vuosikokous 28.1.2016 Tuire Lähdesmäki LT, Lastentautien ja lastenneurologian el Kliininen opettaja, Lastenneurologia Lasten ja nuorten klinikka, TYKS tuiolla@utu.fi KOURISTAVA LAPSI Epileptinen

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Paikallisalkuiset epilepsiat

Paikallisalkuiset epilepsiat Epilepsiaoireyhtymien evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Paikallisalkuiset epilepsiat Liisa Metsähonkala HUS Paikallisalkuisen epilepsian evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Epidemiologiaa Geneettiset paikallisalkuiset

Lisätiedot

Lapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää

Lapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia 3. uudistettu painos, 2013 Kirjoittajat Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri

Lisätiedot

EEG ja Epilepsia. Usko Huuskonen KNF-lab/OYS

EEG ja Epilepsia. Usko Huuskonen KNF-lab/OYS EEG ja Epilepsia Usko Huuskonen KNF-lab/OYS MITÄ EEG ON Aivokuoren sähköistä toimintaa Aivoissa on 100 miljardia hermosolua Näillä 1000-10000 yhteyttä toisiin soluihin = hermoverkko Hermoverkon lepotoimintaa

Lisätiedot

Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS

Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014 Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä on epileptinen kohtaus? Ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Epilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy

Epilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy Mitä muuta tarvitaan kuin lääkehoitoa ja miksi? Epilepsiaa sairastavan toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy

Lisätiedot

Lapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät. Henna Jonsson HYKS LNS

Lapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät. Henna Jonsson HYKS LNS Lapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät Henna Jonsson HYKS LNS 10.2.2014 Määritelmistä Epilepsiaoireyhtymä? Tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa, lisätutkimusten tarpeen sekä ennusteen arvioinnissa,

Lisätiedot

Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset

Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset Suomen Epilepsiaseuran koulutustilaisuus 19.3.2015 Mari Videman, lastenneurologian el, Konsultaatioepilepsiavastaanotto, LNS Valproaatti Rakenteeltaan yksinkertainen

Lisätiedot

Epilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus

Epilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus Kehitysvammaisuus Eija Gaily Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Epilepsian lääkehoito aloitetaan epilepsiatyyppiin tai -oireyhtymään sopivalla ensisijaislääkkeellä. Kehitysvammaisuuden etiologia

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 5. päivänä

Lisätiedot

Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE

Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2013 OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Kuusi, Sanni

Lisätiedot

EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA

EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA Andrea Blomqvist & Elviira Kinnunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Verkko-opetuksen

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 29. päivänä

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012

Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012 Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012 Anna-Elina Lehesjoki, LKT Professori, tutkimusjohtaja Neurotieteen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Lääketieteellisen genetiikan

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Epilepsia ja työkyky. Juhani Ruutiainen

Epilepsia ja työkyky. Juhani Ruutiainen Epilepsia ja työkyky Juhani Ruutiainen Sidonnaisuudet LKT, neurologian dosentti, TY Vastaava ylilääkäri, kuntoutusjohtaja, Suomen MSliitto ry Erikoislääkäri, Kelan kuntoutustutkimuskeskus 1984 2006, Kuntoutuskeskus

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen

Lisätiedot

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex

Lisätiedot

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön

Lisätiedot

Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT

Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja

Lisätiedot

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Keskeiset ajankohtaiset asiat Ajokorttidirektiivit 2006/126/EY ja sen muuttamisesta annettu

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 29. päivänä

Lisätiedot

EPILEPSIA. Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille

EPILEPSIA. Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille EPILEPSIA Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille Teresa Korkala - Vaasan ammattikorkeakoulu 2014 Vaasan keskussairaala - Lastenneurologian yksikkö Sisällysluettelo: Johdanto...

Lisätiedot

Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä

Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Katsaus KAI ERIKSSON, JUKKA PELTOLA JA REETTA KÄLVIÄINEN Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Epilepsia on etiologialtaan, alkamisiältään, ilmiasultaan ja ennusteeltaan erittäin

Lisätiedot

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA

SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA Sini Vanhanen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan hoidon ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan hoidon ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan hoidon ohjaus sh Tuula Ala-Aho, Neurologian pkl, OYS ELÄMÄ HALLUSSA EPILEPSIAN KANSSA - epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen alueellinen koulutus 24.9.2014 Taustaa 1.1-31.8.2014

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 15. päivänä

Lisätiedot

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Liite 4 Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 4.

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Hanna Ansakorpi LT, erikoislääkäri Kliininen opettaja OYS, Neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia

Hanna Ansakorpi LT, erikoislääkäri Kliininen opettaja OYS, Neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia Anni Karppinen LL, erikoislääkäri OYS, Anestesia ja tehohoito anni.karppinen[a]ppshp.fi Hanna Ansakorpi LT, erikoislääkäri Kliininen opettaja OYS, Neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia Janne Liisanantti

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät. Virpi Tarkiainen

Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät. Virpi Tarkiainen Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät Virpi Tarkiainen Toimintalinjaukset vuoteen 2020 Vahvistaa epilepsiayhteisöä. Edistää arkiselviytymistä sekä hoidon ja tukipalveluiden saatavuutta. Kansantajuistaa

Lisätiedot

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät

Lisätiedot

Epilepsialääkkeet. 27. Epilepsialääkkeet

Epilepsialääkkeet. 27. Epilepsialääkkeet 27. Epilepsialääkkeet Epilepsialääkkeet Epilepsia on aivoperäinen kohtauksittain esiintyvä oire, joka liittyy aivosolujen epänormaaliin purkaustoimintaan ja johon liittyy usein EEG-muutoksia. Kohtauksen

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)

Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) Päivitetty 30.5.2016

Lisätiedot

Epilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit ja kliininen käyttö

Epilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit ja kliininen käyttö Tapani Keränen ja Irma Holopainen EPILEPSIA Epilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit ja kliininen käyttö Epilepsia käsittää monimuotoisen ryhmän oireyhtymiä, joiden yhteisenä nimittäjänä ovat epileptiset

Lisätiedot

KOIRIEN EPILEPSIA. mmyo Hanna Bragge

KOIRIEN EPILEPSIA. mmyo Hanna Bragge KOIRIEN EPILEPSIA mmyo Hanna Bragge 2005 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. EPILEPSIAN MÄÄRITELMÄ JA ERI MUODOT... 3 2.1 EPILEPSIATYYPIT JA NIIDEN TAUSTATEKIJÄT... 5 2.1.1 Idiopaattinen epilepsia... 6 2.1.2

Lisätiedot