Aikuinen ja epilepsia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuinen ja epilepsia"

Transkriptio

1 Aikuinen ja epilepsia Reetta Kälviäinen 1

2 2

3 Aikuinen ja epilepsia 7. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reetta Kälviäinen, professori, neurologian erikoislääkäri Julkaisija: Epilepsialiitto Oppaan julkaisemista on tukenut: Orion Pharma ISBN

4 Sisällys Mitä epilepsia on Miten epilepsia syntyy? Miksi epilepsiaa pitää hoitaa? Miten epilepsia todetaan Neurologin suorittama tutkimus Aivojen toiminnan häiriöiden tutkimukset epilepsiassa Aivojen rakenteellisten poikkeavuuksien tutkiminen epilepsiassa Minkä tyyppinen epilepsia on kyseessä.. 14 Missä kohtauksia aiheuttava alue sijaitsee? Miten epilepsiaa hoidetaan Lääkehoito Epilepsialääkkeen valinta kohtaustyypin mukaan Lääkehoidon toteutus Milloin lääkityksen voi lopettaa? Ensiapulääkitys Kirurginen hoito Epilepsiakohtauksen ensiapu Tajuttomuus-kouristuskohtaus Tajunnanhämärtymiskohtaus Minkälainen on epilepsian ennuste? Periytyykö epilepsia? Mitä epilepsiaan sairastunut voi itse tehdä Itsehoito Kohtauksille altistavat tekijät Luonnonlääkkeet ja vaihtoehtoishoidot.. 31 Miten epilepsia vaikuttaa päivittäiseen elämään Työ Moottoriajoneuvon kuljettaminen Hormonit, seksuaalisuus, raskauden ehkäisy Raskaus Asevelvollisuus Matkailu Saunominen, uiminen, veneily Sosiaalietuudet Epilepsialiitto ja epilepsiayhdistykset Keskeisintä epilepsiasanastoa Taulukot Taulukko 1: Epilepsian diagnostiikka Taulukko 2: Epilepsiakohtausten luokittelu Taulukko 3: Kohtauspesäkkeen paikantaminen kohtausoireiden perusteella Taulukko 4: Epilepsialääkkeet Kansikuva: Hellä Viljanen Muut kuvat: Epilepsialiiton kuva-arkisto Kiitämme Kuopion Epilepsiakeskusta/KYS yhteistyöstä Taitto: Aste Helsinki / Arja Latvaniemi Paino: Suomen Graafiset Palvelut 4

5 1. Mitä epilepsia on Epilepsia on huomattavasti yleisempää kuin ihmiset luulevat. Tämä johtuu siitä, että monet lääkityksellä kohtauksettomina pysyvät henkilöt eivät juuri puhu epilepsiastaan. Epilepsia on kuitenkin yleinen pitkäaikaissairaus, jota Suomessa tällä hetkellä sairastaa yksi kahdestasadasta aikuisesta ja yksi sadasta lapsesta. Epilepsia sinänsä ei useinkaan rajoita mahdollisuuksia viettää normaalia elämää. Sen sijaan ennakkoluulot ja asenteet saattavat tuoda mukanaan huomattavaa, usein turhaa painolastia. Avoin suhtautuminen omaan ja toisten epilepsiaan edistää ennakkoluulojen vähenemistä ja asiallisen tiedon leviämistä. Jos henkilö sairastuu epilepsiaan aikuisena, ei hyvässä hoidossa yleensä liity älyllisen toimintakyvyn heikentymistä. Epilepsiaa sairastavia ihmisiä löytyy kaikkialta yhteiskunnasta. Epilepsiaa voi sairastaa niin laitoksessa asuva vaikeasti kehitysvammainen kuin yritysjohtaja tai opiskelija. Epileptisellä kohtauksella tarkoitetaan poikkeavan purkauksellisen aivosähkötoiminnan seurauksena ilmeneviä ohimeneviä aivotoiminnan häiriöitä. Epileptinen purkaus saattaa levitä paikallisesta alkamiskohdastaan laajemmalle aivoissa tai yleistyä suoraan yli koko aivojen kuorikerroksen. Purkauksen sijainnista ja leviämisalueesta riippuu, minkälaisia oireita kohtauksen aikana ilmaantuu. Tavallisimpia kohtausoireita ovat tajunnan häiriöt, kouristelu, aistihäiriöt tai käyttäytymisen häiriöt. Kuka tahansa voi saada yhden epileptisen tajuttomuuskouristuskohtauksen elämänsä aikana esimerkiksi runsaan valvomisen, stressin, alkoholin tai joidenkin lääkeaineiden käytön seurauksena. Epilepsiasta voidaan puhua vasta, kun henkilöllä on taipumus saada ilman erityisiä altistavia tekijöitä kohtauksia toistuvasti. Miten epilepsia syntyy? Epilepsian syntymekanismit ovat erityisesti viime vuosina olleet epilepsiatutkimuksen keskeisenä mielenkiinnon kohteena. Yksiselitteisiä vastauksia kysymykseen, miksi toiset ihmiset sairastuvat epilepsiaan ja toiset eivät, ei kuitenkaan vielä voida antaa. Syntymekanismien tutkimista ja selittämistä vaikeuttaa epilepsioiden monimuotoisuus. Pääosa hyväennusteisista yleistyneistä epilepsiaoireyhtymistä alkaa jo lapsuus- tai nuoruusiällä ja osa niistä loppuu aikuisikään mennessä. Näistä epilepsioista käytetään myös nimitystä idiopaattinen eli itsesyntyinen yleistynyt epilepsia. Niiden taustalla vaikuttaa todennäköisesti hyvin selkeä perinnöllinen taipumus eikä tutkimustulosten perusteella ole todettavissa muuta syytä epilepsialle. Aivojen vaurioituminen voi sen sijaan johtaa paikallisalkuisen epilepsian syntyyn missä iässä tahansa. Tällöin epilepsiaa kutsutaan symptomaattiseksi, jos epilepsiaoireen aiheuttanut syy saadaan selville, ja todennäköisesti symptomaattisiksi niissä tapauksissa, joissa tutkimusmenetelmämme eivät vielä ole riittäviä syyn selvittämiseen. Perintötekijät vaikuttavat myös symptomaattisen ja todennäköisesti symptomaattisen epilepsian syntyyn. Epileptogeneesillä tarkoitetaan vaihetta, jonka aikana epileptinen oireisto kehittyy var- 5

6 sinaisen aivojen vaurioitumisen jälkeen. Tänä aikana aivoissa tapahtuu hermosolujen poikkeavaa uudelleenjärjestymistä. Hermosolujen muuttunut rakenne johtaa muuttuneeseen toimintaan. Hermosolujen ärtyvyys ja elimistön luonnollisten kiihdyttävien eli eksitatoristen välittäjäaineiden vapautuminen lisääntyvät. Keskushermoston hillitsevät eli inhibitoriset hermopäätteet toimivat aiempaa heikommin ja hillitseviä välittäjäaineita vapautuu tavallista vähemmän. Syntyy epätasapaino kiihdyttävien ja hillitsevien hermopäätteiden toiminnan välille. Tämä johtaa lopulta ilman altistavia tekijöitä ilmeneviin epileptisiin kohtauksiin. Kiihdyttävät välittäjäaineet ovat suurina annoksina vahingollisia hermosoluille ja aiheuttavat niiden tuhoutumista. Hermosolujen uudelleenjärjestäytymisen voi laukaista esimerkiksi lieväkin aivovamma syntymän yhteydessä tai mitättömältä tuntunut päänvamma elämän aikana. Varsinainen epilepsia kohtausoireineen voi siis alkaa vuosien, jopa vuosikymmenien kuluttua vammasta. Hoitamatonta epilepsiaa ei tulisikaan pitää vain sattumanvaraisesti toistuvina kohtauksina, vaan jatkuvana tai osalla potilaista jopa etenevänä tilana tai prosessina, jossa aivoissa tapahtuu haitallisia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia myös kohtausten välillä. Hoitamattomat epilepsiakohtaukset lisäävät myös tapaturmariskiä ja voivat pitkittyä. Pitkittyessään epilepsiakohtaukset voivat olla jopa hengenvaarallisia. Epileptisen prosessin kulkuun ja epilepsian ennusteeseen voidaan vaikuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitetulla tehokkaalla hoidolla. Miksi epilepsiaa pitää hoitaa? On perusteltua olettaa, että epileptogeneesi ei lopu ensimmäisten kohtausten tapahduttua, vaan että se hoitamattomana jatkuu etenevänä tilana niin, että kohtaukset tihenevät ja vähitellen ilmenee myös kohtausten väliaikoina aivotoiminnan häiriöitä. Sekä epileptiset kohtaukset että kohtausten välinen purkaustoiminta voivat aiheuttaa aivojen soluvaurioita ja kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemistä. Toisaalta aivoissa tapahtuu suojaavien mekanismien aktivoitumista kohtauksien estämiseksi. Myös nämä kohtauksilta suojaavat mekanismit saattavat haitata normaalia aivotoimintaa. 6

7 2. Miten epilepsia todetaan Neurologin suorittama tutkimus Epilepsiadiagnoosi perustuu potilaan oireisiin eikä niinkään muiden tutkimusten antamiin tuloksiin. Esimerkiksi aivosähkökäyrä tai aivojen kuvantamistutkimus voivat olla täysin normaaleja, ja henkilöllä on silti hoitoa vaativa epilepsia. Kohtausmaisia oireita selvitettäessä potilaan itsensä antama kuvaus oireestaan on tärkeä, mutta epilepsiakohtauksen nähneen silminnäkijän kuvaus vieläkin tärkeämpi. Lääkärin olisi tavoitettava henkilökohtaisesti kohtauksen nähnyt henkilö, jotta mahdollisimman tarkka kuvaus kohtauksesta saataisiin diagnoosin perustaksi.tavallisin epileptisestä kohtauksesta silminnäkijäkuvauksen perusteella erotettava oire on pyörtyminen. Pyörtymistä edeltää usein altistava tekijä: fyysinen tai psyykkinen stressi tai kova kipu. Se ilmenee usein seistessä. Tajunnanmenetys on hyvin lyhytaikainen ja siihen liittyy korkeintaan muutama lihasnytkähdys tai ei lainkaan kouristeluja. Pyörtymisen jälkeen henkilöllä ei ole hämärätilaa. Pyörtymisessäkin virtsa tai uloste voivat mennä alle, mutta kieleen puremisen on todettu erittäin vahvasti viittaavan epileptiseen kohtaukseen. Lääkärin haastattelussa selvitetään muut aiemmat sairaudet ja esimerkiksi tiedot kaikista mahdollisista aivoihin kohdistuneista vammoista. Myös suvussa esiintyvistä sairauksista, potilaalla ja suvussa esiintyneistä lapsuusiän kuumekouristeluista ja potilaan varhaiskehitykseen liittyvistä tiedoista on apua selvitettäessä kohtauksen syytä. Lääkäri suorittaa myös potilaan kliinisen tutkimuksen, jossa käydään läpi sekä yleistila lähinnä verenkierto- ja hengityselimistön suhteen että täydellinen neurologinen tutkimus. Muutokset yleistilassa voivat viitata kohtausoireen muuhun kuin epileptiseen syyhyn. EEG:llä mitataan aivojen sähköistä toimintaa. Pään iholle asetetut elektrodit välittävät tiedon käyrinä, jotka tulostuvat joko paperille tai nykyaikaisissa laitteissa tietokoneen näyttöruudulle. 7

8 Kaikilta potilailta otetaan joka tapauksessa myös sydänkäyrä sekä epäselvissä tapauksissa selvitetään tarkemmin kohtausten mahdollista sydänperäistä syytä. Neurologisessa tutkimuksessa ilmenevien poikkeavuuksien perusteella voidaan tehdä päätelmiä kohtauspesäkkeen sijainnista aivoissa. Useilla epilepsiapotilailla neurologinen tutkimus on kuitenkin kohtausten välillä täysin normaali. Laboratoriokokeilla tarkistetaan, ettei epileptisten kohtausten takana ole aineenvaihdunnallisia tai hormonaalisia häiriöitä, jolloin kyse onkin muusta sairaudesta kuin epilepsiasta. Esimerkiksi kilpirauhasen toiminnan häiriöissä sekä suolaja sokeritasapainon häiriöissä voi oireina esiintyä epileptisiä kouristelukohtauksia. Joskus keskushermostotulehduksen poissulkemiseksi otetaan selkäydinnestenäyte. Näytteenotto on turvallinen toimenpide. EEG paikallisalkuisessa epilepsiassa: piikkipesäke oikeassa ohimolohkossa. EEG yleistyneessä epilepsiassa: yleistynyt purkaus nuoruusiän myoklonusepilepsiassa. Aivojen toiminnan häiriöiden tutkimukset epilepsiassa Aivosähkökäyrätutkimuksessa (EEG) rekisteröidään isoaivokuoren sähköistä toimintaa. EEG auttaa epilepsiadiagnoosin tekemisessä ja epilepsiatyypin tunnistamisessa. Sen vuoksi jokaiselta uudelta potilaalta otetaan EEG. EEG:llä voidaan arvioida hoidon vaikutusta ainoastaan yleistyneissä poissaolokohtauksissa, joissa EEG saattaa normaalistua onnistuneen hoidon vaikutuksesta. Paikallisalkuisessa epilepsiassa lääkkeen vaikutus ei näy EEG:ssä ja tässä mielessä EEG:n seuraaminen rutiininomaisesti ei ole tarpeen. Diagnoosin asettamisen jälkeen uutta EEG:tä tarvitaan, jos kohtaustilanne tai kohtaustyyppi muuttuvat olennaisesti. Lisäksi EEG:tä tarvitaan paikallisalkuisissa epilepsioissa paikantamaan kohtauksia aiheuttavaa aivojen aluetta etenkin kirurgista hoitoa suunniteltaessa. Lääkehoidon lopetuksessa EEG:n merkitys on epäselvä, mutta useimmiten EEG tarkistetaan ennen lääkehoidon purkamista. EEG:n herkkyyttä todeta epilepsiaan kuuluvia muutoksia voidaan lisätä syväänhengittämisellä eli hyperventilaatiolla (tutkittava hengittää mahdollisimman syvään kolmen minuutin ajan hoita- 8

9 jan valvonnassa) ja valoherkässä epilepsiassa vilkkuvalolla. Myös vireystason lasku ja uni tehostavat poikkeavaa EEG-löydöstä. Tämän vuoksi epilepsiaa diagnosoitaessa käytetään joskus myös valvottamisen jälkeen nauhoitettua unenaikaista EEGrekisteröintiä (ns. unideprivaatio-eeg). Epileptisen pesäkkeen paikantaminen EEG:n avulla tulee kyseeseen niissä tapauksissa, joissa harkitaan kirurgista hoitoa. Perinteisen pään iholta rekisteröidyn, runsaan puoli tuntia kestävän EEG:n ohella käytetään ympärivuorokautista eli ns. pitkäaikais-eeg-rekisteröintiä, video-eegrekisteröintiä, erikoiselektrodeja ja epilepsialääkkeiden vähentämistä EEG-nauhoitusten aikana. Video-EEG-tutkimuksessa pitkäaikais-eegseurannan lisäksi käytetään potilaan jatkuvaa videokuvausta, jolloin voidaan tarkalleen selvittää aivosähkökäyrämuutosten ja kohtausoireiden keskinäistä suhdetta. Erityistapauksissa käytetään kallonsisäisiä rekisteröintejä jo- Taulukko 1) Epilepsian diagnostiikka Selvitettävät asiat Miten selvitetään 1. Kohtauskuvaus kohtauksenaikaisista oireista paikallistamaan kohtauksen lähtökohtaa aivoissa kohtauksesta toiseen 2. Kohtaustyyppi tai -tyypit 3. Epilepsiaoireyhtymä 4. Epilepsian syy (Etiologia) kohtaustyyppi häiriöpesäkkeen sijainti aivoissa silloin kun se on mahdollista EEG-löydöksen sekä mahdollisten muiden piirteiden perusteella epilepsiaoireyhtymä ennusteeltaan tunnettu epilepsiaoireyhtymä joskus geenitutkimuksella vai todennäköisesti symptomaattinen epilepsia aiheuttanutta sairautta (esimerkiksi aivokasvainta) 5. Toimintakyky tai ajokyky) muutos, tarvittavat tukitoimet ja kuntoutus 9

10 ko ennen leikkausta tai leikkauksen yhteydessä. Muita erityistapauksissa epilepsiadiagnostiikassa käytettyjä neurofysiologisia tutkimuksia ovat herätevastetutkimukset ja magnetoenkefalografia. Epileptisiä kohtauksia aiheuttavan aivoalueen aineenvaihdunnasta, verenvirtauksesta ja hermoston välittäjäaineiden toiminnasta saadaan tietoa ns. isotooppikuvauksilla eli positroniemissiotomografialla (PET) ja yksifotoniemissiotomografialla (SPECT). Magneettikuvauslaitteella tehtävä spektroskopiatutkimus auttaa aivoalueen puolen määrittämisessä. Nämä tutkimukset tulevat siis kyseeseen lähinnä tapauksissa, joissa harkitaan kirurgista hoitoa. Aivojen toimintaa voidaan tutkia myös neuropsykologisella tutkimuksella. Tutkimuksessa kartoitetaan potilaan yleistä kognitiivista suorituskykyä eli tietojen ja aistihavaintojen käsittelyä, oppimista, muistia ja tarkkaavaisuutta sekä näissä mahdollisesti ilmeneviä häiriöitä. Epilepsian perussyy saattaa aiheuttaa erityishäiriöitä, mutta myös idiopaattisessa ja todennäköisesti symptomaattisessa epilepsiassa on todettu kognitiivisia vaikeuksia. Yleistyneissä epilepsioissa saattaa ilmetä tarkkaavaisuuden häiriöitä, kun taas muistin kannalta tärkeissä ohimolohkon sisäosissa oleva kohtauksia aiheuttava alue voi aiheuttaa sanallisen muistin tai näkömuistin häiriöitä. on tärkeää, että valvova hoitaja testaa potilaan reagointia, puhetta, muistia ja kuvailee kohtausoireita video-nauhalle. 10

11 Epilepsiaa sairastavat ihmiset tuovat usein esille huolen muistin heikentymisestä sairastumisen jälkeen. Kuitenkin seurantatutkimuksissa on todettu muistin heikentymistä vain pienellä osalla potilaista ja heikentymisen aste on yleensä lievää. Muistamisen tehokkuuteen vaikuttavat lisäksi mieliala, tarkkaavaisuus, keskittyminen sekä kiinnostus muistettavaan asiaan. Muistamista voi ongelmia havaitessaan tehostaa erilaisilla muististrategioilla, joista saa tietoa esimerkiksi neuropsykologeilta. Neuropsykologisen testauksen avulla voidaan seurata lääke- tai leikkaushoidon vaikutusta suorituskykyyn. Testaus antaa arvokasta tietoa myös työkyky-, ajokyky- ja kuntoutusarvioissa. Neuropsykologisen tutkimuksen tarve arvioidaan yksilökohtaisesti, rutiininomaisesti sitä ei kaikille tehdä. Aivojen rakenteellisten poikkeavuuksien tutkiminen epilepsiassa Epileptiset kohtaukset eivät siis ole sairaus vaan oire. Oireen taustalla voi olla muu aivosairaus, jolloin puhumme symptomaattisesta epilepsiasta. Jokainen yhdenkin epileptisen kohtauksen saanut henkilö on tutkittava syyn selvittämiseksi ja hoitamiseksi. Symptomaattinen epilepsia voi johtua sikiökaudella tai synnytyksen yhteydessä syntyneestä aivovauriosta, synnynnäisestä aineenvaihduntahäiriöistä, aivokudoksen tai aivoverisuonten kehityshäiriöstä, aivokasvaimesta, aivovammasta, aivoverenkiertohäiriöstä tai aivotulehduksen jälkitilasta. Symptomaattisen epilepsian syyn selvittäminen on tärkeää, sillä varsinkin aivokasvaimien ja verisuoniepämuodostumien kohdalla epileptinen kohtaus voi olla ensioire leikkaushoidon vaativasta aivosairaudesta. Syyn selvittäminen tapahtuu aivojen kuvantamisella: joko aivojen tietokonekuvauksella tai Aivojen rakenne Tietokonekuvauksessa aivoja kuvataan vaakasuorina viipaleina. Tietokonekuvassa yksi viipale näyttää tällaiselta. 11

12 Magneettikuvauksessa aivoja voidaan kuvata myös esimerkiksi pystysuorina viipaleina. Pystysuoraan kuvattu viipale aivoista. Oikean puoleinen hippokampusskleroosi. Magneettikuvassa löydös näkyy nuolella merkityllä alueella. magneettikuvauksella. Kuvaus tulee uusia, jos pidempään epilepsiaa sairastaneella henkilöllä kohtaustyyppi muuttuu tai neurologisessa tutkimuksessa todetaan muutoksia. Aivojen tietokonekuvaus muutti 1970-luvun loppupuolella epilepsiapotilaiden tutkimisen täysin. Tietokonekuvauksessa röntgensäteiden ja tietokoneen avulla muodostetaan kuva aivoista. Tietokonekuvauksella saadaan hyvin esille tärkeimmät epilepsian perussyyt. Tarvittaessa kuvauksen tarkkuutta voidaan parantaa antamalla potilaalle varjoainetta suoneen. Magneettikuvaus perustuu ydinmagneettiseen resonanssiin. Potilas asetetaan tutkimuspöydälle laitteeseen, jossa on pysyvä voimakas magneettikenttä. Potilaaseen viedään radioaalloilla energia-annos, joka virittää elimistössä olevat vetyatomien ytimet. Näiden palautuessa perustilaansa syntyy mitattavia signaaleja, joista kuva rakennetaan. Aivojen magneettikuvaus on vaaraton eikä henkilö saa kuvauksessa haitallista säteilyä. Aivojen tietokonekuvaukseen verrattuna etuna on myös parempi aivojen valkean ja harmaan aineen erotuskyky. Luustosta ei magneettikuvauksessa tule kuvaan häiriöitä. Magneettikuvauksessa kuvaussuunta on vapaasti valittavissa potilaan asentoa muuttamatta. Magneettikuvauksella saadaan tietokonekuvausta paremmin esille tärkeitä epilepsiaa aiheuttavia aivojen rakenteellisia muutoksia, joita ovat mm. aivojen kehityshäiriöt, verisuonten epämuodostumat, aivovammojen jälkitilat ja hidaskasvuiset aivokasvaimet. Esimerkiksi vuosiakin vanha aivoverenvuodon jälkitila näkyy ns. hemosideriinin muodossa magneettikuvauksessa. Vammojen jälkitiloja lukuunottamatta nämä muutokset ovat usein leikattavissa, jolloin kohtaukset vähenevät tai saattavat loppua kokonaan. 12

13 Magneettikuvauksella saadaan esille myös hippokampusskleroosi ja amygdalaskleroosi. Hippokampus ja amygdala sekä niitä ympäröivät ohimolohkon rakenteet ovat tärkeitä oppimisen ja muistin kannalta. Skleroosi-nimitystä käytetään tyypillisestä ohimolohkoepilepsiassa tavattavasta hippokampuksen ja amygdalan soluvauriosta.aivojen magneettitutkimus on epilepsiapotilaalle suositeltavin kuvantamismenetelmä. Aivojen tietokonekuvaus on suositeltava akuuttitilanteissa ja tilanteissa, joissa aivojen magneettikuvausta ei jostakin syystä pystytä potilaalle tekemään (esimerkiksi sydämen tahdistimen vuoksi). Aivojen magneettikuvaus on tehtävä niille potilaille, joiden epileptisen kohtauksen tai epilepsian syy ei ole selvinnyt akuuttitilanteessa suoritetulla tietokonekuvauksella ja muulla tutkimuksella. Magneettikuvauksen toistaminen erityisprotokollaa noudattaen normaalin löydöksen jälkeen epilepsiaan perehtyneessä yksikössä on suositeltavaa, jos kohtaukset jatkuvat, sillä uusintakuvaus tuo usein esille muutoksia, joita ei rutiinimaisessa tutkimuksessa havaita. Aivojen magneettitutkimus on epilepsiapotilaalle suositeltavin kuvantamismenetelmä. 13

14 3. Minkä tyyppinen epilepsia on kyseessä Epileptiset kohtaukset jaetaan oireiden sekä tutkimuslöydösten perusteella kahteen pääluokkaan, paikallisalkuisiin ja yleistyneisiin kohtauksiin. Osa kohtauksista jää luokittelemattomiksi tilanteissa, joissa ensimmäisten kohtausten jälkeen käytettävissä olevat esitiedot Taulukko 2) Epilepsiakohtausten luokittelu I PAIKALLISALKUISET KOHTAUKSET 1. Yksinkertainen paikallisalkuinen kohtaus (ei tajunnanhäiriötä) a) motorisia oireita: raajakouristelu, katseen, pään tai vartalon asentoon liittyvä oire, ääntely tai puheen pysähtyminen b) aistioireita: tuntemus, näkö- tai kuuloaistimus, haju, maku, huimaus, tasapainohäiriö c) autonomisia eli tahdosta riippumattoman hermoston oireita: sydämentykytys, vatsatuntemukset, hikoilu, punastuminen, kalpeneminen, silmäterien laajeneminen, syljen eritys, seksuaaliset reaktiot d) psyykkisiä oireita: puheen tuoton häiriö, muistihäiriö, ennen koetun tunne (déjà-vu), ymmärryksen häiriöt, pelko, ahdistus, hyvän olon tunne, harhat 2. Monimuotoinen paikallisalkuinen kohtaus (tajunnanhämärtymiskohtaus) la oireilla, jonka jälkeen tajunta hämärtyy tai kohtaus voi alkaa suoraan tajunnan hämärtymisellä meja eli ainakin osittain koordinoituja, monimutkaisia, epätarkoituksenomaisia liikkeitä tai toimintoja, joiden suorittamisesta potilas ei ole tietoinen, esim. suun maiskuttelua ja nieleskelyä, touhuamista, kuljeskelua, vaatteiden hypistelyä, riisuutumista jne. 3. Toissijaisesti yleistyneet kohtaukset taukset voivat yleistyä tajuttomuuskouristuskohtaukseksi purkauksen levitessä molempiin aivopuoliskoihin. Paikallisalkuinen kohtaus Kohtauspesäke 14

15 sekä esimerkiksi täysin normaalit EEG- ja kuvantamistutkimusten tulokset eivät anna perusteita kohtaustyypin määrittämiselle, vaikka epilepsiadiagnoosi sinänsä olisikin selvä. Kohtausten jako eri tyyppeihin antaa viitteitä epilepsian syystä ja myös sopivimmasta lääkehoidosta. Jos oireiden ja/tai aivosähkötoiminnan muutosten perusteella kyseessä on paikallinen häiriö aivoissa, kutsutaan kohtauksia paikallisalkuisiksi kohtauksiksi. Nämä kohtaukset voivat yleistyä toissijaisesti häiriön levitessä kauttaaltaan molempiin aivopuoliskoihin. Jos aivosähkötoiminta häiriintyy äkillisesti ja yhtäaikaisesti molemmissa isoaivopuoliskoissa, kohtauksia kutsutaan yleistyneiksi kohtauksiksi. Yhä useamman potilaan kohdalla pyritään myös kansainvälisen epilepsialuokituksen mukaisesti pääsemään ns. epilepsiaoireyhtymädiag- II YLEISTYNEET KOHTAUKSET 1. Poissaolokohtaus (absence-kohtaukset) muutamia sekunteja, välitön toipuminen silmäluomissa, suupielissä tai raajoissa 2. Myoklooniset kohtaukset via raajojen, kasvojen ja /tai vartalonlihasnykäyksiä, tajunta säilyy normaalina 3. Klooniset kohtaukset kasvoissa, lyhyt jälkisekavuus 4. Tooniset kohtaukset hasten jäykistyminen Yleistynyt kohtaus 5. Tajuttomuuskouristuskohtaus (toonis-klooninen kohtaus) ristuksesta si, suusta voi tulla vaahtoa ja uloste voivat mennä alle noin 20 sekunnin kuluttua nykivät kouristukset (klooninen vaihe), jotka kestävät 1 2 minuuttia, hengitys käynnistyy tässä vaiheessa herätettävissä (ns.hämärätila), päänsärkyä ja lihaskipuja 6. Lyyhistymiskohtaus (atooninen kohtaus, drop attack) kähtämiseen, vaikeimmillaan henkilö saattaa lyyhistyä äkillisesti maahan III LUOKITTELEMATON KOHTAUS diagnoosin tekohetkellä riittämättömien tietojen vuoksi 15

16 noosiin. Epilepsiaoireyhtymä määritellään joukoksi oireita ja sairauden merkkejä, jotka esiintyvät säännönmukaisesti yhdessä. Kohtaustyyppi ei siis yksin riitä epilepsiaoireyhtymän diagnoosiin vaan sen lisäksi tarvitaan muita tekijöitä, jotka toistuvat samankaltaisina tiettyä oireyhtymää sairastavilla henkilöillä. Näistä tärkeimpiä ovat kohtaustyypin lisäksi kohtausten alkamisikä, EEG muutosten laatu ja epilepsian ennuste. Kaikkien potilaiden kohdalla ei kuitenkaan vielä ole mahdollista määrittää erityistä oireyhtymää, jota hän sairastaa. Missä kohtauksia aiheuttava aivojen alue sijaitsee? Ohimolohkon sisäosien ja otsalohkon liikeaivokuoren kohtauskynnys on matala ja muiden aivokuoren osien kynnys on korkeampi. Ohimolohko ja liikeaivokuori ovat siis yleisimpiä epilepsiakohtauksia aiheuttavia aivoalueita. Kohtauksia aiheuttava aivoalue voidaan paikallistaa johonkin tiettyyn aivojen osaan kohtauksen aikana ilmenevien oireiden perusteella. Myös kohtausten välinen EEG-tutkimus tai paikallinen poikkeavuus kuvantamistutkimuk- Taulukko 3) Kohtausoireiden perusteella kohtauksia aiheuttava aivoalue voidaan paikallistaa seuraavasti: Ohimolohko: (epigastrinen aura) (-aurat) riisuutuminen jne. Otsalohko: vastakkaiselle puolelle raajoihin olla ohimenevästi toimintakyvyttömiä välillä pitkiäkin oireettomia jaksoja Takaraivolohko: Päälaenlohko: (sähköiskun tunne tms., sen sijaan tunnottomuus on harvoin epilepsiaoire) 16

17 sessa voivat näyttää kohtauksen todennäköisen lähtökohdan. Kohtausoireita aiheuttavan aivoalueen varma paikallistaminen vaatii kohtauksen aikaisen EEG-tutkimuksen usein vielä erikoiselektrodeja käyttäen, eikä tähän ole missään tapauksessa mahdollisuuksia tai tarvettakaan kaikkien kohdalla. Sen sijaan niillä, joilla paikallisalkuista epilepsiaa ei saada lääkityksellä kuriin, alueen paikantaminen on tärkeää, sillä se on ehdoton edellytys kirurgisen hoidon mahdollisuuksia selviteltäessä. Aina paikannus ei kuitenkaan tarkoistakaan tutkimuksista huolimatta onnistu. tunto liike lukeminen puhe näkö haju muisti kuulo Kohtauspesäkkeen paikka vaikuttaa siihen, millaisia oireita kohtauksen aikana ilmenee. Aivojen eri osat vaikuttavat eri toimintoihin. 17

18 4. Miten epilepsiaa hoidetaan Lääkehoito Epilepsiakohtaukset eivät ole ennakoitavissa eikä niitä voi estää ainoastaan tarvittaessa otetulla lääkityksellä. Kyseessä on säännöllinen, vuosikausia kestävä lääkehoito, jonka aiheellisuus ja käyttö on harkittava tarkkaan. Tällä hetkellä käytössä olevilla lääkkeillä 65 % uusista paikallisalkuiseen epilepsiaan sairastuneista potilaista saavuttaa hyvän kohtaustilanteen yhdellä lääkkeellä. Kahden lääkkeen yhdistelmähoito auttaa lisäksi noin 10 % potilaista ja kolmen tai neljän lääkkeen yhdistelmä lisäksi noin 5 % potilaista. Jäljelle jää noin 20 % potilaista, jotka kärsivät nykyiselle lääkehoidolle huonosti reagoivasta epilepsiasta. Noin 5 % uusista potilaista hyötyy kirurgisesta hoidosta, mutta kirurginen hoito tulee kyseeseen vasta, kun potilailla on todettu lääkkeille huonosti reagoiva epilepsia. Ihanteellinen epilepsialääke perustuisi epilepsian perusmekanismien tuntemukseen ja lääkkeen vaikutusmekanismin tarkkaan tuntemiseen. Lääke estäisi ainoastaan poikkeavan purkauksellisen aktiviteetin syntymisen ja etenemisen, mutta ei vaikuttaisi haittaavasti normaaliin hermosolujen toimintaan. Paitsi, että lääkkeen tulisi estää kohtaukset, tulisi sen myös estää epilepti- 18

19 sen prosessin eteneminen. Ihanteellinen lääke ei aiheuttaisi sivuvaikutuksia, ei haitallisia sikiövaikutuksia eikä yhdysvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Tällaista sivuvaikutuksia aiheuttamatonta täsmälääkettä epilepsiaan ei vielä ole keksitty, mutta moderni epilepsialääkekehittely perustuu näille ihanteellisen lääkkeen periaatteille ja jatkuu aktiivisena. Epilepsialääkkeen valinta kohtaustyypin mukaan 1. Paikallisalkuinen epilepsia Paikallisalkuisen epilepsian ensisijaiseksi lääkkeeksi suositellaan okskarbatsepiinia tai pitkävaikutteista karbamatsepiinia. Vaihtoehtoisia lääkkeitä ovat lamotrigiini, levetirasetaami, topiramaatti, valproaatti ja gabapentiini. Valproaatin käyttöä ensisijaislääkkeenä paikallisalkuisessa epilepsiassa rajoittaa sen hieman heikompi teho pelkkiin paikallisiin yleistymättömiin kohtauksiin. Topiramaatin käyttöä ensisijaislääkkeenä rajoittavat siihen liittyvät kognitiiviset ongelmat. Eslikarbatsepiinia, gabapentiinia, klobatsaamia, lakosamidia, pregabaliinia, tiagabiinia ja tsonisamidia käytetään lisälääkkeinä paikallisalkuisissa kohtauksissa silloin, kun ensisijaislääkkeillä ei saada toivottua tehoa. Koska tehossa lääkkeiden välillä ei tule esille merkittäviä eroja, valintakriteerinä käytetään usein muita tekijöitä; lähinnä haittavaikutuksia ja hoitokustannuksia. Erityistilanteissa (esimerkkeinä yliherkkyydet ja muiden lääkkeiden tehon puute) voidaan paikallisalkuisissa epilepsioissa käyttää fenytoiinia, fenobarbitaalia tai vigabatriinia.vigabatriini voi aiheuttaa haittavaikutuksenaan näkökentän kaventumista, jonka vuoksi sen käyttö paikallisalkuisten kohtausten lisälääkkeenä on rajattu tapauksiin, jossa kaikki muut lääkehoidot ovat osoittautuneet tuloksettomiksi. 2. Yleistynyt epilepsia Yleistyneiden tajuttomuuskouristuskohtausten, tyypillisten poissaolokohtausten, myoklonisten kohtausten ja atoonisten kohtausten ensisijaislääke on valproaatti, joka sopii siis myös ensisijaislääkkeeksi oireyhtymissä, joissa samalla potilaalla saattaa olla useitakin erilaisia yleistyneitä kohtaustyyppejä. Vaihtoehtoisia lääkkeitä ovat lamotrigiini ja topiramaatti ja lisälääkkeitä levetirasetaami, klobatsaami ja klonatsepaami. Ne voivat olla vaihtoehtona silloin, kun valproaatti ei tehoa tai aiheuttaa sietämättömiä haittavaikutuksia. Poissaolokohtauksiin voi käyttää myös etosuksimidia. Valproaatin, lamotrigiinin, levetirasetaamin, topiramaatin ja klonatsepaamin tai klobatsaamin erilaiset yhdistelmät ovat käyttökelpoisia, kun yksi lääke ei riitä yleistyneessä epilepsiassa. Pirasetaamia voi käyttää tavanomaisen epilepsialääkityksen lisälääkkenä vähentämään myoklonisia nykäyksiä lähinnä progredioivassa myoklonusepilepsiassa. Tulevaisuudessa todennäköisesti myös tsonisamidi saa virallisen käyttöaiheen yleistyneissä epilepsioissa. 3. Luokittelemattomat kohtaukset Kaikille vastasairastuneille potilaille ei voida asettaa ponnisteluista huolimatta täsmällistä kohtaustyyppi- ja epilepsiaoireyhtymädiagnoosia. Useimmiten kyse on tajuttomuus-kouristuskohtauksista, joita ei esitietojen ja EEG:n sekä muiden tutkimustulosten perusteella voida varmasti luokitella joko suoraan tai toissijaisesti yleistyneiksi. Erityyppiset poissaolo- ja myokloniset kohtaukset voidaan yleensä erottaa luotettavasti paikallisalkuisista kohtauksista. Luokittelemattomissa kohtauksissa on erityisen tärkeää keskittyä selvittämään uudelleen tarkempaa kohtausluokitusta. Lääkitys aloitetaan 19

20 todennäköisimmän kohtaustyypin mukaan tai lääkkeellä, joka ei yleensä pahenna mitään kohtaustyyppiä (valproaatti, lamotrigiini tai topiramaatti). Lisälääkkeeksi luokittelemattomissa epilepsioissa sopii myös levetirasetaami. Lääkehoidon toteutus Epilepsian lääkehoitoa aloitettaessa aluksi kokeillaan yhtä ensisijaislääkkeistä, joka valitaan potilaan kohtaustyypin mukaan. Tavoitteena on löytää matalin tehokas annos, jolla kohtaukset pysyvät poissa. Joillekin lääkkeille suositellaan annoksen vähittäistä nostamista, jotkut taas voidaan aloittaa suoraan sopivaksi arvioidulla ylläpitoannoksella. Annos on aina yksilöllinen, mutta pitoisuusmäärityksiä voidaan erityisesti fenytoiinin, karbamatsepiinin ja valproaatin kohdalla käyttää apuna. Jos kohtaukset jatkuvat, nostetaan lääkitys korkeimmalle henkilön sietämälle annokselle. Tuolloin on mielekkäintä seurata mahdollisia oireita eli hoitaa potilasta laboratorioarvojen sijasta. Epilepsialääkkeitä aloitettaessa seurataan myös verenkuvaa ja maksa-arvoja käytetystä lääkeaineesta riippuen. Kun lääkitys on ollut käytössä pitempään eikä sivuvaikutuksia ole havaittu, voidaan rutiininomaista laboratoriokokeiden seurantaa olennaisesti vähentää. Joillakin uudemmilla lääkkeillä ei verikoeseurantaa tarvita edes alkuvaiheessa. Lääkkeen aloitus ja annosten suurentaminen ovat tiimityötä. Lääkäri valitsee lääkkeen ja antaa tarkat ohjeet aikatauluineen lääkeannosten nostosta. Nykylääkkeillä päästään yleensä kahdesti päivässä -annosteluun, eikä päivällä tarvitse muistaa ottaa lääkkeitä. Lääkäri ja potilas laativat yhdessä kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman, jonka välitavoitteita molemmat sitoutuvat noudattamaan. Jo alusta lähtien on tärkeää, että potilas tulee mukaan hoitoon ja ottaa oman osansa hoitovastuusta. Potilas on viime kädessä vastuussa siitä, toteutuuko esimerkiksi suunniteltu lääkehoito. Jos lääkityksen aikana ilmenee satunnaisia kohtauksia, olisi hoitoa yleensä tehostettava, vaikka kohtauksille olisi tiedossa selkeä altistava tekijäkin (lääkityksen laiminlyöntiä ja alkoholin väärinkäyttöä lukuun ottamatta). Kohtaukset tulevat tällöin liian herkästi ja estävät normaalia elämää. Uudella epilepsiapotilaalla hoidon tavoitteena on kohtauksettomuuden lisäksi tilanne, jossa kohtausten tuloa ei tarvitse pelätä eikä elämää rajoittaa turhaan kohtauspelon vuoksi. Jos tähän tavoitteeseen ei päästä ensimmäisellä lääkkeellä, kokeillaan vielä yhtä tai kahta muu- 20

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia

Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia 1 2 Ikääntynyt ja epilepsia 3. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reina Roivainen LT, neurologian erikoislääkäri Valokuvat: Kuntoutusylilääkäri Martti Solismaa

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Vaikea epilepsia ja toimintakyky

Vaikea epilepsia ja toimintakyky Vaikea epilepsia ja toimintakyky Riikka Sipilä Reetta Kälviäinen 1 Epilepsiaa sairastavan toimintakyky ja palveluiden tarve Johdanto Sisällys Johdanto 2 Mitä epilepsia ja vaikea epilepsia ovat? 3 Riittävä

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lamictal 30.12.2015, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on vakava sairaus, jossa esiintyy

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa oleva pakkausseloste

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 5. päivänä

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen. Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot