Aikuinen ja epilepsia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuinen ja epilepsia"

Transkriptio

1 Aikuinen ja epilepsia Reetta Kälviäinen 1

2 2

3 Aikuinen ja epilepsia 7. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reetta Kälviäinen, professori, neurologian erikoislääkäri Julkaisija: Epilepsialiitto Oppaan julkaisemista on tukenut: Orion Pharma ISBN

4 Sisällys Mitä epilepsia on Miten epilepsia syntyy? Miksi epilepsiaa pitää hoitaa? Miten epilepsia todetaan Neurologin suorittama tutkimus Aivojen toiminnan häiriöiden tutkimukset epilepsiassa Aivojen rakenteellisten poikkeavuuksien tutkiminen epilepsiassa Minkä tyyppinen epilepsia on kyseessä.. 14 Missä kohtauksia aiheuttava alue sijaitsee? Miten epilepsiaa hoidetaan Lääkehoito Epilepsialääkkeen valinta kohtaustyypin mukaan Lääkehoidon toteutus Milloin lääkityksen voi lopettaa? Ensiapulääkitys Kirurginen hoito Epilepsiakohtauksen ensiapu Tajuttomuus-kouristuskohtaus Tajunnanhämärtymiskohtaus Minkälainen on epilepsian ennuste? Periytyykö epilepsia? Mitä epilepsiaan sairastunut voi itse tehdä Itsehoito Kohtauksille altistavat tekijät Luonnonlääkkeet ja vaihtoehtoishoidot.. 31 Miten epilepsia vaikuttaa päivittäiseen elämään Työ Moottoriajoneuvon kuljettaminen Hormonit, seksuaalisuus, raskauden ehkäisy Raskaus Asevelvollisuus Matkailu Saunominen, uiminen, veneily Sosiaalietuudet Epilepsialiitto ja epilepsiayhdistykset Keskeisintä epilepsiasanastoa Taulukot Taulukko 1: Epilepsian diagnostiikka Taulukko 2: Epilepsiakohtausten luokittelu Taulukko 3: Kohtauspesäkkeen paikantaminen kohtausoireiden perusteella Taulukko 4: Epilepsialääkkeet Kansikuva: Hellä Viljanen Muut kuvat: Epilepsialiiton kuva-arkisto Kiitämme Kuopion Epilepsiakeskusta/KYS yhteistyöstä Taitto: Aste Helsinki / Arja Latvaniemi Paino: Suomen Graafiset Palvelut 4

5 1. Mitä epilepsia on Epilepsia on huomattavasti yleisempää kuin ihmiset luulevat. Tämä johtuu siitä, että monet lääkityksellä kohtauksettomina pysyvät henkilöt eivät juuri puhu epilepsiastaan. Epilepsia on kuitenkin yleinen pitkäaikaissairaus, jota Suomessa tällä hetkellä sairastaa yksi kahdestasadasta aikuisesta ja yksi sadasta lapsesta. Epilepsia sinänsä ei useinkaan rajoita mahdollisuuksia viettää normaalia elämää. Sen sijaan ennakkoluulot ja asenteet saattavat tuoda mukanaan huomattavaa, usein turhaa painolastia. Avoin suhtautuminen omaan ja toisten epilepsiaan edistää ennakkoluulojen vähenemistä ja asiallisen tiedon leviämistä. Jos henkilö sairastuu epilepsiaan aikuisena, ei hyvässä hoidossa yleensä liity älyllisen toimintakyvyn heikentymistä. Epilepsiaa sairastavia ihmisiä löytyy kaikkialta yhteiskunnasta. Epilepsiaa voi sairastaa niin laitoksessa asuva vaikeasti kehitysvammainen kuin yritysjohtaja tai opiskelija. Epileptisellä kohtauksella tarkoitetaan poikkeavan purkauksellisen aivosähkötoiminnan seurauksena ilmeneviä ohimeneviä aivotoiminnan häiriöitä. Epileptinen purkaus saattaa levitä paikallisesta alkamiskohdastaan laajemmalle aivoissa tai yleistyä suoraan yli koko aivojen kuorikerroksen. Purkauksen sijainnista ja leviämisalueesta riippuu, minkälaisia oireita kohtauksen aikana ilmaantuu. Tavallisimpia kohtausoireita ovat tajunnan häiriöt, kouristelu, aistihäiriöt tai käyttäytymisen häiriöt. Kuka tahansa voi saada yhden epileptisen tajuttomuuskouristuskohtauksen elämänsä aikana esimerkiksi runsaan valvomisen, stressin, alkoholin tai joidenkin lääkeaineiden käytön seurauksena. Epilepsiasta voidaan puhua vasta, kun henkilöllä on taipumus saada ilman erityisiä altistavia tekijöitä kohtauksia toistuvasti. Miten epilepsia syntyy? Epilepsian syntymekanismit ovat erityisesti viime vuosina olleet epilepsiatutkimuksen keskeisenä mielenkiinnon kohteena. Yksiselitteisiä vastauksia kysymykseen, miksi toiset ihmiset sairastuvat epilepsiaan ja toiset eivät, ei kuitenkaan vielä voida antaa. Syntymekanismien tutkimista ja selittämistä vaikeuttaa epilepsioiden monimuotoisuus. Pääosa hyväennusteisista yleistyneistä epilepsiaoireyhtymistä alkaa jo lapsuus- tai nuoruusiällä ja osa niistä loppuu aikuisikään mennessä. Näistä epilepsioista käytetään myös nimitystä idiopaattinen eli itsesyntyinen yleistynyt epilepsia. Niiden taustalla vaikuttaa todennäköisesti hyvin selkeä perinnöllinen taipumus eikä tutkimustulosten perusteella ole todettavissa muuta syytä epilepsialle. Aivojen vaurioituminen voi sen sijaan johtaa paikallisalkuisen epilepsian syntyyn missä iässä tahansa. Tällöin epilepsiaa kutsutaan symptomaattiseksi, jos epilepsiaoireen aiheuttanut syy saadaan selville, ja todennäköisesti symptomaattisiksi niissä tapauksissa, joissa tutkimusmenetelmämme eivät vielä ole riittäviä syyn selvittämiseen. Perintötekijät vaikuttavat myös symptomaattisen ja todennäköisesti symptomaattisen epilepsian syntyyn. Epileptogeneesillä tarkoitetaan vaihetta, jonka aikana epileptinen oireisto kehittyy var- 5

6 sinaisen aivojen vaurioitumisen jälkeen. Tänä aikana aivoissa tapahtuu hermosolujen poikkeavaa uudelleenjärjestymistä. Hermosolujen muuttunut rakenne johtaa muuttuneeseen toimintaan. Hermosolujen ärtyvyys ja elimistön luonnollisten kiihdyttävien eli eksitatoristen välittäjäaineiden vapautuminen lisääntyvät. Keskushermoston hillitsevät eli inhibitoriset hermopäätteet toimivat aiempaa heikommin ja hillitseviä välittäjäaineita vapautuu tavallista vähemmän. Syntyy epätasapaino kiihdyttävien ja hillitsevien hermopäätteiden toiminnan välille. Tämä johtaa lopulta ilman altistavia tekijöitä ilmeneviin epileptisiin kohtauksiin. Kiihdyttävät välittäjäaineet ovat suurina annoksina vahingollisia hermosoluille ja aiheuttavat niiden tuhoutumista. Hermosolujen uudelleenjärjestäytymisen voi laukaista esimerkiksi lieväkin aivovamma syntymän yhteydessä tai mitättömältä tuntunut päänvamma elämän aikana. Varsinainen epilepsia kohtausoireineen voi siis alkaa vuosien, jopa vuosikymmenien kuluttua vammasta. Hoitamatonta epilepsiaa ei tulisikaan pitää vain sattumanvaraisesti toistuvina kohtauksina, vaan jatkuvana tai osalla potilaista jopa etenevänä tilana tai prosessina, jossa aivoissa tapahtuu haitallisia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia myös kohtausten välillä. Hoitamattomat epilepsiakohtaukset lisäävät myös tapaturmariskiä ja voivat pitkittyä. Pitkittyessään epilepsiakohtaukset voivat olla jopa hengenvaarallisia. Epileptisen prosessin kulkuun ja epilepsian ennusteeseen voidaan vaikuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitetulla tehokkaalla hoidolla. Miksi epilepsiaa pitää hoitaa? On perusteltua olettaa, että epileptogeneesi ei lopu ensimmäisten kohtausten tapahduttua, vaan että se hoitamattomana jatkuu etenevänä tilana niin, että kohtaukset tihenevät ja vähitellen ilmenee myös kohtausten väliaikoina aivotoiminnan häiriöitä. Sekä epileptiset kohtaukset että kohtausten välinen purkaustoiminta voivat aiheuttaa aivojen soluvaurioita ja kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemistä. Toisaalta aivoissa tapahtuu suojaavien mekanismien aktivoitumista kohtauksien estämiseksi. Myös nämä kohtauksilta suojaavat mekanismit saattavat haitata normaalia aivotoimintaa. 6

7 2. Miten epilepsia todetaan Neurologin suorittama tutkimus Epilepsiadiagnoosi perustuu potilaan oireisiin eikä niinkään muiden tutkimusten antamiin tuloksiin. Esimerkiksi aivosähkökäyrä tai aivojen kuvantamistutkimus voivat olla täysin normaaleja, ja henkilöllä on silti hoitoa vaativa epilepsia. Kohtausmaisia oireita selvitettäessä potilaan itsensä antama kuvaus oireestaan on tärkeä, mutta epilepsiakohtauksen nähneen silminnäkijän kuvaus vieläkin tärkeämpi. Lääkärin olisi tavoitettava henkilökohtaisesti kohtauksen nähnyt henkilö, jotta mahdollisimman tarkka kuvaus kohtauksesta saataisiin diagnoosin perustaksi.tavallisin epileptisestä kohtauksesta silminnäkijäkuvauksen perusteella erotettava oire on pyörtyminen. Pyörtymistä edeltää usein altistava tekijä: fyysinen tai psyykkinen stressi tai kova kipu. Se ilmenee usein seistessä. Tajunnanmenetys on hyvin lyhytaikainen ja siihen liittyy korkeintaan muutama lihasnytkähdys tai ei lainkaan kouristeluja. Pyörtymisen jälkeen henkilöllä ei ole hämärätilaa. Pyörtymisessäkin virtsa tai uloste voivat mennä alle, mutta kieleen puremisen on todettu erittäin vahvasti viittaavan epileptiseen kohtaukseen. Lääkärin haastattelussa selvitetään muut aiemmat sairaudet ja esimerkiksi tiedot kaikista mahdollisista aivoihin kohdistuneista vammoista. Myös suvussa esiintyvistä sairauksista, potilaalla ja suvussa esiintyneistä lapsuusiän kuumekouristeluista ja potilaan varhaiskehitykseen liittyvistä tiedoista on apua selvitettäessä kohtauksen syytä. Lääkäri suorittaa myös potilaan kliinisen tutkimuksen, jossa käydään läpi sekä yleistila lähinnä verenkierto- ja hengityselimistön suhteen että täydellinen neurologinen tutkimus. Muutokset yleistilassa voivat viitata kohtausoireen muuhun kuin epileptiseen syyhyn. EEG:llä mitataan aivojen sähköistä toimintaa. Pään iholle asetetut elektrodit välittävät tiedon käyrinä, jotka tulostuvat joko paperille tai nykyaikaisissa laitteissa tietokoneen näyttöruudulle. 7

8 Kaikilta potilailta otetaan joka tapauksessa myös sydänkäyrä sekä epäselvissä tapauksissa selvitetään tarkemmin kohtausten mahdollista sydänperäistä syytä. Neurologisessa tutkimuksessa ilmenevien poikkeavuuksien perusteella voidaan tehdä päätelmiä kohtauspesäkkeen sijainnista aivoissa. Useilla epilepsiapotilailla neurologinen tutkimus on kuitenkin kohtausten välillä täysin normaali. Laboratoriokokeilla tarkistetaan, ettei epileptisten kohtausten takana ole aineenvaihdunnallisia tai hormonaalisia häiriöitä, jolloin kyse onkin muusta sairaudesta kuin epilepsiasta. Esimerkiksi kilpirauhasen toiminnan häiriöissä sekä suolaja sokeritasapainon häiriöissä voi oireina esiintyä epileptisiä kouristelukohtauksia. Joskus keskushermostotulehduksen poissulkemiseksi otetaan selkäydinnestenäyte. Näytteenotto on turvallinen toimenpide. EEG paikallisalkuisessa epilepsiassa: piikkipesäke oikeassa ohimolohkossa. EEG yleistyneessä epilepsiassa: yleistynyt purkaus nuoruusiän myoklonusepilepsiassa. Aivojen toiminnan häiriöiden tutkimukset epilepsiassa Aivosähkökäyrätutkimuksessa (EEG) rekisteröidään isoaivokuoren sähköistä toimintaa. EEG auttaa epilepsiadiagnoosin tekemisessä ja epilepsiatyypin tunnistamisessa. Sen vuoksi jokaiselta uudelta potilaalta otetaan EEG. EEG:llä voidaan arvioida hoidon vaikutusta ainoastaan yleistyneissä poissaolokohtauksissa, joissa EEG saattaa normaalistua onnistuneen hoidon vaikutuksesta. Paikallisalkuisessa epilepsiassa lääkkeen vaikutus ei näy EEG:ssä ja tässä mielessä EEG:n seuraaminen rutiininomaisesti ei ole tarpeen. Diagnoosin asettamisen jälkeen uutta EEG:tä tarvitaan, jos kohtaustilanne tai kohtaustyyppi muuttuvat olennaisesti. Lisäksi EEG:tä tarvitaan paikallisalkuisissa epilepsioissa paikantamaan kohtauksia aiheuttavaa aivojen aluetta etenkin kirurgista hoitoa suunniteltaessa. Lääkehoidon lopetuksessa EEG:n merkitys on epäselvä, mutta useimmiten EEG tarkistetaan ennen lääkehoidon purkamista. EEG:n herkkyyttä todeta epilepsiaan kuuluvia muutoksia voidaan lisätä syväänhengittämisellä eli hyperventilaatiolla (tutkittava hengittää mahdollisimman syvään kolmen minuutin ajan hoita- 8

9 jan valvonnassa) ja valoherkässä epilepsiassa vilkkuvalolla. Myös vireystason lasku ja uni tehostavat poikkeavaa EEG-löydöstä. Tämän vuoksi epilepsiaa diagnosoitaessa käytetään joskus myös valvottamisen jälkeen nauhoitettua unenaikaista EEGrekisteröintiä (ns. unideprivaatio-eeg). Epileptisen pesäkkeen paikantaminen EEG:n avulla tulee kyseeseen niissä tapauksissa, joissa harkitaan kirurgista hoitoa. Perinteisen pään iholta rekisteröidyn, runsaan puoli tuntia kestävän EEG:n ohella käytetään ympärivuorokautista eli ns. pitkäaikais-eeg-rekisteröintiä, video-eegrekisteröintiä, erikoiselektrodeja ja epilepsialääkkeiden vähentämistä EEG-nauhoitusten aikana. Video-EEG-tutkimuksessa pitkäaikais-eegseurannan lisäksi käytetään potilaan jatkuvaa videokuvausta, jolloin voidaan tarkalleen selvittää aivosähkökäyrämuutosten ja kohtausoireiden keskinäistä suhdetta. Erityistapauksissa käytetään kallonsisäisiä rekisteröintejä jo- Taulukko 1) Epilepsian diagnostiikka Selvitettävät asiat Miten selvitetään 1. Kohtauskuvaus kohtauksenaikaisista oireista paikallistamaan kohtauksen lähtökohtaa aivoissa kohtauksesta toiseen 2. Kohtaustyyppi tai -tyypit 3. Epilepsiaoireyhtymä 4. Epilepsian syy (Etiologia) kohtaustyyppi häiriöpesäkkeen sijainti aivoissa silloin kun se on mahdollista EEG-löydöksen sekä mahdollisten muiden piirteiden perusteella epilepsiaoireyhtymä ennusteeltaan tunnettu epilepsiaoireyhtymä joskus geenitutkimuksella vai todennäköisesti symptomaattinen epilepsia aiheuttanutta sairautta (esimerkiksi aivokasvainta) 5. Toimintakyky tai ajokyky) muutos, tarvittavat tukitoimet ja kuntoutus 9

10 ko ennen leikkausta tai leikkauksen yhteydessä. Muita erityistapauksissa epilepsiadiagnostiikassa käytettyjä neurofysiologisia tutkimuksia ovat herätevastetutkimukset ja magnetoenkefalografia. Epileptisiä kohtauksia aiheuttavan aivoalueen aineenvaihdunnasta, verenvirtauksesta ja hermoston välittäjäaineiden toiminnasta saadaan tietoa ns. isotooppikuvauksilla eli positroniemissiotomografialla (PET) ja yksifotoniemissiotomografialla (SPECT). Magneettikuvauslaitteella tehtävä spektroskopiatutkimus auttaa aivoalueen puolen määrittämisessä. Nämä tutkimukset tulevat siis kyseeseen lähinnä tapauksissa, joissa harkitaan kirurgista hoitoa. Aivojen toimintaa voidaan tutkia myös neuropsykologisella tutkimuksella. Tutkimuksessa kartoitetaan potilaan yleistä kognitiivista suorituskykyä eli tietojen ja aistihavaintojen käsittelyä, oppimista, muistia ja tarkkaavaisuutta sekä näissä mahdollisesti ilmeneviä häiriöitä. Epilepsian perussyy saattaa aiheuttaa erityishäiriöitä, mutta myös idiopaattisessa ja todennäköisesti symptomaattisessa epilepsiassa on todettu kognitiivisia vaikeuksia. Yleistyneissä epilepsioissa saattaa ilmetä tarkkaavaisuuden häiriöitä, kun taas muistin kannalta tärkeissä ohimolohkon sisäosissa oleva kohtauksia aiheuttava alue voi aiheuttaa sanallisen muistin tai näkömuistin häiriöitä. on tärkeää, että valvova hoitaja testaa potilaan reagointia, puhetta, muistia ja kuvailee kohtausoireita video-nauhalle. 10

11 Epilepsiaa sairastavat ihmiset tuovat usein esille huolen muistin heikentymisestä sairastumisen jälkeen. Kuitenkin seurantatutkimuksissa on todettu muistin heikentymistä vain pienellä osalla potilaista ja heikentymisen aste on yleensä lievää. Muistamisen tehokkuuteen vaikuttavat lisäksi mieliala, tarkkaavaisuus, keskittyminen sekä kiinnostus muistettavaan asiaan. Muistamista voi ongelmia havaitessaan tehostaa erilaisilla muististrategioilla, joista saa tietoa esimerkiksi neuropsykologeilta. Neuropsykologisen testauksen avulla voidaan seurata lääke- tai leikkaushoidon vaikutusta suorituskykyyn. Testaus antaa arvokasta tietoa myös työkyky-, ajokyky- ja kuntoutusarvioissa. Neuropsykologisen tutkimuksen tarve arvioidaan yksilökohtaisesti, rutiininomaisesti sitä ei kaikille tehdä. Aivojen rakenteellisten poikkeavuuksien tutkiminen epilepsiassa Epileptiset kohtaukset eivät siis ole sairaus vaan oire. Oireen taustalla voi olla muu aivosairaus, jolloin puhumme symptomaattisesta epilepsiasta. Jokainen yhdenkin epileptisen kohtauksen saanut henkilö on tutkittava syyn selvittämiseksi ja hoitamiseksi. Symptomaattinen epilepsia voi johtua sikiökaudella tai synnytyksen yhteydessä syntyneestä aivovauriosta, synnynnäisestä aineenvaihduntahäiriöistä, aivokudoksen tai aivoverisuonten kehityshäiriöstä, aivokasvaimesta, aivovammasta, aivoverenkiertohäiriöstä tai aivotulehduksen jälkitilasta. Symptomaattisen epilepsian syyn selvittäminen on tärkeää, sillä varsinkin aivokasvaimien ja verisuoniepämuodostumien kohdalla epileptinen kohtaus voi olla ensioire leikkaushoidon vaativasta aivosairaudesta. Syyn selvittäminen tapahtuu aivojen kuvantamisella: joko aivojen tietokonekuvauksella tai Aivojen rakenne Tietokonekuvauksessa aivoja kuvataan vaakasuorina viipaleina. Tietokonekuvassa yksi viipale näyttää tällaiselta. 11

12 Magneettikuvauksessa aivoja voidaan kuvata myös esimerkiksi pystysuorina viipaleina. Pystysuoraan kuvattu viipale aivoista. Oikean puoleinen hippokampusskleroosi. Magneettikuvassa löydös näkyy nuolella merkityllä alueella. magneettikuvauksella. Kuvaus tulee uusia, jos pidempään epilepsiaa sairastaneella henkilöllä kohtaustyyppi muuttuu tai neurologisessa tutkimuksessa todetaan muutoksia. Aivojen tietokonekuvaus muutti 1970-luvun loppupuolella epilepsiapotilaiden tutkimisen täysin. Tietokonekuvauksessa röntgensäteiden ja tietokoneen avulla muodostetaan kuva aivoista. Tietokonekuvauksella saadaan hyvin esille tärkeimmät epilepsian perussyyt. Tarvittaessa kuvauksen tarkkuutta voidaan parantaa antamalla potilaalle varjoainetta suoneen. Magneettikuvaus perustuu ydinmagneettiseen resonanssiin. Potilas asetetaan tutkimuspöydälle laitteeseen, jossa on pysyvä voimakas magneettikenttä. Potilaaseen viedään radioaalloilla energia-annos, joka virittää elimistössä olevat vetyatomien ytimet. Näiden palautuessa perustilaansa syntyy mitattavia signaaleja, joista kuva rakennetaan. Aivojen magneettikuvaus on vaaraton eikä henkilö saa kuvauksessa haitallista säteilyä. Aivojen tietokonekuvaukseen verrattuna etuna on myös parempi aivojen valkean ja harmaan aineen erotuskyky. Luustosta ei magneettikuvauksessa tule kuvaan häiriöitä. Magneettikuvauksessa kuvaussuunta on vapaasti valittavissa potilaan asentoa muuttamatta. Magneettikuvauksella saadaan tietokonekuvausta paremmin esille tärkeitä epilepsiaa aiheuttavia aivojen rakenteellisia muutoksia, joita ovat mm. aivojen kehityshäiriöt, verisuonten epämuodostumat, aivovammojen jälkitilat ja hidaskasvuiset aivokasvaimet. Esimerkiksi vuosiakin vanha aivoverenvuodon jälkitila näkyy ns. hemosideriinin muodossa magneettikuvauksessa. Vammojen jälkitiloja lukuunottamatta nämä muutokset ovat usein leikattavissa, jolloin kohtaukset vähenevät tai saattavat loppua kokonaan. 12

13 Magneettikuvauksella saadaan esille myös hippokampusskleroosi ja amygdalaskleroosi. Hippokampus ja amygdala sekä niitä ympäröivät ohimolohkon rakenteet ovat tärkeitä oppimisen ja muistin kannalta. Skleroosi-nimitystä käytetään tyypillisestä ohimolohkoepilepsiassa tavattavasta hippokampuksen ja amygdalan soluvauriosta.aivojen magneettitutkimus on epilepsiapotilaalle suositeltavin kuvantamismenetelmä. Aivojen tietokonekuvaus on suositeltava akuuttitilanteissa ja tilanteissa, joissa aivojen magneettikuvausta ei jostakin syystä pystytä potilaalle tekemään (esimerkiksi sydämen tahdistimen vuoksi). Aivojen magneettikuvaus on tehtävä niille potilaille, joiden epileptisen kohtauksen tai epilepsian syy ei ole selvinnyt akuuttitilanteessa suoritetulla tietokonekuvauksella ja muulla tutkimuksella. Magneettikuvauksen toistaminen erityisprotokollaa noudattaen normaalin löydöksen jälkeen epilepsiaan perehtyneessä yksikössä on suositeltavaa, jos kohtaukset jatkuvat, sillä uusintakuvaus tuo usein esille muutoksia, joita ei rutiinimaisessa tutkimuksessa havaita. Aivojen magneettitutkimus on epilepsiapotilaalle suositeltavin kuvantamismenetelmä. 13

14 3. Minkä tyyppinen epilepsia on kyseessä Epileptiset kohtaukset jaetaan oireiden sekä tutkimuslöydösten perusteella kahteen pääluokkaan, paikallisalkuisiin ja yleistyneisiin kohtauksiin. Osa kohtauksista jää luokittelemattomiksi tilanteissa, joissa ensimmäisten kohtausten jälkeen käytettävissä olevat esitiedot Taulukko 2) Epilepsiakohtausten luokittelu I PAIKALLISALKUISET KOHTAUKSET 1. Yksinkertainen paikallisalkuinen kohtaus (ei tajunnanhäiriötä) a) motorisia oireita: raajakouristelu, katseen, pään tai vartalon asentoon liittyvä oire, ääntely tai puheen pysähtyminen b) aistioireita: tuntemus, näkö- tai kuuloaistimus, haju, maku, huimaus, tasapainohäiriö c) autonomisia eli tahdosta riippumattoman hermoston oireita: sydämentykytys, vatsatuntemukset, hikoilu, punastuminen, kalpeneminen, silmäterien laajeneminen, syljen eritys, seksuaaliset reaktiot d) psyykkisiä oireita: puheen tuoton häiriö, muistihäiriö, ennen koetun tunne (déjà-vu), ymmärryksen häiriöt, pelko, ahdistus, hyvän olon tunne, harhat 2. Monimuotoinen paikallisalkuinen kohtaus (tajunnanhämärtymiskohtaus) la oireilla, jonka jälkeen tajunta hämärtyy tai kohtaus voi alkaa suoraan tajunnan hämärtymisellä meja eli ainakin osittain koordinoituja, monimutkaisia, epätarkoituksenomaisia liikkeitä tai toimintoja, joiden suorittamisesta potilas ei ole tietoinen, esim. suun maiskuttelua ja nieleskelyä, touhuamista, kuljeskelua, vaatteiden hypistelyä, riisuutumista jne. 3. Toissijaisesti yleistyneet kohtaukset taukset voivat yleistyä tajuttomuuskouristuskohtaukseksi purkauksen levitessä molempiin aivopuoliskoihin. Paikallisalkuinen kohtaus Kohtauspesäke 14

15 sekä esimerkiksi täysin normaalit EEG- ja kuvantamistutkimusten tulokset eivät anna perusteita kohtaustyypin määrittämiselle, vaikka epilepsiadiagnoosi sinänsä olisikin selvä. Kohtausten jako eri tyyppeihin antaa viitteitä epilepsian syystä ja myös sopivimmasta lääkehoidosta. Jos oireiden ja/tai aivosähkötoiminnan muutosten perusteella kyseessä on paikallinen häiriö aivoissa, kutsutaan kohtauksia paikallisalkuisiksi kohtauksiksi. Nämä kohtaukset voivat yleistyä toissijaisesti häiriön levitessä kauttaaltaan molempiin aivopuoliskoihin. Jos aivosähkötoiminta häiriintyy äkillisesti ja yhtäaikaisesti molemmissa isoaivopuoliskoissa, kohtauksia kutsutaan yleistyneiksi kohtauksiksi. Yhä useamman potilaan kohdalla pyritään myös kansainvälisen epilepsialuokituksen mukaisesti pääsemään ns. epilepsiaoireyhtymädiag- II YLEISTYNEET KOHTAUKSET 1. Poissaolokohtaus (absence-kohtaukset) muutamia sekunteja, välitön toipuminen silmäluomissa, suupielissä tai raajoissa 2. Myoklooniset kohtaukset via raajojen, kasvojen ja /tai vartalonlihasnykäyksiä, tajunta säilyy normaalina 3. Klooniset kohtaukset kasvoissa, lyhyt jälkisekavuus 4. Tooniset kohtaukset hasten jäykistyminen Yleistynyt kohtaus 5. Tajuttomuuskouristuskohtaus (toonis-klooninen kohtaus) ristuksesta si, suusta voi tulla vaahtoa ja uloste voivat mennä alle noin 20 sekunnin kuluttua nykivät kouristukset (klooninen vaihe), jotka kestävät 1 2 minuuttia, hengitys käynnistyy tässä vaiheessa herätettävissä (ns.hämärätila), päänsärkyä ja lihaskipuja 6. Lyyhistymiskohtaus (atooninen kohtaus, drop attack) kähtämiseen, vaikeimmillaan henkilö saattaa lyyhistyä äkillisesti maahan III LUOKITTELEMATON KOHTAUS diagnoosin tekohetkellä riittämättömien tietojen vuoksi 15

16 noosiin. Epilepsiaoireyhtymä määritellään joukoksi oireita ja sairauden merkkejä, jotka esiintyvät säännönmukaisesti yhdessä. Kohtaustyyppi ei siis yksin riitä epilepsiaoireyhtymän diagnoosiin vaan sen lisäksi tarvitaan muita tekijöitä, jotka toistuvat samankaltaisina tiettyä oireyhtymää sairastavilla henkilöillä. Näistä tärkeimpiä ovat kohtaustyypin lisäksi kohtausten alkamisikä, EEG muutosten laatu ja epilepsian ennuste. Kaikkien potilaiden kohdalla ei kuitenkaan vielä ole mahdollista määrittää erityistä oireyhtymää, jota hän sairastaa. Missä kohtauksia aiheuttava aivojen alue sijaitsee? Ohimolohkon sisäosien ja otsalohkon liikeaivokuoren kohtauskynnys on matala ja muiden aivokuoren osien kynnys on korkeampi. Ohimolohko ja liikeaivokuori ovat siis yleisimpiä epilepsiakohtauksia aiheuttavia aivoalueita. Kohtauksia aiheuttava aivoalue voidaan paikallistaa johonkin tiettyyn aivojen osaan kohtauksen aikana ilmenevien oireiden perusteella. Myös kohtausten välinen EEG-tutkimus tai paikallinen poikkeavuus kuvantamistutkimuk- Taulukko 3) Kohtausoireiden perusteella kohtauksia aiheuttava aivoalue voidaan paikallistaa seuraavasti: Ohimolohko: (epigastrinen aura) (-aurat) riisuutuminen jne. Otsalohko: vastakkaiselle puolelle raajoihin olla ohimenevästi toimintakyvyttömiä välillä pitkiäkin oireettomia jaksoja Takaraivolohko: Päälaenlohko: (sähköiskun tunne tms., sen sijaan tunnottomuus on harvoin epilepsiaoire) 16

17 sessa voivat näyttää kohtauksen todennäköisen lähtökohdan. Kohtausoireita aiheuttavan aivoalueen varma paikallistaminen vaatii kohtauksen aikaisen EEG-tutkimuksen usein vielä erikoiselektrodeja käyttäen, eikä tähän ole missään tapauksessa mahdollisuuksia tai tarvettakaan kaikkien kohdalla. Sen sijaan niillä, joilla paikallisalkuista epilepsiaa ei saada lääkityksellä kuriin, alueen paikantaminen on tärkeää, sillä se on ehdoton edellytys kirurgisen hoidon mahdollisuuksia selviteltäessä. Aina paikannus ei kuitenkaan tarkoistakaan tutkimuksista huolimatta onnistu. tunto liike lukeminen puhe näkö haju muisti kuulo Kohtauspesäkkeen paikka vaikuttaa siihen, millaisia oireita kohtauksen aikana ilmenee. Aivojen eri osat vaikuttavat eri toimintoihin. 17

18 4. Miten epilepsiaa hoidetaan Lääkehoito Epilepsiakohtaukset eivät ole ennakoitavissa eikä niitä voi estää ainoastaan tarvittaessa otetulla lääkityksellä. Kyseessä on säännöllinen, vuosikausia kestävä lääkehoito, jonka aiheellisuus ja käyttö on harkittava tarkkaan. Tällä hetkellä käytössä olevilla lääkkeillä 65 % uusista paikallisalkuiseen epilepsiaan sairastuneista potilaista saavuttaa hyvän kohtaustilanteen yhdellä lääkkeellä. Kahden lääkkeen yhdistelmähoito auttaa lisäksi noin 10 % potilaista ja kolmen tai neljän lääkkeen yhdistelmä lisäksi noin 5 % potilaista. Jäljelle jää noin 20 % potilaista, jotka kärsivät nykyiselle lääkehoidolle huonosti reagoivasta epilepsiasta. Noin 5 % uusista potilaista hyötyy kirurgisesta hoidosta, mutta kirurginen hoito tulee kyseeseen vasta, kun potilailla on todettu lääkkeille huonosti reagoiva epilepsia. Ihanteellinen epilepsialääke perustuisi epilepsian perusmekanismien tuntemukseen ja lääkkeen vaikutusmekanismin tarkkaan tuntemiseen. Lääke estäisi ainoastaan poikkeavan purkauksellisen aktiviteetin syntymisen ja etenemisen, mutta ei vaikuttaisi haittaavasti normaaliin hermosolujen toimintaan. Paitsi, että lääkkeen tulisi estää kohtaukset, tulisi sen myös estää epilepti- 18

19 sen prosessin eteneminen. Ihanteellinen lääke ei aiheuttaisi sivuvaikutuksia, ei haitallisia sikiövaikutuksia eikä yhdysvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Tällaista sivuvaikutuksia aiheuttamatonta täsmälääkettä epilepsiaan ei vielä ole keksitty, mutta moderni epilepsialääkekehittely perustuu näille ihanteellisen lääkkeen periaatteille ja jatkuu aktiivisena. Epilepsialääkkeen valinta kohtaustyypin mukaan 1. Paikallisalkuinen epilepsia Paikallisalkuisen epilepsian ensisijaiseksi lääkkeeksi suositellaan okskarbatsepiinia tai pitkävaikutteista karbamatsepiinia. Vaihtoehtoisia lääkkeitä ovat lamotrigiini, levetirasetaami, topiramaatti, valproaatti ja gabapentiini. Valproaatin käyttöä ensisijaislääkkeenä paikallisalkuisessa epilepsiassa rajoittaa sen hieman heikompi teho pelkkiin paikallisiin yleistymättömiin kohtauksiin. Topiramaatin käyttöä ensisijaislääkkeenä rajoittavat siihen liittyvät kognitiiviset ongelmat. Eslikarbatsepiinia, gabapentiinia, klobatsaamia, lakosamidia, pregabaliinia, tiagabiinia ja tsonisamidia käytetään lisälääkkeinä paikallisalkuisissa kohtauksissa silloin, kun ensisijaislääkkeillä ei saada toivottua tehoa. Koska tehossa lääkkeiden välillä ei tule esille merkittäviä eroja, valintakriteerinä käytetään usein muita tekijöitä; lähinnä haittavaikutuksia ja hoitokustannuksia. Erityistilanteissa (esimerkkeinä yliherkkyydet ja muiden lääkkeiden tehon puute) voidaan paikallisalkuisissa epilepsioissa käyttää fenytoiinia, fenobarbitaalia tai vigabatriinia.vigabatriini voi aiheuttaa haittavaikutuksenaan näkökentän kaventumista, jonka vuoksi sen käyttö paikallisalkuisten kohtausten lisälääkkeenä on rajattu tapauksiin, jossa kaikki muut lääkehoidot ovat osoittautuneet tuloksettomiksi. 2. Yleistynyt epilepsia Yleistyneiden tajuttomuuskouristuskohtausten, tyypillisten poissaolokohtausten, myoklonisten kohtausten ja atoonisten kohtausten ensisijaislääke on valproaatti, joka sopii siis myös ensisijaislääkkeeksi oireyhtymissä, joissa samalla potilaalla saattaa olla useitakin erilaisia yleistyneitä kohtaustyyppejä. Vaihtoehtoisia lääkkeitä ovat lamotrigiini ja topiramaatti ja lisälääkkeitä levetirasetaami, klobatsaami ja klonatsepaami. Ne voivat olla vaihtoehtona silloin, kun valproaatti ei tehoa tai aiheuttaa sietämättömiä haittavaikutuksia. Poissaolokohtauksiin voi käyttää myös etosuksimidia. Valproaatin, lamotrigiinin, levetirasetaamin, topiramaatin ja klonatsepaamin tai klobatsaamin erilaiset yhdistelmät ovat käyttökelpoisia, kun yksi lääke ei riitä yleistyneessä epilepsiassa. Pirasetaamia voi käyttää tavanomaisen epilepsialääkityksen lisälääkkenä vähentämään myoklonisia nykäyksiä lähinnä progredioivassa myoklonusepilepsiassa. Tulevaisuudessa todennäköisesti myös tsonisamidi saa virallisen käyttöaiheen yleistyneissä epilepsioissa. 3. Luokittelemattomat kohtaukset Kaikille vastasairastuneille potilaille ei voida asettaa ponnisteluista huolimatta täsmällistä kohtaustyyppi- ja epilepsiaoireyhtymädiagnoosia. Useimmiten kyse on tajuttomuus-kouristuskohtauksista, joita ei esitietojen ja EEG:n sekä muiden tutkimustulosten perusteella voida varmasti luokitella joko suoraan tai toissijaisesti yleistyneiksi. Erityyppiset poissaolo- ja myokloniset kohtaukset voidaan yleensä erottaa luotettavasti paikallisalkuisista kohtauksista. Luokittelemattomissa kohtauksissa on erityisen tärkeää keskittyä selvittämään uudelleen tarkempaa kohtausluokitusta. Lääkitys aloitetaan 19

20 todennäköisimmän kohtaustyypin mukaan tai lääkkeellä, joka ei yleensä pahenna mitään kohtaustyyppiä (valproaatti, lamotrigiini tai topiramaatti). Lisälääkkeeksi luokittelemattomissa epilepsioissa sopii myös levetirasetaami. Lääkehoidon toteutus Epilepsian lääkehoitoa aloitettaessa aluksi kokeillaan yhtä ensisijaislääkkeistä, joka valitaan potilaan kohtaustyypin mukaan. Tavoitteena on löytää matalin tehokas annos, jolla kohtaukset pysyvät poissa. Joillekin lääkkeille suositellaan annoksen vähittäistä nostamista, jotkut taas voidaan aloittaa suoraan sopivaksi arvioidulla ylläpitoannoksella. Annos on aina yksilöllinen, mutta pitoisuusmäärityksiä voidaan erityisesti fenytoiinin, karbamatsepiinin ja valproaatin kohdalla käyttää apuna. Jos kohtaukset jatkuvat, nostetaan lääkitys korkeimmalle henkilön sietämälle annokselle. Tuolloin on mielekkäintä seurata mahdollisia oireita eli hoitaa potilasta laboratorioarvojen sijasta. Epilepsialääkkeitä aloitettaessa seurataan myös verenkuvaa ja maksa-arvoja käytetystä lääkeaineesta riippuen. Kun lääkitys on ollut käytössä pitempään eikä sivuvaikutuksia ole havaittu, voidaan rutiininomaista laboratoriokokeiden seurantaa olennaisesti vähentää. Joillakin uudemmilla lääkkeillä ei verikoeseurantaa tarvita edes alkuvaiheessa. Lääkkeen aloitus ja annosten suurentaminen ovat tiimityötä. Lääkäri valitsee lääkkeen ja antaa tarkat ohjeet aikatauluineen lääkeannosten nostosta. Nykylääkkeillä päästään yleensä kahdesti päivässä -annosteluun, eikä päivällä tarvitse muistaa ottaa lääkkeitä. Lääkäri ja potilas laativat yhdessä kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman, jonka välitavoitteita molemmat sitoutuvat noudattamaan. Jo alusta lähtien on tärkeää, että potilas tulee mukaan hoitoon ja ottaa oman osansa hoitovastuusta. Potilas on viime kädessä vastuussa siitä, toteutuuko esimerkiksi suunniteltu lääkehoito. Jos lääkityksen aikana ilmenee satunnaisia kohtauksia, olisi hoitoa yleensä tehostettava, vaikka kohtauksille olisi tiedossa selkeä altistava tekijäkin (lääkityksen laiminlyöntiä ja alkoholin väärinkäyttöä lukuun ottamatta). Kohtaukset tulevat tällöin liian herkästi ja estävät normaalia elämää. Uudella epilepsiapotilaalla hoidon tavoitteena on kohtauksettomuuden lisäksi tilanne, jossa kohtausten tuloa ei tarvitse pelätä eikä elämää rajoittaa turhaan kohtauspelon vuoksi. Jos tähän tavoitteeseen ei päästä ensimmäisellä lääkkeellä, kokeillaan vielä yhtä tai kahta muu- 20

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen

Lisätiedot

Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia?

Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS 15.10.2014 Valproaatin käytön rajoituksia naisilla ja tytöillä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset)

Käypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Epilepsia Rettin oireyhtymässä

Epilepsia Rettin oireyhtymässä Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia

Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia 1 2 Ikääntynyt ja epilepsia 3. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reina Roivainen LT, neurologian erikoislääkäri Valokuvat: Kuntoutusylilääkäri Martti Solismaa

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä

Lisätiedot

Lapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää

Lapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia 3. uudistettu painos, 2013 Kirjoittajat Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri

Lisätiedot

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Vaikea epilepsia ja toimintakyky

Vaikea epilepsia ja toimintakyky Vaikea epilepsia ja toimintakyky Riikka Sipilä Reetta Kälviäinen 1 Epilepsiaa sairastavan toimintakyky ja palveluiden tarve Johdanto Sisällys Johdanto 2 Mitä epilepsia ja vaikea epilepsia ovat? 3 Riittävä

Lisätiedot

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan

Lisätiedot

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen laitos, farmakologia Epileptisten kohtausten ja oireyhtymien jakoa (prevalenssi Suomessa noin 1%, 50000 potilasta)

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown

Lisätiedot

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

EPILEPSIA. Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille

EPILEPSIA. Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille EPILEPSIA Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille Teresa Korkala - Vaasan ammattikorkeakoulu 2014 Vaasan keskussairaala - Lastenneurologian yksikkö Sisällysluettelo: Johdanto...

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA

EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA Andrea Blomqvist & Elviira Kinnunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Verkko-opetuksen

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Epilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy

Epilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy Mitä muuta tarvitaan kuin lääkehoitoa ja miksi? Epilepsiaa sairastavan toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE

Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2013 OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Kuusi, Sanni

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lamictal 30.12.2015, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on vakava sairaus, jossa esiintyy

Lisätiedot

Vastasairastuneen epilepsiapotilaan ohjaus. Epilepsiahoitaja Merja Tikkanen neurologian poliklinikka KYS 17.2.2014

Vastasairastuneen epilepsiapotilaan ohjaus. Epilepsiahoitaja Merja Tikkanen neurologian poliklinikka KYS 17.2.2014 Vastasairastuneen epilepsiapotilaan ohjaus Epilepsiahoitaja Merja Tikkanen neurologian poliklinikka KYS 17.2.2014 Epilepsiaohjauksen haasteet aikuispuolen epilepsiapotilaat 15-90 v potilailla erilaiset

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO

Aivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Aivoverenkiertohäiriöt ja Epilepsia Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Terminologiaa Akuutit symptomaattiset epileptiset kohtaukset Viikon kuluessa

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1)

Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1) Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1) Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS Unverricht-Lundborg-tauti Kuvattu Unverricht v. 1891 Eestissä ja Lundborg v. 1903 Ruotsissa Progressiivinen myoklonusepilepsia

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Epilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä

Epilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä Epilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus 20.3.2015 Helsinki Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion Pharma Oy,

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS

Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014 Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä on epileptinen kohtaus? Ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Riikka Laitinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti

Lisätiedot

Nainen ja epilepsia. Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys. Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1

Nainen ja epilepsia. Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys. Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1 Nainen ja epilepsia Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1 2 Nainen ja epilepsia Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys Salla Lamusuo LL, neurologian

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

VAGUSHERMON STIMULAATIOHOITO VAIKEAHOITOISEEN EPILEPSIAAN

VAGUSHERMON STIMULAATIOHOITO VAIKEAHOITOISEEN EPILEPSIAAN VAGUSHERMON STIMULAATIOHOITO VAIKEAHOITOISEEN EPILEPSIAAN JOHDANTO Tämä osa on tarkoitettu vagushermon stimulointihoitoa saaneille tai pian saaville potilaille sekä heidän perheilleen ja ystävilleen. Näillä

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Epilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus

Epilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus Kehitysvammaisuus Eija Gaily Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Epilepsian lääkehoito aloitetaan epilepsiatyyppiin tai -oireyhtymään sopivalla ensisijaislääkkeellä. Kehitysvammaisuuden etiologia

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Kauniaisten kaupunki 6.4.2010 Sosiaali- ja terveystoimi Varhaiskasvatus ja esiopetus LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tämän lääkehoitosuunnitelman perustana on Sosiaali- ja

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Vaikeahoitoinen epilepsia ja arjen haasteet. Kuntoutusohjaaja Eija Ahonen, HYKS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry

Vaikeahoitoinen epilepsia ja arjen haasteet. Kuntoutusohjaaja Eija Ahonen, HYKS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry Vaikeahoitoinen epilepsia ja arjen haasteet Kuntoutusohjaaja Eija Ahonen, HYKS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry Vaikea epilepsia 1 Henkilöllä on epileptisiä kohtauksia tai muita epileptiseen

Lisätiedot

Epilepsia ja työkyky. Juhani Ruutiainen

Epilepsia ja työkyky. Juhani Ruutiainen Epilepsia ja työkyky Juhani Ruutiainen Sidonnaisuudet LKT, neurologian dosentti, TY Vastaava ylilääkäri, kuntoutusjohtaja, Suomen MSliitto ry Erikoislääkäri, Kelan kuntoutustutkimuskeskus 1984 2006, Kuntoutuskeskus

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Tavallista perhe-elämää töitä, opiskelua, epilepsiaa, eräretkiä

Tavallista perhe-elämää töitä, opiskelua, epilepsiaa, eräretkiä Tavallista perhe-elämää töitä, opiskelua, epilepsiaa, eräretkiä TEKSTI: Kerttu nissinen ja kaija lindström, Kuvat: hannu miettinen Kuopiolaiseen Nissinen-Jyrkisen perheeseen kuuluvat 22-vuotias Pia, 20-vuotias

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä

Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Katsaus KAI ERIKSSON, JUKKA PELTOLA JA REETTA KÄLVIÄINEN Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Epilepsia on etiologialtaan, alkamisiältään, ilmiasultaan ja ennusteeltaan erittäin

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 29. päivänä

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

AIKUISTUVAN NUOREN OHJAUS AIKUISTUVAN NUOREN OHJAUS. Näkökulmia siirtymävaiheeseen. Transitiovaihe. Nuoruusikä?

AIKUISTUVAN NUOREN OHJAUS AIKUISTUVAN NUOREN OHJAUS. Näkökulmia siirtymävaiheeseen. Transitiovaihe. Nuoruusikä? AIKUISTUVAN NUOREN OHJAUS 10.2. 2014 Biomedicum AIKUISTUVAN NUOREN OHJAUS teoriaa käytäntöä Liisa Metsähonkala Milla Kuronen 2/14/2014 1 Transitiovaihe siirtyminen lastentaudeilta aikuispuolen hoitoon

Lisätiedot