KoHti. tulevaisuutta. valoisaa.

Transkriptio

1 KoHti valoisaa tulevaisuutta

2 Mitä tarkoittaa GLut1 Ds? Glukoositransportterihäiriö (GLut1-vaje, GLut1- puutosoireyhtymä, De Vivon tauti, Glut1-Ds) on geneettinen oireyhtymä, joka vaikuttaa aivojen metaboliaan. Glut1-proteiini on vastuussa glukoosin (sokerin) kuljettamisesta veriaivoesteen yli verestä aivoihin ja se voi myös toimia tiettyjen aivotoimintojen itsenäisenä säätelijänä. Kromosomissa 1 sijaitseva slc2a1-geeni ohjaa GLut1-proteiinin tuotantoa. Jos tämä geeni on mutaation johdosta vahingoittunut, proteiinia ei tuoteta riittävää määrää, jolloin glukoosin siirtyminen aivoihin on heikentynyttä. Glukoosi on aivojen ensisijainen polttoaine. sen rooli on keskeinen aivojen ja muiden hermoston osien aineenvaihdunnassa ja muissa toiminnoissa. Glut1-vaje-potilailta siis puuttuu normaalin aivojen kasvun ja toiminnan kannalta kriittisiä aineenvaihdunnallisia tekijöitä. toisin sanoen... Glut1-puutoksessa aivot ovat aina nääntymässä nälkään eivätkä kykene suoriutumaan normaaleista toiminnoista kunnolla. Mitä tällaiset normaalit aivojen toiminnot ovat? Niihin kuuluu esimerkiksi kyky ajatella, oppia, kontrolloida kehon liikkeitä ja kyky kommunikoida. Häiriöt näissä toiminnoissa aiheuttavat eri tavoin Glut1-vajeen ulkoisia merkkejä.

3 tunnista NäMä oireet Glut1-vaje johtaa lukuisiin oireisiin, jotka vaihtelevat potilaasta toiseen. Jotkut oireista, kuten kognitiiviset ja motoriset vaikeudet ovat jatkuvasti näkyvillä, kun taas toiset tulevat ja menevät (esim. epileptiset kohtaukset, päänsäryt). oireet jaetaan neljään eri kategoriaan: kohtaukset, kognitiiviset oireet, käytösoireet ja motoriset oireet. Kaikilla potilailla ei esiinny kaikkia oireita ja oireiden vakavuus ja tiheys vaihtelevat huomattavasti potilaiden välillä. kohtaukset Potilaat useimmiten alkavat saada kohtauksia n. 3-6 kuukauden ikäisinä mutta joillakin potilailla kohtaukset alkavat huomattavasti myöhemmin. Poissaolokohtaukset, kouristukset ja lysähtämis-kohtaukset ovat yleisimpiä mutta myös muunlaisia kohtaustyyppejä saattaa esiintyä. Näihin kuuluvat yleistyneet toonis-klooniset, paikallisalkuiset, myoklooniset ja atooniset kohtaukset. Kohtausfrekvenssi, vakavuus ja tyyppi vaihtelevat huomattavasti GLUT1- potilaiden keskuudessa ja eivät välttämättä korreloi muiden oireiden vakavuuden kanssa. Pääosa GLUT1- transportterihäiriöpotilaiden kohtauksista reagoivat heikosti epileptiseen lääkitykseen. Noin 10 %:lla potilaista kohtauksia ei esiinny lainkaan. kognitio Kun kehityksen seuraavien portaiden saavuttaminen viivästyy, ilmenee selvemmin henkisen suorituskyvyn häiriöitä. Ne vaihtelevat aina hienoisista oppimisvaikeuksista vakaviin älyllisen suorituskyvyn puutteisiin. Usein puheen ja kielen kehitys on heikentynyttä. käytös Käytösoireet vaikuttavat ihmissuhteisiin ja voivat sisältää keskittymiskyvyn häiriöitä, vastahakoisuutta ja viivästymistä iän mukaisen käyttäytymisen saavuttamisessa. Sosiaalisuus muiden ihmisten kanssa on kuitenkin GLUT1-potilaiden selkeä vahvuus. liikkuminen Liikkumiseen liittyvät oireet liittyvät motoristen taitojen laatuun. Kävely saattaa olla viivästynyttä tai vaikeaa koska jalat ovat jäykät (spastisuus), tasapaino on heikko (ataksia) tai ryhti on kiero (dystonia). Hienomotoriikkaan liittyvät ongelmat saattavat vaikuttaa puheen laatuun ja kädentaitoihin, esim. kirjoittamiseen. Nämä vaikeudet voivat olla jatkuvia tai ajoittaisia. ajoittaiset oireet Ajoittain saattaa esiintyä päänsärkyjä, sekavuutta tai energiavajetta. Jotkut nuoret potilaat voivat kärsiä poikkeavista pään ja silmän liikkeistä kuten silmävärveestä. Muitakin erikoisia silmän outoihin liikkeisiin liittyviä oireita GLUT1-potilailla on kuvailtu, kuten oksoklonusta muistuttavia oireita, jossa silmät liikkuvat nopeasti suuntaa vaihtaen kuin tanssien. Oireesta käytetään myös termiä tanssivat silmät. Glut1-vajepotilaiden silmäoireet ovat kuitenkin hieman erilaisia kuin muilla potilailla, jonka johdosta näille oireille on vasta keksitty uusi lääketieteellinen termi (aberrant gaze saccades), jonka suomennos vielä puuttuu. Glut1-vajeelle tyyppillistä on myös oireiden voimakas vaihtelu ruoan saannin mukaan. Nälkä pahentaa oireita, samoin paasto erityisesti juuri ennen ruokailua ja hetki ennen aamuista heräämistä ja pian sen jälkeen. Syömisen jälkeen voidaan havaita oireiden tilapäistä korjaantumista. Kaikki oireet saattavat pahentua tai laueta muiden syiden takia kuten väsymyksen, kuumuuden, ahdistuneisuuden tai muun sairauden. Jokaisen potilaan oirekuva voi kehittyä ja muuttua ajan kanssa, kun Glut1-lapset kehittyvät murrosiässä aikuisiksi.

4 DiAGNoosi JA Hoito oikean diagnoosin saaminen ja hoidon aloittaminen mahdollisimman varhain vaikuttaa kriittisesti siihen, kuinka suotuisasti aivojen varhaiskehitys etenee. Diagnoosin saavuttamiseksi on Glut1-vajeen oireet tärkeää tunnistaa. osittain samankaltaisten oireiden takana voi olla kuitenkin myös muita sairauksia. Kun GLUT1-transportterihäiriötä epäillään, on syytä ottaa selkäydinnestenäyte (paastossa). Jos glukoosin (joskus myös laktaatin) pitoisuus siinä on normaalia alhaisempi, tulos tukee kliinistä epäilyä ja viittaa osaltaan GLUT1-transportterihäiriödiagnoosiin. Geenisekvensointia, jonka avulla voidaan etsiä geenimutaatiota SLC2A1-geenistä, voidaan myös käyttää diagnoosin varmentamiseksi, positiivinen löydös varmentaa diagnoosin. Negatiivinen löydös ei kuitenkaan varmenna päinvastaista, sillä noin 15 %:lla GLUT1-vajepotilaista mutaatiota ei ole löydetty. Erityistä laboratoriokoetta (punasolujen käsittelykykyassay) voidaan myös käyttää diagnoosin varmentamiseksi mutta tämä koe ei ole kaupallisesti saatavilla. GLUT1-puutosairauteen ei ole vielä tällä hetkellä parannuskeinoa, mutta tautiin on olemassa tehokkaita hoitokeinoja, jotka auttavat aivojen ravitsemisessa ja usein joko estävät tai kontrolloivat useita potilaiden oireita. Ketogeeninen ruokavalio on tällä hetkellä standardihoito GLUT1-potilaille. Hoito estää tehokkaasti suurimman osan epileptisistä kohtauksista ja parantaa motorisia vaikeuksia noin kahdella kolmesta potilaasta. Ketogeeninen dieetti näyttää myös vaikuttavan edullisesti henkiseen suorituskykyyn. Useimmat vanhemmat kuvaavat lapsensa energiatason, valppauden, tasapainon, koordinaation ja keskittymiskyvyn kohentuneen. On myös osoitettu, että ketogeenisen dieetin muunnelmat, kuten mukailtu Atkinsin dieetti tai MCT-öljyyn perustuva dieetti ovat olleet hyödyllisiä joillekin potilaille. Muita potentiaalisia, tällä hetkellä vielä tutkimuksen alla olevia, hoitomuotoja ovat esimerkiksi ruokavaliohoito pohjautuen triheptanoiniin (C7 öljy) ja eksogeenisiin ketoneihin. On olemassa myös hataria todisteita alfalipoiinihapon käytöstä lisäravinteena ja acetazolamiidin (Diamox) tehosta, mutta niiden osalta formaalit tutkimustulokset aika lailla vielä puuttuvat. Kohtaustenestolääkkeet ovat usein tehottomia, koska ne eivät tarjoa ravitsemusta glukoosinälkiintyneille aivoille, vaikkakin joillakin potilailla yhden kohtauksenestolääkkeen käyttö on nähty parantavan kohtauskontrollia.

5 ketogeeninen ruokavalio Ketogeeninen dieetti on kehitetty vuonna 1921 estämään epileptisiä kohtauksia. Se on runsaan rasvan, riittävän proteiinin ja rajoitetun hiilihydraatin ruokavalio, joka suosii energianlähteenä rasvan polttoa glukoosin sijaan. Ketoneja muodostuu elimistössä kun rasvaa poltetaan. Ihmiskeholla on vain kaksi vaihtoehtoista polttoainetta aineenvaihduntaan: glukoosi on ensisijainen polttoaine, ketonit toissijainen. Kun elimistössä ei ole saatavilla riittävästi hiilihydraatteja glukoosin tekemistä varten (paastotila), keho yrittää tuottaa ketoneja rasvasta energiakseen. Ketogeeninen ruokavalio, rajoittamalla hiilihydraattien saantia, matkii paaston aineenvaihdunnallista tilaa ja luo vereen kohonneen ketonitason. Tätä tilaa kutsutaan ketoosiksi. Ketonit ylittävät veriaivoesteen riippumatta GLUT1-proteiinistä ja korvaavat glukoosin aivojen energianlähteenä. Ketogeenisen ruokavalion pitää olla tarkoin räätälöity vastatakseen jokaisen potilaan henkilökohtaiseen ravitsemustarpeeseen ja pitääkseen haittavaikutuksien riskin mahdollisimman matalana. Dieettiä tulee noudattaa ainoastaan lääketieteen ammattilaisten ja ravitsemusterapeuttien valvomana. Oikean rasva:proteiini+hiilihydraatti-suhteen löytäminen kestää jonkin aikaa ennen kuin kunkin potilaan saaman hyödyn ja hoidon siedettävyyden suhde on paras mahdollinen. Ketogeeninen dieetti on tehokas hoitomuoto useimmille Glut1-vaje-potilaille. Kuitenkaan kaikki eivät vastaa hoitoon yhtä hyvin. Lisäksi, jotkut tietyt oireet saattavat usein jatkua hoidon aloituksen jälkeenkin. Tämä herättää kysymyksen, että aiheutuuko Glut1-puutossairaus pelkästään aivojen energiavajeesta vai vaikuttaako geenimuutos elimistön järjestelmiin mutkikkaammin tai laajemmin ja tarvittaisiinko ruokavalion ohella muitakin hoitomuotoja. muut ruokavaliohoidot Vaikka klassinen ketogeeninen dieetti on Glut1- puutossairauden käypä hoito, kaikki potilaat eivät siedä tätä klassista hoitomuotoa kovin hyvin. Klassista ketogeenistä dieettiä käytetään laajasti nuoremmilla potilailla, mutta hoitomyöntyvyys saattaa vanhemmilla potilailla olla haastavaa. Klassisen ketogeenisen dieetin vähemmän tarkat muunnelmat, kuten mukailtu Atkinsin dieetti ja MCT-öljyyn pohjautuva dieetti saattavat tarjota samankaltaisia hyötyjä kuin klassinen ketogeeninen dieetti ja ovat saamassa enemmän hyväksyntää vaihtoehtoisina hoitomuotoina. Muut ruokavaliohoidot ovat vielä tutkimusvaiheessa ja saattavat tulevaisuudessa osoittautua hyödyllisiksi. Triheptanoin (C7-öljy), keskipitkäketjuinen triglyseridi, joka syntetisoidaan risiinipavusta, on lääkinnällinen ruoka, jonka vaikutuksia tutkitaan useissa meneillään olevissa ja suunnitelluissa tutkimuksissa. Eksogeeniset ketonit (synteettisiä ketoneja, jotka metabolisoituessaan hajoavat luonnollisiksi ketoneiksi) on toinen parhaillaan tutkimuksen alla oleva hoitomuoto. Näiden tehokkuus Glut1-potilaiden hoidossa jää nähtäväksi.

6 terapiasta saatavat HyöDyt Kuntoutuspalvelut ovat hyödyllisiä Glut1-potilaille, koska useimmilla potilailla on vaikeuksia motoriikassaan, puhumisessaan ja kielellisessä ilmaisussaan. Fysio-, puhe- ja toimintaterapia ovat vakiohoitoja useimmille potilaille, etenkin lapsuusiässä. Monet perheet kokevat, että myös vähemmän tunnetuista terapiamuodoista kuten vesi-, tai hevosterapiasta on saatu hyötyä samoin kuin erityisistä oppimisstrategioista ja käyttäytymisterapiasta. oppiminen ja koulu Vaikka kognitiiviset taitotasot vaihtelevat Glut1- potilaiden välillä suuresti, tutkimukset ovat osoittaneet että seuraavia kliinisiä ominaisuuksia on suurimmassa osassa tapauksista: Heikot alueet pitävät sisällään: Alentunut älykkyysosamäärä Heikentynyt toimintakyky Ilmaisevan kielen käytön ja verbaalisen muistin heikkoudet Rajoitettu visuaalinen yksityiskohtien havainnointikyky Abstraktien analyyttisten taitojen heikkous Vaikeus soveltaa oppimaansa uuteen kontekstiin Vahvat alueet pitävät sisällään: Vastaanottavainen kieli ja ymmärtäminen Sosiaaliset taidot Empaattisia ja eloisia persoonia Peräänantamattomuus Kun Glut1-transportterihäiriöiselle potilaalle tehdään opetusohjelmia on tärkeää rakentaa vahvuuksien varaan sillä heikkoudet korjaantuvat. Paras mahdollinen järjestely koulunkäynnin suhteen vaihtelee yksilöstä toiseen huomattavasti. Toiset potilaat menestyvät hyvin normaalissa koulutusohjelmassa, kun taas toiset tarvitsevat erikoistuneen koulunkäyntiympäristön.

7 ResuRssit Glut1-DS järjestö on voittoa tavoittelematon perheorganisaatio, joka omistautuu Glut1-DS potilaiden ja heidän läheistensä elämänlaadun parantamiseen. Sen tavoitteena on: tietoisuuden lisääminen koulutuksen kehittäminen potilaiden ja perheiden puolesta puhuminen tutkimuksen tukeminen ja rahoitus Linkkejä ketogeeniseen ruokavalioon: Lääketieteelliset neuvonantajat: Mackenzie Cervenka MD Darryl De Vivo MD Kristin Engelstad MS, CGC Prof. Dr. Jörg Klepper Eric Kossoff MD Juan Pascual MD, PhD P.O. Box 737, Owingsville, KY 40360