Toiminta- kertomus Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- kertomus 2015. Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö)"

Transkriptio

1 Toiminta- kertomus 2015 Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö)

2 Sisällysluettelo Taustatietoa epilepsiasta... 1 Lasten epilepsiayksikkö... 1 Epilepsian lääkehoito... 3 Ketogeeninen dieetti... 3 Epilepsiakirurgia... 4 Vagusstimulaattorihoito... 7 Harvinaisepilepsiat ja epilepsiaoireyhtymät... 7 Meneillään olevat tutkimushankkeet (yhteyshenkilöt) Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät Käytetyt lyhenteet Lasten epilepsiayksikkö = Lasten epilepsiaosasto L11 ja video-eeg sekä poliklinikkatoiminta EEG = aivosähkökäyrä MEG = magnetoenkefalografia, jossa aivosähkötoimintaa mitataan sen aiheuttaman magneettikentän avulla PET = positroniemissiotomografia, joka mittaa rypälesokerin aineenvaihdunnan jakautumista aivoissa SPECT = yksifotoniemissiotomografia, joka mittaa verenkierron jakautumista aivoissa Stereo-EEG = stereotaktisesti aivokudokseen asetettujen syväelektrodien avulla tapahtuva video-eeg-tutkimus, jota käytetään epilepsian leikkaushoidon suunnittelussa Video-EEG = useita tunteja tai vuorokausia kestävä tutkimus, jossa rekisteröidään samanaikaisesti aivosähkökäyrää ja videokuvaa potilaan oireista VNS = vagustimulaattori, kiertäjähermon ärsytykseen perustuva epilepsian hoitomenetelmä Taustatietoa epilepsiasta Epilepsialla tarkoitetaan taipumusta saada toistuvia epileptisiä kohtauksia ilman erityisiä provosoivia tekijöitä. Sairauteen voi liittyä myös muita aivojen toimintahäiriöitä kuten oppimisvaikeuksia. Epilepsiaa sairastavia henkilöitä on Suomessa noin Ilmaantuvuus on alle 15-vuotiailla keskimäärin 0.7/1000. Epilepsian syyt ja ilmenemismuodot ovat hyvin monimuotoisia. Osa lasten ja nuorten epilepsioista on hyvänlaatuisia, joko itsestään rajoittuvia tai hyvin lääkehoidolla hallittavissa. Epilepsia on lääkeresistentti noin neljäsosalla potilaista. Suurin osa vaikeahoitoisista epilepsioista alkaa lapsuus- tai nuoruusiällä. Epilepsian hoitosuunnitelma perustuu tarkkaan oireyhtymädiagnoosiin ja sairauden syyn määritykseen. Joukossa on paljon harvinaissairauksia. Sopimaton tai liian raskas lääkitys ei auta kohtauksiin ja voi edelleen heikentää toimintakykyä. Lääkeresistenttiin epilepsiaan liittyy lisääntynyt kognitiivisten haittojen, psykiatrisen sairastavuuden, tapaturmien ja kuoleman vaara. Lasten epilepsiayksikkö Lasten epilepsiaosasto L11 ja video-eeg sekä poliklinikkatoiminta muodostavat Suomen suurimman lasten ja nuorten epilepsian diagnostiikkaan, hoitoon ja vaativaan erotusdiagnostiikkaan erikoistuneen kokonaisuuden, ns. lasten epilepsiayksikön. Epilepsiakirurgia on keskitetty Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä säädetyssä Valtioneuvoston asetuksessa 336/2011 ( ) 5 kahteen sairaalaan, Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan (HYKS) ja Kuopion Yliopistolliseen sairaalaan. Hyksissä on Suomen laajin kokemus lasten ja nuorten epilepsialeikkauksista, erityisesti ohimolohkon ulkopuolisista toimenpiteistä sekä kallonsisäisillä syväelektrodeilla tehdyistä 1

3 tutkimuksista. Vuoden 2015 aikana 20 % potilaistamme tuli HUS-alueen ja 14 % HUS:n erityisvastuualueen alueen ulkopuolelta (Kuva 1). Lasten epilepsiayksikön tehtävänä on lasten ja nuorten epilepsian diagnostiikka ja hoito HUS-alueen potilaiden osalta yhteistyössä lastenneurologisten vastaanottojen (Lastenlinna, Jorvin sairaala, Peijaksen sairaala, Hyvinkään sairaala) kanssa. Lisäksi se tarjoaa lasten ja nuorten vaikean epilepsian hoitokonsultaatioita, epilepsian leikkaushoidon arvioita ja leikkaushoitoja koko Suomelle. Yhteistyötä tehdään kansainvälisesti sekä kliinisen työn että tutkimuksen alalla koskien leikkaushoidon lisäksi vaikeiden ja harvinaisten epilepsiaoireyhtymien ei-kirurgisia hoitoja. Epilepsiaosastolla L11 ja video-eeg-yksikössä hoidetaan kaikki vaikean epilepsian vuoksi leikkausselvityksissä olevat lapset ja nuoret, joita tulee koko maan alueelta (Kuva 1). Myös postoperatiivinen hoito järjestetään osastolla L11 ensimmäisestä leikkauksen jälkeisestä päivästä alkaen. Lisäksi osastolla hoidetaan vaikean kohtaustilanteen, vaativien tutkimusten tai hoitojen (dieettihoitojen aloitus, immunologiset hoidot) vuoksi vuodeosastohoitoa tarvitsevat epilepsiaa sairastavat potilaat. Epilepsiavastaanotolle on keskitetty HUS-erva-alueen lääkeresistenttiä epilepsiaa sairastavat lapset ja nuoret ja heitä koskevat hoitokonsultaatiot. Video-EEG-yksikössä tehdään kaikki Hyksissä hoidossa olevien lasten ja aikuisten tarvitsemat video-eeg-tutkimukset; näistä vähintään kolmasosa on vaikean epilepsian leikkausarvioita. Kuva 1. Epilepsiaosastolla L11 hoidettujen potilaiden jakauma yliopistosairaanhoitopiireittäin vuonna Lisäksi Virosta lähetettyjä potilaita oli 4. Vaikean epilepsian hoito on monen erikoisalan tiimityötä. Lasten ja nuorten epilepsian hoidossa on mukana lastenneurologeja, kliinisiä neurofysiologeja, neuropsykologeja, neuroradiologeja, neurokirurgeja ja epilepsiaan perehtyneitä sairaanhoitajia (Kuva 2). Lisäksi tehdään tiivistä yhteistyössä lastenpsykiatrien, pediatrien ja ravitsemusterapeuttien kanssa. Aikuispotilaat video- EEG:ssä hoidetaan yhteistyössä Hyksin neurologien kanssa. Kaikki leikkausarviot ja -suositukset tehdään epilepsiatyöryhmässä. Tarvittaessa konsultoidaan psykiatria. 2

4 Epilepsian lääkehoito Lasten ja nuorten epilepsian lääkehoidon periaatteet on määritelty vuonna 2013 päivitetyssä Käypä hoito-ohjeessa ( jonka laatimisessa on ollut mukana kaksi yksikkömme lääkäriä. Lisäksi yksi lääkäreistämme osallistuu pitkittynyttä epileptistä kohtausta koskevan Käypä hoito-ohjeen =hoi50030) päivitykseen. Epilepsiayksikössä on laaja kokemus myös vaikeissa epilepsioissa käytettävistä harvinaislääkkeistä ja erityisluvanvaraisista lääkkeistä sekä immunologisista hoidoista. Meillä on omassa yksikössämme laadittu hoito-ohjelma useimpia harvinaisepilepsioita varten. Ketogeeninen dieetti Ketogeenisen ruokavalion teho epilepsiaan havaittiin jo 1920-luvulla, mutta sen käyttö on alkanut yleistyä vasta noin 20 vuotta sitten. Ruokavalio perustuu energian saamiseen pääosin rasvasta ja hiilihydraattien voimakkaaseen rajoittamiseen. Kirjallisuuden mukaan 40 50% lapsista hyötyy dieetistä; merkittävänä hyötynä pidetään kohtaukset vähenemistä vähintään 50 %:lla. Vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia. Ketogeenisen dieetin käyttö lisääntyi epilepsiayksikössä vuodesta 2008 alkaen, jolloin aloitettiin lääkäreiden, sairaanhoitajien ja ravitsemusterapeuttien koulutus dieettihoitoon, ja alettiin osallistua dieettiä käsitteleviin pohjoismaisiin yhteistyökokouksiin. Oma dieettihoito-ohjeemme valmistui vuonna 2010, ohjeen päivitys on parhaillaan työn alla. 3

5 Vuonna 2014 ketogeenistä dieettiä käytti 9 potilasta, joilla hoito oli aloitettu vuosina ; heistä yksi lopetti dieetin riittämättömän tehon vuoksi vuoden 2014 aikana. Muilla 8 potilaalla dieetti jatkuu edelleen Taulukossa 1 esitellään vuosina alkaneet dieettihoidot. Vuosi Aloittaneet (aloitusiän mediaani; vaihteluväli) Yli 50 % kohtausvähenemä Dieetti lopetettu ennen (kesto) Lopetuksen syy (4,5v; 1-17v) 4 (50 %) 4 (3-9 kk) heikko teho (6,2v; 0,5-14v) tieto valmistuu (0-4 kk) heikko teho Taulukko 1. Ketogeenistä dieettiä käyttäneet potilaat Epilepsiakirurgia Noin viidesosalla epilepsiaa sairastavista potilaista todetaan vaikea epilepsia, joka määritellään siten että arkielämää haittaavia kohtauksia ei saada lääkehoidolla hallintaan. Varovaisten arvioiden perusteella noin 3 % uusista epilepsiatapauksista sopii optimaalisesti leikkaushoitoon, lapsista todennäköisesti hieman enemmän (Berg ym. 2009). Tämä tarkoittaa Suomessa vähintään 90 leikkauksella hoidettavaa potilasta vuodessa, josta määrästä tällä hetkellä toteutuu noin puolet. Viimeaikaisen tutkimustiedon perusteella varhainen leikkaushoito näyttää parantavan potilaiden kohtausennustetta. Tulevaisuudessa leikkausten määrä tulee todennäköisesti jonkin verran lisääntymään alle 16-vuotiaiden ikäryhmässä, joskin suurimmalla osalla potilaista leikkaus tehdään aikuisiällä myös tulevaisuudessa. Epilepsiaa aiheuttavan alueen sijainti vaikuttaa leikkaustulokseen. Parhaat tulokset kohtauksettomuuden suhteen saavutetaan ohimolohkoepilepsiassa, mutta ohimolohkon ulkopuolinen epilepsia on yleisempi vaikean epilepsian muoto. Hyksin epilepsiakirurginen työryhmä aloitti toimintansa vuonna 1991 lastenneurologien, neurokirurgien ja neuroradiologien yhteistyönä. Ryhmän ensimmäiset asiantuntijalääkärit saivat lasten leikkausarvioihin ja epilepsiakirurgiaan tarvittavan koulutuksen Yhdysvalloissa (UCLA, Cleveland Clinic) ja Ruotsissa (Umeå) luvulla toiminta laajeni edelleen ja yhteistyö neurologien ja kliinisten neurofysiologien kanssa tiivistyi. Kouluttautuminen ulkomaisissa keskuksissa on jatkunut sekä lastenneurologien (kuva 2) että muiden ammattiryhmien osalta. Yksi neurofysiologi on saanut lisäkoulutusta Ranskassa Marseille (Hôpital de la Timone) 2013 ja yksi neuropsykologi Kanadassa (Montreal Neurological Institute, Université de Montreal) vuonna Suppeimmillaan leikkaushoitoon soveltuvuuden arvio sisältää aiempien tutkimustulosten uudelleen tarkastelun lisäksi kohtausten rekisteröinnin video-eeg-tutkimuksessa ja hyvälaatuisen magneettikuvauksen. Lähettävässä yliopistosairaalassa tehdyt video-eeg ja magneettikuvaus voivat joskus riittää leikkausarvioon. Näistä tutkimuksista on usein hyötyä myös leikkaushoitoon soveltumattomille potilaille, koska epilepsiaoireyhtymän ja epilepsian syyn diagnoosi saattaa täsmentyä, mikä puolestaan voi tarjota mahdollisuuden aiempaa spesifimpään hoitoon. Monilla leikkaushoitoon alustavasti soveltuvilla potilailla tarvitaan lisäksi täydentäviä tutkimuksia kuten funktionaalista kuvantamista (PET, kohtauksenaikainen SPECT) ja/tai MEG-tutkimusta. Noin neljäsosa video-eeg-tutkimukseen leikkausarvion tekemistä varten tulleista potilaista päätyy leikkaukseen. Kallonsisäisiä tutkimuksia tehdään 20 30%:lle leikkaukseen päätyvistä potilaista. Ennen leikkausta tehdään neuropsykologinen tutkimus. Leikkauksen jälkeen järjestetään vähintään kolme seurantakäyntiä, joiden ajankohdat ovat 2, 6 ja 24 kk kuluttua leikkauksesta. Lääkärin 4

6 vastaanoton lisäksi seurantakäynneillä tehdään neuropsykologinen tutkimus ja tarvittaessa myös muun tyyppistä toimintakykyarviota. Kallonsisäisiä tutkimuksia matto- ja nauhaelektrodeja (ns. grid ja strip) käyttäen on tehty Hyksissä vuodesta 1992 alkaen (Kaavio 1). Stereo-EEG otettiin käyttöön Hyksissä tammikuussa 2011 ensimmäisenä pohjoismaissa. Menetelmä laajentaa merkittävästi mahdollisuuksiamme paikantaa vaikeasta epilepsiasta kärsivien potilaiden epilepsiapesäkkeitä leikkaushoitoa varten. Stereo- EEG.ssä käytetään stereotaktisesti asetettuja alle 1 mm paksuisia syväelektrodeja, joilla voidaan rekisteröidä myös syviä aivokuorialueita mennessä olemme tehneet yhteistyössä neurokirurgian klinikan kanssa yhteensä 55 stereo-eeg-rekisteröintiä. Eniten stereo-eeg-osaamista on Ranskassa ja Italiassa, jossa menetelmä on ollut käytössä useita vuosikymmeniä. Epilepsiakirurgiatyöryhmän neurofysiologit osallistuvat säännöllisesti kolmen ranskalaisen epilepsiakirurgiakeskuksen (Marseille, Lyon ja Grenoble) järjestämille vuosittaisille eri aivoalueita kattaville stereo-eeg-kursseille, joissa teoriaopintojen lisäksi harjoitellaan stereo-eegtutkimusten suunnittelua, toteutusta ja tulkintaa potilastapausten avulla. Potilaiden hoidossa on ollut mahdollista konsultoida kahta ranskalaista epilepsiakirurgian ja stereo-eeg-tutkimusten asiantuntijaa (2013 professori Philippe Kahane, Grenoble, 2015 professori Patrick Chauvel, Marseille / Cleveland Clinic Foundation). Kaavio 1. Kallonsisäiset tutkimukset Hyksissä Hyksissä on laajin kokemus Suomessa lasten ja nuorten lääkeresistentin epilepsian leikkaushoidosta. Vuoden 2015 loppuun mennessä Hyksissä oli tehty 453 epilepsialeikkausta, joista 13 % oli uusintaleikkauksia. Leikkauksista 271 (64 %) tehtiin alle 16-vuotiaille ja 115 (27 %) alle 7-vuotiaille potilaille (Kaavio 2). 5

7 Kaavio 2. Epilepsialeikkaukset Hyksissä ikäryhmittäin, yhteensä 453 leikkausta. Lukumäärät eivät sisällä kallonsisäisiä tutkimuksia eivätkä stimulaattoreiden asennuksia. Virolaisia lapsipotilaita on lähetetty vuoden 2015 mennessä leikkausarvioon 12. Heistä kuusi on leikattu, kahdelle tehtiin harvinaissairauden diagnoosi, jonka perusteella leikkaushoitoa ei voinut suositella, yhdelle suositeltiin vagusstimulaattoria, ja kolmella arvio oli vuoden 2015 lopussa vielä kesken. Useimmat lasten ja nuorten leikkaushoidon tuloksia raportoineet tutkimukset ovat olleet yksittäisten klinikoiden potilassarjoja, jotka todennäköisesti edustavat melko huonosti koko väestöä. Parhaiten tuloksia voidaan verrata Ruotsin äskettäin julkaistuun väestöpohjaiseen aineistoon (Edelvik ym. Neurology 2013;81: ), jossa 88 leikatusta lapsesta ja nuoresta 53 % oli kohtauksettomia kahden vuoden seurannassa. Vastaavasti Hyksissä leikatuista potilaista 51 % oli kohtauksettomia vähintään kahden vuoden ajan leikkauksesta (Kaavio 3, taulukko 2). Vertailussa on tarpeen ottaa huomioon, että Hyksin potilailla oli vähemmän ohimolohkoleikkauksia (24 %) kuin Ruotsissa (43 %), joka lähtökohtaisesti heikentää kohtauksettomuuden todennäköisyyttä Ohimolohkon ulkopuolinen Ohimolohkoresektio Hemisfärotomia Palliatiivinen toimenpide resektio Potilaiden lukumäärä Kohtauksettomia 2v leikkauksesta Kaavio 3. Kohtauksettomien osuus 2 v leikkauksen jälkeen alle 16 vuotiaina vuosina leikatuilla potilailla 6

8 Vuosi Kohtauksettomia Alle 3 kohtausta vuodessa Muu merkittävä kohtausten väheneminen Ei merkittävää muutosta Ei tietoa (seuranta alle 2v) Yhteensä (53 %) (27 %) 1 15 (100 %) Taulukko 2. Kohtausten esiintyminen kahden vuoden seurannassa leikkauksen jälkeen vuonna 2013 leikatuilla lapsilla ja nuorilla (12 ohimolohkon ulkopuolista resektiota, 3 ohimolohkoresektiota) Leikkaushoidon komplikaatioita Hyksissä (Taulukko 3) voidaan myös parhaiten verrata Ruotsissa saatuihin kokemuksiin: vuosina tehdyistä 865 leikkauksesta komplikaatio todettiin 10.5%:lla (Bjellvi ym. J Neurosurg 122: , 2015). Haittavaikutus Vuosi 2014 Kommentti Näkökenttäpuutos (hemianopia tai alaneljännes) 10 (2,5 %) 0 Yhdellä todennäköisesti jo ennen leikkausta, ei tutkittu Suntti 8 (2,0 %) 0 Kaikki hemisfärotomioita Hemipareesi 8 (2,0 %) 1 (4 %) Kaksi hyvin lievää Kielellinen oirekuva 6 (1,5 %) 1 (4 %) Psykiatrinen oireisto 4 (1,0 %) 0 Kaikki aikuisia Visuaalinen oirekuva 1 (0,2 %) 0 Muistin heikentyminen 1 (0,2 %) 0 Ennustettu Hypotalamuksen 1 (0,2 %) 0 toimintahäiriö Luuinfektio 1 (0,2 %) 0 Kystan muodostuminen 1 (0,2 %) 0 Vaati uuden leikkauksen Yhteensä 41 (10,2 %) 2 (9 %) Taulukko 3. Leikkaushoitoon liittyneet haittavaikutukset, jotka olivat todettavissa vielä 6 kk leikkauksen jälkeen, mukana kaikki Hyksiissä leikatut potilaat (myös aikuiset) Vagusstimulaattorihoito Vagusstimulaattoria (VNS) voidaan käyttää vaikeaa epilepsiaa lievittävänä hoitona lääkehoidon rinnalla, silloin kun potilas ei sovellu leikkaushoitoon. Neurokirurgi asettaa stimulaattorin rintalihaksen alle ja kaapelit kaulalle kiertäjähermon ympärille. Laitteen hermoon antamaa sähköärsytystä säädetään ihon päältä anturilla ja pienoistietokoneella. Tutkimustiedon perusteella VNS vähentää kohtauksia noin puoleen noin puolella potilaista, joka katsotaan merkittäväksi hyödyksi. Yksilöllistä vastetta on vaikea ennustaa. Haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja hallittavissa sähkövirtaa säätämällä. Hyksissä vagusstimulaattorihoidot epilepsiapotilaille aloitettiin vuonna Vuoden 2015 loppuun mennessä 58 lapselle tai nuorelle oli asennettu vagusstimulaattori. Vuonna 2014 vagusstimulaattorin sai 8 alle 18-vuotiasta potilasta. Heistä neljällä (50 %) on saatu merkittävä hyöty, kolmella hyöty on ollut alle 50 %, ja yhdestä potilaasta ei ole riittävän pitkää seurantatietoa. Harvinaisepilepsiat ja epilepsiaoireyhtymät Vaikeista epilepsioista monet kuuluvat harvinaissairauksien ryhmään ja myös ns. epileptisiin enkefalopatioihin, joissa epileptinen aktiviteetti aivoissa aiheuttaa tai pahentaa kognitiivisia häiriöitä, ja jotka voivat johtaa kehitysvammaisuuteen. Nopean diagnostiikan ja oikein suunnatun hoidon lisäksi 7

9 nämä potilaat tarvitsevat usein moniammatillista ja monen eri erikoisalan seurantaa ja hoitoa. Alla kuvataan joitakin esimerkkejä. Infantiilispasmioireyhtymä on imeväisiällä alkava vaikea epilepsia, johon hoitamattomana liittyy älyllisen kehityksen pysyvä hidastuminen. Oireyhtymään sairastuu Suomessa vuosittain noin 25 potilasta. Oireyhtymän syy on tärkein ennustetta määräävä tekijä, mutta diagnoosin ja hoidon viivästyminen aiheuttaa kehitysvammaisuuden niilläkin lapsilla, joilla asianmukaisesti hoidettuina olisi erittäin hyvä ennuste. Ensisijaislääkkeet ovat vigabatriini ja ACTH, joita kumpaakin käytetään lähes yksinomaan tässä oireyhtymässä. Noudatamme yksikössämme laadittua hoito-ohjelmaa, joka perustuu sekä itse julkaisemaamme että muualla tuotettuun tutkimustietoon ja kansainvälisiin suosituksiin. Hoito-ohjelman päivitys valmistui vuoden lopussa Taulukoissa 4-5 kuvataan epilepsiayksikössä hoidettujen lasten kahden vuoden iässä arvioidut hoitotulokset kymmenen vuoden ajalta ja lyhyemmän seuranta-ajan hoitotulokset Taustasyy Kohtauksettomia 2 v iässä Normaali kehitys 2 v iässä Kuolleita ennen 2 v ikää Ei tietoa Potilaita yhteensä Tunnistettu # 14 (41 %) 6 (15 %) 5 (15 %) 2 (6 %) 34 (100 %) Tuntematon 19 (100 %) 17 (89 %) (100 %) Yhteensä 33 (62 %) 23 (43 %) 5 (9 %) 2 (4 %) 53 (100 %) Taulukko 4. Infantiilispasmioireyhtymän hoitotulokset kahden vuoden ikään mennessä (Hyks-alueen väestö , lapset hoidettu epilepsiayksikössä) # 28 lapsella rakenteellinen syy, kolmella geneettinen, kolmella metabolinen Vuosi Taustasyy Uusia potilaita Kohtauksettomia viimeistään 3 kk hoidon alusta 2014 Tunnistettu Tuntematon 2015 Tunnistettu Tuntematon (63 %) 2 (100 %) 4 (57 %) 2 (100 %) Yhteensä (68 %) Taulukko 5. Infantiilispasmioireyhtymän välittömät hoitotulokset vv Epileptinen enkefalopatia, jossa on unenaikainen sähköinen epileptinen status (ns. CSWSoireyhtymä), on erittäin vaikeahoitoinen, oppimisvaikeuksia aiheuttava epilepsian muoto leikki- ja alakouluikäisillä lapsilla. Tyypillinen löydös EEG.ssä on jatkuva unenaikainen purkaustoiminta. Oireyhtymän diagnoosi on vaikea, eikä sen esiintyvyydestä ole tarkkaa tietoa. Lasten epilepsiayksikössä on tehty tähän asti laajin tätä oireyhtymää sairastavien potilaiden kliininen seurantatutkimus (Liukkonen ym. Epilepsia 2010; 51: ). Tutkimuksessa oli mukana 32 8

10 epilepsiayksikössä hoidettua potilasta, joista puolella jatkuva unenaikainen purkaus saatiin loppumaan lääkehoidolla ja noin kolmasosa toipui aiemmalle älylliselle tasolleen. Lasten epilepsiayksikkö on julkaissut myös ensimmäiset kokemukset oireyhtymän leikkaushoidosta (Peltola ym. Epilepsia 2011;52: ). Hyksin tulosten ja myöhempien muualla tehtyjen tutkimusten perusteella leikkaushoidosta voi olla merkittävää hyötyä osalle niistä lääkeresistenteistä potilaista, joilla oireyhtymän syy on rakenteellinen häiriö. Lasten epilepsiayksikkö kehittää lasten kliinisen neurofysiologian yksikön kanssa CSWS-oireyhtymän EEG-diagnostiikkaa (Peltola ym. Clinical Neurophysiology 2012;123: ja 2014;125: ). Lisäksi epilepsiayksikkö osallistuu eurooppalaiseen eri hoitoja vertaavaan satunnaistettuun monikeskustutkimukseen (Rescue ESES, ). Potilaiden hoidossa ja seurannassa sovelletaan oman kokemuksen ja tutkimustiedon perusteella laadittua hoitoohjelmaa. Tällä hetkellä hoidossa on noin 50 CSWS-oireyhtymää sairastavaa potilasta. Dravet n oireyhtymä on tunnetuin geneettinen epilepsia, johon sairastuu Suomessa ilmaantuvuuslukujen perusteella arvioiden 3-4 potilasta vuosittain. Tyypillisiin oireisiin kuuluvat erityisesti infektioiden yhteydessä esiintyvät pitkittyneet epileptiset kohtaukset (epileptiset statukset) ensimmäisestä ikävuodesta alkaen, myöhemmin monimuotoiset kohtausoireet, ja useimmilla potilailla myös kognitiivisen kehityksen hidastuminen 2-3 vuoden iästä alkaen. Varhainen diagnoosi on tärkeä oikean lääkityksen suunnittelemiseksi. Paras hoitotulos saadaan yleensä käyttämällä harvinaislääkettä stiripentolia yhdistettynä muihin sopiviin lääkkeisiin; tällä hoidolla saadaan epileptiset statukset loppumaan lähes kaikilta potilailta. Jotkut yleisesti käytetyt epilepsialääkket voivat pahentaa oireita. Lasten epilepsiayksikössä on vuoden 2015 loppuun mennessä hoidettu joko itse tai annettujen hoitokonsultaatioiden välityksellä yhteensä 41 potilasta, joista 34:lla (83 %) on todettu oireyhtymälle tyypillinen virhe hermosolun kalvon natrium-kanavien toimintaa säätelevässä SCN1A-geenissä. Kolmella potilaalla tunnistettiin muu geneettinen etiologia ja neljällä geenietiologia on toistaiseksi tuntematon. Olemme tuottaneet tutkimustietoa Dravet'n oireyhtymän diagnostiikasta (Gaily ym. Epilepsia 2013; 54: ) ja olleet mukana Euroopan lääkeviraston (EMEA) vaatimassa, stiripentolin haittavaikutuksia selvittäneessä monikeskustutkimuksessa. Epilepsiayksikkö osallistuu yhteispohjoismaiseen työryhmään, jossa laaditaan Dravet'n oireyhtymän hoito- ja seurantaohjelmaa. Vuoden 2015 aikana hoidossamme oli yhteensä 21 potilasta. Uusi Dravet n oireyhtymän diagnoosi tehtiin vuosina tehtiin kuudelle potilaalle (Taulukko 6). Tunnuslukuja/vuosi Uusien oireyhtymädiagnoosien lukumäärä 3 3 Geenietiologia tiedossa (SCN1A) 3 (3) 2 (2) Potilaiden iät diagnoosihetkellä 9, 14, 28 kk 12, 14, 47 kk Stiripentolihoito käytössä 2 2 Potilaat, joilla epil. statuksia dg:n jälkeen 1 1 Taulukko 6. Uudet Dravet'n oireyhtymä-potilaat vv Muut geneettiset epilepsiat. Vuosien lasten epilepsiayksikössä löydettiin etiologisen diagnoosin geenipaneelitutkimuksilla yhdeksälle vaikeaa epilepsiaa sairastavalle potilaalle (40 % tutkituista) ja perinteisellä sekvensointimenetelmällä kahdelle potilaalle. Luvut eivät sisällä Dravet n oireyhtymäpotilaita (ks. yllä). Lisäksi tutkimusprojektin puitteissa geneettinen diagnoosi pystyttiin määrittämään 20 lapselle tai perheelle. Lasten epilepsiayksikkö osallistuu eurooppalaisen konsortion (EuroEpinomics) tutkimusyhteistyöhön, jossa etsitään uusia geneettisiä syitä epilepsioille. Myös suomalaisista potilaista on löydetty uusia epilepsiageenejä. Tuberoosiskleroosi on tyypillinen, geenivirheestä johtuva harvinaissairaus (ilmaantuvuus 17: ), jonka oireita ovat vaikea epilepsia (usein infantiilispasmioireyhtymä), eriasteiset oppimisvaikeudet ja neurologisten ongelmien lisäksi monen muun elimen alueella ilmeneviä häiriöitä. Viimemainituista tärkeimpiä ovat munuaisten angiomyolipoomat, sydämen lihaskasvaimet eli rabdomyoomat, 9

11 ihomuutokset ja silmämuutokset. Potilaat tarvitsevat monen eri erikoisalan osaamista. Seurannasta on olemassa kansainvälinen suositus, joka tähtää siihen, että vaaralliset elinilmentymät (esimerkiksi infantiilispasmioireyhtymä, kasvava jättisolukasvain ja kasvavat munuaismuutokset) saadaan mahdollisimman nopeasti diagnosoitua ennen kuin ne aiheuttavat komplikaatioita. Vuoden 2015 aikana hoidossa oli 19 tuberoosiskleroosipotilasta. Vuoden 2016 aikana tehostetaan potilaiden seurantaa niin, että se systemaattisesti täyttää kansainväliset suositukset ja kehitetään yhteisvastaanoton, jossa näiden potilaiden eri erikoisaloja vaativat seurannat toteutettaisiin saman vastaanottokäynnin yhteydessä. Rasmussenin enkefaliitti on autoimmuunipohjalla oleva aivosairaus, joka alkaa yleensä leikki- tai kouluiässä. Oireina ovat erittäin hoitoresistentti epilepsia ja vähitellen pahenevat neurologiset puutosoireet, tavallisimmin hemipareesi. Neurologisten oireiden etenemistä voidaan hidastaa immunologisilla hoidoilla, jotka eivät yleensä kuitenkaan lievitä kohtauksia. Kohtauksettomuus voidaan saavuttaa ainoastaan aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisulla (ns. hemisfärotomialla). Rasmussenin enkefaliitin ilmaantuvuudeksi on arvioitu 0.017: henkilövuotta, joka Suomessa merkitsee korkeintaan yhtä potilasta vuodessa. Lasten epilepsiayksikössä on vuoden 2015 loppuun mennessä hoidettu 11 Rasmussenin enkefaliittia sairastavaa potilasta. Yhdeksän potilastamme (82 %) ovat saaneet tai edelleen saavat immunologista hoitoa (poikkeuksina v diagnosoitu potilas ja toinen vasta 20 vuoden iässä tutkimuksiin tullut potilas). Yhdeksän potilasta on hoidettu kirurgisesti (82 %). Seitsemälle (64 %) on tehty hemisfäromia; heistä kaikki ovat tulleet kohtauksettomiksi ja säilyttäneet liikuntakykynsä. Kahdelle potilaalle on tehty sairaan aivopuoliskon alueelle resektio, joka on lievittänyt epilepsiaa. Limbinen enkefaliitti, jossa GAD-vasta-aineet ovat voimakkaasti koholla, on immunologisille hoidoille huonosti reagoiva, erittäin vaikean epilepsian aiheuttava sairaus. Hoidossamme on ollut kolme potilasta, joille kaikille on tehty nuoruusiässä ohimolohkon poisto. Leikkaushoito on huomattavasti lievittänyt epilepsiakohtauksia. Meneillään olevat tutkimushankkeet (yhteyshenkilöt) Epilepsiakirurgian vaikuttavuus lapsilla ja hoitotuloksiin vaikuttavat tekijät (dos. Eija Gaily, dos. Aki Laakso, LL Heta Leinonen) Epilepsiapesäkkeen paikannus matemaattisia signaalinkäsittelymenetelmiä hyödyntämällä (dos. Leena Lauronen, LT Maria Peltola) Kielellisten toimintojen noninvasiivinen paikantaminen lapsilla (PsL Henri Lehtinen) Epilepsiapesäkkeen paikannus magnetoenkefalografian avulla (LKT Ritva Paetau, LL Juha Wilenius) Epilepsialääkkeiden sikiövaikutukset (LL Mari Videman, dos. Sampsa Vanhatalo, dos. Eija Gaily) Epilepsialääkkeille altistuneiden lasten kognitiivinen kehitys 6 vuoden iässä, eurooppalainen monikeskustutkimus (dos. Eija Gaily) Geneettiset epilepsiat, EuroEpinomics-yhteistyö (LT Tarja Linnankivi, prof. Anna-Elina Lehesjoki) Imeväisiän epilepsiat (LL Henna Jonsson, LT Tarja Linnankivi, dos. Eija Gaily) CSWS-epilepsian EEG-diagnostiikan kehittäminen (LT Maria Peltola) CSWS-epilepsian hoitoa koskeva eurooppalainen, UMC Utrechtista koordinoitu monikeskustutkimus (Rescue ESES) (dos. Liisa Metsähonkala) NOPRES: Nordic Prospective study of outcome of Rare patient groups after Epilepsy Surgery (dos. Liisa Metsähonkala, dos. Eija Gaily) Yksikön lääkäreillä oli julkaisuja yhteensä 17. Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät Hyksin lasten epilepsiayksikkö on Suomen suurin lasten ja nuorten epilepsian diagnostiikkaan, hoitoon ja vaativaan erotusdiagnostiikkaan erikoistunut yksikkö, jossa hoidetaan vaikeaa epilepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria koko Suomesta ja Virosta. Yksikössä on Suomessa eniten kokemusta lasten ja nuorten epilepsialeikkauksista, ohimolohkon ulkopuolisista epilepsialeikkauksista, 10

12 kallonsisäisillä syväelektrodeilla tehdyistä tutkimuksista ja lapsuudessa alkavien harvinaisepilepsioiden hoidosta. Potilaista noin viidesosa tulee HUS-alueen ulkopuolelta. Tutkimusmahdollisuudet ja hoitotulokset vastaavat kansainvälistä tasoa. Epilepsiayksikkö toimii Lastenlinnassa. Sijainti eri rakennuksessa kuin muu lasten akuuttihoito tuo haasteita varsinkin päivystysajan toimintaan. Uuden lastensairaalan valmistuessa 2017 saadaan käyttöön uusi akuutin lastenneurologian osasto ja nykyisen kolmen rekisteröintihuoneen sijasta 4-5 video-eeg-huonetta, jolloin tutkimuksia voidaan tehdä myös viikonloppuisin. Lisääntynyt tutkimuskapasiteetti luo mahdollisuudet tarkkaan diagnostiikkaan ja vaikuttavampaan hoitoon yhä useamman potilaan kohdalla. Vaikean epilepsian leikkaushoidon vajeeseen pystytään vastaamaan nykyistä paremmin. Läheinen yhteys neurokirurgisen osaston, lasten teho-osaston ja pediatrisen toiminnan kanssa parantaa potilasturvallisuutta. Video-EEG tulee jatkossakin palvelemaan myös Hyksin neurologian klinikan potilaita, ja yhteistyötä epilepsiapotilaita hoitavien neurologien kanssa tiivistetään edelleen. Epilepsiakirurgian kansainvälisen tason ylläpitäminen sekä harvinaissairauksien hoidon ja seurannan dokumentointi vaativat lähivuosina yksiköltämme erityistä panostusta. Vuoden 2016 aikana tavoitteena on perustaa Harvinaisten sairauksien yksikön alaisuuteen sekä lapsi- että aikuispotilaita palveleva epilepsiakeskus, joka kehittää ja koordinoi vaikeiden ja harvinaisten epilepsioiden hoitoa Suomessa yhteistyössä Kysin epilepsiatyöryhmän, muiden suomalaisten sidosryhmien, eurooppalaisten verkostojen ja muiden kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnan uusi organisointi parantaa mahdollisuuksia lisätä epilepsioiden hoitokonsultaatioiden ja epilepsiakirurgian tarjontaa sekä kotimaassa että lähialueilla, erityisesti Virossa. Olemme käynnistäneet myös hankkeen laaturekisterin luomiseksi; sen avulla epilepsian hoidon vaikuttavuutta voidaan nykyistä paremmin mitata, ja kerätä tietoa hoidon kehittämisen ja tieteellisen tutkimuksen pohjaksi. Väkiluvultaan pienessä maassa harvinaisia tauteja sairastavia tai epilepsiakirurgiaa tarvitsevia potilaita on vähän verrattuna suuriin epilepsiakeskuksiin monissa muissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Asiantuntijoiden ulkomaisissa keskuksissa tapahtuva täydennyskoulutus on välttämätöntä huipputason ylläpitämiseksi. Lisäksi osallistuminen säännöllisesti epilepsian alan tärkeimpiin kansainvälisiin koulutuksiin ja koulutusmateriaalin tuottaminen on tärkeää. 11

13 Lasten epilepsiaosasto L11 ja video-eeg sekä poliklinikkatoiminta HYKS Lastenlinna Käyntiosoite: Stenbäckinkatu 28 F Postiosoite: PL 280, HUS Puhelin:

Toimintakertomus 2016 LASTEN EPILEPSIA. Satu Koivusalo, Hanna Hassinen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala, Eija Gaily (vastuuhenkilö)

Toimintakertomus 2016 LASTEN EPILEPSIA. Satu Koivusalo, Hanna Hassinen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala, Eija Gaily (vastuuhenkilö) Toimintakertomus 2016 LASTEN EPILEPSIA Satu Koivusalo, Hanna Hassinen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala, Eija Gaily (vastuuhenkilö) Sisällys Taustatietoa epilepsiasta 3 Lasten epilepsiaosasto L11,

Lisätiedot

Toimintakertomus 2016 LASTEN EPILEPSIA. Satu Koivusalo, Hanna Hassinen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala, Eija Gaily (vastuuhenkilö)

Toimintakertomus 2016 LASTEN EPILEPSIA. Satu Koivusalo, Hanna Hassinen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala, Eija Gaily (vastuuhenkilö) Toimintakertomus 2016 LASTEN EPILEPSIA Satu Koivusalo, Hanna Hassinen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala, Eija Gaily (vastuuhenkilö) Sisällys Taustatietoa epilepsiasta Taustatietoa epilepsiasta 3 Lasten

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä

Lisätiedot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan

Lisätiedot

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP Jussi Mertsola Prof, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka, TYKS 7.10.2015 Harvinaiset sairaudet sairauaa on korkeintaan 1 / 2000 ihmistä kohden harvinaissairauksia

Lisätiedot

Epilepsia Rettin oireyhtymässä

Epilepsia Rettin oireyhtymässä Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN

EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisu lasten ja nuorten vaikean epilepsian hoidossa

Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisu lasten ja nuorten vaikean epilepsian hoidossa tieteessä Eija Gaily lastenneurologian dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Lasten ja nuorten sairaala eija.gaily@hus.fi Hanna Hellén LL, sisätautien erikoistuva lääkäri HUS, Porvoon sairaala Liisa Metsähonkala

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Epilepsialiiton vastaukset asiakirjaan Julkinen kuuleminen. Harvinaiset sairaudet-euroopan haaste

Epilepsialiiton vastaukset asiakirjaan Julkinen kuuleminen. Harvinaiset sairaudet-euroopan haaste Euroopan komissio Terveys-ja kuluttajansuoja-asioiden pääosasto Harvinaisia sairauksia koskeva kuuleminen Epilepsialiiton vastaukset asiakirjaan Julkinen kuuleminen. Harvinaiset sairaudet-euroopan haaste

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö

Harvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö Harvinaissairauksien hoito Suomessa Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö Mitä ovat harvinaiset sairaudet? Määritelmä vaihtelee maittain, EU:n virallisen määritelmän

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS Toimintakausi

TOIMINTAKERTOMUS Toimintakausi TOIMINTAKERTOMUS Toimintakausi 1.1.2016-31.12.2016 Suomen Epilepsiaseura toimii ILAE:n (International League Against Epilepsy) alaosastona Suomessa. Seuran jäsenet ovat pääasiassa eri neuroalojen lääkäreitä,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

tavoitteet linjattu Aloite epilepsiatutkimuksen tavoitteiksi Euroopassa on tehty Vuoden 2008 alussa kansainvälisen epilepsialiigan

tavoitteet linjattu Aloite epilepsiatutkimuksen tavoitteiksi Euroopassa on tehty Vuoden 2008 alussa kansainvälisen epilepsialiigan Epilepsiatutkimuksen tavoitteet linjattu Asla Pitkänen, Kuopion yliopisto, A.I.Virtanen Instituutti, KUVAT: Hannu MIettinen Epilepsiatutkimus Euroopassa alirahoitettua - eikö epilepsiatutkijan ja potilaan

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

Epilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus

Epilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus Kehitysvammaisuus Eija Gaily Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Epilepsian lääkehoito aloitetaan epilepsiatyyppiin tai -oireyhtymään sopivalla ensisijaislääkkeellä. Kehitysvammaisuuden etiologia

Lisätiedot

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS 19 Kuntalain 51 :ssä säädetystä asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista 19.5.2017 Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus LL Harri Arikka Lastenneurologian erikoislääkäri vs. vastuualuejohtaja VSSHP Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset)

Käypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Vaikea epilepsia ja toimintakyky

Vaikea epilepsia ja toimintakyky Vaikea epilepsia ja toimintakyky Riikka Sipilä Reetta Kälviäinen 1 Epilepsiaa sairastavan toimintakyky ja palveluiden tarve Johdanto Sisällys Johdanto 2 Mitä epilepsia ja vaikea epilepsia ovat? 3 Riittävä

Lisätiedot

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 Lastentautien tulevaisuuden näkymät Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 HYKS Lastenklinikka toiminnallisesti Maan ainoa täyden palvelun lastensairaala

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT

Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA

SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA Sini Vanhanen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

NEUROKIRURGIA

NEUROKIRURGIA 2011-2009 NEUROKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Juha Hernesniemi KLL/HYKS Neurokirurgian yksikkö, Topeliuksenkatu 5, PL 260, 00029 HUS Puh. 050 427 0220, juha.hernesniemi@hus.fi Tavoitteet Neurokirurgiaan

Lisätiedot

Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015

Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015 , KYS Auditorio 28.-30.1.2015 Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015 28.1.2015 Päivystysradiologiaa 9.00 9.15 Tervetuloa, päivien avaus Ritva Vanninen ja Roberto Blanco Sequeiros Pää

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna

Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus

Lisätiedot

Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa

Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa Alueellinen koulutuspäivä Lasten ja nuorten kuntoutuksen hyvä suunnittelu 16.4.2008 Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa Ritva Norja lastenneurologian ylilääkäri

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN TYÖST STÄ Heikki J. JärvinenJ HYKS, kirurgian klinikka Valviran asiantuntijasymposium, Biomedicum 16.4. 2013 VALVIRA:lle

Lisätiedot

Palliatiivisen lääketieteen koulutus

Palliatiivisen lääketieteen koulutus Palliatiivisen lääketieteen koulutus Tiina Saarto yl, HYKS, Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin yliopisto Palliatiivisen lääketieteen perusopetus EAPC suositus vähintään 40 ot

Lisätiedot