Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS"

Transkriptio

1 Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

2 Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex - neurally mediated) Ortostaatinen hypotensio Kardiovaskulaarinen esim. AV-katkos Hypoglykemia

3 II a. Ei-epileptisiä neurologisia kohtauksittaisia tapahtumia II. Neurologinen erotusdiagnostiikka TIA-oire (aivoverenkiertohäiriö) Migreeni TGA Liikehäiriötä Akuuti dystoninen reaktio (antipsykotinen/antiemetinen lääkitys) Kohtauksittainen kinesigeeninen dyskinesia Spasmus hemifacialis Myoklonus

4 II b. Ei-epileptisiä neurologisia kohtauksittaisia tapahtumia Unihäiriö- kenttä Päiväsaikaisia kohtausoireita katapleksia Yöllisiä kohtausoireita Non-REM parasomnia REM-unen aikainen käyttäytymishäiriö (lapsuudessa: Pavor nocturnus) Hyperekpleksia (periytyvä säpsähtelyoireyht.)

5 III. Aitoja epileptisiä kohtauksia tausta- sairauden yhteydessä Mitokondriopatia Posterior reversible encephalopathy syndrome (PRES) Autoimmuuni- (limbinen) enkefaliitti Degeneratiivinen aivosairaus/ dementia

6 Toiminnalliset Kohtaukset

7 Kirjallisuutta S. Benbadis: The differential diagnosis of epilepsy: A critical review, Epilepsy& Behavior 15(2009)

8 Jackson A., Bower S., Seneviratne U. : Semiologic, electroencephalographic and electrocardiographic correlates of seizurelike manifestations caused by cardiac asystole Seizure 29 (2015)

9 MIRAS Mitochondrial recessive ataxia syndrome (yleisin nuoruus- tai aikuisiän perinnöllinen ataksiasairaus Suomessa POLG1-geeni mutaatio) Ataksia Dysartria Neuropatia Pakkoliikkeitä Pyskiatrisia oireita Epilepsia EEG:ssä joskus ns. RHADS occipital rhythmic highamplitude delta with superimposed (poly-) spikes

10 Cataplexy Sudden episodes of symmetric striated muscle weakness with preserved consciousness Triggered by emotions Last from a few to 30 seconds In children facial muscles are commonly involved, (cataplectic facies -ptosis, mouth-opening) Together with sleep attacks most important symptom of narcolepsy type 1 Partinen M et al: Narcolepsy as an autoimmune disease: the role of H1N1 infection and vaccination, Lancet Neurology, Vol. 13, June 2014, p

11 Video 4 Demonstration of Kinesigenic Dyskinesia https://youtu.be/ve-ixaotnzm

12 Paroxysmal kinesigenic dyskinesia Successfull treatment of anti-caspr2syndrome by interleukin 6 receptor blockade through tocilizumab. Krogias C, Hoepner R, Müller A, Schneider-Gold C, Schröder A, Gold R JAMA Neurol, 2013 Aug;70(8):

13 Kohtauksittainen kinesigeeninen dyskinesia (paroxysmal kinesigenic dyskinesia PKD) PKD:n lisäksi kohtauksellisiin liikehäiriöihin kuuluvat kohtauksittainen nonkinesigeeninen dyskinesia (PKND) ja kohtauksittainen liikunnan aiheuttama dyskinesia (paroxysmal exercise induced dystonia PED)

14 II. Kohtauksittainen kinesigeeninen dyskinesia (paroxysmal kinesigenic dyskinesia PKD) Liittyy äkilliseen liikkeellelähtöön Kestää useimmiten alle minuutin Esiintyy usein jopa kymmeniä kertoja päivässä Kohtausten välillä oireeton Neurologinen status ja MRI, EEG ovat normaalit Alkaa lapsena tai nuorena Kuoppamäki M, Keränen T : Kohtauksittainen kinesigeeninen dyskinesia harvinainen liikehäiriö Duodecim 7/ 2005

15 Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka LT Sirpa Rainesalo

16 Miten erottaa epileptiset kohtaukset ei-epileptisistä? Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sirpa Rainesalo

17 Yleisimpiä käytännön ongelmia Puutteellinen kohtauskuvaus luotetaan välilliseen silminnäkijän kertomukseen eikä haastatella itse silminnäkijää Liian nopeat johtopäätökset jonkin kohtauksen yksittäisen piirteen perusteella esim. kouristaminen tai virtsan karkaaminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sirpa Rainesalo

18 Yleisimpiä käytännön ongelmia (2) Kohtauksellinen oire + EEG:n poikkeavuus = epilepsia Synkopen erottaminen epileptisestä kohtauksesta Poissaolokohtauksiin liittyvä käsitteellinen epäselvyys Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sirpa Rainesalo

19 Jos kohtauksen luonteesta epävarmuutta Pyritään selvittämään kohtauksen semiologia jäljittämällä silminnäkijät Tärkeää olla selvillä sekä epileptisten että ei-epileptisten kohtauksien mahdollisista oireista Tutkimukset todennäköisyyksien perusteella Seuranta Lääkehoito 1. kohtauksen jälkeen pienentää toisen kohtauksen riskiä mutta ei vaikuta pitkäaikaisennusteeseen Vältä kokeeksi hoitoja tai varmuuden vuoksi tutkimuksia Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sirpa Rainesalo

20 Epileptisten kohtauksien tyypit Melkein mikä tahansa ilmiö voi olla luonteeltaan epileptinen (esim. vertigo, sensoriset tuntemukset, autonomisen hermoston oireet ), mutta harvoin yksinään Haettava positiivista varmistusta kohtauskuvauksesta Mikä on seuraus jos kohtausoiretta ei hoideta vs. hoidon aloittaminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sirpa Rainesalo

21 Milloin EEG tutkimus EEG osa epilepsian kokonaisdiagnostiikkaa kohtausoireet, kuvantavat tutkimukset, ikä.. Mitä EEG:llä haetaan? ei juuri koskaan poissulje epilepsiaa EEG:n tulkinta neurofysiologin lausunto ja sen tulkinta Jos kohtausoire ei todennäköisesti epileptinen, älä tee EEG:tä EEG täytyy arvioida suhteessa kohtausoireeseen ja esim. kuvantavien tutkimusten löydöksiin. paikallishäiriölöydös ei merkitse vielä riskin suurentumista (Hauser et al. 1982) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sirpa Rainesalo

22 Jetté ja Wiebe: Neurol Clin 2016;34: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sirpa Rainesalo

23 Kohtausoireiden erotusdiagnostiikkaa Neurologiseen sairauteen tai oireeseen liittyvä kohtausoire: Epilepsia AVH Basilaaritromboosi TIA Iktaalinen halvaus Drop attacks TGA Migreeni/muu kohtauksittainen päänsärky Muu kohtauksittainen neurologinen oire esim huimaus Kollapsi, ortostatismi, metabolinen syy, kardiogeeninen syy, vireystilan häiriö, iatrogeeninen syy, periodiset alaraajaliikkeet, mikrounet (narkolepsia, uniapnea), psykoottiset syyt, hallusinaatiot, paniikkihäiriöt, pseudokohtaukset Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sirpa Rainesalo

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

EPITALKOOT 2016 LASTEN EPILEPSIAN KOHTAUSOIREIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

EPITALKOOT 2016 LASTEN EPILEPSIAN KOHTAUSOIREIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA EPITALKOOT 2016 LASTEN EPILEPSIAN KOHTAUSOIREIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Outi Saarenpää Heikkilä Lastenneurologi, TAYS Jarkko Kirjavainen Lastenneurologi, KYS Lapsilla paljon ei epileptisiä kohtauksellisia

Lisätiedot

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Epilepsia Rettin oireyhtymässä

Epilepsia Rettin oireyhtymässä Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä. Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS

Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä. Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS Sidonnaisuudet: kongressimatkoja/koulutuksia: UCB Pharma Oy, Genzyme Oy, Eisai AB tuella. tutkija kliinisissä

Lisätiedot

Sydänperäisen tajuttomuus - kohtauksen kliininen arviointi

Sydänperäisen tajuttomuus - kohtauksen kliininen arviointi TIETEESSÄ TAISTO TALVENSAARI LL, osastonylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaala, sisätautien tulosyksikkö taisto.talvensaari@khshp.fi RAIMO KETTUNEN professori, ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala sisätautien

Lisätiedot

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä

Lisätiedot

Epileptiset kohtaukset

Epileptiset kohtaukset Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Riikka Laitinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos

Lisätiedot

LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS

LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN Outi Saarenpää ää-heikkilä LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS SISÄLT LTÖ narkolepsian puhkeamisikä oireet tutkimukset hoito sosiaalietuudet yhteenveto

Lisätiedot

Moottoriajoneuvon turvallinen kuljettaminen

Moottoriajoneuvon turvallinen kuljettaminen Katsaus JUHANI JUNTUNEN Neurologiset häiriöt ja ajokyky Sairaus on pääasiallisena syynä vain 0,1 1 %:iin liikenneonnettomuuksista. Valtaosa, ehkä 95 %, johtuu kuljettajan tekemästä virheestä. Virheitä

Lisätiedot

Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS

Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014 Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä on epileptinen kohtaus? Ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta

Lisätiedot

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB Lääkeaineet ja toksiinit DILD Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB DILD - Sisältö Taustaa Mekanismia Morfologiaa Paljon esimerkkejä Miten selvitellä? Take home DILD Drug induced liver disease

Lisätiedot

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA

EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA Lauri Martikkala Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä

Lisätiedot

NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE

NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE Sisällys Lukijalle Lukijalle...1 Narkolepsiaa sairastava......2 Narkolepsian erityispiirteiden huomioiminen koulussa....5 Narkolepsiaa

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

REM-UNEN KÄYTÖSHÄIRIÖT LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA

REM-UNEN KÄYTÖSHÄIRIÖT LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA REM-UNEN KÄYTÖSHÄIRIÖT LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA LK Oskari Ventilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Epileptinen kohtaus (pitkittynyt) Päivitetty

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

ja valproaattihoidon toksisuus

ja valproaattihoidon toksisuus KATSAUS Anna H. Hakonen, Pirjo Isohanni, Maria Rantamäki, Reetta Kälviäinen, Arno Nordin, Johanna Uusimaa, Anders Paetau, Bjarne Udd, Helena Pihko ja Anu Wartiovaara Mitokondriaalinen resessiivinen ataksiasyndrooma

Lisätiedot

Oikea diagnoosi-hyvän hoidon edellytys. Maria Arvio Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä

Oikea diagnoosi-hyvän hoidon edellytys. Maria Arvio Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Oikea diagnoosi-hyvän hoidon edellytys Maria Arvio Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Oikea diagnoosi Epilepsiadiagnoosin ohella Kehitysvamman etiologinen diagnoosi Liitännäisvammojen, -sairauksien

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä NEURODIAGNOSTIIKKA! Anamneesi Status Neuroradiologia TT, TT-angio, MK (MRI), MK-angio (MRA) fmri, SPECT, PET Neurofysiologia EEG ENMG, VEP, SEP, BAEP Selkäydinnesteen

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö)

Toiminta- kertomus 2015. Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö) Toiminta- kertomus 2015 Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö) Sisällysluettelo Taustatietoa epilepsiasta... 1 Lasten epilepsiayksikkö...

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012

Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012 Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012 Anna-Elina Lehesjoki, LKT Professori, tutkimusjohtaja Neurotieteen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Lääketieteellisen genetiikan

Lisätiedot

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Keskeiset ajankohtaiset asiat Ajokorttidirektiivit 2006/126/EY ja sen muuttamisesta annettu

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Päihdelääketieteen Yhdistyksen Torstailuennot 5.11.2009 ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Juhani Juntunen Ylilääkäri, professori, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera TYÖELÄMÄ JA TYÖELÄMÄ JA ALKOHOLI

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja

Lisätiedot

Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä

Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Katsaus KAI ERIKSSON, JUKKA PELTOLA JA REETTA KÄLVIÄINEN Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Epilepsia on etiologialtaan, alkamisiältään, ilmiasultaan ja ennusteeltaan erittäin

Lisätiedot

Epilepsian syistä. Epilepsian syitä. Epilepsia ja sen esiintyvyys. Epilepsia ei periydy-vai periytyykö?

Epilepsian syistä. Epilepsian syitä. Epilepsia ja sen esiintyvyys. Epilepsia ei periydy-vai periytyykö? Epilepsian syistä Epilepsia ei periydy-vai periytyykö? Johanna Uusimaa dos, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri OYS, lasten ja nuorten klinikka Finlandia-talo 11.9.2009 Epileptinen kohtaus

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

Synkopeen syyt ja selvittely

Synkopeen syyt ja selvittely Ajankohtaista Pekka Raatikainen ja Markku Ellonen Synkopeen syyt ja selvittely Tavoitteet Tunnistetaan hyvänlaatuiset tajunnanhäiriöt, jotka eivät kaipaa laajoja lisätutkimuksia. Tunnistetaan tajunnanhäiriökohtauksen

Lisätiedot

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen laitos, farmakologia Epileptisten kohtausten ja oireyhtymien jakoa (prevalenssi Suomessa noin 1%, 50000 potilasta)

Lisätiedot

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Asiantuntijaryhmän esittely Narkolepsian diagnostiikka Narkolepsian

Lisätiedot

Kelan sairausryhmäkohtaisten kurssien muutokset

Kelan sairausryhmäkohtaisten kurssien muutokset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kelan sairausryhmäkohtaisten kurssien muutokset Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Asiantuntijalääkäri Ville Pursiainen Palveluntuottajien koulutustilaisuus 18.-19.1.2012 2

Lisätiedot

Fenytoiini on edelleen eräs käytetyimmistä epilepsialääkkeistä.

Fenytoiini on edelleen eräs käytetyimmistä epilepsialääkkeistä. TAPAUSSELOSTUS Fenytoiini-intoksikaation aiheuttama pikkuaivovaurio Veijo Pulliainen, Matti Jokelainen, Christine Hedman ja Osmo Pammo Epilepsiapotilaalle kehittyi 15 kuukauden kuluttua fenytoiinilääkityksen

Lisätiedot

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

akuutti symptomaattinen kohtaus

akuutti symptomaattinen kohtaus SULAT-vuosikokous 28.1.2016 Tuire Lähdesmäki LT, Lastentautien ja lastenneurologian el Kliininen opettaja, Lastenneurologia Lasten ja nuorten klinikka, TYKS tuiolla@utu.fi KOURISTAVA LAPSI Epileptinen

Lisätiedot

MIKÄ ON SYRINGOMYELIA

MIKÄ ON SYRINGOMYELIA MIKÄ ON SYRINGOMYELIA Syringomyelia on sairaus, jossa selkäytimeen kehittyy onteloita, jotka voivat aiheuttaa erilaisia neurologisia oireita. Syringomyelian aiheuttaa yleensä takaraivonluun epämuodostuma

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO

Aivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Aivoverenkiertohäiriöt ja Epilepsia Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Terminologiaa Akuutit symptomaattiset epileptiset kohtaukset Viikon kuluessa

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

SYKSYN 2009 JÄLKEEN SAIRASTUNEIDEN NARKOLEPSIAPOTILAIDEN UNEN LAATU

SYKSYN 2009 JÄLKEEN SAIRASTUNEIDEN NARKOLEPSIAPOTILAIDEN UNEN LAATU SYKSYN 2009 JÄLKEEN SAIRASTUNEIDEN NARKOLEPSIAPOTILAIDEN UNEN LAATU Marko Nieminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Marraskuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Epilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus

Epilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus Kehitysvammaisuus Eija Gaily Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Epilepsian lääkehoito aloitetaan epilepsiatyyppiin tai -oireyhtymään sopivalla ensisijaislääkkeellä. Kehitysvammaisuuden etiologia

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON PERINNÖLLISYYSKLINIKKA, TIETOLEHTISET/ PEHO-OIREYHTYMÄ

VÄESTÖLIITON PERINNÖLLISYYSKLINIKKA, TIETOLEHTISET/ PEHO-OIREYHTYMÄ Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. PEHO-oireyhtymä Perinnöllisyyslääketieteen

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU NEUROLOGIA

VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU NEUROLOGIA VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU NEUROLOGIA ARVOSTELUPERUSTEET 0-6 pistettä/kysymys 36 pistettä hyväksymisraja 18 pistettä mikäli kaksi 0-vastausta, kuulustelu hylätään, vaikka kokonaispistemäärä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA

EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA Andrea Blomqvist & Elviira Kinnunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Verkko-opetuksen

Lisätiedot

HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE

HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE Markku Partinen, LKT, neurol. dos. Rinnekodin tutkimuskeskus Ihmisen elämän ja ihmislajin jatkumisen edellytykset Happi Puhdas ilma hengittää Nestetasapaino

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ Leena Savela-Syv Syväjärvi RETTIN OIREYHTYMÄ Lähinnä tytöill illä ilmenevä harvinainen neurologinen oireyhtymä N. yhdellä/10 000-15 000:sta Suomessa n.100 Rett-henkil henkilöä Yli 80%:lla mutaatio X-kromosomin

Lisätiedot

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan? AIVOVAMMA JA ARKI Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Työnohjaaja/kouluttaja Mehiläinen Turku 2014 Mihin aivoja tarvitaan? silmien räpyttely porkkanoiden kuoriminen paperin valmistaminen soutaminen rottien

Lisätiedot

Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities. Maria Arvio, MD, PhD

Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities. Maria Arvio, MD, PhD Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities Maria Arvio, MD, PhD What is intellectual disability (ID) medicine? The health problems of patients with ID represent

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Epilepsia ja työkyky. Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA

Epilepsia ja työkyky. Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen sairaus, jossa aivoilla on pitkäkestoinen poikkeava

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä. Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014

Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä. Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014 Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014 Työelämä Kognitiivinen vaatimustaso lisääntynyt Helppoja töitä ei enää ole

Lisätiedot

Iäkkään aivoinfarktipotilaan akuutti- ja jatkohoito aivohalvausyksikön ulkopuolella

Iäkkään aivoinfarktipotilaan akuutti- ja jatkohoito aivohalvausyksikön ulkopuolella Iäkkään aivoinfarktipotilaan akuutti- ja jatkohoito aivohalvausyksikön ulkopuolella Anna-Maija Vallittu, LT. neurologian ja geriatrian erikoislääkäri Turun Hyvinvointitoimiala, Erikoissairaanhoidon palvelut

Lisätiedot

Paikallisalkuiset epilepsiat

Paikallisalkuiset epilepsiat Epilepsiaoireyhtymien evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Paikallisalkuiset epilepsiat Liisa Metsähonkala HUS Paikallisalkuisen epilepsian evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Epidemiologiaa Geneettiset paikallisalkuiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot