Epilepsia ja koulu. Virva Leinonen ja Jukka Rautio

Transkriptio

1 Epilepsia ja koulu Virva Leinonen ja Jukka Rautio

2 Mitä on oppiminen?

3 Mitkä seikat vaikuttavat oppimiseen?

4 Virallista uutta: v opetussuunnitelman monialaiset oppimiskokonaisuudet.

5 Epilepsia, oppiminen ja minäkuva Kouluiässä mietitään epilepsian vaikutusta koulunkäyntiin ja oppimiseen - onko oppiminen työlästä, onko kohtauksia ja tuleeko poissaoloja Miten minäkuva rakentuu, millaisen mittasuhteen sairaus saa - onko epilepsia rajoite, voiko olla samanlainen kuin muut Tuen tarve: tasapainoilu hyvien oppimiskokemusten saannin, turvallisuuden ja itsenäisyyden tukemisen välillä, tarkemman tiedon anto lapselle

6 Lapsen kognitiivinen toiminta ja epilepsia Epilepsiassa on kyse aivotoiminnan hetkellisestä häiriöstä, jonka vuoksi epilepsiaan liittyy erilaisia kognitiivisten toimintojen ongelmia Kognitiiviset toiminnot: - tiedon vastaanottamiseen liittyvät -tiedon käsittelyyn ja taltiointiin liittyvät (päättely, muisti) Epilepsian vaikutus lapsen kognitiiviseen kehitykseen on YKSILÖLLISTÄ

7 Kehitys ja oppiminen Valtaosalla, noin 70% epilepsiaa sairastavista lapsista kognitiivinen kehitys etenee suotuisasti Usein näillä lapsilla on vain epilepsia, ei muita liitännäissairauksia tai neurologisia häiriöitä 20-30% lapsista ja nuorista on lääkehoidosta huolimatta kohtauksia ja arkielämää haittaavia neurologisia ongelmia

8 Tarkkaavuus Osatoimintoja: valikoiva tarkkaavuus, tarkkaavuuden ylläpitäminen ja jakaminen, yllykkeiden kontrolli ja itsehillintä. Tarkkaavuus on häiriöherkkä: väsymys, stressi tai sairaus. Yleistä lapsuusiän epilepsiassa. Arjessa näkyvät: ponnistelua vaativissa tehtävissä, ylivilkkautena, impulssien kontrolloinnissa, itsesäätelyn heikkoudessa. Ympäristön pitää säädellä lapsen toimintaa!

9 Muisti Epilepsiaan todettu liittyvän muistivaikeuksia Tavallisia etenkin ohimolohkoperäisissä epilepsioissa, muissakin esiintyy Osalla muistivaikeudet johtunevat aivojen sähköisestä purkaustoiminnasta ja siihen liittyvästä tiedonkäsittelyn katkonaisuudesta ja tehottomuudesta. - kuormittaa työmuistia ja vaikeuttaa muistettavan aineksien mieleenpainamista säilömuistiin

10 Kielelliset vaikeudet Todettu noin 20-30% epilepsiaa sairastavista lapsista Eivät selity muistitoimintojen ongelmilla Liittyvät puheen tuottoon, puheen ymmärtämiseen, nimeämisen vaikeuteen, sanasujuvuus, äännetietoisuus keskeistä lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle

11 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksia on 10-15% koululaisista Tavallisimmin ne liittyvät lukemiseen, kirjoittamiseen, kieliin ja matematiikkaan Epilepsia lisää oppimisvaikeusriskiä - nämä huolestuttavat vanhempia - tärkeää keskustella niistä opettajan/kasvatushenkilöstän kanssa Alisuoriutumisen välttäminen poissaolot ja asenteet Ylisuoriutuminen tarve näyttää, kova vaatimustaso itseltään

12 Sosiaalinen toimintakyky Elämässä selviämisen kannalta sosiaalinen toimintakyky on älykkyyttä tärkeämpää - sosiaalinen sopeutuminen ja toiminta - sosiaaliset taidot - minäkuva Vaikuttaa usein lapsen pärjäämiseen yhteisössä ja vertaisryhmässä enemmän kuin koulumenestys Epilepsian ei tarvitse olla este lapsen aktiivisuudelle, ihmissuhteille ja elinpiirin laajenemiselle

13 Koulutyön tukeminen Epilepsiaa sairastavat sopeutuvat yleensä kouluun hyvin Sillä on kuitenkin vaikutusta koulutyöhön - tarvittavat tukitoimet on hyvä selvittää ennen koulun alkua - tarvitaanko tukitoimien rinnalle myös kuntoutusta - sairaudesta tiedottaminen: opettajat, koulukaverit (ensiapulääke) Avoin suhtautuminen, lapsen kuuleminen

14 koulutyön tukeminen Koulumatka: onko velvollisuus järjestää kuljetus Kohtausten vaikutus koulutyöhön, muisti, poissaolot, lepomahdollisuus Tuki ja kannustus: läksyt (apu, mutta ei saa tehdä puolesta) riittävä lepo ja rauhoittuminen Yhteistyö ja keskustelu opettajan kanssa

15 Muistilista yhteistyöhön. Mitä tietoa koulu tarvitsee? 1. Millaisia kohtaukset ovat 2. Tarvitaanko ensiapua, millaista 3. Kuinka kauan kohtaukset yleensä kestävät, milloin hälytetään ambulanssi 4. Tarvitseeko oppilas kohtauksen jälkeen lepoa 5. Onko tiedossa tekijöitä, jotka voivat laukaista kohtauksen; väsymys, jännittäminen, stressi, auringon valo, välke 6. Lääkitys ja sen mahdolliset huomioitavat haittavaikutukset, esim. vapina, väsymys 7. Mahdollisen epilepsian taustalla olevan sairauden vaikutukset, muut oireet 8. Mahdolliset hoitavan lääkärin erityisohjeet

16 Miten tukea lasta, jolla on toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden ongelmia Tilanteiden strukturointi Rutiinit ja järjestelmällisyys ovat tärkeitä Selkeät säännöt, sopimukset ja seuraukset, jotka ovat lapsen tiedossa Ennakoi kaikki muutokset ajoissa. Käy etenkin vaikeat tilanteet läpi etukäteen. Älä kiirehdi tai hermostu. Ympäristön strukturointi Asioilla on paikkansa Tehtävätilanteessa vain vähän materiaalia näkyvissä kerrallaan, selkeät vaiheet, alun ja lopun ennakointi Opeta lapselle sopiva työskentelytahti, opeta lapsi pyytämään apua

17 Tarkkaavuus miten tukea arjessa Rutiinit, vaihtoehtojen minimointi. Häiriötekijöiden minimointi. Henkilökohtaiset ohjeet, jotka toistetaan tarvittaessa. Oma pöytä, tilan rajaaminen yksityiseksi, paikka eturivissä. Olennaisen tekeminen mahdollisimman näkyväksi esimerkiksi kuvatuella

18 Myös opettaja saattaa jännittää Opettajat saattavat kokea usein neuvottomuutta saadessaan epilepsiaa sairastavan lapsen oppilaakseen. Yhteisten keskustelujen ja lapsen tilanteen tuntevan työntekijän tuella saadaan usein räätälöityä arkeen sopivat oppimisen tukitoimet. -Epilepsialehti 2/2012 Kati Rantanen-

19 Tarkkaavuuden ylläpitäminen Tavoite ja työvaiheet selkeiksi Työskentelyn pilkkominen osiin. Kuvatuki eri vaiheisiin. Ajankulun tekeminen konkreettiseksi, esimerkiksi munakello. Tehtävien vaihtelevuus. Useita lyhyitä tehtävähetkiä yhden pitkän sijaan. Pieniä taukoja, jolloin toiminnallisuutta. Mahdollisimman motivoivien työtapojen käyttäminen. Välittömät, konkreettiset palkkiot.

20 Ympäristön strukturoinnin keinoja Piirtäminen Vaiheittaiset kuvalliset ohjeet ja ääneen selittäminen esimerkiksi siirtymätilanteisiin Kuvalliset päiväjärjestykset ja viikkokalenterit Samat ohjeet eri ympäristöihin, esimerkiksi kotiin ja kouluun

21 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

22 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Lapsella on oikeus saada oppimiseensa tukea heti, kun hän sitä tarvitsee Koulun tuki vahvistuu asteittain yleinen tuki- tehostettu tukierityinen tuki

23 Yleinen tuki Tarkoitettu lyhytaikaiseen ja väliaikaiseen tukeen ( tukiopetus, osa-aikaisenerityisopetus, eriyttäminen, opetusryhmien joustavuus) Edetään yleisen opetussuunnitelman mukaan

24 Tehostettu tuki Määritellään pedagogisen arvion perusteella Käsitellään koulun moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä Laaditaan HOPS, jossa määritellään pedagogiset järjestelyt Edetään yleisen opetussuunnitelman mukaisesti

25 Erityinen tuki Määritellään pedagogisen selvityksen perusteella Täydennetään tarvittaessa lääkärin tai psykologin asiantuntijalausunnolla Tuen tarpeesta tehdään kirjallinen päätös ja sitä tarkistetaan 2.luokan jälkeen ja ennen siirtymistä 7. luokalle Laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), joka tarkastetaan kerran lukuvuodessa Edetään yleisen tai yksilöllisen opetussuunnitelman mukaisesti

26 Kolmiportaisen tuen malli

27 Hyvää kesää ja kiitos. Lähteet: Epilepsia, Reettä Kälviäinen, Mirja Järviseutu-Hulkkonen, Tapani Keränen, Heikki Rantala (toim.)