Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto"

Transkriptio

1 Epilepsia ajokyky epilepsialiitto

2 Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan raskaassa liikenteessä ja ammattimaisessa henkilöliikenteessä EU:n ajokorttidirektiiviä. Moottoriajoneuvon kuljettamista yksityisesti voidaan ohjata kansallisella asetuksella, joka on meillä tiukempi kuin monissa muissa EU-maissa. 2

3 Epilepsia ja ajokyky Epilepsiaan liittyvät ajoterveysohjeet ovat olleet jo pitkään melko selkeät. Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY sisälsi kuitenkin muutoksia myös epilepsian ajoterveysohjeisiin. Niitä on sovellettu Suomessa marraskuussa 2011 annetun ajoterveysasetuksen epilepsiaohjeiston mukaan. Lääkäreiden tulee noudattaa näitä ohjeita, kun he arvioivat henkilön ajokykyä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa ajoterveysohjein tilanteista, joissa ajokiellosta on ilmoitettava ajokorttiviranomaiselle. Viimeisin ohje on annettu Eri ajoneuvoille on erilaisia ajokortteja, mutta terveyden näkökulmasta ajokorttiluokkia on vain kaksi: ryhmät R1 ja R2 (Taulukko 1.). Suomen asetus ja sen perusteita Suomalainen asetus suhtautuu kaikkiin epilepsiakohtauksiin samalla tavoin riippumatta kohtausten oirekuvasta tai tajunnanhäiriön kestosta ja asteesta. Ajoterveysdirektiivi antaisi mahdollisuuden lievempään kohteluun henkilöillä, joiden kohtaukset eivät todistetusti vaikuta tajunnantasoon eivätkä heikennä toimintakykyä. Suomen asetuksen muita EU-maita tiukemman linjauksen perusteluna ovat tutkimukset, joissa on todettu, että epilepsiaa sairastavat henkilöt eivät aina tiedosta saaneensa kohtausta. He eivät huomaa toimintakykynsä heikentyneen tai tajuntansa alentuneen, vaikka kohtaus olisi tullut valveilla ollessa. Myös unenaikaisiin kohtauksiin pätevät samat säännöt kuin muihin kohtauksiin. Perusteena tälle on, että aiemmin vain unen aikana ilmaantuneet epilepsiakohtaukset voivat jatkossa muuttua ja alkaa esiintyä milloin tahansa, myös valveilla ollessa. Asetus ja sen perustelut toteavat, että ajokieltoa voidaan lyhentää, jos kohtauksen syntyyn on myötävaikuttanut ulkoinen tekijä, joka voidaan jatkossa välttää. Tällainen voi olla esimerkiksi kouristuskynnystä laskevan lääkkeen lyhytaikainen käyttö kirurgisen toimenpiteen yhteydessä. Sen sijaan päihteiden käyttö, valvominen tai syömättömyys ei riitä perusteluksi ajokiellon lyhentämiselle. Näin ollen alkoholin vieroitusvaiheen kohtauksiin pätevät samat ohjeet kuin varsinaiseen epilepsiaan. Esimerkiksi kahden vieroituskohtauksen jälkeen raskaan liikenteen R2-kuljettajalle tulee 10 vuoden ajokielto. Epilepsiakohtauksen todentaminen Jos ajokielto asetetaan epilepsiasäädöksiin perustuen, pitää olla todennäköistä, että kyseessä on ollut nimenomaan epileptinen kohtaus. Silminnäkijän kuvaus tajuttomuuskouristuskohtauksesta on riittävä näyttö. Usein silminnäkijää ei ole eikä henkilö pysty itse kertomaan kohtauksen laadusta. Näissä tapauksissa esim. kieleen pureminen, virtsan ja/tai ulosteen karkaaminen, kohtauksen jälkeen todettu sekavuus tai tietyt laboratoriomuutokset voivat olla merkki epileptisestä kohtauksesta.

4 Kun henkilö saa ensimmäistä kertaa epileptisen kohtauksen, tulee hänelle aina tehdä diagnostiset tutkimukset. EEG-tutkimus voi osoittaa taipumuksen epileptisiin kohtauksiin, mutta toistuvasti normaali EEG ei kuitenkaan poissulje kohtauksen epileptistä luonnetta, jos kohtaus on todistettavasti nähty. Epilepsiaohjeiston mukaisia kieltoja ei sovelleta epäselvissä tapauksissa, joissa henkilö on saanut hyvin lyhytkestoisen oireen, jolla ei ole silminnäkijöitä. Muita ajoterveyteen vaikuttavia tekijöitä Epilepsia ei ole vain kohtauksia, vaan henkilöllä voi olla lisäksi mm. kognitiivisia ja psykiatrisia ongelmia. Sairauden hyväksyminen voi myös olla vaikeaa. Epilepsian taustalla oleva aivosairaus voi aiheuttaa ajokyvylle omat rajoitteensa, ja ne tulee arvioida erikseen. Esimerkiksi aivovammapotilailla, joilla on epilepsiataipumus, voi neuropsykiatrinen kokonaistilanne olla ajokyvyn kannalta keskeisempi asia kuin kohtaustaipumus. Epilepsialääkkeet voivat alentaa vireystasoa lääkityksen alkuvaiheessa, mutta jatkuvassa käytössä lääkityksen ei katsota rajoittavan ajamista, vaan tehokas lääkitys edistää R1-ajoluvan saamista. Ajokiellon vaikutukset ammattiautoilijoille Uuden asetuksen mukainen viiden vuoden kielto ammatikseen raskasta kulkuneuvoa ajavilla voi aiheuttaa vaikeita käytännön tilanteita. Mitä ammattikuljettaja tekee kuultuaan kiellosta? Ajatteleeko hän siirtyvänsä määräaikaisesti kuntoutustuelle odottamaan ajan kulumista? Tämä vaihtoehto ei tule kyseeseen, koska yksityissektorin TyEl-laissa työkykyä suhteutetaan työmarkkinoihin yleisesti, ei henkilön viimeksi tekemään työhön. Näin ollen ammattikuljettaja ei pääsääntöisesti saa työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea. Hän voi kuitenkin saada sairausvakuutuksen päivärahaa, koska SV-lain mukaan työkykyä suhteutetaan henkilön viimeiseen työtehtävään. Ajokorttiluokat LUOKKA AJO-OIKEUS HUOMAUTUKSET Ryhmä 1 (R1) Henkilöauto, alle 3,5 tonnin pakettiauto, mopo, mopoauto ja traktori Kevyen pakettiauton ajoon riittää R1-kortti, vaikka ajo olisi ammattimaista. Ryhmä 2 (R2) Raskaat (yli 3,5 t) ajoneuvot, ammattimainen henkilöliikenne (taksi, liikenneopetus) Raskaiden kulkuneuvojen ajon edellytyksenä on R2-kortti, vaikka ajo olisi ei-ammattimaista (esim. painavat matkailuautot). Taulukko 1.

5 Epilepsiakohtauksen ja epilepsian vaikutus autolla-ajo-oikeuteen R1-kuljettajat Ensimmäinen kohtaus Kun R1-kuljettaja saa elämänsä ensimmäisen epilepsiakohtauksen, on ajokiellon pituus 3 6 kk tutkimuslöydöksistä riippuen. n Jos lisätutkimuksissa ei löydy muuta aivosairautta eikä EEG ole poikkeava, kiellon pituus on 3 kk. n Jos on merkkejä taustasairaudesta kuten aivovammasta tai aivoverenkierron häiriöstä, kiellon pituus on 6 kk. n Jos tutkimuksissa todetaan alttius toistuviin epileptisiin kohtauksiin jo yhden kohtauksen jälkeen eli diagnosoidaan epilepsia ja aloitetaan lääkitys, on ajokiellon pituus yksi vuosi kohtauksetonta aikaa. n Jos tutkimuksissa löytyy etenevä aivosairaus kuten pahanlaatuinen aivokasvain tai dementia, voi kiellon pituus olla pidempikin kuin yksi vuosi. n Puolen vuoden ajokielto seuraa satunnaisesta epilepsiakohtauksesta, kun edellisestä kohtauksesta on kulunut yli kolme vuotta. Ajoluvan palautuminen Epilepsiaa sairastavalla ja yleensä lääkitystä käyttävällä henkilöllä R1-ajolupa palautuu, kun epilepsian hoitotasapaino on hyvä ja viimeisimmästä kohtauksesta on kulunut vähintään yksi vuosi. Lääkityksen lopetuksen vaikutus Kun vuosia hyvässä hoitotasapainossa olleen henkilön epilepsialääkitystä ajetaan alas ja lopetetaan, ei vähennysvaiheen aikana ole syytä asettaa ajokieltoa varmuuden vuoksi. Jos kuitenkin lääkkeen vähennys tai lopetus aiheuttaa epilepsiakohtauksen, on määrättävä ajokielto. Uuden asetuksen mukaan ajokielto on 3 kuukautta. Näissä tapauksissa lääkitys palautetaan lähes aina ennalleen. Jos henkilö saa enemmän kuin yhden kohtauksen ennen kuin lääkitys ehditään palauttaa, tulee ajokiellon olla 12 kuukautta. R2-kuljettajat Yksittäisen epileptisen kohtauksen jälkeen R2-kuljettajalle riittää viiden vuoden kohtaukseton jakso, joka saavutetaan ilman lääkitystä eikä neurologisissa tutkimuksissa löydy aivosairautta. Tältä osin uudet säädökset ovat aiempia lievemmät. Vanhoissa säädöksissä yksikin epileptinen kohtaus oli peruste loppuelämän ajokiellolle R2-kuljettajilla. Jos henkilöllä diagnosoidaan epilepsia tai epileptisiä kohtauksia on ollut kaksi tai useampia, on ajokiellon pituus 10 vuotta viimeisimmän kohtauksen jälkeen. Kohtauksettomuus tulee saavuttaa ilman lääkitystä. Käytännössä ajoluvan saamiseen kuluu vuosia. Usein saavutetaan ainakin 3-5 vuotta kohtauksetonta aikaa lääkityksen avulla ja vielä 10 vuotta kohtaukseton aikaa ilman lääkitystä. Näissä tapauksissa ajokielto voi olla jo toteutunut, esim. kun henkilö on saanut kohtauksensa lapsuudessa tai nuoruudessa, ja hän hakee R2-ajokorttia aikuisiässä. Jos epilepsiakohtaus tulee ammattiajoa tekevällä aikuisella, lasketaan ajokielto tietysti kohtauksesta tulevaan aikaan. Riskinarviointi Aivotapahtumat lisäävät riskiä saada symptomaattinen epileptinen kohtaus tulevina vuosina, vaikka henkilöllä ei olisi ollut yhtään epileptistä kohtausta. Aivotapahtumia voivat olla ovat mm. kallonsisäinen leikkaus, aivovamma, sattumalöydöksenä todettu hyvänlaatuinen kasvain ja aivotulehdus. Nykyohjeiden mukaan R2-kortti tulee kyseeseen, jos epilepsiakohtauksen riskin arvioidaan olevan enintään kaksi prosenttia vuodessa. Lääkärin on käytännössä vaikea tehdä tällaista riskianalyysia yksittäisissä tapauksissa. Lääkärin onkin otettava ajokiellon pituutta mietittäessä huomioon kokonaistilanne niiden henkilöiden kohdalla, joilla ei ole esiintynyt epilepsiakohtausoireita. Erityisesti on huomioitava aivotapahtuman aiheuttamat mahdolliset kognitiiviset ja neurologiset haitat, jotka saattavat olla epilepsiariskiä merkittävämpiä. 5

6 Epilepsia on aivojen sairaus n Epileptinen kohtaus on ohimenevä aivotoiminnan häiriö, jonka syynä on laajuudeltaan vaihtelevalla aivoalueella tapahtuva poikkeava, liiallinen hermosolujen sähköinen toiminta. n Epilepsia on aivojen sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia. Epilepsiaan voi liittyä myös neurologisia, kognitiivisia, psyykkisiä tai sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia. Epilepsian taustalla voi olla monia erilaisia syitä, kuten aivovamma, aivoverenkiertohäiriö, aivokasvain tai geneettinen epilepsiaoireyhtymä. n Epilepsiaa sairastaa noin suomalaista. Noin suomalaista saa diagnoosin joka vuosi. Epilepsiaan voi sairastua kuka vaan, missä iässä tahansa, yleisimmin kuitenkin varhaislapsuudessa tai ikääntyneenä. n Tavallisimpia kohtausoireita ovat tajunnan osittainen tai täydellinen hämärtyminen, tahdosta riippumattomat liikeoireet, automatismit, kuten nieleskely ja hypistely, itsestään syntyvät aistielämykset, tunteenkaltaiset ilmiöt, esimerkiksi pelko, ja toimintaa estävät oireet, kuten kyvyttömyys puhua tai ylläpitää raajan asentoa. Oireiden vaikeusaste voi vaihdella tajuttomuuskouristuskohtauksesta hyvin lyhytkestoiseen toimintojen pysähtymiseen tai toimintakyvyn alenemiseen. n Kohtaukset voivat kestää muutamasta sekuntista useisiin minuutteihin. Varsinaista kohtausta saattaa seurata monen tunnin kestoinen jälkitila, jonka aikana toimintakyky ei ole normaali. n Hoidon perusta on säännöllinen lääkehoito, joka valitaan kohtaustyypin ja oireiden perusteella. Hoidon tavoitteena on aina kohtauksettomuus. Osa sairastavista hyötyy epilepsiakirurgiasta.

7 Usein toivottavin suhtautuminen ajokieltoon on alan vaihtaminen. Henkilö on ainakin viisi vuotta kohtauksen jälkeen sopimaton ammattiajoon. Jos epilepsiakohtaukset uusivat, ajokieltoaika jatkuu tästä edelleen. Kieltojakson jälkeenkin häntä voidaan pitää huonosti soveltuvana entiseen työhönsä. Työeläkelaitoksen tukema ammatillinen kuntoutus voi tulla kyseeseen alan vaihdon tukijana. Tätä mahdollisuutta tuskin kuitenkaan myönnetään sellaisissa tapauksissa, joissa on kyseessä alkoholivieroitukseen liittyvä epilepsiakohtaus. Sen ei voida katsoa olevan eläketasoista työkyvyttömyyden uhkaa aiheuttava sairaus. Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ja väliaikainen ajokielto Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa ajokorttiasioita hoitavalle poliisille, jos ajokortin hakijan tai ajokortin haltijan terveydentila on muuten kuin tilapäisesti heikentynyt niin, ettei hän täytä ajokortin edellyttämiä terveysvaatimuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lääkäreille ohjeet tilanteista, joissa ilmoitus tulee tehdä. Lääkäri ei lähetä poliisille diagnoosia, vaan ainoastaan johtopäätökset ajokyvystä ja lisätoimenpide-ehdotukset silloin, kun hän katsoo, että niistä olisi hyötyä ajokyvyn selvittämisessä. Lääkäri ilmoittaa poliisille ryhmän 1 kuljettajan pysyväisluonteisesta ajokyvyttömyydestä, kun epilepsiakohtaukset ovat jatkuneet yli kaksi vuotta ja ryhmän 2 kuljettajan osalta, kun hän on saanut yhden epilepsiakohtauksen Kuljettaja voi myös saada väliaikaisen ajokiellon, jota ei ilmoiteta poliisille. Kielto kirjataan sairauskertomukseen ja kirjauksesta annetaan tuloste potilaalle ja mahdollisesti mukana olevalle saattajalle. Jo ensimmäisen epilepsiakohtauksen jälkeen on tärkeää antaa henkilölle kolmen kuukauden ajokielto heti päivystyspoliklinikalla, koska kielto on vähintään tämän mittainen riippumatta myöhemmistä tutkimustuloksista. Jos henkilö ajaa lääkärin antamasta ajokiellosta huolimatta ja aiheuttaa epilepsiakohtaukseen liittyvän kolarin, voi tämä alentaa potilaan liikennevakuutuskorvauksia. Kirjallisuutta (STM:n asetusajoterveydestä) (Direktiivi 2009/113/EY) (ohjeet lääkärille päivitetty )

8 Lisätietoa: Esiteteksti: Mikael Ojala, LT, erityisasiantuntija, Trafi Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto ja KYS Epilepsiakeskus Esitteen kustantamista on tukenut GlaxoSmithKline Ulkoasu: Julkaisuosakeyhtiö ELIAS Kirjapaino Kari, Jyväskylä 2014 Epilepsialiitto ry Malmin kauppatie 26, Helsinki epilepsia.fi facebook.com/villiavirtaa

Epilepsia ja työkyky. Juhani Ruutiainen

Epilepsia ja työkyky. Juhani Ruutiainen Epilepsia ja työkyky Juhani Ruutiainen Sidonnaisuudet LKT, neurologian dosentti, TY Vastaava ylilääkäri, kuntoutusjohtaja, Suomen MSliitto ry Erikoislääkäri, Kelan kuntoutustutkimuskeskus 1984 2006, Kuntoutuskeskus

Lisätiedot

Uuden ajokorttidirektiivin muuttuneet terveysvaatimukset. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Uuden ajokorttidirektiivin muuttuneet terveysvaatimukset. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Uuden ajokorttidirektiivin muuttuneet terveysvaatimukset Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Keskeiset ajankohtaiset asiat Ajokorttidirektiivit 2006/126/EY ja sen

Lisätiedot

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä

Lisätiedot

Turvallisuus ja liikenneterveys

Turvallisuus ja liikenneterveys Turvallisuus ja liikenneterveys Mikael Ojala, neurologi,erityisasiantuntija Trafi, Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vakavien liikenneturmien keskeisiä tekijöitä Törkeä

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys

Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys Pirjo Ilanne-Parikka sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Tiimiklubi 12.10.2012 Diabeteskeskus Ajokorttilaki annettu 29.4.2011 Laki voimaan 19.1.2013 Nykyiset ajokortit

Lisätiedot

Lääkärin ajokielto. Mikael Ojala Ylilääkäri, Merimieseläkekassa

Lääkärin ajokielto. Mikael Ojala Ylilääkäri, Merimieseläkekassa Lääkärin ajokielto Mikael Ojala Ylilääkäri, Merimieseläkekassa Kytkentöjä, pätevyyksiä jne. Eläkevakuutusyhtiö Varma, asiantuntijalääkäri Lääkärikeskus Aava Kamppi, neurologin yksityisvastaanotto TYKS:n

Lisätiedot

Lääkärien ilmoitusvelvollisuuden ongelmat

Lääkärien ilmoitusvelvollisuuden ongelmat Lääkärien ilmoitusvelvollisuuden ongelmat Markus Sundqvist, ylilääkäri A-klinikkasäätiön Päihdesairaala V. Liikenneoikeuspäivä 27.10.2015 Ajoterveys: Kuka vastaa mistäkin? Lääkäri tukee potilaan ajokyvyn

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Hallitusneuvos 21.11.2011 Anne Koskela SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS AJOTERVEYDESTÄ.

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Hallitusneuvos 21.11.2011 Anne Koskela SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS AJOTERVEYDESTÄ. SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Hallitusneuvos 21.11.2011 Anne Koskela SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS AJOTERVEYDESTÄ 1 Johdanto Ajoterveysvaatimuksista säädetään ajokorttilain (386/2011)

Lisätiedot

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Keskeiset ajankohtaiset asiat Ajokorttidirektiivit 2006/126/EY ja sen muuttamisesta annettu

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 Yleistä Rattijuopumuksen määritelmä: johtuu joko alkoholin tai muun päihteen vaikutuksesta. Huumeiden suhteen nollatoleranssi

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

8.12.2006 LÄÄKÄRIN ILMOITUSVELVOLLISUUTTA AJOTERVEYSASIOISSA KOSKE- VAT SOVELTAMISOHJEET

8.12.2006 LÄÄKÄRIN ILMOITUSVELVOLLISUUTTA AJOTERVEYSASIOISSA KOSKE- VAT SOVELTAMISOHJEET SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 8.12.2006 LÄÄKÄRIN ILMOITUSVELVOLLISUUTTA AJOTERVEYSASIOISSA KOSKE- VAT SOVELTAMISOHJEET Syyskuun 2004 alusta tuli voimaan tieliikennelain (267/1981) 73 a (113/2004): Sen

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN VALVONTA. Poliisin näkökulma. 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä

AJOTERVEYDEN VALVONTA. Poliisin näkökulma. 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä AJOTERVEYDEN VALVONTA Poliisin näkökulma 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä 1 29.10.2015 Poliisilaitoksesta pääpoliisiasema Tampereella yhteensä 18 toimipistettä 1004 vakituista työntekijää,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Sairaus vakavan onnettomuuden syynä Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Liikenneturvallisuuden kolmijalka Altistus (suorite) Riski joutua onnettomuuteen Onnettomuuden seurauksia pahentavat

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Ajoterveysohjeet LÄÄKÄREILLE

Ajoterveysohjeet LÄÄKÄREILLE Ajoterveysohjeet LÄÄKÄREILLE 10.6.2013 2 SISÄLLYS 1 Yleiset säännökset... 3 1.1 johdanto... 3 1.2 Ajoiterveyssäännökset... 3 1.3 Ajoterveyslomakkeet... 3 1.4 Ajoterveysvaatimusten arviointi... 4 1.5 Määräaikaiset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN OHJEET LÄÄKÄREILLE PÄIHDERIIPPU- VUUDEN ARVIOINNNISTA JA AJOKELPOISUUDESTA

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN OHJEET LÄÄKÄREILLE PÄIHDERIIPPU- VUUDEN ARVIOINNNISTA JA AJOKELPOISUUDESTA OHJE STM/4354/2008 9.3.2009 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN OHJEET LÄÄKÄREILLE PÄIHDERIIPPU- VUUDEN ARVIOINNNISTA JA AJOKELPOISUUDESTA 1. Lainsäädäntö Ajokorttilupa edellyttää, ettei hakijalla ole ajokorttidirektiivin

Lisätiedot

NUORISON TERVEYSTODISTUS

NUORISON TERVEYSTODISTUS t löydökset Käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi 1 (4) POTILASASIAKIRJOIHIN t löydökset Käytettävä ole käytettävä 2 (4) TUTKITULLE t löydökset Käytettävä ole käytettävä 3 (4) TUTKITULLE

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

OIKEUSTOIMIKELPOISUUS JA AJOKORTTITARKASTUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

OIKEUSTOIMIKELPOISUUS JA AJOKORTTITARKASTUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus OIKEUSTOIMIKELPOISUUS JA AJOKORTTITARKASTUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus OIKEUSTOIMIKELPOISUUS JA AJOKORTTITARKASTUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

Mitä pitää tietää diabeteetikon ajovaatimuksista? Entä ammattikuljettajan ajovaatimuksista?

Mitä pitää tietää diabeteetikon ajovaatimuksista? Entä ammattikuljettajan ajovaatimuksista? Mitä pitää tietää diabeteetikon ajovaatimuksista? Entä ammattikuljettajan ajovaatimuksista? PIP 2015 Yleislääkäreiden koulutuspäivä 17.4. 2015 Pirjo Ilanne-Parikka LT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri

Lisätiedot

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa

Lisätiedot

Ajoterveyden arviointiohjeet lääkäreille

Ajoterveyden arviointiohjeet lääkäreille Ajoterveyden arviointiohjeet lääkäreille Liikenteen turvallisuusvirasto 1.1.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lait, määräykset ja ajoterveysarviointikäytännöt... 3 2.1 Ajokorttiluokat... 3 2.2 Ajoterveystarkastukset...

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0252(COD) 5. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown

Lisätiedot

HE 247/2009 vp. muutettavaksi. Laista poistettaisiin säännös raskaan ajoneuvoyhdistelmän. Lakiin lisättäisiin uusi pykälä ajo-oikeuden

HE 247/2009 vp. muutettavaksi. Laista poistettaisiin säännös raskaan ajoneuvoyhdistelmän. Lakiin lisättäisiin uusi pykälä ajo-oikeuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tieliikennelakia sällä menetetyn ajo-oikeuden takaisin saamisesta. muutettavaksi.

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA Sari Tervonen, pj Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilaiden äänellä POTKA:n tavoitteena on lisätä Sostenjäsenjärjestöjen

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen

Lisätiedot

AJOKORTTILAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS

AJOKORTTILAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS AJOKORTTILAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS Hallituksen esitys eduskunnalle 21.10.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen AJOKORTTILAKI Toteutetaan EU:n III ajokorttidirektiivin edellyttämät muutokset, joita

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Epilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy

Epilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy Mitä muuta tarvitaan kuin lääkehoitoa ja miksi? Epilepsiaa sairastavan toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen

Lisätiedot

Lait ja viranomaisohjeet koskien ajokykyarviota. Professori Kaija Seppä Tampereen yliopisto

Lait ja viranomaisohjeet koskien ajokykyarviota. Professori Kaija Seppä Tampereen yliopisto Lait ja viranomaisohjeet koskien ajokykyarviota Professori Kaija Seppä Tampereen yliopisto Luennon sisältö Eurooppalainen lainsäädäntö Kotimainen lainsäädäntö Tulkintoja Lait ja viranomaisohjeet Eurooppalainen

Lisätiedot

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia?

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia? Kimmo Räsänen, työterveyshuollon professori Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen 17.2.2014 KYS Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia? Esityksen sisältö

Lisätiedot

Epilepsia Rettin oireyhtymässä

Epilepsia Rettin oireyhtymässä Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Ajokorttilaki. Johtava asiantuntija Ari Herrala Ylitarkastaja Mika Hotti. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ajokorttilaki. Johtava asiantuntija Ari Herrala Ylitarkastaja Mika Hotti. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajokorttilaki Johtava asiantuntija Ari Herrala Ylitarkastaja Mika Hotti Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajokorttilaki ja sen sisältö Uusitaan ajokorttiasioita koskeva lainsäädäntö avoitteena kehittää

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2013. 1/2013 Valtioneuvoston asetus. ajokorteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2013. 1/2013 Valtioneuvoston asetus. ajokorteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2013 1/2013 Valtioneuvoston asetus ajokorteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Diabeetikon ajo-oikeus. Hannu Järveläinen Sisätautiopin prof. TY ja SatKS

Diabeetikon ajo-oikeus. Hannu Järveläinen Sisätautiopin prof. TY ja SatKS Diabeetikon ajo-oikeus Hannu Järveläinen Sisätautiopin prof. TY ja SatKS Esityksen sisältö Kertaus diabeetikon ajo-oikeuden edellytyksistä Kaksi potilastapausta Hypoglykemian aiheuttama liikenneonnettomuus

Lisätiedot

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet

Lisätiedot

Ajokelpoisuuden arviointi

Ajokelpoisuuden arviointi Tieteessä katsaus Mikael Ojala LKT, neurologi, ylilääkäri Merimieseläkekassa Ajokelpoisuuden arviointi Ajokelpoisuutta on syytä pohtia aina potilaan tullessa vastaanotolle, ei vain ajokorttitarkastuksessa.

Lisätiedot

Tavoitteena turvallinen toimintakyky liikenteessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tavoitteena turvallinen toimintakyky liikenteessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tavoitteena turvallinen toimintakyky liikenteessä Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tavoitteena turvallinen toimintakyky liikenteessä Henkilötaso Organisaatiotaso Vastuullinen liikenne. Rohkeasti

Lisätiedot

Vastasairastuneen epilepsiapotilaan ohjaus. Epilepsiahoitaja Merja Tikkanen neurologian poliklinikka KYS 17.2.2014

Vastasairastuneen epilepsiapotilaan ohjaus. Epilepsiahoitaja Merja Tikkanen neurologian poliklinikka KYS 17.2.2014 Vastasairastuneen epilepsiapotilaan ohjaus Epilepsiahoitaja Merja Tikkanen neurologian poliklinikka KYS 17.2.2014 Epilepsiaohjauksen haasteet aikuispuolen epilepsiapotilaat 15-90 v potilailla erilaiset

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1

Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri

Lisätiedot

HE-luonnos ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta

HE-luonnos ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta HE-luonnos ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta Keskustelutilaisuus 7.5.2015 Aikataulua Lausuntovaihe päättyy 8.5.2015 Lausuntoyhteenveto ja mahdolliset tarkistukset säädöksiin toukokuu Käännättäminen

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Epilepsia ja työkyky. Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA

Epilepsia ja työkyky. Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen sairaus, jossa aivoilla on pitkäkestoinen poikkeava

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA

EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA Lauri Martikkala Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia

Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia 1 2 Ikääntynyt ja epilepsia 3. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reina Roivainen LT, neurologian erikoislääkäri Valokuvat: Kuntoutusylilääkäri Martti Solismaa

Lisätiedot

Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa

Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa 1 Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa Taulukossa kuvattuja rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säädettyjen edellytysten

Lisätiedot

Epilepsiaa sairastavan polku työelämään. Ammatillinen kuntoutusneuvoja Olive Heikkilä, OYS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry

Epilepsiaa sairastavan polku työelämään. Ammatillinen kuntoutusneuvoja Olive Heikkilä, OYS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry Epilepsiaa sairastavan polku työelämään Ammatillinen kuntoutusneuvoja Olive Heikkilä, OYS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry Tienhaaroja työelämän poluilla Ammatinvalinta Työllistyminen

Lisätiedot

Porin-Rauman seudun ajoharjoitteluratasäätiö. Liukkaan kelin ajoharjoittelurata Hangassuo, Pori

Porin-Rauman seudun ajoharjoitteluratasäätiö. Liukkaan kelin ajoharjoittelurata Hangassuo, Pori Porin-Rauman seudun ajoharjoitteluratasäätiö Liukkaan kelin ajoharjoittelurata Hangassuo, Pori Ajoharjoittelurata, Hangassuo Pori Liukkaankelin ajoharjoittelurataa ylläpitää Porin-Rauman seudun ajoharjoitteluratasäätiö.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Tietovarannot-toimiala

Tietovarannot-toimiala Tietovarannot Ylijohtaja Olli Lindroos Tietovarannot-toimiala Tietovarannot Liikennerekisterit Tietopalvelu Tietohallinto 2 johtavaa asiantuntijaa Kehityspäällikkö Liikenteen verotus 4 johtavaa asiantuntijaa

Lisätiedot

Iäkäs autoilija. Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit

Iäkäs autoilija. Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit Iäkäs autoilija Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit Ajokortin voimassaolo (ryhmän 1 ajokortit) Voimassa 15 vuotta kerrallaan enintään siihen asti, kun kuljettaja täyttää 70 vuotta.

Lisätiedot

Säädökset ajoterveyden valvonnasta. Aulikki Wallin, Mikael Ojala ja Erkki Wuoma

Säädökset ajoterveyden valvonnasta. Aulikki Wallin, Mikael Ojala ja Erkki Wuoma Liikennelääketiede Aulikki Wallin, Mikael Ojala ja Erkki Wuoma sisältyvät tieliikennelakiin, ajokorttiasetukseen ja vuonna 1996 Suomessa voimaan tulleeseen EU:n ajokorttidirektiiviin. Ajoterveyden valvontajärjestelmää

Lisätiedot

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex

Lisätiedot

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 Ajokorttilainsäädäntö Ennen ajokortin uusimista pitää toimittaa lääkärinlausunto poliisille kevyissä ajokorttiluokissa

Lisätiedot

Epileptiset kohtaukset

Epileptiset kohtaukset Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Lähde liikkeelle! Epilepsia ja liikunta

Lähde liikkeelle! Epilepsia ja liikunta Lähde liikkeelle! Epilepsia ja liikunta 1 Lähde liikkeelle! Epilepsia ja liikunta Löydä liikkumisen ilo 2 Reippailu hellii kehoa ja mieltä 3 Liikunta tukee epilepsian hoitoa 4 Löydä oma lajisi 6 Liikuntaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5)

Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Jakelussa mainituille Puuttuminen tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiin alaikäisille Lainsäädäntö Tupakkalain (693/1976) 14 :n perusteella Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset)

Käypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 25. helmikuuta 2004 PE 338.504/14-31 TARKISTUKSET 14-31 Lausuntoluonnos (PE 338.504) Enrico Ferri ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Ammattipätevyys 20.4.2015. Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ammattipätevyys 20.4.2015. Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ammattipätevyys 20.4.2015 Jussi-Pekka Laine Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Termistöä Kuorma-autonkuljettaja = ammattinimike henkilölle jonka työ on kuljettaa kuorma-autoa Kuorma-auton kuljettaja

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.

Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3. Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.2013 Keskeisiä periaatteita Lääkäri arvioi ajoterveyden. Poliisi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 31. toukokuuta 2001 2000/0315(COD) PE1 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. toukokuuta 2001 Euroopan

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Sairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä

Sairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sairauspoissaolo-ohje Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sisältö 1 Lyhyet sairauspoissaolot... 2 2 Sairauspoissaolot seitsemän kalenteripäivän jälkeen... 6 3 Työterveyspalvelujen

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 29/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutoksia tieliikennelain kuljettajan ajoterveyden seurantaa koskeviin

Lisätiedot