Epilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit ja kliininen käyttö
|
|
- Eeva-Kaarina Mikkonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tapani Keränen ja Irma Holopainen EPILEPSIA Epilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit ja kliininen käyttö Epilepsia käsittää monimuotoisen ryhmän oireyhtymiä, joiden yhteisenä nimittäjänä ovat epileptiset kohtaukset. Eri oireyhtymissä kohtausten luonne, alkamisikä, syyt ja ennuste vaihtelevat. Hoito valitaan empiirisesti, mutta lääkkeiden tunnettujen vaikutusmekanismien perusteella voidaan osaksi ennustaa lääkevastetta ja -haittoja. Epilepsialääkkeet vaikuttavat estämällä jännitteen säätelemiä natrium- tai kalsiumkanavia, avaamalla kaliumkanavia, vahvistamalla aivojen GABA-välitteistä inhibitiota, estämällä glutamaattivälitteistä eksitatorista toimintaa tai muuntelemalla solunsisäisiä signaalireittejä. Vaikutusmekanismit on hyvä tuntea, kun arvioidaan epilepsialääkkeiden käyttökelpoisuutta muissa indikaatioissa, kuten kivun ja psykiatristen oireiden hoidossa. Epilepsia käsittää monimuotoisen ryhmän oireyhtymiä, joiden yhteisenä nimittäjänä ovat epileptiset kohtaukset. Näiden syynä on erilaisia, pääosin isoaivojen solu- ja molekyylitason mekanismeja, jotka aiheuttavat inhibitoristen ja eksitatoristen vaikutusten epätasapainoa ja siten saavat aikaan hermosoluverkkojen epänormaaleja, hypersynkronisia purkauksia (Badawy ym. 2009). Viimeisten kymmenen vuoden aikana tieto näistä mekanismeista erityisesti aikuisten aivoissa on lisääntynyt huomattavasti. Pääasiassa kokeellisten tutkimusten ansiosta myös lasten epilepsioiden patofysiologian tuntemus on kasvanut. Aivojen kypsymisasteella on tärkeä merkitys lääkkeen keskushermostovaikutuksissa, ja täten aikuisen ja eri-ikäisten lasten lääkevasteen välillä voi olla huomattaviakin eroja. Epilepsian patofysiologian tuntemus on luonut pohjan myös uusien, kohdespesifisten epilepsialääkkeiden kehittämiselle. Tässä katsauksessa käsittelemme tärkeimpien epilepsialääkkeiden solutason vaikutusmekanismeja ja kliinistä vaikutuskirjoa, rationaalista yhdistelmähoitoa ja epilepsialääkkeiden kohtauksia pahentavia vaikutusmekanismeja. Myös lasten epilepsian lääkehoidon erityiskysymyksiä esitellään lyhyesti. Epilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit ja kliininen vaikutuskirjo Epilepsiakohtausten syntyyn ja epileptisten purkausten leviämiseen voidaan vaikuttaa estämällä jännitteen säätelemiä natrium- tai kalsiumkanavia, avaamalla kaliumkanavia, vahvistamalla aivojen GABA-välitteistä inhibitiota, estämällä glutamaattivälitteistä eksitatorista toimintaa tai muuntelemalla solunsisäisiä signaalireittejä. Suomessa käytössä olevien epilepsialääkkeiden keskeiset vaikutusmekanismit on esitetty taulukossa. Osalla mainituista lääkkeistä on myös muita tunnettuja vaikutuksia, joita ei ole käsitelty taulukossa. Lääkkeillä saattaa olla myös vaikutuksia, joita ei vielä tunneta. Kuvassa 1 esitetään eräiden epilepsialääkkeiden kliiniset vaikutuskirjot. Epilepsialääkkeet, joiden keskeinen vaikutusmekanismi on jännitesäätöisten Na + - kanavien salpaus (fenytoiini, karbamatsepiini, lamotrigiini, okskarbatsepiini, topiramaatti, 2533 Duodecim 2009;125:
2 EPILEPSIA Infantiili-spasmioireyhtymä Lennox-Gastaut n oireyhtymä Lapsuus- ja nuoruusiän poissaoloepilepsiat Nuoruusiän myokloninen epilepsia Paikallisalkuiset epilepsiat ACTH Vigabatriini Rufinamidi Etosuksimidi Karbamatsepiini Lakosamidi Okskarbatsepiini Pregabaliini Tiagabiini Tsonisamidi Levetirasetaami Valproaatti Lamotrigiini Topiramaatti Kuva 1. Eräiden epilepsialääkkeiden kliininen vaikutuskirjo (Käypä hoito suositukset Lasten epilepsiat ja kuumekouristukset 2007 ja Aikuisten epilepsiat 2008) tsonisamidi), ovat tärkein lääkeryhmä paikallisalkuisten ja yleistyneiden toonis-kloonisten kohtausten hoidossa. Ne vaikuttavat enimmäkseen aktiopotentiaalien muodostumiseen (firing) eivätkä suoranaisesti muuta eksitatorisia tai inhibitorisia synaptisia vasteita (Rogawski ja Löscher, 2004). Aktiopotentiaalien väheneminen voi kuitenkin toissijaisesti vähentää erityisesti glutamaatin vapautumista synapsirakoon, ja siten ne saattavat välillisesti myös heikentää eksitatorista aktiivisuutta. Lakosamidi eroaa em. lääkkeistä siten, että se tehostaa jänniteherkkien natriumkanavien hidasta inaktivaatiota ( Johannessen Landmark ja Johannessen 2008). Suuren jännitepotentiaalin säätelemät kalsiumkanavat (HVA-tyyppi) kontrolloivat hermosolussa Ca 2+ -ionien sisäänvirtausta presynaptiseen hermopäätteeseen ja täten välittäjäaineiden vapautumista. Useat epilepsialääkkeet vaikuttavat HVA-tyypin kalsiumkanaviin (taulukko 1). Pienen jännitteen säätelemät Ca 2+ -kanavat (LVA- eli T-tyyppi) avautuvat jo lähellä solun lepopotentiaalia, ja ne tahdistavat sähköpurkauksia erityisesti talamuksen alueella, jossa niitä esiintyy runsaasti. Näiden kanavien poikkeavan toiminnan oletetaan olevan tärkeä tekijä poissaolokohtausten solutason patofysiologiassa. Etosuksimidi, jota käytetään ainoastaan poissaolokohtausten hoidossa, ja tsonisamidi salpaavat juuri LVAtyyppisiä Ca 2+ -kanavia. Gabapentiinin ja pregabaliinin vaikutukset saattavat välittyä siten, että ne sitoutuvat hermosolujen kalsiumkanavien alayksikköön (α2δ-proteiini), mikä johtaa kalsiumkanavien salpaukseen (McCorry ym. 2004). GABAa välittäjäaineenaan käyttävien hermosolujen merkitys aivotoiminnan säätelyssä on suuri kohtausten kannalta tärkeillä aivoalueilla, kuten kuorikerroksessa, hippokampuksessa ja amygdalassa (mantelitumakkeessa). GABA vaikuttaa pentameerisen reseptoriproteiininsa GABA A -reseptorin kautta. Reseptori aktivoituu GABAn sitoutuessa siihen, jolloin reseptorin Cl - -kanava aukeaa ja solu hyperpolarisoituu. Bentsodiatsepiinit ja barbituraatit toimivat GABA A -reseptorin positiivisina allosteerisina modulaattoreina. Myös topiramaatti on heikko GABA A -reseptorin positiivinen al- T. Keränen ja I. Holopainen
3 Taulukko. Epilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit (Sills ja Brodie 2001, Elger ja Schmidt 2008). Lääkeaine Na + -kanava Ca 2+ -kanavat GABAhermovälitys Lapsuusiän epilepsiat ovat etiologialtaan, oireiltaan ja ennusteeltaan monimuotoisia. Niiden hoidon perusta on kohtausten tarkka kuvaus ja ikäspesifisten epilepsiaoireyhtymien tunnistaminen. Lasten epilepsioiden lääkehoito on usein muotoutunut empiirisesti ilman tarkkaa tietoa lääkkeiden vaikutusmekanismista kussakin epilepsiassa (poikkeuksena poissaoloepilepsiat). Tyypillinen esimerkki on infantiilispasmioireyhtymä (Westin oi- Glutamaattihermovälitys Bentsodiatsepiinit +++ Etosuksimidi +++ Fenobarbitaali Fenytoiini Gabapentiini Karbamatsepiini Lakosamidi +++ Lamotrigiini Levetirasetaami Okskarbatsepiini Pregabaliini +++ Rufinamidi +++ Stiripentoli +++ Tiagabiini +++ Topiramaatti Tsonisamidi Valproaatti + + Vigabatriini = pääasiallinen tai kliinisesti merkittävä vaikutusmekanismi ++ = todennäköisesti kliinisesti merkittävä vaikutusmekanismi + = mahdollisesti merkittävä vaikutusmekanismi losteerinen säätelijä, ja sen kohtauksia estävä vaikutus välittyy ainakin osaksi tätä kautta. Aivojen synaptisia GABA-vaikutuksia voidaan vahvistaa myös vähentämällä GABAn hajoamista synapsiraossa tai estämällä välittäjäaineen takaisinkuljetusta presynaptiseen hermopäätteeseen tai synapsia ympäröiviin gliasoluihin. Vigabatriini estää irreversiibelisti GABAa hajottavan entsyymin GABA-aminotransferaasin (GABA-T) toimintaa. Tiagabiini taas estää GABAn takaisinottoa estämällä tämän kuljetusproteiinin toimintaa. GABAergisten lääkkeiden vaikutuskirjot eroavat toisistaan oleellisesti siten, että bentsodiatsepiinit ovat laajakirjoisia, kun taas vigabatriini ja tiagabiini tehoavat vain paikallisalkuisissa kohtauksissa (McCorry ym. 2004). Vigabatriinia tosin käytetään myös infantiilispasmioireyhtymän hoidossa. Topiramaatilla, tsonisamidilla ja valproaatilla on lukuisia vaikutusmekanismeja, ja näiden lääkkeiden kliininen vaikutuskirjo on laaja. Topiramaatin vaikutukset välittyvät osin glutamaattireseptoreiden kautta (Rogawski ja Löscher 2004). Ionotrooppiset glutamaattireseptorit NMDA- (N-metyyli-D-aspartaatti), kainaatti- ja erityisesti AMPA-reseptorit, välittävät nopeita eksitatorisia vasteita keskushermostossa. Levetirasetaamin vaikutustapaa ei tunneta tarkasti, mutta lääke sitoutuu spesifisesti synapsirakkulan proteiini 2A:han (SV2A), jonka oletetaan osallistuvan vesikkelin fuusioon ja hermovälittäjäaineen vapautumiseen synapsirakoon (McCorry ym. 2004). Myös levetirasetaami on melko laajakirjoinen epilepsialääke. Lasten epilepsioiden lääkehoidon erityispiirteitä 2535 Epilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit ja kliininen käyttö
4 EPILEPSIA 2536 reyhtymä), jonka keskimääräinen alkamisikä on kuusi kuukautta (vaihteluväli 2 12 kk). Oireyhtymällä on tyypillinen EEG-löydös, jota kutsutaan hypsarytmiaksi. Lääkehoito aloitetaan joko kortikotropiinilla (ACTH, synteettinen pitkävaikutteinen tetrakosaktidi) tai vigabatriinilla, viimeksi mainitulla erityisesti silloin, kun infantiilispasmioireyhtymän etiologiana on tuberoosiskleroosi. ACTH:n vaikutusmekanismia infantiilispasmioireyhtymän hoidossa ei tunneta tarkasti, eikä käytettävissä ole ollut kokeellista eläinmallia, jolla vaikutusmekanismeja ja farmakologiaa voitaisiin tutkia tarkemmin. Koska ACTH:n vaikutus alkaa suhteellisen nopeasti (vuorokausien kuluessa), on esitetty, että kohtauksia hillitsevä teho perustuisi anti-inflammatoriseen vaikutukseen tai että ACTH voisi jopa toimia välittäjäaineena ja hillitä sähköistä aktiivisuutta. Sähköfysiologiset tutkimukset eläimillä tukevatkin käsitystä, että ACTH:n tietyillä peptidifragmenteilla olisi oma välittäjäainetyyppinen toiminta keskushermostossa (Gupta ja Appleton 2005). Epilepsialääkkeet voivat aiheuttaa haittoja kehittyvissä aivoissa lapsuusiällä, erityisesti pienillä keskosilla ja vastasyntyneillä. Eläinkokeissa on todettu, että Na + -kanavan salpaajat (fenytoiini ja valproaatti) ja GABA A -reseptoriagonistit (barbituraatit ja bentsodiatsepiinit) voivat aiheuttaa hermosolukuolemaa annoksilla, jotka vastaavat kliinisessä käytössä olevia annoksia, kun taas topiramaatilla näyttäisi olevan vähän tai ei laisinkaan neurotoksisia vaikutuksia. Lisäksi pienillä rotilla glutamaattireseptoriantagonistit ja GABA A -reseptoriagonistit estävät normaalia neurogeneesiä eli uusien hermosolujen muodostumista (Kaindl ym. 2006, Stefovska ym. 2008). Koska ihmisen aivojen kehitys ja kypsyminen jatkuu vielä ainakin vuosikymmenen ajan syntymän jälkeen, epilepsialääkkeiden edellä mainitut haitalliset vaikutukset ovat mahdollisia myös ihmisellä. Epilepsialääkkeiden aivojen kehitystä haittaavia vaikutuksia on vaikea tutkia lapsilla. Siksi eläinkokeissa havaitut neurotoksiset ja aivojen kehitykseen kohdistuvat epätoivotut vaikutukset tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida erityisesti pienten keskosten hoidossa (erityisesti fenobarbitaalin ja fenytoiinin osalta) ja olisi pyrittävä käyttämään lyhyitä hoitoja pienimmällä vaikuttavalla annoksella. Vaikutusmekanismit ja epilepsialääkkeiden yhdistelmät Noin 60 %:lla epilepsiapotilaista kohtaukset loppuvat yhdellä lääkkeellä (Kwan ja Brodie 2000). Jos kohtaukset jatkuvat, kun potilaalle on annettu kahta asianmukaisesti valittua ja hyvin siedettyä epilepsialääkettä yksinään riittävinä annoksina, on epätodennäköistä, että kohtaukset saadaan kuriin millään yksittäisellä lääkkeellä (Kwan ja Brodie 2006). Tällöin on aiheellista yrittää yhdistelmälääkitystä, joskaan varmaa tieteellistä näyttöä ei ole olemassa tämän hoitotavan paremmasta tehosta monoterapiaan verrattuna. Joidenkin kontrolloimattomien tutkimusten mukaan yhdistelmähoidolla voidaan saada kohtauksettomiksi % niistä potilaista, joilla kohtaukset ovat jatkuneet monoterapian aikana (Elger ja Schmidt 2008, Peltola ym. 2008). Tavallisimmin yhdistelmähoidossa käytetään samanaikaisesti kahta lääkettä. Koska käytettävissä on noin 20 epilepsialääkettä, mahdollisia erilaisia kahden lääkkeen yhdistelmiä on lähes kaksisataa. Suomalaisessa retrospektiivisessa tutkimuksessa todettiin paikallisalkuista epilepsiaa sairastavien käyttävän 35:tä erilaista kahden lääkkeen yhdistelmää (Peltola ym. 2008). Kokeellisissa tutkimuksissa on selvitetty epilepsialääkkeiden farmakodynaamisia yhteisvai kutuksia (Kaminski ym. 2009), mutta toistaiseksi ei ole tehty kliinisiä tutkimuksia, joissa olisi tarkasteltu erityisesti tiettyjen vaikutusmekanismien yhdistämistä (Kwan ja Brodie 2006). Lääkeyhdistelmien valinta perustuu asiantuntijasuosituksiin ja suppeisiin, yleensä avoimiin tutkimuksiin. On esitetty, että yhdistelmähoidossa kannattaa käyttää lääkkeitä, joilla on erilainen vaikutusmekanismi, esimerkiksi natriumkanavan salpaajan ja GABAergisen tai laajakirjoisen lääkkeen yhdistelmää (McCorry ym. 2004, Kwan ja Brodie 2006). Kliinisesti on todettu, että GABAergista hermovälitystä lisäävien lääkkeiden stiripentolin tai klobatsaa- T. Keränen ja I. Holopainen
5 Vapina Kaksoiskuvat Huimaus/ tasapainohäiriöt Väsymys Depressio Hermostuneisuus/ ärtyneisyys Kognitiiviset oireet Valproaatti Karbamatsepiini Okskarbatsepiini Lamotrigiini Pregabaliini Levetirasetaami Tiagabiini Topiramaatti Vigabatriini Kuva 2. Eräiden epilepsialääkkeiden tyypillisiä keskushermostoon kohdistuvia haittoja. min tai molempien yhdistäminen valproaattiin on tehokas imeväisiän vaikean epilepsian hoidossa (Dravet n oireyhtymä, imeväisiän vaikea epilepsia eli SMEI) (Chiron 2007). Myös valproaatin ja etosuksimidin yhdistämisestä on saatu hyötyä hoitoresistentissä poissaoloepilepsiassa (Rowan ym. 1983). Eräiden tutkimusten mukaan lamotrigiinin ja valproaatin sekä lamotrigiinin ja topiramaatin yhdistelmät ovat tehokkaita myös paikallisalkuisissa epilepsioissa (Kwan ja Brodie 2006, Moeller ym. 2009). Yhdistelmähoidossa on etua, jos lääkkeillä ei ole keskenään farmakokineettisiä yhteisvaikutuksia. Vaikutusmekanismit ja haittavaikutukset Kuvassa 2 on esitetty epilepsialääkkeiden tyypillisiä keskushermostoon kohdistuvia haittavaikutuksia (esitetyt vaikutukset eivät ole välttämättä kyseisten lääkkeiden yleisimpiä haittoja). Hoidon alussa epilepsialääkkeet aiheuttavat usein ohimeneviä epäspesifisiä haittoja, kuten väsymystä. Osa näistä haitoista ja varsinkin ylläpitohoidon aikana yliannoksiin liittyvät haitat ovat ennustettavissa vaikutusmekanismien perusteella (Kennedy ja Lhatoo 2008). Esimerkiksi huimaus, tasapainohäiriöt ja kaksoiskuvat ovat tyypillisiä natriumkanavansalpaajien haittoja. Koska epilepsiapotilailla esiintyy muuta väestöä useammin depressiota ja muita mielialahäiriöitä sekä mm. psykooseja, epilepsialääkkeiden mahdolliset psyykkiset haitat ovat merkittävä ongelma. Erityisesti aivojen GABA-pitoisuuksia lisäävät lääkkeet (tiagabiini ja vigabatriini) voivat altistaa depressiolle. Psyykkisiä haittoja, mm. depressiota, ärtymystä ja kiihtymystä, saattaa liittyä myös laajakirjoisten epilepsialääkkeiden levetirasetaamin, topiramaatin ja tsonisamidin käyttöön. Vigabatriini ja topiramaatti voivat altistaa myös psykoosille. Kognitiivisia oireita, kuten keskittymisvaikeuksia, ajatustoiminnan hidastumista ja sanojen löytämisen vaikeutta, saattaa liittyä topiramaatin ja tsonisamidin käyttöön (Reijs ym. 2004). Nämä kaksi lääkettä voivat myös aiheuttaa hikoilun heikkenemistä ja jopa hypertermiaa sekä munuaiskiviä. Nämä vaikutukset johtunevat siitä, että kyseiset lääkkeet ovat hiilihappoanhydraasin estäjiä (Kennedy ja Lhatoo 2008). Vigabatriinilla hoidetuista potilaista %:lle kehittyy korjaantumattomia näkökenttäpuutoksia, mutta keskeisen näön tarkkuus ei huonone. Muutokset kehittyvät tavallisimmin 6 24 kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta. Vigabatriini kumuloi Epilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit ja kliininen käyttö
6 EPILEPSIA 2538 YDINASIAT 88Epilepsialääkkeiden tunnettuja vaikutusmekanismeja ovat jännitteen säätelemien natrium- tai kalsiumkanavien esto, kaliumkanavien avaus, aivojen GABA-välitteisen inhibition vahvistaminen, glutamaattivälitteisen eksitatorisen toiminnan esto ja solunsisäisten signaalireittien muunteleminen. 88Vaikutusmekanismien perusteella voidaan osaksi ennustaa lääkevastetta ja haittavaikutuksia. 88Vaikutusmekanismit saattavat myös selittää sen, miksi jotkin lääkkeet voivat pahentaa epilepsiakohtauksia. 8 8 Vaikutusmekanismit ovat merkittäviä tekijöitä arvioitaessa epilepsialääkkeiden käyttökelpoisuutta muissa tarkoituksissa, kuten kivun ja psykiatristen oireiden hoidossa. tuu verkkokalvoon, mutta näkökenttäpuutosten yhteys GABAan on epävarma (Li ym. 2008). Yhdistelmähoidossa epilepsialääkkeiden haitat voivat lisääntyä, jos käytetään samalla tavalla vaikuttavia lääkkeitä. Tämän vuoksi esimerkiksi karbamatsepiinin ja okskarbatsepiinin samanaikaiseen käyttöön lamotrigiinin kanssa liittyy usein keskushermostohaittoja. Valproaatin ja lamotrigiinin yhdistelmä aiheuttaa myös enemmän vapinaa kuin kumpikin lääke erikseen käytettynä (Kwan ja Brodie 2006). Epilepsialääkkeiden kohtauksia pahentavat vaikutukset Epilepsialääkkeet saattavat myös pahentaa kohtauksia tai aiheuttaa uudenlaisten kohtausten ilmaantumisen. Altistaviksi tekijöiksi on todettu mm. potilaan nuori ikä, yhdistelmälääkitys, suuri kohtaustaajuus, tietyt epileptiset oireyhtymät ja kognitiivisen suorituskyvyn heikkeneminen (Sazgar ja Bourgeois 2005). Tavallisin lääkitykseen liittyvä kohtaustilanteen pahenemisen syy on kohtaus- tai epilepsiatyyppiin nähden väärä lääkevalinta. Esimerkiksi vigabatriini ja tiagabiini (molemmat lisäävät GABAn pitoisuutta synapsiraossa) voivat pahentaa kohtauksia idiopaattisen yleistyneen epilepsian hoidossa, esimerkiksi poissaolo- ja myoklonisia kohtauksia. Samoja kohtaustyyppejä saattavat pahentaa myös fenytoiini, gabapentiini, karbamatsepiini, okskarbatsepiini ja pregabaliini. Karbamatsepiinin on lisäksi todettu vaikeuttavan mm. Lennox Gastaut n syndrooman, paikallisalkuisen symptomaattisen otsalohkoepilepsian ja SMEI:n kohtaustilannetta. Myös lamotrigiini voi pahentaa SMEI-potilaiden kohtauksia (Sazgar ja Bourgeois 2005). Hyvin tunnettu on myös fenytoiinin kohtauksia pahentava vaikutus etenevässä myoklonusepilepsiassa eli Unverricht Lundborgin taudissa. Kohtausten lisääntyminen tai uudentyyppisten kohtausoireiden ilmaantuminen voi johtua lääkkeen yliannoksesta. Lennox Gastaut n syndroomaa sairastavilla lapsilla suuri fenytoiinipitoisuus voi lisätä huomattavasti kohtausten lukumäärää tai aiheuttaa status epilepticuksen. Myös suoneen annetut bentsodiatsepiinit (diatsepaami ja nitratsepaami) voivat pitkittää kohtaustilannetta (Sazgar ja Bourgeois 2005). Kohtausten pahenemisen epätavallinen syy voi olla lääkkeen aiheuttama enkefalopatia. Valproaatin on havaittu aiheuttaneen yksin tai yhdistelmähoidossa käytettynä enkefalopatiaa tai kohtaustilanteen pahenemista. Korjaantuva enkefalopatia ilman ammoniakkipitoisuuden kasvua voi ilmetä nopeasti, jopa viikon kuluessa lääkkeen käytön aloituksesta tai vasta kuukausien jälkeen. Sen patofysiologiaa ei tunneta. Myös karbamatsepiinin, lamotrigiinin, tiagabiinin ja vigabatriinin on kuvattu aiheuttaneen enkefalopatiaoireyhtymiä (Chaves ja Sander 2005, Sazgar ja Bourgeois 2005). Kliinisten havaintojen perusteella voidaan arvioida, että epilepsialääkkeet, joilla on ainoas taan yksi tai enintään kaksi eri vaikutusmekanismia (erityisesti natriumkanavan salpaus tai GABAerginen vaikutus), voivat johtaa kohtaustilanteen paradoksaaliseen lisääntymiseen varsinkin yleistynyttä epilepsiaa sairastavilla. Epilepsialääkkeillä, joilla on usei- T. Keränen ja I. Holopainen
7 ta vaikutusmekanismeja (esim. topiramaatilla) ei näyttäisi juuri olevan kohtauksia lisäävää vaikutusta (Sazgar ja Bourgeois 2005). Lopuksi Epilepsian patofysiologiaa ei tunneta vielä hyvin. Myös epilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit ovat osin tuntemattomia. Kliinisten lääketutkimusten perusteella voidaan kuitenkin tehdä rationaalisia lääkehoidon valintoja, vaikka edellä mainitut seikat ovat avoimia. Tun- nettujen vaikutusmekanismien perusteella on mahdollista edistää tehokasta ja turvallista lääkehoitoa. Vaikutusmekanismit ennustavat lääkevastetta tietyissä kohtaus- ja epilepsiatyypeissä ja auttavat myös ennakoimaan eräitä haittavaikutuksia. Epilepsialääkkeitä käytetään laajalti myös muissa tarkoituksissa, kuten neurogeenisen kivun ja migreenin, essentiaalin vapinan sekä psykiatristen oireiden hoidossa. Valinnat myös näiden oireiden hoidossa perustuvat tietoon lääkkeiden vaikutustavoista. TAPANI KERÄNEN, LKT, professori Kuopion yliopisto, farmakologian ja toksikologian laitos PL 1627, Kuopio ja KYS:n tutkimusyksikkö IRMA HOLOPAINEN, LT, mvs. professori, lastenneurologian ylilääkäri Turun yliopisto, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Medicity, tutkimuslaboratorio ja KYS, lastentaudit, lastenneurologia Sidonnaisuudet TAPANI KERÄNEN: Osallistunut eri lääketehtaiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja niiden suunnitteluun kutsuttuna luennoitsijana (GlaxoSmithKline, Oy H Lundbeck Ab, UCB Pharma, Pfizer, Orion Pharma).Toiminut lääkeyrityksen asiantuntijana (GlaxoSmithKline, Oy H Lundbeck Ab, UCB Pharma). Tehnyt eri yhtiöille lääketutkimusta korvausta vastaan (Eisai, Novartis, Janssen-Cilag, Pfizer, Johnson&Johnson PRD). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin eri lääketehtaiden rahoituksella (Eisai, Orion Pharma, Pfizer, UCB Pharma, GlaxoSmithKline). IRMA HOLOPAINEN: Osallistunut lääketehtaan järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja niiden suunnitteluun kutsuttuna (UCB Pharma). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääketehtaan rahoituksella (UCB Pharma). Summary Mechanisms of action and clinical use of antiepileptic drugs Treatment choices for epilepsy are made empirically, but drug responses and adverse effects can in part be predicted on the basis of the known mechanisms of action of the drugs. Antiepileptic drugs act by inhibiting voltage-gated sodium or calcium channels, opening potassium channels, enhancing gamma-aminobutyric acid (GABA) -mediated inhibition in the brain, inhibiting glutamate-mediated excitatory function or by altering intracellular signaling pathways. Knowledge of the mechanisms of action is essential when assessing the applicability of antiepileptic drugs in other indications such as in the management of pain and psychiatric symptoms Epilepsialääkkeiden vaikutusmekanismit ja kliininen käyttö
8 KIRJALLISUUTTA Aikuisten epilepsiat [verkkodokumentti]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2008 [päivitetty ]. www. kaypahoito.fi. Badawy RA, Harvey AS, Macdonell RA. Cortical hyperexcitability and epileptogenesis: understanding the mechanisms of epilepsy - part 1. J Clin Neurosci 2009; 16: Chaves J, Sander JW. Seizure aggravation in idiopathic generalized epilepsies. Epilepsia 2005;46 Suppl 9: Chiron C. Stiripentol. Neurotherapeutics 2007;4: Elger CE, Schmidt D. Modern management of epilepsy: a practical approach. Epilepsy Behav 2008;12: Gupta R, Appleton R. Corticosteroids in the management of the paediatric epilepsies. Arch Dis Child 2005;90: Johannessen Landmark C, Johannessen SI. Pharmacological management of epilepsy: recent advances and future prospects. Drugs 2008;68: Kaindl AM, Asimiadou S, Manthey D, Hagen MV, Turski L, Ikonomidou C. Antiepileptic drugs and the developing brain. Cell Mol Life Sci 2006;63: Kaminski RM, Matagne A, Patsalos PN, Klitgaard H. Benefit of combination therapy in epilepsy: a review of the preclinical evidence with levetiracetam. Epilepsia 2009;50: Kennedy GM, Lhatoo SD. CNS adverse events associated with antiepileptic drugs. CNS Drugs 2008;22: Kwan P, Brodie MJ. Early identification of refractory epilepsy. N Engl J Med 2000;342: Kwan P, Brodie MJ. Combination treatment of epilepsy: when and what to use. Drugs 2006:66: Lasten epilepsiat ja kuumekouristukset [verkkodokumentti]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2007 [päivitetty ]. Li J, Tripathi RC, Tripathi BJ. Druginduced ocular disorders. Drug Saf 2008; 31: McCorry D, Chadwick D, Marson A. Current treatment of epilepsy in adults. Lancet Neurol 2004;3: Moeller JJ, Rahey SR, Sadler RM. Lamotrigine-valproic acid combination therapy for medically refractory epilepsy. Epilepsia 2009;50: Peltola J, Peltola M, Raitanen J, Keränen T, Kharazmi E, Auvinen A. Seizure-freedom with combination therapy in localizationrelated epilepsy. Seizure 2008;17: Reijs R, Aldenkamp AP, De Krom M. Mood effects of antiepileptic drugs. Epilepsy Behav 2004;5 Suppl 1: Rogawski MA, Löscher W. The neurobiology of antiepileptic drugs. Nat Rev Neurosci 2004;5: Rowan AJ, Meijer JWA, de Bee-Pawlikowski N, van deer Geest P, Meinardi H. Valproate ethosuximide combintaion therapy for refractory absence seizures. Arch Neurol 1983;40: Sills GJ, Brodie MJ. Update on the mechanisms of action of antiepileptic drugs. Epileptic Disord 2001;3: Sazgar M, Bourgeois BF. Aggravation of epilepsy by antiepileptic drugs. Pediatr Neurol 2005;33: Stefovska VG, Uckermann O, Czuczwar M, ym. Sedative and anticonvulsant drugs suppress postnatal neurogenesis. Ann Neurol 2008;64:
Epilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotEpilepsialääkkeiden farmakologiaa
Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen laitos, farmakologia Epileptisten kohtausten ja oireyhtymien jakoa (prevalenssi Suomessa noin 1%, 50000 potilasta)
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO
Aivoverenkiertohäiriöt ja Epilepsia Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Terminologiaa Akuutit symptomaattiset epileptiset kohtaukset Viikon kuluessa
LisätiedotEpilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus
Kehitysvammaisuus Eija Gaily Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Epilepsian lääkehoito aloitetaan epilepsiatyyppiin tai -oireyhtymään sopivalla ensisijaislääkkeellä. Kehitysvammaisuuden etiologia
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset)
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen
LisätiedotEpilepsia Rettin oireyhtymässä
Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?
LisätiedotEpilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä
Epilepsialääkkeen valinta ikääntyneellä Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus 20.3.2015 Helsinki Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion Pharma Oy,
LisätiedotEpilepsian hoito mitä uutta
Epilepsian hoito mitä uutta Ritva Paetau lastenneurologi 26.4.2018 Esityksen sisältö: 1) Epilepsia 2) Vaikea epilepsia 3) Harvinaisepilepsiat 4) Epilepsian lääkehoito 5) Epilepsian muut hoitomahdollisuudet
LisätiedotEPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA
EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA Andrea Blomqvist & Elviira Kinnunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Verkko-opetuksen
LisätiedotNeuropaattisen kivun lääkkeet
Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.
LisätiedotEpilepsialääkkeet. 27. Epilepsialääkkeet
27. Epilepsialääkkeet Epilepsialääkkeet Epilepsia on aivoperäinen kohtauksittain esiintyvä oire, joka liittyy aivosolujen epänormaaliin purkaustoimintaan ja johon liittyy usein EEG-muutoksia. Kohtauksen
LisätiedotYleistä epilepsiasta. Marja Nylén
Yleistä epilepsiasta Marja Nylén 11.4.2019 Esityksen sisältö Minkälainen sairaus epilepsia on? Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia 1) Psyykkiset liitännäisoireet 2) Tiedonkäsittelyn eli kognition ongelmat
LisätiedotFertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia?
Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS 15.10.2014 Valproaatin käytön rajoituksia naisilla ja tytöillä
LisätiedotEpilepsiaa sairastavien lasten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt
Matti Sillanpää ja Elina Jokiranta-Olkoniemi Epilepsiaa sairastavien lasten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Epilepsiaa sairastavista lapsista noin puolella esiintyy mielenterveyden tai käyttäytymisen
LisätiedotKun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus
Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä
LisätiedotEPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN
EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan
LisätiedotRaskauden ajan seuranta. Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015
Raskauden ajan seuranta Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015 Sidonnaisuudet päätyönantaja: HUS asiantuntijapalkkio: Eisai, Epilepsialiitto luentopalkkio: UCB, Fennomedical, Orion koulutuskulut: UCB,
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna
Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus
LisätiedotEpilepsia Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS
Epilepsia 2016-2017 Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS Tavoi&eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat par6aaliset kohtaustyypit. Osaa tunnistaa pitki&yneen epilep6sen
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotReina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia
Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia 1 2 Ikääntynyt ja epilepsia 3. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reina Roivainen LT, neurologian erikoislääkäri Valokuvat: Kuntoutusylilääkäri Martti Solismaa
LisätiedotNeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka
NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio
LisätiedotKurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia
Kurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa 24.3. 2018 Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia LIISA METSÄHONKALA, LASTENNEUROLOGI Epilepsia sairautena epilepsia ei ole yksi sairaus vaan monta erilaista
LisätiedotKannabidioli epilepsian hoidossa
Tieteessä katsaus Eeva-Liisa Metsähonkala dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri Tarja Linnankivi dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri HYKS Lasten ja nuorten sairaudet Kannabidioli epilepsian
LisätiedotKai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1
Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri
LisätiedotLapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää
Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia 3. uudistettu painos, 2013 Kirjoittajat Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri
LisätiedotPostsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät
Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin
LisätiedotLapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät. Henna Jonsson HYKS LNS
Lapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät Henna Jonsson HYKS LNS 10.2.2014 Määritelmistä Epilepsiaoireyhtymä? Tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa, lisätutkimusten tarpeen sekä ennusteen arvioinnissa,
LisätiedotLasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset
Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet
LisätiedotSUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA
SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA Sini Vanhanen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotAikuinen ja epilepsia
Aikuinen ja epilepsia Reetta Kälviäinen 1 2 Aikuinen ja epilepsia 7. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reetta Kälviäinen, professori, neurologian erikoislääkäri Julkaisija: Epilepsialiitto Oppaan julkaisemista
LisätiedotNeuropaattisen kivun lääkkeet. Migreenilääkkeet. Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto
Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista. (Kalso ym.
Lisätiedotakuutti symptomaattinen kohtaus
SULAT-vuosikokous 28.1.2016 Tuire Lähdesmäki LT, Lastentautien ja lastenneurologian el Kliininen opettaja, Lastenneurologia Lasten ja nuorten klinikka, TYKS tuiolla@utu.fi KOURISTAVA LAPSI Epileptinen
LisätiedotKohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä
Katsaus KAI ERIKSSON, JUKKA PELTOLA JA REETTA KÄLVIÄINEN Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Epilepsia on etiologialtaan, alkamisiältään, ilmiasultaan ja ennusteeltaan erittäin
LisätiedotValproaatinsikiöaikaiset vaikutukset
Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset Suomen Epilepsiaseuran koulutustilaisuus 19.3.2015 Mari Videman, lastenneurologian el, Konsultaatioepilepsiavastaanotto, LNS Valproaatti Rakenteeltaan yksinkertainen
LisätiedotEpilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy
Mitä muuta tarvitaan kuin lääkehoitoa ja miksi? Epilepsiaa sairastavan toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 5. päivänä
LisätiedotMIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015
MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele
LisätiedotVideo-EEG epilepsian diagnostiikassa milloin ja miksi?
EPILEPSIA Esa Mervaala, Riikka Mäkinen, Jukka Peltola, Kai Eriksson, Leena Jutila ja Arto Immonen Video-EEG epilepsian diagnostiikassa milloin ja miksi? Aivosähkötoimintaa mittaava EEG on epilepsian spesifinen
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. 25 mg dispergoituva tabletti: valkoinen tai melkein valkoinen, pyöreä, tasainen ja viistoreunainen, halkaisija n. 5,5 mm.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lamotrigin Orion 25 mg dispergoituvat tabletit Lamotrigin Orion 50 mg dispergoituvat tabletit Lamotrigin Orion 100 mg dispergoituvat tabletit Lamotrigin Orion
LisätiedotA - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö
A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Autonomisen hermoston farmakologia 1.1 Parasympatomimeetit
LisätiedotTulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla
LisätiedotNeuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali
Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme
LisätiedotKoiran idiopaattisessa epilepsiassa LÄÄKEHOITO ON AVAINASEMASSA
TARJA PÄÄKKÖNEN ELL, Dipl. ECVN Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos Koiran idiopaattisessa epilepsiassa LÄÄKEHOITO ON AVAINASEMASSA Kohtaukset ovat koirien yleisin neurologinen ongelma. Useimmiten
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Vimpat 50 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 50 mg lakosamidia. Apuaineet:
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 29. päivänä
LisätiedotLamotrigin Sandoz 50 mg dispergoituva tabletti: Yksi tabletti sisältää 50 mg lamotrigiinia.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lamotrigin Sandoz 5 mg dispergoituva tabletti Lamotrigin Sandoz 25 mg dispergoituva tabletti Lamotrigin Sandoz 50 mg dispergoituva tabletti Lamotrigin Sandoz 100 mg dispergoituva
LisätiedotYksi Lamictal 25 mg purutabletti / dispergoituva tabletti sisältää 25 mg lamotrigiinia
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lamictal 2 mg purutabletti / dispergoituva tabletti Lamictal 5 mg purutabletti / dispergoituva tabletti Lamictal 25 mg purutabletti / dispergoituva tabletti Lamictal 50 mg purutabletti
LisätiedotEpilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)
Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotApuaine(et), joiden vaikutus tunnetaan: Yksi 6 mg:n tabletti sisältää 151,0 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotEpileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) Päivitetty 30.5.2016
LisätiedotMikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS
Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014 Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä on epileptinen kohtaus? Ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Lamotrigin Sandoz 50 mg dispergoituva tabletti: Yksi dispergoituva tabletti sisältää 50 mg lamotrigiinia.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lamotrigin Sandoz 5 mg dispergoituva tabletti Lamotrigin Sandoz 25 mg dispergoituva tabletti Lamotrigin Sandoz 50 mg dispergoituva tabletti Lamotrigin Sandoz 100 mg dispergoituva
LisätiedotLASTEN EPILEPSIOIDEN LÄÄKEVASTEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
LASTEN EPILEPSIOIDEN LÄÄKEVASTEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Saara Koivusalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lastenneurologia Marraskuu 2015 Tampereen yliopisto
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 9. päivänä
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotToiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS
Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi Lamotrigin Orion -tabletti sisältää 25 mg, 50 mg, 100 mg tai 200 mg lamotrigiinia.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lamotrigin Orion 25 mg dispergoituva tabletti Lamotrigin Orion 50 mg dispergoituva tabletti Lamotrigin Orion 100 mg dispergoituva tabletti Lamotrigin Orion 200
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi Gabapentin PLIVA 300mg kapseli sisältää 300 mg gabapentiinia. Apuaineet, ks. 6.1.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Gabapentin PLIVA 300mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Gabapentin PLIVA 300mg kapseli sisältää 300 mg gabapentiinia. Apuaineet, ks.
LisätiedotTunnistatko infantiilispasmit? Nopea hoidon aloitus voi parantaa ennustetta
Tieteessä kättä pidempää Susanna Leivonen LL, lastenneurologiaan erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava HYKS, lasten ja nuorten sairaala, lastenneurologia TY, lastenpsykiatrian tutkimuskeskus susanna.leivonen@hus.fi
LisätiedotNeurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012
Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012 Anna-Elina Lehesjoki, LKT Professori, tutkimusjohtaja Neurotieteen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Lääketieteellisen genetiikan
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 15. päivänä
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 15. päivänä
LisätiedotEpilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT
Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja
LisätiedotVaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet
Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti
LisätiedotJOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto
JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 29. päivänä
LisätiedotNonkonvulsiivisen status epilepticuksen hoito
Suvi Liimatainen, Jyrki Ollikainen ja Jukka Peltola NÄIN HOIDAN Nonkonvulsiivisen status epilepticuksen hoito Pitkittyneen kouristuksellisen epilepsiakohtauksen eli konvulsiivisen status epilepticuksen
Lisätiedot1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Vimpat 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Vimpat 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 100 mg lakosamidia. Täydellinen apuaineluettelo, ks.
LisätiedotPaikallisalkuiset epilepsiat
Epilepsiaoireyhtymien evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Paikallisalkuiset epilepsiat Liisa Metsähonkala HUS Paikallisalkuisen epilepsian evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Epidemiologiaa Geneettiset paikallisalkuiset
LisätiedotOpas epilepsian hoidosta
Opas epilepsian hoidosta 21/12/2011 Epilepsia- työryhmä HYKS Neurologian klinikka Epilepsialääkkeet ja käytetyt lyhenteet yleistyneet kohtaukset valproaatti (VPA) topiramaatti (TPM) levetirasetaami (LEV)
LisätiedotKehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys
Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet
LisätiedotEpilepsia ja lapsen kognitiivinen kehitys
Tieteessä katsaus Kati Rantanen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi TAYS, lastentautien vastuualue Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, psykologian opetus- ja tutkimusklinikka Kai Eriksson
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lamotrigin ratiopharm 25 mg dispergoituva tabletti Lamotrigin ratiopharm 50 mg dispergoituva tabletti Lamotrigin ratiopharm 100 mg dispergoituva tabletti Lamotrigin ratiopharm 200
LisätiedotOligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat partiaaliset kohtaustyypit Osaa aloittaa epileptisen kohtauksen hoidon Tuntee epilepsian lääkehoidon
LisätiedotIdiopaattisen epilepsian lääkehoito koiralla
Idiopaattisen epilepsian lääkehoito koiralla ELK Elina Holsti Lisensiaatin tutkielma Farmakologian oppiaine Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotValmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti
LisätiedotEMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA
EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA Lauri Martikkala Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 7. päivänä
LisätiedotUnverricht-Lundborgin tauti (EPM1)
Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1) Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS Unverricht-Lundborg-tauti Kuvattu Unverricht v. 1891 Eestissä ja Lundborg v. 1903 Ruotsissa Progressiivinen myoklonusepilepsia
LisätiedotLamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Lamictal 30.12.2015, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on vakava sairaus, jossa esiintyy
Lisätiedot