Nainen ja epilepsia. Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys. Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nainen ja epilepsia. Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys. Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1"

Transkriptio

1 Nainen ja epilepsia Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1

2 2

3 Nainen ja epilepsia Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri ISBN

4 Sisällys Lukijalle Johdanto Yleistä epilepsiasta ja sen hoidosta.. 6 Epilepsiatyypit Paikallisalkuiset epilepsiat Suoraan yleistyvät epilepsiat Epilepsian lääkehoito Epilepsiakirurgia Hormonaalisen järjestelmän vaikutus naisen elämään Sukuhormonit Kuukautiskierto Hormonaalinen ehkäisy Raskaus ja imetys Vaihdevuodet Hormonit ja epilepsia Katameniaalinen epilepsia Epilepsia ja hormonaaliset muutokset Epilepsialääkkeet ja hormonit Kilpirauhashormonit Sukupuolihormonit Epilepsia naisen elämässä Aineenvaihdunta ja ulkonäkö Seksuaalisuus Ehkäisy Hedelmällisyys Epilepsia ja raskaus Periytyvyys Kehityshäiriöiden riski Raskauden aikainen seuranta ja lääkehoito Synnytys Imetys Vaihdevuodet Lopuksi Keskeistä sanastoa Kuvat 1. Hormonaalisen järjestelmän toiminnan kaavio naissukuhormonien osalta Seerumin hormonipitoisuuksien muutokset normaalin kuukautiskierron aikana Taulukot 1. Epilepsialääkkeiden mahdollisia vaikutuksia sukupuolihormonien pitoisuuksiin ja vaikutuksiin naisilla Naisen epilepsian hoitoon liittyviä tärkeitä erityiskysymyksiä Oppaassa mainitut epilepsialääkkeet ja lääkevalmisteiden nimet Fenytoiini Hydantin Gabapentiini Neurontin Karbamatsepiini Neurotol, Tegretol Lamotrigiini Lamictal Levetirasetaami Keppra Okskarbatsepiini Trileptal, Apydan Pregabaliini Lyrica Tiagabiini Gabitril Topiramaatti Topimax Tsonisamidi Zonegran Valproaatti Absenor, Deprakine, Orfiril Vigabatriini Sabrilex Ulkoasu: Faktor Oy, Arja Latvaniemi Oppaan kustantamista on tukenut GlaxoSmithKline 4

5 Lukijalle Kädessäsi on uusittu painos oppaasta Nainen ja epilepsia. V ilmestyi Dosentti Jouko Isojärven laatima ensimmäinen painos tästä oppaasta. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa epilepsian ja epilepsialääkkeiden hormonaalisista vaikutuksista, hormonien vaikutuksista epilepsiaan, sekä epilepsialääkkeiden vaikutuksista hormonaaliseen ehkäisyyn ja raskauteen. Näiden asioiden yksilöllinen huomioon ottaminen naisen epilepsian hoidossa on ensiarvoisen tärkeää. Tieto epilepsian ja siihen käytettävien lääkkeiden vaikutuksista hormonaalisiin muutoksiin on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana ja sen takia joiltakin osin myös muuttunut ensimmäisen painoksen jälkeen. Tämän takia opasta on uusittu. Toisaalta näitä asioita tutkitaan edelleen runsaasti ja uutta tietoa saadaan koko ajan. Tämä opas on kirjoitettu nyt käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Vaikka naisen epilepsiaan liittyvät erityiskysymykset ovat tärkeitä, sairauden alkuvaiheessa on tärkeintä tutustua epilepsiaan liittyvään perustietoon, epilepsian eri muotoihin, diagnostiikkaan, syihin, tutkimuksiin, lääkitykseen jne. Tämä opas ei ole tarkoitettu tällaisen perustiedon hankkimiseen, vaan sen avulla pyritään tarjoamaan epilepsiaa sairastaville naisille syvällisempää tietoa epilepsian ja hormonaalisen järjestelmän yhteyksistä ja raskauden suunnittelun, raskausajan sekä imettämisen kannalta tärkeistä asioista. Opas soveltuu myös terveydenhuoltohenkilöstölle perustiedon hankkimiseksi näistä asioista. Lämpimät kiitokset Dosentti Jouko Isojärvelle mahdollisuudesta käyttää hänen laatimaansa aiempaa opasta uudistetun oppaan pohjana. Parhaat kiitokset myös dosentti Reetta Kälviäiselle asiantuntija-avusta opasta työstettäessä. Turussa Salla Lamusuo Johdanto Epilepsian esiintyvyys on tutkimusten mukaan miehillä hieman yleisempää kuin naisilla. Kuitenkin lähes puolet epilepsiaa sairastavista on naisia. Epilepsia ja sen hoitoon käytetty lääkitys voivat vaikuttaa naisen elämään sen eri vaiheissa monin tavoin. Epilepsialääkkeillä voi olla vaikutuksia naisen hormonitoimintoihin, ehkäisyvalmisteiden tehoon, raskauden kulkuun ja epilepsiaa sairastavan äidin lapsen sikiöaikaiseen kehitykseen. Toisaalta naisilla kuukautiskierron aikana tapahtuvat hormonaalisen tasapainon muutokset voivat vaikuttaa epileptisten kohtausten esiintyvyyteen. Vähitellen on opittu yhä enemmän tunnistamaan naisten epilepsian hoitoon liittyviä erityiskysymyksiä ja suunnittelemaan naisen epilepsian hoito yksilöllisesti ottaen huomioon epilepsian hyvä kohtaustasapaino, lääkityksen mahdolliset vaikutukset hormonitoimintoihin, ehkäisyyn ja mahdolliseen raskauteen. 5

6 Yleistä epilepsiasta ja sen hoidosta Epilepsiatyypit Epilepsiat luokitellaan kohtausten taustalla olevan aivosähkötoiminnan häiriön alkamiskohdan mukaan joko paikallisalkuisiksi tai yleistyviksi. Epilepsialuokitus tehdään kohtauksen aikaisen oirekuvan ja tutkimustulosten (aivosähkökäyrä, aivojen kuvantamistutkimukset) perusteella. Aina kohtaustyyppiä ei kuitenkaan voida luotettavasti määrittää. Epilepsiatyypin määrittäminen on erityisen tärkeää hoidon valinnan kannalta. Paikallisalkuiset epilepsiat Paikallisalkuisissa epilepsioissa epileptisen häiriön lähtökohta aivoissa on paikallinen. Paikallisalkuinen epilepsia alkaa tavallisimmin ohimolohkon alueella ja se voi puhjeta missä ikävaiheessa tahansa. Yleistyvät epilepsiat Yleistyvissä epileptisissä kohtauksissa aivosähkötoiminnan purkauksellinen häiriö on todettavissa heti kohtausten alkaessa kummankin aivopuoliskon alueella. Yleisimpiä kohtaustyyppejä ovat yleistyvät tajuttomuuskouristus (toonis-klooniset) -kohtaukset, erityisesti aamuisin esiintyvät lihasnykäykset (myokloniat) ja poissaolo (absence) -kohtaukset. Suoraan yleistyvä epilepsia puhkeaa yleensä lapsuus- tai nuoruusiässä. Epilepsian lääkehoito Lääkehoito on tärkein osa epilepsian hoitoa. Lääkkeen valinta tapahtuu epilepsiatyypin mukaan. Hoidon tavoitteena on kohtauksettomuus. Epilepsialääkkeiden säännöllinen käyttö on hoidon onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, eikä lääkityksen annostelua tulisi muuttaa neuvottelematta hoitavan lääkärin kanssa. Paikallisalkuisissa kohtauksissa okskarbatsepiini, karbamatsepiini, lamotrigiini, levetirasetaami, fenytoiini, valproaatti ja topiramaatti ovat yhtä tehokkaita toissijaisesti yleistyvien kohtausten ehkäisyssä. Valproaatti saattaa olla hiukan tehottomampi monimuotoisten paikallisalkuisten kohtausten estossa. Ensisijaislääkkeitä, gabapentiinia, klonatsepaamia, klobatsaamia, pregabaliinia, tiagabiinia ja tsonisamidia voidaan käyttää tarvittaessa vaikeahoitoisen paikallisalkuisen epilepsian yhdistelmälääkehoitoina. Vigabatriinia käytetään poikkeustapauksissa. Yleistyvien kohtausten ehkäisyssä valproaatti on yleensä ensisijaislääke. Lamotrigiini, topiramaatti ja levetirasetaami tarjoavat vaihtoehdon valproaatille yleistyvien epilepsioiden hoidossa. Myös valproaatin, lamotrigiinin, levetirasetaamin, topiramaatin, tsonisamidin, klobatsaamin ja klonatsepaamin erilaisia yhdistelmiä voidaan käyttää. Epilepsiakirurgia Mikäli epilepsia osoittautuu vaikeahoitoiseksi eli lääkehoidosta huolimatta esiintyy jatkuvasti epileptisiä kohtauksia, tulisi epilepsiakirurgisen hoidon mahdollisuudet selvittää. Epilepsiakirurgisesta toimenpiteestä hyötyy noin 5% potilaista. Pääasiallisesti kyseeseen tulee ohimolohkossa sijaitsevan epilepsiapesäkkeen poisto ohimolohkon osittaispoiston avulla. Jos aivokudoksen poistaminen ei tule kyseeseen, voidaan joissakin vaikeahoitoisen epilepsian tapauksissa käyttää hoitomuotona ns. vagus-hermo -stimulaattoria. 6

7 Hormonaalisen järjestelmän vaikutus naisen elämään Hormonit ovat elimistön toimintaa sääteleviä aineita. Niitä erittäviä elimiä nimitetään umpieritysrauhasiksi eli endokriinisiksi rauhasiksi (esimerkiksi munasarja, kives, kilpirauhanen). Hormonit erittyvät verenkiertoon, jossa ne kulkeutuvat kohde-elimeen. Aivoista (hypotalamuksesta ja aivolisäkkeestä) erittyvät säätelijähormonit säätelevät umpieritysrauhasten toimintaa. Umpieritysrauhasten erittämät hormonit säätelevät puolestaan säätelijähormonien erittymistä niin sanotun takaisinsyöttöjärjestelmän kautta. Hormonaalisen järjestelmän toiminnan kaavio naissukuhormonien osalta on esitetty kuvassa 1. Valtaosa hormoneista, mm. kilpirauhashormonit ja osa sukuhormoneista hajoitetaan tai muutetaan toiseen muotoon maksan entsymijärjestelmän toimesta. Hormonaalinen järjestelmä säätelee hyvin monenlaisia tapahtumia elimistössä, kuten esimerkiksi sukupuoliominaisuuksien kehittymistä, sukupuolitoimintoja, kuukautiskiertoa (sukuhormonit); yleistä aineenvaihdunnallista tilaa (kilpirauhashormonit); nestetasapainoa jne. Sukuhormoneilla on vastaanottokohtia myös aivosoluissa, ja ne säätelevät osaltaan aivojen kehittymistä ja toimintaa. Sukuhormonit Sukuhormonit ovat steroidihormoneja ja ne erittyvät pääasiassa sukurauhasista, eli naisilla munasarjoista ja miehillä kiveksistä. Naisen tärkeimmät sukuhormonit ovat estrogeeni (estradioli on tärkein estrogeeni) ja keltarauhashormoni (progesteroni), joiden pitoisuudet verenkierrossa vaihtelevat kuukautiskierron vaiheen mukaan. Aivolisäkkeestä erittyvät ns. gonadotrooppiset hormonit (follikkeleita stimuloiva hor- 7

8 Kuva 1. Hormonaalisen järjestelmän toiminnan kaavio naissukuhormonien osalta Luteinisoiva hormoni (LH) Hormonieritys Hypothalamus Vapauttajahormoni (GnRH) Munasarjasta erittyvät hormonit: estrogeeni testosteroni keltarauhashormoni Aivolisäke Follikkeleita stimuloiva hormoni (FSH) Munasarja moni, FSH, ja luteinisoiva hormoni, LH) säätelevät sukuhormonien erittymistä munasarjoista ja munarakkuloiden kehittymistä kuukautiskierron aikana. Miehen tärkein sukuhormoni on testosteroni. Myös naisilla munasarjoista erittyy jonkin verran testosteronia, mutta naisilla testosteronin pitoisuudet verenkierrossa ovat huomattavasti matalammat kuin miehillä. Poikkeavan korkeat seerumin testosteronipitoisuudet (hyperandrogenismi) voivat naisilla johtaa kuukautiskierron häiriöihin ja hedelmättömyyteen. Maksa valmistaa ns. sukuhormoneja sitovaa valkuaista (SHBG), joka säätelee sukuhormonien, erityisesti testosteronin ja estrogeenin vaikutuksia elimistössä sekä sitomalla näitä verenkierrossa ja vaikuttamalla siten vapaan hormonin pitoisuuksiin että säätelemällä näitten hormonien vaikutuksia kohdesolujen tasolla. SHBG-proteiinia pidetään ihmisellä eräänä tärkeimmistä sukuhormonien biologista vaikutusta säätelevistä tekijöistä. Kuukautiskierto Murrosiän kypsymisen myötä tytöillä tapahtuu kuukautiskierron alkaminen (menarke) merkkinä sukukypsän iän alkamisesta. Menarkea edeltää hormonaalisen järjestelmän kypsyminen ja munasarjoista tapahtuvan sukuhormonien (estrogeeni, progesteroni) erityksen lisääntyminen aikuisikää vastaavalle tasolle. Suomessa menarke tapahtuu yleensä vuotiaana. Menarken myötä käynnistyy kuukautiskierto, joka on olennainen osa hedelmällisessä iässä olevan naisen elämää. Kuukautiskiertoa säätelee herkkä hormonaalinen järjestelmä. Normaalin kuukautiskierron aikaiset hormonaaliset tapahtumat on esitetty kuvassa 2. Kuukautiskierron puolivälin paikkeilla tapahtuu munasolun irtoaminen eli ovulaatio, jonka jälkeen munasolun hedelmöityminen on mahdollinen. Aivolisäkkeestä erittyvä follikkeleita stimuloiva hormoni (FSH) säätelee munasolun kypsymistä. Ovulaation saa aikaan aivolisäkkeen luteinisoivan hormonin (LH) ja munasarjan erittämän estrogeenin erityksen lyhytaikainen, voimakas lisääntyminen. Munasolun irrottua munarakkulasta tulee keltarauhanen, jonka erittämä keltarauhashormoni yhdessä estrogeenin kanssa valmistaa kohdun limakalvoa mahdollista raskautta ja hedelmöityneen munasolun kiinnittymistä varten. Mikäli munasolu ei ole hedelmöitynyt, keltarauhanen Munarakkuloiden kypsyminen Aivojen hypotalamuksesta erittyvä vapauttajahormoni (GnRH) ja aivolisäkkeestä erittyvät ns. gonadotrooppiset hormonit (luteinisoiva hormoni, LH ja follikkeleita stimuloiva hormoni, FSH) säätelevät munasarjojen hormonieritystä ja munarakkuloiden kypsymistä. Munasarjoista erittyvät sukuhormonit säätelevät puolestaan näiden vapauttaja- ja säätelijähormonien erittymistä ns. takaisinsyöttöjärjestelmän kautta. Takaisinsyöttö voi olla joko säätelijähormonin eritystä kiihdyttävää (+) tai estävää (-). 8

9 surkastuu ja paksuuntunut kohdun limakalvo irtoaa ja poistuu kuukautisvuodon myötä, ja kuukautiskierto alkaa alusta. Monenlaiset hormonitoimintojen muutokset voivat johtaa kuukautiskierron häiriöihin. Kuukautiskierron pituus (kuukautisten alkamispäivästä seuraavien kuukautisten alkamispäivään) on keskimäärin 28 vuorokautta. Kuukautiskierto voi lyhentyä (polymenorrhea), pidentyä (oligomenorrhea) tai kuukautiset voivat jäädä kokonaan pois (amenorrhea). Kuukautiskierron pituus voi myös vaihdella kierrosta toiseen. Tavallisia kuukautiskierron häiriöiden hormonaalisia syitä ovat mm. miessukuhormonien liikaeritys (hyperandrogenismi) ja tähän liittyvät monirakkulamuutokset munasarjoissa (polykystiset ovariot), prolaktiini-hormonin liikaeritys (hyperprolaktinemia), munasarjojen sukuhormonituotannon vajavuus (esimerkiksi ennenaikaisten vaihdevuosien yhteydessä) ja aivolisäkkeen säätelijähormonien vajaaeritys. Hormonaalinen ehkäisy Nykyisin käytettävissä olevista ehkäisymenetelmistä hormonaalinen ehkäisy eli ehkäisypillerien käyttö on eräs tärkeimmistä. Ehkäisypillereinä käytetään yleensä ns. yhdistelmäpillereitä, joissa on sekä synteettistä estrogeenia että progesteronia. Näillä aikaansaadaan keinotekoinen hormonaalinen kierto, joka estää munarakkulan kypsymisen, ovulaation ja näin ollen raskauden mahdollisuuden. Ns. minipillereissä vaikuttavana hormonina on ainoastaan keltarauhashormoni, joka muuttaa kohdunkaulan liman siittiöitä läpäisemättömäksi. Pitkävaikutteisia ehkäisyyn käytettäviä keltarauhaskapseleita voidaan asettaa ihon alle. Myös ns. hormonikierukka sisältää keltarauhashormonia. Maksan entsyymijärjestelmä hajottaa ehkäisypillereitten sisältämät sukupuolihormonit. Maksan entsyymijärjestelmän toiminnan kiihtyminen nopeuttaa ehkäisypillereitten sisältämien sukuhormonien hajoamista ja heikentää ehkäisypillereitten tehoa. Myös verenkierrossa esiintyvän SHBG-valkuaisen määrä säätelee ehkäisypillereitten sisältämien hormonien vaikutuksia elimistössä. Raskaus ja imetys Munasolun hedelmöityminen johtaa raskauden alkamiseen. Keltarauhasesta kuukautiskierron loppuvaiheessa erittyvä keltarauhashormoni saa aikaan yhdessä estrogeenin kanssa kohdun limakalvon paksuuntumisen ja sen erityksen lisääntymisen, mikä valmistaa kohdun ottamaan vastaan hedelmöityneen munasolun. Hedelmöitynyt munasolu kiinnittyy kohdun seinämään, johon muodostuu istukka, jonka välityksellä äidin ja sikiön verenkierto ovat yhteydessä toisiinsa. Istukan kautta sikiö saa tarvitsemansa ravintoaineet ja toisaalta sikiön kuona-aineet poistuvat istukan verenkierron kautta. Istukka erittää istukkahormonia (HCG), jonka määrittämistä virtsasta käytetään hyväksi raskaustesteissä. KUVA: BIEWOEF 9

10 Kuva 2. Seerumin hormonipitoisuuksien muutokset normaalin kuukautiskierron aikana Munasolu irtoaa Kuukautiskierron alku Estrogeeni Progesteroni LH Päivät 1. viikko Ovulaatioaika 3. viikko 4. viikko Kuukautisvuoto Kuukautiskierron puolivälin paikkeilla tapahtuu munasolun irtoaminen eli ovulaatio, jonka jälkeen munasolun hedelmöityminen on mahdollinen. Ovulaation saa aikaan aivolisäkkeen luteinisoivan hormonin (LH) ja munasarjan erittämän estrogeenin erityksen lyhytaikainen voimakas lisääntyminen. Munasolun irrottua munarakkulasta tulee keltarauhanen, jonka erittämä keltarauhashormoni (progesteroni) yhdessä estrogeenin kanssa valmistaa kohdun limakalvoa mahdollista raskautta ja hedelmöityneen munasolun kiinnittymistä varten. Keltarauhashormonin pitoisuus on siis korkea normaalin kuukautiskierron lopppuolella munasolun irtoamisen jälkeen. Estrogeenin pitoisuus on korkeimmillaan ennen ovulaatiota ja juuri ennen kuukautisia. Mikäli munasolu ei ole hedelmöitynyt, keltarauhanen surkastuu ja paksuuntunut kohdun limakalvo irtoaa ja poistuu kuukautisvuotona, ja kuukautiskierto alkaa alusta. Normaalisti raskaus kestää 40 viikkoa. Sikiön kehityksen kannalta ensimmäinen raskauskolmannes on erityisen tärkeä, sillä silloin tapahtuu elinten muodostuminen eli organogeneesi. Äidin elimistössä tapahtuu raskausaikana suuria muutoksia, mm. nesteen jakautuminen elimistössä muuttuu. Toisaalta hormonaalinen tilanne on raskauden aikana erilainen normaalin kuukautiskierron aikaisen hormonipitoisuuksien vaihtelun jäädessä pois. Raskausajan kuluessa istukkahormoni HCG:n lisäksi progesteronin ja estrogeenin pitoisuus verenkierrossa nousee vähitellen. Raskauden kuluessa ja sen loputtua aivolisäkkeestä erittyvän prolaktiini-hormonin pitoisuuden lisääntyminen saa aikaan maidon erityksen rintarauhasista, mikä mahdollistaa lapsen ruokkimisen rintaruokinnan avulla. Myös aivolisäkkeestä erittyvä oksitosiinihormoni on imetyksen kannalta tärkeä. Imetysajan korkeat prolaktiinipitoisuudet verenkierrossa estävät takaisinsyöttöjärjestelmän kautta normaalin kuukautiskierron aikaiset hormonaaliset vaihtelut, eikä kuukautiskierto yleensä käynnisty raskauden jälkeen ennen kuin prolaktiini-hormonin pitoisuus verenkierrossa laskee normaalille tasolle. Vaihdevuodet Naisen hedelmällinen ikä päättyy vaihdevuosiin eli menopaussiin. Kuukautiset käyvät yleensä ensin epäsäännöllisiksi ja jäävät sen jälkeen pois. Menopaussin myötä verenkierron estrogeenipitoisuus laskee ja aivolisäkkeen säätelijähormonien (LH, FSH) pitoisuudet ovat menopaussin jälkeen korkeat. Vaihdevuosien hormonaalisiin muutoksiin liittyen esiintyy kuukautisten poisjäämisen lisäksi muitakin oireita kuten hikoilua, kuumia aaltoja, hermostuneisuutta. Suomessa keskimääräinen menopaussi-ikä on nykyisin 50 vuotta. 10

11 Hormonit ja epilepsia Epilepsian hoidon tavoitteina ovat kohtauksettomuus tai mahdollisimman hyvä kohtaustasapaino ja mahdollisimman vähäiset lääkityksestä johtuvat sivuvaikutukset. Epilepsialla ja hormonaalisella järjestelmällä tiedetään olevan keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Esimerkiksi joillakin potilailla kuukautiskierron aikaisilla hormonitasapainon muutoksilla voi olla vaikutusta epileptisten kohtausten esiintyvyyteen. Toisaalta erilaisten hormonaalisten häiriöiden esiintyminen on epilepsiaan liittyen keskimääräistä yleisempää. Mikäli epilepsiaan liittyy hormonaalisia ongelmia, ne voivat johtua joko epilepsiasta itsestään tai epilepsian hoitoon käytetystä lääkityksestä. Epileptiset sähköpurkaukset tietyissä aivo-osissa voivat levitä myös säätelijähormoneja erittäviin soluihin ja lisätä näiden hormonien erittymistä ja aiheuttaa sitä kautta hormonaalisia muutoksia. Epilepsian hoidossa käytettävät lääkkeet voivat niin ikään vaikuttaa aivotasolla säätelijähormonien erittymiseen. Lääkkeillä voi olla myös suoria vaikutuksia umpieritysrauhasten hormonieritykseen. Toisaalta monet käytössä olevista epilepsialääkkeistä vaikuttavat maksaentsyymien toimintaan ja sitä kautta hormoniaineenvaihduntaan. Lääkityksen aloittamisen jälkeen mahdollisia hormonaalisia muutoksia tulisi seurata. Jos merkittäviä hormonaalisia muutoksia tapahtuu eli esimerksi kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi, voidaan harkita lääkkeen vaihtamista. kokeellisissa tutkimuksissa kuin epilepsiaa sairastavilla naisillakin on voitu osoittaa, että naissukuhormoneista estrogeenit alentavat kohtauskynnystä ja että keltarauhashormoni puolestaan suojaa epileptisiltä kohtauksilta. Katameniaalisella epilepsialla tarkoitetaan epileptisten kohtausten lisääntymistä kuukautisten aikoihin, juuri niitä ennen tai kuukautisten ensimmäisten päivien aikana, tai munasolun irtoamisen eli ovulaation aikaan kierron puolivälissä. Eri tutkimuksissa on saatu vaihtelevia katameniaalisen epilepsian esiintyvyyslukuja riippuen tutkitusta väestöstä ja käytetystä katameniaalisen epilepsian mää- Katameniaalinen epilepsia Hormonaalisella tasapainolla voi olla vaikutusta epileptisten kohtausten esiintyvyyteen. Kilpirauhasen toimintahäiriöt, etenkin liikatoiminta, voivat laukaista epileptisiä kohtauksia. Toisaalta niin KUVA: KLSMITH77 11

12 ritelmästä. Noin 30%:lla naisista kohtauksien määrä lisääntyy kaksinkertaiseksi kuukautiskierron mukaan. Kohtausten lisääntymisen kierron tietyssä vaiheessa on arveltu liittyvän estrogeenin ja keltarauhashormonin suhteellisen määrän muutoksiin. Estrogeenia esiintyy suhteessa keltarauhashormoniin eniten ovulaation aikaan ja juuri ennen kuukautisia. Tämä selittää kohtausten lisääntymisen eräissä tapauksissa joko ovulaation tai kuukautisten aikaan. Toisaalta ns. anovulatorisiin kiertoihin, jolloin munasolu ei irtoa, liittyy keltarauhashormonin erityksen puute kierron loppuvaiheessa. Tällöin keltarauhashormonin suojavaikutuksen puuttuessa estrogeeni voi laukaista kohtauksia, ja kohtausten lisääntyminen voi ajoittua koko kierron loppupuoliskolle. Anovulatorisiin kiertoihin liittyy usein myös kuukautishäiriöitä (pitkä, epäsäännöllinen kierto). On myös esitetty, että joissakin tapauksissa epilepsialääkkeitten (fenytoiini, karbamatsepiini) hajoaminen maksassa lisääntyy kuukautisten aikaan samoja aineenvaihduntareittejä käyttävien sukuhormonien pitoisuuksien laskun vuoksi. Lisääntyneen aineenvaihdunnan seurauksena laskevat lääkeainepitoisuudet voisivat altistaa kohtauksille. Kuukautisten aikaan tapahtuvaa nesteen kertymistä elimistöön on myös pidetty yhtenä kohtausten lisääntymisen syynä. Mikäli epileptisten kohtausten lisääntymisen taustalla on keltarauhashormonin vajaaeritys (anovulatoriset kierrot) tai korkea estrogeeni/keltarauhashormoni-suhde, keltarauhashormonilääkityksestä voi joissakin tapauksissa olla hyötyä kohtausten ehkäisyssä. Mikäli taas kohtausten lisääntymisen taustalla on käytössä olevien lääkkeiden kiihtynyt aineenvaihdunta kuukautisten aikaan, lääkeannoksen tilapäinen lisäys voi olla paikallaan. Joskus käytetään myös klobatsaamia iltaisin hankalimpina kuukautiskierron aikoina lisälääkkeenä. Kohtauskalenteriin suositellaan merkittäväksi kaikki kohtaustuntemukset ja kohtaukset sekä kuukautiset, jolloin mahdollinen näiden välinen yhteys parhaiten selviää. Epilepsia ja hormonaaliset muutokset Erilaisten hormonaalisten häiriöiden esiintyminen erityisesti tiettyihin epilepsiatyyppeihin liittyen on jonkin verran yleisempää kuin väestössä keskimäärin. Epilepsiaa sairastavilla voi esiintyä hedelmättömyyttä ja sukupuolitoimintojen häiriöitä. Naisilla nämä häiriöt ilmenevät lähinnä kuukautiskierron poikkeavuuksina ja miehillä potenssihäiriöinä. On myös esitetty, että epilepsiaan voisi liittyä ennenaikaista sukupuolitoimintoja säätelevän hormonijärjestelmän vanhenemista, joka naisilla voi johtaa vaihdevuosien aikaistumiseen ja miehillä sukupuolitoimintojen heikkenemiseen. Epilepsian hoidossa käytetyt lääkkeet voivat aiheuttaa monenlaisia hormonaalisia muutoksia ja johtaa hormonaalisiin häiriöihin. Kuitenkin näyt- Taulukko 1. Epilepsialääkkeiden mahdollisia vaikutuksia sukupuolihormonien pitoisuuksiin ja vaikutuksiin naisilla *SHBG = sukuhormoneja sitova valkuainen LÄÄKE TESTOSTERONI KLIININEN MERKITYS SHBG* KLIININEN MERKITYS FENYTOIINI Lisääntyy Liikakarvoitus Lisääntyy KARBAMATSE- PIINI VALPROAATTI Ei muutu - Lisääntyy Lisääntyy Monirakkulaiset munasarjat Kuukautishäiriöt Hedelmättömyys Voi alentua painonnousuun liittyen Ehkäisypillereiden teho heikkenee Estradiolin vaikutus vähenee -> kuukautishäiriöt Ehkäisypillereiden vaikutus heikkenee Hormonaalisten häiriöiden paheneminen 12

13 tää ilmeiseltä, että eräissä tapauksissa epilepsia sinänsä voi olla hormonaalisten häiriöiden syynä. Sekä epileptisten kohtausten että kohtausoireina esille tulemattomien epileptisten sähkönpurkausten jälkeen on todettu aivolisäkkeestä erittyvien säätelijähormonien sekä prolaktiini-hormonin erityksen tilapäistä lisääntymistä. Veren prolaktiinitason määritystä on jopa käytetty hyödyksi epilepsiadiagnostiikassa varmentamassa epäselvän kohtauksen epileptistä alkuperää. On arveltu, että toistuvat kohtaukset voisivat pitkään jatkuessaan aiheuttaa pysyviä muutoksia hormonaalisen järjestelmän toimintaan. Tämänkin takia hyvä kohtaustasapaino on tärkeää. Toisaalta on ajateltu, että joissakin tapauksissa tämä aivotoiminnan synnynnäinen häiriö voisi olla sekä hormonaalisen häiriön että epilepsian taustalla. Epilepsian aiheuttamat hormonaaliset häiriöt näyttävät olevan erityisen yleisiä vaikeahoitoisessa paikallisalkuisessa epilepsiassa, erityisesti ohimolohkoalkuisissa epilepsioissa. Naisilla nämä häiriöt voivat ilmetä kuukautishäiriöinä, matalina tai korkeina aivolisäkkeen säätelijähormoni- tai prolaktiinipitoisuuksina, hyperandrogenismina (korkea testosteronitaso verenkierrossa), monirakkulamuutoksina munasarjoissa (polykystiset ovariot), liikakarvoituksena ja hedelmättömyytenä. On esitetty, että hormonaalisen häiriön tyyppi voisi määräytyä sen mukaan, kumman puoleisessa ohimolohkossa epileptinen häiriöpesäke sijaitsee. Myös suoraan yleistyvän epilepsian on esitetty aiheuttavan hormonaalisia häiriöitä. Kuitenkin tutkimukseen perustuva näyttö tästä on hyvin vähäistä. Toisaalta jos epilepsia on hyvässä hoitotasapainossa ja kuukautiskierto on säännöllistä, hormonitoiminnan poikkeavat muutokset ovat harvinaisempia. Epilepsiapotilaan tulisi kertoa hoitavalle lääkärilleen, jos kuukautiskierto on muuttuu epilepsialääkityksen aloittamisen jälkeen. Epilepsialääkkeet ja hormonit Useimmilla epilepsian hoidossa käytettävillä lääkkeillä näyttää olevan hormonaalisia vaikutuksia. Käytännön työssä useimmiten esille tuleva epilepsian ja hormonaalisen järjestelmän välinen yhteys onkin lääkkeiden käyttöön liittyvä hormonitoimintojen muuttuminen. Kilpirauhashormonit 1960-luvulla raportoitiin ensimmäisen kerran fenytoiinilääkityksen käyttöön liittyvistä matalista veren kilpirauhashormonipitoisuuksista. Sittemmin myös karbamatsepiinilla on osoitettu olevan samanlaisia vaikutuksia. Sekä kilpirauhashormoni tyroksiinin kokonaispitoisuus että vapaa pitoisuus verenkierrossa laskee jo kahden kuukauden kuluttua karbamatsepiinilääkityksen aloittamisesta ja pysyy samalla matalalla tasolla pitkäaikaisenkin lääkkeen käytön jälkeen. Kilpirauhashormonitasojen muutoksesta huolimatta kilpirauhasen toimintaa säätelevän säätelijähormonin määrä verenkierrossa ei lisäänny kuten yleensä kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteydessä, ja näiden kilpirauhasmuutosten käytännön merkitys on epäselvä. On arveltu, että potilaat joko kärsivät piilevästä kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai että elimistössä vallitsee karbamatsepiinilääkityksen aikana uusi tasapainotila kilpirauhashormonien suhteen eikä kyseessä näin ollen olisi piilevä kilpirauhashormonivajaus kudostasolla. Kuitenkin karbamatsepiini- tai fenytoiinilääkitystä käyttävien potilaitten kilpirauhaskoon on todettu suurentuneen ja tämän on katsottu olevan seurausta seerumin matalista kilpirauhashormonitasoista. Niin ikään kliinisesti selvän kilpirauhasen vajaatoiminnan kehittyminen on todettu sekä karbamatsepiiniettä fenytoiinilääkityksen aikana, ja lääkityksen lopettamisen myötä kilpirauhasen toiminta normalisoitui kuvatuissa tapauksissa. Nämä löydökset puhuvat sen puolesta, että lääkitykseen liittyvillä kilpirauhashormonitason muutoksilla on merkitystä myös kudostasolla. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat mm. painonnousu, väsymys ja muistin huononeminen. 13

14 Sekä karbamatsepiini että fenytoiini lisäävät maksassa sytokromi P 450 -entsyymijärjestelmän toimintaa. Tämä entsyymijärjestelmä huolehtii elimistölle vieraitten aineitten hajoittamisesta ja myös lukuisten hormonien, mm. kilpirauhashormonien aineenvaihdunnasta. Verenkierron kilpirauhashormonitasojen madaltumisen karbamatsepiini- ja fenytoiiniläkityksen aikana on katsottu johtuvan maksaentsyymien toiminnan kiihtymisestä. Okskarbatsepiini on uudempi rakenteeltaan läheisesti karbamatsepiinia muistuttava lääke, joka ei kuitenkin kiihdytä siinä määrin maksan sytokromi P 450 -entsyymijärjestelmän toimintaa kuin karbamatsepiini. Karbamatsepiinin aiheuttamien kilpirauhashormonimuutosten onkin todettu korjaantuvan lyhytaikaisesti, kun karbamatsepiini vaihdettiin okskarbatsepiiniksi. Kuitenkin tuoreimmat tutkimustulokset osoittavat, että pitkäaikaisen okskarbatsepiinilääkityksen aikana kilpirauhashormonipitoisuudet ovat yhtä matalat kuin karbamatsepiinilääkitykseen liittyen. Myös valproaatin on todettu aiheuttavan jonkin verran muutoksia veren kilpirauhashormonipitoisuuksiin. Erityisesti kilpirauhasen toimintaa säätelevän aivolisäkkeestä erittyvän tyrotopiini-hormonin pitoisuudet voivat valproaatin käytön aikana jossain määrin nousta. Mekanismi, jolla valproaatti lisää tyrotropiinin eritystä on tuntematon. Myös valproaatin käyttöön liittyvien kilpirauhashormonimuutosten kliininen merkitys on epäselvä. Uudempien lääkkeiden vaikutuksista kilpirauhashormoneihin on tutkittu vasta vähän, mutta vaikuttaisi siltä, että lamotrigiini, tiagabini, levetirasetaami ja vigabatriini eivät aiheuttaisi merkittäviä muutoksia kilpirauhashormonitasoissa. Topiraamaatin, pregabaliinin, gabapentiinin ja tsonisamidin vaikutuksesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Sukupuolihormonit Karbamatsepiinin, okskarbatsepiinin ja fenytoiinin vaikutukset Epilepsialääkkeiden vaikutus sukupuolihormoneihin riippuu siitä, miten ne vaikuttavat edellä mainittuun maksan sytokromi P 450 entsyymijärjestelmään. Karbamatsepiini- ja fenytoiinilääkitys voivat vähentää vapaan testosteronin määrää kiihdyttämällä maksan entsyymijärjestelmää. Toisaalta myös sukupuolihormoneja sitovan valkuaisen (SHBG) määrä lisääntyy sekä karbamatsepiini- että fenytoiinilääkityksen aikana. SHBG:tä muodostetaan maksassa ja myös seerumin SHBG-tason nousun on ajateltu olevan seurausta lääkkeiden aiheuttamasta maksaentsyymien toiminnan kiihtymisestä. Nämä muutokset johtavat siihen, että biolo- 14

15 gisesti aktiivisen elimistössä vaikuttavan testosteronin määrä verenkierrossa vähenee. Tämä muutos voi aiheuttaa joillakin miehillä sukupuolitoimintojen heikentymistä. Biologisesti aktiivisen testosteronin määrän vähentyminen voi vaikuttaa myös naisen seksuaaliseen käyttäytymiseen. Toisaalta tiedetään, että SHBG säätelee sukupuolihormonien kohdesoluvaikutuksia myös suoraan sitoutumalla omiin vastaanottokohtiinsa kohdesolun pinnalla. SHBG onkin tärkein testosteronin ja estradiolin biologisen vaikutuksen säätelijä ihmisen elimistössä. Mikäli sukupuolitoimintojen heikentymistä tai kuukautiskierron häiriöitä todetaan pitkäkestoisen lääkityksen jälkeen, se näyttäisi liittyvän seerumin korkeaan SHBG-tasoon. Myös epilepsiaa sairastavilla naisilla, joilla vaihdevuodet ovat tulleet normaalia aikaisemmin (ennenaikainen menopaussi) on todettu pitkäkestoiseen fenytoiini- ja karbamatsepiini-lääkitykseen liittyen hyvin korkeita seerumin SHBG-pitoisuuksia. Myös okskarbamatsepiinin on todettu aiheuttavan vapaan testosteronin laskua naisilla, mutta se ei karbamatsepiinin tavoin ilmeisesti aiheuta muutoksia SHBG-pitoisuuksiin vaan vaikuttaa nostamalla testosteronin esiastetta. Valproaatin vaikutukset Valproaattin käyttöön varsinkin, jos lääkitys on aloitettu jo nuorella iällä, on osalla potilaista liitetty oireyhtymä, johon liittyy painonnousua, monirakkulamuutoksia munasarjoissa (polykystiset ovariot), kohonneita seerumin testosteronitasoja (hyperandrogenismi), karvoituksen lisääntymistä ja hedelmättömyyttä. Tämän oireyhtymän aiheuttamiin hormonaalisiin häiriöihin liittyville kuukautishäiriöille on tyypillistä kuukautiskierron piteneminen, kuukautisten harveneminen (oligomenorrhea) ja lopulta kuukautisten poisjääminen (amenorrhea). Valproaatin aiheuttamaan ylipainoisuuteen liittyy vielä usein lisääntynyt insuliinieritys haimasta. Tämä taas lisää vielä osaltaan munasarjojen erittämää testosteronia. Riski oireyhtymälle on erityisesti silloin, jos epilepsialääkityksen aikana tapahtuu runsasta painonnousua. Tämä sivuvaikutus on epilepsialääkkeistä erityisesti valproaatilla, gabapentiinilla ja pregabaliinilla. Painonlasku joko ruokavaliomuutoksella ja liikunnan lisäämisellä tai lääkitystä vaihtamalla normalisoi tilannetta. Tämän takia painoa pitäisi tarkkailla yllä mainittujen lääkitysten aikana ja samalla seurata tapahtuuko kuukautiskierrossa muutoksia. Muiden lääkkeiden vaikutukset Muiden lääkkeiden hormonaalisia muutoksia on tutkittu ihmisellä vielä vähän. Levetirasetaami, gabapentiini, pregabaliini, tiagabiini ja lamotrigiini eivät vaikuta maksan sytokromi P 450-entsyymijärjestelmään ja tämän takia mahdollisesti eivät myöskään hormonitasapainoon. Topiramaatin ja tsonisamidin hormonaalisia vaikutuksia ihmisellä ei ole vielä tutkittu riittävästi. Tutkimuksessa, jossa valproaatin käyttö aiheutti painonnousun ja monirakkulaiset munasarjat sekä testosteronitason nousun, lääkityksen vaihto lamotrigiiniin normalisoi seerumin insuliini- ja testosteronitasot kahdessa kuukaudessa. Lisäksi potilaitten paino alkoi laskea pian valproaatin lopettamisen jälkeen, kuukautiskierto normaalistui ja useat valproaattilääkityksen aikana monirakkulaisiksi todetuista munasarjoista muuttuivat rakenteeltaan normaaleiksi. Nämä tulokset osoittavat, että valproaatin aiheuttamat hormonaaliset muutokset ovat ainakin osittain palautuvia lääkkeen lopettamisen jälkeen. Toisaalta nämä löydökset viittaavat siihen, että lamotrigiinilla ei ole samantyyppisiä hormonaalisia vaikutuksia kuin valproaatilla. Tämä on erityisen tärkeää sen vuoksi, että lamotrigiinia, topiramaattia tai levetirasetaamia voidaan käyttää vaihtoehtona valproaatille yleistyvien epilepsioiden hoidossa, jos hormonaalisia muutoksia on todettu. Valproaatin on kuitenkin todettu olevan teholtaan ensisijainen yleistyvissä epilepsioissa, joten tehon suhteen vaihto ei onnistu aina helposti. 15

16 Epilepsia naisen elämässä Epilepsialla ja sen hoidossa käytetyllä lääkityksellä voi olla monenlaista vaikutusta naisen elämään sen eri vaiheissa. Epilepsian hoidon tärkein tavoite on kohtauksettomuus ja lääkkeiden aiheuttama mahdollisimman pieni haitta elämään. Epilepsian hoidon kehittymisen ansiosta hoito voidaan suunnitella entistä yksilöllisemmin ja näin varmistaa se, että nainen voi epilepsiasta huolimatta useimmiten elää kaikissa suhteissa täysipainoista elämää. Toisaalta jokaiseen lääkkeeseen liittyy haittavaikutusriskejä. Näin ollen lääkityksen aiheuttamat haitat ja hyödyt täytyy selvittää potilaalle ja valita lääkitys, josta on mahdollisimman vähän haittavaikutuksia, mutta joka kuitenkin pitää epilepsian hyvin hoitotasapainossa. Aineenvaihdunta ja ulkonäkö Epilepsialääkkeiden käyttöön voi liittyä aineenvaihdunnallisia ja hormonaalisia muutoksia, jotka voivat aiheuttaa myös ulkonäköön ja ruumiinkuvaan liittyviä muutoksia. Nämä voivat tuntua ongelmallisilta etenkin nuorten naisten elämässä. Valproaatti voi aiheuttaa painonnousua ruokahalun lisääntymisen kautta. Painonnousuun voi siis vaikuttaa ruokavalion avulla. Kuten edellä jo mainittiin, valproaatin aiheuttamaan painonnousuun voi liittyä kuukautiskierron häiriöitä, monirakkulaisia munasarjoja ja korkeita seerumin testosteronitasoja. Hyperandrogenismi voi aiheuttaa ihokarvoituksen lisääntymistä. Valproaatin aiheuttamaan painonnousuun voi liittyä veren korkea insuliinipitoisuus. Tämä altistaa epäsuotuisille muutoksille veren rasvapitoisuuksissa ja lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Valproaattia käyttävillä ylipainoisilla naisilla onkin todettu korkeisiin insuliinipitoisuuksiin sopien korkeita veren triglyseridirasvapitoisuuksia sekä ns. hyvän kolesterolin (HDL-kolesteroli) vähäistä osuutta kokonaiskolesterolista. Näin ollen valproaatin käyttöön liittyvä painonnousu ei ole ainoastaan ulkonäköön liittyvä ongelma, vaan siihen näyttää liittyvän myös lisääntynyt sydän- ja verisuonisairauksien riski. Sekä karbamatsepiini että okskarbatsepiini voivat aiheuttaa natriumpitoisuuden laskua verenkierrossa. Tämä liittyy nesteen kertymiseen elimistöön ja voi aiheuttaa turvotuksia ja painonnousua. Myös gabapentiinin ja pregabaliinin on todettu aiheuttavan painonnousua. Topiramaatti taas voi aiheuttaa painonlaskua. Näiden uudempien epilepsialääkkeiden aiheuttamien painomuutosten syytä ei tiedetä. Fenytoiini voi niin ikään aiheuttaa seerumin testosteronitason nousua ja tähän liittyen karvoituksen lisääntymistä. Toinen fenytoiinin käyttöön liittyvä kosmeettinen ongelma voi olla ienten liikakasvu, jonka syy on tuntematon. Seksuaalisuus Epilepsia ei sinänsä rajoita millään lailla normaalia sukupuolielämää. Maksaentsyymien toimintaa kiihdyttävien lääkkeitten (fenytoiini, karbamatsepiini, oksakarbatsepiini) ehkäisypillereitten tehoa heikentävä vaikutus on kuitenkin syytä muistaa. Epilepsialla ja epilepsialääkkeillä voi kuitenkin olla sukupuolista halukkuutta ja kiihottumista heikentävää tai joissain tapauksissa lisäävää vaikutusta. Miehillä karbamatsepiinin ja fenytoiinin pitkäkestoiseen käyttöön voi liittyä hormonaalisia muutoksia (testosteronin vaikutuksen väheneminen, johon voi liittyä sukupuolitoimintojen heikentyminen). 16

17 Mikäli sukupuolista haluttomuutta tai muita ongelmia seksuaalisuuteen tai sukupuolielämään liittyen esiintyy, kannattaa asia ottaa esille epilepsiakontrollikäynnin yhteydessä. Hormonaalisten ongelmien kartoittaminen ja mahdollinen lääkityksen muuttaminen voivat ratkaista ongelmat. Ehkäisy Ehkäisypillerit ovat nuoren naisen kohdalla usein paras ehkäisymenetelmä. Näin on myös epilepsiaa sairastavien naisten kohdalla. Ehkäisypillerit suojaavat tulehduksilta, säännöllistävät kuukautiskiertoa, vähentävät kuukautiskipuja ja kuukautisvuodon määrää. Ne eivät yleensä vaikuta epileptisten kohtausten määrään. Kuten aiemmin on esitetty, on kuitenkin syytä muistaa, että eräät epilepsialääkkeet voivat heikentää hormonaalisen ehkäisyn tehoa. Tämä näkyy kuukautisvuotojen välillä esiintyvinä välivuotoina, jotka ovat merkkinä ehkäisypillereitten riittämättömästä tehosta. Mikäli välivuotoja esiintyy, on syytä ottaa yhteyttä hoitavaan gynekologiin, jotta ehkäisytablettien voimakkuutta voidaan tarvittaessa lisätä. Yleensä ehkäisypillereitten tehoa heikentävien epilepsialääkkeiden kanssa tulisi ehkäisyvalmisteita käyttää kaksinkertaisella annostuksella. Joskus yksivaihepillereitä kannattaa käyttää pitäen harvempia taukoja kuin kerran kuussa. Hormonaalinen ehkäisy voi myös heikentää epilepsialääkkeen tehoa. Näiden syiden takia ehkäisypillereiden käytöstä, aloituksesta tai lopettamisesta olisi hyvä mainita epilepsiaa hoitavalle lääkärille ja toisaalta epilepsialääkityksestä tulisi kertoa ehkäisypillereitä kirjoittavalle lääkärille. Maksan entsyymien toimintaa kiihdyttävät karbamatsepiini, okskarbamatsepiini ja fenytoiini alentavat sekä estradiolia että keltarauhashormonia sisältävien yhdistelmäpillereitten hormonaalista vaikutusta nopeuttamalla näitten hormonien poistumista elimistöstä sekä lisäämällä sitojaproteiini SHBG:n määrää ja siten edelleen heikentämällä ehkäisypillereitten tehoa. Todennäköisesti nämä lääkkeet heikentävät myös minipillerien, ihon alle asetettavan ehkäisykapselin ja hormonikierukan tehoa. Topiramaatin on todettu heikentävän ehkäisypillereitten tehoa, jos vuorokausiannos on yli 200mg. Lamotrigiini ei heikennä ehkäisypillereiden tehoa, mutta ehkäisypillereissä oleva estradioli taas vähentää lamotrigiinin pitoisuutta veressä. Näin ollen kuukautisten aikana, jolloin on pilleritauko, lamotrigiinin pitoisuus veressä voi nousta. Tästä pitoisuuden vaihtelusta saattaa tulla sivuvaikutuksia erityisesti, jos lamotrigiinin annos on korkea. Emätinrengas voi myös aiheuttaa lievän lamotrigiinipitoisuuden laskun. Ehkäisypillereiden aiheuttamat muutokset lamotrigiinin pitoisuudessa on 17

18 Hedelmällisyys Epilepsiaa sairastavien lapsiluku on jonkin verran alhaisempi kuin väestössä keskimäärin. Tähän on monia syitä. Epilepsia potilaat varsinkin aikaisemmin avioituivat muuta väestöä harvemmin. Toisaalta epilepsia sinänsä, sen taustalla olevat muut sairaudet tai siihen käytetty lääkitys voi aiheuttaa hedelmättömyyttä ja lapsettomuusongelmia (infertilitetti). Mikäli epilepsiaa sairastavalla naisella esiintyy lapsettomuusongelmia, niiden mahdollinen yhteys epilepsiaan ja käytettyyn lääkitykseen tulisi selvittää. Mikäli ongelma näyttää liittyvän epilepsiaan itseensä, epilepsialääkityksen tehostaminen tai soveltuva hormoniterapia voi auttaa. Toisaalta taustalla voi olla lääkityksen, esimerkiksi valproaatin käyttöön liittyvä hormonaalinen häiriö ja sen aiheuttama hedelmättömyys. Tällöin lääkityksen vaihtaminen toiseen voi auttaa. Joka tapauksessa on aina tärkeää selvittää epilepsian ja käytetyn lääkityksen mahdollinen osuus lapsettomuusongelman taustalla. Lapsettomuushoitoa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon epilepsian ja lääkityksen mahdollinen vaikutus suunniteltuun hoitoon, sekä suunnitellun hormonihoidon mahdolliset vaikutukset epileptisten kohtausten esiintyvyyteen. hyvä muistaa myös silloin, kun lamotrigiinilääkityksen aikana aloitetaan ehkäisypillerit. Jos kohtauksia alkaa esiintyä pillereiden aloituksen jälkeen, ehkäisypillereiden aiheuttama epilepsialääkityksen pitoisuuden lasku voi olla tähän syynä. Lamotriginiin vuorokausiannosta voidaan tällöin joutua jonkin verran lisäämään. Progesteronia sisältävät pillerit aiheuttavat taas lamotrigiinin pitoisuuden nousun. Gabapentiini, levetirasetaami, pregabaliini, valproaatti ja tsonisamidi eivät heikennä hormonaalisen ehkäisyn tehoa. Epilepsia tai epilepsialääkkeet eivät heikennä kierukan, kondomin, pessaarin tai ehkäisyvaahdon tehoa. Epilepsia ja raskaus Periytyvyys Useimmilla henkilöillä epilepsia on monitekijäinen sairaus, jossa kohtausoireiden puhkeamiseen vaikuttavat sekä perintö- että ympäristötekijät. Epilepsiaa sairastavan henkilön lapsella arvellaan yleisesti ottaen olevan noin 5 10 % riski ja epilepsiaa sairastavan lapsen sisaruksella noin 2-4 % riski sairastua epilepsiaan, mutta kauempien sukulaisten (esim. serkut, lapsenlapset) riski ei ole kohonnut. Osaan epilepsioista liittyy muita merkittävämpi perinnöllinen alttius. Näitä epilepsioita ovat lapsuus- ja nuoruusiässä alkavat, yleensä ennusteeltaan hyvälaatuiset yleistyvät epilepsiaoireyhtymät. Joidenkin harvinaisten epilepsiaoireyhtymien tarkka geenivirhe ja periytymismalli tunnetaan. Nämä vanhemmilta lapsille samanlaisina periytyvät epilepsiat kattavat kaikista epilepsioista kuitenkin vain 1-2 %. Näistä esimerkki on Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1) joka on progressiivinen myoklonus-epilepsia ja kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. Tauti periytyy peittyvästi eli sairaus ilmenee vasta, jos kummaltakin tautigeenin kantajavanhemmalta saadaan sairauden geeni. Taudin geeni on paikannettu ja se on mahdollistanut sikiö- ja kantajadiagnostiikan. Kehityshäiriöiden riski Yli 90 % epilepsiaa sairastavien äitien lapsista on täysin terveitä. Kuitenkin epilepsialääkkeiden kuten yleensäkin raskaudenaikaiseen lääkityksen käyt- 18

19 töön liittyy kehityshäiriöiden riski eikä sikiövaikutusten suhteen turvallisinta lääkettä tällä hetkellä tiedetä. Näiden epilepsialääkkeiden aiheuttamien kehityshäiriöiden selventämiseksi on perustettu laajoja kansainvälisiä raskaudenaikaisia ja lapsen kehitystä seuraavia tutkimuksia. Toisaalta myös epileptiset kohtaukset, erityisesti yleistyvät kohtaukset, voivat aiheuttaa haittaa sekä odottavalle äidille että kehittyvälle lapselle. Tämän takia, mikäli kohtausriski on olemassa, epilepsialääkitystä tulisi jatkaa raskaudenkin aikana. Lääkityksen aiheuttamia riskejä voidaan pienentää jo ennen ehkäisyn lopettamista tehdyllä epilepsialääkityksen tarkistuksella sekä raskaudenaikaisen epilepsian ja raskauden etenemisen tarkalla seurannalla. Tämän takia raskautta suunnittelevan epilepsialääkitystä käyttävän naisen olisi hyvä keskustella raskaussuunnitelmistaan hoitavan lääkärin kanssa vähintään puoli vuotta ennen ehkäisyn lopettamista. Tällöin on riittävästi aikaa tehdä mahdollisia muutoksia lääkitykseen. Päätös lääkityksen lopettamisesta noudattaa yleisiä periaatteita epilepsialääkityksen lopettamisesta. Lopettamista voidaan harkita, mikäli viimeisestä kohtauksesta on kulunut jo riittävän pitkä aika (yleensä neljä-viisi vuotta). Kuitenkin tietyissä epilepsiatyypeissä esim. nuoruusiän myoklonisessa epilepsiassa lääkityksen lopettaminen ei ole mahdollista, vaikka viimeisestä kohtauksesta olisikin pitkä aika, koska kohtausriski lääkityksen lopettamisen jälkeen on suuri. Myös muissa epilepsiatyypeissä lääkehoidon lopettaminen ennen raskautta ei välttämättä ole aina mahdollista. Mikäli lääkehoitoa ei voida lopettaa, tärkeintä on pyrkiä valitsemaan kohtaustyypin mukaan äidille sopivin lääke ja käyttämään sitä raskauden aikana ainoana lääkkeenä pienimmällä mahdollisella kohtaukset kurissa pitävällä annoksella. Raskaudenaikainen useamman lääkkeen yhteiskäyttö ja liian korkeat lääkeainepitoisuudet ovat tärkeimpiä epilepsialääkitykseen liittyviä lapsen kehityshäiriöriskiä lisääviä tekijöitä. Lisäksi pitkävaikutteiset lääkevalmisteet ovat raskauden aikana turvallisempia kuin lyhytvaikutteiset, koska niiden käytön aikana lääkeainepitoisuuksien huiput ovat matalampia. Niiden naisten, joilla huonon kohtaustilanteen takia joudutaan käyttämään samanaikaisesti useampia epilepsialääkkeitä, on ensiarvoisen tärkeä keskustella lääkärinsä kanssa jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Foolihapon puutteen on todettu lisäävän sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön riskiä terveiden naisten raskauksissa. Toisaalta eräät epilepsialääkkeet voivat aiheuttaa foolihapon puutetta. Tämän takia suositellaan, että epilepsialääkkeitä käyttävä nainen alkaisi käyttää folaattitabletteja (yleensä 1mg/vrk) heti ehkäisyn lopettamisen jälkeen. Nämä tabletit ovat reseptilääkkeitä ja niitä tulisi käyttää vähintään raskauden ensimmäisen kolmanneksen ajan. Tieteellistä näyttöä folaatin käytön tehosta hermostoputken sulkeutumishäiriöiden estossa epilepsiaa sairastavilla ei kuitenkaan ole. Kohonneeseen kehityshäiriöiden riskiin vaikuttavat lääkkeiden lisäksi erityisesti myös perintöte- 19

20 kijät. Kummankin vanhemman suvussa mahdollisesti esiintyneet kehityshäiriöt tulisi käydä läpi vanhempien kanssa raskautta suunniteltaessa. Epilepsialääkitystä käyttävien naisten lapsilla on Suomessa noin 1,5-kertainen kehityshäiriöiden riski verrattuna terveiden äitien lapsiin. Kehityshäiriö voi näkyä sikiön kasvun hidastumisena, rakenteellisena tai toiminnallisena häiriönä. Rakenteellisia häiriöitä ovat esim. eriasteiset sydänviat, huulija suulakihalkiot, lievät munuaisviat tai poikkeavat kasvojen ja raajojen piirteet. Toiminnallisina haittoina on todettu kognitiivisen kehityksen esim. puheen viivästymistä, oppimisvaikeuksia tai psykososiaalisen selviytymisen häiriötä. Kehityshäiriöt ovat tavallisimmin lieviä. Näitä käytännön elämän kannalta usein merkityksettömiä kehityshäiriöitä ei edes aina huomata, ellei lasta huolellisesti tutkita. Nykyisin yleisimmin käytössä olevien epilepsialääkkeiden karbamatsepiinin, valproaatin ja fenytoiinin turvallisuudessa raskauden aikana tiedetään tällä hetkellä eniten. Karbamatsepiinin kohdalla kehityshäiriöriski näyttäisi olevan pienin. Fenytoiinin käyttöön on varsinkin korkeimmilla annoksilla liittynyt synnynnäisten sydänvikojen ja suulakihalkioiden lisääntynyt riski. Valproaatin käyttöön on todettu liittyvän hermostoputken sulkeutumishäiriöiden kohonnut riski. Valproaattiin on todettu liittyvän lisäksi kognitiivisia haittoja. Samanlaisia kehityshäiriöitä esiintyy myös epilepsiaa sairastamattomien vanhempien lapsilla, joten yksittäisen lapsen kohdalla suoraa syy-yhteyttä lääkkeeseen on vaikea osoittaa. Valproaatin käyttöön liittyvät haitat vaikuttavat lisääntyvän, jos vuorokausiannos on yli 1000 mg. Lamotrigiinin haittavaikutukset kehittyvään sikiöön näyttäisivät olevan annosriippuvaisia niin, että yli 200mg vuorokaudessa käytettynä riski kasvaa. Muiden epilepsialääkkeiden okskarbatsepiinin, gabapentiinin, pregabaliinin, tiagabiinin, topiramaatin, levetirasetaamin ja tsonisamidin raskauden aikaisesta käytöstä ei vielä ole riittävästi tietoa, jotta niiden sikiövaikutuksia voitaisiin luotettavasti arvioida. Raskaudenaikainen seuranta ja lääkehoito Vaikka suurin osa epilepsiaa sairastavien naisten raskauksista sujuu ilman ongelmia ja lapset ovat terveitä, epilepsiaäidin raskauden kulkua on aina seurattava tavanomaista tarkemmin. Raskaudenkin aikana epilepsian hoitotavoite on kohtauksettomuus, koska pitkittyneet kohtaukset tai kohtauksiin liittyvät tapaturmat voivat olla kohtalokkaita sikiölle. Tämän vuoksi epilepsia on hoidettava normaalien hoitoperiaatteiden mukaisesti myös raskauden aikana. Jotta raskauden aikainen seuranta alkaisi suositusten mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, raskaaksi tulleen epilepsialääkkeitä käyttävän tulisi heti todettuaan olevansa raskaana ottaa yhteyttä hoitopaikkaansa neurologisen 20

Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia?

Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS 15.10.2014 Valproaatin käytön rajoituksia naisilla ja tytöillä

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Jos lasten hankinta ei ole ajankohtaista, on ehkäisyä käytettävä yhdyntöjen aloittamisesta vaihdevuosiin saakka. Niin hormonaalisia kuin muitakin ehkäisyvaihtoehtoja

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

Susanne Ilvonen vastaava työhönvalmentaja

Susanne Ilvonen vastaava työhönvalmentaja Pääkirjoitus Susanne Ilvonen vastaava työhönvalmentaja Kajaanilainen sosiaalikasvattaja Susanne Ilvonen (46) on vastaava työhönvalmentaja, jonka perheeseen kuuluvat aviomies sekä 6- ja 16-vuotiaat pojat.

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma

Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma Tärkeää tietoa Erivedge -valmistetta käyttäville mies- ja naispotilaille raskauden ehkäisemisestä ja ehkäisystä. 1 2 Sisältö 1. Johdanto 1.1. Mitä Erivedge

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Raskauden ajan seuranta. Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015

Raskauden ajan seuranta. Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015 Raskauden ajan seuranta Reina Roivainen neurologi, HUS 19.3.2015 Sidonnaisuudet päätyönantaja: HUS asiantuntijapalkkio: Eisai, Epilepsialiitto luentopalkkio: UCB, Fennomedical, Orion koulutuskulut: UCB,

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Epilepsia Rettin oireyhtymässä

Epilepsia Rettin oireyhtymässä Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?

Lisätiedot

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lamictal 30.12.2015, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on vakava sairaus, jossa esiintyy

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU Minna Arminen Ritva Korhonen Opinnäytetyö Marraskuu 2008 Fysioterapia Tekijä(t) ARMINEN, Minna KORHONEN, Ritva Julkaisun laji

Lisätiedot

EPILEPSIAN HOITOTASAPAINO RASKAUSAIKANA

EPILEPSIAN HOITOTASAPAINO RASKAUSAIKANA Greetta Heikkinen & Mari Rahkola EPILEPSIAN HOITOTASAPAINO RASKAUSAIKANA Kirjallisuuskatsaus EPILEPSIAN HOITOTASAPAINO RASKAUSAIKANA Kirjallisuuskatsaus Greetta Heikkinen & Mari Rahkola Opinnäytetyö Kevät

Lisätiedot

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö Tiedosta hyvinvointia 1 Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -seminaari Lääkelaitos Tiedosta hyvinvointia 2 Tavoite Tarkastella raskaudenaikaisen lääkkeiden

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CLOMIFEN 50 mg -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 50 mg klomifeenisitraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Yksi Lamictal 25 mg purutabletti / dispergoituva tabletti sisältää 25 mg lamotrigiinia

Yksi Lamictal 25 mg purutabletti / dispergoituva tabletti sisältää 25 mg lamotrigiinia 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lamictal 2 mg purutabletti / dispergoituva tabletti Lamictal 5 mg purutabletti / dispergoituva tabletti Lamictal 25 mg purutabletti / dispergoituva tabletti Lamictal 50 mg purutabletti

Lisätiedot

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen laitos, farmakologia Epileptisten kohtausten ja oireyhtymien jakoa (prevalenssi Suomessa noin 1%, 50000 potilasta)

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset)

Käypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE 5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE RO-GNE: RASKAUDEN ILMOITUSLOMAKE ILMOITTAJAN TIEDOT Ensimmäinen Seuranta Ilmoittajan nimi: Tyyppi: Lääkäri (erikoisala) Farmaseutti/proviisori Kuluttaja Muu (mikä) Yhteydenotto-osoite:

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 29. päivänä

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta PAKKAUSSELOSTE Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS

Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset Ka) Tihtonen, LT TAYS embolisaa)oita PPH:n hoidossa 1979 alkaen Brown et al. 1979 pitkäaikaistutkimuksia julkaistu 2000- luvulta alkaen tutkimuskohor)t 1995-2006

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Nuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007 Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emätinemulsiovoidetta sisältää estriolia 0,1 mg. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS sisällysluettelo Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

LIITE JÄSENVALTIOILLE TOIMEENPANTAVAKSI KUULUVAT EHDOT TAI RAJOITUKSET, JOTKA KOSKEVAT KYSEISEN LÄÄKKEEN TURVALLISTA JA TEHOKASTA KÄYTTÖÄ

LIITE JÄSENVALTIOILLE TOIMEENPANTAVAKSI KUULUVAT EHDOT TAI RAJOITUKSET, JOTKA KOSKEVAT KYSEISEN LÄÄKKEEN TURVALLISTA JA TEHOKASTA KÄYTTÖÄ LIITE JÄSENVALTIOILLE TOIMEENPANTAVAKSI KUULUVAT EHDOT TAI RAJOITUKSET, JOTKA KOSKEVAT KYSEISEN LÄÄKKEEN TURVALLISTA JA TEHOKASTA KÄYTTÖÄ 1 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki seuraavassa kuvatut

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYSTÄ Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-E Sisällys 1. Luuloja ja tieroa 3 2. Raskauden ehkäisy ja Toctino 4 3. Raskaustestit 6 4. Teille soveltuvat

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Levodonna 1,5 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 1,5 mg levonorgestreeliä. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3

Lisätiedot

Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiinia toimitettaessa

Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiinia toimitettaessa Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiinia toimitettaessa Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Johdanto Isotretinoiinikapselit

Lisätiedot

Tästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa.

Tästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa. 24.10.2011 Helsinki TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA HÄDENSA -PERÄPUIKOISTA Hyvä terveydenhuollon ammattilainen Terpeenijohdoksia sisältävien peräpuikkojen käyttö on vastaaiheista alle 2½-vuotialla lapsilla

Lisätiedot

Lapsen kasvaminen ja kasvuhormoni. Opas kasvuhormonihoidosta lapsille ja vanhemmille

Lapsen kasvaminen ja kasvuhormoni. Opas kasvuhormonihoidosta lapsille ja vanhemmille Lapsen kasvaminen ja kasvuhormoni Opas kasvuhormonihoidosta lapsille ja vanhemmille Sisällys Lapsen kasvu ja kasvuhormoni Kasvuhormonihoito Lääkkeen antaminen Kasvuhormonin saa apteekista Todistukset ulkomaanmatkaa

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Aikuinen ja epilepsia

Aikuinen ja epilepsia Aikuinen ja epilepsia Reetta Kälviäinen 1 2 Aikuinen ja epilepsia 7. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reetta Kälviäinen, professori, neurologian erikoislääkäri Julkaisija: Epilepsialiitto Oppaan julkaisemista

Lisätiedot

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset

Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset Suomen Epilepsiaseuran koulutustilaisuus 19.3.2015 Mari Videman, lastenneurologian el, Konsultaatioepilepsiavastaanotto, LNS Valproaatti Rakenteeltaan yksinkertainen

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla Tarkastuslista määrättäessä isotretinoiinia naispotilaille: Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoiini on erittäin

Lisätiedot

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN

OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN Korhonen Veera Minkkinen Reeta OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN Opinnäytetyö Hoitotyö Huhtikuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Veera Korhonen

Lisätiedot