Nainen ja epilepsia. Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys. Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nainen ja epilepsia. Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys. Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1"

Transkriptio

1 Nainen ja epilepsia Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1

2 2

3 Nainen ja epilepsia Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri ISBN

4 Sisällys Lukijalle Johdanto Yleistä epilepsiasta ja sen hoidosta.. 6 Epilepsiatyypit Paikallisalkuiset epilepsiat Suoraan yleistyvät epilepsiat Epilepsian lääkehoito Epilepsiakirurgia Hormonaalisen järjestelmän vaikutus naisen elämään Sukuhormonit Kuukautiskierto Hormonaalinen ehkäisy Raskaus ja imetys Vaihdevuodet Hormonit ja epilepsia Katameniaalinen epilepsia Epilepsia ja hormonaaliset muutokset Epilepsialääkkeet ja hormonit Kilpirauhashormonit Sukupuolihormonit Epilepsia naisen elämässä Aineenvaihdunta ja ulkonäkö Seksuaalisuus Ehkäisy Hedelmällisyys Epilepsia ja raskaus Periytyvyys Kehityshäiriöiden riski Raskauden aikainen seuranta ja lääkehoito Synnytys Imetys Vaihdevuodet Lopuksi Keskeistä sanastoa Kuvat 1. Hormonaalisen järjestelmän toiminnan kaavio naissukuhormonien osalta Seerumin hormonipitoisuuksien muutokset normaalin kuukautiskierron aikana Taulukot 1. Epilepsialääkkeiden mahdollisia vaikutuksia sukupuolihormonien pitoisuuksiin ja vaikutuksiin naisilla Naisen epilepsian hoitoon liittyviä tärkeitä erityiskysymyksiä Oppaassa mainitut epilepsialääkkeet ja lääkevalmisteiden nimet Fenytoiini Hydantin Gabapentiini Neurontin Karbamatsepiini Neurotol, Tegretol Lamotrigiini Lamictal Levetirasetaami Keppra Okskarbatsepiini Trileptal, Apydan Pregabaliini Lyrica Tiagabiini Gabitril Topiramaatti Topimax Tsonisamidi Zonegran Valproaatti Absenor, Deprakine, Orfiril Vigabatriini Sabrilex Ulkoasu: Faktor Oy, Arja Latvaniemi Oppaan kustantamista on tukenut GlaxoSmithKline 4

5 Lukijalle Kädessäsi on uusittu painos oppaasta Nainen ja epilepsia. V ilmestyi Dosentti Jouko Isojärven laatima ensimmäinen painos tästä oppaasta. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa epilepsian ja epilepsialääkkeiden hormonaalisista vaikutuksista, hormonien vaikutuksista epilepsiaan, sekä epilepsialääkkeiden vaikutuksista hormonaaliseen ehkäisyyn ja raskauteen. Näiden asioiden yksilöllinen huomioon ottaminen naisen epilepsian hoidossa on ensiarvoisen tärkeää. Tieto epilepsian ja siihen käytettävien lääkkeiden vaikutuksista hormonaalisiin muutoksiin on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana ja sen takia joiltakin osin myös muuttunut ensimmäisen painoksen jälkeen. Tämän takia opasta on uusittu. Toisaalta näitä asioita tutkitaan edelleen runsaasti ja uutta tietoa saadaan koko ajan. Tämä opas on kirjoitettu nyt käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Vaikka naisen epilepsiaan liittyvät erityiskysymykset ovat tärkeitä, sairauden alkuvaiheessa on tärkeintä tutustua epilepsiaan liittyvään perustietoon, epilepsian eri muotoihin, diagnostiikkaan, syihin, tutkimuksiin, lääkitykseen jne. Tämä opas ei ole tarkoitettu tällaisen perustiedon hankkimiseen, vaan sen avulla pyritään tarjoamaan epilepsiaa sairastaville naisille syvällisempää tietoa epilepsian ja hormonaalisen järjestelmän yhteyksistä ja raskauden suunnittelun, raskausajan sekä imettämisen kannalta tärkeistä asioista. Opas soveltuu myös terveydenhuoltohenkilöstölle perustiedon hankkimiseksi näistä asioista. Lämpimät kiitokset Dosentti Jouko Isojärvelle mahdollisuudesta käyttää hänen laatimaansa aiempaa opasta uudistetun oppaan pohjana. Parhaat kiitokset myös dosentti Reetta Kälviäiselle asiantuntija-avusta opasta työstettäessä. Turussa Salla Lamusuo Johdanto Epilepsian esiintyvyys on tutkimusten mukaan miehillä hieman yleisempää kuin naisilla. Kuitenkin lähes puolet epilepsiaa sairastavista on naisia. Epilepsia ja sen hoitoon käytetty lääkitys voivat vaikuttaa naisen elämään sen eri vaiheissa monin tavoin. Epilepsialääkkeillä voi olla vaikutuksia naisen hormonitoimintoihin, ehkäisyvalmisteiden tehoon, raskauden kulkuun ja epilepsiaa sairastavan äidin lapsen sikiöaikaiseen kehitykseen. Toisaalta naisilla kuukautiskierron aikana tapahtuvat hormonaalisen tasapainon muutokset voivat vaikuttaa epileptisten kohtausten esiintyvyyteen. Vähitellen on opittu yhä enemmän tunnistamaan naisten epilepsian hoitoon liittyviä erityiskysymyksiä ja suunnittelemaan naisen epilepsian hoito yksilöllisesti ottaen huomioon epilepsian hyvä kohtaustasapaino, lääkityksen mahdolliset vaikutukset hormonitoimintoihin, ehkäisyyn ja mahdolliseen raskauteen. 5

6 Yleistä epilepsiasta ja sen hoidosta Epilepsiatyypit Epilepsiat luokitellaan kohtausten taustalla olevan aivosähkötoiminnan häiriön alkamiskohdan mukaan joko paikallisalkuisiksi tai yleistyviksi. Epilepsialuokitus tehdään kohtauksen aikaisen oirekuvan ja tutkimustulosten (aivosähkökäyrä, aivojen kuvantamistutkimukset) perusteella. Aina kohtaustyyppiä ei kuitenkaan voida luotettavasti määrittää. Epilepsiatyypin määrittäminen on erityisen tärkeää hoidon valinnan kannalta. Paikallisalkuiset epilepsiat Paikallisalkuisissa epilepsioissa epileptisen häiriön lähtökohta aivoissa on paikallinen. Paikallisalkuinen epilepsia alkaa tavallisimmin ohimolohkon alueella ja se voi puhjeta missä ikävaiheessa tahansa. Yleistyvät epilepsiat Yleistyvissä epileptisissä kohtauksissa aivosähkötoiminnan purkauksellinen häiriö on todettavissa heti kohtausten alkaessa kummankin aivopuoliskon alueella. Yleisimpiä kohtaustyyppejä ovat yleistyvät tajuttomuuskouristus (toonis-klooniset) -kohtaukset, erityisesti aamuisin esiintyvät lihasnykäykset (myokloniat) ja poissaolo (absence) -kohtaukset. Suoraan yleistyvä epilepsia puhkeaa yleensä lapsuus- tai nuoruusiässä. Epilepsian lääkehoito Lääkehoito on tärkein osa epilepsian hoitoa. Lääkkeen valinta tapahtuu epilepsiatyypin mukaan. Hoidon tavoitteena on kohtauksettomuus. Epilepsialääkkeiden säännöllinen käyttö on hoidon onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, eikä lääkityksen annostelua tulisi muuttaa neuvottelematta hoitavan lääkärin kanssa. Paikallisalkuisissa kohtauksissa okskarbatsepiini, karbamatsepiini, lamotrigiini, levetirasetaami, fenytoiini, valproaatti ja topiramaatti ovat yhtä tehokkaita toissijaisesti yleistyvien kohtausten ehkäisyssä. Valproaatti saattaa olla hiukan tehottomampi monimuotoisten paikallisalkuisten kohtausten estossa. Ensisijaislääkkeitä, gabapentiinia, klonatsepaamia, klobatsaamia, pregabaliinia, tiagabiinia ja tsonisamidia voidaan käyttää tarvittaessa vaikeahoitoisen paikallisalkuisen epilepsian yhdistelmälääkehoitoina. Vigabatriinia käytetään poikkeustapauksissa. Yleistyvien kohtausten ehkäisyssä valproaatti on yleensä ensisijaislääke. Lamotrigiini, topiramaatti ja levetirasetaami tarjoavat vaihtoehdon valproaatille yleistyvien epilepsioiden hoidossa. Myös valproaatin, lamotrigiinin, levetirasetaamin, topiramaatin, tsonisamidin, klobatsaamin ja klonatsepaamin erilaisia yhdistelmiä voidaan käyttää. Epilepsiakirurgia Mikäli epilepsia osoittautuu vaikeahoitoiseksi eli lääkehoidosta huolimatta esiintyy jatkuvasti epileptisiä kohtauksia, tulisi epilepsiakirurgisen hoidon mahdollisuudet selvittää. Epilepsiakirurgisesta toimenpiteestä hyötyy noin 5% potilaista. Pääasiallisesti kyseeseen tulee ohimolohkossa sijaitsevan epilepsiapesäkkeen poisto ohimolohkon osittaispoiston avulla. Jos aivokudoksen poistaminen ei tule kyseeseen, voidaan joissakin vaikeahoitoisen epilepsian tapauksissa käyttää hoitomuotona ns. vagus-hermo -stimulaattoria. 6

7 Hormonaalisen järjestelmän vaikutus naisen elämään Hormonit ovat elimistön toimintaa sääteleviä aineita. Niitä erittäviä elimiä nimitetään umpieritysrauhasiksi eli endokriinisiksi rauhasiksi (esimerkiksi munasarja, kives, kilpirauhanen). Hormonit erittyvät verenkiertoon, jossa ne kulkeutuvat kohde-elimeen. Aivoista (hypotalamuksesta ja aivolisäkkeestä) erittyvät säätelijähormonit säätelevät umpieritysrauhasten toimintaa. Umpieritysrauhasten erittämät hormonit säätelevät puolestaan säätelijähormonien erittymistä niin sanotun takaisinsyöttöjärjestelmän kautta. Hormonaalisen järjestelmän toiminnan kaavio naissukuhormonien osalta on esitetty kuvassa 1. Valtaosa hormoneista, mm. kilpirauhashormonit ja osa sukuhormoneista hajoitetaan tai muutetaan toiseen muotoon maksan entsymijärjestelmän toimesta. Hormonaalinen järjestelmä säätelee hyvin monenlaisia tapahtumia elimistössä, kuten esimerkiksi sukupuoliominaisuuksien kehittymistä, sukupuolitoimintoja, kuukautiskiertoa (sukuhormonit); yleistä aineenvaihdunnallista tilaa (kilpirauhashormonit); nestetasapainoa jne. Sukuhormoneilla on vastaanottokohtia myös aivosoluissa, ja ne säätelevät osaltaan aivojen kehittymistä ja toimintaa. Sukuhormonit Sukuhormonit ovat steroidihormoneja ja ne erittyvät pääasiassa sukurauhasista, eli naisilla munasarjoista ja miehillä kiveksistä. Naisen tärkeimmät sukuhormonit ovat estrogeeni (estradioli on tärkein estrogeeni) ja keltarauhashormoni (progesteroni), joiden pitoisuudet verenkierrossa vaihtelevat kuukautiskierron vaiheen mukaan. Aivolisäkkeestä erittyvät ns. gonadotrooppiset hormonit (follikkeleita stimuloiva hor- 7

8 Kuva 1. Hormonaalisen järjestelmän toiminnan kaavio naissukuhormonien osalta Luteinisoiva hormoni (LH) Hormonieritys Hypothalamus Vapauttajahormoni (GnRH) Munasarjasta erittyvät hormonit: estrogeeni testosteroni keltarauhashormoni Aivolisäke Follikkeleita stimuloiva hormoni (FSH) Munasarja moni, FSH, ja luteinisoiva hormoni, LH) säätelevät sukuhormonien erittymistä munasarjoista ja munarakkuloiden kehittymistä kuukautiskierron aikana. Miehen tärkein sukuhormoni on testosteroni. Myös naisilla munasarjoista erittyy jonkin verran testosteronia, mutta naisilla testosteronin pitoisuudet verenkierrossa ovat huomattavasti matalammat kuin miehillä. Poikkeavan korkeat seerumin testosteronipitoisuudet (hyperandrogenismi) voivat naisilla johtaa kuukautiskierron häiriöihin ja hedelmättömyyteen. Maksa valmistaa ns. sukuhormoneja sitovaa valkuaista (SHBG), joka säätelee sukuhormonien, erityisesti testosteronin ja estrogeenin vaikutuksia elimistössä sekä sitomalla näitä verenkierrossa ja vaikuttamalla siten vapaan hormonin pitoisuuksiin että säätelemällä näitten hormonien vaikutuksia kohdesolujen tasolla. SHBG-proteiinia pidetään ihmisellä eräänä tärkeimmistä sukuhormonien biologista vaikutusta säätelevistä tekijöistä. Kuukautiskierto Murrosiän kypsymisen myötä tytöillä tapahtuu kuukautiskierron alkaminen (menarke) merkkinä sukukypsän iän alkamisesta. Menarkea edeltää hormonaalisen järjestelmän kypsyminen ja munasarjoista tapahtuvan sukuhormonien (estrogeeni, progesteroni) erityksen lisääntyminen aikuisikää vastaavalle tasolle. Suomessa menarke tapahtuu yleensä vuotiaana. Menarken myötä käynnistyy kuukautiskierto, joka on olennainen osa hedelmällisessä iässä olevan naisen elämää. Kuukautiskiertoa säätelee herkkä hormonaalinen järjestelmä. Normaalin kuukautiskierron aikaiset hormonaaliset tapahtumat on esitetty kuvassa 2. Kuukautiskierron puolivälin paikkeilla tapahtuu munasolun irtoaminen eli ovulaatio, jonka jälkeen munasolun hedelmöityminen on mahdollinen. Aivolisäkkeestä erittyvä follikkeleita stimuloiva hormoni (FSH) säätelee munasolun kypsymistä. Ovulaation saa aikaan aivolisäkkeen luteinisoivan hormonin (LH) ja munasarjan erittämän estrogeenin erityksen lyhytaikainen, voimakas lisääntyminen. Munasolun irrottua munarakkulasta tulee keltarauhanen, jonka erittämä keltarauhashormoni yhdessä estrogeenin kanssa valmistaa kohdun limakalvoa mahdollista raskautta ja hedelmöityneen munasolun kiinnittymistä varten. Mikäli munasolu ei ole hedelmöitynyt, keltarauhanen Munarakkuloiden kypsyminen Aivojen hypotalamuksesta erittyvä vapauttajahormoni (GnRH) ja aivolisäkkeestä erittyvät ns. gonadotrooppiset hormonit (luteinisoiva hormoni, LH ja follikkeleita stimuloiva hormoni, FSH) säätelevät munasarjojen hormonieritystä ja munarakkuloiden kypsymistä. Munasarjoista erittyvät sukuhormonit säätelevät puolestaan näiden vapauttaja- ja säätelijähormonien erittymistä ns. takaisinsyöttöjärjestelmän kautta. Takaisinsyöttö voi olla joko säätelijähormonin eritystä kiihdyttävää (+) tai estävää (-). 8

9 surkastuu ja paksuuntunut kohdun limakalvo irtoaa ja poistuu kuukautisvuodon myötä, ja kuukautiskierto alkaa alusta. Monenlaiset hormonitoimintojen muutokset voivat johtaa kuukautiskierron häiriöihin. Kuukautiskierron pituus (kuukautisten alkamispäivästä seuraavien kuukautisten alkamispäivään) on keskimäärin 28 vuorokautta. Kuukautiskierto voi lyhentyä (polymenorrhea), pidentyä (oligomenorrhea) tai kuukautiset voivat jäädä kokonaan pois (amenorrhea). Kuukautiskierron pituus voi myös vaihdella kierrosta toiseen. Tavallisia kuukautiskierron häiriöiden hormonaalisia syitä ovat mm. miessukuhormonien liikaeritys (hyperandrogenismi) ja tähän liittyvät monirakkulamuutokset munasarjoissa (polykystiset ovariot), prolaktiini-hormonin liikaeritys (hyperprolaktinemia), munasarjojen sukuhormonituotannon vajavuus (esimerkiksi ennenaikaisten vaihdevuosien yhteydessä) ja aivolisäkkeen säätelijähormonien vajaaeritys. Hormonaalinen ehkäisy Nykyisin käytettävissä olevista ehkäisymenetelmistä hormonaalinen ehkäisy eli ehkäisypillerien käyttö on eräs tärkeimmistä. Ehkäisypillereinä käytetään yleensä ns. yhdistelmäpillereitä, joissa on sekä synteettistä estrogeenia että progesteronia. Näillä aikaansaadaan keinotekoinen hormonaalinen kierto, joka estää munarakkulan kypsymisen, ovulaation ja näin ollen raskauden mahdollisuuden. Ns. minipillereissä vaikuttavana hormonina on ainoastaan keltarauhashormoni, joka muuttaa kohdunkaulan liman siittiöitä läpäisemättömäksi. Pitkävaikutteisia ehkäisyyn käytettäviä keltarauhaskapseleita voidaan asettaa ihon alle. Myös ns. hormonikierukka sisältää keltarauhashormonia. Maksan entsyymijärjestelmä hajottaa ehkäisypillereitten sisältämät sukupuolihormonit. Maksan entsyymijärjestelmän toiminnan kiihtyminen nopeuttaa ehkäisypillereitten sisältämien sukuhormonien hajoamista ja heikentää ehkäisypillereitten tehoa. Myös verenkierrossa esiintyvän SHBG-valkuaisen määrä säätelee ehkäisypillereitten sisältämien hormonien vaikutuksia elimistössä. Raskaus ja imetys Munasolun hedelmöityminen johtaa raskauden alkamiseen. Keltarauhasesta kuukautiskierron loppuvaiheessa erittyvä keltarauhashormoni saa aikaan yhdessä estrogeenin kanssa kohdun limakalvon paksuuntumisen ja sen erityksen lisääntymisen, mikä valmistaa kohdun ottamaan vastaan hedelmöityneen munasolun. Hedelmöitynyt munasolu kiinnittyy kohdun seinämään, johon muodostuu istukka, jonka välityksellä äidin ja sikiön verenkierto ovat yhteydessä toisiinsa. Istukan kautta sikiö saa tarvitsemansa ravintoaineet ja toisaalta sikiön kuona-aineet poistuvat istukan verenkierron kautta. Istukka erittää istukkahormonia (HCG), jonka määrittämistä virtsasta käytetään hyväksi raskaustesteissä. KUVA: BIEWOEF 9

10 Kuva 2. Seerumin hormonipitoisuuksien muutokset normaalin kuukautiskierron aikana Munasolu irtoaa Kuukautiskierron alku Estrogeeni Progesteroni LH Päivät 1. viikko Ovulaatioaika 3. viikko 4. viikko Kuukautisvuoto Kuukautiskierron puolivälin paikkeilla tapahtuu munasolun irtoaminen eli ovulaatio, jonka jälkeen munasolun hedelmöityminen on mahdollinen. Ovulaation saa aikaan aivolisäkkeen luteinisoivan hormonin (LH) ja munasarjan erittämän estrogeenin erityksen lyhytaikainen voimakas lisääntyminen. Munasolun irrottua munarakkulasta tulee keltarauhanen, jonka erittämä keltarauhashormoni (progesteroni) yhdessä estrogeenin kanssa valmistaa kohdun limakalvoa mahdollista raskautta ja hedelmöityneen munasolun kiinnittymistä varten. Keltarauhashormonin pitoisuus on siis korkea normaalin kuukautiskierron lopppuolella munasolun irtoamisen jälkeen. Estrogeenin pitoisuus on korkeimmillaan ennen ovulaatiota ja juuri ennen kuukautisia. Mikäli munasolu ei ole hedelmöitynyt, keltarauhanen surkastuu ja paksuuntunut kohdun limakalvo irtoaa ja poistuu kuukautisvuotona, ja kuukautiskierto alkaa alusta. Normaalisti raskaus kestää 40 viikkoa. Sikiön kehityksen kannalta ensimmäinen raskauskolmannes on erityisen tärkeä, sillä silloin tapahtuu elinten muodostuminen eli organogeneesi. Äidin elimistössä tapahtuu raskausaikana suuria muutoksia, mm. nesteen jakautuminen elimistössä muuttuu. Toisaalta hormonaalinen tilanne on raskauden aikana erilainen normaalin kuukautiskierron aikaisen hormonipitoisuuksien vaihtelun jäädessä pois. Raskausajan kuluessa istukkahormoni HCG:n lisäksi progesteronin ja estrogeenin pitoisuus verenkierrossa nousee vähitellen. Raskauden kuluessa ja sen loputtua aivolisäkkeestä erittyvän prolaktiini-hormonin pitoisuuden lisääntyminen saa aikaan maidon erityksen rintarauhasista, mikä mahdollistaa lapsen ruokkimisen rintaruokinnan avulla. Myös aivolisäkkeestä erittyvä oksitosiinihormoni on imetyksen kannalta tärkeä. Imetysajan korkeat prolaktiinipitoisuudet verenkierrossa estävät takaisinsyöttöjärjestelmän kautta normaalin kuukautiskierron aikaiset hormonaaliset vaihtelut, eikä kuukautiskierto yleensä käynnisty raskauden jälkeen ennen kuin prolaktiini-hormonin pitoisuus verenkierrossa laskee normaalille tasolle. Vaihdevuodet Naisen hedelmällinen ikä päättyy vaihdevuosiin eli menopaussiin. Kuukautiset käyvät yleensä ensin epäsäännöllisiksi ja jäävät sen jälkeen pois. Menopaussin myötä verenkierron estrogeenipitoisuus laskee ja aivolisäkkeen säätelijähormonien (LH, FSH) pitoisuudet ovat menopaussin jälkeen korkeat. Vaihdevuosien hormonaalisiin muutoksiin liittyen esiintyy kuukautisten poisjäämisen lisäksi muitakin oireita kuten hikoilua, kuumia aaltoja, hermostuneisuutta. Suomessa keskimääräinen menopaussi-ikä on nykyisin 50 vuotta. 10

11 Hormonit ja epilepsia Epilepsian hoidon tavoitteina ovat kohtauksettomuus tai mahdollisimman hyvä kohtaustasapaino ja mahdollisimman vähäiset lääkityksestä johtuvat sivuvaikutukset. Epilepsialla ja hormonaalisella järjestelmällä tiedetään olevan keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Esimerkiksi joillakin potilailla kuukautiskierron aikaisilla hormonitasapainon muutoksilla voi olla vaikutusta epileptisten kohtausten esiintyvyyteen. Toisaalta erilaisten hormonaalisten häiriöiden esiintyminen on epilepsiaan liittyen keskimääräistä yleisempää. Mikäli epilepsiaan liittyy hormonaalisia ongelmia, ne voivat johtua joko epilepsiasta itsestään tai epilepsian hoitoon käytetystä lääkityksestä. Epileptiset sähköpurkaukset tietyissä aivo-osissa voivat levitä myös säätelijähormoneja erittäviin soluihin ja lisätä näiden hormonien erittymistä ja aiheuttaa sitä kautta hormonaalisia muutoksia. Epilepsian hoidossa käytettävät lääkkeet voivat niin ikään vaikuttaa aivotasolla säätelijähormonien erittymiseen. Lääkkeillä voi olla myös suoria vaikutuksia umpieritysrauhasten hormonieritykseen. Toisaalta monet käytössä olevista epilepsialääkkeistä vaikuttavat maksaentsyymien toimintaan ja sitä kautta hormoniaineenvaihduntaan. Lääkityksen aloittamisen jälkeen mahdollisia hormonaalisia muutoksia tulisi seurata. Jos merkittäviä hormonaalisia muutoksia tapahtuu eli esimerksi kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi, voidaan harkita lääkkeen vaihtamista. kokeellisissa tutkimuksissa kuin epilepsiaa sairastavilla naisillakin on voitu osoittaa, että naissukuhormoneista estrogeenit alentavat kohtauskynnystä ja että keltarauhashormoni puolestaan suojaa epileptisiltä kohtauksilta. Katameniaalisella epilepsialla tarkoitetaan epileptisten kohtausten lisääntymistä kuukautisten aikoihin, juuri niitä ennen tai kuukautisten ensimmäisten päivien aikana, tai munasolun irtoamisen eli ovulaation aikaan kierron puolivälissä. Eri tutkimuksissa on saatu vaihtelevia katameniaalisen epilepsian esiintyvyyslukuja riippuen tutkitusta väestöstä ja käytetystä katameniaalisen epilepsian mää- Katameniaalinen epilepsia Hormonaalisella tasapainolla voi olla vaikutusta epileptisten kohtausten esiintyvyyteen. Kilpirauhasen toimintahäiriöt, etenkin liikatoiminta, voivat laukaista epileptisiä kohtauksia. Toisaalta niin KUVA: KLSMITH77 11

12 ritelmästä. Noin 30%:lla naisista kohtauksien määrä lisääntyy kaksinkertaiseksi kuukautiskierron mukaan. Kohtausten lisääntymisen kierron tietyssä vaiheessa on arveltu liittyvän estrogeenin ja keltarauhashormonin suhteellisen määrän muutoksiin. Estrogeenia esiintyy suhteessa keltarauhashormoniin eniten ovulaation aikaan ja juuri ennen kuukautisia. Tämä selittää kohtausten lisääntymisen eräissä tapauksissa joko ovulaation tai kuukautisten aikaan. Toisaalta ns. anovulatorisiin kiertoihin, jolloin munasolu ei irtoa, liittyy keltarauhashormonin erityksen puute kierron loppuvaiheessa. Tällöin keltarauhashormonin suojavaikutuksen puuttuessa estrogeeni voi laukaista kohtauksia, ja kohtausten lisääntyminen voi ajoittua koko kierron loppupuoliskolle. Anovulatorisiin kiertoihin liittyy usein myös kuukautishäiriöitä (pitkä, epäsäännöllinen kierto). On myös esitetty, että joissakin tapauksissa epilepsialääkkeitten (fenytoiini, karbamatsepiini) hajoaminen maksassa lisääntyy kuukautisten aikaan samoja aineenvaihduntareittejä käyttävien sukuhormonien pitoisuuksien laskun vuoksi. Lisääntyneen aineenvaihdunnan seurauksena laskevat lääkeainepitoisuudet voisivat altistaa kohtauksille. Kuukautisten aikaan tapahtuvaa nesteen kertymistä elimistöön on myös pidetty yhtenä kohtausten lisääntymisen syynä. Mikäli epileptisten kohtausten lisääntymisen taustalla on keltarauhashormonin vajaaeritys (anovulatoriset kierrot) tai korkea estrogeeni/keltarauhashormoni-suhde, keltarauhashormonilääkityksestä voi joissakin tapauksissa olla hyötyä kohtausten ehkäisyssä. Mikäli taas kohtausten lisääntymisen taustalla on käytössä olevien lääkkeiden kiihtynyt aineenvaihdunta kuukautisten aikaan, lääkeannoksen tilapäinen lisäys voi olla paikallaan. Joskus käytetään myös klobatsaamia iltaisin hankalimpina kuukautiskierron aikoina lisälääkkeenä. Kohtauskalenteriin suositellaan merkittäväksi kaikki kohtaustuntemukset ja kohtaukset sekä kuukautiset, jolloin mahdollinen näiden välinen yhteys parhaiten selviää. Epilepsia ja hormonaaliset muutokset Erilaisten hormonaalisten häiriöiden esiintyminen erityisesti tiettyihin epilepsiatyyppeihin liittyen on jonkin verran yleisempää kuin väestössä keskimäärin. Epilepsiaa sairastavilla voi esiintyä hedelmättömyyttä ja sukupuolitoimintojen häiriöitä. Naisilla nämä häiriöt ilmenevät lähinnä kuukautiskierron poikkeavuuksina ja miehillä potenssihäiriöinä. On myös esitetty, että epilepsiaan voisi liittyä ennenaikaista sukupuolitoimintoja säätelevän hormonijärjestelmän vanhenemista, joka naisilla voi johtaa vaihdevuosien aikaistumiseen ja miehillä sukupuolitoimintojen heikkenemiseen. Epilepsian hoidossa käytetyt lääkkeet voivat aiheuttaa monenlaisia hormonaalisia muutoksia ja johtaa hormonaalisiin häiriöihin. Kuitenkin näyt- Taulukko 1. Epilepsialääkkeiden mahdollisia vaikutuksia sukupuolihormonien pitoisuuksiin ja vaikutuksiin naisilla *SHBG = sukuhormoneja sitova valkuainen LÄÄKE TESTOSTERONI KLIININEN MERKITYS SHBG* KLIININEN MERKITYS FENYTOIINI Lisääntyy Liikakarvoitus Lisääntyy KARBAMATSE- PIINI VALPROAATTI Ei muutu - Lisääntyy Lisääntyy Monirakkulaiset munasarjat Kuukautishäiriöt Hedelmättömyys Voi alentua painonnousuun liittyen Ehkäisypillereiden teho heikkenee Estradiolin vaikutus vähenee -> kuukautishäiriöt Ehkäisypillereiden vaikutus heikkenee Hormonaalisten häiriöiden paheneminen 12

13 tää ilmeiseltä, että eräissä tapauksissa epilepsia sinänsä voi olla hormonaalisten häiriöiden syynä. Sekä epileptisten kohtausten että kohtausoireina esille tulemattomien epileptisten sähkönpurkausten jälkeen on todettu aivolisäkkeestä erittyvien säätelijähormonien sekä prolaktiini-hormonin erityksen tilapäistä lisääntymistä. Veren prolaktiinitason määritystä on jopa käytetty hyödyksi epilepsiadiagnostiikassa varmentamassa epäselvän kohtauksen epileptistä alkuperää. On arveltu, että toistuvat kohtaukset voisivat pitkään jatkuessaan aiheuttaa pysyviä muutoksia hormonaalisen järjestelmän toimintaan. Tämänkin takia hyvä kohtaustasapaino on tärkeää. Toisaalta on ajateltu, että joissakin tapauksissa tämä aivotoiminnan synnynnäinen häiriö voisi olla sekä hormonaalisen häiriön että epilepsian taustalla. Epilepsian aiheuttamat hormonaaliset häiriöt näyttävät olevan erityisen yleisiä vaikeahoitoisessa paikallisalkuisessa epilepsiassa, erityisesti ohimolohkoalkuisissa epilepsioissa. Naisilla nämä häiriöt voivat ilmetä kuukautishäiriöinä, matalina tai korkeina aivolisäkkeen säätelijähormoni- tai prolaktiinipitoisuuksina, hyperandrogenismina (korkea testosteronitaso verenkierrossa), monirakkulamuutoksina munasarjoissa (polykystiset ovariot), liikakarvoituksena ja hedelmättömyytenä. On esitetty, että hormonaalisen häiriön tyyppi voisi määräytyä sen mukaan, kumman puoleisessa ohimolohkossa epileptinen häiriöpesäke sijaitsee. Myös suoraan yleistyvän epilepsian on esitetty aiheuttavan hormonaalisia häiriöitä. Kuitenkin tutkimukseen perustuva näyttö tästä on hyvin vähäistä. Toisaalta jos epilepsia on hyvässä hoitotasapainossa ja kuukautiskierto on säännöllistä, hormonitoiminnan poikkeavat muutokset ovat harvinaisempia. Epilepsiapotilaan tulisi kertoa hoitavalle lääkärilleen, jos kuukautiskierto on muuttuu epilepsialääkityksen aloittamisen jälkeen. Epilepsialääkkeet ja hormonit Useimmilla epilepsian hoidossa käytettävillä lääkkeillä näyttää olevan hormonaalisia vaikutuksia. Käytännön työssä useimmiten esille tuleva epilepsian ja hormonaalisen järjestelmän välinen yhteys onkin lääkkeiden käyttöön liittyvä hormonitoimintojen muuttuminen. Kilpirauhashormonit 1960-luvulla raportoitiin ensimmäisen kerran fenytoiinilääkityksen käyttöön liittyvistä matalista veren kilpirauhashormonipitoisuuksista. Sittemmin myös karbamatsepiinilla on osoitettu olevan samanlaisia vaikutuksia. Sekä kilpirauhashormoni tyroksiinin kokonaispitoisuus että vapaa pitoisuus verenkierrossa laskee jo kahden kuukauden kuluttua karbamatsepiinilääkityksen aloittamisesta ja pysyy samalla matalalla tasolla pitkäaikaisenkin lääkkeen käytön jälkeen. Kilpirauhashormonitasojen muutoksesta huolimatta kilpirauhasen toimintaa säätelevän säätelijähormonin määrä verenkierrossa ei lisäänny kuten yleensä kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteydessä, ja näiden kilpirauhasmuutosten käytännön merkitys on epäselvä. On arveltu, että potilaat joko kärsivät piilevästä kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai että elimistössä vallitsee karbamatsepiinilääkityksen aikana uusi tasapainotila kilpirauhashormonien suhteen eikä kyseessä näin ollen olisi piilevä kilpirauhashormonivajaus kudostasolla. Kuitenkin karbamatsepiini- tai fenytoiinilääkitystä käyttävien potilaitten kilpirauhaskoon on todettu suurentuneen ja tämän on katsottu olevan seurausta seerumin matalista kilpirauhashormonitasoista. Niin ikään kliinisesti selvän kilpirauhasen vajaatoiminnan kehittyminen on todettu sekä karbamatsepiiniettä fenytoiinilääkityksen aikana, ja lääkityksen lopettamisen myötä kilpirauhasen toiminta normalisoitui kuvatuissa tapauksissa. Nämä löydökset puhuvat sen puolesta, että lääkitykseen liittyvillä kilpirauhashormonitason muutoksilla on merkitystä myös kudostasolla. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat mm. painonnousu, väsymys ja muistin huononeminen. 13

14 Sekä karbamatsepiini että fenytoiini lisäävät maksassa sytokromi P 450 -entsyymijärjestelmän toimintaa. Tämä entsyymijärjestelmä huolehtii elimistölle vieraitten aineitten hajoittamisesta ja myös lukuisten hormonien, mm. kilpirauhashormonien aineenvaihdunnasta. Verenkierron kilpirauhashormonitasojen madaltumisen karbamatsepiini- ja fenytoiiniläkityksen aikana on katsottu johtuvan maksaentsyymien toiminnan kiihtymisestä. Okskarbatsepiini on uudempi rakenteeltaan läheisesti karbamatsepiinia muistuttava lääke, joka ei kuitenkin kiihdytä siinä määrin maksan sytokromi P 450 -entsyymijärjestelmän toimintaa kuin karbamatsepiini. Karbamatsepiinin aiheuttamien kilpirauhashormonimuutosten onkin todettu korjaantuvan lyhytaikaisesti, kun karbamatsepiini vaihdettiin okskarbatsepiiniksi. Kuitenkin tuoreimmat tutkimustulokset osoittavat, että pitkäaikaisen okskarbatsepiinilääkityksen aikana kilpirauhashormonipitoisuudet ovat yhtä matalat kuin karbamatsepiinilääkitykseen liittyen. Myös valproaatin on todettu aiheuttavan jonkin verran muutoksia veren kilpirauhashormonipitoisuuksiin. Erityisesti kilpirauhasen toimintaa säätelevän aivolisäkkeestä erittyvän tyrotopiini-hormonin pitoisuudet voivat valproaatin käytön aikana jossain määrin nousta. Mekanismi, jolla valproaatti lisää tyrotropiinin eritystä on tuntematon. Myös valproaatin käyttöön liittyvien kilpirauhashormonimuutosten kliininen merkitys on epäselvä. Uudempien lääkkeiden vaikutuksista kilpirauhashormoneihin on tutkittu vasta vähän, mutta vaikuttaisi siltä, että lamotrigiini, tiagabini, levetirasetaami ja vigabatriini eivät aiheuttaisi merkittäviä muutoksia kilpirauhashormonitasoissa. Topiraamaatin, pregabaliinin, gabapentiinin ja tsonisamidin vaikutuksesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Sukupuolihormonit Karbamatsepiinin, okskarbatsepiinin ja fenytoiinin vaikutukset Epilepsialääkkeiden vaikutus sukupuolihormoneihin riippuu siitä, miten ne vaikuttavat edellä mainittuun maksan sytokromi P 450 entsyymijärjestelmään. Karbamatsepiini- ja fenytoiinilääkitys voivat vähentää vapaan testosteronin määrää kiihdyttämällä maksan entsyymijärjestelmää. Toisaalta myös sukupuolihormoneja sitovan valkuaisen (SHBG) määrä lisääntyy sekä karbamatsepiini- että fenytoiinilääkityksen aikana. SHBG:tä muodostetaan maksassa ja myös seerumin SHBG-tason nousun on ajateltu olevan seurausta lääkkeiden aiheuttamasta maksaentsyymien toiminnan kiihtymisestä. Nämä muutokset johtavat siihen, että biolo- 14

15 gisesti aktiivisen elimistössä vaikuttavan testosteronin määrä verenkierrossa vähenee. Tämä muutos voi aiheuttaa joillakin miehillä sukupuolitoimintojen heikentymistä. Biologisesti aktiivisen testosteronin määrän vähentyminen voi vaikuttaa myös naisen seksuaaliseen käyttäytymiseen. Toisaalta tiedetään, että SHBG säätelee sukupuolihormonien kohdesoluvaikutuksia myös suoraan sitoutumalla omiin vastaanottokohtiinsa kohdesolun pinnalla. SHBG onkin tärkein testosteronin ja estradiolin biologisen vaikutuksen säätelijä ihmisen elimistössä. Mikäli sukupuolitoimintojen heikentymistä tai kuukautiskierron häiriöitä todetaan pitkäkestoisen lääkityksen jälkeen, se näyttäisi liittyvän seerumin korkeaan SHBG-tasoon. Myös epilepsiaa sairastavilla naisilla, joilla vaihdevuodet ovat tulleet normaalia aikaisemmin (ennenaikainen menopaussi) on todettu pitkäkestoiseen fenytoiini- ja karbamatsepiini-lääkitykseen liittyen hyvin korkeita seerumin SHBG-pitoisuuksia. Myös okskarbamatsepiinin on todettu aiheuttavan vapaan testosteronin laskua naisilla, mutta se ei karbamatsepiinin tavoin ilmeisesti aiheuta muutoksia SHBG-pitoisuuksiin vaan vaikuttaa nostamalla testosteronin esiastetta. Valproaatin vaikutukset Valproaattin käyttöön varsinkin, jos lääkitys on aloitettu jo nuorella iällä, on osalla potilaista liitetty oireyhtymä, johon liittyy painonnousua, monirakkulamuutoksia munasarjoissa (polykystiset ovariot), kohonneita seerumin testosteronitasoja (hyperandrogenismi), karvoituksen lisääntymistä ja hedelmättömyyttä. Tämän oireyhtymän aiheuttamiin hormonaalisiin häiriöihin liittyville kuukautishäiriöille on tyypillistä kuukautiskierron piteneminen, kuukautisten harveneminen (oligomenorrhea) ja lopulta kuukautisten poisjääminen (amenorrhea). Valproaatin aiheuttamaan ylipainoisuuteen liittyy vielä usein lisääntynyt insuliinieritys haimasta. Tämä taas lisää vielä osaltaan munasarjojen erittämää testosteronia. Riski oireyhtymälle on erityisesti silloin, jos epilepsialääkityksen aikana tapahtuu runsasta painonnousua. Tämä sivuvaikutus on epilepsialääkkeistä erityisesti valproaatilla, gabapentiinilla ja pregabaliinilla. Painonlasku joko ruokavaliomuutoksella ja liikunnan lisäämisellä tai lääkitystä vaihtamalla normalisoi tilannetta. Tämän takia painoa pitäisi tarkkailla yllä mainittujen lääkitysten aikana ja samalla seurata tapahtuuko kuukautiskierrossa muutoksia. Muiden lääkkeiden vaikutukset Muiden lääkkeiden hormonaalisia muutoksia on tutkittu ihmisellä vielä vähän. Levetirasetaami, gabapentiini, pregabaliini, tiagabiini ja lamotrigiini eivät vaikuta maksan sytokromi P 450-entsyymijärjestelmään ja tämän takia mahdollisesti eivät myöskään hormonitasapainoon. Topiramaatin ja tsonisamidin hormonaalisia vaikutuksia ihmisellä ei ole vielä tutkittu riittävästi. Tutkimuksessa, jossa valproaatin käyttö aiheutti painonnousun ja monirakkulaiset munasarjat sekä testosteronitason nousun, lääkityksen vaihto lamotrigiiniin normalisoi seerumin insuliini- ja testosteronitasot kahdessa kuukaudessa. Lisäksi potilaitten paino alkoi laskea pian valproaatin lopettamisen jälkeen, kuukautiskierto normaalistui ja useat valproaattilääkityksen aikana monirakkulaisiksi todetuista munasarjoista muuttuivat rakenteeltaan normaaleiksi. Nämä tulokset osoittavat, että valproaatin aiheuttamat hormonaaliset muutokset ovat ainakin osittain palautuvia lääkkeen lopettamisen jälkeen. Toisaalta nämä löydökset viittaavat siihen, että lamotrigiinilla ei ole samantyyppisiä hormonaalisia vaikutuksia kuin valproaatilla. Tämä on erityisen tärkeää sen vuoksi, että lamotrigiinia, topiramaattia tai levetirasetaamia voidaan käyttää vaihtoehtona valproaatille yleistyvien epilepsioiden hoidossa, jos hormonaalisia muutoksia on todettu. Valproaatin on kuitenkin todettu olevan teholtaan ensisijainen yleistyvissä epilepsioissa, joten tehon suhteen vaihto ei onnistu aina helposti. 15

16 Epilepsia naisen elämässä Epilepsialla ja sen hoidossa käytetyllä lääkityksellä voi olla monenlaista vaikutusta naisen elämään sen eri vaiheissa. Epilepsian hoidon tärkein tavoite on kohtauksettomuus ja lääkkeiden aiheuttama mahdollisimman pieni haitta elämään. Epilepsian hoidon kehittymisen ansiosta hoito voidaan suunnitella entistä yksilöllisemmin ja näin varmistaa se, että nainen voi epilepsiasta huolimatta useimmiten elää kaikissa suhteissa täysipainoista elämää. Toisaalta jokaiseen lääkkeeseen liittyy haittavaikutusriskejä. Näin ollen lääkityksen aiheuttamat haitat ja hyödyt täytyy selvittää potilaalle ja valita lääkitys, josta on mahdollisimman vähän haittavaikutuksia, mutta joka kuitenkin pitää epilepsian hyvin hoitotasapainossa. Aineenvaihdunta ja ulkonäkö Epilepsialääkkeiden käyttöön voi liittyä aineenvaihdunnallisia ja hormonaalisia muutoksia, jotka voivat aiheuttaa myös ulkonäköön ja ruumiinkuvaan liittyviä muutoksia. Nämä voivat tuntua ongelmallisilta etenkin nuorten naisten elämässä. Valproaatti voi aiheuttaa painonnousua ruokahalun lisääntymisen kautta. Painonnousuun voi siis vaikuttaa ruokavalion avulla. Kuten edellä jo mainittiin, valproaatin aiheuttamaan painonnousuun voi liittyä kuukautiskierron häiriöitä, monirakkulaisia munasarjoja ja korkeita seerumin testosteronitasoja. Hyperandrogenismi voi aiheuttaa ihokarvoituksen lisääntymistä. Valproaatin aiheuttamaan painonnousuun voi liittyä veren korkea insuliinipitoisuus. Tämä altistaa epäsuotuisille muutoksille veren rasvapitoisuuksissa ja lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Valproaattia käyttävillä ylipainoisilla naisilla onkin todettu korkeisiin insuliinipitoisuuksiin sopien korkeita veren triglyseridirasvapitoisuuksia sekä ns. hyvän kolesterolin (HDL-kolesteroli) vähäistä osuutta kokonaiskolesterolista. Näin ollen valproaatin käyttöön liittyvä painonnousu ei ole ainoastaan ulkonäköön liittyvä ongelma, vaan siihen näyttää liittyvän myös lisääntynyt sydän- ja verisuonisairauksien riski. Sekä karbamatsepiini että okskarbatsepiini voivat aiheuttaa natriumpitoisuuden laskua verenkierrossa. Tämä liittyy nesteen kertymiseen elimistöön ja voi aiheuttaa turvotuksia ja painonnousua. Myös gabapentiinin ja pregabaliinin on todettu aiheuttavan painonnousua. Topiramaatti taas voi aiheuttaa painonlaskua. Näiden uudempien epilepsialääkkeiden aiheuttamien painomuutosten syytä ei tiedetä. Fenytoiini voi niin ikään aiheuttaa seerumin testosteronitason nousua ja tähän liittyen karvoituksen lisääntymistä. Toinen fenytoiinin käyttöön liittyvä kosmeettinen ongelma voi olla ienten liikakasvu, jonka syy on tuntematon. Seksuaalisuus Epilepsia ei sinänsä rajoita millään lailla normaalia sukupuolielämää. Maksaentsyymien toimintaa kiihdyttävien lääkkeitten (fenytoiini, karbamatsepiini, oksakarbatsepiini) ehkäisypillereitten tehoa heikentävä vaikutus on kuitenkin syytä muistaa. Epilepsialla ja epilepsialääkkeillä voi kuitenkin olla sukupuolista halukkuutta ja kiihottumista heikentävää tai joissain tapauksissa lisäävää vaikutusta. Miehillä karbamatsepiinin ja fenytoiinin pitkäkestoiseen käyttöön voi liittyä hormonaalisia muutoksia (testosteronin vaikutuksen väheneminen, johon voi liittyä sukupuolitoimintojen heikentyminen). 16

17 Mikäli sukupuolista haluttomuutta tai muita ongelmia seksuaalisuuteen tai sukupuolielämään liittyen esiintyy, kannattaa asia ottaa esille epilepsiakontrollikäynnin yhteydessä. Hormonaalisten ongelmien kartoittaminen ja mahdollinen lääkityksen muuttaminen voivat ratkaista ongelmat. Ehkäisy Ehkäisypillerit ovat nuoren naisen kohdalla usein paras ehkäisymenetelmä. Näin on myös epilepsiaa sairastavien naisten kohdalla. Ehkäisypillerit suojaavat tulehduksilta, säännöllistävät kuukautiskiertoa, vähentävät kuukautiskipuja ja kuukautisvuodon määrää. Ne eivät yleensä vaikuta epileptisten kohtausten määrään. Kuten aiemmin on esitetty, on kuitenkin syytä muistaa, että eräät epilepsialääkkeet voivat heikentää hormonaalisen ehkäisyn tehoa. Tämä näkyy kuukautisvuotojen välillä esiintyvinä välivuotoina, jotka ovat merkkinä ehkäisypillereitten riittämättömästä tehosta. Mikäli välivuotoja esiintyy, on syytä ottaa yhteyttä hoitavaan gynekologiin, jotta ehkäisytablettien voimakkuutta voidaan tarvittaessa lisätä. Yleensä ehkäisypillereitten tehoa heikentävien epilepsialääkkeiden kanssa tulisi ehkäisyvalmisteita käyttää kaksinkertaisella annostuksella. Joskus yksivaihepillereitä kannattaa käyttää pitäen harvempia taukoja kuin kerran kuussa. Hormonaalinen ehkäisy voi myös heikentää epilepsialääkkeen tehoa. Näiden syiden takia ehkäisypillereiden käytöstä, aloituksesta tai lopettamisesta olisi hyvä mainita epilepsiaa hoitavalle lääkärille ja toisaalta epilepsialääkityksestä tulisi kertoa ehkäisypillereitä kirjoittavalle lääkärille. Maksan entsyymien toimintaa kiihdyttävät karbamatsepiini, okskarbamatsepiini ja fenytoiini alentavat sekä estradiolia että keltarauhashormonia sisältävien yhdistelmäpillereitten hormonaalista vaikutusta nopeuttamalla näitten hormonien poistumista elimistöstä sekä lisäämällä sitojaproteiini SHBG:n määrää ja siten edelleen heikentämällä ehkäisypillereitten tehoa. Todennäköisesti nämä lääkkeet heikentävät myös minipillerien, ihon alle asetettavan ehkäisykapselin ja hormonikierukan tehoa. Topiramaatin on todettu heikentävän ehkäisypillereitten tehoa, jos vuorokausiannos on yli 200mg. Lamotrigiini ei heikennä ehkäisypillereiden tehoa, mutta ehkäisypillereissä oleva estradioli taas vähentää lamotrigiinin pitoisuutta veressä. Näin ollen kuukautisten aikana, jolloin on pilleritauko, lamotrigiinin pitoisuus veressä voi nousta. Tästä pitoisuuden vaihtelusta saattaa tulla sivuvaikutuksia erityisesti, jos lamotrigiinin annos on korkea. Emätinrengas voi myös aiheuttaa lievän lamotrigiinipitoisuuden laskun. Ehkäisypillereiden aiheuttamat muutokset lamotrigiinin pitoisuudessa on 17

18 Hedelmällisyys Epilepsiaa sairastavien lapsiluku on jonkin verran alhaisempi kuin väestössä keskimäärin. Tähän on monia syitä. Epilepsia potilaat varsinkin aikaisemmin avioituivat muuta väestöä harvemmin. Toisaalta epilepsia sinänsä, sen taustalla olevat muut sairaudet tai siihen käytetty lääkitys voi aiheuttaa hedelmättömyyttä ja lapsettomuusongelmia (infertilitetti). Mikäli epilepsiaa sairastavalla naisella esiintyy lapsettomuusongelmia, niiden mahdollinen yhteys epilepsiaan ja käytettyyn lääkitykseen tulisi selvittää. Mikäli ongelma näyttää liittyvän epilepsiaan itseensä, epilepsialääkityksen tehostaminen tai soveltuva hormoniterapia voi auttaa. Toisaalta taustalla voi olla lääkityksen, esimerkiksi valproaatin käyttöön liittyvä hormonaalinen häiriö ja sen aiheuttama hedelmättömyys. Tällöin lääkityksen vaihtaminen toiseen voi auttaa. Joka tapauksessa on aina tärkeää selvittää epilepsian ja käytetyn lääkityksen mahdollinen osuus lapsettomuusongelman taustalla. Lapsettomuushoitoa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon epilepsian ja lääkityksen mahdollinen vaikutus suunniteltuun hoitoon, sekä suunnitellun hormonihoidon mahdolliset vaikutukset epileptisten kohtausten esiintyvyyteen. hyvä muistaa myös silloin, kun lamotrigiinilääkityksen aikana aloitetaan ehkäisypillerit. Jos kohtauksia alkaa esiintyä pillereiden aloituksen jälkeen, ehkäisypillereiden aiheuttama epilepsialääkityksen pitoisuuden lasku voi olla tähän syynä. Lamotriginiin vuorokausiannosta voidaan tällöin joutua jonkin verran lisäämään. Progesteronia sisältävät pillerit aiheuttavat taas lamotrigiinin pitoisuuden nousun. Gabapentiini, levetirasetaami, pregabaliini, valproaatti ja tsonisamidi eivät heikennä hormonaalisen ehkäisyn tehoa. Epilepsia tai epilepsialääkkeet eivät heikennä kierukan, kondomin, pessaarin tai ehkäisyvaahdon tehoa. Epilepsia ja raskaus Periytyvyys Useimmilla henkilöillä epilepsia on monitekijäinen sairaus, jossa kohtausoireiden puhkeamiseen vaikuttavat sekä perintö- että ympäristötekijät. Epilepsiaa sairastavan henkilön lapsella arvellaan yleisesti ottaen olevan noin 5 10 % riski ja epilepsiaa sairastavan lapsen sisaruksella noin 2-4 % riski sairastua epilepsiaan, mutta kauempien sukulaisten (esim. serkut, lapsenlapset) riski ei ole kohonnut. Osaan epilepsioista liittyy muita merkittävämpi perinnöllinen alttius. Näitä epilepsioita ovat lapsuus- ja nuoruusiässä alkavat, yleensä ennusteeltaan hyvälaatuiset yleistyvät epilepsiaoireyhtymät. Joidenkin harvinaisten epilepsiaoireyhtymien tarkka geenivirhe ja periytymismalli tunnetaan. Nämä vanhemmilta lapsille samanlaisina periytyvät epilepsiat kattavat kaikista epilepsioista kuitenkin vain 1-2 %. Näistä esimerkki on Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1) joka on progressiivinen myoklonus-epilepsia ja kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. Tauti periytyy peittyvästi eli sairaus ilmenee vasta, jos kummaltakin tautigeenin kantajavanhemmalta saadaan sairauden geeni. Taudin geeni on paikannettu ja se on mahdollistanut sikiö- ja kantajadiagnostiikan. Kehityshäiriöiden riski Yli 90 % epilepsiaa sairastavien äitien lapsista on täysin terveitä. Kuitenkin epilepsialääkkeiden kuten yleensäkin raskaudenaikaiseen lääkityksen käyt- 18

19 töön liittyy kehityshäiriöiden riski eikä sikiövaikutusten suhteen turvallisinta lääkettä tällä hetkellä tiedetä. Näiden epilepsialääkkeiden aiheuttamien kehityshäiriöiden selventämiseksi on perustettu laajoja kansainvälisiä raskaudenaikaisia ja lapsen kehitystä seuraavia tutkimuksia. Toisaalta myös epileptiset kohtaukset, erityisesti yleistyvät kohtaukset, voivat aiheuttaa haittaa sekä odottavalle äidille että kehittyvälle lapselle. Tämän takia, mikäli kohtausriski on olemassa, epilepsialääkitystä tulisi jatkaa raskaudenkin aikana. Lääkityksen aiheuttamia riskejä voidaan pienentää jo ennen ehkäisyn lopettamista tehdyllä epilepsialääkityksen tarkistuksella sekä raskaudenaikaisen epilepsian ja raskauden etenemisen tarkalla seurannalla. Tämän takia raskautta suunnittelevan epilepsialääkitystä käyttävän naisen olisi hyvä keskustella raskaussuunnitelmistaan hoitavan lääkärin kanssa vähintään puoli vuotta ennen ehkäisyn lopettamista. Tällöin on riittävästi aikaa tehdä mahdollisia muutoksia lääkitykseen. Päätös lääkityksen lopettamisesta noudattaa yleisiä periaatteita epilepsialääkityksen lopettamisesta. Lopettamista voidaan harkita, mikäli viimeisestä kohtauksesta on kulunut jo riittävän pitkä aika (yleensä neljä-viisi vuotta). Kuitenkin tietyissä epilepsiatyypeissä esim. nuoruusiän myoklonisessa epilepsiassa lääkityksen lopettaminen ei ole mahdollista, vaikka viimeisestä kohtauksesta olisikin pitkä aika, koska kohtausriski lääkityksen lopettamisen jälkeen on suuri. Myös muissa epilepsiatyypeissä lääkehoidon lopettaminen ennen raskautta ei välttämättä ole aina mahdollista. Mikäli lääkehoitoa ei voida lopettaa, tärkeintä on pyrkiä valitsemaan kohtaustyypin mukaan äidille sopivin lääke ja käyttämään sitä raskauden aikana ainoana lääkkeenä pienimmällä mahdollisella kohtaukset kurissa pitävällä annoksella. Raskaudenaikainen useamman lääkkeen yhteiskäyttö ja liian korkeat lääkeainepitoisuudet ovat tärkeimpiä epilepsialääkitykseen liittyviä lapsen kehityshäiriöriskiä lisääviä tekijöitä. Lisäksi pitkävaikutteiset lääkevalmisteet ovat raskauden aikana turvallisempia kuin lyhytvaikutteiset, koska niiden käytön aikana lääkeainepitoisuuksien huiput ovat matalampia. Niiden naisten, joilla huonon kohtaustilanteen takia joudutaan käyttämään samanaikaisesti useampia epilepsialääkkeitä, on ensiarvoisen tärkeä keskustella lääkärinsä kanssa jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Foolihapon puutteen on todettu lisäävän sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön riskiä terveiden naisten raskauksissa. Toisaalta eräät epilepsialääkkeet voivat aiheuttaa foolihapon puutetta. Tämän takia suositellaan, että epilepsialääkkeitä käyttävä nainen alkaisi käyttää folaattitabletteja (yleensä 1mg/vrk) heti ehkäisyn lopettamisen jälkeen. Nämä tabletit ovat reseptilääkkeitä ja niitä tulisi käyttää vähintään raskauden ensimmäisen kolmanneksen ajan. Tieteellistä näyttöä folaatin käytön tehosta hermostoputken sulkeutumishäiriöiden estossa epilepsiaa sairastavilla ei kuitenkaan ole. Kohonneeseen kehityshäiriöiden riskiin vaikuttavat lääkkeiden lisäksi erityisesti myös perintöte- 19

20 kijät. Kummankin vanhemman suvussa mahdollisesti esiintyneet kehityshäiriöt tulisi käydä läpi vanhempien kanssa raskautta suunniteltaessa. Epilepsialääkitystä käyttävien naisten lapsilla on Suomessa noin 1,5-kertainen kehityshäiriöiden riski verrattuna terveiden äitien lapsiin. Kehityshäiriö voi näkyä sikiön kasvun hidastumisena, rakenteellisena tai toiminnallisena häiriönä. Rakenteellisia häiriöitä ovat esim. eriasteiset sydänviat, huulija suulakihalkiot, lievät munuaisviat tai poikkeavat kasvojen ja raajojen piirteet. Toiminnallisina haittoina on todettu kognitiivisen kehityksen esim. puheen viivästymistä, oppimisvaikeuksia tai psykososiaalisen selviytymisen häiriötä. Kehityshäiriöt ovat tavallisimmin lieviä. Näitä käytännön elämän kannalta usein merkityksettömiä kehityshäiriöitä ei edes aina huomata, ellei lasta huolellisesti tutkita. Nykyisin yleisimmin käytössä olevien epilepsialääkkeiden karbamatsepiinin, valproaatin ja fenytoiinin turvallisuudessa raskauden aikana tiedetään tällä hetkellä eniten. Karbamatsepiinin kohdalla kehityshäiriöriski näyttäisi olevan pienin. Fenytoiinin käyttöön on varsinkin korkeimmilla annoksilla liittynyt synnynnäisten sydänvikojen ja suulakihalkioiden lisääntynyt riski. Valproaatin käyttöön on todettu liittyvän hermostoputken sulkeutumishäiriöiden kohonnut riski. Valproaattiin on todettu liittyvän lisäksi kognitiivisia haittoja. Samanlaisia kehityshäiriöitä esiintyy myös epilepsiaa sairastamattomien vanhempien lapsilla, joten yksittäisen lapsen kohdalla suoraa syy-yhteyttä lääkkeeseen on vaikea osoittaa. Valproaatin käyttöön liittyvät haitat vaikuttavat lisääntyvän, jos vuorokausiannos on yli 1000 mg. Lamotrigiinin haittavaikutukset kehittyvään sikiöön näyttäisivät olevan annosriippuvaisia niin, että yli 200mg vuorokaudessa käytettynä riski kasvaa. Muiden epilepsialääkkeiden okskarbatsepiinin, gabapentiinin, pregabaliinin, tiagabiinin, topiramaatin, levetirasetaamin ja tsonisamidin raskauden aikaisesta käytöstä ei vielä ole riittävästi tietoa, jotta niiden sikiövaikutuksia voitaisiin luotettavasti arvioida. Raskaudenaikainen seuranta ja lääkehoito Vaikka suurin osa epilepsiaa sairastavien naisten raskauksista sujuu ilman ongelmia ja lapset ovat terveitä, epilepsiaäidin raskauden kulkua on aina seurattava tavanomaista tarkemmin. Raskaudenkin aikana epilepsian hoitotavoite on kohtauksettomuus, koska pitkittyneet kohtaukset tai kohtauksiin liittyvät tapaturmat voivat olla kohtalokkaita sikiölle. Tämän vuoksi epilepsia on hoidettava normaalien hoitoperiaatteiden mukaisesti myös raskauden aikana. Jotta raskauden aikainen seuranta alkaisi suositusten mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, raskaaksi tulleen epilepsialääkkeitä käyttävän tulisi heti todettuaan olevansa raskaana ottaa yhteyttä hoitopaikkaansa neurologisen 20

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Susanne Ilvonen vastaava työhönvalmentaja

Susanne Ilvonen vastaava työhönvalmentaja Pääkirjoitus Susanne Ilvonen vastaava työhönvalmentaja Kajaanilainen sosiaalikasvattaja Susanne Ilvonen (46) on vastaava työhönvalmentaja, jonka perheeseen kuuluvat aviomies sekä 6- ja 16-vuotiaat pojat.

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Apteekkihenkilökunnan

Apteekkihenkilökunnan Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Apteekkihenkilökunnan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Johdanto Neotigason sisältää vaikuttavana aineena asitretiinia, joka on

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lamictal 30.12.2015, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on vakava sairaus, jossa esiintyy

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CLOMIFEN 50 mg -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 50 mg klomifeenisitraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU Minna Arminen Ritva Korhonen Opinnäytetyö Marraskuu 2008 Fysioterapia Tekijä(t) ARMINEN, Minna KORHONEN, Ritva Julkaisun laji

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Lääkärin opas

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Lääkärin opas Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Lääkärin opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Johdanto Neotigason sisältää vaikuttavana aineena asitretiinia, joka on erittäin teratogeenistä.»

Lisätiedot

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Nuorten raskauden ehkäisy Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Tässä puheenvuorossa Ehkäisytarve nuoruusiässä UKMEC kriteeristö (kategoriat ja tulkinta) Ehkäisyn aloittamiskäytännöistä Nuoruusikä,

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein

Lisätiedot

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Levodonna 1,5 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 1,5 mg levonorgestreeliä. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta PAKKAUSSELOSTE Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 1 Fysiologiaa Fysiologiaa Proliferaatiovaiheessa endometrium paksuuntuu Sekreetiovaiheessa progesteroni saa endometriumin

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 5. päivänä

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emätinemulsiovoidetta sisältää estriolia 0,1 mg. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ JOHANNA IKONEN HOITAJAT FACE TO FACE- KOULUTUS 30.9.2016 Lähete erikoissairaanhoitoon naistentautien poliklinikalle Terveyskeskus- tai yksityislääkäri tekee lähetteen

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS sisällysluettelo Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Isotretinoin Orifarm Tietoja lääkärille. Raskaudenehkäisyohjelma Hoito-ohjeet

Isotretinoin Orifarm Tietoja lääkärille. Raskaudenehkäisyohjelma Hoito-ohjeet Isotretinoin Orifarm Tietoja lääkärille Raskaudenehkäisyohjelma Hoito-ohjeet Johdanto Isotretinoin Orifarm -valmisteen hyväksytty käyttöaihe on vaikea, asianmukaiseen systeemiseen antibioottihoitoon ja

Lisätiedot

Evran luonnollinen koko

Evran luonnollinen koko mielenrauhaa Evran luonnollinen koko Evra uudenlainen ehkäisyvalmiste Esitteestä lukemasi tiedon tarkoitus oli vastata yleisimmin kysyttyihin käytännön kysymyksiin Evrasta. Jos haluat lisää tietoa, käänny

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 22 helmikuuta 2016 Drospirenoni/etinyyliestradioli Versionumero: 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Suun kautta

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 29. päivänä

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 15. päivänä

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiininia toimitettaessa Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Apteekkihenkilökunnan

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ

Lisätiedot